TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kv

2 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 1 Talousarvion yleisperustelut 2 Yleinen taloudellinen tilanne 2 Kuntatalouden näkymät vuosina Varkauden kaupunkistrategia 7 Varkauden kaupungin tilanne 11 Yleistä 11 Varkauden kaupungin taloustilanne 14 Talousarvio ja taloussuunnitelma 14 Talouden tasapainottamisohjelma Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Lautakuntien talousarviot perusteluineen / Käyttötalousosa 27 Kaupunginvaltuusto 27 Tarkastuslautakunta 29 Kaupunginhallitus 31 Keskusvaalilautakunta 32 Konsernihallinto 33 Sosiaali- ja terveyslautakunta 45 Sivistyslautakunta 64 Tekninen lautakunta 87 Jätehuolto 101 Vesihuolto 104 Investoinnit Esitettyjen investointien perustelut 110 Talousarvio 2010 lautakunnittain / toimialoittain 141 Taloussuunnitelma Käyttötalouden talousarviorakenne Rahoituserät 144 Rahoituslaskelma 146 Palvelustrategian henkilöstösuunnitelma 147 Suunnitelmapoistojen perusteet 148 Soisalon työterveys liikelaitos 149 Konserniyhteisöt 151

3 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2010 talousarviota voi luonnehtia palvelut turvaavaksi talousarvioksi. Kaupungin peruspalveluja ei heikennetä ja niiden laatu pyritään pitämään vähintään nykyisellään. Talousarvion painopisteitä ovat oikea hoidon porrastus, kotiin annettavat palvelut, lasten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevä tukeminen sekä rakenteellisten muutosten saattaminen päätökseen ennen kaikkea sairaalassa. Varkauden taloutta on laitettu kuntoon kaupunginvaltuuston vuonna 2007 hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Suuri osa ohjelmassa sovituista asioista on jo laitettu täytäntöön. Ne ohjelmassa sovitut asiat, joita ei ole vielä pantu täytäntöön, tulevat tehdyiksi ensi vuoden aikana. Yhteenvetona voidaan todeta, että aikaisemmilta vuosilta kertynyt alijäämä on saatu supistumaan merkittävästi eli vajaaseen kahteentoista miljoonaan euroon. Kaupungin organisaatioja palvelurakenne on myllätty uuteen asentoon. Henkilöstön määrä on laskenut vajaassa neljässä vuodessa 1828:sta 1497:ään. Vuonna 2010 henkilöstömäärä pienenee vielä 47:llä. Kaupungin toimintamenojen kasvu on pystytty pitämään pienenä, ja se on ollut enintään puolet kaupunkien keskimääräisestä toimintamenojen kasvusta. Ohjelman toteutus ei olisi ollut mahdollista ilman päättäjien sitoutumista tehtyihin päätöksiin. Myös henkilöstöltä on vaadittu venymistä, epävarmuuden sietämistä ja uuden opettelua. Tehty työ ei ole mennyt hukkaan. Niiden tehosta kertoo jotakin se, että jos verotulokehitys olisi ollut se, mitä ohjelmaa tehtäessä arvioitiin, niin meillä olisi ensi vuonna käytettävissä lähes kolmen veroprosenttiyksikön verran enemmän tuloja, kuin miltä nyt näyttää. Talouden taantuma näkyy ennen kaikkea juuri verotulojen rajuna pienenemisenä. Tänä vuonna niiden arvioidaan laskevan yli viisi prosenttia ja ensi vuonna sama kehitys jatkuu. Kysymys on yli veroprosenttiyksikön laskusta molempina vuosina. Koska kuntien talouden ennustetaan elpyvän erittäin hitaasti ja vievän useita vuosia, talouden tasapainottaminen vaikeutuu huomattavasti. Varkauden kohdalla kysymys on ennen kaikkea siitä, miten pystymme saamaan riittävästi tuloja palvelujen turvaamiseksi. Tärkeintä on sittenkin turvata kuntalaisille hyvät peruspalvelut myös jatkossa. Siksi ei olekaan varmaa, saadaanko talous tasapainoon edes vuoteen 2016 mennessä, kuten kaupunkistrategiassa asetettiin tavoitteeksi. Ensi vuonna käynnistyy joka tapauksessa seuraavan talouden tasapainottamisohjelman valmistelu. Erityisen iloinen olen siitä, että tulevana vuonna henkilöstöä ei tarvitse lomauttaa. Sen ansiosta kaupungin omia työllistämistoimia voidaan tehostaa. Kaupunki aikoo panostaa jatkossa myös siihen, että viranomaisten yhteistyöllä työmarkkinatuella olevia voitaisiin saattaa erilaisten aktivointitoimenpiteiden piiriin. Näin toimien pyritään paitsi työllistämään työttömiä, myös alentamaan kaupungin kustannuksia. Elinkeinojen kehittämiseen tulee ensi vuonna merkittäviä lisäresursseja. Niiden avulla pystymme entistä paremmin palvelemaan yrityksiä ja ennen kaikkea luomaan edellytyksiä nykyisten työpaikkojen säilymiselle ja uusien syntymiselle. Olennaisen tärkeää on pystyä vaikuttamaan työttömyyteen ja väestön poismuuttoon. Vaikka ensi vuoden yllä on poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, meillä on kaikki syy katsoa huomiseen luottavaisesti. Toivon, että uhkakuvat nostattavat meissä kaikissa halun näyttää, että tästä selvitään. Sellaiselle yhteishengelle on nyt käyttöä. Hannu Tsupari, kaupunginjohtaja

4 2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on ollut vuonna 2009 nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Valtiovarainministeriön julkaisemaan suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotantomme supistuu vuonna %. Ennuste vuodelle 2010 perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä vuonna 2010 verrattain heiveröiseksi eli se on vain 0,3 %. Työllisyyskehitys oli vielä vuonna 2008 suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Vuonna 2009 työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja vuonna 2010 työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 %. Työtön työvoima on ennusteen mukaan vuonna henkeä ja vuonna 2010 keskimäärin henkeä. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna 2010 yli kymmenen prosentin. Kuluttajahintojen vuoden 2008 nopeahko kohoaminen pysähtyi vuonna Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta.

5 3 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja 2007* 2008* 2009** 2010** %-muutos Tuotanto (määrä) 4,2 1,0-6,0 0,3 Palkkasumma 5,9 6,8-2,8 0,9 Ansiotaso 3,4 5,6 4,2 3,0 Palkansaajien työpanos 2,0 1,2-6,0-2,0 Inflaatio 2,5 4,1 0,1 1,2 %-yksikköä Työttömyysaste 6,9 6,4 9,0 10,5 Verot/BKT 42,9 43,0 41,6 41,0 Julkiset menot/bkt 47,3 49,0 54,6 55,8 Rahoitusjäämä/BKT 5,2 4,4-2,7-4,5 Julkinen velka/bkt 35,2 34,2 41,4 48,2 Vaihtotase/BKT 4,0 2,6 1,5 2,0 Euribor 3 kk, % 4,3 4,8 1,5 2,0 10 vuoden korko, % 4,3 4,3 3,8 4,1 Kansantalouden ennustelukuja vuosille 2009 ja 2010 (VM:n ennuste syyskuu 2009) Muuttuja BKT, muutos % -6,0 0,3 Inflaatio, % 0,1 1,2 Työttömyysaste, % 9,0 10,5 Palkkasumman muutos, % -3,0 1,0 Ansiotasoindeksin muutos, % 4,2 3,0 (Lähde: Kuntaliitto, Kuntatalous 4/2009) 1.2 Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni vuonna 2009 ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu vuoden 2008 kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole

6 4 ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2009 nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin vuonna Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet vuonna 2009 tammi-elokuussa 2,2 % vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jakoosuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet vuoden 2008 tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % vuodesta Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät vuonna 2009 suunnilleen viime vuoden tasolle. Vuonna 2010 kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 %, mikä merkitsee sitä, että verotettava tulo vähenee noin 2 %. Kuntien tuloveroista tehtävät vähennykset kasvoivat jo vuonna 2009 merkittävästi. Vuodelle 2010 ehdotettavat tuloverotusta koskevat perustemuutokset vähentäisivät kuntien tuloveroa merkittävästi. Veroperustemuutosten arvioidaan vähentävän tuottoa 375 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,59 (ennakkotieto vuonna ,98 %, Kuntaliitto ). Vaikean kuntatalouden tilanteen vuoksi monissa kunnissa on yhtenä keinona jouduttu harkitsemaan tuloveroprosentin nostamista. Yhteisövero supistuu vuonna 2009 merkittävästi, arviolta kolmanneksen ja on noin 3,8 miljardia euroa. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , niin yhteisöveron aleneminen ei toteudu kuntasektorilla aivan näin rajuna. Kuitenkin tilitysmenettelystä johtuu, että kuntien saamat tilitykset supistunevat lähes neljänneksen vuonna Yhteisöveron tilitykset kunnille ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 1,1 1,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 tilitykset kasvanevat jonkin verran, mutta epävarmuus yhteisöjen tuloskehityksestä on suuri. Kiinteistöverojen tilitykset ovat vuonna 2009 noin 950 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi vuodelle Kiinteistöveron tuotto on arvioitu olevan vuonna 2010 runsaan miljardi euroa.

7 5 Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamisesta. Kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22-0,50 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin. Kunnanvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (kesämökit) erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi edelleen olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Kunnanvaltuusto voi lisäksi määrätä voimalaitoksille erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50-2,50 prosentista 0,60-2,85 prosenttiin. Valtionosuudet Valtion talousarvioesitykseen sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan kuntien valtionavut lisääntyvät 647 miljoonaa euroa (7,2 %). Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 8,7 miljardia euroa lisääntyen 546 miljoonaa euroa (6,7 %). Lisäyksiä tarkasteltaessa on otettava huomioon valtionosuuksien kustannusneutraalit erät, joista huomattavin on verovähennyksistä johtuva täysimääräinen kompensaatio 375 miljoonaa euroa. Vähennyksiä puolestaan ovat avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistosta johtuva vähennys 62 miljoonaa euroa ja tehtävien siirroista johtuva vähennys 30 miljoonaa euroa, jolloin nettomuutos on 283 miljoonaa euroa. Ilman indeksikorotuksia tehtäväkohtaiset valtionosuudet vähenevät noin 31,4 miljoonaa euroa (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjasto- ja kulttuuritoimi). Valtionosuuslisäykseen sisältyvät indeksikorotus 183 miljoonaa euroa ja elatustukien takaisinperinnän palautus 31,9 miljoonaa euroa (6,02 euroa/asukas). Viimeksi mainittua erää ei voida pitää valtionosuuksiin kuuluvana. Laskennallisten valtionosuuksien todelliseksi muutokseksi jää keskimäärin noin 140 miljoonaa euroa, joka ei vastaa indeksikorotuksen määrää (vähennetty verokompensaatio ja elatustuen takaisinperinnän palautus). Talousarvioesityksen mukaan indeksikorotus on 2,4 %, joka on 183 miljoonaa euroa (noussee myöhemmin 2,6 %:iin). Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta aikaisempien linjausten mukaan, mikä on otettu huomioon valtionosuuksissa. Valtionosuusuudistus 2010 Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta aiempien päätösten perusteella typistettynä. Uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet.

8 6 Lisäksi järjestelmään kuuluu nykyiseen tapaan verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään valtionosuuteen ja laskettu lisäys vähennetään siitä toistaiseksi vuosittain. Osa yhteen putkeen sisältyvistä valtionosuuksista, jotka eivät määräydy ikäluokkaperusteisesti, jäävät opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksetaan opetusministeriön päätösten mukaan. Tärkeimmät näistä ovat: - vammaisten opetuksen lisäkorotukset - lisäopetus - yksityisen ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetuksen osalta. Uudistuksen kohteena oleville valtionosuuksille tulee yksi yhteinen valtakunnantasoinen valtionosuusprosentti, joka vuonna 2010 olisi 34,04 % ja yksi yhteinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka v olisi arviolta euroa asukasta kohti (indeksitarkistus 2,4 %). Tällöin ei ole otettu huomioon jäljempänä mainittua verokompensaatiota miltään osin eikä eräitä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisia valtionosuuden yhteydessä huomioon otettavia lisäyksiä ja vähennyksiä. Muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu uudistukseen eivätkä rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa, ovat: - liikunta - nuorisotyö - taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) - kansalaisopisto - teatterit, orkesterit ja museot - aamu- ja iltapäivätoiminta Kesäkuussa 2009 tehtiin ensimmäiset kuntakohtaiset arviolaskelmat uudistuksen mukaisista valtionosuuksista. Tällöin indeksikorotuksena oli 2,7 %. Valtion talousarvioesitys on tehty 2,4 %:n indeksikorotuksen mukaan. Elokuun lopun tietojen mukaan indeksikorotus olisi kuitenkin 2,6 %, mikä ei ehtinyt valtion talousarvioesitykseen. Talousarvioesitykseen sisältyvät tiedot ja yksikköhinnat ovat tästä syystä aiempaa alemmat. Verovähennysten täysimääräinen kompensointi Veroperusteisiin vuodelle 2010 tehtävät muutokset aiheuttavat kunnille 375 miljoonan euron verotulojen menetykset, jotka kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuutta lisäämällä. Suurimmat vähennysvaikutukset johtuvat perusvähennyksen korottamisesta (170 miljoonaa euroa), eläketulon veronkevennyksestä (65 miljoonaa euroa) sekä tuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutoksesta (145 miljoonaa euroa). Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Tasauslaskelma on tarkistettu verohallinnolta saatujen tietojen mukaiseksi. Vuonna 2010 on tarkoituksena toteuttaa tasauksen neutraalisuus. Tasauslisäysten ja -vähennysten erotus on tarkoitus lisätä valtionosuuteen tai vähentää siitä kaikkien kuntien kohdalla asukasta kohti yhtä suurena eränä.

9 7 Jos tasausvähennysten määrä on lisäyksiä suurempi, lisätään kuntien valtionosuutta ja päinvastaisessa tapauksessa valtionosuutta vähennetään. (Lähde: Kuntaliitto, Kuntatalous 4/2009) 2. VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Varkauden kaupunkistrategian Kaupunkistrategian strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä sekä mittareista ja tavoitetasoista on johdettu toimialojen / vastuualueiden / palvelualueiden vastaavat tekijät.

10 8 VARKAUDEN STRATEGIAKARTTA Visio 2016 ja valtuustokauden startegiset päämäärät Slogan: Varkaus positiivista energiaa Itä-Suomesta Visio 2016: Vakaan talouden Varkaus osana vahvaa Keski-Savoa on energiateollisuuden kansainvälnen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yrittäjyydelle sekä korkeatasoiset koulutuspalvelut. Varkauden toimivat ja monipuoliset palvelut sekä turvallinen asuin- ja elinympäristö veden äärellä ovat perusta laadukkaalle elämälle.

11 9

12 10

13 11 3. VARKAUDEN KAUPUNGIN TILANNE 3.1 Yleistä Väestö Varkauden väkiluku on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 200 henkilöä vuosittain. Kaupungin asukasluku vuoden 2008/2009 vaihteessa oli Vuoden 2009 lokakuun loppuun mennessä asukasmäärä on ennakkotietojen mukaan vähentynyt 225 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan väestömäärä vähenee asukkaalla 2016 mennessä.

14 12 Väestön määrän kehitys ja väestön ikäjakautuma Väestömäärän kehitys Asukkaat Varkauden väestön ikärakenne ja ennuste v Lähde: Tilastokeskus väestö v v v v v v v v v v v v v. 85 v. -

15 13 Työllisyys Työttömyysaste Varkauden seudulla oli työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan vuoden 2009 syyskuussa 15,7 %. Pohjois-Savon työttömyysaste oli 12,1 % ja koko maan työttömyysaste oli 7,3 %. Työttömyysaste on noussut Varkauden seudulla 5,9 prosenttiyksikköä ja Pohjois-Savossa 3,5 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Varkauden työttömyysaste oli syyskuussa 17,2 %. Työttömiä työnhakijoita oli Varkaudessa vuoden 2009 syyskuussa henkilöä (v ). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuun lopussa 314 henkilöä (v ). Alle 25-vuotiaita oli työttömänä syyskuun lopussa 248 (v ). Työttömyysaste-% keskimäärin/kk % Varkaus 13 19,3 25,3 24,6 24,4 23,3 20,7 19,3 19,2 17,2 16, ,4 14,7 13,8 12,8 12,3 12,3 17,2 Pohjois-Savo 10 15,3 20,8 21,3 21,5 20,8 19, , ,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,3 10,1 9,7 12,1 Työttömat työnhakijat keskimäärin/kk työnhakijat Työnhakijat ml.lomautetut Alle 25-vuotiaiden osuus Yli vuoden tyött. olleet

16 Varkauden kaupungin taloustilanne Varkauden kaupungin talouden heikkeneminen alkoi vuodesta Vuosien heikko tilikauden tulos kasvatti kumulatiivisen alijäämän 15,3 M. Tilanne parani merkittävästi vuonna 2008, jolloin syntyi tilikauden ylijäämää 3,6 M. Vuoden 2009 tulokseksi arvioidaan +/0. Vuoden 2009 lopussa kumulatiivinen alijäämä tulee olemaan 11,5 M. Kaupungin lainamäärä vuonna 2008 on n. 53 M. Asukasta kohti vuonna (vuonna ). Konsernilainakanta v oli 139,4 M. Toimintakate (käyttötalouden netto) osoittaa vuonna ,2 %:n kasvua, joka on huomattavasti alle maan keskiarvon (7 %). Vuoden 2010 talousarvion / vuosien taloussuunnitelman tasapainottamista vaikeuttavat kertynyt kumulatiivinen alijäämä (11,4 M ) ja korkea lainamäärä (52,6 M ). Tilannetta vaikeuttaa huomattavasti myös yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Stora Enson tehtaiden mahdollinen lakkauttaminen olisi Varkauden kaupungille erityisen raskas isku myös kuntataloudessa. Taloussuunnitelmassa ja erikseen laadittavassa talouden tasapainottamisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi talouden saattaminen tasapainoon vuoteen 2016 mennessä. Mikäli Stora Enson toiminta Varkaudessa loppuu ja korvaavia työpaikkoja ei saada tilalle, on talouden tasapainottamisohjelman aikajännettä pidennettävä. 3.3 Talousarvio ja taloussuunnitelma Laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion laadintaohjeet / kehyksen vuosille Samassa yhteydessä hyväksyttiin puitteet taloudentasapainottamisohjelmalle vuosille Talousarvion valmistelua on ohjannut em. kehyspäätöksen lisäksi kaupunkistrategia, palvelustrategia ja siihen tehdyt muutokset, taloussuunnitelma , kaupungin tilastrategia, kansantalouden ja kuntatalouden kehysennusteet, valtion talousarviopäätökset. Talousarvion rakenne / käyttötalous Käyttötalousosan rakenne on selitetty sivulla 143. Lautakuntataso - toimintaympäristön muutos kaupunkistrategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat. Vastuualue- / palvelualuetaso - toiminta-ajatus - toimintaympäristö ja sen muutokset - toiminnan painopistealueet - vastuualue- ja/tai palvelualuetasolle kaupunkistrategiasta / toimialastrategiasta johdetut sitovat tavoitteet - tunnusluvut - määrärahat.

17 15 Kevään 2010 aikana päivitettävässä talouden tasapainotusohjelmassa määrärahat kohdennetaan tarkemmalla tasolla toimielimille. Vuosien taloussuunnitelma / talouden tasapainottamisohjelma on esitetty pääpiirteissään sivulla 21. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Talousarvioesityksessä vuoden 2010 kunnallisveron tuotto perustuu 1 %-yksikön korotukseen nykyisestä 19,00 prosentista 20 prosenttiin. Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2010 on arvioitu 61,4 M. Tuotto ei kasva edelliseen vuoteen lainkaan vaikka 1 % -yksikön korotus tuottaa lisätuloa n. 3,4 M. Ilman veroprosentin korotusta kunnallisverojen vähenemä vuoteen 2009 verrattuna olisi 3,4 M (5,5 %). Talousarvioesitys sisältää kiinteistöveron korotuksen. Korotuksen tuloja lisäävä vaikutus on n euroa. Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2010 on arvioitu 3,8 M. Yhteisöveron kertymäksi arvioidaan vuonna ,4 M. Verotulot Tp 2004 Tp 2005 Tp 2006 Tp 2007 Tp 2008 Ta 2009 Ta 2010 Verotulot, yht muutos -% Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Veroprosentit Tuloveroprosentti 18,25 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 0,90 0,90 0,95 Vakituinen asuminen 0,25 0,25 0,25 0,35 0,35 0,40 Muut asuinrakennukset 0,85 0,85 0,85 0,95 0,95 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Voimalaitos 1,40 1,40 2,50 2,50 2,50 2,85

18 16 Valtionosuudet Kohdassa 1.2. on selvitetty voimaan tulevaa valtionosuusuudistusta. Kuntaliiton / ministeriöiden valmistelemat kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat valmistuvat loka-marraskuussa Talousarvioon on jouduttu arvioimaan valtionosuudet ennakoitujen indeksikorotusten mukaan. Verotulojen tasaus v ,4 M (v ,3 M ) nostaa valtionosuustuloa. TP2004 TP2005 TP2006 TP2007 TP2008 Tpa2009 TA2010 Valtionosuudet yht e %-muutos 12,5 12,4 2,8 15,7 4,6 5,1 Yleinen valtionosuus Sos.- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Verotulojen tasaus, sis em. valtionosuuksiin Harkinnanvarainen vos Yhdistymisavustukset Yhd. investointi ja kehitt.avustus TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Lakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katetuksi taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta, joka voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pitempi. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Aineisto sisältää talousarvion tasapainottamissuunnitelman tuloslaskelman tasolla. Talouden tasapainottamisohjelma ja palvelustrategia laaditaan tarkemmalla tasolla toimenpide-ehdotuksineen kevään 2010 aikana. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollista Stora Enson tehtaiden toiminnan lakkaamista ja siitä aiheutuvia taloudellisia seurauksia kaupungin talouteen.

19 17 TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUNNITELMA Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan tarkempaa käyttötalouden erittelyä toimielimen alaisista toiminnoista. Mikäli lopullinen talousarvio on muuttunut siitä, mitä lautakunnat ovat esittäneet, on kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee toimittaa viimeistään taloushallintoon. Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kuntalaki ja kaupungin taloussääntö ja muut taloudesta annetut ohjeet velvoittavat hoitamaan kaupungin taloutta hyväksytyn talousarvion puitteissa. Huolehtiessaan oman toimielimensä tehtävistä ja kehittämisestä, kaikkien lautakuntien sekä virastojen/laitosten vastaavien ja koko henkilöstön tulee yhdessä olla selvillä toimintojensa vaikutuksesta paitsi oman hallintokuntansa myös koko kaupungin kokonaistalouteen. Toimielimen/vastuualueen/palvelualueen/palveluyksikön vastuussa olevien henkilöiden tulee tuntea oman alueensa talousarvio ja sen toiminnalliset tavoitteet. Heidän on oltava tietoisia määrärahojen määrästä ja riittävyydestä ennen niiden käyttämistä. Toimielimien edellytetään pysyvän valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan koko kaupunkia koskevalla tasolla (konsernitaso), toimielin-, vastuualue- ja palvelualuetasolla. Raportointivelvollisuus kohdistuu taloudellisen tuloksen seurantaan sekä toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammi-elokuu ja tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösennuste). Virastopäälliköt vastaavat omalta osaltaan oman toimialan/palvelualueiden sisällä toteutettavasta raportoinnista. Virastopäälliköt raportoivat lautakuntaa talousarvion toteutumisesta palvelualuetasolla kuukausittain. Virastopäälliköiden on informoitava kaupunginhallitusta säännöllisesti joka toinen kuukausi talousarvioin toteutumisesta ja välittömästi, jos näyttää että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovat ovat: 1. Käyttötaloudessa lautakuntakohtainen tilikauden tulos (tulos suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen. 2. Kaupunkistrategiasta johdetut toimiala/vastuualue/palvelukohtaiset tavoitteet. 3. Rahoitusosassa kustannuspaikka. 4. Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmän koneet ja kalusteet sitovuus on hankekohtainen. Investointiosassa koko taloussuunnitelmakauden määräraha on sitova. 5. Lainanotossa ja antolainoissa koko taloussuunnitelmakauden nettolainanotto / nettolainananto on sitova.

20 18 Lautakuntakohtainen sitovuus: 6. Lautakunnan on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä lautakuntaa sitova taso käyttötaloudessa. Se voi olla joko vastuualueen, palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden tulos. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää Kaupunginvaltuusto, kun muutos aiheuttaa - käyttötaloudessa toimialan tilikauden tuloksen ylittymisen tai sitovien tavoitteiden alittumisen - investointiosassa sitovuustason nettomäärärahan ylittymisen - valtuuston erikseen päättämän rahamäärän ylittymisen. Kaupunginhallitus ja lautakunta - määrärahojen siirrosta omien vastuualueiden / palvelualueiden välillä silloin kun muutos ei aiheuta sitovuustasojen tilikauden tuloksen ylittymistä. Hankinnat Vain toiminnan kannalta välttämättömät hankinnat suoritetaan. Hankintoihin on haettava lupa toimialajohtajalta. Lainanotto Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus: Talousjohtajalla on oikeus päättää talousarviolainan sekä tilapäisluoton ottamisesta kaupunginvaltuuston vahvistamissa rajoissa sekä lainojen uudistamisesta ja lainaehtojen muuttamisesta. Päätös koskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta - talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 10 % - talousarviolainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskurssin perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla enintään 10 %. - tilapäisluoton ottamista maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupunginhallituksen vahvistaman enimmäismäärän puitteissa - esitys enimmäismäärä 10 M. Nettolainanotto on sitova taso, jolloin mm. lainojen konvertointi on mahdollista. Päätös koskee myös - koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, korkosuojaussopimuksia sekä muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorkoa enintään talousarviossa olevan lainakannan verran.

21 19 Kaikkia lautakuntia koskevia sitovia toiminnallisia tavoitteita ja määräyksiä Asiakaslähtöisyys toiminnoissa Kaikkien toimintaprosessien läpikäynti on tapahduttava asiakkaan lähtökohdista. Valtionosuudet / taloustilasto Toiminnasta vastaavan viranhaltijan on huolehdittava toimintaan ja investointeihin saatavien valtionosuuksien hakemisesta ja oikeellisuudesta. Tämän tulee myös huolehtia siitä, että ao. hallinnonalalta annettavat tiedot taloustilastoon ovat oikeat. Edellä oleva määräys koskee myös erilaisten hankerahojen hakemista. Virkojen ja toimien täyttäminen Avoimeksi tulevat tehtävät täytetään vain, mikäli palvelutarjonta sitä ehdottomasti edellyttää. Asiasta ohjeistaa henkilöstöhallinto. Henkilöstömenot Talousarvion laadintaohjeiden mukaan toimielimet varasivat palkkojen korotuksiin 1,6 % vuodelle Syksyn 2009 ennusteiden mukaan palkkojen korotukset jäänevät noin 1 %:iin lukuun ottamatta Tehyä, jolla korotukset ovat keskimäärin 1,9 % vuonna Talousarvioon palkkojen korotusvaraukset on muutettu vastaamaan muuttuneita ennusteita. Toistaiseksi korotukset on budjetoitu kaikille toimialoille 1,6 %. Uusi arvio korotuksista (1%, 1,9%) merkitsee noin euron palkkausmenojen vähennystä. Tässä vaiheessa määrärahavähennys on budjetoitu yleishallinnon varauksiin tulona. Kunta-alan sopimusten ratkettua muutetaan toimielinten talousarvioiden palkkauskustannukset vastaamaan uusia sopimuksia. Muutos on teknisluontoinen ja sen hyväksyy kaupunginhallitus. Eläkemenoperusteiset maksut ja varhe-eläkkeet Eläkemenoperusteisten maksujen korotuksiin on varattu 4 %:n nousu. Varheeläkkeiden korotukseksi on arvioitu 3 %. Edellä korotukset perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen antamaan ennakkotietoon. Lopulliset maksuosuudet tulevat tarkentumaan vuoden 2010 keväällä. Edellä olevat erät kohdennetaan lopullisesti eri toimielimille / palvelualueille, joten näitä koskevat muutokset on tehdään talousarvion käyttösuunnitelmaan lopullisten maksuosuuksien tarkennettua. Edellä mainitut muutokset hyväksyy kaupunginhallitus. Tilat Kh:n hyväksymä tilastrategia sitoo toimialoja. Strategiasta poikkeaminen edellyttää kh:n päätöstä. Ennen uusien tilojen vuokraamista on selvitettävä omien tilojen käyttömahdollisuus. Ulkopuolisten tilojen vuokraamiseen on haettava kaupunginhallitukselta lupa.

22 20 Sisäiset vuokrat Toimintojen siirroista ja organisaatiomuutoksista aiheutuvat muutokset sisäisissä vuokrissa hyväksyy kaupunginhallitus. Investoinnit Mikäli investointiin on merkitty valtionosuus, on sen saaminen ehtona hankkeen aloittamiselle. Investointeihin kohdistuvat menot ja tulot on mahdollisuuksien mukaan kohdistettava suoraan ao. investointeihin. Menojen ja tulojen kierrättämistä sisäisinä erinä käyttötalouden kautta on vältettävä. Investointeihin ei saa sisällyttää perusteettomia sisäisiä katteita. Kaikki vähintään euron hankinnat ovat investointimenoja. Työluvat, jotka ovat arvoltaan vähintään euroa, on saatettava kaupunginhallitukselle tiedoksi. Tositteiden hyväksyminen Hallintokuntien tulee ilmoittaa kirjallisesti mennessä taloushallintoon tositteiden hyväksyjät ja varahyväksyjät.

23 21 Yli- ja alijäämät e Tp 2002 Tp 2003 Tp 2004 Tp 2005 Tp 2006 Tp 2007 Tp 2008 Ta 2009 Ts 2010 Ts 2011 Ts 2012 Tilik.yli/-alij Kumulat.yli/-alij Tpo 2013 Tpo 2014 Tpo 2015 Tpo 2016 TULOSLASKELMA TP 2007 TP 2008 Tpa2009 Ta 2010 Ts 2011 Ts 2012 Tpo 2013 Tpo 2014 Tpo 2015 Tpo 2016 Toimintakate %-muutos 5,1 3,2 2,0-3,4-1,7-0,5-0,3-0,2-0,9 Verotulot %-muutos 6,6-5,3 1,3-3,1-2,1 2,0 0,0 0,0 0,0 Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet %-muutos 15,7 4,6 5,0-1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Suunnitelmapoistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaukset, rahastot Kate rahastosta Tilikauden yli-/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä *) yli-/alijäämä tilille kirjattu erä e v Soisalon Työterveys -liikelaitoksen luvut eivät ole mukana

24 22 Tuloslaskelma 915 Varkauden kaupunki TP2008 KS2009 KH2010 TA% Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot ,6 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatuotot ,1 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut ,3 Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,1 Eläkekulut ,4 Muut henkilösivukulut ,8 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset Muut toimintakulut ,7 Toimintakate Verotulot ,3 Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut ,8 Korkotuotot ,2 Muut rahoitustuotot ,3 Korkokulut ,2 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset ,2 Suunnitelman muk. poistot ,2 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Varausten vähennys Rahastojen vähennys ,2 Tilikauden ylijäämä (alij.)

25 23 Tuloslaskelma 915 Varkauden kaupunki ulkoinen/sisäinen KH2010 KH2010 KH2010 Ulkoinen/Sisäinen Sisäinen Ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvik.ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalent Suunnit. muk. poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Rahastojen vähennys Tilikauden ylij.(alij.) 0 0 0

26 24 VARKAUDEN KAUPUNKI Rahoituskulut % Yleishallinto % Lainan lyhen % Invest.menot % Kokonaismenot 2010 (1000 e) e Antolainan lis % Sosiaali- ja terveystoimi % Tekninen toimi % Sivistystoimi % Valtionosuudet % Invest.tulot % Muut rah.tuotot % Kokonaistulot 2010 (1000 e) e Lainanotto % Antolain.vähen % Sos.- ja terveyst % Sivistystoimi % Tekninen toimi % Yleishallinto % Verotulot % Valmistus omaan käyttöön %

27 VARKAUDEN KAUPUNKI 25

28 VARKAUDEN KAUPUNKI 26

29 27 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunkistrategian toteuttamiseksi kaupunginvaltuusto asettaa kaupunginhallitukselle ja koko kaupunkikonsernille seuraavat yleistavoitteet vuodelle Asiakas ja kuntalainen Talous Palveluntuottajat kiinnittävät entistä enemmän palveluiden priorisointia, palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen ja laatuun, jotta palvelutaso pystytään säilyttämään niukkenevista resursseista huolimatta. Palvelutarjonnassa otetaan huomioon vanhusten kasvava osuus väestöstä. Lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan tukemalla perheitä kasvatustyössä ennaltaehkäisevästi. Kuntalaisten osallistumista edistetään lisäämällä sähköisiä palveluita. Kolmatta sektoria aktivoidaan kumppanuussopimuksilla. Toiminnot sopeutetaan talousarviomäärärahoihin. Toimintamenojen kasvun pitää jäädä selvästi alle kuntien keskitason. Tilikauden tulos ei saa missään tapauksessa olla budjetoitua huonompi. Talousarvion painotuksilla tuetaan rakennemuutosohjelmaa ja työllistämistä. Tarpeeton omaisuus eritoten kiinteistöt myydään mahdollisimman hyvästä hinnasta. Henkilöstö ja johtaminen Avoimeksi tulevat tehtävät täytetään vain, mikäli palvelutarjonta tai lainsäädäntö sitä ehdottomasti edellyttää. Työhyvinvointisuunnitelmat toteutetaan. Koulutustarpeet priorisoidaan resurssien mukaisesti. Poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon tiivistä vuorovaikutusta jatketaan. Päätöksenteko perustuu huolelliseen valmisteluun ja vaihtoehtojen selvittämiseen ja esittelyyn. Rakenteet ja palveluprosessit Prosessijohtaminen käynnistetään vuoden 2010 aikana. Organisaation muokkaaminen prosessiajattelun mukaiseksi käynnistyy myöhemmin. Tuotteistaminen käynnistetään sosiaali- ja terveystoimessa. Palvelurakenteita ja palvelusuoritteen hintoja verrataan verrokkikaupunkien parhaisiin käytäntöihin ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Seudullista palvelutuotantoa edistetään eritoten perusterveydenhuollossa ja siihen liittyvässä sosiaalihuollossa. Tuottavuusohjelman valmistelu aloitetaan keväällä 2010 yhtäaikaisesti palvelustrategian tarkistamisen kanssa. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky Elinkeinotoimi keskitetään KSK Oy:öön (nimi vaihdetaan) ja sen resursseja vahvistetaan. Painopiste on rakennemuutosohjelman toteuttamisessa ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen tarvittavan rahoitustuen maksimoimisessa. Savonian koulutusohjelmia kehitetään yhteistyössä. Seudullisen elinkeinotoimijan perustamista edistetään.

30 28 Kämärin ideakilpailun toteutusvaihe käynnistetään. Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: TP 2008 KS2009 TA2010 Kaupunginvaltuusto Kokousten määrä Tuloslaskelma 10 Kaupunginvaltuusto TP2008 KS2009 KH2010 TA% Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,8 Palkat ja palkkiot ,9 Henkilösivukulut ,6 Eläkekulut ,7 Muut henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut

31 29 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja: sisäinen tarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja: tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus/Tehtävän kuvaus Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. (Kuntalaki 71 ) Tarkastustoimeen kuuluu sekä sisäinen että ulkoinen tarkastus. Sisäistä tarkastusta hoitaa kaupungin omaan henkilöstöön kuuluva tarkastussihteeri, joka avustaa tarkastuslautakuntaa sekä tilintarkastusta tehtäviensä hoitamisessa. Taloussuunnitelma Toimintaympäristö ja sen muutokset Tarkastustoimen (ulkoinen ja sisäinen tarkastus) tavoitteena on toimintojen tuloksellisuuden sekä kaupungin toiminnan laillisuuden ja julkisen luotettavuuden edistäminen. Tarkastussihteeri avustaa tarkastuslautakuntaa ja tilintarkastusta sekä suorittaa kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäistä tarkastusta. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kuukausittain. Kokouksissa keskitytään tiedon hankkimiseen hallintokuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden toteutumisesta. Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus keskittyvät kuntalain mukaisten tehtävien ohella tarkastamaan samoja alueita, mitkä ovat kulloinkin lautakunnan arviointikäyntien kohteena. Talousarvio 2010 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta suorittaa valtuuston tilikaudelle 2009 asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin ja antaa työstään valtuustolle kuntalain edellyttämän arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi valtuuston asettamien strategisten päämäärien toteutumista sekä arvioi valtuuston vuosittain asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilintarkastuksen työpäiviä ostetaan kaupungille vuonna 2010 yhteensä 60 päivää. Päivien määrään sisältyy lakisääteinen tilintarkastus. Tarkastuslautakunnan asioiden valmistelu-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävät hoitaa tarkastussihteeri.

32 30 Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: TP 2008 KS2009 TA2010 Tarkastuspäivät, ulkoiset Henkilöstö Tuloslaskelma 12 Tarkastustoimi TP2008 KS2009 KH2010 TA% Toimintatuotot Myyntituotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,5 Henkilöstökulut ,7 Palkat ja palkkiot ,3 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,2 Muut henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut ,2 Toimintakate

33 31 KAUPUNGINHALLITUS Talousarvio 2010 Asiakas ja kuntalainen Kriittinen menestystekijä Ennakoiva terveyden edistäminen Talous Tavoite 2010 Kaupungin työllistämistoimilla leikataan nuorisotyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden kasvua ja ylläpidetään ihmisten vireyttä ja elintasoa Mittari /Tavoitetaso Tukityöllistettävien määrä 17 htv Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä Moniongelmaisten henkilöiden määrän muutos Kriittinen menestystekijä Menot sopeutetaan tuloihin toteuttamalla rakenteiden ja toimintatapojen muutokset Rakenteet ja palveluprosessit Kriittinen menestystekijä Seudullisen palvelutuotannon laajentaminen Tavoite 2010 Toimintamenojen kasvu jää selvästi alle kuntien keskitason Varkauden Aluelämpö Oy:n tuloutus kaupungille vuonna 2010 on euroa Vesihuollon jäännöspääoman korko on 6 % vuonna 2010 Jätehuollon jäännöspääoman korko on 6 % vuonna 2010 Vuosikate kattaa 85 % poistojen määrästä Velkamäärä vuonna 2010 on enintään 2400 euroa/asukas Kertynyt alijäämä vuonna 2010 on alle 500 euroa/asukas Tavoite 2010 Jätehuollon uudelleen organisointia valmistellaan vuoden 2010 aikana Ns. Keski-Savon Malli sosiaali- ja terveystoimessa Elinkeinotoimintojen keskittäminen elinkeinoyhtiöön alkaen Mittari /Tavoitetaso Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Mittari /Tavoitetaso Liikelaitoskuntayhtymä aloittaa toimintansa Selvitys on valmis 1/2010. Vuonna 2010 kuntien päätökset.