SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT Suomen kansallinen väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT Suomen kansallinen väliraportti"

Transkriptio

1

2 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT Suomen kansallinen väliraportti Mikko Kärmeniemi, Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 2012 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2012

3 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO MENETELMÄT Huippu-urheilun toimintapolitiikan kartoitukset Huippu-urheilun ilmapiirikyselyt TULOKSET Sidosryhmien näkemykset pilareiden merkittävyydestä huippu-urheilu-menestykseen ja suomalaisesta huippu-urheilun ilmapiiristä Pilari 1: Taloudellinen tuki Pilari 2: Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi - integroitu ohjelmapolitiikka Pilari 3: Urheiluun osallistuminen Pilari 4: Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Pilari 5: Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Pilari 6: Harjoitteluolosuhteet Pilari 7: Valmennus ja valmennuksen kehittäminen Pilari 8: Kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta Pilari 9: Tieteellinen tutkimus YHTEENVETO LÄHTEET LIITE A. SPLISS-julkaisuja LIITE B. Kriittiset menestystekijät pilareittain

4 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 3 TIIVISTELMÄ Suomi osallistuu kansainväliseen huippu-urheilujärjestelmien SPLISS II -vertailututkimukseen, johon Suomen lisäksi ottaa osaa 15 muuta valtiota. Tutkimusta johtaa ja koordinoi SPLISSkonsortio, jossa on edustajat Belgiasta, Alankomaista ja Iso-Britanniasta. Kansainvälisen vertailuraportin on määrä valmistua vuoden 2013 loppupuolella. Vasta sen pohjalta on mahdollista vetää johtopäätöksiä kansallisten huippu-urheilun toimintapolitiikkojen kilpailukyvystä. Tässä kansallisessa väliraportissa käydään läpi projektissa suomalaisille huippu-urheilijoille, valmentajille ja lajiliittojen huippu-urheilujohtajille suunnattujen kyselyiden tuloksia. Kyselyiden kohdejoukkoon kuuluvat olympialajien urheilijat (lukuun ottamatta vammaishuippuurheilijoita), jotka on sijoitettu lajinsa 16:sta parhaan joukkoon maailmassa tai 12:sta parhaan joukkoon Euroopassa. Näiden lisäksi kysely suunnattiin urheilijoille, jotka saavat suoraa taloudellista tukea menestyäkseen aikuisten kansainvälisissä arvokilpailuissa. Valmentajista kohdejoukkoon kuuluvat edellä mainittujen huippu-urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat, nuorten olympiavalmentajat ja joukkuelajeista maajoukkuevalmentajat. Lajiliitoista kyselyyn pyydettiin vastaamaan huippu-urheilusta vastaavaa henkilöä eli käytännössä joko huippu-urheilujohtajaa tai toiminnanjohtajaa. Kyselyiden vastausprosenteiksi muodostui urheilijoiden osalta 46 % (N=170), valmentajien osalta 56 % (N=126) ja huippu-urheilujohtajien osalta 49 % (N=35). Kyselyt käsittelevät yhdeksää osa-aluetta, jotka on tunnistettu olennaisiksi tekijöiksi tehokkaan huippu-urheilujärjestelmän rakentamisessa. Nämä osa-alueet ovat taloudellinen tuki, urheiluohjelmien rakenne ja organisointi, urheiluun osallistuminen, lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen, urheilijan tukipalvelut uralla ja uran jälkeen, harjoitteluolosuhteet, valmennus- ja valmennuksen kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta ja tieteellinen tutkimus. Taloudellinen tuki sekä valmennus ja valmennuksen kehittäminen nousivat kyselyissä esiin sidosryhmien mielestä keskeisimpinä osa-alueina huippu-urheilumenestyksen kannalta, mutta myös osa-alueina, jotka kaipaavat Suomessa eniten parantamista. Näiden lisäksi lahjakkuuksien identifioimista ja kehittämistä, harjoitteluolosuhteita ja urheiluun osallistumista pidettiin keskimääräistä tärkeämpinä osa-alueina. Huippu-urheilun julkinen taloudellinen tuki on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna pieni. Urheilijat, valmentajat ja lajiliittojen huippu-urheilujohtajat kokevat, että se ei nykyisellä tasollaan mahdollista huippu-urheilun kehittymistä. Valmennuksen osalta urheilijat ovat pääosin tyytyväisiä valmentajien ammattitaitoon, mutta valmentajat kokevat ammattinsa arvostuksessa paljon parantamisen varaa. Lahjakkuuden tunnistamiseen ja kehittämiseen ei ole yhtenäisiä käytäntöjä eikä riittävästi ammattitaitoisia valmentajia. Harjoitteluolosuhteiden laatu ja saavutettavuus arvioidaan sidosryhmien toimesta keskimäärin riittäviksi. Avainsanat: huippu-urheilu, politiikka, kilpailukyky

5 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 4 1 JOHDANTO Kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen saavuttamista on yleisesti pidetty tavoittelemisen arvoisena asiana siihen liittyvien monien positiivisten merkitysten vuoksi. Urheilumenestyksen välinearvoa ei ole liitetty pelkästään urheilullisiin tekijöihin, vaan sillä on aikojen saatossa tavoiteltu myös monia muita päämääriä aina kansallisesta itsetunnosta lähtien. Taloudellisten näkökohtien painoarvo on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana, sillä kansainvälisten arvokilpailuiden järjestämistä pidetään arvokkaana asiana elinkeinoelämän kannalta ja tärkeänä keinona esimerkiksi matkailutulojen lisäämiseen. Muun muassa edellä mainitut näkökohdat ovat johtaneet kovenevaan kilpailuun kansainvälisillä kilpakentillä ja strategisempiin suunnitelmiin maiden investoidessa yhä enemmän resursseja huippu-urheiluun ja mitalien tavoitteluun. Strateginen ote huippu-urheilun organisoimiseen on johtanut yhdenmukaisempiin toimintatapoihin, mutta kansakuntien väliltä on silti löydettävissä myös eroja erityisesti toimintapolitiikan toimeenpanossa. (vrt. Green & Houlihan 2005.) Huippu-urheilumenestys on riippuvaista hyvin monista eri tekijöistä, joita voidaan tarkastella aina yksilötasolta laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin saakka. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että makrotason tekijät - väestömäärä ja maan yleinen taloudellinen vakavaraisuus etupäässä - selittävät yli 50 % kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen vaihtelusta (ks. esim. Kiviaho & Mäkelä, 1978). Ne ovat kuitenkin vain osa taustalla vaikuttavista voimista. Yksittäisen urheilijan taustalta on niin ikään hahmotettavissa monia tekijöitä, kuten lahjakkuus ja ammattitaitoinen valmennus, joiden varaan menestys rakentuu. Edellä mainitut tekijät eivät kuitenkaan paljasta koko totuutta siitä, minkä maan urheilijoita palkintopallin korkeimmalla korokkeella lopulta useimmiten seisoo. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen: miksi toiset maat menestyvät paremmin kuin toiset? Miten voidaan verrata eri maiden huippu-urheilusysteemejä toisiinsa, jotta parhaiten toimivat käytännöt ja menettelytavat saadaan esiin? Juuri tähän problematiikkaan SPLISS-projekti pyrkii pureutumaan, se on vertailututkimus eri maiden huippu-urheilun toimintapolitiikan kilpailukyvystä. Kirjainyhdistelmä SPLISS tulee sanoista Sports Policy Factors Leading to International Sporting Success, mikä karkeasti suomennettuna tarkoittaa kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen johtavia urheilun toimintapoliittisia tekijöitä. Nämä ovat niitä asioita, joihin urheilun päättävissä elimissä vaikuttavat urheilujohtajat pystyvät konkreettisesti vaikuttamaan. Jokainen ymmärtää, että esimerkiksi maan väestömäärään tai maan yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ei yksittäisillä urheilun päätöksentekijöillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa, tai ainakin mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset lyhyellä aikavälillä. SPLISS -projektin juuret juontuvat aina vuoteen 2002 saakka, jolloin Belgian, Alankomaiden ja Iso-Britannian tutkijoista muodostunut ryhmä käynnisti kansainvälisen vertailututkimuksen eri maiden huippu-urheilupoliittisista linjauksista. Vuonna 2008 valmistuneeseen ensimmäisen vai-

6 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 5 heen tutkimusprojektiin osallistui kuusi valtiota: Belgia, Kanada, Italia, Alankomaat, Norja ja Iso-Britannia, ja siinä testattiin yhdeksään osa-alueeseen jakaantuvaa pilarimallia (ks. kuvio 1). Mallin avulla huippu-urheilun toimintapolitiikkaa arvioidaan kolmella tasolla: niin taloudellisina panostuksina kuin järjestelmän suorituskykynä ja varsinaisina tuloksina. Oheisen SPLISS -mallin mukaan taloudellinen tuki (pilari 1) ohjataan prosesseihin (pilarit 2-9) ja tulokset konkretisoituvat esimerkiksi mitaleina tai pistesijoina arvokilpailuissa. Tulokset riippuvat siitä, miten tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti pilareiden toimeenpano on onnistunut. (De Bosscher ym ) Kuvio 1. SPLISS-malli kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen vaikuttavista tekijöistä (De Bosscher ym. 2006). SPLISS-hankkeen tutkijat ovat raportoineet ensimmäisen vaiheen tutkimustuloksista niin kansallisesti kuin kansainvälisinä tutkimusartikkeleina (ks. liite A). Edeltävän SPLISS-projektin tiimoilta valmistuneessa väitöskirjassaan De Bosscher (2007, ) mainitsee, että erityisesti huippu-urheilun rahoitus ja valmennus ovat merkittävissä rooleissa tehokkaan järjestelmän rakentamisessa. Tämän lisäksi näyttää siltä, että useat maat ovat investoineet enenevässä määrin myös urheilijoiden tukipalveluihin ja harjoitteluolosuhteisiin. Vaikka valmennus on yksi olennai-

7 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 6 simmista tekijöistä menestyksen taustalla, järjestelyt valmennuksen kehittämisen suhteen ovat monissa maissa heikkoja ja lisäksi valmentajilla on vaikeuksia saavuttaa riittävää toimeentuloa toimiakseen täysipäiväisenä valmentajana. Toinen heikosti kehittynyt pilari tutkimuksen edeltävään vaiheeseen osallistuneissa maissa on lahjakkuuden tunnistaminen ja kehittäminen. Väitöskirja antaa tukea sille päätelmälle, että kansakuntien välinen kilpavarustelu huippuurheilumenestyksen saavuttamiseksi on koventunut. Menestystä on yhä vaikeampi saavuttaa, ja näin ollen pelkästään mitalimäärien pitäminen samalla tasolla, edellyttää valtioilta yhä suurempaa resursointia huippu-urheiluun. Suomi ottaa osaa nyt käsillä olevaan tutkimuksen toiseen vaiheeseen, mitä koordinoi ja johtaa kansainvälinen SPLISS-konsortio, jota edustavat professorit Veerle de Bosscher (Vrije Universiteit Brussel), Maarten van Bottenburg (Utrecht School of Governance) ja Simon Shibli (Sheffield Hallam University). Suomen osalta tietojen keruusta ja tämän raportin tulosten analysoinnista on vastannut Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Kaiken kaikkiaan osallistuvien maiden määrä on kasvanut 16:sta, mutta analyysin toteuttamisessa hyödynnetään edelleen samaa yhdeksään osa-alueeseen jakaantuvaa mallia. Taulukko 1. Yleistietoja SPLISS II -tutkimusprojektissa mukana olevista valtioista. Maanosa Maa Väkiluku BKT (miljardia ) Eurooppa Belgia (Flanderi ja Vallonia) ,0 Tanska ,3 Viro ,2 Suomi ,7 Ranska ,2 Hollanti ,6 Pohjois-Irlanti ,7* Portugali ,2 Espanja ,3 Sveitsi ,2 Oseania Australia ,6 Amerikka Brasilia ,8 Kanada ,7 Aasia Japani ,2 Singapore ,4 Etelä-Korea ,2 *BKT vuodelta Lähde: The World Factbook 2011.

8 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 7 Kuva 1. SPLISS II -tutkimushankkeeseen osallistuvat valtiot. Kansainvälinen vertailuraportti valmistunee vuoden 2013 loppupuolella. Sitä odotellessa tämän kansallisen väliraportin tarkoituksena on tehdä katsaus Suomen tuloksiin erityisesti urheilijoiden, valmentajien ja lajiliittojen huippu-urheiluvastaavien näkökulmista. Miten asianomaiset arvioivat edellä mainittujen yhdeksän pilarin muodostamaa kokonaisuutta suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä? Vasta lopullinen kansainvälinen vertailu asettaa Suomen huippuurheilusysteemin vahvuudet ja heikkoudet kansainväliseen valoon. Puutteet ovat toki jo tällä hetkellä varsin hyvin tiedossa ja käynnissä olevalla huippu-urheilun muutostyöllä niihin haetaan ratkaisuja. Tässä laajuudessa urheilijoilta, valmentajilta ja lajiliittojen toiminnanjohtajilta ei kuitenkaan ole Suomessa aiemmin kerätty tietoa liittyen suomalaisen huippu-urheilun organisointiin, joten myös tämä kansallinen tarkastelu tarjoaa uusia näkökulmia ja kehitysehdotuksia.

9 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 8 2 MENETELMÄT SPLISS-tutkimuksen toiselle vaiheelle on asetettu neljänlaisia tavoitteita, jotka palvelevat niin teoreettisia, metodologisia kuin poliittisia tarkoitusperiä. Ensinnäkin pyrkimyksenä on syventää ymmärrystä tutkimukseen osallistuvien maiden huippu-urheilun toimintalinjausten tehokkuudesta ja huippu-urheilun yleisestä ilmapiiristä. Toiseksi tarkoituksena on tuottaa tietoja kansallisten huippu-urheilun päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi. Kolmantena tavoitteena on muokata edellisen tutkimuksen pohjalta muodostettua teoreettista mallia ja parantaa kansainvälisten vertailujen metodologisia lähtökohtia. Neljänneksi yritetään luoda huippu-urheilupolitiikan kilpailukykyluokitus, mikä palvelisi maita niiden arvioidessa menettelytapojaan perusteellisesti määriteltyjä kriittisiä menestystekijöitä vasten. Ensimmäisen vaiheen projektin alussa tehty kattava kirjallisuuskatsaus ja kyselyt eri sidosryhmille osoittivat, että on olemassa tiettyjä yleisesti hyväksyttyjä kriittisiä menestystekijöitä, jotka määrittävät menestyksen huippu-urheilussa. Kriittiset menestystekijät luokiteltiin kolmeen tasoon: yksittäiset urheilijat ja heidän lähiympäristönsä (mikrotaso), urheilun toimintapolitiikka (mesotaso) ja sosiokulttuurinen konteksti, missä ihmiset elävät (makrotaso). Mikro- ja makrotasolla huippu-urheilumenestykseen liittyvää tutkimusta on tehty paljon, mutta mesotasolla puolestaan hyvin rajallisesti. Mesotason urheilun toimintapolitiikkaan liittyvien vaikutettavissa olevien kriittisten menestystekijöiden (ks. liite B) avulla muodostettiin SPLISS-pilarimalli. (De Bosscher ym ) Tutkimuksen toteuttamisessa on hyödynnetty kahta menetelmää, joissa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä elementtejä. Datan keräämiseksi on tarkasteltu kattavasti eri maiden huippu-urheilun toimintapolitiikkaa (overall sport policy inventory) ja lisäksi huippu-urheilijat, valmentajat ja lajiliittojen huippu-urheiluvastaavat ovat vastanneet kyselylomakkeisiin (elite sport climate surveys). Molemmat menetelmät ovat rakentuneet edellä mainittujen yhdeksän pilarin varaan. 2.1 Huippu-urheilun toimintapolitiikan kartoitukset Eri maiden huippu-urheilujärjestelmien arvioinnissa ja vertailussa on käytetty huippu-urheilun toimintalinjausten perusteellisia kartoituksia, joiden pohjalta toteutetun politiikan kilpailukyvystä on mahdollista tehdä johtopäätöksiä. Käytännössä tutkijat ovat keränneet puolistukturoituihin kyselylomakkeisiin kansallisella tasolla yksityiskohtaisia tietoja kaikista yhdeksästä pilarista perustuen huippu-urheilun kriittisiin menestystekijöihin (ks. liite B). Tiedot kerättiin tilastoista, tutkimuksista ja haastatteluiden avulla.

10 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 9 Taulukko 2. Tietoja huippu-urheilun toimintapolitiikkaa kartoittavista lomakkeista. Kysymysten lukumäärä Kriittisten menestystekijöiden lukumäärä Pilari 1: Taloudellinen tuki Pilari 2: Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi Pilari 3: Urheiluun osallistuminen Pilari 4: Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Pilari 5: Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen 22 9 Pilari 6: Harjoitteluolosuhteet 13 9 Pilari 7: Valmennus ja valmennuksen kehittäminen Pilari 8: Kansallinen ja kv. kilpailutoiminta 14 8 Pilari 9: Tieteellinen tutkimus Huippu-urheilun ilmapiirikyselyt Tässä raportissa käydään pintapuolisesti läpi suomalaisen huippu-urheilun organisointia, mutta erityisesti tarkastelu keskittyy huippu-urheilijoille, valmentajille ja lajiliittojen huippuurheiluvastaaville suunnattujen kyselyiden tulosten esittelyyn. Kyselyt luovat kuvaa siitä, minkälainen suomalainen huippu-urheilun ilmapiiri on näiden keskeisten sidosryhmien näkemysten mukaan. Van Bottenburg (2000) esittää, että huippu-urheilun ilmapiirillä tarkoitetaan sosiaalista ja organisatorista ympäristöä, mikä tarjoaa olosuhteet, joissa urheilijat voivat kehittyä huipuiksi ja jatkaa pyrkimistä korkeimmalle mahdolliselle tasolle lajissaan. SPLISS-tutkimus kohdistuu olympialajien urheilijoihin (pois lukien vammaishuippu-urheilijat). Tarkemmin huippu-urheilija on määritelty urheilijaksi, joka on joko yksilö- tai joukkuelajin edustajana sijoitettu lajinsa 16:sta parhaan joukkoon maailmassa tai 12:sta parhaan joukkoon maanosassaan. Tämän lisäksi kohdejoukkoon kuuluvat ne urheilijat, jotka saavat taloudellista tukea menestyäkseen lajinsa aikuisten arvokilpailuissa. Suomen osalta määritelmän täyttäviä urheilijoita oli kaikkiaan 170, joista 94 urheilijaa täyttivät määritelmän ensimmäisen kriteerin joukkuelajien urheilijat mukaan luettuina. Loput 76 urheilijaa olivat niitä, jotka saavat suoraa taloudellista tukea joko valtiolta urheilija-apurahana ja/tai kuuluvat Olympiakomitean tukiohjelmiin. Olympiakomitean haastajaohjelman nuorista lahjakkuuksista mukaan valittiin ainoastaan ne urheilijat (20 henkilöä), jotka saavat myös valtion urheilija-apurahaa, sillä heillä on todennäköisimmät mahdollisuudet menestyä aikuisten arvokilpailuissa. Urheilijoiden valinta on tehty vuoden 2010 urheilumenestyksen ja tukivalintojen perusteella. Valmentajien osalta mukaan valittiin edellä mainittujen huippu-urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat, nuorten olympiavalmentajat ja joukkuelajeista maajoukkuevalmentajat. Olympialajien lajiliitoista kyselyyn pyydettiin puolestaan vastaamaan joko huippu-urheilujohtajaa tai toiminnanjohtajaa, lukuun ottamatta eräitä kansallisesti pieniä lajeja Suomessa kuten kelkkailu ja baseball, jotka rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Vastausprosenteiksi muodostui:

11 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 10 Urheilijakysely: 46 % (N=170) Valmentajakysely: 56 % (N=126) Toiminnanjohtajakysely: 49 % (N=35) Taulukko 3. Vastaajien lukumäärä lajeittain jaoteltuna. Laji Urheilijat Valmentajat Kysely lähetetty % Kysely lähetetty % Kysely lähetetty Huippu-urheilujohtajat/ Toiminnanjohtajat Vastanneet Vastanneet Vastanneet Ammunta % % % Ampumahiihto % % % Curling % Hiihtolajit % % % Jalkapallo % Jousiammunta % Judo % % % Jääkiekko % % % Koripallo % % Käsipallo % Lentopallo % % % Luistelu % % % Melonta % % % Miekkailu % % % Nyk. 5-ottelu % Nyrkkeily % % % Paini % % % Painonnosto % Purjehdus % % % Pyöräily % % % Pöytätennis % Ratsastus % % Soutu % % % Sulkapallo % % % Taekwondo % % Tennis % % % Triathlon % Uinti % % % Voimistelu % % % Yleisurheilu % % %? Yhteensä % % % Huom. Yksi urheilija ja yksi toiminnanjohtaja ei ilmoittanut lajiaan. %

12 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 11 Kyselyyn vastanneet huippu-urheilijat olivat aloittaneet lajinsa harrastamisen keskimäärin yhdeksän vuoden iässä ja keskittyneet ainoastaan kyseiseen lajiin noin 15-vuotiaana. Lähes 30 prosenttia vastaajista oli saavuttanut mitalin aikuisten arvokilpailuissa ja kaiken kaikkiaan noin 75 prosenttia kuuluu maailman 16:sta parhaan joukkoon lajissaan. Kansallisen tason urheilijoiksi itsensä arvioi noin 18 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneista valmentajista 75 prosenttia valmensi kansainvälisen tason huippuurheilijoita, 22 prosenttia toimi nuorten lahjakkaiden urheilijoiden parissa ja kolme prosenttia valmensi kansallisen tason aikuisurheilijoita. Keskimäärin valmentajilla oli valmennuskokemusta valmennettavien urheilijoidensa tasoilta noin kymmenen vuotta. 40 prosenttia vastaajista oli omalla urallaan urheillut kansainvälisellä tasolla, 50 prosentilla omakohtaiset urheilukokemukset rajoittuivat kansalliselle tasolle. Noin puolet vastanneista valmentajista toimi täysipäiväisenä valmentajana. 20 prosenttia teki muita töitä tai opiskeli täysipäiväisesti ja 17 prosenttia työskenteli tai opiskeli osa-aikaisesti valmennuksen lisäksi.

13 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 12 3 TULOKSET 3.1 Sidosryhmien näkemykset pilareiden merkittävyydestä huippu-urheilumenestykseen ja suomalaisesta huippu-urheilun ilmapiiristä Urheilijoita, valmentajia ja huippu-urheilujohtajia pyydettiin asettamaan tutkimuksessa käsiteltävät yhdeksän osa-aluetta (pilarit 1-9) järjestykseen siten, että arvo 1 oli merkittävin vaikuttava tekijä maan kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen ja arvo 9 vähiten merkittävä. Yhdeksän pilarin lisäksi arvioitavana oli myös kansallinen urheilukulttuuri (kuvio 2). Tämän lisäksi kyseiset sidosryhmät asettivat samat muuttujat järjestykseen siten, että arvo 1 merkitsi Suomessa eniten parantamisen tarpeessa olevaa osa-aluetta ja arvo 10 vähiten parantamisen tarpeessa olevaa osa-aluetta (kuvio 3). Kuvioita tulkittaessa havaitaan, että urheilijoiden, valmentajien ja huippu-urheilujohtajien mielipiteet ovat hyvin yhteneväisiä sekä pilareiden tärkeysjärjestystä että kansallisesti eniten kehittämistä vaativia osa-alueita ajatellen. Menestymisen ytimessä nähdään olevan ennen kaikkea taloudellinen tuki sekä valmennus ja valmennuksen kehittäminen. Myös lahjakkuuksien identifioiminen ja kehittäminen, harjoitteluolosuhteet sekä urheiluun osallistuminen nähdään keskimääräistä tärkeämmiksi osa-alueiksi. Urheilijat Valmentajat Huippu-urheilujohtajat Tieteellinen tutkimus Urheilukulttuuri Kansallinen ja kansainvälinen Taloudellinen tuki Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi Urheiluun osallistuminen Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Valmennus ja valmennuksen kehittäminen Harjoitteluolosuhteet Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Kuvio 2. Osa-alueet, joilla on suurin vaikutus kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen. (1=merkittävin tekijä.10=vähiten merkittävin tekijä)

14 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 13 Sen sijaan tieteellinen tutkimus, urheilijoiden tukipalvelut niin uran aikana kuin uran jälkeen, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta, urheilukulttuuri sekä urheiluohjelmien rakenne ja organisointi koetaan vähemmän tärkeiksi osa-alueiksi kansainvälistä huippu-urheilumenestystä ajatellen. Urheilijoiden, valmentajien ja huippu-urheilujohtajien kokemat kehittämistarpeet ovat hyvin yhteneväisiä niiden osa-alueiden kanssa, jotka koetaan tärkeiksi kansainvälisen huippuurheilumenestyksen kannalta. Taloudellisessa tuessa sekä valmennuksessa ja valmennuksen kehittämisessä nähdään eniten kehittämisen varaa Suomessa. Tieteellinen tutkimus, urheilukulttuuri, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta sekä urheilijoiden tukipalvelut sen sijaan ovat osa-alueita, joissa on vähinten parannettavaa. Urheilijat Valmentajat Huippu-urheilujohtajat Tieteellinen tutkimus Kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta Urheilukulttuuri Taloudellinen tuki Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi Urheiluun osallistuminen Lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen Valmennus ja valmennuksen kehittäminen Harjoitteluolosuhteet Urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen Kuvio 3. Eniten kehittämistä vaativat osa-alueet Suomessa. (1=tärkein kehitettävä osa-alue 10 = vähiten tärkein kehitettävä osa-alue)

15 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti Pilari 1: Taloudellinen tuki Taloudellinen tuki, mikä toimii SPLISS-mallissa panoksena, nähdään usein yhtenä olennaisimmista seikoista urheilullisen menestyksen taustalla. Myös tutkimuksen ensimmäinen vaihe vahvisti tätä näkemystä. (De Bosscher 2007, ) Huippu-urheilumenestyksen saavuttaminen edellyttää taloudelliselta tuelta paitsi riittävän korkeaa tasoa myös pitkäjänteisyyttä ja vakautta, jotta pitkäntähtäimen strateginen suunnittelu on mahdollista. SPLISS-tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat erityisesti julkiset menot urheiluun valtakunnallisella tasolla, mitkä usean maan kohdalla ovat peräisin joko suoraan valtion budjetista tai kansallisten veikkausyhtiöiden voittovaroista. Yksityisen sektorin sponsorirahojen selvitys on jäänyt puutteellisten tietojen tai vertailukelvottomuuden takia yksittäisten urheilijoiden ja lajiliittojen sponsoritulojen tarkastelun asteelle. (Emt.) Kaiken kaikkiaan taloudelliseen tukeen liittyvät kriittiset menestystekijät voidaan jaotella seuraaviin kategorioihin (De Bosscher ym. 2011): Riittävä tuki liikuntaan ja urheiluun kokonaisuudessaan valtakunnallisella tasolla Riittävä tuki huippu-urheiluun valtakunnallisella tasolla Riittävä tuki eri lajeille (lajiliitot ja seurat) Riittävä tuki tunnistetuille huippu-urheilulajeille (lajiliitot ja seurat) Kuvio 4 havainnollistaa suomalaisten urheilijoiden, valmentajien ja huippu-urheilujohtajien näkemystä huippu-urheilun taloudellisen tuen riittävyydestä. Prosenttiosuudet kuvastavat sitä osaa vastaajista, joiden mielestä taloudellinen tuki on riittävä. Urheilijoiden ja valmentajien kohdalla mittarina on käytetty mahdollisuutta harjoittaa ammattia täysipäiväisesti taloudellisen tuen turvin. Lajiliittojen huippu-urheilujohtajien näkemys puolestaan perustuu julkisen taloudellisen tuen riittävyyteen lajiliiton huippu-urheilutoiminnan kehittämisessä. Taloudellisen tuen riittävyys 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 40 % (N=57) 58 % (N=52) 18 % (N=17) 0 % Urheilijat Valmentajat Huippu-urheilujohtajat Kuvio 4. Sidosryhmien näkemys taloudellisen tuen riittävyydestä. Urheilijat ja valmentajat arvioivat mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan täysipäiväisesti ja huippu-urheilujohtajat lajin huippu-urheilun kehittämistä.

16 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 15 Suomessa valtion urheilumäärärahat perustuvat lähes kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroihin. Tuen määrä on kansainvälisesti tarkasteltuna alhaisella tasolla niin kokonaisliikuntamäärärahojen (n. 140 milj. ) kuin huippu-urheilun (n. 20 milj. ) osalta. Suhteutettuna väestömäärään tai valtion kokonaisbudjettiin Suomen tilanne on parempi. (Vrt. De Bossher 2007, ; Mäkinen 2010, ) Suhteelliset tarkastelut eivät kuitenkaan De Bosscherin (2007, 245) mukaan ole relevantteja huippu-urheilumenestyksen kannalta, vaan siihen vaikuttaa ensisijaisesti absoluuttinen huippu-urheilun kehittämiseen suunnattu rahamäärä. Lajiliitoille suunnatulla taloudellisella tuella on suuri merkitys huippu-urheilumenestyksen saavuttamisen kannalta. Suomessa lajiliittoja tuetaan tässä tehtävässä erityisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean toimesta. Lajiliittojen valtionavustuksesta 25 prosenttia on muodostunut huippu-urheilun tuloskriteerien perusteella. Vuonna lajiliittoa sai yhteensä valtionapua, josta on muodostunut huippu-urheilun tuloskriteerien perusteella. Suomessa valtio tukee huippu-urheilijoita suoraan jakamalla urheilija-apurahoja. Niiden suuruus vuonna 2010 oli yhteensä Kaikkiaan urheilijat ja valmentajat saivat valtiolta apurahoja Olympiakomitean järjestelmätukea puolestaan myönnetään niille lajiliitoille, joiden valmennusjärjestelmä pystyy tuottamaan urheilijoille kansainvälisen menestyksen edellyttämät valmennuspalvelut. Järjestelmätuen avulla Olympiakomitea priorisoi lajeja, joilla on mahdollisuudet menestyä tulevissa arvokilpailuissa. Esimerkiksi vuonna 2010 yhteensä myönnettiin 15 lajiliitolle käytettäväksi ennalta määriteltyjen urheilijoiden valmentautumiseen. Suuresta lajimäärästä ja pienestä rahamäärästä johtuen priorisointi ei ole kovin voimakasta. Suomessa valtakunnallinen huippu-urheilun taloudellinen tuki ei yllä seuratasolle asti. Seuroja tuetaan kuntien ja valtion toimesta ensisijaisesti niiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi, ei niinkään huippu-urheilun kehittämisen näkökulmasta. Erityisesti kuntien rooli seurojen tukemisessa on merkittävä, mutta myös valtion seuratoiminnan kehittämistuki on viime vuosina parantanut seurojen toimintaedellytyksiä. Kuvio 5 kuvaa huippu-urheilun rahavirtoja pääpiirteissään Suomessa vuonna 2010 (Olympiakomitea 2010 & Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli rahavirtojen ohjauksessa on merkittävä. Olympiakomitean tulot muodostuvat valtion toimintaavustuksesta ja omasta varainhankinnasta, jonka osuus vuonna 2010 oli 23 prosenttia ( ) sen koko budjetista. Olympiakomitea jakaa edelleen valtiolta saamaansa toiminta-avustusta ja oman varainhankinnan kautta saamiaan tuloja lajiliitoille, joiden kautta raha päätyy urheilijoiden valmentautumiseen.

17 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 16 Kuvio 5. Huippu-urheilun rahavirrat vuonna (Olympiakomitea 2010 & Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). (1) OKM:n huippu-urheilun tukemiseen myöntämät valtionosuudet: tuet eri huippu-urheiluorganisaatioille (mukaan lukien lajiliitot), urheilijoiden ja valmentajien apurahat, urheiluakatemiat, urheiluopistot joukkuepalloilu, arvokilpailut ja huippuurheilun muutos -projekti. (2) Olympiakomitean valtionavustus joukkuepalloilutuki haastajaohjelman valmennustuet huippu-urheilun muutos -projekti (3) Huippu-urheilun tulosperusteinen valtionavustus huippu-urheiluun tappiontakuut arvokilpailuiden järjestämiseen (4) Huippu-urheilutuet nuorten tuet nuorten olympiavalmentajien palkkaustuet (5) Urheilijoiden apurahat ja valmentajatuet yhteensä URA-säätiön tuki (6) Urheiluopistoille osoitetut vapaan sivistystyön valtionosuudet huippu-urheilukoulutuksen tukemiseen (esim. maajoukkueleiritykset). Vapaan sivistystyön suoriteperusteinen valtionosuus urheiluopistoille oli vuonna 2010 kokonaisuudessaan Toiminnanjohtajat Tutkimukseen osallistuneet 17 lajiliittoa suuntaavat huippu-urheiluun keskimäärin 37 prosenttia niiden kokonaisbudjeteista. Rahan lähteet ovat jakaantuneet taulukon 4 mukaisesti. Lajiliittojen huippu-urheiluvastaaville suunnatun kyselyn perusteella liittojen huippu-urheiluun investoimien

18 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 17 rahamäärien mediaani on kuluvan olympiadin aikana. Vaihtelu pienten ja suurten lajiliittojen välillä on suurta, kyselyyn vastanneiden lajien kohdalla Taulukko 4. Lajiliittojen huippu-urheiluun investoimien rahamäärien lähteet (N=17). Huippu-urheiluun investoitu rahamäärä ( /Olympiadi) Valtion toimintaavustus % Olympiakomitea % Sponsorit % Jäsenmaksut % Muut % Jääkiekkoliitto Urheiluliitto Ampumaurheiluliitto Luisteluliitto ? Ampumahiihtoliitto Painiliitto Judoliitto Suomen Purjehdus ja Veneily Ratsastajainliitto Lumilautaliitto Sulkapalloliitto Uimaliitto Taekwondoliitto Painonnostoliitto Curlingliitto Triathlonliitto Huom! Yksi toiminnanjohtajista/huippu-urheilujohtajista ei ilmoittanut lajiliittoaan. Lajiliittojen huippu-urheilujohtajien vastausten mukaan prosentuaalisesti eniten SPLISStutkimukseen osallistuneiden lajiliittojen huippu-urheilumäärärahoista tulee veikkausvoittovaroista maksettavasta valtion toiminta-avustuksesta (32 %) ja sponsorituloista (24 %). Valtion toiminta-avustuksen merkitys korostuu lajien kohdalla, joilla sponsoritulojen osuus on pieni. Olympiakomitean tuen osuus on keskimäärin 16 %, kun taas jäsenmaksuista huippu-urheilutoimintaa rahoitetaan vähiten (12 %). Valtion toiminta-avustus Sponsorit Olympiakomitea Muut Jäsenmaksut 32 % 24 % 16 % 16 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 6. Lajiliittojen huippu-urheilun rahoituslähteet keskimäärin (N=17).

19 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 18 Urheilijat Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista huippu-urheilijoista saa kuukausittaista palkkaa vastaavan korvauksen urheilemisesta, mikä suurimmalla osalla (n. 80 %) tarkoittaa valtion urheilija-apurahaa. Seurat maksavat 16 prosentille urheilijoista kuukausittaisen ansion. Vähemmistö (40 prosenttia) urheilijoista kokee, että heidän saamansa tämä taloudellinen tuki on riittävä kokoaikaisena huippu-urheilijana toimimiseen. Suurin osa on sitä mieltä, että tuki on joko riittämätön tai se ei mahdollista täysipainoista urheilua. Suoran taloudellisen tuen lisäksi noin neljä viidestä urheilijasta saa eri urheiluorganisaatioilta erilaisia kulukorvauksia, joista yleisimpinä mainittakoon matkakustannukset, osallistumismaksut kansainvälisiin kilpailuihin, vaatteet, varusteet ja vakuutukset. Useimmat huippu-urheilijat kuitenkin kokevat, etteivät kulukorvauksetkaan riittävässä määrin kata urheilemisesta aiheutuvia kuluja. Kyselyyn vastanneiden huippu-urheilijoiden tuloissa on suurta vaihtelua. Suurimmalla osalla (41 %) vuotuiset bruttotulot jäävät alle euron. Lähes yhtä suurella osalla tulot sijoittuvat välille euroa. Ainostaan joka kymmenes urheilija yltää yli euron ansiotasoon. Keskimäärin huippu-urheilusta saatavat ansiot jakaantuvat taulukon 5 mukaisesti. Tulojen mediaani on selvästi pienempi kuin keskiarvo, koska yksittäisten urheilijoiden suuret tulot nostavat keskiarvoa. Taulukko 5. Huippu-urheilijoiden keskimääräiset bruttovuositulot. Kuukausipalkat Kulukorvaukset Sponsorointi Palkintorahat Yhteensä N Keskiarvo Mediaani Vastausten mukaan 75 prosenttia urheilijoista käyttää myös omaa rahaa huipulla urheilemiseen, koska urheilemisesta saatavat tulot eivät riitä kattamaan kaikkia siitä aiheutuvia kuluja. Vaihteluväli urheilijoiden itse maksamissa vuosittaisissa kustannuksissa on , keskiarvo puolestaan on noin ja mediaani eli tuloihin suhteutettuna urheilijat maksavat suhteellisen suuren osan kustannuksistaan itse. Valmentajat Kolme neljästä valmentajasta saa valmennustehtäviin kuukausittaista palkkaa vastaavaa suoraa taloudellista tukea, mikä useimmilla valmentajilla koostuu useasta eri lähteestä. Kyselyyn vastanneiden huippu-urheilijoiden valmentajien tulojen lähteenä ovat useimmiten lajiliitot, Olympiakomitea ja urheiluseurat (kuvio 7). Keskiarvopalkka valmennustehtävistä on noin vuodessa, mediaanipalkka puolestaan on prosenttia valmentajista

20 SPLISS II URHEILUJÄRJESTELMÄT, Suomen kansallinen väliraportti 19 kokee, että tämä suora taloudellinen tuki mahdollistaa täysipäiväisenä valmentajana toimimisen ja 11 prosenttia pystyy sen turvin toimimaan osa-aikaisena valmentajana. Kuitenkin lähes kolmannes valmentajista on sitä mieltä, että taloudellinen tuki on riittämätön. Lajiliitto 70 % Olympiakomitea 52 % Seura 36 % Urheilijat 16 % Sponsorit Opetus- ja kulttuuriministeriö 4 % 2 % % Kuvio 7. Valmentajien tulonlähteiden suhteellinen jakautuminen (N=50). Lähes kaikki valmentajat saavat eri urheiluorganisaatioilta myös erilaisia kulukorvauksia valmennustehtäviin, mitkä useimmiten tarkoittavat matkustuskustannuksia, osallistumismaksuja kansainvälisiin kilpailuihin, vaatteita ja varusteita, yleisiä harjoitteluun liittyviä kustannuksia sekä vakuutuksia. 70 prosenttia valmentajista on kuitenkin sitä mieltä, että edellä mainitut kulukorvaukset eivät riittävässä määrin kata kaikkia valmentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Neljä viidestä valmentajasta käyttää myös omaa rahaa valmennuskuluihin itse maksettujen kustannusten keskiarvo valmentajilla on noin Suurimmalla osalla (42 %) kyselyyn vastanneista valmentajista vuoden kokonaisbruttotulot sijoittuvat välille Lähes yhtä suurella osalla (38 %) vuosittaiset tulot ovat Pilari 2: Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi - integroitu ohjelmapolitiikka De Bosscherin (2007, 162) näkemyksen mukaan valtionjohdon täytyy strategisella tasolla johtaa huippu-urheilua tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta valtiolla olisi realistiset mahdollisuudet kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen saavuttamiseen. Operationaalisella tasolla puolestaan huippu-urheilujärjestelmän yhtenäinen rakenne luo edellytykset resurssien tehokkaalle käytölle. Urheiluohjelmien rakenteeseen ja organisointiin liittyvät kriittiset menestystekijät voidaan tiivistää seuraaviin osa-alueisiin (De Bosscherin ym. 2011): Kaikkien huippu-urheilun kehittämiseen osallistuvien tahojen vahva koordinaatio, selkeät tehtävän määrittelyt ilman päällekkäisiä vastuualueita.

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Me ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Me ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Me ja muut: Huippu-urheilututkimuksen mallit Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisältö 1. Huippu-urheilun kehityksestä yleensä 2. SPLISS tutkimus 3. SPLISS: huippu-urheilun tieteellinen

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Strateginen huippu-urheilu Huippu-urheilu on kaupallistunut, mutta myös valtiot panostavat entistä enemmän

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät 1(8) Salon kaupungin palkitsemisohje Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät Kh 12.1.2015 12 2(8) Salolaisten taiteilijoiden, taitelijaryhmien, yksilöurheilijoiden ja urheilujoukkueiden

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11.

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Bench Marking Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Jorma Vertainen Mitä ja ketä varten lajiliitto on olemassa? Kuinka

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case

Lisätiedot

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi Suomalaisen urheilun musta laatikko Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi RESURSSIT TOIMINTA IHMISET RAKENTEET MERKITYKSET AATEVIRTAUKSET Amatörismi, ammattilaisuus Urheilu? Huippu-urheilu Lasten ja nuorten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia 27.2.2012 Simo Tarvonen Mikä urheiluakatemia? Urheilijan opinto- ja elämänura Päivittäisvalmennus Tuki- ja asiantuntijapalvelut Urheilijan polku 16 -v 566 urheilijaa 73

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi

Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja Valmennustiimi Tammihelmikuu Lajiliittojen huippu-urheilutoiminnan avustaminen OKM Liikuntajärjestöjen toiminta-avustus, Lajiliitot

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo Puolustusvoimien Urheilukoulu Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo TOIMINTA-AJATUS Puolustusvoimien Urheilukoulu on nuorten huippuurheilijoiden ja sotilasurheilijoiden valtakunnallinen valmennuskeskus, joka

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU 2015 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TARKOITUS... 2 2 KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT... 4

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Nuorten Olympiavalmentajat. Kisakallio 19.5.2015

Nuorten Olympiavalmentajat. Kisakallio 19.5.2015 Nuorten Olympiavalmentajat Kisakallio 19.5.2015 Valmentajayhteisöt urheiluakatemioissa, valmentajien osaamisen jakaminen ja kasvu Asiantuntijat (KIHU, valmennuskeskukset, verkostot) NOV akatemiavalmentajat

Lisätiedot

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Johdanto Huippuvaiheen ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun välitöntä menestystä yhdessä lajien ja huippu-urheilijoiden kanssa. Ohjelma kokoaa,

Lisätiedot

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikuntalääketieteen päivät 10.11.2011 Leena Paavolainen, LitT Huippu urheilun muutosryhmä HUMU 0400 229 652 www.huippu urheilunmuutos.fi EXCELLENCE

Lisätiedot

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari 22.8.2014 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin

Lisätiedot

Hyvä lajiliiton huippu-urheilusta vastaava! 1. Huippuvaiheen ohjelma 15.1.2013

Hyvä lajiliiton huippu-urheilusta vastaava! 1. Huippuvaiheen ohjelma 15.1.2013 Hyvä lajiliiton huippu-urheilusta vastaava! 15.1.2013 Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö (HUY) on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa hyvällä vauhdilla. Tässä viestissä saat luvattua tietoa yksikön

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA 2017-2020 VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA. - Kysely seuroille. - Kysely valmentajille

SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA 2017-2020 VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA. - Kysely seuroille. - Kysely valmentajille SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA 2017-2020 VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA - Kysely seuroille - Kysely valmentajille Seurojen kysely Vastauksia 17 seurasta (kokonaisjäsen määrä 64 seuraa) Budokwai Taekwondo,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Urheilu yhteiskunnassa

Urheilu yhteiskunnassa Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ. Urheiluakatemiaohjelma. Markus Kalmari Antti Paananen

HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ. Urheiluakatemiaohjelma. Markus Kalmari Antti Paananen HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ Urheiluakatemiaohjelma Markus Kalmari Antti Paananen Urheiluakatemiat 2015 Etela -Karjalan urheiluakatemia Etela -Kymenlaakson urheiluakatemia Etela -Pohjanmaan urheiluakatemia Etela

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

TOIMINTASUUNNITELMA 2009 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 2 2. HALLINTO 2 2.1 Hallintomalli 2.1.1 Johtoryhmä 2 2.1.2 Työvaliokunta 2 2.1.3 Vuosikokous 2 2.2 Toiminnan koordinointi

Lisätiedot

LAJILIITOT JA TIEDOLLA JOHTAMINEN Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

LAJILIITOT JA TIEDOLLA JOHTAMINEN Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus LAJILIITOT JA TIEDOLLA JOHTAMINEN Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINNIN ASEMOINTI VLN VALO-OK OKM HUY Ulkoinen arviointi Päätöksenteko Kontrolloiva arviointi

Lisätiedot

Uusi valmennusjärjestelmä. Together we make future

Uusi valmennusjärjestelmä. Together we make future Uusi valmennusjärjestelmä Together we make future Everyone Matters Skills Finland ry:n tulee löytää malli, jossa eri ammattialat/lajiperheet voivat itse määrittää sen tavan, jolla he organisoivat ja rahoittavat

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA

LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA SUOMEN LENTOPALLOLIITON STRATEGIA 27.11.2011 lentopallo - urheilua, elämyksiä ja hyvinvointia SUOMEN LENTOPALLOLIITON strategia 27.11.2011 Kannen kuva:

Lisätiedot

Jakelussa mainituille 1728/625/2013. Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37

Jakelussa mainituille 1728/625/2013. Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Pvm 9.9.2013 Jakelussa mainituille Dnro 1728/625/2013 Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry

Lisätiedot

Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden. Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014

Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden. Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014 Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden tukemiseksi Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014 Asiantuntijatoiminnan perusajatukset Tavoitteen on osaamisen lisääminen

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS VAPAAEHTOISTYÖ

LIIKUNTATUTKIMUS VAPAAEHTOISTYÖ Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2005-2006 VAPAAEHTOISTYÖ Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Liikunta ja Urheilu Suomen Kuntoliikuntaliitto Nuori

Lisätiedot

Helsingin miekkailijat. Vuosikokous 2014

Helsingin miekkailijat. Vuosikokous 2014 Helsingin miekkailijat Vuosikokous 2014 Seuramme arvot Tasa-arvo, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus Tvåspråkighet Sosiaalinen yksilölaji Elinikäinen ilo Yksilön kunnioitus Yhdessä tekeminen Toimintaa

Lisätiedot

NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE. Seivästalli ry 2014 www.seivastalli.fi

NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE. Seivästalli ry 2014 www.seivastalli.fi NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE Seivästalli ry:n visio ja missio kehittää seiväshypyn valmennus- ja kilpailutoimintaa, suoritus- ja harjoituspaikkoja ja lajikulttuuria sekä vaalia perinteitä tarkoitustaan

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot