PIENTALOJEN SUUNNITTELIJOITA 2014

Transkriptio

1 Neuvoja arkkitehdin valintaan PIENTALOJEN SUUNNITTELIJOITA 2014 Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund ry SAFA

2 EASY Etäkäytettävä Smart Bidetta toimii hanaan koskematta ECO Kaikki veden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ovat lyijyttömiä SAFE Älykäs Bidetta sulkeutuu automaattisesti 2 Optima

3 PIENTALOJEN SUUNNITTELIJOITA 2009 Tuumasta toimeen Neuvoja arkkitehdin valintaan Pientalojen suunnittelijoita -opas tarjoaa talon rakentamista suunnittelevalle hyötytietoa rakennushankkeen ja suunnittelutyön organisoimisesta. Oppaasta löydät neuvoja muun muassa arkkitehdin asiantuntijuuden hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi töitään esittelee lähes 50 pientalosuunnitteluun erikoistunutta arkkitehtitoimistoa yhteystietoineen. OTA ASIANTUNTIJA AVUKSI Oman talon rakentaminen, laajentaminen tai korjaaminen on suuri päätös, joka vaikuttaa elämääsi vuosikausia. Asiantuntijoiden käyttäminen hankkeessa auttaa toteuttamaan unelmasi ja varmistaa, että talo vastaa tarpeitasi. Suunnitteluvaihe on taloudellisesti ratkaiseva, sillä suunnittelupöydällä lyödään lukkoon peräti 90 prosenttia rakennuskustannuksista. Myös rakennuksen tulevat käyttökustannukset määräytyvät suunnitteluvaiheessa. Hyvä suunnittelu takaa sen, että talosta tulee kaunis, kestävä ja tulevien asukkaiden tarpeita vastaava. Suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa, asiantuntemusta ja taloudellisia resursseja. Suunnitteluun käytetty tunti saattaa säästää kymmenen tuntia rakennusaikaa työmaalla. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! 3

4 RAKENNUSHANKKEEN ROOLIT Rakennushankkeessa on valmistelu- ja käynnistysvaihe, suunnitteluvaihe ja rakennusvaihe, joka päättyy vasta lopputarkastukseen. Rakennushankkeen tavallisimpia rooleja ovat tilaaja, pääsuunnittelija, arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija. Suuremmissa hankkeissa mukana voi olla myös esimerkiksi rakennusautomaatiosuunnittelija, geosuunnittelija, sisustusarkkitehti ja palokonsultti. Rakennustyön toteuttaa yleensä urakoitsija, ja hanketta voi organisoida myös rakennuttajakonsultti. Hankkeessa palaset loksahtavat kohdilleen, kun tilaaja määrittelee tavoitteet ja käyttää päätösvaltaa, suunnittelijat suunnittelevat ja urakoitsijat rakentavat. Pientalohankkeissa pääsuunnittelijan tehtäviä hoitaa luontevimmin rakennuksen suunnitteleva arkkitehti. Tilaaja = rakennushankkeeseen ryhtyvä Rakennushankkeen tilaaja tunnetaan lainsäädännössä nimellä rakennushankkeeseen ryhtyvä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on käyttää päätösvaltaa ja huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Laki edellyttää, että tilaaja varmistaa yhdessä pääsuunnittelijan kanssa riittävät edellytykset hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tilaaja vastaa siitä, että rakentamisessa on otettu huomioon ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteet ja että rakennuspaikka on tarkoitettuun rakentamiseen sopiva. Pääsuunnittelija Jokaisessa rakennushankkeessa, myös valmistalon rakentamisessa, pitää lain mukaan olla pääsuunnittelija, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Pientalohankkeissa pääsuunnittelijan tehtäviä hoitaa luontevimmin rakennuksen suunnitteleva arkkitehti. Hyvällä pääsuunnittelijalla on monipuolinen rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvä kokemus. Pääsuunnittelijan tehtävänä on varmistua erityissuunnittelijoiden toimintaedellytyksistä ja vastata eri suunnitelmien yhteensopivuudesta. Pääsuunnittelija on mukana rakennushankkeessa koko ajan, aina alkukeskusteluista loppukatselmukseen saakka. Pääsuunnittelija on otettava mukaan viimeistään luonnosvaiheessa tai talotyyppiä valittaessa. Arkkitehti Arkkitehdin tehtävä on tuottaa suunnitelma rakennuksen perusratkaisuksi tilaajan kanssa sovittujen tavoitteiden pohjalta. Hänen vastuullaan on suunnitella rakennuksesta toiminnallisesti ja esteettisesti hyvä kokonaisuus. Arkkitehdin tuottamia suunnitelmia ovat tavallisesti luonnokset, rakennuslupa- ja urakkakyselyasiakirjat sekä työpiirustukset ja -selostukset. Arkkitehti saattaa toisinaan toimia myös rakennuttajakonsulttina eli hankkeen organisaattorina. Tehtävän laajuudesta ja veloitusperusteista kannattaa sopia kirjallisesti etukäteen. Muista sopia kirjallisesti työmäärästä ja palkkiosta. Valmiin sopimusmallin löydät tämän oppaan liitteenä. Rakennesuunnittelija Arkkitehdin rinnalla rakennetekniikan asiantuntijana toimii rakennesuunnittelija. Hän vastaa rakennushankkeessa rakennuksen lujuuslaskelmista ja rakenteiden rakennusfysiikasta eli lämpö- ja kosteusteknisestä toimivuudesta. Rakennesuunnittelija voi suorittaa myös maaperätutkimuksen. LVI-suunnittelija Rakennuksen lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmien suunnittelu kuuluu LVI-suunnittelijan tehtäviin. Joskus LVI-suunnittelijat toimivat myös rakennusautomaatiosuunnittelijoina. Sähkösuunnittelija Sähkösuunnittelijalle kuuluu kaiken rakennukseen liittyvän sähköistyksen ja kaapeloinnin, kuten tietotekniikkakaapelointien ja valaistuksen, suunnittelu. Sähkösuunnittelija avustaa tarvittaessa valaisinten tyypittämisessä. Urakoitsija Rakentaminen voidaan järjestää monella tavalla. Jos rakennat talosi itse hartiapankilla, olet samanaikaisesti tilaaja, rakennuttajakonsultti ja urakoitsija. Yleisin tapa on tehdä pääosa työstä hartiapankilla ja teettää osa työstä ammattilaisilla kuten muurareilla ja kirvesmiehillä. Jos teetät rakentamisen kokonaisuudessaan ulkopuolisella urakoitsijalla, toimit tilaajana. Urakoitsijaa valittaessa tarjouksia kannattaa pyytää rakentajilta, joilla on sekä kokemusta että esimerkkejä hyvin toteutetuista vastaavista hankkeista. Vastaava työnjohtaja Lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten jamääräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta (vastaava työnjohtaja). (MRL 122.1) TYÖN LAAJUUS MÄÄRÄÄ HINNAN Löydettyäsi sopivan arkkitehdin keskustele hänen kanssaan perusteellisesti toiveistasi ja tavoitteistasi sekä esittele hänelle tuleva rakentamispaikkasi. Näiden tietojen perusteella arkkitehti voi tehdä työtarjouksen. Arkkitehdin palkkion suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea työmäärä. Yksinkertaisimmillaan arkkitehdin palvelu voi olla tarpeiden kartoitusta ja kokoamista kirjalliseen muotoon tai avustamista tyyppitalon valinnassa ja talon sovittamisessa tontille. Laajimmillaan palvelu voi sisältää omakotitalon suunnittelun ensimmäisistä ideoista koko hankkeen suunnittelun ja rakennuttamisen hoitamiseen. Työmäärät voivat vaihdella toimeksiannon laajuudesta ja kohteesta riippuen muutamasta tunnista jopa tuhanteen tuntiin. Suuntaa antava arvio tavanomaisen, noin 150 neliömetrin omakotitalon arkkitehtisuunnittelun ja pääsuunnittelun vaatimasta työmäärästä on noin 300 tuntia. Pääsuunnittelun tehtävien osuus tästä on noin viidennes. 4

5 -liesikuvut Keittiön kärynpoiston uudet rytmit Uudet nykyaikaiset liesikuvut kaikkiin keittiöihin. Swegon CASA UUTUUDET Blues Salsa Tango Jazz Lisätiedot:

6

7 SUUNNITTELU ALKAA TAVOITTEIDEN ASETTAMISELLA Arkkitehti kartoittaa aluksi tarpeesi ja tontin antamat mahdollisuudet. Rakennushankkeesi onnistuminen riippuu alkuvaiheen selvityksistä, ja siitä miten hyvin arkkitehti osaa hahmotella niistä toiveittesi mukaisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman. Aikataulu- ja budjettiarvion antaminen arkkitehdille mahdollisimman varhain helpottaa työtä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kestävän kehityksen mukaista rakentamista, ja arkkitehdin ammattitaitoon kuuluu tehdä kestäviä sekä energiataloudellisia rakenne- ja materiaalivalintoja. Hyvä suunnittelu ottaa huomioon aina rakennuksen elinkaaren ja arvioi ympäristövaikutuksia. Tavoitteeksi kannattaa ottaa myös esteettömyys ja muuntojoustavuus: pitkäikäisellä rakennuksella on vuosikymmenien mittaan monenlaisia käyttäjiä. Mieti etukäteen laatu-, kustannus-, laajuus- ja aikataulutavoitteesi ja kirjoita ne muistiin. MIHIN RAKENTAA? MITEN EDETÄ? Rakennuspaikkasi kaavoitusasioiden selvittäminen ja muut rakennettavuustarkastelut antavat lähtökohdat rakennuksen suunnittelulle ja tontinkäyttöratkaisuille. Rakennuspaikan luonnonolosuhteet, sijainti ja ilmansuunnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen rakennus on ja miten se tontille luontevimmin asettuu. Rakennuspaikkaa valittaessa kannattaa huomioida, että tontin sijainti ja olosuhteet vaikuttavat rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen ja samalla ekologisuuteen. Kun mieleinen paikka on löytynyt, selvitetään ensimmäiseksi salliiko voimassa oleva asemakaava rakentamisen. Jos rakentaminen on mahdollista, selvitetään myös paljonko ja miten paikalle saa rakentaa ja millaisia lupaprosesseja siihen vaaditaan. Rakentaminen on mahdollista myös asemakaavan ulkopuolisille alueille, vaikka rakennuspaikka ei vielä olisikaan tontti. Arkkitehti voi selvittää haja-asutusalueella suunnittelutarveratkaisun tai asemakaava-alueella poikkeamispäätöksen tarpeen rakennusvalvontaviranomaisilta ja tehdä hakemuksiin tarvittavat asiakirjat. Seuraavaksi selvitetään tekniset ratkaisut ja se, miten maaperä vaikuttaa rakennusten sijoitteluun, perustamistapaan ja kustannuksiin. Hyvä suunnittelu ottaa huomioon rakennuksen elinkaaren ja arvioi ympäristövaikutuksia. Rakentaminen tiiviiseen, valmiiseen taajamaympäristöön säästää luontoa ja energiaa. Auringon lämmittävä vaikutus ja passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen vähentävät rakennuksen energiankulutusta jopa 10 prosenttia. SUUNNITTELU ETENEE VAIHEITTAIN Kun tavoitteet ja toteutustapa on selvillä, tiedot kannattaa koota kirjallisesti hankesuunnitelman muotoon. Hankesuunnitelma on kuvaus siitä, mitä halutaan rakentaa miten paljon ja mitä tiloja taloon aiotaan rakentaa, missä aikataulussa talo on tarkoitus toteuttaa ja mikä on sen kokonaisbudjetti. Lisäksi arkkitehdille voidaan antaa lähtökohdaksi pääasiallinen rakennusmateriaali. Arkkitehti osaa auttaa hankesuunnitelmasi laatimisessa. Hankesuunnitelman pohjalta laaditaan ehdotus, joita voi olla useampia, ja tilaaja valitsee ehdotuksista yhden tarkempaa luonnossuunnittelua varten. Valittua ehdotusta kehitetään edelleen luonnokseksi, jotta rakennuksen soveltuvuutta, rakennettavuutta ja rakennuskustannuksia voidaan tarkemmin arvioida. Luonnossuunnittelun jälkeen rakennuksen sijainti, päämateriaalit, toimintojen sijoittelu ja huoneiden koko ovat selvillä. Myös kustannukset voidaan laskea. Suunnitelmien edistyessä tarvitaan eri alojen asiantuntijoita muun muassa rakenteita, sähköjärjestelmiä ja kustannusten laskemista varten. Pääsuunnittelija johtaa erikoissuunnittelijoiden työtä, mutta viime kädessä tilaaja on vastuussa hankkeesta. Tiivis yhteistyö arkkitehdin kanssa takaa parhaan lopputuloksen. Lainsäädännön ja paikallisten määräysten tunteminen ja soveltaminen kuuluvat arkkitehdin ammattitaitoon ja tehtäviin. Arkkitehti laatii pääpiirustukset eli rakennuslupapiirustukset ja voi sovittaessa hankkia myös luvassa tarvittavat liitteet ja asiakirjat yhdessä tilaajan kanssa. Pääpiirustusten ja rakennusluvan jälkeen arkkitehti laatii rakentamista varten tarkemmat työpiirustukset. Niiden pohjalta erityissuunnittelijat laativat rakenne-, sähkö- ja LVI-suunnitelmat. Näitä kaikkia suunnitelmia tarvitaan urakkatarjousten pyytämistä varten. Suunnitelmien muuttamista ei pidä pelätä, vaikka rakennuslupa olisi jo haettu ja saatu seinien siirtely paperilla on helpompaa kuin valmiissa rakennuksessa. JA VIIMEIN...RAKENTAMINEN Piirustusten jälkeen on aika valita mahdollinen urakoitsija. Arkkitehti voi auttaa valitsemaan urakoitsijoita ja arvioimaan tarjouksia. Rakentajaa valittaessa kannattaa ottaa huomion tarjottu hinta, työn laatu ja kokemus vastaavista hankkeista. Hyvä, hieman kalliimpi rakentaja saattaa lopulta maksaa vähemmän kuin kokemattomampi, halvemman tarjouksen antanut urakoitsija. Jos teetät kaiken rakennustyön ammattilaisilla ja maksat tehdyn työn mukaan, on kyse laskutyöstä. Laskutyön etuna on se, että maksat juuri siitä mitä tilaat. Voit myös teettää rakennusaikaisia muutoksia helpommin kuin kokonaisurakassa. Haittana on se, ettet etukäteen voi tarkkaan tietää projektin kokonaishintaa. Kun maksat tehdyistä tunneista ja käytetyistä materiaaleista, on erityisen tärkeää varmistaa tekijöiden ammattitaito. Kokonaisurakasta puhutaan silloin, kun urakoitsijalta pyydetään tarjous valmiiden suunnitelmien mukaisen rakennuksen rakentamisesta. Kokonaisurakka jakautuu rakennus-, putki- ja sähköurakoihin. Urakoitsija antaa urakkatarjouksen yleensä työpiirustustasoisten suunnitelmien perusteella. Kaikista järjestelmistä tarvitaan suunnitelmat, jotta urakoitsija voi antaa sitovan kokonaistarjouksen. Rakennuttajakonsulttina toimiessaan arkkitehti neuvoo sopimusmallin valinnassa, toimii riippumattomana neuvonantajana rakentamisen aikana, hoitaa yhteydet urakoitsijaan ja varmistaa, että rakennus tehdään suunnitelmien ja asiakirjojen mukaisesti. Hän neuvoo myös rakennushankkeen valvonnan järjestämisessä. Jokaisella pientalotyömaalla tarvitaan rakennustyön valvoja toteuttamistavasta riippumatta. 7

8 JOSKUS TARVITAAN MUUTOSTÖITÄ Joskus rakennussuunnitelmiin tulee muutoksia vielä urakkasopimusten solmimisen jälkeen. Lisä- ja muutostöiden vaikutuksesta alkuperäiseen urakkahintaan on syytä sopia mahdollisimman nopeasti. Tärkeintä on pystyä erottamaan, mikä kuuluu alkuperäiseen urakkaan ja mikä on lisä- tai muutostyötä. Ongelmia voi ehkäistä sopimalla asioista kirjallisesti etukäteen. Ristiriitatilanteiden välttämiseksi on luotu rakennusalan yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995 (RT ) ja Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 (RT ). Jos olet tyytymätön hankkeen jonkun osapuolen tai palkkaamasi arkkitehdin palveluksiin, keskustele asiasta ensin arkkitehdin kanssa. Jos tilanne ei selviä, voit arkkitehteja koskevissa asioissa ottaa yhteyttä Suomen Arkkitehtiliittoon tai Arkkitehtitoimistojen Liittoon. Useimmiten tietoomme tuleet ristiriitatilanteet ovat syntyneet erimielisyyksistä kirjallisen sopimuksen puuttuessa. Rakennushankkeen onnistumiseen vaikuttavat siis monet eri tekijät. Tilaajan ja pääsuunnittelijan välisellä tiiviillä yhteistyöllä ja kirjallisella sopimisella taataan paras lopputulos. Sijoitus asiantuntevan suunnitteluammattilaisen palveluihin maksaa itsensä takaisin säästöinä rakennuskustannuksissa ja valmiin talon käyttökustannuksissa. Tässä oppaassa esitellään arkkitehtitoimistoja, jotka voivat auttaa toteuttamaan pientalounelmasi. MISTÄ AMMATTILAINEN SUUNNITTELIJAKSI? Pätevän ammattisuunnittelijan hankkeeseesi löydät Suomen Arkkitehtiliiton ja Arkkitehtitoimistojen Liiton jäsenistä: > Toimistohaku arkkitehtitoimistojen www-sivut kuntien rakennusvalvonnat Tutustu arkkitehdin aikaisempiin töihin ennen valintaa. Muista varmistaa suunnittelijan pätevyys ennen sopimuksen tekemistä! Suomen Arkkitehtiliittoon kuuluvat arkkitehdit noudattavat yleisiä rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä sekä liiton omia ohjeita ja säännöksiä ammatinharjoittamisesta. Liiton ammattisäännöt velvoittavat vastuuntuntoiseen, tilaajan ja yhteiskunnan edut huomioon ottavaan toimintaan. PÄÄSUUNNITTELIJALLA ON KOKONAISVASTUU Suomen Rakentamismääräyskokoelman A2 mukaisiin pääsuunnittelijan velvoitteisiin kuuluu: huolehtia siitä, että käytettävissä ovat tarvittavat, ajantasaiset ja ristiriidattomat lähtötiedot ja sekä saattaa ne suunnittelijoiden tietoon varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan huolehtia eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön järjestämisestä osaltaan huolehtia, että laaditussa aikataulussa on varattu riittävästi aikaa suunnittelulle huolehtia, että tarvittavat suunnitelmat tehdään ja että suunnitelmat on todettu yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi. ARKKITEHDIN SUUNNITTELUTYÖN VAIHEET hankesuunnitelma ehdotukset (1 3 erilaista) luonnos pääpiirustukset (rakennuslupaa varten tarvittavat piirustukset) työpiirustukset (urakkakyselyihin ja tavarahankintoihin tarvittavat piirustukset) PEREHDY SÄÄNTÖIHIN JA MÄÄRÄYKSIIN Kaikkea rakentamista ohjataan lainsäädännöllä. Tärkeimpiä säädöksiä ovat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK). Niissä säädetään muun muassa yleisistä rakentamista koskevista vaatimuksista sekä suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksista. Rakennusvalvontaviranomainen arvioi esimerkiksi pääsuunnittelijan kelpoisuuden hankekohtaisesti. Huolellisen rakennuttajan tietolähteitä: Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, erityisesti kohta Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus Rakennustiedon RT-kortisto, kuntien rakennusvalvonnat 8

9 PIENTALOJEN SUUNNITTELIJOITA 2009 SUUNNITTELUSOPIMUS 1. Tilaaja ja yhteyshenkilö 2. Arkkitehti ja yhteyshenkilö 3. Kohde 4. Tehtävä ja sen tarkempi sisältö * Pääsuunnittelu Arkkitehtisuunnittelu Rakennuttamistehtävät Valvontatehtävät mukaan. mukaan. mukaan. mukaan. 4.1 Lisätehtävät 5. Suunnitelmien käyttötarkoitus 6. Tulosteet ja aikataulu Ehdotukset /. mennessä Pääpiirustukset /. mennessä Luonnos /. mennessä Työpiirustukset /. mennessä 7. Veloitusperusteet Kokonaispalkkio, sis. alv 24 % Aikapalkkio /h, sis. alv 24 % Lisä- ja muutostyöt /h, sis. alv 24 % Alustava työmääräarvio h Muu 7.1 Veloitusperusteiden tarkistus * Tähän kohtaan merkitään, minkä mukaan tehtävän tarkempi sisältö määräytyy (tehtäväluettelo/muu erillinen liite). 9

10 8. Maksuerät. maksuerä, kun sopimus on allekirjoitettu. maksuerä, kun ehdotukset ovat valmiit. maksuerä, kun luonnos on valmis. maksuerä, kun pääpiirustukset ovat valmiit. maksuerä, kun työpiirustukset ovat valmiit. maksuerä, kun 9. Kulujen veloitus Matkakulut mukaan Kopiokulut Muut kulut 10. Maksuehdot päivää netto, viivästyskorko korkolain (633/1982) 4 mukainen enimmäiskorko sopimuksentekohetkellä /. 11. Vastuun määrä ja vakuutus Konsultin vastuu toimeksiannosta on kuluttajansuojalain (38/1978) mukainen. Konsultilla on laajennettu konsulttivastuuvakuutus. Konsultilla ei ole konsulttivastuuvakuutusta. 12. Muut ehdot 13. Erimielisyyksien ratkaiseminen Tätä sopimusta on laadittu samansanaiset kappaleet molemmille osapuolille. Täydentävin osin sovelletaan Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995 siltä osin kun ne eivät ole ristiriidassa pakottavan kuluttajansuojalainsäädännön kanssa. 14. Paikka ja päiväys tilaaja arkkitehti 15. Liitteet Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot, KSE 1995 Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo Pääsuunnittelun tehtäväluettelo 10

11

12 Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Ken suunnittelee miksi, milloin, lainko? Jokainen suunnittelee, aivan varmasti ja hyvä niin. Jos tarkoitus on, että suunnittelu johtaa ihan konkreettiseen, käsin kosketeltavaan tulokseen, pitää suunnittelu paketoida määrätietoisuuden, johdonmukaisuuden ja kurinalaisuuden käärepaperiin. Vuoden 2000 alusta asti voimassa ollut maankäyttö- ja rakennuslaki peräänkuuluttaa vastuuntuntoa rakennushankkeisiin ryhtyviltä. 12 Edellä kirjoitettu on rakentamisen huoneentaulu, jolle on rakennettu jämptit kehykset: maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma. Nauloina on muuta lainsäädäntöä isosti aina perustuslaista pelastuslakiin saakka. Suunnittelija nyt vaan on hankkeeseen kiinnitettävä. Mitä parempi, sen parempi. Rakennusvalvontaviranomaisena voi todeta, että puitteet hyvän ympäristön syntymiselle ovat siis olemassa. Legitiimi sääntely on yhtaikaa sekä koettujen ajatusmallien ja ratkaisujen että uuteen ruokkimisen rakentama verkko. Sen läpi voi uida, mutta isot levät se seuloo. Verkkoa on ollut kutomassa laaja rakennusalan asiantuntijuus, paulat on hyväksynyt demokraattinen päätöksentekokoneisto. Rakentamisen sääntely ei ole vihollinen vaan ihmisen rakentama keino ja mahdollisuus. LAKI EDELLYTTÄÄ AMMATTITAITOISTA SUUNNITTELUA Vuoden 2000 alusta asti voimassa ollut maankäyttö- ja rakennuslaki on ottanut huolehtiakseen sen, että rakennushankkeisiin ryhtyvien vastuut ovat tiedossa. Lakia on paikkailtu, mutta perusajatus ei ole kadonnut. Heti ensimmäiseen pykälään on kirjattu alueiden ja rakentamisen järjestäminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Aina. Vaikka määräys on ollut voimassa jo reilusti yli kymmenen vuotta, herättää rooli edelleen ajoittain hämmennystä. Pääsuunnittelija on rakentajan luottohenkilö, joka rakennusalan kelpoisena ja pätevänä ammattilaisena rakennushankkeen ajan huolehtii, että rakennus- ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät. Rakennushankkeeseen ryhtyvä yhdessä pääsuunnittelijansa kanssa saadessaan kimppaansa vielä lain edellyttämän hyvän vastaavan työnjohtajan muodostavat onnistuneen rakennushankkeen kivijalan. Tämä on koettu; jos joku pettää, kaatuu koko talo. Rakennusvalvontaviranomainen edellyttää minimissään kiinnitetyksi myös pätevät ja kelpoiset rakennus-, talotekniikka- ja rakennesuunnittelijat. Hyvä suunnittelu maksaa itsensä moninkertaisesti ta-

13 kaisin, joten erityisosaamiseen panostaminen kannattaa aina. Niinpä maaperäratkaisuihin, rakennusfysiikkaan ja maisemasuunnitteluun perehtynyttä suunnittelua voi liki edellyttää. johon kannattaa tarttua. Laadukkaan ja hiukankaan innovatiivisen suunnittelun avulla on koettuja teknisesti toimivia ratkaisuja hyödyntäen lopputulos vääjäämättä hyvä. VALMISTALOTUOTANTO VAI RÄÄTÄLÖINTI? En suunnitteluta perheellemme taloa, koska haluamme välttää suunnittelukustannukset. Hankimme valmistalon, totesi pitkän akateemisen koulutuksen nauttinut rakennushankkeeseen ryhtyvä. Jokuhan valmistalonkin on suunnitellut, vai kuvitteletko muuta, oli vastaväittämä. En tietenkään, mutta rakentamisbudjettiin ei ole tarve laatia erillistä saraketta suunnittelukuluille. Tähän mykistävään ajatteluketjuun törmäsin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ketju on kieltämättä looginen, eikä varmuutta ole, saiko kyseinen ryhtyjä kattoa päänsä päälle. Varmaa sen sijaan on, että tänä päivänä logiikka ei toimi. Budjettitaulukoinnissa on suunnittelusarake oltava. Valmistalotuotanto on elänyt monisävyisiä vaiheita. Mainetta on rasittanut tuntuma, että valikoima on rajallinen ja joustamaton. Liekö maineessa perää tai ei, mutta edistysaskeleitakin on tehty. Vastuut tiedostaen tekniseen moitteettomuuteen on ollut pakko panostaa. Seurauksena onkin kavalkadi hyväksi koettuja teknisesti toimivia ratkaisuja. On ollut ilahduttavaa vierailla talotehtaissa ja todeta, että valmistalotuotannossa on erinomaisen käyttökelpoisia komponentteja. Niiden käyttö aiempaa monipuolisemmalla tavalla on mahdollisuus, Hyvä suunnittelu maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, joten erityisosaamiseen panostaminen kannattaa aina. Menneiden vuosien vastakkainasettelu paikalle räätälöidyn pientalon ja valmistalotuotannon välillä on ohi. Itse asiassa rajankäyntiä ei välttämättä edes ole. Itse rakennukset on toteutettavissa hyvinkin erikokoisista komponenteista nk. pitkästä tavarasta aina tilaelementteihin saakka. Rakentamisen klassinen triangeli venustas-firmitas-utilitas kauneus-lujuus-käyttökelpoisuus elää tänään maaperässä, jossa triangeli on toteutettavissa monipuolista valikkoa hyödyntäen. Mutta siihen tarvitaan suunnittelua. Ulla Vahtera, arkkitehti SAFA Helsingin kaupunki/rakennusvalvontavirasto RTY r.y. Rakennustarkastusyhdistys r.y. 13

14 Energiatehokas ja ekologisesti kestävä Monet tutkijat ja arkkitehdit ovat esittäneet, että omakotitalorakentaminen ei lähtökohtaisesti ole kestävän kehityksen mukaista. Omakotirakentaminen johtaa väistämättä alhaisempaan maankäytön tehokkuuteen kuin rivi- tai kerrostalorakentaminen. Omakotitaloalueet ovat usein henkilöautoriippuvaisia, ja keskimääräinen asumisväljyys on selvästi rivi- ja kerrostaloja suurempi. 14 Omakotirakentaminen on myös lähtökohtaisesti vähemmän energiatehokasta kuin kerrostalorakentaminen: kun lämmitettävä tilavuus jaetaan useaan pieneen yksikköön yhden suuren sijasta, ulkovaipan pinta-alaa muodostuu enemmän ja lämpöhäviöt ovat väistämättä suuremmat. Onko ekologisesti kestävä omakotitalo lainkaan mahdollinen? Pientalorakentamisessa vaihtoehtoisten ratkaisujen kirjo on huomattavasti kerrostalorakentamista laajempi. Suunnitteluratkaisujen summana voidaan päätyä ääripäihin rakennusten ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Ilman määrätietoista ympäristötavoitteiden asettamista pientalo todennäköisemmin vauhdittaa ilmastonmuutosta kuin osallistuu sen hillitsemiseen. Toisaalta uusia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja konsepteja kehitetään ja pilotoidaan paljon juuri pientaloissa. Suunnittelulla vaikutetaan ratkaisevasti siihen, onko uusi pientalo osa ratkaisua vai osa ongelmaa. MITÄ KUULUU KESTÄVYYTEEN? Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Kestävän rakentamisen sisältöä konkretisoi hyvin kansainvälisen standardin (ISO ) kuvaus näkökulmista, joita rakennuksen kestävyyden arviointiin tulisi aina sisällyttää. Näkökulmat ovat päästöt uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö puhtaan veden kulutus jätteen muodostuminen maankäytön muutos palvelujen saavutettavuus esteettömyys sisäolosuhteet ja sisäilman laatu muuntojoustavuus kustannukset ylläpidettävyys turvallisuus käytettävyys esteettinen laatu. Tätä listaa voi käyttää kestävän rakennussuunnittelun muistilistana. Pitkästä listasta huolimatta standardi tarkastelee rakennusta verrattain kapeasti, lähinnä teknisen toimivuuden näkökulmasta. Rakennukseen sijoitettavat toiminnot ja rakennuksen merkitys yhteisölle tai kaupunkirakenteelle jäävät pääosin edellä kuvattujen näkökulmien ulkopuolelle. Nämäkin ulottuvuudet olisi syytä sisällyttää tarkasteluun, kun halutaan arvioida kestävän kehityksen mukaisuutta kokonaisvaltaisesti. Käytännössä ekologisesti kestävän rakentamisen tavoitteet keskittyvät kasvihuonekaasupäästöihin ja energiankäyttöön. Ilmaston lämpeneminen on noussut kansainvälisten sitoumusten myötä marginaalista yhteisesti hyväksytyksi tavoitteeksi, joka on sisällytetty moniin kansallisiin ja yritysten strategioihin. Marginaalissa on vielä monia muita ympäristöuhkia, joihin rakentamisessa ei toistaiseksi ole laajamittaisesti reagoitu. Tällaisia ovat esimerkiksi uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen, kasvi- ja eliölajien monimuotoisuuden väheneminen ja haitallisten materiaalien kertyminen luontoon. SUUNNITTELURATKAISUILLA KIINNI ENERGIANKULUTUKSEEN Jokaiselle rakennukselle lasketaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä E-luku. Rakennushankkeen energiatehokkuustavoite voidaan asettaa E-lukuna. Esimerkiksi uuden energiatehokkuustodistuksen A- luokka on vaativa ja kunnianhimoinen energiatehokkuustavoite. E-luku on tarkoitettu vertailuluvuksi, jolla asetetaan kansalliset vähimmäisvaatimukset energiatehokkuudelle. E-luku ei kuitenkaan korreloi kasvihuonekaasupäästöjen kanssa. Vaikutusta ilmastonmuutokseen arvioidaan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka kuvaa rakennuksen toteutuksesta, käytöstä ja purkamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaaren eri vaiheiden päästöihin voidaan vaikuttaa olennaisesti rakennusta suunniteltaessa. Suurimmat päästöt aiheutuvat lähes poikkeuksetta käyttövaiheessa, jossa merkittävin osatekijä on rakennusten energiankulutus. Seuraavassa kuvataan suunnitteluratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen ja sitä kautta myös kasvihuonekaasupäästöihin: Bromarvin ekokylä. Kuva: Bruno Erat.

15 Kuva: Outi Palttala / Arkinor Oy Kangasalan ekokylä. Sijainti Tontin valinnassa on ympäristönäkökulmasta syytä suosia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sijoittuvia tontteja. Yhdyskunnan perusrakenne on jo rakennettu, eikä uuden tontin käyttöönotto edellytä näissä tapauksissa kokonaan uutta tiestöä tai uusien vesi-, viemäri-, sähkö- ja lämpöverkkojen rakentamista. Vaikka ns. ekokylät on usein rakennettu erillisiksi yhdyskunniksi etäälle kaupungeista, nykytiedon valossa ympäristötietoisen rakentajan tulisi hakeutua palvelujen läheisyyteen ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tilankäytön tehokkuus Rakennukselle laadittava tilaohjelma ohjaa suunnittelua ratkaisevalla tavalla, ja sillä on suuri vaikutus myös rakennuksen ympäristöominaisuuksiin. Tarpeettomia tai tarpeettoman suuria tiloja ei pidä sisällyttää tilaohjelmaan. Toisaalta rakennuksen elinkaaren aikana omakotitalossa asuu todennäköisesti hyvin eri kokoisia ja -tyyppisiä ruokakuntia, ja mitoituksen on syytä mahdollistaa muuntojoustavuus. Asumisväljyyttä voidaan ohjata esimerkiksi asettamalla makuuhuoneiden määrä suhteessa asunnon kokoon. Energiankulutuksen näkökulmasta toinen keskeinen periaate on tarkastella kriittisesti tiloja, jotka tehdään lämmitettäviksi. Lämmitettävän autotallin sijasta voidaan suosia lämmittämätöntä autosuojaa ja välttää lämmitettäviä talousrakennuksia. Osa tiloista voidaan tehdä puolilämpimiksi. Tehokas pohjaratkaisu tuottaa säästöjä myös energiankulutuksessa. Esimerkiksi Oulun kaupungin rakennusvalvontavirasto on kehittänyt pohjaratkaisun tehokkuuden arviointimenetelmiä. Lämmitysmuoto Rakennuksen lämmitysmuodolla on erittäin suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Erilaisten lämmitysmuotojen päästökertoimet vaihtelevat n. 20 kgco 2 /MWh:sta 400kgCO 2 /MWh:iin. Kaukolämmön päästökertoimet vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti. Päästöintensiivisimpien kaukolämpölaitosten päästökerroin on suoraa sähkölämmitystä korkeampi. Toisaalta esimerkiksi Porvoon Skaftkärrin aluella uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu kaukolämpö oli kertoimeltaan niin hyvä (80kgCO 2 /MWh), ettei passiivitalon rakentaminen enää tuota lisäkustannukseen nähden merkittävää päästövähennystä. Kaukolämpöalueella olisi järjestelmän kannalta järkevää saada kaikki rakennukset liittymään kaukolämpöverkkoon. Asemakaava voi vaatia kaukolämpöön liittymistä, mutta maankäyttö- ja rakennuslaki sallii poikkeuksen, kun rakennetaan matalaenergiataloa tai vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Kaukolämmön hinnoitteluperiaatteesta johtuen matalaenergia- tai passiivitalojen rakentajat harvoin liittyvätkään kaukolämpöverkkoon.. Käytännössä ekologisesti kestävän rakentamisen tavoitteet keskittyvät kasvihuonekaasupäästöihin ja energiankäyttöön. Sähköä pidetään yleisesti haitallisimpana lämmitysmuotovalintana, mutta työ- ja elinkeinoministeriön skenaariossa sen päästökertoimen oletetaan laskevan voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä. Skenaarion toteutuessa suoran sähkölämmityksen päästöt vähenevät siis merkittävästi uuden rakennuksen ensimmäisen 20 käyttövuoden aikana. Tehokkaalla maalämpöpumppuratkaisulla yhdellä yksiköllä sähköä tuotetaan 3 4 yksikköä lämpöä. Parhaimillaan maalämpöpumppujen valmistajat ilmoittavat hyötysuhteeksi jopa 5, mutta tämä voi toteutua vain tilojen lämmityksessä (ei käyttöveden) ja silloin, kun lämmönjako toteutetaan matalalla lämpötilalla, esimerkiksi lattialämmityksenä. Rakennuksen muoto Arkkitehtisuunnittelussa määriteltävä lämmöneristettävien tilojen muoto vaikuttaa merkittävästi rakennuksen käytön kasvihuonekaasupäästöihin, etenkin jos lämmitysmuoto ei ole vähäpäästöinen. Kompaktilla muodolla tavoitellaan pientä ulkovaipan pinta-alaa. Muodoltaan monimutkainen pientalo on epäedullinen lähtökohta energiatehokkuuden tavoittelulle ja alhaiselle päästötasolle. Rakennuksen muodon energiatehokkuutta on usein arvioitu ns. muotokertoimen avulla. Erilaisten ratkaisumallien antamia lähtökohtia energiatehokkuudelle voidaan arvioida helposti myös lämpöhäviön tasauslaskimella. 15

16 Suuntaus ja passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen Aurinkoenergian passiivisella hyödyntämisellä tarkoitetaan sitä, että tilojen lämmitysenergiantarvetta pienennetään suuntaamalla tilat ja ikkunat etelään. Lämmityskauden alussa ja lopussa aurinko paistaa suurimmassa osassa maata vielä sen verran, että ikkunoista saadaan ilmaista lämpöenergiaa. Ns. aurinkotalo vaatii tontin, jolla eteläsuuntaus on mahdollista, ja jota ympäröivä metsä tai rakennukset eivät liiaksi varjosta. Aurinkoinen sivu on kuitenkin suojattava varjostavalla rakenteella, joka estää kesäaikaisen ylilämpenemisen. Varjostavien rakenteiden mitoitus edellyttää laskennallista tarkastelua. Ikkunoiden lasiosien g-arvon on oltava riittävän hyvä, jotta auringon lämpöenergia saadaan sisälle huoneistoon. Pääkaupunkiseudulla pientalo voi hyötyä noin 10 kwh/m2a aurinkoenergian passiivisesta hyödyntämisestä. Vielä Oulun leveysasteilla aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen on mahdollista, ja hyötyä on saatavissa myös passiivipientalossa, jossa lämmityskausi on tavanomaista lyhyempi. Jos rakennusta ei suunnitella ns. aurinkotaloksi, sen suuntauksella on vain häviävän pieni vaikutus tilojen lämmitysenergiankulutukseen. Suuntauksella vaikutetaan enemmänkin pienilmastoon, jolla tarkoitetaan suotuisia ulko-olosuhteita rakennusten lähiympäristössä. Pienilmaston vaikutus rakennuksen energiankulutukseen on käynyt yhä vähäisemmäksi lämmöneristystason kasvettua. Jos rakennus ei pyri hyödyntämään aurinkoenergiaa passiivisesti, ikkunat merkitsevät energiataloudessa vain huonommin eristettyä ulkovaipan kohtaa, ja ikkunapinta-alan pienentäminen merkitsee aina energiansäästöä. Toisaalta ikkunapinta-ala vaikuttaa myös valaistustarpeeseen ja asumisviihtyvyyteen. Ilmanvaihto Energiatehokkuutta parantaa oleellisesti lämmön talteenotto ilmanvaihdosta. Lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen parantaminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista parantaa energiatehokkuutta. Ilmanvaihtokoneen valinnassa on kiinnitettävä huomiota myös SFP-lukuun, joka kertoo laitteen sähkönkulutuksesta. Koneelliseen ilmanvaihtojärjestelmään voidaan rakentaa ulkoilman esilämmitys, joka parantaa lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta. Suomessa on hyviä kokemuksia ilmanvaihdon esilämmityksestä maaliuospiirillä, jossa porakaivoon sijoitettu tai rakennuksen ympärille kaivettu liuospiiri esilämmittää tai esiviilentää sisään otettavaa ulkoilmaa. Ilmanvaihdon ohjaus sisäilman hiilidioksidimittauksen perusteella tai kotona/poissa kytkimellä tuottaa merkittäviä energiansäästöjä. Painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmällä tarkoitetaan vanhoista rakennuksista tuttua ilmanvaihtojärjestelmää, jossa ilman liikkuminen perustuu puhaltimen sijasta sisä- ja ulkotilan lämpötilaeroon sekä tuulen vaikutukseen. Korvausilma tulee yleensä huoneistoon ulkoseinän venttiilistä tai tuloilmaikkunasta. Vuonna 2012 voimaan astuneet energiatehokkuusmääräykset mahdollistavat yhä painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän toteutuksen. Silloin kun sisäilman laatuun, kosteuskuormien poistamiseen ja asumismukavuuteen liittyvät haasteet voidaan ratkaista, painovoimainen ilmanvaihto voi olla ympäristöystävällinen ratkaisu, jos tilojen lämmitysenergia on erittäin vähäpäästöistä. Lämmön talteenotolla varustettuun koneelliseen ilmanvaihtoon verrattuna tilojen lämmitysenergiankulutus kasvaa, mutta samalla ilmanvaihtokoneen sähköenergiankulutus jää kokonaan pois. 16

17 Koneellisen ja painovoimaisen ilmanvaihdon yhdistelmää kutsutaan hybridi-ilmanvaihdoksi. Esimerkiksi koneellisella puhaltimella varustetut märkätilat voidaan suunnitella omaksi osastokseen, joka erotetaan painovoimaisen ilmanvaihdon tiloista ovella. Materiaalivalinnat ja käyttöikä Materiaalivalintojen merkitys koko rakennuksen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöissä on useassa tutkimuksessa arvioitu verrattain pieneksi. Arviot perustuvat kuitenkin yleensä kerrostalojen tunnuslukuihin. Kerrostalojen paloluokka ja välipohjien ääneneristävyys edellyttävät rakenteita, jotka ovat väistämättä materiaaleiltaan verrattain päästöintensiivisiä. Omakotitalossa erittäin vähäpäästöiset rakenneratkaisut ovat mahdollisia. Erityisen hyviä tuloksia saadaan esimerkiksi hirsirakenteella. Puun pintakäsittelyaineista vähäpäästöisimmät vaihtoehdot ovat ns. perinnemaaleja tai vesiohenteisia puunsuojia. Materiaalivalmistuksen päästöjen rinnalla on syytä tarkastella myös käyttöikää. Uusiutuva omavaraisenergia EU-maiden yhteiset energiatehokkuustavoitteet ovat nostaneet keskustelun keskipisteeseen uusiutuvan omavaraisenergian. Uusiutuvaksi omavaraisenergiaksi luetaan rakennuksessa tai sen lähistössä tuotettu aurinkoenergia, tuulienergia ja lämpöpumppujen tuottama energia. Puu ei tähän kategoriaan kuulu, vaan se luokitellaan vähäpäästöiseksi polttoaineeksi. Aurinkokeräimillä voidaan kattaa 50 % lämpimän käyttöveden energiasta. Aurinkolämpöjärjestelmien lämmöntuoton hyötysuhde on varovaisestikin laskien yli 30-kertainen. Useat rakennusliikkeet ja ammattirakennuttajat ovat arvioineet aurinkokeräinjärjestelmät taloudellisesti kannattaviksi ja pitävät niitä jo tavanomaisena rakentamisena. Aurinkosähkön osalta eurooppalaiset näkemykset ovat hiljattain kääntyneet suosimaan aurinkopaneelien tuoton käyttämistä ensisijaisesti rakennuksessa. Suomeen ei ole odotettavissa ns. syöttötariffia eli valtion taloudellista tukea verkkoon syötettävälle aurinkosähkön pientuotannolle. Kun tavoitellaan parasta vuosituottoa, aurinkosähköjärjestelmästä tulee joko hyvin pieni tai sitten verkkoon myytävää sähköä syntyy kesällä verrattain paljon. Tällä hetkellä järjestelmä kannattaa suunnitella ja mitoittaa siten, että mahdollisimman suuri osa tuotosta pystytään käyttämään rakennuksessa. Verkkoon myydystä sähköstä ei saa riittävän korkeaa hintaa, eikä se pienennä rakennuksen hiilijalanjälkeä. Tilanne todennäköisesti muuttuu tulevaisuudessa, kun rakennuksessa tuotetulle energialle voidaan löytää välittömästi käyttö älykkään sähköverkon piiristä. Asumiseen tarkoitetut rakennuspaikat ovat vain harvoin tuuliolosuhteiltaan sellaisia, että niissä voidaan tuottaa merkittävästi tuulisähköä. Pieniä tuuliturbiineja voidaan kyllä integroida rakennuksiin, mutta niiden tuotto on yleensä jäänyt kokonaisenergiankulutukseen nähden vähäiseksi. Kimmo Lylykangas, arkkitehti SAFA 17

18 SISÄLLYS ESPOO HELSINKI HÄMEENLINNA JÄRVENPÄÄ OULU PORVOO TAMPERE TURKU VANTAA ARKAK ARKKITEHTIKONTTORI OY...19 ASU TALO SUUNNITTELU...20 HAGMAN & HELLINEN ARKKITEHDIT OY...21 ARKKITEHTITOIMISTO JÄRVI M. OY...22 ARKKITEHTITOIMISTO PET MICHAEL OY...23 POOK ARKKITEHTITOIMISTO OY...24 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA ROUTA...25 APSIS ARKKITEHTITOIMISTO...26 ARKKITEHDAS...27 ARKLUOPA...28 AVANTO ARKKITEHDIT OY...29 AVARRUS ARKKITEHDIT OY...30 ASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY...31 ARKKITEHTITOIMISTO SEVERI BLOMSTEDT...32 ARKKITEHTITOIMISTO MERJA ESKOLA...33 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY...34 STUDIO GRANIA...35 ARKKITEHDIT GYLLING-VIKSTRÖM OY...36 KAJASVIITA ARKKITEHTUURI...37 ARKKITEHTITOIMISTO LIISA KOCK...38 ARKKITEHTITOIMISTO KARIN KROKFORS OY...39 ARKKITEHTITOIMISTO KARI KUOSMA...40 ARKKITEHTITOIMISTO SARI LEHTONEN OY...41 ARKKITEHTITOIMISTO PAULA LEIWO OY...42 ARKKITEHTITOIMISTO LIVADY...43 ARKKITEHTITOIMISTO MINNA MAGNUSSEN...44 ARKKITEHTISTUDIO TUOMAS NIEMI OY...45 ARKKITEHTITOIMISTO AIJA PAAKKALA...46 PLUSARKKITEHDIT OY...47 STUDIO PUISTO ARKKITEHDIT OY...48 ARKKITEHDIT RUDANKO + KANKKUNEN...49 SANAKSENAHO ARKKITEHDIT OY...50 TUOMAS SIITONEN OY...51 ARKKITEHTITOIMISTO JUHA TUHKANEN OY...52 ARKKITEHTITOIMISTO TIMO VIIKARI & CO OY...53 ARKKITEHTITOIMISTO ARCARE OY...54 ARKKITEHTITOIMISTO ANTTI HEIKKILÄ OY...55 AVARIO OY...56 ARKKITEHTITOIMISTO PIA KROGIUS...57 ARKDESIGN ARKKITEHTUURITOIMISTO JUHA PALDANIUS OY...58 SAATSI ARKKITEHDIT OY...59 ARKKITEHTITOIMISTO J10 OY...60 ARKKITEHTITOIMISTO N.E.O ARK OY...61 ARKKITEHTITOIMISTO HAROMA & PARTNERS OY...62 ARKKITEHTITOIMISTO SABELSTRÖM ARKITEKTKONTOR OY...63 ARKKITEHTITOIMISTO TAPANI KIVINEN

19 ARKAK ARKKITEHTIKONTTORI OY Arkak arkkitehtikonttori Oy Perustamisvuosi: 1976 Asko Kinnunen arkkitehti SAFA Y-tunnus: Osoite: Pohjanpolku 3, Espoo Puhelinnumero: ESPOO Suunnittelualat: Pientalosuunnittelu Rivitalot ja ryhmärakentaminen Kerrostalot Julkiset rakennukset Toimisto- ja liikerakennukset Peruskorjaukset Rakennuttaminen Puurakentaminen Turvallisuussuunnittelu Toteutettuja suunnitelmia: As Oy Blindudd, Espoo As Oy Nuolirinne 4, Espoo As Oy Nuolitie 30 Ok-talo Perimaa, Turku Villa Aamutuuli, Espoo Ok-talo Mustikka, Kirkkonummi Ok-talo Kuusela, Espoo Asuntomessutalo Aurinkokello, Jyväskylä Asuntomessutalo Turkutalo, Raisio Asuntomessutalo Puun Ajan Talo, Raisio Puurakenteiden järjestelmätutkimus, Tekes Pientaloja, kesäasuntoja, kerrostaloja 19

20 ESPOO ASU TALO SUUNNITTELU ASU TALO Suunnittelu / Arkkitehtitoimisto Harri Halsti Perustamisvuosi: / 2012 Yhteyshenkilöt: Harri Halsti, arkkit. SAFA Y-tunnus: Nuuksiontie 42 A, Espoo Puhelinnumero: asu.talo@halsti.net Arkkitehtitoimisto Harri Halsti (toiminimi) on perustettu 1976 ja toiminut kaavoitus- ja rakennussuunnittelun alalla sen jälkeen 20 vuotta. Toimisto on tehnyt mm. Helsingin kaupungille lähiympäristösuunnitelmat ja pientalotyyppimallit Torpparinmäen Ylä- Fallin tielle , Heinolan Tähtiniemen lähiympäristösuunnitelman ja Heinolan asemaselvityksen ja esisuunnitelman Toimisto lakkautettiin v talouslaman aikana. pukuh. pesuh. tupakeittiö lasikuisti / aurinkopanelit rakenteessa spt/ lj sa wc et olohuone ah ah Vuoden 2012 alusta 15 vuoden tauon jälkeen toiminta on elvytetty ja suunnattu pääosin pientalosuunnitteluun. ASU TALO tuotemerkki on rekisteröity v ja sen kaikki oikeudet omistaa arkkitehti Harri Halsti. Toimiston henkilökunta koostuu varsinaisen työuransa jo tehneistä erittäin kokeneista suunnittelijoista ja vaihtelee 1 3 henkeen työn laajuudesta ja luonteesta riippuen. Pientalosuunnitelmia on referensseissä yli 30 vuoden ajalta. 20 Suunnittelemieni pientalokohteiden joukosta löytyy puurakenteisia sekä harkko- ja tiilirakenteisia omakoteja että hirsi- sekä puurakenteisia loma-asuntoja. Olen tehnyt myös pientalojen peruskorjaussuunnitelmia ja laajennuksia. Pientalosuunnitelmiin liittyvät kiinteistöselvitykset, poikkeamisluvat, asemakaavat ja ranta-asemakaavat sekä lähiympäristösuunnitelmat kuuluvat toimiston osaamisalueeseen. Pääsuunnittelijana autan muiden suunnittelijoiden valinnassa, huolehdin suunnitelmien yhteensovittamisesta ja tarvittaessa huoltokirjan runko-osan laadinnasta. Käytän Autocad- ja Archicad-ohjelmia.

21 HAGMAN & HELLINEN ARKKITEHDIT OY ESPOO Hagman & Hellinen Arkkitehdit Oy Perustamisvuosi: 2005 Yhteyshenkilöt: Lars Hagman ja Jaana Hellinen Y-tunnus: Tervanpolttajankuja 4, Espoo Puhelinnumero: (Lars), (Jaana) Ammattitaitomme ja kokemuksemme mahdollistavat kattavan arkkitehtipalvelun aivan suunnittelun alusta valmiin rakennuksen käyttöönottoon. Esittelemme mielellämme toimistoamme, osaamistamme ja toimintatapojamme jo ennen tarjouspyyntöä. Uusimpia toteutettuja pientaloja mm.: 2014 Talopari Rummukainen, Helsinki 2012 Villa Rautee, Espoo 2011 Casa Larsta, Espoo 2010 Villa Kaisla, Hollola 2010 Talo Rommi, Espoo 2010 Talo Puhakainen, Espoo 2008 Talo Mustonen, Helsinki 21

22 ESPOO ARKKITEHTITOIMISTO JÄRVI M. OY Arkkitehtitoimisto Järvi M. Oy Perustamisvuosi: 2005 Marketta Järvi Y-tunnus: Oravannahkatori 1, Espoo Puhelinnumero: , (09) Toimistomme suunnittelee pientaloja, niiden laajennuksia sekä loma-asuntoja ulkosaaristosta tunturiin. Teemme myös saneerauksia ja sisustussuunnittelua. Tutustu lisää: 22

23 ARKKITEHTITOIMISTO PET PET MICHAEL OY OY Arkkitehtitoimisto Pet Michael Oy Perustamisvuosi: 1988 Pet Michael, arkkitehti SAFA Y-tunnus: Komeetankuja 1B, Espoo Puhelinnumero: (09) , Fax: (09) ESPOO IHMISILLE HEIDÄN NÄKÖISIÄÄN TALOJA aineistolähtöinen suunnittelufilosofia: ratkaisut kehitetään rakennuttajan kirjallisen lähtöaineiston, ympäristön, rakennusbudjetin ja rakennusvalvonnan välisessä vaiheittaisessa vuorovaikutuksessa arkkitehtuurin tavoite ja suunnittelun laajuus asetetaan yhdessä tilaajan kanssa suunnittelutiimissämme on sopiva sekoitus vankkaa kokemusta ja tuoretta näkemystä älykäs suunnitteluprosessi, selkeä viikkorytmitys perusarvoina toiminnallisuus, rakenteellisuus (kaikki runkovaihtoehdot) ja energiatasapaino 3D-mallinnuksen monipuolinen hyödyntäminen tarvittaessa yhteistyöverkostosta kilpailutetaan kokeneet vastaavat mestarit, rakenne-, lvi-, sähkö- ja sisustussuunnittelijat toimiston päätoimialana asuinrakennusten suunnittelu, painopisteenä pientalot esimerkkejä noin 400 toteutetusta pientaloasuntokohteestamme: 23

24 ESPOO POOK ARKKITEHTITOIMISTO OY POOK Arkkitehtitoimisto Oy Perustamisvuosi: 1997 Yhteyshenkilöt: Pentti Raiski, Katariina Rautiala Y-tunnus: Snettansintie 15, Espoo Puhelinnumero: , Kuva: Kuvio Oy Kuva: Kuvio Oy ARVOT: Uskomme rakenteellisesti kestävään, innovatiiviseen ja toiminnallisesti selkeään arkkitehtuuriin. Arvostamme luovaa rohkeutta ja paikan merkitystä arkkitehtuurissa. SUUNNITTELU: Suunnittelemme koteja kivestä, puusta, tiilestä ja teräksestä. Käytämme uusimpia 3D-tietomallinnusohjelmistoja, joilla mahdollistetaan havainnollinen ja tehokas suunnittelu. Suunnitteluratkaisulla määritetään tulevat rakennuskustannukset, luodaan kiinteistön arvo ja elinkaari. Osaavalla arkkitehtisuunnittelulla saavutetaan yhteinen tavoite onnistuneesti. Kuva: Antti Hahl KESTÄVÄ KEHITYS JA ENERGIA: Elinkaarikustannukset muodostuvat energiakulutuksesta ja ylläpidosta. Hyvin suunniteltu ja huolella rakennettu kohde on energiatehokas ja kestävä investointi. Toimistollamme on kokemusta energiatehokkaiden asuinrakennusten toteuttamisesta. Annamme mielellämme lisätietoja toimistostamme ja suunnittelustamme. Tervetuloa keskustelemaan. 24 Toteutettuja suunnitelmia: Yli 50 valmista tai rakenteilla olevaa yksilöllisesti suunniteltua pientalokohdetta. Muu rakentaminen ja lisätietoja kts: Kuva: Kuvio Oy

25 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA ROUTA Arkkitehtitoimisto Hanna Routa Perustamisvuosi: 1997 Hanna Routa Y-tunnus: Jääskeläntie 8, Espoo Puhelinnumero: ESPOO Toimistoni suunnittelee pientaloja ja laajennuksia sekä huoneistomuutoksia ja peruskorjauskohteita. Työni lähtökohtia ovat asiakkaan tarpeet ja toiveet, rakennuspaikan ominaisuudet sekä inhimillinen mittakaava. Toteutuneita kohteita löytyy eri puolilta pääkaupunkiseutua. 25

26 HELSINKI APSIS ARKKITEHTITOIMISTO Apsis Arkkitehtitoimisto Perustamisvuosi: 1995 Pär Silén Y-tunnus: Valimotie 13 a, Helsinki Puhelinnumero: Tarpeesta toteutukseen unelmista totta...näin voidaan lyhyesti kuvailla palvelua, jota tarjoamme. Jokainen projekti on ainutlaatuinen, mutta useimmiten ne etenevät tiettyä kaavaa noudattaen. Meillä on kokemusta hyvin erityyppisistä projekteista ja toimimme usein eri kielillä ja eri kulttuureja yhdistäen. Haluamme ja pystymme auttamaan läpi koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin, olipa sitten kyseessä uudisrakennus, muutos, laajennus tai korjaustyö. Meillä on kokemusta yhteistyöstä sekä vasta-aloittelijoiden että ammattirakentajien kanssa ja voimme kaikissa vaiheissa tarjota asiantuntevaa neuvoa ja sopivaa apua. 26

27 ARKKITEHDAS HELSINKI Arkkitehdas Perustamisvuosi: 2009 Yhteyshenkilöt: Mark Davies ja Jonna Käppi Y-tunnus: Castreninkatu 28 A 6, Helsinki Puhelinnumero: studio@arkkitehdas.fi Arkkitehdas on pieni suomalais-englantilainen arkkitehti- ja suunnittelutoimisto Helsingissä. Toimistomme voi auttaa pienissä ja suurissa kohteissa, kuten kesämökkien, talolaajennusten, ullakko- ja kellarimuutosten sekä asuntojen muutosten ja korjausten suunnittelussa. Suunnittelu voi kattaa pää- ja arkkitehtuurisuunnittelun sekä sisustuksen. Olemme mielellämme mukana yksilöllisissä hankkeissa alusta loppuun niin suunnittelussa, rakennuslupaselvityksissä kuin toteutuksessakin. 27

28 HELSINKI ARKLUOPA Arkluopa Perustamisvuosi: 2004 Antti Luopa Y-tunnus: Mannerheimintie 94 B 46, Helsinki Puhelinnumero: antti.luopa@arkluopa.com Asuntosuunnittelu: pari-ja rivitalot pientalot vapaa-ajan asunnot Pääsuunnittelijan tehtävät Omatoimirakentaminen Urakkatarjousmenettely Toteutuneita pientalokohteita pääkaupunkiseudulla noin 130 kpl. 28

29 AVANTO ARKKITEHDIT OY kuvio.com HELSINKI Avanto Arkkitehdit Oy Perustamisvuosi: 2004 Yhteyshenkilöt: Ville Hara ja Anu Puustinen Y-tunnus: Kalevankatu 31, Helsinki Puhelinnumero: , kuvio.com Avanto Arkkitehdit Oy on nuori ja innovatiivinen arkkitehtitoimisto. Tarjoamme arkkitehti- ja pääsuunnittelua luonnoksista toteutukseen. Käytössämme on uusin tekniikka ja ohjelmistot. Työskentelemme oliopohjaisesti 3D-mallilla, mikä mahdollistaa havainnekuvien ja määrälaskentatietojen helpon tuottamisen asiakkaalle. Olemme myös perehtyneet matalaenergia- ja passiivitalojen suunnitteluun. Arkkitehtuurimme lähtee aina tilaajan maailmaan eläytymisestä ja ympäristön vaatimusten huomioimisesta. Tehtävämme on luoda onnistunut kokonaisuus rakennushankkeen monen eri osapuolen erilaisista toiveista. Haluamme luoda kestävistä, aidoista materiaaleista elämyksellistä, tilallisesti rikasta arkkitehtuuria. Olemme suunnitelleet useita yksilöllisiä ja laadukkaita pientaloja. Töitämme on julkaistu yli sadassa kotimaisessa ja kansainvälisessä julkaisussa. Lisää tietoa projekteistamme löytyy nettisivuiltamme 29

30 HELSINKI AVARRUS ARKKITEHDIT OY Avarrus Arkkitehdit Oy Perustamisvuosi: 2008 Niilo Ikonen Y-tunnus: Punavuorenkatu 1, Helsinki Puhelinnumero: Avarrus on Helsingissä toimiva kolmen arkkitehdin nuori toimisto. Suunnittelemme jokaisen asiakkaan ja rakennuspaikan yksilöllisistä lähtökohdista aina tuoretta, toimivaa ja kestävää arkkitehtuuria. Avarrus on suunnitellut pientaloja ja peruskorjauksia muun muassa Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle. Myös ryhmärakennuttamisesta on kokemusta. Tarjoamme asiantuntevaa sekä palvelualtista luonnos- pää- ja rakennussuunnittelua ja opastamme mielellämme muutenkin rakennusprojektin eri vaiheissa. 30