SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT Suomen kansallinen väliraportti
|
|
- Eero Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT Suomen kansallinen väliraportti Mikko Kärmeniemi, Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 2012 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2012
3 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO MENETELMÄT Huippu-urheilun toimintapolitiikan kartoitukset Huippu-urheilun ilmapiirikyselyt TULOKSET Sidosryhmien näkemykset pilareiden merkittävyydestä huippu-urheilu-menestykseen ja suomalaisesta huippu-urheilun ilmapiiristä Pilari 1: Taloudellinen tuki Pilari 2: Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi - integroitu ohjelmapolitiikka Pilari 3: Urheiluun osallistuminen Pilari 4: Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Pilari 5: Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Pilari 6: Harjoitteluolosuhteet Pilari 7: Valmennus ja valmennuksen kehittäminen Pilari 8: Kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta Pilari 9: Tieteellinen tutkimus YHTEENVETO LÄHTEET LIITE A. SPLISS-julkaisuja LIITE B. Kriittiset menestystekijät pilareittain
4 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 3 TIIVISTELMÄ Suomi osallistuu kansainväliseen huippu-urheilujärjestelmien SPLISS II -vertailututkimukseen, johon Suomen lisäksi ottaa osaa 15 muuta valtiota. Tutkimusta johtaa ja koordinoi SPLISSkonsortio, jossa on edustajat Belgiasta, Alankomaista ja Iso-Britanniasta. Kansainvälisen vertailuraportin on määrä valmistua vuoden 2013 loppupuolella. Vasta sen pohjalta on mahdollista vetää johtopäätöksiä kansallisten huippu-urheilun toimintapolitiikkojen kilpailukyvystä. Tässä kansallisessa väliraportissa käydään läpi projektissa suomalaisille huippu-urheilijoille, valmentajille ja lajiliittojen huippu-urheilujohtajille suunnattujen kyselyiden tuloksia. Kyselyiden kohdejoukkoon kuuluvat olympialajien urheilijat (lukuun ottamatta vammaishuippuurheilijoita), jotka on sijoitettu lajinsa 16:sta parhaan joukkoon maailmassa tai 12:sta parhaan joukkoon Euroopassa. Näiden lisäksi kysely suunnattiin urheilijoille, jotka saavat suoraa taloudellista tukea menestyäkseen aikuisten kansainvälisissä arvokilpailuissa. Valmentajista kohdejoukkoon kuuluvat edellä mainittujen huippu-urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat, nuorten olympiavalmentajat ja joukkuelajeista maajoukkuevalmentajat. Lajiliitoista kyselyyn pyydettiin vastaamaan huippu-urheilusta vastaavaa henkilöä eli käytännössä joko huippu-urheilujohtajaa tai toiminnanjohtajaa. Kyselyiden vastausprosenteiksi muodostui urheilijoiden osalta 46 % (N=170), valmentajien osalta 56 % (N=126) ja huippu-urheilujohtajien osalta 49 % (N=35). Kyselyt käsittelevät yhdeksää osa-aluetta, jotka on tunnistettu olennaisiksi tekijöiksi tehokkaan huippu-urheilujärjestelmän rakentamisessa. Nämä osa-alueet ovat taloudellinen tuki, urheiluohjelmien rakenne ja organisointi, urheiluun osallistuminen, lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen, urheilijan tukipalvelut uralla ja uran jälkeen, harjoitteluolosuhteet, valmennus- ja valmennuksen kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta ja tieteellinen tutkimus. Taloudellinen tuki sekä valmennus ja valmennuksen kehittäminen nousivat kyselyissä esiin sidosryhmien mielestä keskeisimpinä osa-alueina huippu-urheilumenestyksen kannalta, mutta myös osa-alueina, jotka kaipaavat Suomessa eniten parantamista. Näiden lisäksi lahjakkuuksien identifioimista ja kehittämistä, harjoitteluolosuhteita ja urheiluun osallistumista pidettiin keskimääräistä tärkeämpinä osa-alueina. Huippu-urheilun julkinen taloudellinen tuki on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna pieni. Urheilijat, valmentajat ja lajiliittojen huippu-urheilujohtajat kokevat, että se ei nykyisellä tasollaan mahdollista huippu-urheilun kehittymistä. Valmennuksen osalta urheilijat ovat pääosin tyytyväisiä valmentajien ammattitaitoon, mutta valmentajat kokevat ammattinsa arvostuksessa paljon parantamisen varaa. Lahjakkuuden tunnistamiseen ja kehittämiseen ei ole yhtenäisiä käytäntöjä eikä riittävästi ammattitaitoisia valmentajia. Harjoitteluolosuhteiden laatu ja saavutettavuus arvioidaan sidosryhmien toimesta keskimäärin riittäviksi. Avainsanat: huippu-urheilu, politiikka, kilpailukyky
5 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 4 1 JOHDANTO Kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen saavuttamista on yleisesti pidetty tavoittelemisen arvoisena asiana siihen liittyvien monien positiivisten merkitysten vuoksi. Urheilumenestyksen välinearvoa ei ole liitetty pelkästään urheilullisiin tekijöihin, vaan sillä on aikojen saatossa tavoiteltu myös monia muita päämääriä aina kansallisesta itsetunnosta lähtien. Taloudellisten näkökohtien painoarvo on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana, sillä kansainvälisten arvokilpailuiden järjestämistä pidetään arvokkaana asiana elinkeinoelämän kannalta ja tärkeänä keinona esimerkiksi matkailutulojen lisäämiseen. Muun muassa edellä mainitut näkökohdat ovat johtaneet kovenevaan kilpailuun kansainvälisillä kilpakentillä ja strategisempiin suunnitelmiin maiden investoidessa yhä enemmän resursseja huippu-urheiluun ja mitalien tavoitteluun. Strateginen ote huippu-urheilun organisoimiseen on johtanut yhdenmukaisempiin toimintatapoihin, mutta kansakuntien väliltä on silti löydettävissä myös eroja erityisesti toimintapolitiikan toimeenpanossa. (vrt. Green & Houlihan 2005.) Huippu-urheilumenestys on riippuvaista hyvin monista eri tekijöistä, joita voidaan tarkastella aina yksilötasolta laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin saakka. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että makrotason tekijät - väestömäärä ja maan yleinen taloudellinen vakavaraisuus etupäässä - selittävät yli 50 % kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen vaihtelusta (ks. esim. Kiviaho & Mäkelä, 1978). Ne ovat kuitenkin vain osa taustalla vaikuttavista voimista. Yksittäisen urheilijan taustalta on niin ikään hahmotettavissa monia tekijöitä, kuten lahjakkuus ja ammattitaitoinen valmennus, joiden varaan menestys rakentuu. Edellä mainitut tekijät eivät kuitenkaan paljasta koko totuutta siitä, minkä maan urheilijoita palkintopallin korkeimmalla korokkeella lopulta useimmiten seisoo. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen: miksi toiset maat menestyvät paremmin kuin toiset? Miten voidaan verrata eri maiden huippu-urheilusysteemejä toisiinsa, jotta parhaiten toimivat käytännöt ja menettelytavat saadaan esiin? Juuri tähän problematiikkaan SPLISS-projekti pyrkii pureutumaan, se on vertailututkimus eri maiden huippu-urheilun toimintapolitiikan kilpailukyvystä. Kirjainyhdistelmä SPLISS tulee sanoista Sports Policy Factors Leading to International Sporting Success, mikä karkeasti suomennettuna tarkoittaa kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen johtavia urheilun toimintapoliittisia tekijöitä. Nämä ovat niitä asioita, joihin urheilun päättävissä elimissä vaikuttavat urheilujohtajat pystyvät konkreettisesti vaikuttamaan. Jokainen ymmärtää, että esimerkiksi maan väestömäärään tai maan yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ei yksittäisillä urheilun päätöksentekijöillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa, tai ainakin mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset lyhyellä aikavälillä. SPLISS -projektin juuret juontuvat aina vuoteen 2002 saakka, jolloin Belgian, Alankomaiden ja Iso-Britannian tutkijoista muodostunut ryhmä käynnisti kansainvälisen vertailututkimuksen eri maiden huippu-urheilupoliittisista linjauksista. Vuonna 2008 valmistuneeseen ensimmäisen vai-
6 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 5 heen tutkimusprojektiin osallistui kuusi valtiota: Belgia, Kanada, Italia, Alankomaat, Norja ja Iso-Britannia, ja siinä testattiin yhdeksään osa-alueeseen jakaantuvaa pilarimallia (ks. kuvio 1). Mallin avulla huippu-urheilun toimintapolitiikkaa arvioidaan kolmella tasolla: niin taloudellisina panostuksina kuin järjestelmän suorituskykynä ja varsinaisina tuloksina. Oheisen SPLISS -mallin mukaan taloudellinen tuki (pilari 1) ohjataan prosesseihin (pilarit 2-9) ja tulokset konkretisoituvat esimerkiksi mitaleina tai pistesijoina arvokilpailuissa. Tulokset riippuvat siitä, miten tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti pilareiden toimeenpano on onnistunut. (De Bosscher ym ) Kuvio 1. SPLISS-malli kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen vaikuttavista tekijöistä (De Bosscher ym. 2006). SPLISS-hankkeen tutkijat ovat raportoineet ensimmäisen vaiheen tutkimustuloksista niin kansallisesti kuin kansainvälisinä tutkimusartikkeleina (ks. liite A). Edeltävän SPLISS-projektin tiimoilta valmistuneessa väitöskirjassaan De Bosscher (2007, ) mainitsee, että erityisesti huippu-urheilun rahoitus ja valmennus ovat merkittävissä rooleissa tehokkaan järjestelmän rakentamisessa. Tämän lisäksi näyttää siltä, että useat maat ovat investoineet enenevässä määrin myös urheilijoiden tukipalveluihin ja harjoitteluolosuhteisiin. Vaikka valmennus on yksi olennai-
7 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 6 simmista tekijöistä menestyksen taustalla, järjestelyt valmennuksen kehittämisen suhteen ovat monissa maissa heikkoja ja lisäksi valmentajilla on vaikeuksia saavuttaa riittävää toimeentuloa toimiakseen täysipäiväisenä valmentajana. Toinen heikosti kehittynyt pilari tutkimuksen edeltävään vaiheeseen osallistuneissa maissa on lahjakkuuden tunnistaminen ja kehittäminen. Väitöskirja antaa tukea sille päätelmälle, että kansakuntien välinen kilpavarustelu huippuurheilumenestyksen saavuttamiseksi on koventunut. Menestystä on yhä vaikeampi saavuttaa, ja näin ollen pelkästään mitalimäärien pitäminen samalla tasolla, edellyttää valtioilta yhä suurempaa resursointia huippu-urheiluun. Suomi ottaa osaa nyt käsillä olevaan tutkimuksen toiseen vaiheeseen, mitä koordinoi ja johtaa kansainvälinen SPLISS-konsortio, jota edustavat professorit Veerle de Bosscher (Vrije Universiteit Brussel), Maarten van Bottenburg (Utrecht School of Governance) ja Simon Shibli (Sheffield Hallam University). Suomen osalta tietojen keruusta ja tämän raportin tulosten analysoinnista on vastannut Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Kaiken kaikkiaan osallistuvien maiden määrä on kasvanut 16:sta, mutta analyysin toteuttamisessa hyödynnetään edelleen samaa yhdeksään osa-alueeseen jakaantuvaa mallia. Taulukko 1. Yleistietoja SPLISS II -tutkimusprojektissa mukana olevista valtioista. Maanosa Maa Väkiluku BKT (miljardia ) Eurooppa Belgia (Flanderi ja Vallonia) ,0 Tanska ,3 Viro ,2 Suomi ,7 Ranska ,2 Hollanti ,6 Pohjois-Irlanti ,7* Portugali ,2 Espanja ,3 Sveitsi ,2 Oseania Australia ,6 Amerikka Brasilia ,8 Kanada ,7 Aasia Japani ,2 Singapore ,4 Etelä-Korea ,2 *BKT vuodelta Lähde: The World Factbook 2011.
8 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 7 Kuva 1. SPLISS II -tutkimushankkeeseen osallistuvat valtiot. Kansainvälinen vertailuraportti valmistunee vuoden 2013 loppupuolella. Sitä odotellessa tämän kansallisen väliraportin tarkoituksena on tehdä katsaus Suomen tuloksiin erityisesti urheilijoiden, valmentajien ja lajiliittojen huippu-urheiluvastaavien näkökulmista. Miten asianomaiset arvioivat edellä mainittujen yhdeksän pilarin muodostamaa kokonaisuutta suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä? Vasta lopullinen kansainvälinen vertailu asettaa Suomen huippuurheilusysteemin vahvuudet ja heikkoudet kansainväliseen valoon. Puutteet ovat toki jo tällä hetkellä varsin hyvin tiedossa ja käynnissä olevalla huippu-urheilun muutostyöllä niihin haetaan ratkaisuja. Tässä laajuudessa urheilijoilta, valmentajilta ja lajiliittojen toiminnanjohtajilta ei kuitenkaan ole Suomessa aiemmin kerätty tietoa liittyen suomalaisen huippu-urheilun organisointiin, joten myös tämä kansallinen tarkastelu tarjoaa uusia näkökulmia ja kehitysehdotuksia.
9 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 8 2 MENETELMÄT SPLISS-tutkimuksen toiselle vaiheelle on asetettu neljänlaisia tavoitteita, jotka palvelevat niin teoreettisia, metodologisia kuin poliittisia tarkoitusperiä. Ensinnäkin pyrkimyksenä on syventää ymmärrystä tutkimukseen osallistuvien maiden huippu-urheilun toimintalinjausten tehokkuudesta ja huippu-urheilun yleisestä ilmapiiristä. Toiseksi tarkoituksena on tuottaa tietoja kansallisten huippu-urheilun päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi. Kolmantena tavoitteena on muokata edellisen tutkimuksen pohjalta muodostettua teoreettista mallia ja parantaa kansainvälisten vertailujen metodologisia lähtökohtia. Neljänneksi yritetään luoda huippu-urheilupolitiikan kilpailukykyluokitus, mikä palvelisi maita niiden arvioidessa menettelytapojaan perusteellisesti määriteltyjä kriittisiä menestystekijöitä vasten. Ensimmäisen vaiheen projektin alussa tehty kattava kirjallisuuskatsaus ja kyselyt eri sidosryhmille osoittivat, että on olemassa tiettyjä yleisesti hyväksyttyjä kriittisiä menestystekijöitä, jotka määrittävät menestyksen huippu-urheilussa. Kriittiset menestystekijät luokiteltiin kolmeen tasoon: yksittäiset urheilijat ja heidän lähiympäristönsä (mikrotaso), urheilun toimintapolitiikka (mesotaso) ja sosiokulttuurinen konteksti, missä ihmiset elävät (makrotaso). Mikro- ja makrotasolla huippu-urheilumenestykseen liittyvää tutkimusta on tehty paljon, mutta mesotasolla puolestaan hyvin rajallisesti. Mesotason urheilun toimintapolitiikkaan liittyvien vaikutettavissa olevien kriittisten menestystekijöiden (ks. liite B) avulla muodostettiin SPLISS-pilarimalli. (De Bosscher ym ) Tutkimuksen toteuttamisessa on hyödynnetty kahta menetelmää, joissa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä elementtejä. Datan keräämiseksi on tarkasteltu kattavasti eri maiden huippu-urheilun toimintapolitiikkaa (overall sport policy inventory) ja lisäksi huippu-urheilijat, valmentajat ja lajiliittojen huippu-urheiluvastaavat ovat vastanneet kyselylomakkeisiin (elite sport climate surveys). Molemmat menetelmät ovat rakentuneet edellä mainittujen yhdeksän pilarin varaan. 2.1 Huippu-urheilun toimintapolitiikan kartoitukset Eri maiden huippu-urheilujärjestelmien arvioinnissa ja vertailussa on käytetty huippu-urheilun toimintalinjausten perusteellisia kartoituksia, joiden pohjalta toteutetun politiikan kilpailukyvystä on mahdollista tehdä johtopäätöksiä. Käytännössä tutkijat ovat keränneet puolistukturoituihin kyselylomakkeisiin kansallisella tasolla yksityiskohtaisia tietoja kaikista yhdeksästä pilarista perustuen huippu-urheilun kriittisiin menestystekijöihin (ks. liite B). Tiedot kerättiin tilastoista, tutkimuksista ja haastatteluiden avulla.
10 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 9 Taulukko 2. Tietoja huippu-urheilun toimintapolitiikkaa kartoittavista lomakkeista. Kysymysten lukumäärä Kriittisten menestystekijöiden lukumäärä Pilari 1: Taloudellinen tuki Pilari 2: Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi Pilari 3: Urheiluun osallistuminen Pilari 4: Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Pilari 5: Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen 22 9 Pilari 6: Harjoitteluolosuhteet 13 9 Pilari 7: Valmennus ja valmennuksen kehittäminen Pilari 8: Kansallinen ja kv. kilpailutoiminta 14 8 Pilari 9: Tieteellinen tutkimus Huippu-urheilun ilmapiirikyselyt Tässä raportissa käydään pintapuolisesti läpi suomalaisen huippu-urheilun organisointia, mutta erityisesti tarkastelu keskittyy huippu-urheilijoille, valmentajille ja lajiliittojen huippuurheiluvastaaville suunnattujen kyselyiden tulosten esittelyyn. Kyselyt luovat kuvaa siitä, minkälainen suomalainen huippu-urheilun ilmapiiri on näiden keskeisten sidosryhmien näkemysten mukaan. Van Bottenburg (2000) esittää, että huippu-urheilun ilmapiirillä tarkoitetaan sosiaalista ja organisatorista ympäristöä, mikä tarjoaa olosuhteet, joissa urheilijat voivat kehittyä huipuiksi ja jatkaa pyrkimistä korkeimmalle mahdolliselle tasolle lajissaan. SPLISS-tutkimus kohdistuu olympialajien urheilijoihin (pois lukien vammaishuippu-urheilijat). Tarkemmin huippu-urheilija on määritelty urheilijaksi, joka on joko yksilö- tai joukkuelajin edustajana sijoitettu lajinsa 16:sta parhaan joukkoon maailmassa tai 12:sta parhaan joukkoon maanosassaan. Tämän lisäksi kohdejoukkoon kuuluvat ne urheilijat, jotka saavat taloudellista tukea menestyäkseen lajinsa aikuisten arvokilpailuissa. Suomen osalta määritelmän täyttäviä urheilijoita oli kaikkiaan 170, joista 94 urheilijaa täyttivät määritelmän ensimmäisen kriteerin joukkuelajien urheilijat mukaan luettuina. Loput 76 urheilijaa olivat niitä, jotka saavat suoraa taloudellista tukea joko valtiolta urheilija-apurahana ja/tai kuuluvat Olympiakomitean tukiohjelmiin. Olympiakomitean haastajaohjelman nuorista lahjakkuuksista mukaan valittiin ainoastaan ne urheilijat (20 henkilöä), jotka saavat myös valtion urheilija-apurahaa, sillä heillä on todennäköisimmät mahdollisuudet menestyä aikuisten arvokilpailuissa. Urheilijoiden valinta on tehty vuoden 2010 urheilumenestyksen ja tukivalintojen perusteella. Valmentajien osalta mukaan valittiin edellä mainittujen huippu-urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat, nuorten olympiavalmentajat ja joukkuelajeista maajoukkuevalmentajat. Olympialajien lajiliitoista kyselyyn pyydettiin puolestaan vastaamaan joko huippu-urheilujohtajaa tai toiminnanjohtajaa, lukuun ottamatta eräitä kansallisesti pieniä lajeja Suomessa kuten kelkkailu ja baseball, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Vastausprosenteiksi muodostui:
11 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 10 Urheilijakysely: 46 % (N=170) Valmentajakysely: 56 % (N=126) Toiminnanjohtajakysely: 49 % (N=35) Taulukko 3. Vastaajien lukumäärä lajeittain jaoteltuna. Laji Urheilijat Valmentajat Kysely lähetetty % Kysely lähetetty % Kysely lähetetty Huippu-urheilujohtajat/ Toiminnanjohtajat Vastanneet Vastanneet Vastanneet Ammunta % % % Ampumahiihto % % % Curling % Hiihtolajit % % % Jalkapallo % Jousiammunta % Judo % % % Jääkiekko % % % Koripallo % % Käsipallo % Lentopallo % % % Luistelu % % % Melonta % % % Miekkailu % % % Nyk. 5-ottelu % Nyrkkeily % % % Paini % % % Painonnosto % Purjehdus % % % Pyöräily % % % Pöytätennis % Ratsastus % % Soutu % % % Sulkapallo % % % Taekwondo % % Tennis % % % Triathlon % Uinti % % % Voimistelu % % % Yleisurheilu % % %? Yhteensä % % % Huom. Yksi urheilija ja yksi toiminnanjohtaja ei ilmoittanut lajiaan. %
12 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 11 Kyselyyn vastanneet huippu-urheilijat olivat aloittaneet lajinsa harrastamisen keskimäärin yhdeksän vuoden iässä ja keskittyneet ainoastaan kyseiseen lajiin noin 15-vuotiaana. Lähes 30 prosenttia vastaajista oli saavuttanut mitalin aikuisten arvokilpailuissa ja kaiken kaikkiaan noin 75 prosenttia kuuluu maailman 16:sta parhaan joukkoon lajissaan. Kansallisen tason urheilijoiksi itsensä arvioi noin 18 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneista valmentajista 75 prosenttia valmensi kansainvälisen tason huippuurheilijoita, 22 prosenttia toimi nuorten lahjakkaiden urheilijoiden parissa ja kolme prosenttia valmensi kansallisen tason aikuisurheilijoita. Keskimäärin valmentajilla oli valmennuskokemusta valmennettavien urheilijoidensa tasoilta noin kymmenen vuotta. 40 prosenttia vastaajista oli omalla urallaan urheillut kansainvälisellä tasolla, 50 prosentilla omakohtaiset urheilukokemukset rajoittuivat kansalliselle tasolle. Noin puolet vastanneista valmentajista toimi täysipäiväisenä valmentajana. 20 prosenttia teki muita töitä tai opiskeli täysipäiväisesti ja 17 prosenttia työskenteli tai opiskeli osa-aikaisesti valmennuksen lisäksi.
13 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 12 3 TULOKSET 3.1 Sidosryhmien näkemykset pilareiden merkittävyydestä huippu-urheilumenestykseen ja suomalaisesta huippu-urheilun ilmapiiristä Urheilijoita, valmentajia ja huippu-urheilujohtajia pyydettiin asettamaan tutkimuksessa käsiteltävät yhdeksän osa-aluetta (pilarit 1-9) järjestykseen siten, että arvo 1 oli merkittävin vaikuttava tekijä maan kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen ja arvo 9 vähiten merkittävä. Yhdeksän pilarin lisäksi arvioitavana oli myös kansallinen urheilukulttuuri (kuvio 2). Tämän lisäksi kyseiset sidosryhmät asettivat samat muuttujat järjestykseen siten, että arvo 1 merkitsi Suomessa eniten parantamisen tarpeessa olevaa osa-aluetta ja arvo 10 vähiten parantamisen tarpeessa olevaa osa-aluetta (kuvio 3). Kuvioita tulkittaessa havaitaan, että urheilijoiden, valmentajien ja huippu-urheilujohtajien mielipiteet ovat hyvin yhteneväisiä sekä pilareiden tärkeysjärjestystä että kansallisesti eniten kehittämistä vaativia osa-alueita ajatellen. Menestymisen ytimessä nähdään olevan ennen kaikkea taloudellinen tuki sekä valmennus ja valmennuksen kehittäminen. Myös lahjakkuuksien identifioiminen ja kehittäminen, harjoitteluolosuhteet sekä urheiluun osallistuminen nähdään keskimääräistä tärkeämmiksi osa-alueiksi. Urheilijat Valmentajat Huippu-urheilujohtajat Tieteellinen tutkimus Urheilukulttuuri Kansallinen ja kansainvälinen Taloudellinen tuki Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi Urheiluun osallistuminen Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Valmennus ja valmennuksen kehittäminen Harjoitteluolosuhteet Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Kuvio 2. Osa-alueet, joilla on suurin vaikutus kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen. (1=merkittävin tekijä.10=vähiten merkittävin tekijä)
14 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 13 Sen sijaan tieteellinen tutkimus, urheilijoiden tukipalvelut niin uran aikana kuin uran jälkeen, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta, urheilukulttuuri sekä urheiluohjelmien rakenne ja organisointi koetaan vähemmän tärkeiksi osa-alueiksi kansainvälistä huippu-urheilumenestystä ajatellen. Urheilijoiden, valmentajien ja huippu-urheilujohtajien kokemat kehittämistarpeet ovat hyvin yhteneväisiä niiden osa-alueiden kanssa, jotka koetaan tärkeiksi kansainvälisen huippuurheilumenestyksen kannalta. Taloudellisessa tuessa sekä valmennuksessa ja valmennuksen kehittämisessä nähdään eniten kehittämisen varaa Suomessa. Tieteellinen tutkimus, urheilukulttuuri, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta sekä urheilijoiden tukipalvelut sen sijaan ovat osa-alueita, joissa on vähinten parannettavaa. Urheilijat Valmentajat Huippu-urheilujohtajat Tieteellinen tutkimus Kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta Urheilukulttuuri Taloudellinen tuki Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi Urheiluun osallistuminen Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Valmennus ja valmennuksen kehittäminen Harjoitteluolosuhteet Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Kuvio 3. Eniten kehittämistä vaativat osa-alueet Suomessa. (1=tärkein kehitettävä osa-alue 10 = vähiten tärkein kehitettävä osa-alue)
15 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti Pilari 1: Taloudellinen tuki Taloudellinen tuki, mikä toimii SPLISS-mallissa panoksena, nähdään usein yhtenä olennaisimmista seikoista urheilullisen menestyksen taustalla. Myös tutkimuksen ensimmäinen vaihe vahvisti tätä näkemystä. (De Bosscher 2007, ) Huippu-urheilumenestyksen saavuttaminen edellyttää taloudelliselta tuelta paitsi riittävän korkeaa tasoa myös pitkäjänteisyyttä ja vakautta, jotta pitkäntähtäimen strateginen suunnittelu on mahdollista. SPLISS-tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat erityisesti julkiset menot urheiluun valtakunnallisella tasolla, mitkä usean maan kohdalla ovat peräisin joko suoraan valtion budjetista tai kansallisten veikkausyhtiöiden voittovaroista. Yksityisen sektorin sponsorirahojen selvitys on jäänyt puutteellisten tietojen tai vertailukelvottomuuden takia yksittäisten urheilijoiden ja lajiliittojen sponsoritulojen tarkastelun asteelle. (Emt.) Kaiken kaikkiaan taloudelliseen tukeen liittyvät kriittiset menestystekijät voidaan jaotella seuraaviin kategorioihin (De Bosscher ym. 2011): Riittävä tuki liikuntaan ja urheiluun kokonaisuudessaan valtakunnallisella tasolla Riittävä tuki huippu-urheiluun valtakunnallisella tasolla Riittävä tuki eri lajeille (lajiliitot ja seurat) Riittävä tuki tunnistetuille huippu-urheilulajeille (lajiliitot ja seurat) Kuvio 4 havainnollistaa suomalaisten urheilijoiden, valmentajien ja huippu-urheilujohtajien näkemystä huippu-urheilun taloudellisen tuen riittävyydestä. Prosenttiosuudet kuvastavat sitä osaa vastaajista, joiden mielestä taloudellinen tuki on riittävä. Urheilijoiden ja valmentajien kohdalla mittarina on käytetty mahdollisuutta harjoittaa ammattia täysipäiväisesti taloudellisen tuen turvin. Lajiliittojen huippu-urheilujohtajien näkemys puolestaan perustuu julkisen taloudellisen tuen riittävyyteen lajiliiton huippu-urheilutoiminnan kehittämisessä. Taloudellisen tuen riittävyys 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 40 % (N=57) 58 % (N=52) 18 % (N=17) 0 % Urheilijat Valmentajat Huippu-urheilujohtajat Kuvio 4. Sidosryhmien näkemys taloudellisen tuen riittävyydestä. Urheilijat ja valmentajat arvioivat mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan täysipäiväisesti ja huippu-urheilujohtajat lajin huippu-urheilun kehittämistä.
16 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 15 Suomessa valtion urheilumäärärahat perustuvat lähes kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroihin. Tuen määrä on kansainvälisesti tarkasteltuna alhaisella tasolla niin kokonaisliikuntamäärärahojen (n. 140 milj. ) kuin huippu-urheilun (n. 20 milj. ) osalta. Suhteutettuna väestömäärään tai valtion kokonaisbudjettiin Suomen tilanne on parempi. (Vrt. De Bossher 2007, ; Mäkinen 2010, ) Suhteelliset tarkastelut eivät kuitenkaan De Bosscherin (2007, 245) mukaan ole relevantteja huippu-urheilumenestyksen kannalta, vaan siihen vaikuttaa ensisijaisesti absoluuttinen huippu-urheilun kehittämiseen suunnattu rahamäärä. Lajiliitoille suunnatulla taloudellisella tuella on suuri merkitys huippu-urheilumenestyksen saavuttamisen kannalta. Suomessa lajiliittoja tuetaan tässä tehtävässä erityisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean toimesta. Lajiliittojen valtionavustuksesta 25 prosenttia on muodostunut huippu-urheilun tuloskriteerien perusteella. Vuonna lajiliittoa sai yhteensä valtionapua, josta on muodostunut huippu-urheilun tuloskriteerien perusteella. Suomessa valtio tukee huippu-urheilijoita suoraan jakamalla urheilija-apurahoja. Niiden suuruus vuonna 2010 oli yhteensä Kaikkiaan urheilijat ja valmentajat saivat valtiolta apurahoja Olympiakomitean järjestelmätukea puolestaan myönnetään niille lajiliitoille, joiden valmennusjärjestelmä pystyy tuottamaan urheilijoille kansainvälisen menestyksen edellyttämät valmennuspalvelut. Järjestelmätuen avulla Olympiakomitea priorisoi lajeja, joilla on mahdollisuudet menestyä tulevissa arvokilpailuissa. Esimerkiksi vuonna 2010 yhteensä myönnettiin 15 lajiliitolle käytettäväksi ennalta määriteltyjen urheilijoiden valmentautumiseen. Suuresta lajimäärästä ja pienestä rahamäärästä johtuen priorisointi ei ole kovin voimakasta. Suomessa valtakunnallinen huippu-urheilun taloudellinen tuki ei yllä seuratasolle asti. Seuroja tuetaan kuntien ja valtion toimesta ensisijaisesti niiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi, ei niinkään huippu-urheilun kehittämisen näkökulmasta. Erityisesti kuntien rooli seurojen tukemisessa on merkittävä, mutta myös valtion seuratoiminnan kehittämistuki on viime vuosina parantanut seurojen toimintaedellytyksiä. Kuvio 5 kuvaa huippu-urheilun rahavirtoja pääpiirteissään Suomessa vuonna 2010 (Olympiakomitea 2010 & Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli rahavirtojen ohjauksessa on merkittävä. Olympiakomitean tulot muodostuvat valtion toimintaavustuksesta ja omasta varainhankinnasta, jonka osuus vuonna 2010 oli 23 prosenttia ( ) sen koko budjetista. Olympiakomitea jakaa edelleen valtiolta saamaansa toiminta-avustusta ja oman varainhankinnan kautta saamiaan tuloja lajiliitoille, joiden kautta raha päätyy urheilijoiden valmentautumiseen.
17 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 16 Kuvio 5. Huippu-urheilun rahavirrat vuonna (Olympiakomitea 2010 & Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). (1) OKM:n huippu-urheilun tukemiseen myöntämät valtionosuudet: tuet eri huippu-urheiluorganisaatioille (mukaan lukien lajiliitot), urheilijoiden ja valmentajien apurahat, urheiluakatemiat, urheiluopistot joukkuepalloilu, arvokilpailut ja huippuurheilun muutos -projekti. (2) Olympiakomitean valtionavustus joukkuepalloilutuki haastajaohjelman valmennustuet huippu-urheilun muutos -projekti (3) Huippu-urheilun tulosperusteinen valtionavustus huippu-urheiluun tappiontakuut arvokilpailuiden järjestämiseen (4) Huippu-urheilutuet nuorten tuet nuorten olympiavalmentajien palkkaustuet (5) Urheilijoiden apurahat ja valmentajatuet yhteensä URA-säätiön tuki (6) Urheiluopistoille osoitetut vapaan sivistystyön valtionosuudet huippu-urheilukoulutuksen tukemiseen (esim. maajoukkueleiritykset). Vapaan sivistystyön suoriteperusteinen valtionosuus urheiluopistoille oli vuonna 2010 kokonaisuudessaan Toiminnanjohtajat Tutkimukseen osallistuneet 17 lajiliittoa suuntaavat huippu-urheiluun keskimäärin 37 prosenttia niiden kokonaisbudjeteista. Rahan lähteet ovat jakaantuneet taulukon 4 mukaisesti. Lajiliittojen huippu-urheiluvastaaville suunnatun kyselyn perusteella liittojen huippu-urheiluun investoimien
18 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 17 rahamäärien mediaani on kuluvan olympiadin aikana. Vaihtelu pienten ja suurten lajiliittojen välillä on suurta, kyselyyn vastanneiden lajien kohdalla Taulukko 4. Lajiliittojen huippu-urheiluun investoimien rahamäärien lähteet (N=17). Huippu-urheiluun investoitu rahamäärä ( /Olympiadi) Valtion toimintaavustus % Olympiakomitea % Sponsorit % Jäsenmaksut % Muut % Jääkiekkoliitto Urheiluliitto Ampumaurheiluliitto Luisteluliitto ? Ampumahiihtoliitto Painiliitto Judoliitto Suomen Purjehdus ja Veneily Ratsastajainliitto Lumilautaliitto Sulkapalloliitto Uimaliitto Taekwondoliitto Painonnostoliitto Curlingliitto Triathlonliitto Huom! Yksi toiminnanjohtajista/huippu-urheilujohtajista ei ilmoittanut lajiliittoaan. Lajiliittojen huippu-urheilujohtajien vastausten mukaan prosentuaalisesti eniten SPLISStutkimukseen osallistuneiden lajiliittojen huippu-urheilumäärärahoista tulee veikkausvoittovaroista maksettavasta valtion toiminta-avustuksesta (32 %) ja sponsorituloista (24 %). Valtion toiminta-avustuksen merkitys korostuu lajien kohdalla, joilla sponsoritulojen osuus on pieni. Olympiakomitean tuen osuus on keskimäärin 16 %, kun taas jäsenmaksuista huippu-urheilutoimintaa rahoitetaan vähiten (12 %). Valtion toiminta-avustus Sponsorit Olympiakomitea Muut Jäsenmaksut 32 % 24 % 16 % 16 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 6. Lajiliittojen huippu-urheilun rahoituslähteet keskimäärin (N=17).
19 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 18 Urheilijat Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista huippu-urheilijoista saa kuukausittaista palkkaa vastaavan korvauksen urheilemisesta, mikä suurimmalla osalla (n. 80 %) tarkoittaa valtion urheilija-apurahaa. Seurat maksavat 16 prosentille urheilijoista kuukausittaisen ansion. Vähemmistö (40 prosenttia) urheilijoista kokee, että heidän saamansa tämä taloudellinen tuki on riittävä kokoaikaisena huippu-urheilijana toimimiseen. Suurin osa on sitä mieltä, että tuki on joko riittämätön tai se ei mahdollista täysipainoista urheilua. Suoran taloudellisen tuen lisäksi noin neljä viidestä urheilijasta saa eri urheiluorganisaatioilta erilaisia kulukorvauksia, joista yleisimpinä mainittakoon matkakustannukset, osallistumismaksut kansainvälisiin kilpailuihin, vaatteet, varusteet ja vakuutukset. Useimmat huippu-urheilijat kuitenkin kokevat, etteivät kulukorvauksetkaan riittävässä määrin kata urheilemisesta aiheutuvia kuluja. Kyselyyn vastanneiden huippu-urheilijoiden tuloissa on suurta vaihtelua. Suurimmalla osalla (41 %) vuotuiset bruttotulot jäävät alle euron. Lähes yhtä suurella osalla tulot sijoittuvat välille euroa. Ainostaan joka kymmenes urheilija yltää yli euron ansiotasoon. Keskimäärin huippu-urheilusta saatavat ansiot jakaantuvat taulukon 5 mukaisesti. Tulojen mediaani on selvästi pienempi kuin keskiarvo, koska yksittäisten urheilijoiden suuret tulot nostavat keskiarvoa. Taulukko 5. Huippu-urheilijoiden keskimääräiset bruttovuositulot. Kuukausipalkat Kulukorvaukset Sponsorointi Palkintorahat Yhteensä N Keskiarvo Mediaani Vastausten mukaan 75 prosenttia urheilijoista käyttää myös omaa rahaa huipulla urheilemiseen, koska urheilemisesta saatavat tulot eivät riitä kattamaan kaikkia siitä aiheutuvia kuluja. Vaihteluväli urheilijoiden itse maksamissa vuosittaisissa kustannuksissa on , keskiarvo puolestaan on noin ja mediaani eli tuloihin suhteutettuna urheilijat maksavat suhteellisen suuren osan kustannuksistaan itse. Valmentajat Kolme neljästä valmentajasta saa valmennustehtäviin kuukausittaista palkkaa vastaavaa suoraa taloudellista tukea, mikä useimmilla valmentajilla koostuu useasta eri lähteestä. Kyselyyn vastanneiden huippu-urheilijoiden valmentajien tulojen lähteenä ovat useimmiten lajiliitot, Olympiakomitea ja urheiluseurat (kuvio 7). Keskiarvopalkka valmennustehtävistä on noin vuodessa, mediaanipalkka puolestaan on prosenttia valmentajista
20 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 19 kokee, että tämä suora taloudellinen tuki mahdollistaa täysipäiväisenä valmentajana toimimisen ja 11 prosenttia pystyy sen turvin toimimaan osa-aikaisena valmentajana. Kuitenkin lähes kolmannes valmentajista on sitä mieltä, että taloudellinen tuki on riittämätön. Lajiliitto 70 % Olympiakomitea 52 % Seura 36 % Urheilijat 16 % Sponsorit Opetus- ja kulttuuriministeriö 4 % 2 % % Kuvio 7. Valmentajien tulonlähteiden suhteellinen jakautuminen (N=50). Lähes kaikki valmentajat saavat eri urheiluorganisaatioilta myös erilaisia kulukorvauksia valmennustehtäviin, mitkä useimmiten tarkoittavat matkustuskustannuksia, osallistumismaksuja kansainvälisiin kilpailuihin, vaatteita ja varusteita, yleisiä harjoitteluun liittyviä kustannuksia sekä vakuutuksia. 70 prosenttia valmentajista on kuitenkin sitä mieltä, että edellä mainitut kulukorvaukset eivät riittävässä määrin kata kaikkia valmentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Neljä viidestä valmentajasta käyttää myös omaa rahaa valmennuskuluihin itse maksettujen kustannusten keskiarvo valmentajilla on noin Suurimmalla osalla (42 %) kyselyyn vastanneista valmentajista vuoden kokonaisbruttotulot sijoittuvat välille Lähes yhtä suurella osalla (38 %) vuosittaiset tulot ovat Pilari 2: Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi - integroitu ohjelmapolitiikka De Bosscherin (2007, 162) näkemyksen mukaan valtionjohdon täytyy strategisella tasolla johtaa huippu-urheilua tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta valtiolla olisi realistiset mahdollisuudet kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen saavuttamiseen. Operationaalisella tasolla puolestaan huippu-urheilujärjestelmän yhtenäinen rakenne luo edellytykset resurssien tehokkaalle käytölle. Urheiluohjelmien rakenteeseen ja organisointiin liittyvät kriittiset menestystekijät voidaan tiivistää seuraaviin osa-alueisiin (De Bosscherin ym. 2011): Kaikkien huippu-urheilun kehittämiseen osallistuvien tahojen vahva koordinaatio, selkeät tehtävän määrittelyt ilman päällekkäisiä vastuualueita.
LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015
LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,
LisätiedotMe ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Me ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisältö 1. Huippu-urheilun kehityksestä yleensä 2. SPLISS tutkimus 3. SPLISS: huippu-urheilun tieteellinen
LisätiedotMENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN
KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:
LisätiedotHuippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Strateginen huippu-urheilu Huippu-urheilu on kaupallistunut, mutta myös valtiot panostavat entistä enemmän
LisätiedotKansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu
Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista
LisätiedotSuomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016
10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat
LisätiedotJari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen
Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen
LisätiedotVALMENTAJAKYSELY 2009
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
LisätiedotToimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5
LisätiedotJÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET
JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen
LisätiedotHuippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU
Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi
LisätiedotSINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014
SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon
LisätiedotKulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät
1(8) Salon kaupungin palkitsemisohje Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät Kh 12.1.2015 12 2(8) Salolaisten taiteilijoiden, taitelijaryhmien, yksilöurheilijoiden ja urheilujoukkueiden
LisätiedotVALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
LisätiedotLAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:
LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%
LisätiedotUrheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,
LisätiedotHUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,
LisätiedotMenestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden
Lisätiedot(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta
TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06
LisätiedotLajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11.
Bench Marking Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Jorma Vertainen Mitä ja ketä varten lajiliitto on olemassa? Kuinka
LisätiedotLajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta
Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,
LisätiedotPIIRIKIRJE 2015 toukokuu
puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotHuippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden
LisätiedotStrategia 2014-2017 Versio 1.0
Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio
LisätiedotURHEILUAKATEMIAOHJELMA
URHEILUAKATEMIAOHJELMA Lajien ja koulujen yhteispeli Yläkouluseminaari 14.3.2019 19.3.20191 Urheiluakatemia- ja valmennuskeskusverkoston tavoite Varmistamme, että urheilijoilla on kansainvälisen vertailun
LisätiedotHuippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta
Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän
LisätiedotMenestyvä huippu-urheilu
Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus
LisätiedotMENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN
MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen
Lisätiedothuippu-urheilunmuutos.fi
Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas
LisätiedotENNAKKOMATERIAALI 2015
ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko
LisätiedotSuomalaiset menestystekijät ja kansainvälinen vaatimustaso: Missä asioissa lajisi on kansainvälisessä vertailussa a) Muita edellä? b) Muita jäljessä?
Suomalaiset menestystekijät ja kansainvälinen vaatimustaso: Missä asioissa lajisi on kansainvälisessä vertailussa a) Muita edellä? b) Muita jäljessä? Alppihiihto +Valmentajien kontakti pohja hyvä helppo
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotSuomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys
Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case
LisätiedotValmennuskeskusarviointi
Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta
LisätiedotSINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0
SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu
LisätiedotAkatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU
Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista Jari Lämsä KIHU Taustaa akatemiatoiminnalle 1. Suomalainen urheilujärjestelmä Koostuu monista itsenäisistä, perinteisistä, oman
LisätiedotSeuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden
LisätiedotVALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA
VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotSuomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet
SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen
LisätiedotOpiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016
Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista
LisätiedotToisen asteen urheiluoppilaitoshaku. Suomen Olympiakomitea ry
Toisen asteen urheiluoppilaitoshaku Suomen Olympiakomitea ry Sisällys 1. Kenelle urheiluoppilaitos sopii? 2. Miten urheilija voi hyötyä urheiluoppilaitoksesta? 3. Mihin urheiluoppilaitokseen urheilijan
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
LisätiedotSuomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi
Suomalaisen urheilun musta laatikko Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi RESURSSIT TOIMINTA IHMISET RAKENTEET MERKITYKSET AATEVIRTAUKSET Amatörismi, ammattilaisuus Urheilu? Huippu-urheilu Lasten ja nuorten
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotLajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA
Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Miksi selvitys tehdään? Lajiliittojen valtionavustuspolitiikan kehittäminen Liittojen toiminnan nykytilan kuvaus talouden, liiton toiminnan
LisätiedotOlympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous
Olympiakomitea Toiminnan suuntaviivat 2019 Kevätkokous 19.6.2018 Toimintasuunnitelma 2019 Suuntaviivat 2019 Toimintasuunnitelma 2019 Työstöä yhdessä Kevätkokous 19.6. Työstöä yhdessä Syyskokous 24.11.
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU
VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista
LisätiedotPääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia 27.2.2012 Simo Tarvonen Mikä urheiluakatemia? Urheilijan opinto- ja elämänura Päivittäisvalmennus Tuki- ja asiantuntijapalvelut Urheilijan polku 16 -v 566 urheilijaa 73
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotHuippu-urheilun arviointi:
Huippu-urheilun arviointi: Urheilija- ja verkostokyselyt Jari Lämsä, Maija Puska, Kaisu Mononen & Jarmo Mäkinen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisäinen arviointi Arviointikysymys: Miten
LisätiedotStrategian päivitys 2019
Strategian päivitys 2019 Toukokuu 2019 Kyselyn yhteenveto ja työpaja 1. Missio ja Arvot 2. Muutosvoimat 3. Yhteiskunnallinen merkitys 4. Seuratoiminnan tavoitteet 5. Huippu-urheilun menestystavoitteet
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.
LisätiedotNuori urheilija - tutkimus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN, VAPAAEHTOISTYÖ JA OSALLISTUMINEN
AIKUISVÄESTÖN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN, VAPAAEHTOISTYÖ JA OSALLISTUMINEN KIHU, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, LIKES 27.5.2019 JARMO MÄKINEN, OUTI AARRESOLA TIETOAUKKOJA AIKUISVÄESTÖN LIIKUNTAHARRASTAMISESTA, LAJIEN
LisätiedotRATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014
RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN SRL / Urheilufoorumi Helsinki 22.11.2014 Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 Tavoite: Ratsastusurheilun kehitystyö 2014 -tavoitteet ja suuntaviivat Tehdä analyysi
LisätiedotUintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020
strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista
LisätiedotHuippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi
Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja Valmennustiimi Tammihelmikuu Lajiliittojen huippu-urheilutoiminnan avustaminen OKM Liikuntajärjestöjen toiminta-avustus, Lajiliitot
LisätiedotUudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet
LisätiedotSinettiseura-auditoinnin kehittäminen
Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,
LisätiedotSeurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat
Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös
LisätiedotJoukkuelajit suurin liikuttaja?
Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta
Lisätiedot::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Huippu- urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN
LisätiedotSchildtin lukion Urheilulinja
Schildtin lukion Urheilulinja Tavoitteellisen urheilun ja opintojen yhdistäminen Lukio-opinnot yhdistettynä huipulle tähtäävään urheiluvalmennukseen (kaksoisura) Urheiluvalmennuksen tukipalvelut Jyväskylän
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotSuomen Sulkapalloliitto. Strategia
Suomen Sulkapalloliitto Strategia 2017-2020 Suomen Sulkapalloliiton strategia 2017-2020 Visio Suomalainen sulkapallo on maailmalla menestyvä ja Suomessa merkittävä kilpa- ja harrastelaji. Arvot Respect-kulttuurimme
LisätiedotTAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ
TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki
LisätiedotLasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry
Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53
LisätiedotURHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN
URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain
LisätiedotOlympiakomitea. Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys. Yläkouluseminaari Jyväskylä
Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Yläkouluseminaari 17.-18.3.2016 Jyväskylä Urheiluakatemia leiritysmallin yleisohjeisto Valtakunnallisesti hyväksyttyjen urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol
LisätiedotJoukkuelajit suurin liikuttaja?
Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotVISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET
VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta
LisätiedotSeuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta
Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta
LisätiedotKestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut
LisätiedotJÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN
JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen
LisätiedotSisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.
LisätiedotNuorten Olympiavalmentajat. Kisakallio 19.5.2015
Nuorten Olympiavalmentajat Kisakallio 19.5.2015 Valmentajayhteisöt urheiluakatemioissa, valmentajien osaamisen jakaminen ja kasvu Asiantuntijat (KIHU, valmennuskeskukset, verkostot) NOV akatemiavalmentajat
LisätiedotOlympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys
Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän
LisätiedotSUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA
SUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA 1986 2016 Pasi Mäenpää Turun yliopisto Tähtiseuraseminaari 7.10.2018, Helsinki Muutokset yleisympäristössä Liikuntakulttuurin muutokset Liikunta- ja urheiluseurat
LisätiedotAjankohtaista Opetushallituksesta
Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019
Lisätiedot277. Pelisääntökysely 26.3.2013
277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu
LisätiedotSUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020
SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on
LisätiedotLiikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotURHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua
URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO Urheilulinja Opiskelijoille, joilla on tavoitteellinen kilpaurheiluharrastus Aloituspaikkoja 36 Päälajit jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, golf, yleisurheilu, uinti
LisätiedotOlipa kerran JYU. Since
Olipa kerran 1 SUOMALAISET KAKSOISURAN KEHITYSYMPÄRISTÖT Milla Saarinen LitM, Tohtorikoulutettava Psykologian laitos, Jyväskylän Yliopisto 2 AGENDA o o o o Kaksoisuria ja kaksoisuran kehitysympäristöjä
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000
LisätiedotEuroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1
Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000
LisätiedotTähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue
Tähtiseura-ohjelma Huippu-urheilun osa-alue Laatuseuratyön historiaa Sinettiseuratoiminta käynnistyy (1992) Foot Pass ja Ice Pass starttaavat Voimisteluliitolla Sinetti-, Priima ja Huippu-seuroja (2007)
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen
LisätiedotUusi valmennusjärjestelmä. Together we make future
Uusi valmennusjärjestelmä Together we make future Everyone Matters Skills Finland ry:n tulee löytää malli, jossa eri ammattialat/lajiperheet voivat itse määrittää sen tavan, jolla he organisoivat ja rahoittavat
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
Lisätiedot