VILLAPAITA PÄÄLLÄ TAKIAISPELLOSSA PÄÄTOIMINEN KOHTASI VAPAAEHTOISET Mitä tapahtui, kun seuroihin palkattiin päätoimisia työntekijöitä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VILLAPAITA PÄÄLLÄ TAKIAISPELLOSSA PÄÄTOIMINEN KOHTASI VAPAAEHTOISET Mitä tapahtui, kun seuroihin palkattiin päätoimisia työntekijöitä?"

Transkriptio

1 Teksti: PASI KOSKI VILLAPAITA PÄÄLLÄ TAKIAISPELLOSSA PÄÄTOIMINEN KOHTASI VAPAAEHTOISET Mitä tapahtui, kun seuroihin palkattiin päätoimisia työntekijöitä? 4 Liikunta & tiede 49 5 / 2012

2 Harrastajamäärät kasvoivat, toiminta monipuolistui ja laajeni valtaosassa kaksivuotisen seuratukihankkeen seuroista. Lähes 80 prosenttia seura-aktiiveista, valmentajista, ohjaajista ja seurojen yhteistyökumppaneista arvioi seuransa kehittyneen myönteiseen suuntaan. Suunnitelmallisemman otteen ja ammattilaisen panoksen myötä seuroihin syntyi parhaimmillaan hyvä tekemisen meininki, joka innosti myös vapaaehtoistyöhön. Nykyinen elämänmuotomme on asettanut vapaaehtoisuuteen perustuvan yhdistystoiminnan haasteelliseen tilanteeseen. Monet kehityskulut, kuten kaupungistuminen, yksilöllistyminen, kaupallistuminen, työelämän muutokset sekä ajankäytön kirjon moninaistuminen ovat muokanneet yhteiskuntaa ja kulttuuriamme vapaaehtoistyön kannalta kielteiseen suuntaan. Vapaaehtoisuuden kasvualusta ja luonne ovat muuttuneet. Pitkäjänteinen sitoutuminen on harvinaisempaa kuin aikaisemmin ja projektiluonteinen osallistuminen on yleistynyt. Vapaaehtoisorganisaatioihin kohdistuneet odotukset ovat myös muuttuneet. Ennen riitti se, että oltiin yhdessä jonkin asian äärellä. Nyt alamaiskansalaisista vaativiksi asiakkaiksi muuttuneet suomalaiset vaativat myös vapaaehtoisorganisaatioilta tasokasta palvelua ja toimintaa. Samaan suuntaan ovat kehittyneet myös julkishallinnon odotukset. Tämä vaatimustason kasvu pätee ainakin liikunnan ja urheilun alalla toimiviin seuroihin. Lisäksi esimerkiksi oikeudelliset, taloudelliset ja teknologiset haasteet lisäävät tarvetta ammattiosaamiselle myös vapaaehtoisorganisaatioissa. Liikunta- ja urheiluseurat ovat yleisesti ottaen kyenneet pitämään pintansa yhdistyskentällä. Tekijöitä on vielä riittänyt. Pääluvultaan toimijoita on ilmeisesti jopa enemmän kuin koskaan. Seuratoimintaamme on kuitenkin alkanut kohdistua yhä enemmän niin määrällisiä kuin laadullisiakin vaatimuksia samalla, Kuva: ANTERO AALTONEN Liikunta & tiede 49 5 /

3 kun ihmisten mahdollisuudet ja halu sitoutua pitkäjänteiseen vapaaehtoistyöhön eivät ole kohentuneet samassa suhteessa. Kuvattua taustaa vasten ei ole yllättävää, että liikuntajärjestöissä ja valtionhallinnossa alettiin miettiä ammattilaisten tarvetta ja suurempaa roolia myös paikallistason kansalaistoiminnassa. Mallia oli saatavissa myös ulkomailta, sillä ammattilaisten palkkaaminen vastaavanlaisiin seuroihin on yleistynyt monissa maissa. Kansallista liikuntaohjelmaa 2008 valmistellut työryhmä esitti eräänä toimenpidesuosituksena, että seuroille myönnettäisiin valtion liikuntamäärärahoista kehittämistukea. Yhtenä toimenpiteenä käynnistettiin niin sanottu seuratukihanke, jonka puitteissa 200 seuralle myönnettiin tukea päätoimisen työntekijän palkkaukseen 22 kuukauden ajaksi. Kyseessä oli kokeiluprojekti, jonka aikaansaannokset päätettiin myös tutkimuksellisesti arvioida. Tavoitteena oli seurojen harrastajamäärän lisääminen, toiminnan määrällinen ja laadullinen kehittäminen sekä hallinnollisten käytäntöjen kehittäminen. Lisäk si odotettiin, että työsuhteesta tulisi pysyvä eli että ammattilainen jatkaisi palkallisena tukikauden jälkeenkin. Elokuussa 2009 käynnistyneeseen hankkeeseen haki 495 seuraa, joista 200 valittiin liikuntajärjestöjen yhteistyössä toteuttaman valintaprosessin kautta hankeseuroiksi. Kahdeksan seuraa luopui jo hankekauden alkuvaiheessa ja niiden tilalle valittiin viisi seuraa varasijoilta. Hanke käynnistettiin näin ollen käytännössä 197 seurassa, joista muutama vielä luopui tukikauden aikana. Enemmän, monipuolisempaa, laajemmin Tavoitteena olleeseen harrastajamäärän kasvuun kyke ni noin 70 prosenttia vastanneista seuroista. Suurin piirtein ennallaan osallistujien määrä oli pysy nyt noin joka kymmenennessä seurassa ja noin joka viidennessä hankeseurassa harrastajien määrä oli pudonnut. Osallistujia oli tuetuissa seuroissa projektin päättyessä keskimäärin 56 enemmän kuin hankkeen alkaessa. Toimintaryhmien määrä oli lisääntynyt kuudella seuraa kohden. Pääsääntöisesti toiminta oli monipuolistunut ja laajentunut. Monet eri toimintamuodot olivat yleistyneet tuen piiriin päässeissä seuroissa toisin kuin sen ulkopuolelle jääneissä. Erityisesti seuran toiminnasta tiedottavia tilaisuuksia oli useammin ja liikuntaa tarjottiin yleisemmin muille kuin seuran jäsenille. Hankeseurojen valmentajien ja ohjaajien vuosittaisten tapahtumien määrä lisääntyi keskimäärin lähes kymmenellä ohjaajaa kohden. Asiantuntemusta, suunnitelmallisuutta mutta myös korkeammat harrastamisen kustannukset Päätoiminen ammattilainen vapaaehtoispohjalta toimivassa seurassa on tietysti jo sinällään melkoinen resurssilisä. Se näkyi muun muassa osaamisen ja asiantuntemuksen kohentumisena. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntemuksen arvioitiin parantuneen eniten. Muitakin merkkejä resurssien kasvusta ilmeni. Tukikauden aikana lähes kaikkiin hankeseuroihin saatiin nimittäin myös sivutoiminen palkattu työntekijä ja myös toimivien koulutettujen ohjaajien tai valmentajien määrä kasvoi. Seurojen talouteen muutokset eivät toistaiseksi ehti neet kovin paljoa vaikuttaa. Hanketta edeltäneissä keskusteluissa pelättiin, että valtion seuroille osoittaman suoran tuen myötä kunnat alkaisivat säästää seurojen rahallisesta avustamisesta. Tämä pelko ei kuitenkaan saanut tukea tutkimushavainnoista. Vaikka noin joka neljännen hankeseuran kunnallinen tuki oli vähentynyt, niin vastaavasti kahdessa kolmanneksessa se oli lisääntynyt. Merkittävä havainto oli se, että lasten ja nuorten harrastamisen vuosittaiset kustannukset nousivat hankeseuroissa noin 200 eurolla. Alkuperäinen ajatus siitä, että palkatun työsuhde voitaisiin turvata tukikauden jälkeen nostamatta harrastajilta kerättäviä maksuja, ei ollutkaan kovin realistinen. Eri asia on, onko maksujen nousu seuratoiminnan kokonaisuuden kannalta toivottava asia. Ammattimaistuminen tarkoittaa yleensä sitä, että työtä tehdään parempaan osaamiseen nojaten aiempaa suunnitelmallisemmin, järjestelmällisemmin ja tarkempaan työnjakoon perustuen. Näin arvioitiin yleisesti tapahtuneen myös tämän hankkeen myötä. Merkit ilmapiirin huonontumisesta olivat harvinaisia. Lisäksi hankeseurojen arvioitiin yleisesti paitsi asettavan tavoitteita selkeämmin myös saavuttavan niitä todennäköisemmin. Vaikka kilpaurheilun kohentaminen ei ollut keskeisten tavoitteiden joukossa, tuntui myös kilpaurheilullisten tavoitteiden saavuttaminen ainakin jonkin verran parantuneen. Seurojen yhteistyöaktiivisuudessa eri tahojen kanssa oli tunnistettavissa muutamia muutoksia. Vuorovaikutus tuntui nimittäin vähentyneen sellaisten tahojen kanssa, jotka eivät olleet aivan seuran ydintoimintojen ja palkallisen toimenkuvan kannalta keskeisimpiä. Vastaavasti huomiota oli keskitetty niihin tahoihin, jotka olivat palkallisen uran tässä vaiheessa oleellisimpia. Yhteistyö kotien, koulujen, tiedotusvälineiden ja keskeisten kunnallisten tahojen suuntaan oli vilkastunut. Hyvä tekemisen meininki motivoi Seurojen ammattimaistumista koskevassa keskustelussa nousee yleensä esiin pelko siitä, että palkatun työntekijän myötä vapaaehtoisten osallistuminen hiipuu. Tähän pelkoon liittyen tutkimuksen tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Osassa hankeseuroista vapaaehtoisten määrä oli lisääntynyt, mutta lähes yhtä suuressa osassa kehitys oli ollut päinvastaista. Se on kuitenkin selvää, ettei palkatun tulo välttämättä merkinnyt vapaaehtoisten panoksen vähenemistä. Keskimäärin hankeseurat olivat kyenneet kasvattamaan vapaaehtoistoimijoiden määrää neljällä toimijalla. Se Dorchin ym. (2002) havainto, jonka mukaan vapaaehtoisten tyytyväisyys organisaation suoritustasoon on voimakkain sitoutumista ennustava tekijä, sai vähintäänkin epäsuoraa tukea havainnoistamme. 6 Liikunta & tiede 49 5 / 2012

4 Ammattilaisen myötä vapaaehtoistoimintakin voi olla motivoivampaa. Vastanneista vapaaehtoisista noin 43 prosenttia katsoi, että osallistumiseen motivoituminen oli helpompaa hankkeen lopulla kuin ennen sen alkua. Kokopäiväisen työntekijän ilmaantuminen seuraan ei merkitse välttämättä pienempää työmäärää vapaaehtoisille, vaan pikemminkin päinvastoin. Noin neljännes (27 %) vastanneista vapaaehtoisista kertoi työtaakan keventyneen, mutta 41 prosentin mielestä oli käynyt juuri toisin päin. Painavampi työtaakka ei kuitenkaan ole vapaaehtoistoimijoiden mielestä välttämättä vastenmielinen asia. Lähes kolme neljästä (73 %) niistä vapaaehtoisista, jotka pitivät työtaakkaansa rankempana, näki seuran kehittyneen myönteiseen suuntaan. Todennäköisesti suunnitelmallisemman otteen ja ammattilaisen panok sen myötä on syntynyt tekemisen meininki, jossa vapaaehtoiset viihtyvät ja antavat osuutensa tunteja laskematta. Erityiseen tehtävään palkattu, moneen toimeen tarttuva Ainakin yli 40 palkatun työsuhde päättyi joko hankkeen aikana tai tukikauden loppuessa. Muutamissa hankeseuroissa palkattua oli syystä tai toisesta jouduttu vaihtamaan ja osassa oli päädytty lopettamaan koko pesti. Varsin hyvänä tuloksena voi kuitenkin pitää sitä, että vuosi tukikauden päättymisen jälkeen yli 80 prosentissa vastanneista seuroista ja ainakin noin kahdessa kolmanneksessa kaikista hankeseuroista työsuhde jatkui edelleen. Lisäksi runsaassa puolessa vastanneista seuroista ammattilaisena toimi edelleen sama henkilö kuin keväällä Varmuudella tiedetään, ettei palkkausta jatkettu 28 tukea saaneessa seuroissa. Ammattimaisemmalla otteella pyritään yleensä siihen, että osaamista kanavoituu aiempaa tarkemmin joihinkin tiettyihin työtehtäviin. Urheiluseuran kaltainen vapaaehtoisorganisaatio on kuitenkin työympäristö, jossa harvat palkatut eivät voi pitäytyä kovin kapeassa työtehtävässä. Ammattinimikkeestä huolimatta niin valmennuspäälliköiden, toiminnanjohtajien, kuin lasten ja nuorten liikunnan koordinaattoreidenkin on tartuttava moneen toimeen. Se näkyi myös, kun palkatuilta kysyttiin työn jakautumisesta. Esimerkiksi aikuisten liikunnan edistämiseen palkattujen työstä keskimäärin noin neljännes keskittyi tähän tehtävään ja lasten ja nuorten liikunnan edistämisen pestiin palkattujen panoksesta noin kolmannes kului kyseiseen työhön. Rinnalla oli tehtävä esimerkiksi erilaisia hallinto- ja toimistotehtäviä. Palkattujen työnkuvalle oli tyypillistä monipuolisuuden lisäksi myös jonkinasteinen epämääräisyys. Vain viidennes oli sitä mieltä, että heidän työnkuvansa oli ollut koko ajan selkeä. Toisen viidenneksen mielestä työnkuva oli hankkeen aikana vähitellen selkiintynyt ja oli selkeä hankkeen päättyessä. Noin 70 prosenttia piti tehtäväkenttäänsä vähintäänkin jonkin verran liian laajana. Seuratyölle on tyypillistä myös tietynlainen epäsäännöllisyys. Vain muutama palkatuista kertoi työnsä olevan sekä viikoittain että vuositasolla säännöllistä. Työhön myös käytettiin paljon aikaa. Keskimäärin työhön käytettiin 42 tuntia viikossa ja suurimmillaan säännöllisesti 60 tuntia viikossa. Palkattujen rooli yhtäältä vapaaehtoisten johdettavina ja toisaalta heidän aktivoijinaan on monessa mielessä haasteellinen. Vaatimuksia palkatulle ja hänen työlleen asettavat monet eri tahot ja monenlaisiin asioihin liittyen. Erään vastaajan luonnehdinta, että työ on kuin juoksisi villapaita päällä takiaispellossa, on paljon puhuva. Samalla työ on kuitenkin ilmeisen monipuolista, mielenkiintoista ja innostavaa. Tätä ajatusta tukee se, että vaikka enemmistö palkatuista piti palkkatasoa työn haastavuuteen nähden riittämättömänä, kaksi kolmannesta olisi halukas toimimaan seura-ammattilaisena vielä 20 vuotta tai lopun työuransa. Melkein kaikki vastanneista olivat valmiita toimimaan kyseisissä tehtävissä vähintään vuosia. Palkattu seuratoimija on mahdollisuus Seurojen toimintaa läheltä seuranneita henkilöitä pyydettiin arvioimaan tapahtunutta kehitystä hankkeen päättyessä. Enemmistö heistä arvioi, että seura oli kehittynyt myönteiseen suuntaan kuluneen kahden vuoden aikana. Vastanneista seurajohtajista melkein kaikki olivat samaa mieltä tämän väitteen kanssa ja palkatuistakin noin yhdeksän kymmenestä. Seura-aktiiveista, valmentajista ja ohjaajista sekä seuran yhteistyökumppaneista lähes 80 prosenttia näki seuran kehittyneen myönteiseen suuntaan. Seurojen aikuisliikkujat ja seurassa harrastavien lasten vanhemmat olivat kriittisempiä, mutta näissäkin ryhmissä kehityksen näki myönteiseksi seitsemän kymmenestä. Seuran voimistunut halu kehittyä oli selvästi yleisin yksittäinen piirre, jonka todettiin parantuneen. Tämä havainto antaa perusteita ennakoida, että hankkeen lopullinen anti on nähtävissä vasta tulevaisuudessa. Parantuneen kehittämishalun tulokset voivat olla kauaskantoisia. Vaikka palkallinen työntekijä voi olla piristysruiske myös vapaaehtoisten osallistumiselle, vapaaehtoistyön vetovoiman kehitys arvioitiin harvinaisimmaksi. Seurojen kehitystyöstä ja ajanmukaisuudesta tärkeää pitää huolta Kaksi kolmesta niistä seuroista, joista saatiin riittävästi seurantatietoa, oli pystynyt kehittämään toimintaansa. Noin viidennes ei ollut saanut kovin näkyviä tuloksia ja noin yhdessä kymmenestä kehitys oli mennyt huonompaan suuntaan. Tulosten perusteella palkallisen vaikutus ainakin näin valikoituneeseen joukkoon seuroja näytti lupaavalta. Tämänkaltaisessa tukimuodossa on potentiaalia. Resurssit eivät kuitenkaan riitä tarjoamaan kovin monelle seuralle vastaavaa mahdollisuutta. Palkallisen toimihenkilön hankkiminen ei myöskään ole ajankohtainen ja realistinen vaihtoehto seuratyön kehittämiseen kuin riittävän suurissa seuroissa. Nyt tarjolla ollut tukikausi oli suhteellisen lyhyt ja voi- Liikunta & tiede 49 5 /

5 kin suositella, että vastaavanlaisiin hankkeisiin ryhdytään jatkossa sekä pidemmällä valmistelujaksolla että pidemmillä tukikausilla. Enemmistö palkatuista oli sitä mieltä, että tukikauden tulisi olla vähintään kolme vuotta. Tähän näkemykseen vapaaehtoistoiminnan logiikkaa ymmärtävien on helppo yhtyä. Seuratoimijoilta tällainen tukimahdollisuus edellyttää riittävästi aitoa halua seuran kehittämiseen. Hankerahoitus ei voi olla palkinto jo tehdystä työstä tai keino varainhankinnan aukkokohtien täyttämiseen. Työnantajaksi ei kannata ryhtyä kylmiltään, vaan on syytä puntaroida tarkasti, onko seuralla siihen riittävät edellytykset. Tukimahdollisuutta kannattaisi käyttää seuran vapaaehtoiskunnan laajentamiseen ja tason nostamiseen. Hyvin hoidettuna päätoimisen työntekijän hankkiminen lisää seuran toimintaresursseja. Esimerkiksi vapaaehtoisten työpanos todennäköisesti kohentuu, kun saadaan päälle hyvä tekemisen meininki. Päätoiminen tuntui tuovan myönteistä painetta kehitystyöhön. Monessa tapauksessa kriittisin tekijä oli oikeanlaisen ja sopivan henkilön löytäminen tehtävään. Hyvän tyypin etsimiseen ja hänen viihtymisestään huolehtimiseen seuraväen kannattaa tehdä työtä. Seuroissa harrastavien lasten vanhemmille hankkeen kokemuksista olennainen tieto on, että palkallisen työntekijän myötä toiminnan systemaattisuus ja johdonmukaisuus todennäköisesti kehittyy, osaamisen taso paranee ja näiden myötä toiminnan laatu kohenee. Vaakakupin toisen puolen painoa lisää se, että lasten osallistumiskustannukset näyttävät nousevan. Palkalliseksi työntekijäksi seuraan ryhtyvän on syytä hyväksyä se tosiasia, ettei seura työympäristönä ole monenkaan tyypillisen työpaikan kaltainen. Työ voi olla monipuolista ja suhteellisen vapaata, mutta varsinkin seuran ainoan palkallisen rooli voi olla yksinäinen ja haasteellinen. Hankkeen aikana luotiin jonkin verran verkostoja ja vuorovaikutussuhteita eri seurojen palkallisten välille, mikä on hyvä keino seura-ammattilaisten keskinäiseen tukemiseen. Vapaaehtoispohjalta toimivien yhdistysten hyvinvoinnista ja elinvoimaisuudesta kannattaa nykypäivänä pitää huolta. Seurojen kehitystyöstä ja ajanmukaisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Ammattilaisten lisääminen vapaaehtoisten tueksi on yksi tapa. Menettely ei kuitenkaan ymmärrettävästi sovi kaiken tyyppisiin seuroihin ja kaikkiin olosuhteisiin. Liian yksisilmäisesti tähän suuntaan eteneminen voi kulttuurisesti kääntyä koko liikunnan kansalaistoimintaa vastaan. Kansalaistoiminnan perusluonnetta on syytä kunnioittaa, kehitettiinpä seurakenttää sitten ammattilaisnäkökulmaan tai johonkin muuhun ideaan nojaten. PASI KOSKI, FT, dosentti Liikuntakasvatuksen professori Turun yliopisto Sähköposti: Artikkeli perustuu raporttiin Koski P. (2012) Palkattu seuraan mitä seuraa? Seuratoiminnan kehittämistuen tulokset. Jyväskylä: LIKES NÄIN TUTKITTIIN Hakuvaiheessa saatiin perustietoja tukea hakeneista seuroista (n=495). Hankkeen käynnistyessä suoritettiin alkumittaukset, jossa tuen piiriin (n=133) ja sen ulkopuolelle jääneistä (n=73) kerättiin lisää seuratason tietoja. Lisäksi kerättiin tiedot palkatuista ja hänen osaamisestaan (n=184). Arviotietoja seuran lähtötasosta kerättiin eri arviointiryhmiltä (valmentajat/ ohjaajat n=725, seura-aktiivit n=823, aikuisliikkujat n=503, vanhemmat n=640 ja yhteistyökumppanit n=380). Hankkeen aikana tiedusteltiin prosessin etenemisestä seurajohdolta ja palkatuilta eri ajankohtina. (6 kk seurajohdon n=130, palkattujen n=159; 9 kk seurajohdon n=156, palkattujen n=173; 13 kk seurajohdon n=172, palkattujen n=167; 20 kk seurajohdon n=158, palkattujen n=157). Hankkeen päättyessä mittaukset uusittiin. Vastauksia saatiin vähemmän kuin hankkeen alkuvaiheessa. (Seuratiedot tuetuilta n=122, seuratiedot tuen ulkopuolelle jääneiltä n=78, seurajohdon n=102, palkattujen n= 153, valmentajat/ohjaajat n=395, seuraaktiivit n=454, aikuisliikkujat n=212, vanhemmat n=415 ja yhteistyökumppanit n=127). Valtaosa edellä mainituista aineistoista kerättiin Webropol-nettityökalun avulla. Jonkin verran vastauksia saatiin myös sähköpostilla ja perinteisellä postilla. Kerätyt tiedot olivat luonteeltaan kahta eri tyyppiä. Yhtäältä oli kyse faktatiedoista, kuten seuran jäsenmäärästä ja toisaalta arvioperustaisesta tiedosta. Jälkimmäistä kerättiin monitahoarvioinnin periaatteita noudattaen seurojen tilannetta koskien eri ryhmiltä, joiden elämään ja valintoihin seurojen toiminnat koskettivat. Lisäksi hankkeen kuluessa haastateltiin ryhmähaastatteluissa yhteensä 60 henkilöä 33 eri seurasta. 8 Liikunta & tiede 49 5 / 2012

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

-seminaari Kisakallio

-seminaari Kisakallio -seminaari 11.-12.2.2012 Kisakallio SLU:n jäsenjärjestöjen 5 valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin 2) koulupäivässä tunti liikuntaa 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen 4) ratkaisut urheilijan polulla

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä

Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä Ilka Haarni Ikäinstituutin Vastavuoroisuus, vertaisuus, osallisuus ikääntyneiden vapaaehtoistoiminnan tutkimus- ja kehittämishankkeessa (Vavero) on selvitetty etnografisen

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI PALLO VERKKOON JA VERKON YLI Seurayhteistyötä yli lajirajojen! Joen Jujun ja FC Hertan JuHe yhteistyöprojekti Seurayhteistyökoordinaattori Anssi Liimatta Isännän Ääni - Mikkeli 7.-8.2.2014 Yhteistyön alkutaival

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Julkishallinnon liikuntahankkeiden arviointi

Julkishallinnon liikuntahankkeiden arviointi Julkishallinnon liikuntahankkeiden arviointi YT, yksikönjohtaja Kaarlo Laine LM, tutkija Kati Lehtonen LM, tutkija Johanna Paukku Likes-tutkimuskeskus/LINET-yksikkö Yhteiskunta, liiketalous ja liikunta

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo

Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo 5.11.2011 JOUKKUEIDEN TOIMINTA JÄRJESTÖTOIMINTA HALLINTO TALOUS MITÄ ON SEURATOIMINTA? IHMISTEN

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee?  Sipi Korkatti 1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri 2014

Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri 2014 Liikenneturva: Liikenteen ilmapiiri Liikenteen ilmapiiri Johdanto Tarkoituksena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa GallupForumissa,

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Maksutonta koulutusta!

Maksutonta koulutusta! Maksutonta koulutusta! Liikuntaa järjestävien yhdistysten toimihenkilöille, ohjaajille ja valmentajille Syksy 2011 Kevät 2012 Turun seudun kunnat tarjoavat yhdessä Sinulle - ohjaaja, valmentaja tai seuran

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä 25.11. ja 16.12.2016 9.1.2017 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Näkökulmia seuratoiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen

Näkökulmia seuratoiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen Näkökulmia seuratoiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen Seuratuki työnohjauspäivät, Jyväskylä 28.10.2011 Pasi, FT, Dosentti Turun yliopisto Elinikäisen Oppimisen ja Koulutuksen Tutkimuskeskus (CELE) Esityksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot