HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI PROFESSORIEN JUHLALUENNOT PROFESSORSINSTALLATION INAUGURATION OF NEW PROFESSORS

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI PROFESSORIEN JUHLALUENNOT PROFESSORSINSTALLATION INAUGURATION OF NEW PROFESSORS Keskiviikkona klo / Onsdagen den 2 december 2015 kl / Wednesday 2 December 2015 at hrs

2

3 Professorin rekrytointi tulevaisuuden tekijäksi Professorsrekrytering med fokus på framtiden Recruitment of professors for the future Uuden professorin rekrytointi on yliopiston kaikkein tärkeimpiä päätöksiä. Professori tulee johtamaan oman alansa opetusta ja tutkimusta ehkä vuosikymmeniksi eteenpäin. Hänestä riippuu, saavutetaanko ja ylläpidetäänkö hänen alallaan sellaista kansainvälisesti vertaillen korkeatasoista opetuksen ja tutkimuksen laatua, johon kaikkien yliopistolaisten tulisi pyrkiä. Näin tärkeän päätöksen tekotapaa on syytä arvioida ja kehittää säännöllisin välein. Aikanaan professorit nimitti tasavallan presidentti, jonka jälkeen tehtävä siirrettiin autonomisille yliopistoille. Helsingin yliopistossa on pitkään sovellettu menettelyä, jossa kansleri tiedekunnan esityksestä nimittää useimmiten tehtävää itse hakeneen professorin. Nyt tehtäväänsä astuvat professorit ovat viimeinen ryhmä professoreita, joille annetaan kanslerin allekirjoittama nimityskirja. Detta sätt att utnämna professorer har otvivelaktigt lett till goda resultat. Helsingfors universitets starka position på världsrankingen visar, att man har lyckats rekrytera toppförmågor till vårt universitet. Också de professorer som i dag installeras är och kommer att vara en källa till stolthet för universitetet. But the world is changing. In a globalised university landscape the university has to be much more engaged in active recruitment procedures and headhunting. This is the background to the reform of recruitment procedures which came into force in the beginning of August this year. Such active procedures require a close cooperation between the executive leaders of the university. The rector and the deans have to be the actors in these procedures. Oikein hoidettuna uusi menettelytapa parantaa entisestään yliopiston mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisesti vahvoja osaajia professorin tehtäviin. Haun ja päätöksenteon välisenä aikana voidaan sopivalla tavalla neuvotella tutkimusresursseista ja muista tehtävään liittyvistä kysymyksistä. Mahdollisuus joustavasti ottaa opettajia ja tutkijoita vakinaistamispolun eri askelmille lisää myös liikkumavaraa, kun pyritään löytämään alan kaikkein paras tulevaisuudenpotentiaali. Uudistuksen onnistuminen edellyttää uutta, perinteistä poikkeavaa asennoitumista rekrytointiprosesseihin. Ensisijaisesti taaksepäin katsovasta, jo syntyneiden ansioiden määrään huomiota kiinnittävästä arviointitavasta on päästävä päätöksentekoon, jossa toteutuneiden ansioiden lisäksi kohdistetaan laadullisten tekijöiden pohjalta katse myös tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vaikka uusi lähestymistapa joustavuudessaan voi herättää huolta, erityisesti koulukuntiin sitoutuneilla tieteenaloilla, uskon, että yliopiston strategiaan sitoutuneet dekaanit yhteistyössä tiedekuntiensa professoreitten kanssa pystyvät näissäkin asioissa toimimaan yhteisön luottamusta vahvistavalla tavalla. Tervetuloa professorien juhlaluennoille! Välkomna till professorsinstallationen! Welcome to the inauguration of new professors! Thomas Wilhelmsson Kansleri Kansler Chancellor

4 OHJELMA PROGRAM Juhlaluennot Installationsföreläsningar Inaugural lectures Juhlaluennot pidetään yliopiston päärakennuksessa, Aleksanterinkatu 5. Ennen luentoa tiedekunnan dekaani / varadekaani esittelee professorin. Luentojen välissä on lyhyt tauko, jolloin kuulijat voivat vaihtaa saleja. Föreläsningarna hålls i universitetets huvudbyggnad vid Alexandersgatan 5. Innan föreläsningen börjar presenteras installanden av fakultetens dekanus / prodekanus. Mellan föreläsningarna hålls en kort paus, varvid åhörarna kan byta sal. The Inaugural lectures are given in the University Main Building, Aleksanterinkatu 5. Before the start of each lecture the Dean or Vice Dean of the faculty in question will briefly introduce the incoming professor. There is a short break between the lectures allowing the audience to change lecture room. Sali 5 (uusi puoli, 3. krs) Sal 5 (nya sidan, 3 vån) Lecture Room 5 (new side, 3rd floor) Fysiikan professori Ismo Koponen: Didaktinen fysiikka suuntaamassa fysiikan aineenopettajankoulutusta / Varadekaani Kai Nordlund Matematiikan professori Tuomas Hytönen: Matematiikan selkeys / Varadekaani Kai Nordlund Maitohygienian ja nautaterveydenhuollon professori Päivi Rajala-Schultz: Maitohygienian näkymät Suomessa ja globaalisti / Dekaani Antti Sukura Sali 6 (uusi puoli, 3. krs) Sal 6 (nya sidan, 3 vån) Lecture Room 6 (new side, 3rd floor) Käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas: Pastoraaliteologia: ihmisen kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta/ Dekaani Ismo Dunderberg Hallinto-oikeuden professori Leena Halila: Onko hallintoprosessilla tulevaisuutta? / Dekaani Kimmo Nuotio

5 OHJELMA PROGRAM Sali 13 (uusi puoli, 3. krs) Sal 13 (nya sidan, 3 vån) Lecture room 13 (new side, 3rd floor) Naistentautien ja synnytysopin professori Seppo Heinonen: Synnytys Suomessa / Varadekaani Caj Haglund Tehohoitolääketieteen professori Ville Pettilä: Septinen sokki - miten selvitä hengissä? / Varadekaani Caj Haglund Suu- ja leukasairauksien translationaalisen tutkimuksen professori Riitta Seppänen: Ihmisen varaosat: luuta omasta rasvasta? / Varadekaani Caj Haglund Pieni juhlasali (uusi puoli, 4. krs) Lilla festsalen (nya sidan, 4 vån) Small Hall (new side, 4th floor) Ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen: Too much medicine? / Dekaani Risto Renkonen Syöpätautien professori Akseli Hemminki: Syövän immunoterapia / Dekaani Risto Renkonen Silmätautien professori Juha Holopainen: Sarveiskalvosairaudet - tikkejä ja tekniikkaa / Dekaani Risto Renkonen Runeberg-sali (uusi puoli, 2. krs) Runeberg-salen (nya sidan, 2 vån) Runeberg Room (new side, 2nd floor) Yleisen historian professori Kari Saastamoinen: Miksi intellektuaalista historiaa kannattaa tutkia? / Dekaani Arto Mustajoki Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikkku: Yhdysvaltain tutkimus akateemisena oppiaineena / Dekaani Arto Mustajoki Teoreettisen filosofian professori Sara Negri: The challenge of philosophical logic / Dekaani Arto Mustajoki

6

7 OHJELMA PROGRAM Tilaisuus juhlasalissa klo Installation i solennitetssalen kl Inaugural Ceremony in the Great Hall at 4.00 p.m. Kulkue juhlasaliin (Kansleri, rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja uudet professorit) Procession in i solennitetssalen (Kansler, rektorerna, förvaltningsdirektören, dekanerna och installandi) Procession to the Great Hall (Chancellor, Rectors, Director of Administration, Deans and the new professors) Haaga Folk Machine Trad. USA/Unkari: Anssi Salminen: Trad. Highlander Set Moose Bay Vetelin polkat Kansleri Thomas Wilhelmssonin puhe Tal av kansler Thomas Wilhelmsson Inaugural lecture delivered by Chancellor Thomas Wilhelmsson Juhlaluento/Installationsföreläsning/Inaugural lecture Professor of Language Technology Jörg Tiedemann: Recycling Data - The Amazing Utility of Human Translations in Language Technology Kansleri luovuttaa nimityskirjat uusille professoreille Kanslern överlämnar utnämningsbreven till installandi The Chancellor hands out the letters of appointment to the new professors Haaga Folk Machine Hyväluoma/Martikainen: Säv. trad./sanat Vexi Salmi: Trad. Paratiisitie Penttilän sillalla Tikkakosken polkka/koukkulammen polkka Juhlan jälkeen tarjoilua opettajien lehtisalissa Efter den festliga installationen serveras förfriskningar i lärarnas tidningssal The ceremony is followed by a Reception in the foyer of the Great Hall and in the Teachers Lounge

8 SEPPO HEINONEN Seppo Heinonen on syntynyt Turussa Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Tuureporin lukiosta, Turusta Hän valmistui Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi Hänestä tuli naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kuopion yliopistossa 1996 ja lääketieteen tohtori vuonna Naistentautien ja synnytysopin dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 2000 ja hallinnon pätevyys hänelle myönnettiin 2005 Kuopion yliopistosta. Lääkäriliiton myöntämän lääkärikouluttajan erityispätevyyden hän sai MBAtutkinto valmistui Tampereen teknillisestä yliopistosta Seppo Heinonen on toiminut Kuopion yliopistollisen sairaalassa vuodesta 1997 erikoislääkärinä, ylilääkärinä, tulosyksikön ja palveluyksikön johtajana. Samanaikaisesti hän toimi Kuopion yliopiston määräaikaisena professorina vuodesta 2000 lähtien, kunnes hänet vuonna 2005 valittiin naistentautien ja synnytysopin vakituiseksi professoriksi Kuopion yliopistoon. Oppiaineen vastuuprofessorina hän toimi vuodesta 2007 lähtien ja viimeisenä Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaavana varadekaanina vuosina , ennen kuin Kuopion yliopistosta tuli Itä-Suomen yliopisto ja sen myötä lääketieteellisestä tiedekunnasta terveystieteiden tiedekunta. Väiteltyään raskauden ajan seulontatutkimuksista 1996 hän siirtyi jatkamaan tutkimustyötä post doc-tutkijaksi Yhdysvaltoihin, Thomas Jefferson yliopistoon, Philadelphiaan. Siellä hän perehtyi molekyylibiologisiin tutkimusmenetelmiin perustutkimuksen parissa ja osallistui mm. poistogeenisten eläinmallien kehittelyyn. Yhdysvalloista palattuaan Heinonen muutti takaisin Kuopioon ja muodosti oman tutkimusryhmänsä, joka keskittyi naistentautien sairauksien ja synnytyskomplikaatioiden geneettisen taustan selvittelyyn. Johtoryhmän jäsenyys raskausmyrkytyksen perimää tutkivassa kansallisessa Finnpec-hankkeessa aina sen perustamisesta auttoi luomaan ensin kansallisen tutkimusverkoston, joka sittemmin on laajentunut ja on nyt osa laajaa kansainvälistä, hyvin monipuolisesti toimivaa tutkimusverkostoa. Samaan aikaan virisi yhteistyö AIV instituutin kanssa. Yhteistyö tuotti vuosien kuluessa useita geeniterapiaan liittyviä väitöskirjoja ja loi tieteellisen pohjan sekä avasi tietä munasarjasyövän kliinisille hoitokokeiluille geeniterapian menetelmin. Viimeisten vuosien aikana kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkkainta Atlantassa sijaitsevan Emory yliopiston kanssa, jossa on erityisosaamista perinatologisen epidemiologian ja ennalta ehkäisevän lääketieteen alalta. Heinonen on julkaissut yli 250 tieteellistä julkaisua alan kansainvälisissä julkaisusarjoissa, ja hän on ohjannut 23 väitöskirjaa. Hän on toiminut pohjoismaisen Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica lehden toimituskunnassa yhteen laskien yli kahdeksan vuoden ajan sekä yli 60 kansainvälisen julkaisusarjan vertaisarvioijana. Naistentautien ja synnytysopin professorina Heinonen on ollut kehittämässä oppialan perus- ja erikoislääkärikoulutusta monin tavoin. Suomen gynekologiyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi Hän on toiminut Suomen gynekologiyhdistyksen edustajana pohjoismaisen gynekologiyhdistyksen (NFOG) hallituksessa, eurooppalaisessa yhdistysten katto-organisaatiossa (EBCOG) sekä Euroopan erikoislääkäriliitossa (UEMS). Hän on ollut mukana kirjoittamassa suomen kielisiä oppikirjoja sekä ollut kehittämässä että osallistunut merkittävällä panoksella erikoislääkärikoulutuksen auditointiin maassamme. Kuopion lääketieteen opiskelijoiden Wanhimpana hän toimi vuodesta 2011 alkaen aina Helsinkiin siirtymiseensä saakka. Professori, lääketieteen tohtori Seppo Heinonen nimitettiin naistentautien ja synnytysopin osa-aikaiseen (35 %) professorin tehtävään alkaen.

9 Jörg Tiedemann was born on January 16, 1972 in the small town of Ilsenburg in the heart of Germany. He studied computer science at the Otto-von-Guericke University in Magdeburg from which he received a Diplom für Informatik in During his undergraduate studies, he spent one year at the University of Southern Colorado in Pueblo, Colorado. His master s thesis on the automatic extraction of lexical knowledge from bilingual corpora, which was written during a one-year-visit at Uppsala University in Sweden, paved his way into computational linguistics. He returned to Uppsala after finishing his degree in Magdeburg and started to work as a research assistant at the Department of Linguistics. In 2000, he started his doctoral research at the same department under the supervision of Prof. Anna Sågvall Hein. During that time, he stayed at the University of Edinburgh for one academic year in 2001/2002 before receiving his PhD in Computational Linguistics in 2003 from Uppsala University. After a short period as university lecturer and program coordinator of the BA programme for language technology at Uppsala University, Tiedemann joined the University of Groningen in The Netherlands in 2004 were he stayed for 5 years as post-doctoral research fellow working on question answering and information retrieval. In 2009, he returned to Uppsala for an appointment as visiting professor in computational linguistics at the Department of Linguistics and Philology, which he held until In 2015, he worked as a senior research fellow at the same department before moving to Helsinki for the current appointment. Tiedemann has worked on a number of national and international projects on machine translation, bitext alignment, question answering and information extraction. Since 2004, Tiedemann maintains the World s largest collection of freely available parallel corpora, OPUS, which is a widely used resource for machine translation, multilingual lexicography and terminology, and translation studies. His recent research interests include discourse-oriented statistical machine translation and the projection of linguistic information across languages. He has published over 100 refereed scientific articles including a text book on bitext alignment and released various well-known open source tools and data resources. Doctor of Philosophy Jörg Tiedemann was appointed Professor of Language Technology from 1 August JÖRG TIEDEMANN

10 KARI SAASTAMOINEN Kari Saastamoinen on syntynyt 1959 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistossa 1986 ja väitteli tohtoriksi samassa yliopistossa Euroopan historian dosentiksi hänet nimitettiin Väiteltyään Saastamoinen on toiminut Suomen Akatemian rahoittaman projektin tutkijana, vastuullisena johtajana ja akatemiatutkijana hän oli vieraileva tutkija Amsterdamin yliopistossa ja hän toimi tutkijana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa Saastamoinen nimitettiin määräaikaiseksi aatehistorian professoriksi Helsingin yliopistoon ja lukuvuoden hän toimi yleisen historian yliopistonlehtorina. Syksyn 2013 Saastamoinen toimi tutkijana professori Simo Knuuttilan johtamassa Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikössä. Vuoden 2014 alusta hän on hoitanut yleisen historian professorin tehtäviä ja keväällä 2014 hänet nimitettiin yleisen historian yliopistonlehtoriksi. Saastamoisen tutkimustoiminnan keskiössä on eurooppalaisen moraalisen ja poliittisen ajattelun historia. Hänen väitöskirjansa aiheena oli uuden ajan alkupuolen laajimmin luettu moraali- ja yhteiskuntafilosofi Samuel Pufendorf ja hän on julkaissut aihepiiristä säännöllisesti kansainvälisillä foorumeilla. Viime vuosina erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut luonnollisen tasa-arvon käsite uuden ajan alun poliittisessa ajattelussa luvun lopulla Saastamoinen liittyi jäseneksi professori Kari Palosen kokoamaan tutkijaryhmään, joka julkaisi 2003 laajan esityksen Suomen poliittisesta käsitehistoriasta. Hänen panoksensa teokseen tarkasteli keskeisten ruotsinkielisten poliittisten käsitteiden ilmaantumisesta keskiajan maanlaista vuoteen Saastamoinen on myös kiinnostunut liberalistisen poliittisen ajattelun historiasta ja julkaissut aiheesta monografian Eurooppalainen liberalismi ja suomennoksen John Stuart Millin teoksesta Utilitarismi. Viime vuosina erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut Adam Smith. Saastamoinen on suunnitteluryhmän jäsen kansainvälisessä luonnonoikeusajattelun historian tutkijayhteisössä (Natural Law An International Research Network) ja monitieteisen Redescriptions journaalin toimitustiimin jäsen. Dosentti, filosofian tohtori Kari Saastamoinen nimitettiin yleisen historian määräajaksi täytettävään professorin tehtävään ajaksi

11 Teppo Järvinen on syntynyt Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Sammon lukiosta Tampereelta Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1997 Tampereen yliopistosta, väitteli lääketieteen tohtoriksi 1999 ja samana vuonna hänet nimitettiin Tampereen yliopiston kokeellisen ortopedian dosentiksi. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäritutkinnon Järvinen suoritti 2014 Helsingin yliopistosta. Teppo Järvinen toimi lääketieteen lisensiaatti-tutkintonsa jälkeen kaksi vuotta väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston kirurgian klinikan ja UKKinstituutin luututkimusryhmän tutkimusprojektissa. Väitöskirjan Mechanical Loading, Unloading and Bone (Fyysisen kuormituksen ja sen puuttumisen vaikutukset luuhun) valmistuttua Teppo Järvinen perusti oman tutkimusryhmän ja toimi pääosin tutkijana vuoteen 2004, jolloin hän aloitti ortopedian ja traumatologian alalla erikoistumiskoulutuksensa; ensin Tampereella Hatanpään sairaalassa ja sitten vuoden ajan nk. Trauma fellow:na Vancouver General Hospital:ssa Kanadassa. Tämän jälkeen hän työskenteli kahden vuoden ajan Keski-Suomen keskussairaalassa ja muutti 2011 Helsinkiin suorittaen erikoistumiskoulutuksensa loppuun Töölön sairaalassa. Koko erikoistumispalvelunsa ajan Järvinen teki aktiivisesti tutkimusta, toimien mm. Suomen Akatemian kliinisenä tutkijana kahteen otteeseen, ja Teppo Järvisen tieteellinen tutkimustyö käsittää noin 100 julkaisua kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä julkaisusarjoissa. Järvinen on ohjannut kuusi väitöskirjaa ja parhaillaan hänen ohjauksessaan väitöskirjaa valmistelee neljä oppilasta. Hän on saanut lukuisia kansainvälisiä huomionosoituksia, mm. ainoana pohjoismaalaisena hänet on palkittu kansainvälisen AO Foundationin (maailman johtava murtumien hoitoon erikoistunut yhdistys) Berton Rahn Research Prize:lla sekä kutsuttu kirurgisen tutkimuksen asiantuntijoista koostuvan IDEAL Collaborationin jäseneksi. Keskeisenä teemana Järvisen tutkimusuralla on ollut kriittinen suhtautuminen vallitsevaan tutkimusnäyttöön ja vallitsevien hoitokäytäntöjen arviointi näyttöön perustuvan lääketieteen (nk. Evidence-Based Medicine, EBM) valossa. Valtaosa Järvisen ryhmän tuotoksista on vuosien varrella julkaistu oman alansa johtavissa julkaisusarjoissa, merkittävimpinä yhdeksän julkaisua lääketieteen huippulehdissä (NEJM, Lancet, BMJ, PLoS Medicine, Ann Intern Med, CMAJ). Parhaiten Teppo Järvinen tunnetaan lukuisista osteoporoosin nykyisiä hoitolinjoja kriittisesti arvioineista tutkimuksista sekä kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen huomion saaneesta, lumekirurgia-kontrolloidusta FIDELITY trial:sta. Polven tähystysleikkauksella toteutetun kierukan osapoistoleikkauksen tehoa tutkinut FIDELITY on ensimmäinen lumekirurgia-kontrolloitu tutkimus Suomessa ja yksi ensimmäisistä koko Euroopassa. Dosentti, lääketieteen tohtori Teppo Järvinen nimitettiin viisivuotiseen Jane ja Aatos Erkko Säätiön rahoittamaan ortopedian ja traumatologian professorin tehtävään alkaen. TEPPO JÄRVINEN

12 RIITTA SEPPÄNEN Riitta Seppänen (ent. Suuronen) on syntynyt Rovaniemellä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1981 Helsingistä Hykkylän lukiosta. Hän valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1986 Helsingin yliopistosta. Hän väitteli vuonna 1992 aiheenaan elimistössä liukenevat biomateriaalit suu- ja leukakirurgisten murtumien kiinnittämisessä ja sai lääketieteen tohtorin arvon valmistuttuaan lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1996 (HY). Hänet nimitettiin kokeellisen suu- ja leukakirurgian dosentiksi vuonna 2000 ja kliinisen suu- ja leukakirurgian dosentiksi vuonna 2002 (HY). Tampereen teknillinen yliopisto nimitti hänet biomateriaalitekniikan dosentiksi vuonna Riitta Seppänen sai suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärin oikeudet vuonna 1999 ja suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin oikeudet vuonna Ainoana suomalaisena leukakirurgina hän on suorittanut myös eurooppalaisen leukakirurgitutkinnon (FEBOMS) vuonna Hän on saanut sekä lääkäri- että hammaslääkärikouluttajan erityispätevyydet vuonna Erikoistumisensa jälkeen Seppänen toimi erikoislääkärinä HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikassa ja yliopistonlehtorina HY:n hammaslääketieteen laitoksella. Vuonna 2003 hänet kutsuttiin Tampereen yliopistoon 50% Lääketieteellisten biomateriaalien professoriksi. Vuonna 2004 alusta hänet nimitettiin johtajaksi perustettavaan Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeaan, josta tuli vuoden 2005 alussa Tampereen yliopiston erillislaitos. Vuonna 2007 hänet nimitettiin pysyvään täysiaikaiseen kudosteknologiatutkimuksen professorin virkaan (TaY), jota hän hoiti Helsinkiin siirtymiseensä asti. Riitta Seppäsen tutkimusura alkoi Suomessa kehitetyistä biohajoavista maitohappopohjaisista materiaaleista, joita käytettiin hänen väitöstutkimuksensa valmistumisen jälkeen suu- ja leukakirurgiassa murtumien kiinnittämiseen myös kliinisessä työssä laajalti. Tampereelle siirryttyään hänen tutkimuksensa siirtyi kohti kudosteknologiaa ja yksilöllisiä eläviä varaosia, jolloin maailmassa ensimmäisinä monet luupuutoksista kärsineet suomalaispotilaat saivat avun alunperin heidän omasta rasvastaan valmistetuista luusiirteistä. Vaativaa tutkimusta rahoittivat ulkopuoliset lähteet, suurimpana Tekes sekä yksityiset lahjoittajat. Tampereella Seppänen toimi myös Suomen ainoan monikudospankin, Regea kudospankin ja solukeskuksen, johtajana ja lääketieteellisenä johtajana. Seppänen on saanut useita tunnustuksia, mm. HY:n hammaslääketieteen kandidaattiseuran Vuoden Opettaja- palkinnon, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian Vuoden kouluttaja-palkinnon, Apolloniapalkinnon sekä Arje Scheinin mitalin. Vuonna 2012 hänet nimitettiin sekä Hong Kongin yliopiston kunniaprofessoriksi että Tampereen teknillisen yliopiston kunniatohtoriksi. Seppänen on toiminut ja toimii edelleen useiden kansainvälisten julkaisusarjojen toimitusneuvostoissa ja arvioitsijana. Professori, lääketieteen tohtori, hammaslääketieteen lisensiaatti Riitta Seppänen nimitettiin suu- ja leukasairauksien translationaalisen tutkimuksen professorin tehtävään alkaen.

13 Akseli Hemminki syntyi Helsingissä ja 17-vuotiaana hän valmistui kuuden laudaturin ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Reserviupseerikoulun pioneerilinjan käytyään hän valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1994 ja lisensiaatiksi Opiskelun ohessa tehty väitöskirja hyväksyttiin kunniamaininnalla jo vuotta aiemmin ja se valittiin tiedekunnan parhaaksi. Syöpäbiologian dosentiksi Hemminki nimitettiin 2002 ja 2007 hän valmistui syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäriksi. Hemminki vietti vuodet University of Alabama at Birminghamissa ensin post doc -tutkijana ja sitten apulaisprofessorina erityisaiheenaan translationaalinen eli kliinisiin sovelluksiin tähtäävä syövän geeniterapia. Palattuaan Helsinkiin hän perusti Cancer Gene Therapy Group -tutkimusryhmän ja vuodet hän toimi tutkimusprofessorina. Tutkimustyönsä ohella hän on toiminut yleislääkärinä , sairaalalääkärinä ja erikoislääkärinä tai osastonylilääkärinä 2007 alkaen. Akseli Hemmingin tutkimus on keskittynyt syövän immunoterapiaan ja erityisesti onkolyyttisiin viruksiin, joita tutkimusryhmä on muokannut tavoitteenaan kehittää niistä uusi lääke syöpätauteihin, joihin ei tällä hetkellä ole tarjolla parantavaa hoitoa. Ryhmän keskeinen havainto liittyi virusten kykyyn herättää immuunivaste kasvainta kohtaan, ja sittemmin viruksia on muokattu tavoitteena syövän T-soluterapian mahdollistaminen yleisten kiinteiden kasvaimien hoidossa. Kliinisten tutkimusten pystyttämiseksi Hemminki on perustanut kaksi bioalan yritystä: 2008 Oncos Therapeutics (nykyään Targovax AS) ja 2013 TILT Biotherapeutics. Kumpikin yritys on selvittänyt start up -vaiheen ja stabiloitunut nuoreksi kasvuyritykseksi. Hemmingin suunnittelemilla syöpälääkkeillä on hoidettu yli 300 syöpäpotilasta. Akseli Hemminki on urallaan ohjannut 16 perustutkinto-opiskelijaa, 30 väitöskirjantekijää ja 18 post doc -tutkijaa. Väitöskirjoja on tähän mennessä valmistunut 20 ja lopputöitä 10. Tieteellisiä julkaisuja hänellä on yli 240, kirjoja tai kappaleita 15, patenttihakemuksia 9 ja kongressiabstrakteja noin 300. Hemminki on toiminut 8 kertaa väitöskirjan esitarkastajana tai vastaväittäjänä. Perheestä löytyy vaimo sekä 5-, 7 - ja 10-vuotiaat lapset. Dosentti, lääketieteen tohtori Akseli Hemminki nimitettiin viisivuotiseen Jane ja Aatos Erkko Säätiön rahoittamaan syöpätautien professorin tehtävään alkaen. AKSELI HEMMINKI

14 VILLE PETTILÄ Ville Pettilä on syntynyt Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta (Norssi) Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta Valmistumisen jälkeen hän työskenteli sisätautien apulaislääkärinä ja erikoislääkärin sijaisena Kotkan Keskussairaalassa ja HYKS:n II sisätautien klinikassa Meilahden sairaalassa , sisätautien apulaisopettajana HYKS:ssä ja anestesiologian ja tehohoidon apulaislääkärinä Pettilä valmistui sisätautien erikoislääkäriksi 1993, anestesiologian erikoislääkäriksi 1999 sekä suoritti eurooppalaisen tehohoitolääketieteen tutkinnon (EDIC) Hän aloitti kliinisen tutkimustyönsä HYKS:n Naistenklinikalla ja jatkoi Meilahden sairaalan teho-osastolla hengitysvajauksen, septisen sokin, akuutin munuaisvaurion ja munuaiskorvaushoidon tutkimusalueilla. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi väitöskirjatyön aiheena oli monielinhäiriön arviointi ja ennuste - ja nimitettiin tehohoitolääketieteen dosentiksi Helsingin yliopistoon Pettilä on toiminut HYKS:n tehohoidon ylilääkärinä 2004 alkaen. Hän oli vanhempana tutkijana tehohoidon tutkimuskeskuksessa Melbournessa (ANZIC-RC, Monash University) ja vierailee paraikaaa tutkimusprofessorina Bernissä (Inselspital, Bern University) Pettilä hoiti myös avointa Helsingin yliopiston anestesiologian professorin tehtävää Ville Pettilän tieteellinen tutkimustyö käsittää yli 170 alkuperäisjulkaisua - erityisesti septisen sokin, akuutin munuaisvaurion ja vaikean hyytymishäiriön tutkimusalueilta ja lisäksi yli 40 kansainvälistä vertaisarvioitua muuta julkaisua. Hän on ohjannut 15 tehohoitolääketieteen väitöskirjaa, ohjaa tällä hetkellä 7 väitöskirjaa ja on toiminut joko vastaväittäjänä, väitöskirjatyön esitarkastajana, tai dosentuurin/professuurin arvioijana neljästi. Tutkimuksen painopistealueena on parantaa septisen sokin ja akuutin munuaisvaurion hoitoa selvittämällä käytössä olevien hoitojen vaikuttavuutta ja kehittää uusia hoitomahdollisuuksia ensisijaisesti satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimuksien tulosten avulla. Tutkimusyhteistyöverkosto käsittää suomalaisten teho-osastojen laatukonsortion (FINNICU), sekä pohjoismaisen (SCCTG) ja kansainvälisten kliinisten tutkijaryhmien lisäksi useita kansainvälisiä tutkimuslaboratorioita, joiden kanssa yhteistyössä tähtäin on septisen sokin ja elinhäiriöiden patogeneesin ymmärtämisessä. Dosentti, lääketieteen tohtori Ville Pettilä nimitettiin tehohoitolääketieteen osa-aikaiseen (35%) professorin tehtävään alkaen.

15 Ismo Koponen on syntynyt Kuopiossa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion Linnanpellon lukiosta vuonna Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1987 ja filosofian tohtoriksi 1992 Helsingin yliopistosta. Hänen laskennalliseen fysiikkaan liittyvä väitöskirjansa käsitteli ionisuihkuilla tehtävää materiaalien muuntamisen mallintamista. Hänet nimitettiin fysiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1995 ja didaktisen fysiikan dosentiksi Jyväskylän yliopistoon vuonna Ismo Koponen työskenteli tutkijana Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella jatkaen väitöskirjassa aloittamaansa tutkimustyötä. Vuosina Koponen työskenteli Fysiikan tutkimuslaitoksella, jolloin hänen tutkimustyönsä suuntautui itseorganisoituvien pintarakenteiden kasvun ja rakenteen mallintamiseen. Vuosina tehty laskennalliseen fysiikkaan ja materiaalifysiikkaan liittyvä tutkimustyö on tuottanut kaikkiaan n. 90 vertaisarvioitua julkaisua ja 150 muuta tieteellistä julkaisua. Vuodesta 2000 alkaen Koposen tutkimustyö on suuntautunut yhä enemmän didaktiseen fysiikkaan. Ismo Koposen tutkijan uran rinnalla toinen keskeinen työura on ollut vuodesta 1995 alkaen fysiikan opetus, fysiikan opetuksen kehittäminen ja didaktinen fysiikka. Vuosina hän suoritti opettajan pätevyyteen vaadittavat opinnot ja toimi Ressun lukion fysiikan lehtorina. Tästä tehtävästä hän siirtyi vuoden 1999 lopulla fysiikan yliopistonlehtorin tehtävään Helsingin yliopiston fysiikan laitokselle, vastuualueena fysiikan opettajien fysiikan opetus. Fysiikan opettajankoulutuksesta vastaavana yliopistonlehtorina toimiessaan hänen tutkimustyönsä alkoi painottua yhä enemmän didaktiseen fysiikkaan, jonka kohteena on fysiikan opetuksen ja oppimisen tutkimus fysiikan näkökulmasta. Tähän tutkimukseen ja sen tuloksiin perustuen hän on myös kehittänyt ja uudistanut fysiikan opettajien fysiikan opetusta tuomalla siihen tutkimusperustaisen näkökulman. Koposen tutkimus didaktisessa fysiikassa on alusta saakka keskittynyt vahvasti opettajaksi opiskelevien fysiikan tiedon ja mallintamisen taitojen epistemologiaan ja sen merkitykseen oppimisessa. Vuodesta 2011 alkaen Koposen ryhmänsä kanssa tekemä tutkimus on laajentunut käsiteoppimisen, ajattelun taitojen ja yhteisöllisen oppimisen tutkimukseen ja oppimisprosessien mallintamiseen taustalla olevien kognitiivisten ja sosiodynaamisten tekijöiden ymmärtämiseksi. Koposen didaktisen fysiikan tutkimus on tuottanut n. 20 vertaisarvioitua julkaisua ja n. 70 muuta tieteellistä julkaisua. Tutkimus on myös tuottanut fysiikan opetukseen ja opettajankoulutukseen opetuksellisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjä, jotka kehittävät opettajan sisältötietoa, siihen nojautuvaa ajattelun ja argumentoinnin taitoa, opettajan kykyä hyvään ja johdonmukaiseen kommunikointiin ja reflektiiviseen, itseohjautuvaan oppimiseen. Yliopistotyön ohella Koponen on toiminut myös Ylioppilastutkintolautakunnassa vuodesta 2013 alkaen. Dosentti, filosofian tohtori Ismo Koponen nimitettiin fysiikan aineenopettajankoulutuksesta vastaavan fysiikan professorin tehtävään alkaen. ISMO KOPONEN

16 JUHA HOLOPAINEN Juha Holopainen on syntynyt Valkeakoskella. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Valkeakosken lukiosta vuonna Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 2000 Helsingin yliopistosta ja väitteli lääketieteen tohtoriksi professori Paavo Kinnusen tutkimusryhmästä vuonna Väitöstutkimuksessa selvitettiin bioaktiivisen lipidin seramidin solukalvovaikutuksia. Väitöskirja hyväksyttiin kunniamaininnalla. Juha Holopainen nimitettiin lääketieteellisen kemian ja biofysiikan dosentiksi vuonna Samana vuonna hän aloitti post doc -tutkimuksen sarveiskalvosairauksista professori Timo Tervon ryhmässä. Silmätautien erikoislääkäriksi Holopainen valmistui 2008 ja 2013 hänelle myönnettiin sekä silmäkirurgian erityispätevyys että lääkärikouluttajan erityispätevyys. Silmätautiopin dosentiksi Holopainen nimitettiin vuonna Vuosina Holopainen työskenteli University of British Columbiassa post doc -tutkijana tutkien verkkokalvosairauksien patogeneesiä professori Robert Moldayn ryhmässä. Palattuaan Suomeen Holopainen perusti Helsinki Eye Lab -tutkimusryhmän HYKS:n Silmäklinikalle. Vuonna 2008 Holopainen oli vierailevana tutkijana Sapporon Yliopistossa Japanissa. Holopainen on tehnyt koko kliinisen uransa HYKS Silmäklinikalla ensiksi erikoistuvana lääkärinä ja myöhemmin erikoislääkärinä ja sittemmin silmäkirurgina. Hänen osaamisensa painottuu sarveiskalvon ja silmän etuosan sairauksiin ja silmän etuosakirurgiaan. Holopainen on julkaissut yli 110 alkuperäisjulkaisua ja noin 30 kokoomajulkaisua. Hän on ohjannut viisi väitöskirjaa ja tällä hetkellä hän ohjaa yhtätoista väitöskirjaa. Hänen tutkimusalaansa ovat silmän ja erityisesti kyynelnesteen biofysiikka ja biokemia, silmän pinnan solubiologia ja kliinisistä silmäsairauksista erityisesti sarveiskalvosairaudet. Hänen nykyinen kliininen tutkimustyönsä keskittyy sarveiskalvon inflammatorisiin ja degeneratiivisiin sairauksiin sekä sarveiskalvokirurgiaan ja silmävammoihin. Hänen kokeellisen tutkimustyönsä tavoite on kyynelnesteen rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen ja sarveiskalvon pintasolukon tulehduksen mekanismien selvittäminen. Vapaa-aika kuluu perheen kanssa yhdessäolon merkeissä, matkaillen, veneillen, urheillen ja musisoiden. Hyvä ruoka ja viini ovat Holopaisen sydäntä lähellä. Dosentti, lääketieteen tohtori Juha Holopainen nimitettiin viisivuotiseen Jane ja Aatos Erkko Säätiön rahoittamaan silmätautiopin professorin tehtävään alkaen.

17 Päivi Rajala-Schultz (os. Rajala) on syntynyt Kankaanpäässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kankaanpään lukiosta Hän valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi Eläinlääketieteellisestä Korkeakoulusta vuonna 1989, minkä jälkeen hän toimi useiden vuosien ajan projektitutkijana korkeakoulun Kotieläinhygienian laitoksella ja hoiti myös kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia maakunnassa, pääosin kotiseudullaan Satakunnassa. Tutkimuskokemuksistaan innostuneena Rajala-Schultz päätti hankkia lisäkoulutusta alalle ja pyrki PhD-ohjelmaan Cornellin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Hän aloitti siellä väitöskirjaan tähtäävät opintonsa ja tutkimuksensa 1994, keskittyen opinnoissaan eläinlääketieteelliseen ja kvantitatiiviseen epidemiologiaan. Väitöskirjatyössään hän tutki suomalaisen lypsykarjan terveystarkkailutietoja hyväksikäyttäen sairauksien vaikutusta lypsylehmien maidontuotantoon ja teurastukseen. Väiteltyään Cornellin yliopistosta 1998 Rajala-Schultz aloitti ns. tenure-track virassa, Ohio State University (OSU), College of Veterinary Medicine, epidemiologian professuurissa ja toimi siinä virassa yli 15 vuotta, aina Suomeen palaamiseensa saakka elokuussa OSUssa ollessaan Rajala-Schultz erikoistui edelleen ja suoritti Diplomate of American College of Veterinary Preventive Medicine tutkinnon. Vuonna 2004 Rajala-Schultz nimettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen epidemiologian dosentiksi. Rajala-Schultzin toimenkuvaan OSUssa kuului tutkimuksen lisäksi sekä eläinlääketieteen opiskelijoiden että Master of Science (MS), Doctor of Philosophy (PhD) ja Master of Public Health (MPH) tutkintoon tähtäävien jatko-opiskelijoiden opetus ja koulutus. Hän oli pääohjaaja viidessä ja ohjaaja 15 väitöskirjatyössä, pääohjaaja neljässä ja ohjaaja 16 MS tutkimuksessa ja 15 Master of Public Health opiskelijan (with veterinary public health specialization) lopputyön ohjaana. OSUn eläinlääketieteellisessä koulussa Rajala-Schultz oli aktiivisesti mukana myös jatko-koulutuksen kehittämisessä ja toimi siellä mm. useita vuosia jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtajana. Rajala-Schultz on toiminut kansainvälisesti useiden tutkimusapurahahakemusten arvioijana ja väitöskirjatöiden tarkastajana ja vastaväittelijänä, mm. Norjassa, Tanskassa ja Kanadassa ja myös Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän toimii säännöllisesti useiden alansa tieteellisten julkaisujen käsikirjoitusten vertaisarvijoitsijana ja on mukana alansa tieteellisten ja ammattijärjestöjen toiminnassa. Päivi Rajala-Schultzin tutkimus käsittelee lypsylehmien sairauksia ja terveydenhuoltoa ja eritoten utareterveyttä. Hänen tutkimuksensa pohjana on epidemiologinen lähestymistapa ja se on soveltavaa kenttätutkimusta. Tutkimus arvioi mm. sairauksien riskitekijöitä ja erilaisten ympäristö- ja hoitomenetelmien vaikutusta lehmien terveyteen ja hyvinvointiin ja niiden tuottaman maidon laatuun. Tutkimuksen kattavana tavoitteena on parantaa lehmien terveyttä ja maidonlaatua ja siten myös lypsykarjatalouden kestävyyttä ja kannattavuutta. Viimeisimmät tutkimusprojektit ovat käsitelleet lehmien umpeenpanoa lypsykauden lopussa ja antibioottien käyttöä sen yhteydessä sekä Staphylococcus aureus mastiitin epidemiologiaa. Rajala-Schultzilla on yli 80 tieteellistä julkaisua. Professori, eläinlääketieteen tohtori Päivi Rajala-Schultz nimitettiin maitohygienian ja nautaterveydenhuollon professorin tehtävään alkaen. PÄIVI RAJALA- SCHULTZ

18 TUOMAS HYTÖNEN Tuomas Hytönen syntyi Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi Valkeakosken aikuislukiosta, Päivölän matematiikkalinjalta Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 2001 ja tekniikan tohtoriksi 2003, ja hänet nimitettiin Turun yliopiston matematiikan dosentiksi Hytönen työskenteli väitöskirjaprojektinsa aikana Karlsruhen yliopistossa Saksassa vuonna 2002 ja post doc -tutkijana Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa Suomeen palattuaan hän oli matematiikan assistenttina Turun yliopistossa ja siirtyi sen jälkeen Helsingin yliopistoon, jossa hän toimi Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja akatemiatutkijana Hänet nimitettiin matematiikan apulaisprofessoriksi Hytönen sai Teknillisen korkeakoulun parhaan opiskelijan McKinsey-palkinnon Suomalainen Tiedeakatemia on palkinnut hänet kahdesti, väitöskirjapalkinnolla 2004 ja Väisälän palkinnolla Hytönen on johtanut Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamaa Starting Grant -projektia vuodesta 2011 ja toiminut London Mathematical Societyn lehtiperheen sekä Archiv der Mathematik (Basel) -lehden toimituskunnissa vuodesta Hän piti kutsutun esitelmän Kansainvälisessä matemaatikkokongressissa (ICM) Soulissa Hytösen tutkimus keskittyy harmoniseen analyysiin, ja hän on erityisesti kehittänyt todennäköisyysteoriaan perustuvia menetelmiä singulaaristen integraalien arvioimiseksi. Hänen tunnetuin työnsä on painollisia epäyhtälöitä koskevan A2-konjektuurin ratkaisu vuonna 2010, nimenomaan todennäköisyyspohjaisin menetelmin. Kaikkiaan Hytösellä on noin 60 vertaisarvioitua julkaisua. Hän on ohjannut neljä väitöskirjaa ja toiminut kolmen konferenssin pääjärjestäjänä. Hytönen on luennoinut tutkimuksistaan kaikissa asutuissa maanosissa. Apulaisprofessori, tekniikan tohtori Tuomas Hytönen nimitettiin matematiikan professorin tehtävään alkaen.

19 Mikko Saikku on syntynyt Helsingissä Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1983 Helsingin II normaalikoulusta. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1992 ja filosofian lisensiaatiksi vuonna 1993 pääaineenaan yleinen historia. Jatko-opiskelijana hän työskenteli vierailevana tutkijana vuosina kolmessa yhdysvaltalaisessa yliopistossa (University of Kansas, University of Texas at Austin ja University of Mississippi). Saikku puolusti vuonna 2001 Helsingin yliopistossa Suomen ensimmäistä Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineen väitöskirjaa. Hänet nimitettiin Tampereen yliopiston ympäristöhistorian dosentiksi vuonna 2002 ja Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentiksi vuonna Saikku työskenteli Helsingin yliopiston ulkoeurooppalaisten maiden historian assistenttina vuosina ja sekä Suomen Akatemian tutkimusassistenttina vuosina Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston Pohjois- Amerikan tutkimuksen yliopistonlehtoriksi vuonna 2001 ja kutsuttiin Tampereen yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen Erkko-professuuriin vuonna Lisäksi hän toimi Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professorina useaan otteeseen vuosina sekä Helsingin yliopiston yleisen historian professorina vuosina Saikku on työskennellyt Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa vuodesta Saikulla on ollut lukuisia akateemisia luottamustehtäviä Yhdysvaltain tutkimuksen ja ympäristöhistorian alojen kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Hän on Suomen Yhdysvaltain tutkimuksen seuran perustajajäsen ja toiminut jatkuvasti seuran johtotehtävissä, mm. sen puheenjohtajana vuosina , ja Hänet on valittu pohjoismaisten Yhdysvaltain tutkijoiden seuran (Nordic Association for American Studies) puheenjohtajaksi ja tieteenalan eurooppalaisen kattojärjestön (European Association for American Studies) hallituksen jäseneksi nelivuotiskaudelle Hän toimii Journal of American History -julkaisun (Organization of American Historians) Suomen kirjeenvaihtajana ja American Studies in Scandinavia -aikakauskirjan toimitusneuvostossa sekä arvioi säännöllisesti käsikirjoituksia alojensa johtaviin julkaisuihin. Saikku on myös osallistunut lukuisten kansainvälisten konferenssien järjestämiseen. Saikku on työskennellyt aktiivisesti Yhdysvaltain tutkimuksen kehittämiseksi Suomessa. Parhaillaan hän ohjaa kahdeksaa alan väitöskirjaa. Saikku on saanut lukuisia kotimaisia, yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia apurahoja tutkimus- ja opetustyötään varten. Hän on esitelmöinyt kymmenissä kansainvälisissä konferensseissa ja luennoi säännöllisesti yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Saikku on myös tiedotusvälineiden usein käyttämä asiantuntija sekä ympäristöhistoriaan että pohjoisamerikkalaiseen kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä. Tutkimustyössään Mikko Saikku on keskittynyt erityisesti Pohjois-Amerikan ympäristöhistoriaan ja Yhdysvaltain eteläosien kulttuuriin poikkitieteisessä American Studies -viitekehyksessä. Hänen kymmeniä nimekkeitä kattava tieteellinen tuotantonsa on julkaistu pääosin Yhdysvalloissa. Parhaillaan Saikku työskentelee pohjoismaista ja pohjoisamerikkalaista luontosuhdetta vertailevan laajan monografian parissa. Dosentti, filosofian tohtori Mikko Saikku nimitettiin Yhdysvaltain tutkimuksen professorin tehtävään alkaen. MIKKO SAIKKU

20 AULI VÄHÄKANGAS Auli Vähäkangas on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Martinlaakson lukiosta Vantaalta vuonna Lukioaikaan kuului vuosi vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Vähäkangas valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta Maisterivaiheen opintoihin kuului vaihto-opiskeluvuosi Tansaniassa. Teologian tohtoriksi hän väitteli 2004 ja hänet nimitettiin pastoraaliteologian dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna Akateemisen opettajauransa Vähäkangas aloitti Makumira University Collegessa, Tansaniassa, jossa hän opetti vuodet teologian kandidaatti- ja maisteriohjelmissa. Yhden pidemmän kotimaanjakson aikana hän toimi vuoden tutkijana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ( ), muutoin väitöskirja valmistui opetustyön ohessa. Suomeen palattuaan Vähäkangas työskenteli Diakonia-ammattikorkeakoulussa ( ) hoitaen useita sijaisuuksia lehtorina ja yliopettajana. Noina vuosina hän oli mukana toteuttamassa ilmiöpohjaista opetusuudistusta. Vuonna 2009 Vähäkangas nimitettiin käytännöllisen teologian vakinaiseen yliopistonlehtorin tehtävään Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Lukuvuoden hän toimi ma. käytännöllisen teologian professorina. Vähäkangas on tutkinut laajasti pastoraaliteologian teemoja mm. lapsettomuutta, hiv-positiivisena elämistä, aids-saattohoitoa ja samaa sukupuolta olevien pariskuntien kokemuksia kirkosta. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä Youth at the margins-tutkimushanketta, jossa on mukana lähes 30 tutkijaa neljästä eri maasta. Hankkeen aloitusvaiheessa vuonna 2013 Vähäkangas toimi vierailevana tutkijana Stellenboschin yliopistossa, Etelä-Afrikassa. Vähäkankaan ohjauksessa on valmistunut 25 käytännöllisen teologian pro gradu tutkimusta. Parhaillaan hän ohjaa kymmentä väitöskirjaa. Hän on toiminut esitarkastajana ja vastaväittäjänä Suomessa ja Norjassa. Vuoden 2014 alusta hän on toiminut teologisen tiedekunnan opetusvaradekaanina. Dosentti, teologian tohtori Auli Vähäkangas nimitettiin käytännöllisen teologian professorin tehtävään alkaen.

21 Sara Negri syntyi 21. tammikuuta 1967 Italian Padovassa. Hän valmistui pääaineena matematiikka vuonna 1991 ja väitteli tohtoriksi logiikan alalta vuonna 1996 Padovan yliopistossa. Ennen pysyvää Suomeen muuttamistaan 1996, Negri oli tutkijana Lontoon Imperial Collegessa. Hän on toiminut tutkijana useammassa Suomen akatemian projektissa Helsingin yliopiston filosofian laitoksella. Vuonna 1998 hänet nimitettiin logiikan dosentiksi. Vuodesta 2002 vuoteen 2012 hän toimi kaksi peräkkäistä kautta akatemiatutkijana, ja vuosina Akatemian tutkimusprojektin johtajana. Sen jälkeen hän on toiminut vanhempana tutkijana vuoteen 2014 ja Helsingin tutkijakollegiumin jäsenenä Sara Negri on vieraillut monissa yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa ulkomailla: Amsterdamin yliopisto, Chalmers, St Andrews, Institut Mittag-Leffler, Münchenin yliopisto Humboldt-stipendiaattina, ja Toulouse. Hän on ohjannut neljä väitöskirjaa valmiiksi. Dosentin opetuksensa lisäksi hän on pitänyt intensiivikursseja ja luentosarjoja Milanossa, Dresdenissä, Minhon yliopistossa, Pietarissa, Kanazawassa, Pisassa, ja Gargnanon logiikan kesäkoulussa. Hän on pitänyt kutsuesitelmiä tutkimustuloksistaan noin 60 kv. kongressissa ja vierailuluennossa. Sara Negri on Scandinavian Logic Society ja Italian Society for Logic and Philosophy of Science -järjestöjen johtokunnan jäsen. Hän on myös toiminut tutkimusprojektien arvioitsijana useampien eurooppalaisten rahoitusjärjestöjen kutsumana ja osallistunut Italian yliopistojen tutkimuksen tason arviointiin (VQR ). Kahdella Cambridge University Pressin julkaisemalla monografialla yhteistyöna Jan von Platon kanssa, Structural Proof Theory ja Proof Analysis, ja noin 50 tutkimusartikkelilla Negri on edistänyt merkittävästi seuraavia aloja: todistusteoria, modaalinen ja ei-klassillinen logiikka, filosofinen logiikka, formaalinen epistemologia, matemaattinen logiikka ja perustetutkimus, formaalinen topologia, laskennallinen ja sovellettu logiikka. Dosentti, Doctor of Philosophy Sara Negri nimitettiin teoreettisen filosofian professorin tehtävään alkaen. SARA NEGRI

22 LEENA HALILA Leena Halila on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan tyttölyseosta Hän valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1977, oikeustieteen lisensiaatiksi 1993 ja oikeustieteen tohtoriksi Väitöskirja koski hallintoprosessin oikeusturvatakeita. Halila nimitettiin hallinto-oikeuden dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna Halila on aloittanut työuransa 1977 Lääkintöhallituksessa. Suoritettuaan tuomioistuinharjoittelun ja saatuaan varatuomarin arvon 1979 Halila siirtyi 1980 korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hän toimi siellä nuorempana ja vanhempana hallintosihteerinä vuoteen 1992, jolloin hän siirtyi Helsingin yliopistoon valmistelemaan väitöskirjaa. Väiteltyään Halila on toiminut vuosina eri ajanjaksoja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viimeksi esittelijäneuvoksena ja ma. hallintoneuvoksena sekä vuosina oikeusministeriössä lainsäädäntöneuvoksena. Hän on osallistunut runsaasti eri hallinnonalojen lainsäädäntöhankkeisiin sekä toiminut laajasti asiantuntijatehtävissä. Helsingin yliopistossa Halila on toiminut assistenttina , tutkijatohtorina 2000 sekä ma. professorina , 2006 ja Halilan tutkimustyö on keskittynyt hallintoprosessi- ja hallintomenettelyoikeuteen sekä monografioissa että artikkeleissa. Tutkimuskohteina ovat olleet mm. hallintoriita-asiat, viranomaisen asema hallintoprosessissa sekä valituskiellon ja valitusluvan käyttöalaan liittyvät kysymykset. Sittemmin aihealueiksi ovat nousseet Halilan vetämien lainsäädäntöhankkeiden pohjalta hallinnon oikaisuvaatimusjärjestelmä ja hallinnolliset sanktiomaksut. Vuonna 2011 ilmestyi toisen henkilön kanssa teos Oikaisumenettely hallinnossa. Halila on tehnyt tutkimustyötä mm. Max Planck Instituutissa Heidelbergissa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja European University Institutessa Firenzessä. Halila on johtanut vuoden 2012 alussa käynnistynyttä pohjoismaista tutkimushanketta Administrativa sanktionsavgifter, jonka päärahoittaja on Pohjoismaiden ministerineuvosto. Vankka käytännön kokemus näkyy Leena Halilan julkaisutoiminnassa ja hänen opetustyössään yliopistossa. Halila on toiminut Oikeustiede-Jurisprudentian toimittajana, ja hän kuuluu Lakimies-lehden toimitusneuvostoon. Hänellä on ollut tehtäviä valtion taidehallinnossa, ja hän on Ida Aalberg -säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja. Dosentti, oikeustieteen tohtori Leena Halila nimitettiin hallintooikeuden professorin tehtävään alkaen.

23

24