VILLAPAITA PÄÄLLÄ TAKIAISPELLOSSA PÄÄTOIMINEN KOHTASI VAPAAEHTOISET Mitä tapahtui, kun seuroihin palkattiin päätoimisia työntekijöitä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VILLAPAITA PÄÄLLÄ TAKIAISPELLOSSA PÄÄTOIMINEN KOHTASI VAPAAEHTOISET Mitä tapahtui, kun seuroihin palkattiin päätoimisia työntekijöitä?"

Transkriptio

1 Teksti: PASI KOSKI VILLAPAITA PÄÄLLÄ TAKIAISPELLOSSA PÄÄTOIMINEN KOHTASI VAPAAEHTOISET Mitä tapahtui, kun seuroihin palkattiin päätoimisia työntekijöitä? 4 Liikunta & tiede 49 5 / 2012

2 Harrastajamäärät kasvoivat, toiminta monipuolistui ja laajeni valtaosassa kaksivuotisen seuratukihankkeen seuroista. Lähes 80 prosenttia seura-aktiiveista, valmentajista, ohjaajista ja seurojen yhteistyökumppaneista arvioi seuransa kehittyneen myönteiseen suuntaan. Suunnitelmallisemman otteen ja ammattilaisen panoksen myötä seuroihin syntyi parhaimmillaan hyvä tekemisen meininki, joka innosti myös vapaaehtoistyöhön. Nykyinen elämänmuotomme on asettanut vapaaehtoisuuteen perustuvan yhdistystoiminnan haasteelliseen tilanteeseen. Monet kehityskulut, kuten kaupungistuminen, yksilöllistyminen, kaupallistuminen, työelämän muutokset sekä ajankäytön kirjon moninaistuminen ovat muokanneet yhteiskuntaa ja kulttuuriamme vapaaehtoistyön kannalta kielteiseen suuntaan. Vapaaehtoisuuden kasvualusta ja luonne ovat muuttuneet. Pitkäjänteinen sitoutuminen on harvinaisempaa kuin aikaisemmin ja projektiluonteinen osallistuminen on yleistynyt. Vapaaehtoisorganisaatioihin kohdistuneet odotukset ovat myös muuttuneet. Ennen riitti se, että oltiin yhdessä jonkin asian äärellä. Nyt alamaiskansalaisista vaativiksi asiakkaiksi muuttuneet suomalaiset vaativat myös vapaaehtoisorganisaatioilta tasokasta palvelua ja toimintaa. Samaan suuntaan ovat kehittyneet myös julkishallinnon odotukset. Tämä vaatimustason kasvu pätee ainakin liikunnan ja urheilun alalla toimiviin seuroihin. Lisäksi esimerkiksi oikeudelliset, taloudelliset ja teknologiset haasteet lisäävät tarvetta ammattiosaamiselle myös vapaaehtoisorganisaatioissa. Liikunta- ja urheiluseurat ovat yleisesti ottaen kyenneet pitämään pintansa yhdistyskentällä. Tekijöitä on vielä riittänyt. Pääluvultaan toimijoita on ilmeisesti jopa enemmän kuin koskaan. Seuratoimintaamme on kuitenkin alkanut kohdistua yhä enemmän niin määrällisiä kuin laadullisiakin vaatimuksia samalla, Kuva: ANTERO AALTONEN Liikunta & tiede 49 5 /

3 kun ihmisten mahdollisuudet ja halu sitoutua pitkäjänteiseen vapaaehtoistyöhön eivät ole kohentuneet samassa suhteessa. Kuvattua taustaa vasten ei ole yllättävää, että liikuntajärjestöissä ja valtionhallinnossa alettiin miettiä ammattilaisten tarvetta ja suurempaa roolia myös paikallistason kansalaistoiminnassa. Mallia oli saatavissa myös ulkomailta, sillä ammattilaisten palkkaaminen vastaavanlaisiin seuroihin on yleistynyt monissa maissa. Kansallista liikuntaohjelmaa 2008 valmistellut työryhmä esitti eräänä toimenpidesuosituksena, että seuroille myönnettäisiin valtion liikuntamäärärahoista kehittämistukea. Yhtenä toimenpiteenä käynnistettiin niin sanottu seuratukihanke, jonka puitteissa 200 seuralle myönnettiin tukea päätoimisen työntekijän palkkaukseen 22 kuukauden ajaksi. Kyseessä oli kokeiluprojekti, jonka aikaansaannokset päätettiin myös tutkimuksellisesti arvioida. Tavoitteena oli seurojen harrastajamäärän lisääminen, toiminnan määrällinen ja laadullinen kehittäminen sekä hallinnollisten käytäntöjen kehittäminen. Lisäk si odotettiin, että työsuhteesta tulisi pysyvä eli että ammattilainen jatkaisi palkallisena tukikauden jälkeenkin. Elokuussa 2009 käynnistyneeseen hankkeeseen haki 495 seuraa, joista 200 valittiin liikuntajärjestöjen yhteistyössä toteuttaman valintaprosessin kautta hankeseuroiksi. Kahdeksan seuraa luopui jo hankekauden alkuvaiheessa ja niiden tilalle valittiin viisi seuraa varasijoilta. Hanke käynnistettiin näin ollen käytännössä 197 seurassa, joista muutama vielä luopui tukikauden aikana. Enemmän, monipuolisempaa, laajemmin Tavoitteena olleeseen harrastajamäärän kasvuun kyke ni noin 70 prosenttia vastanneista seuroista. Suurin piirtein ennallaan osallistujien määrä oli pysy nyt noin joka kymmenennessä seurassa ja noin joka viidennessä hankeseurassa harrastajien määrä oli pudonnut. Osallistujia oli tuetuissa seuroissa projektin päättyessä keskimäärin 56 enemmän kuin hankkeen alkaessa. Toimintaryhmien määrä oli lisääntynyt kuudella seuraa kohden. Pääsääntöisesti toiminta oli monipuolistunut ja laajentunut. Monet eri toimintamuodot olivat yleistyneet tuen piiriin päässeissä seuroissa toisin kuin sen ulkopuolelle jääneissä. Erityisesti seuran toiminnasta tiedottavia tilaisuuksia oli useammin ja liikuntaa tarjottiin yleisemmin muille kuin seuran jäsenille. Hankeseurojen valmentajien ja ohjaajien vuosittaisten tapahtumien määrä lisääntyi keskimäärin lähes kymmenellä ohjaajaa kohden. Asiantuntemusta, suunnitelmallisuutta mutta myös korkeammat harrastamisen kustannukset Päätoiminen ammattilainen vapaaehtoispohjalta toimivassa seurassa on tietysti jo sinällään melkoinen resurssilisä. Se näkyi muun muassa osaamisen ja asiantuntemuksen kohentumisena. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntemuksen arvioitiin parantuneen eniten. Muitakin merkkejä resurssien kasvusta ilmeni. Tukikauden aikana lähes kaikkiin hankeseuroihin saatiin nimittäin myös sivutoiminen palkattu työntekijä ja myös toimivien koulutettujen ohjaajien tai valmentajien määrä kasvoi. Seurojen talouteen muutokset eivät toistaiseksi ehti neet kovin paljoa vaikuttaa. Hanketta edeltäneissä keskusteluissa pelättiin, että valtion seuroille osoittaman suoran tuen myötä kunnat alkaisivat säästää seurojen rahallisesta avustamisesta. Tämä pelko ei kuitenkaan saanut tukea tutkimushavainnoista. Vaikka noin joka neljännen hankeseuran kunnallinen tuki oli vähentynyt, niin vastaavasti kahdessa kolmanneksessa se oli lisääntynyt. Merkittävä havainto oli se, että lasten ja nuorten harrastamisen vuosittaiset kustannukset nousivat hankeseuroissa noin 200 eurolla. Alkuperäinen ajatus siitä, että palkatun työsuhde voitaisiin turvata tukikauden jälkeen nostamatta harrastajilta kerättäviä maksuja, ei ollutkaan kovin realistinen. Eri asia on, onko maksujen nousu seuratoiminnan kokonaisuuden kannalta toivottava asia. Ammattimaistuminen tarkoittaa yleensä sitä, että työtä tehdään parempaan osaamiseen nojaten aiempaa suunnitelmallisemmin, järjestelmällisemmin ja tarkempaan työnjakoon perustuen. Näin arvioitiin yleisesti tapahtuneen myös tämän hankkeen myötä. Merkit ilmapiirin huonontumisesta olivat harvinaisia. Lisäksi hankeseurojen arvioitiin yleisesti paitsi asettavan tavoitteita selkeämmin myös saavuttavan niitä todennäköisemmin. Vaikka kilpaurheilun kohentaminen ei ollut keskeisten tavoitteiden joukossa, tuntui myös kilpaurheilullisten tavoitteiden saavuttaminen ainakin jonkin verran parantuneen. Seurojen yhteistyöaktiivisuudessa eri tahojen kanssa oli tunnistettavissa muutamia muutoksia. Vuorovaikutus tuntui nimittäin vähentyneen sellaisten tahojen kanssa, jotka eivät olleet aivan seuran ydintoimintojen ja palkallisen toimenkuvan kannalta keskeisimpiä. Vastaavasti huomiota oli keskitetty niihin tahoihin, jotka olivat palkallisen uran tässä vaiheessa oleellisimpia. Yhteistyö kotien, koulujen, tiedotusvälineiden ja keskeisten kunnallisten tahojen suuntaan oli vilkastunut. Hyvä tekemisen meininki motivoi Seurojen ammattimaistumista koskevassa keskustelussa nousee yleensä esiin pelko siitä, että palkatun työntekijän myötä vapaaehtoisten osallistuminen hiipuu. Tähän pelkoon liittyen tutkimuksen tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Osassa hankeseuroista vapaaehtoisten määrä oli lisääntynyt, mutta lähes yhtä suuressa osassa kehitys oli ollut päinvastaista. Se on kuitenkin selvää, ettei palkatun tulo välttämättä merkinnyt vapaaehtoisten panoksen vähenemistä. Keskimäärin hankeseurat olivat kyenneet kasvattamaan vapaaehtoistoimijoiden määrää neljällä toimijalla. Se Dorchin ym. (2002) havainto, jonka mukaan vapaaehtoisten tyytyväisyys organisaation suoritustasoon on voimakkain sitoutumista ennustava tekijä, sai vähintäänkin epäsuoraa tukea havainnoistamme. 6 Liikunta & tiede 49 5 / 2012

4 Ammattilaisen myötä vapaaehtoistoimintakin voi olla motivoivampaa. Vastanneista vapaaehtoisista noin 43 prosenttia katsoi, että osallistumiseen motivoituminen oli helpompaa hankkeen lopulla kuin ennen sen alkua. Kokopäiväisen työntekijän ilmaantuminen seuraan ei merkitse välttämättä pienempää työmäärää vapaaehtoisille, vaan pikemminkin päinvastoin. Noin neljännes (27 %) vastanneista vapaaehtoisista kertoi työtaakan keventyneen, mutta 41 prosentin mielestä oli käynyt juuri toisin päin. Painavampi työtaakka ei kuitenkaan ole vapaaehtoistoimijoiden mielestä välttämättä vastenmielinen asia. Lähes kolme neljästä (73 %) niistä vapaaehtoisista, jotka pitivät työtaakkaansa rankempana, näki seuran kehittyneen myönteiseen suuntaan. Todennäköisesti suunnitelmallisemman otteen ja ammattilaisen panok sen myötä on syntynyt tekemisen meininki, jossa vapaaehtoiset viihtyvät ja antavat osuutensa tunteja laskematta. Erityiseen tehtävään palkattu, moneen toimeen tarttuva Ainakin yli 40 palkatun työsuhde päättyi joko hankkeen aikana tai tukikauden loppuessa. Muutamissa hankeseuroissa palkattua oli syystä tai toisesta jouduttu vaihtamaan ja osassa oli päädytty lopettamaan koko pesti. Varsin hyvänä tuloksena voi kuitenkin pitää sitä, että vuosi tukikauden päättymisen jälkeen yli 80 prosentissa vastanneista seuroista ja ainakin noin kahdessa kolmanneksessa kaikista hankeseuroista työsuhde jatkui edelleen. Lisäksi runsaassa puolessa vastanneista seuroista ammattilaisena toimi edelleen sama henkilö kuin keväällä Varmuudella tiedetään, ettei palkkausta jatkettu 28 tukea saaneessa seuroissa. Ammattimaisemmalla otteella pyritään yleensä siihen, että osaamista kanavoituu aiempaa tarkemmin joihinkin tiettyihin työtehtäviin. Urheiluseuran kaltainen vapaaehtoisorganisaatio on kuitenkin työympäristö, jossa harvat palkatut eivät voi pitäytyä kovin kapeassa työtehtävässä. Ammattinimikkeestä huolimatta niin valmennuspäälliköiden, toiminnanjohtajien, kuin lasten ja nuorten liikunnan koordinaattoreidenkin on tartuttava moneen toimeen. Se näkyi myös, kun palkatuilta kysyttiin työn jakautumisesta. Esimerkiksi aikuisten liikunnan edistämiseen palkattujen työstä keskimäärin noin neljännes keskittyi tähän tehtävään ja lasten ja nuorten liikunnan edistämisen pestiin palkattujen panoksesta noin kolmannes kului kyseiseen työhön. Rinnalla oli tehtävä esimerkiksi erilaisia hallinto- ja toimistotehtäviä. Palkattujen työnkuvalle oli tyypillistä monipuolisuuden lisäksi myös jonkinasteinen epämääräisyys. Vain viidennes oli sitä mieltä, että heidän työnkuvansa oli ollut koko ajan selkeä. Toisen viidenneksen mielestä työnkuva oli hankkeen aikana vähitellen selkiintynyt ja oli selkeä hankkeen päättyessä. Noin 70 prosenttia piti tehtäväkenttäänsä vähintäänkin jonkin verran liian laajana. Seuratyölle on tyypillistä myös tietynlainen epäsäännöllisyys. Vain muutama palkatuista kertoi työnsä olevan sekä viikoittain että vuositasolla säännöllistä. Työhön myös käytettiin paljon aikaa. Keskimäärin työhön käytettiin 42 tuntia viikossa ja suurimmillaan säännöllisesti 60 tuntia viikossa. Palkattujen rooli yhtäältä vapaaehtoisten johdettavina ja toisaalta heidän aktivoijinaan on monessa mielessä haasteellinen. Vaatimuksia palkatulle ja hänen työlleen asettavat monet eri tahot ja monenlaisiin asioihin liittyen. Erään vastaajan luonnehdinta, että työ on kuin juoksisi villapaita päällä takiaispellossa, on paljon puhuva. Samalla työ on kuitenkin ilmeisen monipuolista, mielenkiintoista ja innostavaa. Tätä ajatusta tukee se, että vaikka enemmistö palkatuista piti palkkatasoa työn haastavuuteen nähden riittämättömänä, kaksi kolmannesta olisi halukas toimimaan seura-ammattilaisena vielä 20 vuotta tai lopun työuransa. Melkein kaikki vastanneista olivat valmiita toimimaan kyseisissä tehtävissä vähintään vuosia. Palkattu seuratoimija on mahdollisuus Seurojen toimintaa läheltä seuranneita henkilöitä pyydettiin arvioimaan tapahtunutta kehitystä hankkeen päättyessä. Enemmistö heistä arvioi, että seura oli kehittynyt myönteiseen suuntaan kuluneen kahden vuoden aikana. Vastanneista seurajohtajista melkein kaikki olivat samaa mieltä tämän väitteen kanssa ja palkatuistakin noin yhdeksän kymmenestä. Seura-aktiiveista, valmentajista ja ohjaajista sekä seuran yhteistyökumppaneista lähes 80 prosenttia näki seuran kehittyneen myönteiseen suuntaan. Seurojen aikuisliikkujat ja seurassa harrastavien lasten vanhemmat olivat kriittisempiä, mutta näissäkin ryhmissä kehityksen näki myönteiseksi seitsemän kymmenestä. Seuran voimistunut halu kehittyä oli selvästi yleisin yksittäinen piirre, jonka todettiin parantuneen. Tämä havainto antaa perusteita ennakoida, että hankkeen lopullinen anti on nähtävissä vasta tulevaisuudessa. Parantuneen kehittämishalun tulokset voivat olla kauaskantoisia. Vaikka palkallinen työntekijä voi olla piristysruiske myös vapaaehtoisten osallistumiselle, vapaaehtoistyön vetovoiman kehitys arvioitiin harvinaisimmaksi. Seurojen kehitystyöstä ja ajanmukaisuudesta tärkeää pitää huolta Kaksi kolmesta niistä seuroista, joista saatiin riittävästi seurantatietoa, oli pystynyt kehittämään toimintaansa. Noin viidennes ei ollut saanut kovin näkyviä tuloksia ja noin yhdessä kymmenestä kehitys oli mennyt huonompaan suuntaan. Tulosten perusteella palkallisen vaikutus ainakin näin valikoituneeseen joukkoon seuroja näytti lupaavalta. Tämänkaltaisessa tukimuodossa on potentiaalia. Resurssit eivät kuitenkaan riitä tarjoamaan kovin monelle seuralle vastaavaa mahdollisuutta. Palkallisen toimihenkilön hankkiminen ei myöskään ole ajankohtainen ja realistinen vaihtoehto seuratyön kehittämiseen kuin riittävän suurissa seuroissa. Nyt tarjolla ollut tukikausi oli suhteellisen lyhyt ja voi- Liikunta & tiede 49 5 /

5 kin suositella, että vastaavanlaisiin hankkeisiin ryhdytään jatkossa sekä pidemmällä valmistelujaksolla että pidemmillä tukikausilla. Enemmistö palkatuista oli sitä mieltä, että tukikauden tulisi olla vähintään kolme vuotta. Tähän näkemykseen vapaaehtoistoiminnan logiikkaa ymmärtävien on helppo yhtyä. Seuratoimijoilta tällainen tukimahdollisuus edellyttää riittävästi aitoa halua seuran kehittämiseen. Hankerahoitus ei voi olla palkinto jo tehdystä työstä tai keino varainhankinnan aukkokohtien täyttämiseen. Työnantajaksi ei kannata ryhtyä kylmiltään, vaan on syytä puntaroida tarkasti, onko seuralla siihen riittävät edellytykset. Tukimahdollisuutta kannattaisi käyttää seuran vapaaehtoiskunnan laajentamiseen ja tason nostamiseen. Hyvin hoidettuna päätoimisen työntekijän hankkiminen lisää seuran toimintaresursseja. Esimerkiksi vapaaehtoisten työpanos todennäköisesti kohentuu, kun saadaan päälle hyvä tekemisen meininki. Päätoiminen tuntui tuovan myönteistä painetta kehitystyöhön. Monessa tapauksessa kriittisin tekijä oli oikeanlaisen ja sopivan henkilön löytäminen tehtävään. Hyvän tyypin etsimiseen ja hänen viihtymisestään huolehtimiseen seuraväen kannattaa tehdä työtä. Seuroissa harrastavien lasten vanhemmille hankkeen kokemuksista olennainen tieto on, että palkallisen työntekijän myötä toiminnan systemaattisuus ja johdonmukaisuus todennäköisesti kehittyy, osaamisen taso paranee ja näiden myötä toiminnan laatu kohenee. Vaakakupin toisen puolen painoa lisää se, että lasten osallistumiskustannukset näyttävät nousevan. Palkalliseksi työntekijäksi seuraan ryhtyvän on syytä hyväksyä se tosiasia, ettei seura työympäristönä ole monenkaan tyypillisen työpaikan kaltainen. Työ voi olla monipuolista ja suhteellisen vapaata, mutta varsinkin seuran ainoan palkallisen rooli voi olla yksinäinen ja haasteellinen. Hankkeen aikana luotiin jonkin verran verkostoja ja vuorovaikutussuhteita eri seurojen palkallisten välille, mikä on hyvä keino seura-ammattilaisten keskinäiseen tukemiseen. Vapaaehtoispohjalta toimivien yhdistysten hyvinvoinnista ja elinvoimaisuudesta kannattaa nykypäivänä pitää huolta. Seurojen kehitystyöstä ja ajanmukaisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Ammattilaisten lisääminen vapaaehtoisten tueksi on yksi tapa. Menettely ei kuitenkaan ymmärrettävästi sovi kaiken tyyppisiin seuroihin ja kaikkiin olosuhteisiin. Liian yksisilmäisesti tähän suuntaan eteneminen voi kulttuurisesti kääntyä koko liikunnan kansalaistoimintaa vastaan. Kansalaistoiminnan perusluonnetta on syytä kunnioittaa, kehitettiinpä seurakenttää sitten ammattilaisnäkökulmaan tai johonkin muuhun ideaan nojaten. PASI KOSKI, FT, dosentti Liikuntakasvatuksen professori Turun yliopisto Sähköposti: Artikkeli perustuu raporttiin Koski P. (2012) Palkattu seuraan mitä seuraa? Seuratoiminnan kehittämistuen tulokset. Jyväskylä: LIKES NÄIN TUTKITTIIN Hakuvaiheessa saatiin perustietoja tukea hakeneista seuroista (n=495). Hankkeen käynnistyessä suoritettiin alkumittaukset, jossa tuen piiriin (n=133) ja sen ulkopuolelle jääneistä (n=73) kerättiin lisää seuratason tietoja. Lisäksi kerättiin tiedot palkatuista ja hänen osaamisestaan (n=184). Arviotietoja seuran lähtötasosta kerättiin eri arviointiryhmiltä (valmentajat/ ohjaajat n=725, seura-aktiivit n=823, aikuisliikkujat n=503, vanhemmat n=640 ja yhteistyökumppanit n=380). Hankkeen aikana tiedusteltiin prosessin etenemisestä seurajohdolta ja palkatuilta eri ajankohtina. (6 kk seurajohdon n=130, palkattujen n=159; 9 kk seurajohdon n=156, palkattujen n=173; 13 kk seurajohdon n=172, palkattujen n=167; 20 kk seurajohdon n=158, palkattujen n=157). Hankkeen päättyessä mittaukset uusittiin. Vastauksia saatiin vähemmän kuin hankkeen alkuvaiheessa. (Seuratiedot tuetuilta n=122, seuratiedot tuen ulkopuolelle jääneiltä n=78, seurajohdon n=102, palkattujen n= 153, valmentajat/ohjaajat n=395, seuraaktiivit n=454, aikuisliikkujat n=212, vanhemmat n=415 ja yhteistyökumppanit n=127). Valtaosa edellä mainituista aineistoista kerättiin Webropol-nettityökalun avulla. Jonkin verran vastauksia saatiin myös sähköpostilla ja perinteisellä postilla. Kerätyt tiedot olivat luonteeltaan kahta eri tyyppiä. Yhtäältä oli kyse faktatiedoista, kuten seuran jäsenmäärästä ja toisaalta arvioperustaisesta tiedosta. Jälkimmäistä kerättiin monitahoarvioinnin periaatteita noudattaen seurojen tilannetta koskien eri ryhmiltä, joiden elämään ja valintoihin seurojen toiminnat koskettivat. Lisäksi hankkeen kuluessa haastateltiin ryhmähaastatteluissa yhteensä 60 henkilöä 33 eri seurasta. 8 Liikunta & tiede 49 5 / 2012

Seuratoiminnan kehittämistuen tuloksia

Seuratoiminnan kehittämistuen tuloksia Seuratoiminnan kehittämistuen tuloksia 2013-2016 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus Suomen Hiihtoliiton seuraneuvottelupäivät 19.5.2017, Tampere LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

-seminaari Kisakallio

-seminaari Kisakallio -seminaari 11.-12.2.2012 Kisakallio SLU:n jäsenjärjestöjen 5 valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin 2) koulupäivässä tunti liikuntaa 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen 4) ratkaisut urheilijan polulla

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Palkattu seuraan mitä seuraa?

Palkattu seuraan mitä seuraa? Palkattu seuraan mitä seuraa? Seuratoiminnan kehittämistuen tulokset Pasi Koski Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 263 LIKES-tutkimuskeskus ISBN 978-951-790-322-6 ISSN 0357-2498 Liikunnan ja kansanterveyden

Lisätiedot

Seurakysely toimintavuodelta 2012

Seurakysely toimintavuodelta 2012 Seurakysely toimintavuodelta 2012 1. Seura ALAVUDEN URHEILIJAT 2. Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköposti Matkapuhelin 3. Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen työntekijä

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Hae vuoden 2013 seuratukea!

Hae vuoden 2013 seuratukea! Hae vuoden 2013 seuratukea! Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukien hakuaika on 24.1. 15.3.2013 Tuen hakuperiaate on muuttunut aiemmista vuosista! Hakemuksen tulee olla perillä OKM:ssä 15.3.2013! Varaa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin syksyllä 2016. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA 7.3.2009 Joensuu SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TOIMENKUVA...3 2.1 Talous...3 2.2 Kurssit...4 2.3 Muut...4 3 RAHOITUS...5

Lisätiedot

JOUKKUEEN- JOHTAJA 5.12.2013

JOUKKUEEN- JOHTAJA 5.12.2013 JOUKKUEEN- JOHTAJA JOUKKUEENJOHTAJA Seuratoiminta on kaiken sydän Joukkueenjohtaja on joukkueen johtaja Joukkue on aina tiimi Vanhemmat ovat suurin voimavara Turnaus- ja ottelujärjestelyt Miksi tieto kulkee

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Seurakysely toimintavuodelta 2014

Seurakysely toimintavuodelta 2014 16.1.2015 9.18 Seurakysely toimintavuodelta 2014 Taustatiedot Seura Valitse vaihtoehto... Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite Matkapuhelin Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen

Lisätiedot

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia

Lisätiedot

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tiedote Maaliskuu 2017 Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimus: Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tuoreen Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimuksen mukaan

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

AMMATTILAISTEN ALKUTAIVAL Liikunta ja urheiluseurojen kehittämishankkeen (2008 2011) väliraportti

AMMATTILAISTEN ALKUTAIVAL Liikunta ja urheiluseurojen kehittämishankkeen (2008 2011) väliraportti AMMATTILAISTEN ALKUTAIVAL Liikunta ja urheiluseurojen kehittämishankkeen (2008 2011) väliraportti Pasi Koski SISÄLLYS 1 Mikä on seuratoiminnan kehittämistukihanke? 2 Seurojen toiminnan suuntaaminen ja

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Seuratuki. Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta

Seuratuki. Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta Seuratuki Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta Seuratoiminnan kehittämistuki 2016 Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen

Lisätiedot

TYÖNUOLI - projekti. Toiminta, tulokset ja vaikuttavuus. Petri Jussila

TYÖNUOLI - projekti. Toiminta, tulokset ja vaikuttavuus. Petri Jussila TYÖNUOLI - projekti Toiminta, tulokset ja vaikuttavuus 12.12.2016 Mikä on Työnuoli? Työnuoli on alueellinen ja verkostomainen kehittämisprojekti, joka tuotti myös uutta soveltavaa tutkimustietoa. Projekti

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

SEURATUKI 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi

SEURATUKI 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi SEURATUKI 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine. LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä. kuva/photo Jouni Kallio Seuratuki 2013 Tietojen kokoaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä

Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä Ilka Haarni Ikäinstituutin Vastavuoroisuus, vertaisuus, osallisuus ikääntyneiden vapaaehtoistoiminnan tutkimus- ja kehittämishankkeessa (Vavero) on selvitetty etnografisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015

Talousarvioesitys 2015 esitys 2015 Yhdistyksen perustehtävä ja toiminnan tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikuntaa ja muuta siihen liittyvää kansalaistoimintaa siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Lisätietoja osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341, ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377 sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.

Lisätietoja osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341, ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377 sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu. 1 (5) SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI hakuohje vuodelle 2015 HUOM! hakijaa pyydetään lukemaan nämä ohjeet tarkkaan Hakemuksen tyyppi/aihealue Liikunta Hakuaika päättyy 12 12 2014 Lisätietoja osastosihteeri

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille www.salibandy.net Seuratuki: tarkoitus Liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille Liikunnallinen elämäntapa ohjatun seuratoiminnan kautta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

SEURATUKI Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä. Janne Pyykönen

SEURATUKI Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä. Janne Pyykönen SEURATUKI 2015 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen tavoitteet Päätavoite: Laadukasta

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI PALLO VERKKOON JA VERKON YLI Seurayhteistyötä yli lajirajojen! Joen Jujun ja FC Hertan JuHe yhteistyöprojekti Seurayhteistyökoordinaattori Anssi Liimatta Isännän Ääni - Mikkeli 7.-8.2.2014 Yhteistyön alkutaival

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Riikka Taavetti @rtaavetti vetovoimablog.com #vetovoimahanke Vetovoima-tutkimus: mitä tutkittiin ja miten? nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti

Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Tuula Miettinen Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Espoon kaupungin yritysilmasto arvioitiin edellisvuosia paremmaksi Kantar TNS:n (ent. TNS Gallup) keväällä 2017

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Seuratoimijoille maksutonta. koulutusta. Yhteistyössä kuntien liikunta palvelut ja LiikU

Seuratoimijoille maksutonta. koulutusta. Yhteistyössä kuntien liikunta palvelut ja LiikU Seuratoimijoille maksutonta koulutusta 2017 2018 Yhteistyössä kuntien liikunta palvelut ja LiikU joukkueenjohtajille ja joukkueenjohtajiksi ryhtyville Joukkueenjohtajakoulutus (3 t) maanantai 18.9.2017

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TYÖNUOLI - projekti. Työtä liikuntaseuroissa. Laura Härkönen seurakehittäjä KesLi

TYÖNUOLI - projekti. Työtä liikuntaseuroissa. Laura Härkönen seurakehittäjä KesLi TYÖNUOLI - projekti Työtä liikuntaseuroissa Laura Härkönen seurakehittäjä KesLi Yleistä Projekti perustui osin Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä esiselvitysprojektiin Projektin toteuttivat Jyväskylän

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Näkökulmia seuratoiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen

Näkökulmia seuratoiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen Näkökulmia seuratoiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen Seuratuki työnohjauspäivät, Jyväskylä 28.10.2011 Pasi, FT, Dosentti Turun yliopisto Elinikäisen Oppimisen ja Koulutuksen Tutkimuskeskus (CELE) Esityksen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa 11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa Kehityshanke yhteistyössä seurojen kanssa Hankkeen tavoitteita Painopiste tämän ikäluokan toiminnan kehittämiseen erityisesti hankeseuroissa, mutta viestinnän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo

Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo 5.11.2011 JOUKKUEIDEN TOIMINTA JÄRJESTÖTOIMINTA HALLINTO TALOUS MITÄ ON SEURATOIMINTA? IHMISTEN

Lisätiedot

Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö

Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä KKI-päivät 22.3.2017 Eerika Laalo-Häikiö Uintiurheilu ja vesiliikunta lukuina HARRASTAJAMÄÄRÄT Yli 90 000 harrastajaa (jäsenet, lisenssiurheilijat, muut

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot