JUHLAJULKAISU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUHLAJULKAISU 1 9 5 8-2 0 0 8 1"

Transkriptio

1 JUHLAJULKAISU

2 Puheenjohtajan tervehdys Olen tätä kirjoittaessani ollut Fera ry:n puheenjohtajana vasta runsaan kuukauden, mutta toiminut seurassa muissa tehtävissä jo yli kymmenen vuoden ajan. Siksi uskon tuntevani seuran toiminnan riittävän hyvin, että pystyn esittämään muutamia mielipiteitä raumalaisesta nykypesäpallosta. Olen myös hyvin ylpeä saadessani kirjoittaa tämän tervehdyksen 50-vuotisjuhlajulkaisuun. Fera ry on ollut jo pitkään hyvin hoidettu urheiluseura. Tästä kuuluu kiitos aktiivisille henkilöille seu-ran johdossa ja eri joukkueiden johdossa. Seurajohdon tehtävänä on ollut koko seuran asioiden hoitaminen ja kehittäminen. Joukkueiden valmentajat, pelinjohtajat, huoltajat ja muut henkilöt ovat tehneet arvokasta työtä omissa joukkueissaan. Tämän mainitun joukon ulkopuolelle jää vielä lukemattomia ihmisiä, jotka ovat osallistuneet Feran toimintaan vuosien aikana omalla tärkeällä panoksellaan. Tietenkään ei pidä unohtaa tärkeintä ryhmää eli niitä satoja, ellei nyt jo tuhansia pelaajia, jotka ovat edustaneet Feraa eri sarjatasoilla vuosien aikana. Tämän julkaisun välityksellä haluan kiittää kaikkia edellä mainituista ryhmistä itsensä löytäviä henkilöitä. Olette tehneet ja teette toivottavasti tulevaisuudessakin arvokasta työtä raumalaisen pesäpalloilun ja nuorisotyön eteen. Pidän Raumaa liikunta- ja urheiluystävällisenä kaupunkina. Lähes kaikki Raumalla vierailevat joukkueet kadehtivat liikuntapaikkojamme. Varsinkin talviharjoitteluhalli herättää kateutta. Pesäpallo-seuran toiminnan kannalta kyseinen halli on tärkein talviharjoittelun paikka. Halli palvelee tietenkin myös muita lajeja. Talviharjoitteluhallin käyttö on iltaisin erittäin vilkasta ja kaikki seurat varaisivat enemmän käyttöaikaa, jos sitä riittäisi. Mielestäni olemme yhteistyössä lähinnä jalkapalloseurojen kanssa löytäneet tuntimäärät, joihin kukaan ei ole tyytyväinen, mutta kaikki pärjäävät. Kenttäolosuhteista on tietenkin mainittava Otanlahden hiekkatekonurmi huoltorakennuksineen. Seuraava kehitysaskel tälle kentälle olisi katettu katsomonosa, minkä innokkaat katsojammekin ansaitsisivat. Fera ry on noussut myös valtakunnallisesti tunnetuksi pesäpalloseuraksi. Seura osallistuu aktiivisesti Superpesis Oy:n, Suomen Pesäpalloliiton ja Satakunnan Pesäpallo ry:n toimintaan. Yhtenä merkittävänä tunnuksena seuratoiminnan laadusta on Feralle vuonna 2006 myönnetty Nuori Suomi Sinetti. Vaikka Feralla menee nyt hyvin, tulevaisuudessa saa mennä vielä paremmin. Seuraa on pystyttä-vä kehittämään edelleen. Yhteistyö yritysten kanssa varojen hankkimiseksi on muodostunut yhdeksi seuratoiminnan kulmakiveksi. Yksi askel eteenpäin oli toiminnanjohtajan nimittäminen. Koska seuratoiminta edellyttää mm. yhteistyötä lukuisien kumppanien kanssa, toiminnanjohtajan työpanos vapauttaa muut henkilöt keskittymään omiin vastuualueisiinsa. Tärkein voimavara Ferassa kuten muissakin urheiluseuroissa on kuitenkin edelleen vapaaehtoista talkootyötä tekevät henkilöt. Uskon, että pystymme innokkaiden feralaisten kanssa takaamaan tulevaisuudessa entistäkin paremmat mahdollisuudet pesäpallon harrastamiseen Raumalla. Onnittelut 50-vuotilaalle Feralle! Jarmo Kylä-Kause Fera ry:n puheenjohtaja 2

3 Feralla suuri rooli kasvattajana 50 vuoden ikään ehtineellä Feralla on ollut suuri rooli ja merkitys erityisesti raumalaisten tyttöjen keskuudessa. Sen ohjaus- ja kasvatustyön arvoa, jota feralaiset ovat raumalaisten hyväksi tehneet vuosien saatossa on aivan mahdotonta mitata millään mittarilla. Mielenkiintoinen yksityiskohta erityisesti naisten ja tyttöjen pesäpalloon panostaneen Feran historiassa on se, että alkutaipaleella pääosassa olivat miehet. Vuonna 1959 Fera pelasi jopa mestaruussarjassa. Visiitti jäi tosin kauden mittaiseksi, kuten jo 1957 Urheilijoiden nimellä. Toiminnan miesten osalta hiivuttua 1960 luvulla elettiin Raumalla hiljaiseloa pesäpallon suhteen lähes 20 vuotta. Pelkästään naisten ja tyttöjen toimintaa 1980-luvun aikana keskittynyt seura ilmestyi naisten Superpesikseen kaudella Vuoden mittaisen visiitin jälkeen Fera palasi sarjaan kaudella Nyt alkava kausi on Superpesiksessä siis seuran kahdeksas. Saavutuksiin kuuluu jo naisten halliturnauksista kaksi hopeaa kausilta 2005 ja Ensimmäiset merkit Feran hienosta työstä tyttöjen parissa saatiin 1987, jolloin seuran D-tytöt voittivat kultaa valtakunnallisella leirillä. Tuon jälkeen on Feran tilastoihin kirjattu lisää kaikkiaan 20 tyttöjen mitalia. Fera on siis noussut kiistatta maan johtavien nais- ja tyttöpesäpalloseurojen joukkoon. Kilpailullistakin menestystä tärkeämpää on se nuoriso- ja kasvatustyö, jota Feran toimesta on toteutettu. Sadat ehkä tuhannet raumalaiset tytöt, ovat saaneet vahvaa tukea elämän taipaleelleen Feran toiminnan avulla. Haluankin tässä yhteydessä esittää suuret kiitokset kaikille toiminnassa mukana olleille. Työnne on ollut korvaamatonta. toiminnassa, viestinnässä, markkinoinnissa, olosuhteiden parantamisessa jne. Kuten huomataan asioita on paljon ja tekemistä siis riittää, mutta suunta on nyt selvä. Raumalla ollaan hyvällä tiellä. Onnea 50 vuotiaalle nuorukaiselle! Pesäpallo on hiljalleen palaamassa sille kuuluvaan asemaan suomalaisessa urheilunkentässä. Toki paljon tehtävää on niin seuratoiminnan kehittämisessä ja osaamisen lisäämisessä, koulutuksessa ja valmennuksessa, lasten ja nuorten Arto Ojaniemi toiminnanjohtaja Suomen Pesäpalloliitto ry 3

4 Fera ja Rauman kaupunki molemmat maamme kärkeä Rauma on ollut vuosikymmeniä merkittävä urheilukaupunki ja on sitä tänäänkin. Paikallisessa elämässä liikunnan painoarvon havaitsee vaikkapa lukemalla paikallisia lehtiä, pysähtymällä torille pystökaffeelle tai arvioimalla kaupungin satsauksia liikuntapaikkoihin. Urheilu ottaa omansa ja omakseen. Kansallispelimme pesäpallon kehittäjän, Tahko Pihkalan syntymästä tuli kuluneeksi 120 vuotta. Vaikka Tahko teki laajan elämäntyön monenlaisen liikunnan hyväksi, muistetaan hänet parhaiten juuri pesäpallosta. Lajin Suomen mestaruudesta on pelattu 1920-luvun alusta alkaen ja seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin oma lajiliitto. Myös naisten virallinen kilpailutoiminta alkoi samaan aikaan, mikä näin raumalaisittain on merkittävää Raumalla pesäpalloharrastus laajeni sodan jälkeen luvulla raumalaisjoukkueet esiintyivät sarjatasoilla Rauman Urheilijoiden nimissä, kunnes keväällä 1958 perustettiin pesäpallon erikoisseura Fera ry. Uuden seuran alku oli lupaava, mutta sittemmin toiminta hiipui vajaaksi pariksi vuosikymmeneksi, mutta etenkin koululiikunnassa pesäpallolla oli jatkuvasti merkittävä rooli. 80- luvulla Feran toiminta elpyi nopeasti ja pesäpallo sai laajan suosion koulujen ohella mm. työpaikkaliikunnassa. käranka, talkoo- ja vapaaehtoistyö on aktiivista, vaikka se vaatiikin tällä tasolla paljon sekä aikaa että osaamista. Ferassa tämä kokonaisuus on saatu toimivaksi. Feran viiteenkymmeneen vuoteen on mahtunut paljon menestystä, onnistumisen hetkiä, mutta myös aina urheiluun kuuluvia heikompia hetkiä. Ansiokasta on se, että uuden kalenterilehden kääntyessä on löytynyt aina ihmisiä, niin pelaajia, valmentajia kuin huoltajiakin, joiden myötä toiminta on jatkunut ja temmannut mukaan taas uusia feralaisia. Tänään 50-vuotias Fera purjehtii vahvassa myötäisessä. Hyvän ja menestyksekkään huomisen vuoksi on kuitenkin tehtävä jatkuvasti työtä. Olosuhteiden puolesta Rauma lienee samalla tasolla kuin Ferakin, maamme kärkeä. Menestyksen myötä tehdyt satsaukset ovat olleet perusteltuja. Fera on antanut paljon paitsi kaupungille niin etenkin kaupunkilaisille. Tämän päivän pesäpallo on hyvää viihdettä ja loistava harraste kaikille. Pesäpalloa pidetään hyvin haastavana pelinä. Se vaatii monipuolisia perustaitoja ja ominaisuuksia - joiden oppiminen vie vuosia - mutta kuhunkin hetkeen sopivalla taktiikalla ja nopeilla oivalluksilla on aina lopullisen ratkaisijan rooli sen lisäksi, että hermojen tulee pitää. Pesäpallo on älypeli. Viime vuosina Feran toiminta on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi, mitä useilla joukkueilla eri mestaruussarjoissa pelaavalta seuralta odotetaankin. Samalla seuratyön suomalainen sel- Kiitän kaikkien raumalaisten ja Rauman kaupungin puolesta Rauman Feraa ja samalla toivotan edelleen mitä parhainta menestystä kentille! Tomi Suvanto, apulaiskaupunginjohtaja 4

5 HISTORIIKKI Viisi vuosikymmentä pesäpalloa - ei vaan paljon kauemmin Fera perustettiin Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Lauri Aakula, joka on ottanut tämän kuva keväällä 58 mökiltään seuran perustamisen aikoihin. Kuvassa Simo Lehtonen, Seppo Haukkala, Aarne Heino, Hannu Petrell, Esa Härkälä, Ilmo Vuorinen, Liisa Aakula, Annikki Haukkala ja Toivo Louhivaara. Raumalainen pesäpallon erikoisseura Fera perustettiin 7. päivänä huhtikuuta 1958 ja rekisteröintipäiväksi merkittiin 12. toukokuuta samana vuonna. Raumalaista pesäpalloa on pelattu kuitenkin huomattavasti kauemmin, sillä sotien jälkeen 1940-luvulla lajin harrastamisesta huolehtivat raumalaiset yleisseurat, etunenässä Rauman Urheilijat. Monitoiminen urheilumies Keijo Lehtonen muistelee käsitystään sotien jälkeisestä ajasta välinepulan aikana. Esimerkiksi jalkapallon harrastaminen oli vaikeata, koska käytössä oli jonkin aikaa vain puu- tai paperikenkiä. Jos nahkakengät omisti, ei niitä voinut uhrata urheiluharrastuksiin. Niinpä pesäpallosta tuli hyvin suosittu laji nimenomaan 1940-luvulla. Vuosikymmenen lopulla Raumallakin pelattiin mm. kaupunginosien välisiä sarjoja. Lajin valta-asema kesäpalloiluna näkyi myös kilpasarjoissa, sillä 1950-luvun alussa miesten sarjoissa pelasivat raumalaisseuroista Lukko, RTU, RU sekä Seminaarin Kisailijat. Suomen Pesäpalloliittoon rekisteröidyistä seuroista Rauman Urheilijat oli järjestyksessä 25. Mielenkiintoinen yksityiskohta vuodelta 1948 raumalaisessa urheilussa on seurojen yhteistyösopimus, josta Markku Vainio mainitsee Rauman Urheilijoiden 100-vuotisjuhlakirjassa. Tässä sopimuksessa seurat jakoivat urheilulajit niin, että Pallo-Iirot otti hoitaakseen jääja jalkapalloilun, Rauman Voimailijat nyrkkeilyn ja painin, Lukko hiihdon, suunnistuksen, pyöräilyn ja jääkiekkoilun sekä RU yleisurheilun, pesäpallon ja voimistelun. RU:n toiminnassa pesäpallolla oli näkyvä sija 50- luvulla. SM-sarjaan nouseminen vuonna 1956 osui todellisen pesäpallobuumin aikaan. 20-luvulta asti jatkunut lajin harrastus oli saavuttanut raumalaisen huippunsa. Yleisseuralle laji oli kuitenkin kallis, ja monen vuoden keskustelujen tuloksena pesäpallojaosto erosi RU:sta ja lajiin perustettiin oma erikoisseuransa. 5

6 HISTORIIKKI VIISI VUOSIKYMMENTÄ PESÄPALLOA - EI VAAN PALJON KAUEMMIN Pesäpallon taipaleesta mm. 50-luvulla on saatavissa varsin hyvin tietoa, sillä Feran arkistoissa on säilytettynä pesäpallojaoston toimintakertomuksia noilta ajoilta. Jaoston puheenjohtajan Pentti Viitalan vuodelta 1953 oleva teksti antaa hyvän kuvan lajin tilanteesta noihin aikoihin. Topi Louhivaaran valmentama ja huoltama ykkösjoukkue oli edellisenä vuonna voittanut Suomensarjan lounaislohkon ja sijoittui vuonna 53 kolmanneksi. Vuonna 54 pj. Ilmo Immu Vuorisen toimintakertomus kertoi, että aktiivipelaajia oli kaikkiaan 98. Heidät oli jaettu kolmeen harjoitusryhmään, joiden nimet löytyvät kertomuksesta. Kolmannessa harjoitusryhmässä oli 17 nais- ja 11 alle 15-vuotiasta tyttöpelaajaa. Harjoitusmetodit ja seuranta oli tehty huolella ja se kelpaisi esimerkiksi vieläkin monelle palloiluseuralle. Keijo Lehtosen kertoman mukaan tuolloinen joukkue oli liikkuva ja erittäin nopea. Niinpä kaupungin silloinen urheiluohjaaja Martti Knuutila olikin ilmoittanut pesäpallojaoston pojista kootun joukkueen yleisurheilun piirinmestaruuskilpailuihin pikaviestiin. Kvartetti Reijo Kanerva, Sakari Sillankorva, Keijo Lehtonen ja Esa Härkälä saavutti kolmannen sijan. Kiittelivät pisteistä Mestaruussarjakausi 1957 ei ollut helppo, sillä muualla asuneita pelaajia oli vaikea saada harjoituksiin. Seppo Sepe Haukkala muistelee naureskellen ensimmäistä SM-sarjan otteluaan, johon hän joutui syöttäjäksi. Pallo- Toverit Helsingistä oli vieras, joka voitti ottelun juoksuin Annoin vastustajalle yhden juoksun väärillä ja vielä toisen epäonnistuttuani heiton kiinniotossa. Olin silloin varusmiespalveluksessa ja matkustin Helsingin suuntaan vastustajien kanssa samassa junassa. Eniten potutti junasta pois astuessa, kun PT:n pelaajat eivät malttaneet olla kiittelemättä pisteistä, kertoo Haukkala. Sillä kaudella Sepe ei enää syöttölautasen taakse suostunut. Toinen Sepen muisto liittyy otteluun Haminassa. Peliin oli tulossa vain kahdeksan pelaajaa ja Sepen piti tulla yhdeksänneksi. Koko joukko-osasto oli kuitenkin saanut jonkun törttöilyn takia viikonvaihteeksi poistumiskiellon. Sepe päätti lähteä puntikselle Haminaan pelaamaan. Kiinnijäämisen pelossa hän ei voinut pelata omalla nimellään, vaan poissa olleena Jouni Jokelana. Tämä olikin onni, sillä Jouni Jokela palkittiin joukkueen parhaana pelaajana. Puntiskin päättyi onnellisesti, ja nythän rikos on jo vanhentunut. 6

7 HISTORIIKKI Jaostosta syntyi Fera - pesäpallon erikoisseura Rauman Urheilijoissa syntynyt kissanhännänveto pesäpallon ja muiden lajien kesken korostui SM-sarjaan nousun myötä. Kun pelimatkat olivat pitkiä, myös kustannukset nousivat korkeiksi. Luonnollinen ilmiö oli lajien välille syntynyt kiista seuran varojen käytöstä. Niinpä seurajohto kutsui pesäpallojaoston edustajia keskustelutilaisuuteen 23. päivä tammikuuta Tilaisuudessa todettiin RU:lle olevan parempi, jos pesäpallo voitaisiin poistaa seuran toiminnasta ja hoitaa erikoisseuran puitteissa. Myöhemmin Fera ry:n perustamisen jälkeen väännettiin vielä tiukasti kättä useampaan otteeseen E.J.Vuorisen keräämän pesäpalloilun tukirahaston ja siitä lainatun summan maksamisesta Feralle. Fera perustettiin tuon tammikuisen keskustelutilaisuuden jälkeen varsin nopeasti. Perustamiskokous oli seitsemäntenä huhtikuuta 58 ja seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin kuukautta myöhemmin 12. toukokuuta. Nimeä pohdittiin perustamiskokouksessa. Nimivaihtoehtona oli myös Feda. Sekä fera että feda nimellä oli kaupungissa pelattu pesäpallon tyyppistä pallopeliä, jossa sisävuorossa yksi pelaaja sai käyttää neljä lyöntiä. Myöhemmin tätä peliä pelattiin mm. nimellä kuningaspallo, kloku ja neljä maalia. Ennen lopul- lista päätöstä oli mielipidettä kysytty myös Tauno Koskelalta, joka oli pitänyt Fedaa ehdottomasti oikeampana. Keijo Lehtonen kuitenkin kertoo, että Fera lopulta valittiin suhteellisen yksimielisesti lähinnä siksi, että sana oli helpompi. Minkäänlaista tietoa ei ole siitä, että nimen valintaa olisi koskaan myöhemmin kyseenalaistettu. Urheilullisesti Feran ensimmäinen toimintavuosi oli menestyksekäs. RU oli tehnyt vuotta aiemmin vuoden visiitin mestaruussarjaan. Fera saavutti saman sarjanousun ensimmäisellä kaudellaan Odotukset olivat kovat, kun joukkue lähti taistelemaan SM-sarjan pisteistä Selväksi tuli, että henkisiä voimavaroja vaativassa pesäpallossa kokemuksen merkitys on suuri. Kerta toisensa jälkeen tasaiset ottelut päättyivät kokeneempien vastustajien voittoon. Yhdentoista joukkueen sarjassa Fera jäi viimeiseksi yhden voiton ja yhden tasapelin tuomilla kolmella pisteellä. Yhtenä ongelmana oli se, että moni pelaaja harrasti myös muita lajeja kuin pesäpalloa. Niinpä ensimmäinen takaisku koettiin jo keväällä, kun joukkueen kolmoskoppari Esa Härkälä joutui valmentajan asettamaan valintatilanteeseen. Häkä oli myös Iirojen jalkapallojoukkueen maalivahti ja pelit menivät osittain päällekkäin. Kun 7

8 HISTORIIKKI JAOSTOSTA SYNTYI FERA - PESÄPALLON ERIKOISSEURA Ilmo Vuorinen vaati lajin valintaa, päätyi Porin teknillisessä koulussa tuolloin opiskellut Härkälä jalkapalloon. Jo aiemmin oli joukkueesta lopettanut jääkiekkoon keskittynyt Reijo Kanerva. Joukkueen lukkarina toimineella Keijo Lehtosella puolestaan oli ongelmia heittokätensä kanssa. Häntä tuurasivat syöttölautasen takana Hannu Törmä ja Simo Lehtonen. Koululaissarjat saivat suosiota Erikoisseuran perustaminen pesäpalloon ei muuttanut miksikään sitä tosiasiaa, että taloudellisesti SM-sarjassa pelaaminen oli erittäin raskasta. Johtokunta joutui rahoittamaan loppukauden toiminnan vekselillä. Lopulta johtokunnan jäsenet vastasivat tasaosuuksin alijäämäisen kauden velkojen maksamisesta. Pelipuvut mestaruussarjajoukkueelle sentään saatiin lahjoituksena Kisapuku Oy:n toimitusjohtajalta Pauli Talviolta. Positiivistakin seuran toiminnassa sentään oli paljon. Ehkä kovin juttu oli koululaissarjojen pyörittäminen. Jo vuonna 1958 sarjoihin osallistui 56 joukkuetta. Toiminnan idea lienee lähtenyt Topi Louhivaaran päästä, mutta merkittävä rooli oli myös Ilmo Vuorisella, joka oli toiminnan koordinaattori ja valmentaja. Alusta asti varsinaisen toiminnan pyörittäjinä sarjassa toimivat Feran pelaajat ja vanhimmat juniorit. Rauman Lyseon liikunnan lehtorina ja myöhemmin rehtorinakin toiminut Immu Vuorinen ajoi vastaavanlaista kasvatuksellisuutta vastuun jakamisen kautta myös omassa koulussaan toimimalla koulun oman seuran Rauman Lyseon Urheilijoiden kuraattorina. RLU järjesti pitkään oman koulun sisällä luokkien välisiä sarjoja eri lajeissa oppilaiden toimiessa erotuomareina ja toiminnan organisoijina. Vuonna 1960 Fera pelasi Suomensarjaa, mutta enää ei haaveiltu SM-sarjaan noususta. Joukkue oli lopulta kahdeksas. Junioritoiminnan puolella oli kohtuullisen vilkasta. Satakunnan pesäpallonuorten leirille Säkylässä osallistuttiin innokkaasti. Koululaissarjat jatkuivat maan laajimpina. Sarjassa oli mukana 64 joukkuetta ja lähes 700 pelaajaa. Järjestelyistä kantoivat suurimman vastuun Toivo Louhivaara ja Erkki Ane Railio. Seuraavana vuonna edustusjoukkueen pelillinen alamäki jatkui ja joukkue putosi maakuntasarjaan. Iloinen asia oli kuitenkin koululaissarjojen kasvaminen entisestään. 700 pelaajaa ja 70 joukkuetta pelasivat yhteensä 104 ottelua. Sellaisen sarjan pyörittäminen ei olisi onnistunut ilman aktiivista seuratoimijoiden joukkoa. Talouden raskas pyörittäminen oli tuonut tuohon aikaan ideariihet, joilla pyrittiin markkojen keräämiseen. Ajan keksintö olivat urheilujoukkueiden pelipaitoihin tulleet mainokset. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että pesäpallon osalta paitamainoksiin tarvittiin Pesäpalloliiton lupa. Edustusjoukkue alkaa hiipua Maakuntasarjaan putoaminen ei sammuttanut Feran vilkasta junioritoimintaa. Jonkinlaisia laman merkkejä alkoi kuitenkin olla näkyvissä. Fera sijoittui miesten maakuntasarjassa toiseksi. Junioritoiminnan vilkkaus ja hyvin pyörineet koululaissarjat antoivat kuitenkin uskoa tulevaan. Pomarkun pesäpalloleirillä oli mukana Feran tyttöjoukkue vuonna Seuraava vuosi noudatti samaa kaavaa. Miehet olivat maakuntasarjassa kakkosia, reservijoukkue puolestaan perussarjassa kakkonen. Nuorisotoiminnan puolella oli poikien kärppäjoukkue ja koululaissarjat. Niissä joukkuemäärä oli vähän pudonnut ollen nyt 22. Pelaajia oli 218, poikia 160 ja tyttöjä 58. Vuonna 1964 miehet olivat maakuntasarjassa neljänsiä. Toimintakertomuksen mukaan pelaajista oli huutava puute. Koululaissarjoissa oli 25 joukkuetta, joissa 258 pelaajaa. Todellinen lama alkoi iskeä seuraavana vuonna. Sarjoihin osallistui vain miesten edustusjoukkue, joka oli jälleen maakuntasarjassa neljäs. Koululaissarjoja ei enää järjestetty. Johtokunta päättikin esittää, että Rauman Urheilijoiden vuosikokoukselta kysytään mahdollisuutta pesäpallon liittymiseksi uudelleen RU:n erilliseksi jaostoksi. Muussa tapauksessa toimitaan johtokunnan toimintasuunnitelman mukaan. Viimeiseksi kaudeksi miesten osalta jäi lopulta 1966, jolloin Fera vielä ainakin ilmoittautui maakuntasarjaan. Yhteyshenkilönä tuolloin toimi Manu Selin. Tämän kesän jälkeen Feran toiminta lopahti täysin ja oli sammuksissa pesäpallon osalta peräti viisitoista vuotta. 8

9 HISTORIIKKI Koripalloharrastus herätti Feran uuteen toimintaan Pitkän seuran uinumisen jälkeen tapahtui Ferassa herätys Taustalla oli nuorten aktiivinen koripalloharrastus Rauman Lyseossa. Kun nuoret halusivat pelaamaan sarjoihin, oli uuden seuran perustaminen vahvasti esillä. Silloinen lyseon rehtori Ilmo Vuorinen muisti entisenä feralaisena, ettei seuraa koskaan toiminnan sammahtamisesta huolimatta poistettu yhdistysrekisteristä. Koripalloharrastuksen taustat Raumalla toki olivat kauempana, sillä Rauman NMKY:n nimissä oli miesten sarjoissa pelattu jo 1960-luvulla. Tuolloin pelasivat ainakin Eero ja Jukka Vainio, Pekka Kivimäki, Esko Helle, Juha Vikatmaa ja Pentti Virtanen. Lähinnä koulun kautta lajiin tutustuneiden poikien tavoitteet eivät olleet valtavat, lähinnä taustalla oli halu pelata yhdessä, ei niinkään suuri menestys. Feran koripallon vetohahmoksi lähti heti alussa Pirkka Haapanen. Hän otti puheenjohtajan tehtävät, mutta myös muu vetovastuu oli hänellä. Pelaamisen hinku oli kova ja varsin pian joukkue alkoi taistella noususta perussarjasta maakuntasarjaan. Nousu oli tosiasia Suuri merkitys tälle menestykselle oli valmentajalla, sillä joukkuetta vetämään saatiin maajoukkueen silloinen kakkosvalmentaja Paavo Koskivaara. Uudessakaupungissa oli koripallo saatu kovaan nousuun, mikä varmasti osaltaan vaikutti ilmapiiriin myös Raumalla. Koululiikunta taustalla Taustat koripallon alkamiselle Ferassa oli koululiikunnassa. Rauman Lyseon Urheilijat oli koulun sisällä toimiva urheiluseura, jonka harrastuspiiriin kuuluivat kaikki koulussa harrastetut lajit. Seuran toimesta järjestettiin luokkien välisiä sarjoja, joiden vetovastuu oli oppilaiden joukosta seuran johtoon valituilla toimihenkilöillä. RLU:n pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi koulun liikunnanopettaja Ilmo Immu Vuorinen. Koulun sisäisten kilpailujen lisäksi RLU:lla oli myös erilaista liikunnan kerhotoimintaa. Pirkka Haapanen muistelee lämmöllä noita luvun aikoja. Pelailu kaveriporukassa johti lopulta Pirkankin koripallon pariin todella syvälle. Parhaat muistot eivät liity menestykseen ja varsinaiseen pelaamiseen, vaan moneen muuhun harrastukseen liittyvään asiaan. - Aloitimme lukioaikoina kaverien kanssa koripallon pelaamisen. Laji tuntui mukavalta ja ainakin 9

10 HISTORIIKKI KORIPALLOHARRASTUS HERÄTTI FERAN UUTEEN TOIMINTAAN minun mielestäni joukossa oli muutama tosi lahjakas pelaaja, esimerkiksi Suomisen Jukalalla olisi ollut mahdollisuuksia ylemmäskin. Olimme Lyseon salissa kerran viikossa seniorien vuorolla, ja aika usein pelasimme senioreita vastaan. Muistan ainakin Kivimäen Pekan, Lehtosen Simon, Kuortin Matin jne. meitä vastaan pelaamassa, kertailee Pirkka Haapanen. Täällä seniorien vuorolla virisi ajatus omasta seurasta. Nuorten oma keskustelu oli lähinnä ajatusten vaihtoa oman seuran perustamisesta. Aiheesta puhuttiin paljon keskenään, mutta myös seniorit kannustivat kovasti poikia lähtemään sarjaan. Lopullinen impulssi tuli Ilmo Vuoriselta, joka muisti Feran olevan käyttökelpoinen vaihtoehto seuraksi. Varsinkin, koska seuran lajit olivat sääntöjenkin mukaan pesäpallo ja koripallo. Into oli, valmentajaa ei Nuorten into koripallon harrastamiseen oli kova. Pirkka Haapasen mielestä osa pojista olisi hyvän valmentajan käsissä voinut nousta hyvinkin korkealle tasolle lajissa. Valmentajaa ei kuitenkaan ollut. Pulaa oli tietysti kaikista muistakin toimijoista, mutta into riitti kuitenkin sarjaan lähtemiseen. - Meitä oli alussa vähän toistakymmentä pelaajaa, kaikki alussa Lyseon poikia. Aika nopeasti joukkueeseen alkoi kuitenkin tulla sitten muitakin nuoria, kun itsekin vanhenimme koulun penkiltä muuhun opiskeluun ja elämään. Se oli sellaista keskenään suunnittelua, ei kai voinut puhua vielä mistään valmentautumisesta. Kourujärven koulun valmistuminen noihin aikoihin antoi meille hyvän peliareenan, ja sinne me sitten perussarjan pelimme veimme, muistelee Pirkka Haapanen. - Toimijoista oli seuralla huutava puute, sama koski tietysti tuomareita. Raumalla ei oikein ollut virallisesti oikeudenjakajia otteluihin, joten yritimme löytää niitä jostakin. Muuten tuomarikulut olisivat muodostuneet tosi suuriksi, koska heidät olisi pitänyt tuottaa otteluihin lähinnä Porista. Ainakin Kuortin Matti, Kivimäen Pekka ja Vainion Eero kävivät oikeutta jakamassa, ja muistaakseni ihan talkoohengessä eli ilman palkkiota. Tämä oli tietysti seuralle merkittävä kädenojennus heiltä. Yleisöä sen sijaan Kourujärvellä riitti. Parhaimmillaan väkeä oli satamäärin, mikä herätti ansaittua huomiota muissa seuroissa. Pienellä pääsymaksulla olisi voinut kerätä vähän varoja seuran toimintaan, mutta toimitsijavoimia lipunmyyntiin ei ollut. Halua seuran kehittämiseen ei kuitenkaan puuttunut - Meillä oli tietysti kova halua viedä niin joukkuetta kuin seuratoimintaakin eteenpäin. Pyysimme esimerkiksi piiristä kouluttajan pitämään meille seuratoiminnan kehittämiskurssin. Jälkeenpäin olemmekin huvittuneina muistelleet tuota kurssia. Taisi Saarnin Tapiokin miettiä, että mihin hän on mahtanut nyt tulla. Kurssi oli erittäin hyvä ja olisi tosiaan antanut meille paljon, jos olisim- 10

11 HISTORIIKKI KORIPALLOHARRASTUS HERÄTTI FERAN UUTEEN TOIMINTAAN me ymmärtäneet annin oikein. Emme me nyt ihan harjoitusvarusteissa tainneet luentoja mennä kuuntelemaan, mutta eipä paljon toisinkaan. Meitä oli vajaat kymmenen kaveria siellä mukana ja odotimme kovasti, milloin lähdetään harjoittelemaan. Kurssin tarkoitus oli kuitenkin kehittää seuratoimintaa, ei harjoittelua ja valmennusta, naureskelee Pirkka Haapanen. Seuratoimijoiden puute ei toki ollut ainoa ongelma. Raha oli aina ongelma, mutta se saatiin kyllä riittämään säästäväisesti eläen. Valmentajan puute oli alussa isompi ongelma. Toinen murhe oli se, että kesäaikaan kaikki koulujen salit olivat kiinni. Näin ollen harjoittelemaan ei päässyt, eikä valmentajan saaminenkaan olisi tuota murhetta muuttanut. Puheenjohtajan tehtäviä koripallopuolella hoitelivat alkutaipaleen jälkeen Ilpo Norokorpi, Pekka Kivimäki ja Pertti Raunio. Norokorpi oli alussa myös koko seuran puheenjohtajana vuoteen 1985 asti. Vuonna 1986 puheenjohtajana aloitti Seppo Haukkala. Junioritoiminnan pyörittämisessä puolestaan päävastuun otti Pirkka Haapanen. Apua tuli läheltä, sillä Pirkan vaimo Sari oli myös innokkaasti junnutoiminnassa mukana. Parhaimmillaan koripallon parissa oli satakunta pelaajaa. Tuomarointi vei miehen Pirkka Haapanen oli kiinni raumalaisessa koripalloilussa tiukasti. Lähes kaikki vapaa-aika meni lajin parissa. Pikku hiljaa alkoi painopiste kuitenkin siirtyä muihin tehtäviin. Pelaaminen oli jo jäänyt, mutta pikku hiljaa alkoi myös junnuvalmennus olla pakostakin taka-alalla. - Erotuomareista oli huutava pula. Olimme alussa saaneet loistavan tuen tässä asiassa jo mainitsemiltani herroilta, jotka talkoillaan säästivät seuralta pitkän pennin. Meidän oli kuitenkin pyrittävä kouluttamaan myös omaa väkeä näihin tehtäviin. Aloin Uolevi Kylmäsen kanssa viheltää pelejä, ja pikku hiljaa se vei miehen mukanaan. Nyt olen vähän miettinyt, että voisi vielä vaikka aloittaa uudelleen vähän ahkeramman viheltämisen, juttelee Pirkka Haapanen. Erotuomariurallaan Pirkka Haapanen menestyi varsin hyvin. Hän selvisi oman alueen peleistä pidemmällekin eli aina naisten SM-sarjan tuomariksi asti. Eniten kasvattavia kokemuksia taisi kuitenkin tulla pyörätuolikoripallon parissa. - Keskityin vahvasti pyörätuolikoripalloon, mikä olikin varsin viisas ratkaisu. En varmaankaan 70- luvun lopulla käydessäni kaverien kanssa pelaamassa Lyseon salissa voinut kuvitella, että joskus matkustaisin lajin parissa eri puolilla Eurooppaa, tosin erotuomarin ominaisuudessa. Ne kokemukset ovat antaneet elämälleni tosi paljon, kiittelee Pirkka Haapanen. Toimiminen pyörätuolikoripallon parissa lähti liikkeelle Raumalla järjestetystä turnauksesta. Pirkka Haapanen seuraa koripallon raumalaista elämää tietysti edelleen, ei enää kuitenkaan aktiivitoimijana. Erotuomaritehtäviä tulee hoideltua sen verran, mitä kipeät polvet sallivat. 11

12 HISTORIIKKI Uusi startti lähti kaveriporukasta Fera oli nimenä siis herännyt henkiin koripallon myötä vuonna Pesäpallo palasi mukaan muutama vuosi myöhemmin. Rauman Lukon yliikäisistä A-junioreista muodostettu Feran miesten joukkue lähti mukaan SVUL:n Satakunnan piirin pesäpallojaoston ohjaamaan perussarjaan vuonna Pelinjohtajana toimi tuolloin Simo Suoknuuti ja yhteyshenkilönä Kari Setälä. Toiminta oli alkanut siten, että Lukon juniori-iän ylittänyt joukkue oli päättänyt jatkaa samassa kaveriporukassa. Yhteiseksi kesäharrastukseksi oli keksitty pesäpallo. Pojat kävivät Nanun kentällä lauantaisin lyömässä palloa. Kesän lopulla virisi poikien päässä ajatus pesäpallon pelaamisesta sarjatasolla ja oman seuran perustaminen oli tietysti saman tien ajatuksissa. Mukana olevista pojista Olli- Pekka Lehtonen oli kuitenkin Keijo Lehtosen poikana tietoinen aikaisemmasta raumalaisesta pesäpalloperinteestä ja myös Fera ry:n olemassaolosta. Seuran sääntöjen mukaan Feran harrastamat lajit olivat pesäpallo ja koripallo, joten mitään tarvetta oman seuran perustamisen byrokraattisiin koukeroihin oli lähteä. Toiminta jo aiemmin aloittaneilla koripalloilijoilla ei ollut mitään sitä vastaan, että myös pesäpallo aloitetaan taas Feran nimissä. Niinpä pojat päättivät ilmoittautua seuraavana keväänä 1982 alkavaan perussarjaan. Joukkueen valmentajaksi saatiin puhuttua tuolloin Rauman Lukon juniorien valmennushommissa ollut Simo Suoknuuti, jolla oli vahva pesäpallotausta. Juha Mäkinen valittiin pesäpalloilijoiden puheenjohtajaksi ja Kari Setälä sihteeriksi. Setälä suunnitteli myös pesäpalloilijoille oman hauskan ja toiminnan leikkimielistä taustaa korostaneen logon, joka olikin käytössä seuraavat kaksitoista vuotta. Aloittelevat pesäpalloilijat ottivat myös yhteyttä SVUL: n Satakunnan piirin pesäpallojaostoon jo syksyllä Moni heistä kävi talven ja kevään aikana tuomarikurssit päästäkseen paremmin perille pelin ideasta. Tuolta ajalta löytyy historiankirjoissa dokumenttina mm. maaliskuussa 1982 Porin Prikaatin kiväärikomppanian päällikölle tehty loma-anomus, jossa Fera ry:n pesäpallojaoston puheenjohtaja Juha Mäkinen ja sihteeri Kari Setälä pyytävät alikersantti Jari Salmelle oikeutta osallistua tuomarikoulutukseen ja tuomarikortin kirjoitustilaisuuteen. Anomuksessa on todettu Feran aloittaneen pesäpallotoiminnan uudelleen pitkän tauon jälkeen syksyllä Tallella on myös keväällä 82 toimitettu esittelylehtinen, joka sisältää tietoa alkavasta toiminnasta, joukkueen esittelyn ja otteluohjelman sekä kannatusilmoituksia. 12

13 HISTORIIKKI UUSI STARTTI LÄHTI KAVERIPORUKASTA Junioritoiminta käynnistyy Pesäpalloharrastuksen alkaminen uudelleen edustusjoukkuetasolla herätti Feran elämään myös junioripuolella. Samalla tavalla kuin aikanaan edustusjoukkueen toiminnan lopahtaminen vei koko seuran sammuksiin, lähti junioritoiminta nyt käyntiin sarjatoiminnan käynnistyttyä. Impulssin junioritoiminnan käynnistämiselle antoi SVUL: n Satakunnan piirin pesäpallojaoston toiminnanjohtaja Jari Haapanen. Hän otti keväällä 1983 yhteyttä Matti Kuorttiin ja pyysi häntä mukaan järjestämään Raumalle alle 13-vuotiaiden piirileiriä. Haapanen kertoi, että tavoitteena on pesäpallon palauttaminen myös Raumalla harrastettujen urheilumuotojen joukkoon. Leirin käytännön järjestelyistä vastasi Satakunnan piiri, mikä helpotti myönteisen vastauksen antamista. Matti Kuortti keräsi kevään koululaissarjoista sekä tyttö- että poikajoukkueet ja ilmoitti ne Feran nimissä kesällä pidettävälle piirileirille. Poikajoukkueen vetäjiksi ryhtyivät Kari Setälä ja Olli-Pekka Lehtonen. Kuortti veti puolestaan tyttöjoukkuetta. Muutama harjoituskin ehdittiin pitää. Tyttöjen valmennuksessa Kuortti sai apua alkuvaiheessa Esa Härkälältä ja Esko Suomiselta. Tästä eteenpäin Ferassa toimivat varsin itsenäisesti sekä koripallo- että pesäpallojaosto. Piirileirin majoitus heinäkuussa 83 neljän päivän ajaksi saatiin Otan koululta ja pelipaikoiksi Otan kentät. Feran joukkueet siis koottiin koululaissarjojen innokkaimmista tytöistä ja pojista. D-tytöissä pelaajia oli kesän aikana reilut 20, D-pojissakin viitisentoista. Edellisen kerran Feralla oli ollut juniorijoukkueita sarjatoiminnassa yli kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Leirillä oli myös tekniikkakilpailunsa. Tyttöpuolelta löytyy osallistujien joukosta feralaisia ainakin Jaana Aaltonen, Anne Heino, Sari Kokko, Hanna Kuortti, Tiina Lorse, Pirjo Päkkilä, Päivi Soini, Satu Suomalainen, Anne Suominen, Meli Valtonen ja Sari Valtonen. Poikien puolella on myös tuttuja nimiä tekniikkakilpailun osanottajissa: Rami Aalto, Jarmo Ahokas, Tommi Kanerva, Sami Lehtinen, Juha Lehtola, Janne Metsätähti, Tero Ramberg, Toni Porkka, Jarno Suvanto ja Jussi Österman. Lajin liikkeelle lähtö oli vauhdikas. Kun juniorijoukkueet oli taiottu henkiin piirileiriä varten vuonna 83, oli seuraavana vuonna junioripuolella jo paljon vilkkaampaa. Pesäpallon piirisarjoihin osallistui viisi joukkuetta. Uusin aluevaltaus tehtiin kuitenkin aikuispuolella. Työpaikkaliikunta oli alkanut Suomessa nostaa tosissaan päätään, joten Ferakin päätti tarttua tähän. Puulaakipesis järjestettiin ensimmäisen kerran ja mukaan saatiin heti neljätoista joukkuetta. Vuonna 1984 jaettiin myös ensimmäisen kerran lipunkantaja-palkinto. Ensimmäiseksi lipunkantajaksi valittiin Matti Kuortti. Pesäpallo tuli jäädäkseen Jos miettii sitä, miten pesäpallotoiminta uudelleen Ferassa käynnistyi, voi sanoa että toiminnalle oli tilaus. Sarjoissa oli vuonna 1986 mukana kuusi joukkuetta, joissa pelaajia selvästi edellisvuotta enemmän. Puulaakisarjaan lähti mukaan jo kuusitoista joukkuetta, mikä kertoi lievästä suosion 13

14 HISTORIIKKI UUSI STARTTI LÄHTI KAVERIPORUKASTA kasvusta yrityksissäkin. Koululaissarjat pyörivät täydellä teholla ja Fera hoiteli kaikkien 79 pelatun ottelun tuomarointitehtävät, mikä oli iso urakka. Pesäpallon Hippo-leirille osallistui 58 raumalaista pesäpalloilevaa lasta. Selvästi oli nähtävissä, että pesäpallo oli tullut Raumalle takaisin jäädäkseen. Sarjoissa pelasivat vuonna 86 kaksi naisjoukkuetta, miesjoukkue, B-tytöt, C-tytöt, D-tytöt ja D-pojat. Uutena toimintana käynnistettiin oma pesäpallokoulu. Uuteen pesiskouluun saatiin mukaan 22 tyttöä ja 9 poikaa. Koulun vetäjinä toimivat kuusi seuran omaa junioria. Satakunnan piirin pesäpallojaoston järjestämä Hippo-leiri oli Kokemäellä. Raumalta mukaan lähti noin 80 alle 13-vuotiasta lasta ja lisäksi viisi Feran vetäjää. Valtakunnallisen pesäpalloväen tietoisuuteen Fera nousi Seura osallistui Pesäpalloliiton Jyväskylässä järjestämälle suurleirille. Valtakunnalliselta leiriltä oli tuliaisina D-tyttöjen suurleirimestaruus. Tämä menestys osoitti, että raumalaisilla on pohjaa nousta suomalaisen pesäpallon eliittiin, kunhan työtä jaksetaan jatkaa ahkerasti. Seurassa oli 175 harrastajaa kahdessa lajissa. Sarjapelaajien määrä heistä oli 120, joista sata pesäpalloilijaa ja 20 koripalloilijaa. Kaikkiaan sarjoissa pelasi kahdeksan joukkuetta. Naisjoukkueen harjoituksia veti Mika Mikola. Puulaakipesiksessä oli mukana 14 joukkuetta ja niissä noin 200 pelaajaa. Pelaajamäärä seurassa jatkoi kasvua 1980-luvun lopun lähestyessä. Vuonna 1988 menestys nousi D-tytöistä ikäluokkaa ylemmäs. Nyt Feran C-tytöt saivat SM-pronssia Pesäpalloliiton Ilomantsissa järjestämällä nuorisoleirillä. Joukkueen vetäjä Sirpa Välilä valittiin leirin pelinjohtajavalioksi sekä lisäksi B-tyttöjen Itä Länsi otteluun Lännen joukkueen valitsijaksi. C-tytöissä Susanna Kauhanen ja Tytti Lamppu valittiin Lännen joukkueeseen, lisäksi Tytti Lamppu palkittiin SVUL:n Satakunnan piirin vuoden tyttöpelaajaksi. Pesäpallon sarjatoiminnassa kaksi naisjoukkuetta pelasi maakuntasarjaa, B- ja C-tytöt SM- ja piirisarjaa sekä lisäksi D-tytöt ja D-pojat piirisarjaa. Miehet ja C-pojat olivat myös mukana piirisarjassa, mutta luopuivat pelaajapulan takia kesken kauden. Lisäksi Outi Kosklin kokosi Sampaanalan koulun ala-asteelta E-tyttöjen joukkueen, joka kasvoi pelaajamäärältään kauden lopussa jo 23: een. Puulaakipesiksessä oli mukana 15 joukkuetta. Pesikoulu veti mukaan uusia tyttöjä 43 ja poikia 14. Pesiskoulun ohjaajia oli kaikkiaan viisi, kaikki naisia. Seura täytti 1988 kolmekymmentä vuotta. Juhlan merkeissä järjestettiin seuran perhepäivä 7. huhtikuuta Kauppaoppilaitoksella. Tilaisuudessa kutsuttiin seuran kunniajäseniksi numerolla 1 Ilmo Vuorinen ja numerolla kaksi Lauri Aakula. Tyttöpuolen esiinmarssi Vaikka pesäpallon aloittivat Ferassa uudelleen miehet, oli 1980-luvun kehitys Ferassa selkeä. Pesäpallo tulee olemaan Raumalla ennen kaikkea tyttöjen ja naisten laji. D- ja C-tyttöjen menestys valtakunnallisilla leireillä oli osoittanut, että laji nousee Raumalla. Tahti jatkui 1989, jolloin C-tytöt voittivat Riihimäellä liiton nuorisoleirillä Suomen mestaruuden. C-tyttöjen Itä Länsi ottelun Lännen joukkueen valitsijana oli Hanna Kuortti, pelaajina jälleen Susanna Kauhanen ja Tytti Lamppu. Vuosien vahva juniorityö alkoi tyttöjen vanhetessa näkyä myös naisten menestyksessä Niinpä nai- 14

15 HISTORIIKKI UUSI STARTTI LÄHTI KAVERIPORUKASTA set nousivat 1988 Suomisarjaan. Seuran jäsenmäärä oli liiton vuosi-ilmoituksen mukaan 197, joista pesäpalloilijoita 112 ja koripalloilijoita 85 Toiminnallisesti tärkeä oli 25. marraskuuta pidetty Mika Mikolan vetämä seuratoiminnan kehittämistapahtuma. Tämä johti seuraavana keväänä siihen, että Feran ja Mika Mikolan välillä solmittiin projektityösopimus koskien seuratoiminnan kehittämistä pesäpallon ei vielä tullut. Sen sijaan B-tytöissä menestys oli loistava. Ikäluokassa pelattavan Supersarjan voitto tiesi ikäluokan Suomen mestaruutta. Näin oli hivuttauduttu pikku hiljaa valtakunnallisissa mittelöissä D-työistä C:n kautta B-tyttöjen ikäluokan mestaruuteen asti. Tulevaisuus oli siis erittäin valoisa. Satakunnan piiri valitsi B-tytöt vuoden joukkueeksi. Lisäksi naisia ja B-tyttöjä valmentanut Mika Mikola palkittiin vuoden pelinjohtajana. Muussa toiminnassa mainittavaa oli Kari Suonpään järjestelyvastuulla ollut Skiddysarja, jossa oli osalta. Osoituksena Feran laadukkaasta juniorityöstä saatiin vuonna 1990 ensimmäinen seuran oma kasvatti naisten supersarjaan. Päivi Soini pelasi jo 90 vuokrapelaajana Kokemäellä, mutta saman vuoden syksyllä hän siirtyi virallisesti Kokemäelle. Seuran jäsenmäärä jatkoi kasvuaan ollen jo 269 vuonna 90. Näistä pesäpallon harrastajia oli 157, loput koripalloilijoita. Erikseen pitää huomioida kuntoilun eli puulaakipesiksen pelaajat, joita oli 220. Vuonna 1991 naisten joukkue koputteli jo ykkössarjan portteja voitettuaan Suomisarjan länsilohkon. Ykkössarjan nousukarsinnoissa Vihdin Pallo oli kuitenkin vahvempi, joten silloin nousua kahdeksan joukkuetta, runsaan 40 osanottajan pesiskoulu sekä 14 joukkueen puulaakipesis. Yleisönkin kiinnostus lajiin oli herätetty, sillä naisten otteluiden keskimääräinen katsojamäärä oli 202. Syksyllä 1991 Tarja Lammassaari siirtyi UP-V:sta Feraan, mikä oli merkittävä vahvistus seuraavan kauden naisten joukkueelle. 15

16 HISTORIIKKI Piirileirin järjestäminen vei takaisin pesäpalloon Tunnettu tosiasia on, että ilman asialle vihkiytyneitä vetäjiä ei mikään urheilumuoto tai seura voi pitkässä juoksussa toimia. Pesäpallon uutta Raumalle tulemista tarkastellessa yhdeksi tällaiseksi persoonaksi osoittautuu Matti Kuortti. Entisenä Feran pelaajana hän innostui Satakunnan piirin pesäpallojaoston toiminnanjohtajan Jari Haapasen yhteydenotosta liittyen Raumalla pidettävään D-juniorien piirileiriin. Raumalta pyrittiin löytämään omat joukkueet mukaan leirille, ja tuon tehtävän otti hoitaakseen. Aivan helpolla sitä ei voinut hoitaa. Martti Kuortti pyrki järjestämään itselleen mahdollisuuden seurata koululaisten pesäpallosarjojen otteluita. Lahjakkaista tytöistä ja pojista oli sitten tarkoitus yrittää koota Feralle omat joukkueet piirileirille. - Olin monistanut poikien ja tyttöjen harjoitusajat pienille paperilappusille. Isompaa numeroa tekemättä jaoin sitten näitä lappuja otteluissa lahjakkaiksi näkemilleni lapsille. Totta kai piti vähän kehujakin antaa. Homma toimi varsin hyvin, ja saimme heinäkuun puolivälissä 1983 pidettävälle piirileirille heti innokkaat ja kehityskykyiset tyttöja poikajoukkueet, muistelee Matti Kuortti paluutaan raumalaisen pesäpallon pariin. Feran toiminta oli ollut enemmän tai vähemmän sammuksissa vuoteen 1983 asti. Koripallossa oli osallistuttu muutama vuosi sarjatoimintaan, mutta pesäpallon puolella oli oikeastaan vain erilaisten kaveriporukoiden harrastuspelaamista piirin alasarjoissa, ja tavallaan kaveriporukasta lähti liikkeelle koripallokin 1970-luvun lopulla. Pesäpallon junioritoiminnan käynnistyminen toi mukanaan uudenlaisia haasteita. Toiminta oli pystyttävä jollakin tavalla organisoimaan, sillä itsellään juniorijoukkueet eivät voineet käyntiin lähteä. - Totta kai piti siinä tilanteessa miettiä tarkasti, miten asioiden kanssa edetään. Pesäpallojaoston puheenjohtajaksi valittiin tuolloin 1984 Seppo Haukkala, sihteeriksi Ismo Heinonen sekä muiksi jäseniksi Olli Lehtonen, Kari Setälä, Pirkko Suoknuuti ja allekirjoittanut. Tällä porukalla lähdettiin sitten miettimään, miten tulevaisuus tulisi rakentaa ja mistä aktiviteeteista lähdetään liikkeelle, muistelee Matti Kuortti. Perustamisensa jälkeen 50-luvun lopulta lähtien Fera panosti ennen kaikkea junioritoimintaan sekä toisaalta koululaissarjoihin. Nyt päätettiin käynnistää puulaakijoukkueiden sarjatoiminta tosissaan, jotta lajin tarjoamat mahdollisuudet harrastaa tulisivat laajempien piirien tietoon. Järjestelytoimikuntaan valittiin Matti Kuortti puheenjohtajaksi sekä muiksi jäseniksi Seppo Haukkala, Keijo Lehtonen, Esko Suominen ja Tauno Setälä. - Puulaakisarja sai heti erittäin hyvän vastaanoton. Työryhmä teki sarjan ympärillä tiiviissä yhteistyössä ahkerasti töitä ja se toi tietysti tuloksia. Hyvin järjestettyyn sarjaan oli varmasti kiva tulla mukaan. Eri kokoonpanoissa myöhempinä vuosina toimineen työryhmän vetovastuussa olivat Seppo Haukkala ja usean vuoden ajan Pekka Railio, selvittää Matti Kuortti puulaakipesiksen alkua. Toiminnan uusi startti oli pirteä. Vuonna 1984 vetovastuuseen oli saatu mukava määrä väkeä. Miesten joukkuetta vetivät Sakari Erko ja Olli-Pekka Lehtonen, C- ja D-poikia Olli-Pekka Lehtonen ja Kari Setälä, naisten joukkuetta Jouko Saario ja Terhi Heinonen, C-tyttöjä Esko Suominen ja Jouko Saario sekä D-tyttöjä Matti Kuortti. Junioritoiminnan nopea kasvu toi mukanaan uudenlaisia ongelmia, sillä välinepulan lisäksi vetäjä- ja toimitsijatehtävät kasaantuivat harvojen hartioille. 16

17 HISTORIIKKI PIIRILEIRIN JÄRJESTÄMINEN VEI TAKAISIN PESÄPALLOON Omista nuorista vahvuutta Valmentajapulaan haettiin luonnollisesti koko ajan ratkaisuja, jotta kukaan ei joutuisi polttamaan itseään loppuun. Ratkaisu haettiin Kuortin mukaan oman toiminnan sisältä. Vahvalla koulutukseen panostamisella saatiin tyttöjoukkueista innokkaita vetäjiä nuorempien joukkueisiin, ja tällä tavalla pystyttiin vastaamaan juniorien määrän kasvun aiheuttamiin haasteisiin. - Tyttöpuolen joka ikäluokasta löytyi aina joku innokas ja lahjakas vetäjä hoitamaan alempien ikäluokkien toimintaa. Vetovastuunsa nämä nuoret hoitelivat aina esimerkillisesti ja uskallan sanoa myös meitä vanhempia paremmin. Heidän toiminnassaan riitti hauskuutta, mikä sosiaalisessa joukkueurheilussa on aina tärkeä asia. Näiden joukkueiden toiminnassa huokui ilo, eivätkä tappiot tai pelilliset epäonnistumiset saaneet millään tavalla iloisuutta ja hauskuutta notkahtamaan. Itse muistan elävästi lukuisat pelireissut, jolloin sain pikkubussin kuskina kuunnella nuorten hauskanpitoa ja nauttia heidän elämänilostaan. Ne ovat elämäni parhaiden muistojen joukossa, sanoo Kuortti. Näistä nuorista tyttövetäjistä nousevat esille mm. Sirpa Välilä (nyk. Aalto), Hanna Kuortti ja Sari Valtonen, jotka kaikki valittiin myöhemmin myös Feran lipunkantajiksi eli palkittiin seuran arvostetuimmalla vuotuisella huomionosoituksella. Poikajuniorien puolella vetäjätilanne oli hankalampi asia. Kari Setälän ja Olli-Pekka Lehtosen lähtiessä varusmiespalvelukseen ja opiskelemaan jäivät poikajoukkueet vain pari vuotta vanhempien tyttöjen vetovastuulle. Nämäkin tytöt hoitelivat kyllä tehtävänsä esimerkillisesti ja pojilla yhtä lailla hauskaa kuin tyttöjoukkueiden pelaajillakin. Pelit kulkivat yleensä alkukaudesta oikeinkin hyvin, mutta syksyn lähestyessä oli vaikeuksia saada poikia enää edes sarjaotteluihin päälajien jääkiekon ja jalkapallon viedessä ajan. Matti Kuortti kuitenkin, että onneksi näin, sillä poikajoukkueiden pelaajalistaa tarkastellessa esiin tulevat mm. nimet Toni Porkka, Sami Lehtinen, Kimmo Rintanen, Kalle Sahlstedt, Tuomas Grönman ja Janne Grönvall. Kaikki olisivat menestyneet myös pesäpalloilijoina, mutta leipänsä pojat ovat tehneet jääkiekosta ja antaneet paljon ilon hetkiä raumalaisille penkkiurheilijoille, joten hyvä niin. Junioritoiminnan lähtiessä uudelleen käyntiin piti tietysti toimitsijatilanteessakin lähteä nollapisteestä. Satakunnan piirin järjestämään tuomarikoulutukseen saatiin kyllä muutama henkilö, mutta käytännössä vastuu oli harvoilla hartioilla. - Aika hankalaa se oli. Itsekin jouduin käytännössä olemaan kesäisin joka ilta ja viikonvaihde tuomaroimassa jotain ottelua, ellen itse ollut pelinjohtajana. Erittäin suuren panoksen toimitsija- ja tuomaripuolella antoivat alkuvuosina mm. Reijo Partinen, Jouko Saario, Ville Niittynen ja Jarno Suvanto. Myös tytöistä löytyi vähitellen niitä, jotka oman vetäjä- tai pelaajauransa ohella hoitivat tuomari- ja muita toimitsijatehtäviä. Tällaisia olivat Hanna Kuortti, Sari ja Meli Valtonen, Tiina Lainio, Sanna Hentonen, Sari Manner jne. Tuomaritehtäviin ilman omakohtaista pelitaustaa innostui Heli Kettunen. Samoin useita vuosia lähes kaikki vapaa-aikansa kirjuritehtäviin uhrasi Pentti Javanainen, selvittää Matti Kuortti muistikuviaan 80-luvun alun toimitsijapulasta. 17

18 HISTORIIKKI PIIRILEIRIN JÄRJESTÄMINEN VEI TAKAISIN PESÄPALLOON Taloudessa iso haaste Samalla tavalla kuin valmentajien, toimitsijoiden ja tuomarien kouluttaminen oli tärkeä asia saada kuntoon, oli alussa tuskaista vastata myös jatkuvaan välinepulaan. Rahalla asia olisi tietysti ollut helppo hoitaa kerralla kuntoon, mutta varojen hankinta olikin sitten jo kokonaan toinen juttu. Seuran samoin kuin lajinkin tunnettuus Raumalla oli alkuvaiheessa lähes olematon, siksi tukijoiden saaminen oli työn ja tuskan takana. Matti Kuortti sanookin, että ilman Seppo Haukkalan vankkaa sitoutumista tukimarkkojen hankintaan olisi pääosa pesäpallon juniorityön rahoituksesta jouduttu keräämään vanhemmilta. - Seppo Haukkalan rooli oli ratkaiseva. Myöhemmässä vaiheessa seuralle pystyttiin luomaan omia tukiryhmiä ja aktiviteetteja talouden tasapainottamiseksi. Huomionarvoista näissäkin oli se, että useat aktiviteetit suoritettiin tuolloin seuran omien juniorien toimesta. Näitä olivat esimerkiksi Rauman Seudun Osuuspankin jäsenkirjeiden postitukset, joita oli useita vuodessa silloin jo lähes jäsenelle sekä vuotuisten Pihapiirin Kevät näyttelyiden siivoukset. Alkuvuosina taloutta helpotti myös sekä miesjoukkueessa pelanneen että naisjoukkuetta valmentaneen Jouko Saarion käytännössä melkein polttoainekustannuksilla pikkubussillaan ajamat lähes jokapäiväiset ottelumatkat, selvittää Kuortti. Vähitellen seuran pesäpallotoiminnan tukijoukkoihin lähtivät mm. Anne Äijälä, Sirkka Suvanto, Anja Sandholm ja Unto Sandholm, joiden panos varainhankinnassa ja ennen kaikkea pelitapahtumien järjestelyissä oli erittäin merkittävä. Itse seuratoiminnan kehittämiseen tuli Matti Kuortin mukaan merkittävin apu vuoden 1987 lopulla. Tuolloin muuan Mika Mikola siirtyi opiskelemaan Raumalle seminaariin. Jo aikaisemmin Ulvilan Pesä-Veikkojen toiminnassa tiiviisti mukana ollut Mika Hakeutui tuolloin oma-aloitteisesti Feran pesäpallotoimintaan. - Mika vaikutti seuratoiminnan kehittämiseen todella ansiokkaasti, voisi sanoa jopa ratkaisevasti. Hän hoiti vetäjäkoulutusta, vastasi pelitapahtumien toimitsijapuolen hankinnasta, loi uusia aktiviteetteja, kuten pesiskoulut ja seuran nuorisoklubitoiminnan, valmensi sekä B-tyttöjen että naisten joukkuetta sekä vaikutti merkittävästi myös yhteistyökumppanien hankintaan, luettelee Kuortti. - Kahtena viimeisenä opiskeluvuotena Mikan kanssa tehtiin jo projektityösopimukset, joissa tehtäväkuva vastasi laajennettua toiminnanjohtajan tehtävää. Voin täydestä sydämestä sanoa, että ilman Mikan työpanosta niin omani kuin monen muunkin toimijan virta olisi hiipunut seuratoiminnassa vuosia aikaisemmin, jatkaa Kuortti. Koripallopuolelta Matti Kuortti kiittelee erityisesti Pirkka Haapasta ja Katri Haapasta. Alkuvaiheessa seuran puheenjohtajana toiminut Ilpo Norokorpi sekä myöhemmin koripallojaoston puheenjohtajina toimineet Pertti Raunio ja Pekka Kivimäki vastasivat jaoston taloudesta ja hallintopuolesta. Pirkka veti käytännössä junioritoimintaa ja oli vahvasti mukana myös miesjoukkueen toiminnassa. Katri hoiti pitkään seuran sihteerin tehtäviä ja veti tyttöjunioreita. Lämpimiä muistoja Matti Kuortti muistelee omia vuosiaan Feran toiminnassa suurella lämmöllä. Päällimmäisenä hän muistelee Feran juniorien ensimmäistä osallistumista pesäpallon valtakunnalliselle suurleirille vuonna 1987 Jyväskylässä. Aikaisemmin oli toki oltu mukana maakunnallisilla piirileireillä, olihan Feran toimintakin tavallaan lähtenyt Raumalla järjestetystä alle 13-vuotiaiden piirileiristä uudelleen liikkeelle. Tällaiselta piirileiriltä oli valtakunnalliselle suurleirillekin mukaan selvitty. Joukkueen pelinjohtajana ja ykkösvalmentajana toimi Sirpa Välilä. - Muistan ikuisesti sen, kun menimme Jyväskylään paikalle. Tuskin kukaan tunsi leirin alkaessa Frean nimeä, saati että olisi tiennyt, mistä seura on kotoisin. Leirillä kiersikin sitkeä uskomus jonkun ruotsalaisjoukkueen osallistumisesta leirille. Menestyksen myötä asia vähitellen selvisi muille leiriläisille ja loppuottelun yhteydessä muistan, kuinka jouduin kuuluttamossa selvittämään koko leirille seuran kotipaikan ja Fera-nimen alkuperän ja merkityksen. Jyväskylän jälkeiset valtakunnalliset leirit, kuten D-juniorien suurleirit ja C-juniorien nuorisoleirit, joilla olin mukana, eivät jollain tavoin voitoistaan huolimatta sykähdyttäneet sydämessä 18

19 HISTORIIKKI PIIRILEIRIN JÄRJESTÄMINEN VEI TAKAISIN PESÄPALLOON enää aivan vastaavasti, kertaa Kuortti mieluisia muistojaan. Jyväskylän suurleirimenestyksessä oli tietysti hienoa voittaa, mutta Matti Kuortti kertoo kokeneensa muita itse asiassa merkittävämpiä positiivisia elämyksiä. Tällaisen suurleirin vahvan yhteisöllisyyden lisäksi näitä olivat esimerkiksi murtautuminen täydellisestä tuntemattomuudesta ikäluokan parhaaksi tyttöjoukkueeksi sekä ennen kaikkea nuorten valmentajien Sirpan ja Hannan suoritus joukkueen vetäjinä. Sirpan kannustavan rauhallinen pelinjohto tiukoissakin tilanteissa yhdistettynä tyttöjen hyvään valmennustyöhön antoivat vahvan uskon siihen, että nuorten valmentajien varassa toimiva seura voi luottaa pesäpalloharrastuksen menestykseen Raumalla myös jatkossa. - Olin noihin päiviin asti mielessäni harmitellut sitä, ettei Feran entisistä eikä silloisista miespelaajista ollut löytynyt sitoutuneita tyttöjuniorien valmentajia. Enää minun ei tarvinnut sitä miettiä, valmennus oli kunnossa. Koko Ferassa toimimisen aikaani miettiessä parhaita kokemuksiani onkin ollut se, kuinka olen saanut nähdä hauskaa joukkueissaan pitävien tyttöjen kasvavan yhteisöllisyydestä huolehtiviksi, vastuullisiksi lasten valmentajiksi, sanoo Kuortti. 19

20 HISTORIIKKI PIIRILEIRIN JÄRJESTÄMINEN VEI TAKAISIN PESÄPALLOON Hallinnossa isoja ratkaisuja Hallintopuolella Matti Kuortti mainitsee yhtenä merkittävimmistä omalla kaudellaan vuoden 1992 neuvottelut, joissa hyvässä yhteisymmärryksessä päätettiin pesäpallon jäämisestä Feran nimelle, kun taas koripallotoimintaa varten perustettaisiin uusi seura. Se sai nimekseen Rauma-Basket ry. - Laadin jakosopimuksen, joka hyväksyttiin molemmin puolin kitkatta. Helpoksi päätöksen teki se, että molemmat jaostot olivat hoitaneet alusta asti taloutensa itsenäisesti. Yhteinen johtokunta oli käytännössä vain jaostojen toimintaa seurannut elin, jonka kokouksiin osallistuminen tavallaan vei aikaa kummankin jaoston harvoilta aktiivijäseniltä, sanoo Kuortti. Rauma-Basket ry:n perustava kokous oli lopulta maaliskuun 9. päivä 1993 ja lopullinen sopimus koripallon siirtämisestä uudelle seuralle hyväksyttiin Feran hallituksessa seuraavassa huhtikuussa. Jaostot olivat edellisen vuoden puolella hyväksyneet sopimusluonnoksen ja sen periaatteiden mukaan oli toimittu vuoden 93 alusta lähtien. Pesäpallon kannalta ehkä yhtä merkittävä päätös oli keskittyminen jatkossa yksinomaan nais- ja tyttöjoukkueisiin. Taustalla oli jo muutaman vuoden kestänyt ajatuksen kypsyttely. - Perustelut olivat ihan selvät. Miesjoukkue ei menestynyt, eikä siihen uhratuista kuluista huolimatta miespuolelta saatu kovinkaan monta seuratoimintaan aktiivisesti osallistunutta jäsentä. Sallimme toki miesjoukkueen ilmoittautumisen sarjaan omin kustannuksin, mutta melko pian toiminta lopahti seuran taloudellisen panostuksen loppumisen myötä. Poikajoukkueet eivät saaneet miesvalmentajia ja viimeistään C-pojissa juniorit alkoivat siirtyä päälajeihinsa jääkiekkoon ja jalkapalloon. Tällöin sarjasta luopumiset alkoivat muodostua seuralle kiusallisiksi ja toiminnan motivoinnin kannalta varsin turhauttaviksi. Fera nousi naisten Suomensarjaan tällä joukkueella

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

TOIMINTASUUNNITELMA 2009 TOIMINTASUUNNITELMA 2009 Oulunsalo Pesäpallojaosto 12.10.2008 TOIMINTASUUNNITELMA 2009 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2008

TOIMINTASUUNNITELMA 2008 TOIMINTASUUNNITELMA 2008 Oulunsalo Pesäpallojaosto 7.11.2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2008 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN PESÄ-KIILAT

HAAPAJÄRVEN PESÄ-KIILAT HAAPAJÄRVEN PESÄ-KIILAT TOIMINTASUUNNITELMA 2019 TOIMINTA-AJATUS Haapajärven Pesä-Kiilat ry:n tavoitteena on kansallispelin välityksellä tarjota haapajärvisille ja lähialueen asukkaille * lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kaudenaloitusinfo 2014-2015

Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Valmennuspäällikkö Toni Taipale Valmennuksen johtaminen Salivuorojen jakaminen Leirit ja tapahtumat EBT:n henkilöstö Seurasihteeri Liisa Korkiakoski Tiedotus Laskutus MyClub

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 (NETTIVERSIO ILMAN TALOUSLUKUJA)

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 (NETTIVERSIO ILMAN TALOUSLUKUJA) TOIMINTASUUNNITELMA 2013 (NETTIVERSIO ILMAN TALOUSLUKUJA) Oulunsalo Pesäpallojaosto 14.11.2012 Sisältö YLEISTÄ...3 Jaosto... 4 Vastuuhenkilöt... 4 Jäsenistö... 4 TOIMINTA...5 Junioritoiminta... 5 Tuomaritoiminta...

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - B-tytöt, speed - Replay - B-tytöt - f-juniorit - Puma Volley - D-pojat - Hobby - A 2 tytöt - E-pojat

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

INFO G-E junioreiden vanhemmille

INFO G-E junioreiden vanhemmille INFO G-E junioreiden vanhemmille 9.1.2017 https://www.youtube.com/watch?v=lsarn2t4ifo Junioritiimin toiminnan päämääriksi asetettiin: Seuran sisäisen ja ulkoisen yhtenäisyyden vahvistaminen sekä viestinnän

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Ruha Wolley Legendaarinen seura

Ruha Wolley Legendaarinen seura - 1 - - 2 - Ruha Wolley Legendaarinen seura Käsissäsi on juuri ilmestynyt Ruha Wolleyn kausijulkaisu. Tämän julkaisun avulla tehdään joka vuosi eteläpohjalaista lentopallohistoriaa, sillä ilman teitä tukijoita

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ruoveden Pirkat

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ruoveden Pirkat Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ruoveden Pirkat 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - f-pojat - E-pojat - dp j ft - D tytöt - naiset - D-tytöt - ft-04 - D-Pojat - E-Pojat - F-t04 -

Lisätiedot

KUOPION SALIBANDYSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS KAUDELTA 2006-2007

KUOPION SALIBANDYSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS KAUDELTA 2006-2007 1 KUOPION SALIBANDYSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS KAUDELTA 2006-2007 2 KUOPION SALIBANDYSEURA RY Toimintakertomus 2006-2007 1. Yleistä 2. Hallinto 3. Kilpailutoiminta 3.1 Miesten I 3.2 Miesten II- ja III-joukkue

Lisätiedot

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry Visio 2022

Salon Palloilijat ry Visio 2022 Salon Palloilijat ry Visio 2022 Salon Palloilijat ry:n (SalPa) visio vuoteen 2022 asti Salon Palloilijat ry (SalPa) on urheiluseura mihin jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen on mahdollisuus tulla harrastamaan

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y.

TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y. TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y. 1. JOHDANTO HALLINTO Johtokunnan jäsenet kaudella 2014 2015: Puheenjohtaja Joona Knuuti (Petri Hannula osan kautta) Ulkoiset yhteydet, yleinen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - D-tytöt - d-pojat - f-pojat - F-tytöt - g-tytöt - Ruoveden Pirkat - F-tytöt - d-tytöt - g-tytöt

Lisätiedot

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 MUUTOKSET 4.3. Pelaajasiirtojen aikarajat Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä B-G juniori-ikäisissä seuraavina aikoina: 1.5. 30.6. vapaa siirtoaika

Lisätiedot

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ Lentopalloa Torniossa, esiintyjinä aikuisjoukkueet, pääosissa junioripalloilijat, tuottajana Tornion Lentis-88, siinä on sitä perinteistä. 23. toimintakausi

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta Avustusten hakuaika päättyy 31.03.2015 klo 16.00. Posion kunta, hyvinvointilautakunta, Kirkkotie 1, 97900 POSIO. Myöhästyneitä hakemuksia

Lisätiedot

FC SCJ Strategia 2019

FC SCJ Strategia 2019 FC SCJ Strategia 2019 Toiminta-ajatus Seuran toiminnan tarkoituksena on tarjota tavoitteellista ja laadukasta yhteisöllisyyttä korostavaa jalkapallon harraste- ja kilpatoimintaa lapsille, nuorille, perheille

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN PALLO YHTEISTYÖEHDOTUS KANKAANPÄÄN KAUPUNGILLE

KANKAANPÄÄN PALLO YHTEISTYÖEHDOTUS KANKAANPÄÄN KAUPUNGILLE 21.9.2017 KANKAANPÄÄN PALLO YHTEISTYÖEHDOTUS KANKAANPÄÄN KAUPUNGILLE Yleistä Kankaanpään Pallo Ry. on jalkapalloseura, joka tarjoaa mahdollisuuden harrastaa lajia ohjatusti ja asiantuntevien ohjaajien

Lisätiedot

Jyväskylän Kiri-juniorit ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksen pöytäkirja

Jyväskylän Kiri-juniorit ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksen pöytäkirja Jyväskylän Kiri-juniorit ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksen pöytäkirja Aika: 17.1.2017 klo 18.15 Paikka: Kuokkalan Graniitti Läsnä: Matti Mäkinen, Jani Karppanen, Mikko Pajunen, Marika Karttunen,

Lisätiedot

Terveiset Panttereilta

Terveiset Panttereilta Terveiset Panttereilta Napapiirin Pantterit ry on rovaniemeläinen jääurheilun erikoisseura, jossa pelataan kaukalopalloa ja jääkiekkoa. Harrastajia seurassamme on iältään 3-vuotiaasta aina n.60-vuotiaaseen;

Lisätiedot

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI PALLO VERKKOON JA VERKON YLI Seurayhteistyötä yli lajirajojen! Joen Jujun ja FC Hertan JuHe yhteistyöprojekti Seurayhteistyökoordinaattori Anssi Liimatta Isännän Ääni - Mikkeli 7.-8.2.2014 Yhteistyön alkutaival

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Otteluissa noudatetaan Kisamaailman sääntöjä muutamin muutoksin, joista kerrotaan tarkemmin Säännöt -osiossa.

Otteluissa noudatetaan Kisamaailman sääntöjä muutamin muutoksin, joista kerrotaan tarkemmin Säännöt -osiossa. KAUSI 2017-2018 JOHDANTO Oulun luistinseura ja Suomen salibandyliitto jatkaa edellisen kauden tapaan tuomariyhteistyötä, jossa salibandyliitto järjestelee ja asettelee tuomarit kaikkiin Leijonaliigan otteluihin.

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sisarusparit tennisseura LVS:n tuki ja turva

Sisarusparit tennisseura LVS:n tuki ja turva URHEILU 25.11.2017 Päivitetty: 25.11.2017 Sisarusparit tennisseura LVS:n tuki ja turva Holopaiset ja Kalliot vievät eteenpäin lahtelaista naistennistä. Yleensä tennis on koko perheen juttu ja Lahdessakin

Lisätiedot

Poikien Superpesis 2012: pelinjohtajien arviot. Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A

Poikien Superpesis 2012: pelinjohtajien arviot. Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A Poikien Superpesis : pelinjohtajien arviot Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A. Koskenkorvan Urheilijat. Oulujoen Kiekko Vimpelin Veto. Vaasan Maila. Seinäjoen Maila-Jussit

Lisätiedot

KUOPION UIMASEURA RY

KUOPION UIMASEURA RY Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2007-31.8.2008 Hyväksytty vuosikokouksessa 28.11.2007 Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran

Lisätiedot

PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUJA - 2 -

PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUJA - 2 - - 1 - - 2 - PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUJA Lähdetäänkö katsomaan, miten metsäsi voi? Sovi tilakäynnistä metsäasiantuntijamme kanssa: Lapua: Martti Turja, p. 0500 563 406 ja Nurmo: Jussi Alakoskela, p. 040

Lisätiedot

MAALIVAHDIN URAKEHITYS

MAALIVAHDIN URAKEHITYS MAALIVAHDIN URAKEHITYS Käytännössä kaikkien nuorten maalivahdinalkujen vakiovastaus tavoitteita kysyttäessä on SM-liigaan tai NHL:ään pääseminen. Olen työni puolesta joutunut työstämään ajatusta siitä,

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Tikkakosken Tikka ry 2015

Tikkakosken Tikka ry 2015 22.6.2015 RINGETEN G-JOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KAUDELTA 2014 2015 Tikkakosken Tikan G-ringettejoukkueen toiminta oli suunnattu liikunnasta, ringetestä ja joukkuepelistä kiinnostuneille vuonna 2007 ja

Lisätiedot

JOUKKUEEN- JOHTAJA 5.12.2013

JOUKKUEEN- JOHTAJA 5.12.2013 JOUKKUEEN- JOHTAJA JOUKKUEENJOHTAJA Seuratoiminta on kaiken sydän Joukkueenjohtaja on joukkueen johtaja Joukkue on aina tiimi Vanhemmat ovat suurin voimavara Turnaus- ja ottelujärjestelyt Miksi tieto kulkee

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - D tytöt - c-tytöt - D-pojat - d-pojat - c-pojat - D-pojat - f-tytöt - d-pojat - f-tytöt - D-tytöt

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015

Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015 Pieksämäen Tsemppi 82 Toimintakertomus 2015 Pieksämäen Tsemppi 82 Lentopalloseura JOHDANTO Toimintavuoden 2015 syksyllä käynnistyi Lentopalloseura Pieksämäen Tsemppi 82:n 34. toimintakausi. Se tietää sitä,

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 11v11 joukkueet (14-18v)

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 11v11 joukkueet (14-18v) Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 11v11 joukkueet (14-18v) C14-B18 ikäluokkien valmennus JyPK:ssa - tavoitteet C14-B18 11v11 ikäkausi- ja kilpajoukkueissa lähtökohtana on yksilöiden kehittäminen.

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

VIMPELIN VETO STRATEGIA KAUSILLE 2015-2017

VIMPELIN VETO STRATEGIA KAUSILLE 2015-2017 VIMPELIN VETO STRATEGIA KAUSILLE 2015-2017 PÄIVITETTY 10.12.2014 SIVU SISÄLLYSLUETTELO 1 SEURAN YLEISESITTELY 2-5 LAJIEN ESITTELY 6-13 STRATEGISET TAVOITTEET 14 TOIMINTASUUNNITELMA 15 MITTARISTO 16 TOIMENPIDESUUUNITELMA

Lisätiedot

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä Titaani Juniorit ry Titaani Juniorit ry Historiaa Ennen vuotta 1974 jääkiekkoa pelattiin Sunilan Sisussa Jääkiekkoon erikoistuva Titaanit ry perustettiin 1974 Titaani Juniorit ry eriytyi Titaanit ry:stä

Lisätiedot

Lounalentiksen seurakysely

Lounalentiksen seurakysely Lounalentiksen seurakysely Koonti 13.5.2019 Sarjaparlamentissa Loimaalla 16 vastausta (13.5.2019): Vastauksista 14 eri seurasta eri puolilta aluetta (kaikista maakunnista tullut vastauksia) Todella erilaisia

Lisätiedot

Genuine Hockey Spirit Since Haukat G 2010 Kausi

Genuine Hockey Spirit Since Haukat G 2010 Kausi Genuine Hockey Spirit Since 1979 Haukat G 2010 Kausi 2017-2018 Haukat seurana Perustettu 1979 Valon Sinettiseura vuodesta 1997 (entinen Nuori Suomi) Lajeina jääkiekko ja ringette Lapsia ja nuoria lisenssipelaajia

Lisätiedot

Mitä tehdään tehdään kunnolla.

Mitä tehdään tehdään kunnolla. SALIBANDYTOIMINNAN TOIMINTAOPAS MOTTO: Mitä tehdään tehdään kunnolla www.hirvhesalibandy.net Visio 2015 Hirvensalon Heiton salibandytoiminta rakentuu seuraavien keskeisten tavoitteiden ja arvojen varaan:

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 1 Johdanto Tämä Pieksämäki Curling Ry:n strategia 2015-2020 ohjaa seuran toimintaa ja antaa suuntaviivat kehitykselle. Käytännössä strategia ohjaa vuosien

Lisätiedot

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja pöytäkirjan tarkastajan nimeäminen.

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja pöytäkirjan tarkastajan nimeäminen. 1 (5) x Pöytäkirja Kokous 1/2012 Esityslista Aika ja paikka 21.1.2012 Tikkurilan kopiopalvelu Liittohallitus Olosuhdevaliokunta Uinnin johtoryhmä Työ- ja talousvaliokunta Mastersvaliokunta Uimahyppyjen

Lisätiedot

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto Kaikki 07 syntyneet pelaajat ovat tervetulleita perustettavaan ikäluokkaan mukaan.

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940 TOIMINNAN KÄIKIRJA 1940 JALKAPALLOA VUODETA 1940 IÄLLYLUETTELO 1 JOHDANTO 2 JÄNTEVÄN ARVOT JA TAVOITTEET 3 ORGANIAATIO MALLI 3.1 EURAN JOHTOKUNTA 4 JÄNTEVÄ JA VIETINTÄ 4.1 IÄINEN JA ULKOINEN VIETINTÄ 4.2

Lisätiedot

b) Seuran/yhdistyksen/yhteisön kokonaisbudjetti kaudelle, jolle avustusta haetaan: 3 000

b) Seuran/yhdistyksen/yhteisön kokonaisbudjetti kaudelle, jolle avustusta haetaan: 3 000 Polvijärven kunta Sivistyslautakunta YLEISAVUSTUKSEN HAKEMUS 1. HAKEMUKSEN KATEGORIA. VAIN YKSI RASTI/HAKEMUS x yleisavustus urheiluseuroille yleisavustus liikuntaa harrastaville yhteisöille yleisavustus

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Juniori KuPS JÄSENKIRJE LOKAKUU Juniori KuPS nyt myös Facebookissa TYKKÄÄ

Juniori KuPS JÄSENKIRJE LOKAKUU Juniori KuPS nyt myös Facebookissa TYKKÄÄ JÄSENKIRJE LOKAKUU 2015 Juniori KuPS nyt myös Facebookissa TYKKÄÄ www.facebook.com/juniorikups KuPS A- ja B-nuoret jälleen mitaleille, BANZAI! KuPS A- ja B-nuoret pelaavat ikäluokkansa kovatasoista SM-sarjaa,

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Pesäpalloyhtymä Susirajan Maila

Pesäpalloyhtymä Susirajan Maila 2009-2016 Susirajan Mailan historian lyhyt oppimäärä. Pesäpalloyhtymä Susirajan Maila Prologi Jo pidemmän aikaa B-tyttöikäisten pelaajien taustajoukoissa oli käyty keskusteluja mahdollisuudesta saada alueelle

Lisätiedot

Strategia 2015-2019 / työpaja 1

Strategia 2015-2019 / työpaja 1 MUISTIO 3.10.2014 Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto Strategia 2015-2019 / työpaja 1 Ensimmäisen työpajan päätavoitteet: a) Työn onnistunut käynnistäminen b) Nykytilan analyysin tekeminen TEHTÄVÄ 1:

Lisätiedot

Pelaajaluettelot nähtävissä osoitteessa http://www.finhockey.fi/alueet/kymi-saimaa/tulospalvelu_2011-2012/tilastoitavat_sarjat/

Pelaajaluettelot nähtävissä osoitteessa http://www.finhockey.fi/alueet/kymi-saimaa/tulospalvelu_2011-2012/tilastoitavat_sarjat/ Kuntokiekon lisäohjeet: Pelaajaluettelot Joukkueet toimittavat aluepäällikölle joukkueensa pelaajaluettelot ennen sarjan alkua. Yhteyshenkilö ilmoittaa pelaajamuutokset välittömästi aluepäällikölle. Vain

Lisätiedot

PELAAJAKEHITYS MILLAISEN URAN PELAAJA SEURASSAMME SAA?

PELAAJAKEHITYS MILLAISEN URAN PELAAJA SEURASSAMME SAA? PELAAJAKEHITYS MILLAISEN URAN PELAAJA SEURASSAMME SAA? tiistai 30. kesäkuuta 2015 Sisällysluettelo Saatteeksi... 1 Pelaajanpolku... 2 Tyrvisliiga... 2 Ikäkausijoukkueet... 4 F-9... 4 E-10 (pojat/tytöt)...

Lisätiedot

Syksy 2013 TERVETULOA!

Syksy 2013 TERVETULOA! Syksy 2013 TERVETULOA! Avaus Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilun erikoisseura Sinettiseura Kaksi

Lisätiedot

Turun Senioriurheilijat ry

Turun Senioriurheilijat ry TOIMINTAKERTOMUS 2007 1 Yleistä Vuosia elämään.. ja elämää vuosiin! Turun Senioriurheilijat urheiluseura perustettiin 10 päivänä joulukuuta 2004 Kupittaan Urheiluhallissa kahdeksan henkilön toimesta. Seuran

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT

MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT 14.-15.3.2015 SUININLAHDEN KOULU, TOIVALA TURNAUSPAIKKA: SUININLAHDEN KOULU, TOIVALANTIE 60, TOIVALA (SIILINJÄRVI) TURNAUKSEN JOHTAJA: MARKKU AUMAKALLIO JÄRJESTÄVÄN SEURAN

Lisätiedot

Tennis tarjoaa kiekkopojille liikuntataitoja ja ehkä lajin jopa koko elämäksi

Tennis tarjoaa kiekkopojille liikuntataitoja ja ehkä lajin jopa koko elämäksi ESS Urheilu 16.11.2017 Tennis tarjoaa kiekkopojille liikuntataitoja ja ehkä lajin jopa koko elämäksi Pelicansin Nastolan F2-junnut pelaavat kerran viikossa tennistä. Oheislaji tuo monipuolisuutta, mikä

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen 2014-2018 Alustus Suomen Bridgeliiton junioritoimikunta on tehnyt jo vuosia töitä koululais- ja junioripelaajiemme

Lisätiedot

1990-luvulla jääkiekon pelaaminen ulkojäillä tuli mahdottomaksi ja jääkiekkotoiminta seurassa loppui.

1990-luvulla jääkiekon pelaaminen ulkojäillä tuli mahdottomaksi ja jääkiekkotoiminta seurassa loppui. 1. Johdanto Seurakäsikirja on laadittu kaikkien seuratyötä tekevien avuksi. Tämän seurakäsikirjan tarkoituksena on esitellä Joutsan Seudun Pallon toimintaa sekä antaa suuntaviivat kaikille seuran toiminnassa

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

Helsingin NMKY. Kausi B-pojat (s.-02)

Helsingin NMKY. Kausi B-pojat (s.-02) Helsingin NMKY Kausi 2017 2018 B-pojat (s.-02) Asialista Esittely Valmentajat Tavoitteet ja kulmakivet HNMKY Pelaajapolku Urheilijaksi kasvaminen Kesäharjoittelu Kausi 2017-2018 Viestintä ja vuorovaikutus

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien opas

Joukkueenjohtajien opas Joukkueenjohtajien opas Tervetuloa Palokan Riennon joukkueenjohtajaksi! Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti joukkueenjohtajien vastuita ja velvollisuuksia ja heille sekä joukkueelle kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016. JSK Squash ry

Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016. JSK Squash ry Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016 JSK Squash ry ver 29.9.2015 JSK:n - toimihenkilöt Johtokunta (+vastuualueet) Jack Westrén-Doll, puheenjohtaja talous jack.westren-doll@granlund.fi Raimo Yliranta,

Lisätiedot

C00-joukkueen välierä- ja finaaliottelujen otteluohjelma ja seurannat: C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa.

C00-joukkueen välierä- ja finaaliottelujen otteluohjelma ja seurannat: C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa. 28.3.2015 C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa. PK kesti maalivahti Jose Ylisalon johdolla KPK: n alkuminuuttien rynnistyksen, irtokiekot ja miehet siivottiin tehokkaasti maalin edestä

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013

Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013 Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2013 PÄHKINÄNKUORESSA 3 PAINOPISTEET NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALALLA 3 1. Seuratoiminta 3 2. 3 PAINOPISTEET AIKUISTEN LIIKUNNAN TOIMIALALLA 4 1. 4 2. Seuratoiminta

Lisätiedot

Vanhempaininfo kaudesta

Vanhempaininfo kaudesta Vanhempaininfo kaudesta 2016-2017 VISIO 2016-2017 KJT Haukat Nollakakkoset tunnetaan alueella vetovoimaisena ja korkealaatuisena jääkiekon joukkueorganisaationa omissa emoseuroissaan. Joukkueella on kolme

Lisätiedot

Naisten kilpailujärjestelmä 2014-2016. Ehdotetaan naisten amerikkalaisen jalkapallon sarjat pelattavaksi vuosina 2014-2016 seuraavasti:

Naisten kilpailujärjestelmä 2014-2016. Ehdotetaan naisten amerikkalaisen jalkapallon sarjat pelattavaksi vuosina 2014-2016 seuraavasti: Naisten kilpailujärjestelmä 2014-2016 1. Ehdotus Ehdotetaan naisten amerikkalaisen jalkapallon sarjat pelattavaksi vuosina 2014-2016 seuraavasti: Kolme sarjatasoa 1) SM-sarja 2) 1-Divisioona 3) 2-Divisioona

Lisätiedot

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2.

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2. Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2014 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2014 644/12.04.03/2014 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot