Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2014 Sivu 1

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2014 Sivu 1 Kaupunginvaltuusto Kokoustiedot Aika Maanantai klo Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Taavitsainen Satu, puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, 1.varapuheenjohtaja Poissa Aho Eero Aholainen Markku Ahonen Liisa Barck Paavo Berndt Rauni Harmoinen Taina Heinänen Raimo Hokkanen Marita Huoponen Marianne Hämäläinen Marja Hölttä Elina Järvinen Sami Kakriainen Markku Kauppi Marja Kauria Outi Kivinen Harri Koivikko Jyrki Korhonen Tapani Korhola Anne, varavalt. Kuikka Seija Lehkonen Raine Liikanen Veli Mielonen Hannu Miettinen Mauri Miettinen Olli, varavalt. Moilanen Pekka Nepponen Olli Nieminen Kalle Nykänen Heikki Himanen Vesa Oksa Pertti, 2. varapuheenjohtaja Pekonen Petri Oksman Juhani Piispa Matti Puikkonen Tero Pulkkinen Satu Pyrhönen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka Pöyry Pekka Rantalainen Erkki Roivas Jari Salo-Oksa Armi Seppälä Arto Siiskonen Pirjo, varavalt. Siitari Keijo Siitari Markku Siitonen Mikko Strandman Jaana Toivakka Lenita Toivonen Hannu Tullinen Hannu Turkia Markku Ukkonen Osmo Valtola Pirkko Vartiainen Jaana Viitamies Pauliina Vuori Juha Väänänen Jaakko Ylönen Päivi

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2014 Sivu 2 Muut saapuvilla olleet Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Liikanen Ari, hallintojohtaja/sihteeri Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja Riihelä Jouni, tekninen johtaja Siira Heikki, talousjohtaja Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja Tolonen Satu-Mari, viestintäpäällikkö Töttölä Kimmo, henkilöstöjohtaja Peltomaa Hannu, kaupungingeodeetti Peltonen Merja, toimistosihteeri Asiat :t 1-15 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Satu Taavitsainen Ari Liikanen Pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Mauri Miettinen Kalle Nieminen Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Hallintojohtaja Ari Liikanen

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 / 3 Valtuustoaloite / Esteetön Mikkeli 4 / 4 Liite 1 Valtuustoaloite työntekijöiden joustavasta käytöstä eri tehtäviin yli toimialojen 5 / 5 Liite 1A-1C Valtuustoaloite kouluruoan tason turvaamisesta 6 / 6 Valtuustoaloite vajaakuntoisten henkilöiden veloituksettomasta paikallis- ja palveluliikenteen käytöstä Mikkelin alueella 7 / 7 Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin vammaisten ja vanhusten kuljetuspalveluiden järjestämiseksi 8 / 8 Eron myöntäminen Pasi Kutvoselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen 9 / 9 Liite 2-4 Maaherrankadun yksisuuntaisuus välillä Raatihuoneenkatu Savilahdenkatu sekä valtuustoaloite Mikkelin torille on järjestettävä toriasiakkaille 20 pysäköintipaikkaa / Kaupunkisuunnittelun lausunto 10 / 10 Konserniosan lakkauttaminen 11 / 11 Lainan takaus, Haukivuoren vanhustentalosäätiö 12 / 12 Liite 5 Mikalo Oy:n Ristiinan vuokratalot ja Suomenniemen asunto-osakeyhtiön lainat 13 / 13 Vesiosuuskunta Majavan lainatakaus 14 / 14 Liite 6-11 Kalevankankaan asemakaavaan liittyvä maankäyttösopimus ja siihen liittyvä maanvaihto / Suomen valtio 15 / 15 Muut asiat / huomioimiset

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo ja Mikkelin Kaupunkilehti Ehdotus Päätös Kaupunginvaltuusto: Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Vesa Himanen, Pertti Oksa ja Petri Pekonen olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Anne Korhola, Olli Miettinen ja Pirjo Siiskonen. Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 56 varsinaista valtuutettua ja 3 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Mauri Miettinen ja Kalle Nieminen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Mauri Miettinen ja Kalle Nieminen.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 669 / 2013 Valtuustoaloite / Esteetön Mikkeli Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Jorma Telkkä esitti valtuustoaloitteenaan otsikossa mainitusta asiasta seuraavaa: "Rempat yleistyy, kun väestön ikääntyy. Tarve esteettömästä asuinympäristöstä kasvaa. Kuopion asuntomessuilla oli vammaiselle perheelle suunniteltu omakotitalo. Se sai väljyytensä takia kiitosta osakseen. Esteetön toimintaympäristö helpottaa muidenkin ihmisten elämää. Kaikille soveltuva ja turvallinen elinympäristö tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet asua ja osallistua yhteiskunnan toimintoihin riippumatta iästä, sairaudesta tai vammasta. Tämä merkitsee liikkumisen helppoutta, palveluiden saatavuutta sekä riittävää väljyyttä rakennetun ympäristön mitoituksissa. Esteettömyys ei ole ylimääräistä hyväntahtoisuutta vaan tasa-arvon näkökulmasta osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan vuoden 2000 alussa. Laki edellyttää ulkoalueiden ja rakennusten suunnittelussa esteetöntä rakentamista, niin että ne soveltuvat myös toimintarajoitteisten ihmisten käyttöön. Lakia täydentää maankäyttöja rakennusasetus, jossa määritellään tarkemmin liikkumisesteettömän rakentamisen kohteet. Asetustakin tarkemmat säädökset ja rakentamisohjeet sisältyvät Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Määräyskokoelman osiossa F1 säädetään julkisten tilojen liikkumisesteettömästä rakentamisesta, osiossa F2 rakennusten käyttöturvallisuudesta ja osiossa G1 asuntosuunnittelusta. Esteettömyys tarkoittaa mm. seuraavaa. Pääovilta pois kynnykset ja luiskat tilalle. Sisääntulot ovat avaria ja katettuja. Käsijohteet sijoitetaan portaiden molemmin puolin ja leveissä portaissa keskelle. Kulkuväylät ovat sileitä, kovia ja luistamattomia. Korkeisiin tasoeroihin rakennetaan reilusti hissi. Esitän, että Kaupunginhallitus käynnistää hankkeen Esteetön Mikkeli esteettömyyden lisäämiseksi asuinkunnassamme Mikkelissä jo erityisesti sen ydinkeskustassa. Mikkeli

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Jorma Telkkä" Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta asuntotoimen, sosiaalitoimen, tilahallinnon ja rakennusvalvonnan lausunnot. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää aloitteen johdosta kohteliaimmin seuraavaa: Valtuutettu Jorma Telkkä esittää aloitteessaan erityisesti esteetöntä toimintaympäristöä helpottamaan vammaisten elämää. Samalla aloitteessa todetaan, että esteetön toimintaympäristö helpottaa muidenkin ihmisten elämää. Sosiaali- ja terveystoimi on kiinnittänyt suunnitelmissaan vuosien aikana huomiota vammaisten henkilöiden tasavertaiseen asemaan kaupungin palveluissa. Vammaispalveluiden tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja tavoitteena sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen. Palvella henkilöitä, joilla on pitkäaikaisia erityisisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Täydentää vammaisen henkilön käytettävissä olevia kaikkia normaalipalveluja (eli silloin kun normaalipalvelut eivät riitä on vammaisella henkilöllä käytettävissä vammaispalvelulain mukaiset palvelut). Aloitteessa nostetaan erityisesti esille esteettömyys. Vammaispoliittisessa ohjelmassa, jonka valtuusto hyväksyi osaltaan elokuussa 2004 korostetaan vahvasti esteettömyyttä. Siinä todetaan mm. että ympäristön, tuotteiden ja palvelujen tulee olla esteettömyysperiaatteen mukaisia, jotta ne tukevat vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista. Esteettömyys jaetaan fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen osa-alueeseen. Fyysisellä esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön, infrastruktuurin sekä käytössä olevien laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen hyvää saatavuutta. Onnistunut esteetön kokonaisuus vaatii sitä, että tavoitteet on sisäisesti kaikilla suunnittelun ja rakentamisen tasolla.

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 8 Ohjelman mukaan esteettömyyskartoitus, jossa on mukana julkiset rakennukset ja yhdyskuntarakentaminen on tarkoitus tehdä Vammaisneuvosto osaltaan tarkkailee julkisen uudisrakennuttamisen esteettömyyttä toimikaudella. Sosiaali- ja terveyslautakunta on samaa mieltä aloitteessa esitettyjen esteettömyyskriteereiden kanssa. Nämä tulee ottaa huomioon teknisen suunnittelun yhteydessä. Kaupunginhallitus on hyväksyessään Mikkelin vammaispoliittisen ohjelman "yhdenvertainen, esteetön ja yhteisöllinen Mikkeli" edellyttänyt, että kukin hallintokunta ottaa huomioon suunnitelmissaan vammaispoliittisessa ohjelmassa esitetyt suositukset ja näkemykset mahdollisimman tasavertaisen ja esteettömän ympäristön saamiseksi Mikkeliin. Sosiaali- ja terveyslautakunta totetaa aloitteen johdosta, että mainitut seikat, joita aloitteessa esitetään on otettu huomioon vammaispoliittisessa ohjelmassa vuosille ja toteaa ettei tässä vaiheessa ole syytä ryhtyä erillisiin toimenpiteisiin, vaan seurata vammaispoliittisen ohjelman asettamia tavoitteiden toteutumista suunnittelukaudella. Ehdotus: Sosiaalijohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta antanee edellä mainitun lausunnon valtuustoaloitteeseen. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Jorma Telkkä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn alkaessa klo Asuntotoimen lausunto "Lausunnossani keskityn aravalainoitettuun vuokra-asuntokantaan. Tällä hetkellä ei toistaiseksi suunnitella rakennettavaksi uusia aravavuokrataloja joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta esim. kehitysvammaisille. Aravarahoitteista asuntotuotantoa on jo pitkään säädelty rakentamisohjeilla, joissa mm. esteettömyys on otettu huomioon esimerkiksi asunnon yhden WC:n on ollut täytettävä tilanormi pyörätuolin käytöstä. Tämän hetkisessä aravavuokra-asuntokannassa (n asuntoa, Mikkelin Vuokratalot Oy:llä n asuntoa) suurimpana ongelmana esteettömyyden kannalta on hissien puute. Vuokrataloissa on kaavoitusmääräyksistä johtuen tosiasiassa 4-kerroksisia hissittömiä

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 9 taloja, joiden pohjakerroksissa ei ole ollenkaan asuntoja. Hissien tarve matalammissakin kerrostaloissa tiedostettiin, mutta asuntohallituksen/valtion asuntorahaston hyväksymään hintaan ei voitu saada mahtumaan hissien rakentamista. Mikkelin Vuokratalot Oy:n suunnitelmallinen vuokratalojen perusparannus on jatkunut vuosia. Perusparannusten yhteydessä on myös mietitty hissien rakentamista, mutta 3-kerroksisiin lamellitaloihin, joissa yhdessä portaassa on 9-12 asuntoa, hissin rakentaminen olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Kun perusparannukseen käytettiin aravalainoitusta, ei myöskään perusparannuksessa olisi voitu saada hissien hintaa hyväksytettyä. Hissien rakentamiseksi on mietitty erilaisia vaihtoehtoja mm. Peitsarin alueella lisärakentamista. Mikkelin Vuokratalot Oy on aloittanut vuonna 2003 hissiprojektin Peitsarin alueella tarkoituksena rakentaa 14 taloon yhteensä 28 hissiä. Peitsarin hissiprojektin toteuttaminen tapahtuu 4 hissiä/vuosi. Hissien rakentaminen on toteutunut vuonna 2002 laaditun aikataulun mukaisesti. Vuoden 2004 lopussa oli neljään taloon rakennettu 8 hissiä. Muihinkin kohteisiin rakennetaan hissejä mahdollisuuksien mukaan perusparannusten yhteydessä edellyttäen että se on myös taloudellisesti perusteltua. Vuoden 2006 aikana perusparannettavaan kohteeseen Kuppitie 1 ja 3 rakennetaan 6 hissiä. Hissien rakentamiseen ja korjaukseen sekä ympäristön esteettömäksi tekemiseen saadaan 50 prosenttia avustusta valtiolta. Aravalainoitetun asuntotuotannon rakentamismääräykset ovat myös muuttuneet niin, että uustuotannossa kaikissa 3-kerroksisissa taloissa pitää olla hissi. Esteettömyyteen on pyritty aravalainoitetussa vuokra-asuntotuotannossa myös siirtymällä 3-4 _ kerroksisten kerrostalojen rakentamisesta pienimuotoisempaan tuotantoon. On rakennettu 2- kerroksisia ns. luhtitaloja ja rivitaloissa on pyritty perheasunnotkin saamaan yhteen tasoon ottaen huomioon että Mikkelissä oli 2-kerroksisia rivitaloasuntoja paljon. Tämän mahdollisti yhteistyö kaavoituksen kanssa. Mikkelin Vuokratalot Oy toteuttaa suunnitelmallista perusparannusta, jossa otetaan huomioon yhtenä tekijänä asunnon, talon ja piha-alueen esteettömyys. Perusparannusten yhteydessä on poistettu mahdollisuuksien mukaan talojen ulkopuolella olevia portaita ja siirretty sisäänkäyntiä. Perusparannusten yhteydessä varustetaan johtotiet varaputkituksin, mikä mahdollistaa tarvittaessa mm. vanhuksille asennettavien apulaitteiden sähköistämisen. Varsinaiset asuntojen muutostyöt vammaisille sopiviksi toteutetaan yleensä vammaispalvelun kustantamana. Mikkelin Vuokratalot Oy on myös itse kustantanut joitakin yksittäisiä muutostöitä. Yhtiön taloihin on aikaisempina vuosina tehty jo rakentamisen yhteydessä muutamia vammaismitoitettuja asuntoja.

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 10 Aravalainoitetuissa palvelutaloissa on noudatettu erikseen annettuja suosituksia ns. inva-asuntojen rakentamisesta. Asuntotoimenpäällikkö Eeva-Kaarina Niemelä" Rakennusvalvonnan lausunto "Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu rakentamiseen liittyvä yleinen neuvonta ja ohjaus. Vaativimmissa kohteissa kehotetaan rakennushankkeeseen ryhtyvää järjestämään suunnittelun aloituskokous, jossa voidaan käydä läpi myös esteettömyydelle asetettavia vaatimuksia. Rakennusvalvonta edellyttää uudisrakentamisen yhteydessä, että maakäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen ja rakennusmääräyskokoelman F1 ja G1 määräykset täyttyvät. Viranomainen voi hakemuksesta myöntää vähäisen poikkeamisen määräyksistä, kun siihen on perusteltu syy. Rakennuslupahakemuksen liitteinä olevissa pääpiirustuksissa on esitettävä, että määräykset täyttyvät esteettömyyden osalta: mm. kulkuyhteydet kuten esim. luiskat, portaat, oviaukot yms. ovat riittävät sekä liikuntaesteisille on osoitettu tarpeelliset määrät liikuntaesteisille mitoitettuja ja varustettuja hygieniatiloja. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakentamismääräykset eivät ole velvoittavia kuin siltä osin, mitä mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttää. Laajojen yleiseen käyttöön tulevien palvelu- ja liikerakennusten pyydetään lupavalmistelun yhteydessä tarvittaessa vammaisneuvostolta lausuntoa. Rakennushankkeen aloituskokouksissa painotetaan rakennuskohtaisesti huomioitavia esteettömyyteen liittyviä asioita, joita ei välttämättä suunnitelmissa ole voitu esittää. Käyttöönotto- ja loppukatselmuksissa kirjataan havaitut puutteet korjattavaksi. Turvallisuusselvitys edellytetään niissä rakennuksissa, jossa toimintakyvyltään alentuneiden tai rajoitettujen henkilöiden edellytykset pelastua tulipalosta tulee selvittää. Rakennusvalvonnalla on edustus Mikkelin kaupungin esteettömyystyöryhmässä. Mikkelin kaupungin esteettömyys suunnitelman laatiminen on käynnistynyt ja valmistuu toukokuussa Työryhmä on nimetty, jossa on edustettuina eri toimialojen edustajia. Rakennusvalvonta on nimennyt oman edustajansa tähän työryhmään. Sari Valjakka rakennustarkastaja"

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 11 Teknisen lautakunnan jaosto Valmistelija kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen, p Tilakeskuksen lausunto Mikkelin kaupunki on tehnyt vuonna 2012 päätöksen laadituttaa Mikkelin kaupungin esteettömyyssuunnitelman. Suunnitelman laadinta on tilattu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä ja laadintaa on ohjannut laaja-alainen eri toimialoilta koostuva virkamiestyöryhmä, jossa on ollut myös tilakeskuksen edustus. Suunnitelma on nyt valmistumassa. Lainaus suunnitelmasta: "Mikkelin kaupungin esteettömyyssuunnitelman tavoite on esteetön Mikkeli. Mikkelissä esteettömiä tulevat olemaan sekä ympäristö että palvelut. Palvelujen ja viestinnän pitää olla kaikkien saavutettavissa. Esteettömyys on tahtotila, johon kaikki Mikkelin toimijat sitoutuvat. Jokaiselle Mikkelin kaupungin päätoimialoilla työskentelevälle pitää saada esteettömyysnäkökulma päivittäiseen työhön. Esteettömyys on osa normaalia työtä, ei aikaa vievää suuria lisäkustannuksia aiheuttavaa työtä. Tämä suunnitelma on yksi keskeinen työkalu lähivuosien esteettömyystyössä." Suunnitelmaan on kirjattu esteettömyyden nykytila päätoimialoittain ja toimintamalli lähitulevaisuudessa. Lainaus suunnitelmaan kirjatusta kaupungin kiinteistöjä / tilakeskusta koskevasta kehittämisnäkemyksestä: "Mikkelin kaupungin/tilakeskuksen tulevien uudis-, saneeraus- ja muutoskohteiden esteettömyys varmistetaan ottamalla jokaisen suunnittelukokoukseen erillinen pykälä esteettömyysasioista. Lisäksi esteettömyys varmistetaan erilaisten muistilistojen (RT muistilista pääsuunnittelijalle) ja muiden tarkastuslistojen avulla. Jokaisesta uudis- ja peruskorjaushankkeesta pyydetään jo hankesuunnitteluvaiheessa lausunto vammaisneuvostolta. Rakennusvaiheessa vaikeat kohdat varmistetaan toimintakokein/ esteettömyyskävelyn avulla. Erityistilojen ja -ryhmien esteettömyysasioissa hyödynnetään käyttäjien kokemusperäinen palautetieto." Tulevissa uudis- ja peruskorjaushankkeissa tilakeskus tulee viemään edellä kuvatun toimintamallin käytäntöön. Haasteellista esteettömyyden huomioimisessa tulee olemaan eri käyttäjien esteettömyystarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen sekä etenkin vanhoissa suojelurakennuksissa liikuntaesteisyyden huomioiminen.

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 12 Kaupunginvaltuusto Ehdotus: Kiinteistöjohtaja: Teknisen lautakunnan jaosto antaa edellä kuvatun tilakeskuksen lausunnon valtuustoaloitteeseen esteetön Mikkeli. Päätös: Teknisen lautakunnan jaosto: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee edellä olevat lausunnot tietoonsa saatetuksi vastauksena valtuutettu Jorma Telkän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevat lausunnot tietoonsa saatetuksi vastauksena valtuutettu Jorma Telkän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin.

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 13 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus / 100 / 2009 Valtuustoaloite työntekijöiden joustavasta käytöstä eri tehtäviin yli toimialojen Kaupunginvaltuusto Keskustan valtuustoryhmä esitti valtuustoaloitteenaan otsikossa mainitusta asiasta seuraavaa: "Mikkelin kaupungin talouden tasapainottamisen yhteydessä on sovittu henkilöstömäärän vähentämisestä. Työntekijöiden ja muuttuneiden olosuhteiden takia työtehtävät ovat tilapäisesti ruuhkautuneet ja aiheuttaneet kuntalaisten saamien palveluiden viivästymistä. Työn uudelleen organisoinnissa niin hallinnollisesti kuin toiminnallisesti on päästävä tiukoista toimi- ja hallintorajoista pois. Työtehtäviä ja toimenkuvia on pystyttävä joustavasti muokkaamaan ja niukkoja resursseja kohdennettava oikein. Kaupungin on pystyttävä selviytymään lakisääteisistä tehtävistä esim. toimeentulotukipäätösten käsittely. Henkilöstöä on koulutettava ja motivoitava ns. "moniosaajiksi". Tämän on koettu henkilöstön keskuudessa lisäävän työn kiinnostavuutta ja kaupunki-organisaation kokonaisuuden hallintaa. Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Mikkelin kaupunki priorisoi kaupungin ja kuntalaisten kannalta välttämättömät työtehtävät ja turvaa niiden henkilöstöresurssit kaikissa olosuhteissa. Mikkelissä Keskustan valtuustoryhmä Pekka Moilanen Päivi Ylönen Heikki Nykänen Matti Piispa Martti Lokka Heikki Leppänen Seija Korhonen Markku Kakriainen Vuokko Rehn Tero Puikkonen Petri Pekonen Kirsi Liukkonen Matti Kunnas Jaana Strandman"

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 14 Kaupunginvaltuusto Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta henkilöstö- ja kehittämispalveluiden lausunnon. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Henkilöstöpalveluilta on saatu lausunto, joka on liitteenä. Henkilöstöpalveluiden lausunto Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi henkilöstöpalveluiden lausunnon vastauksena keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Henkilöstöpalveluiden lausunto Liite 1 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi henkilöstöpalveluiden lausunnon vastauksena keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin.

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 15 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus / 5121 / 2009 Valtuustoaloite kouluruoan tason turvaamisesta Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Liisa Ahonen esitti Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikossa mainitusta asiasta seuraavaa: "Suomessa on annettu maksuton kouluruokailu lapsille ja nuorille jo 60 vuotta. Ruoan kohonnut hinta on asettanut kuitenkin kovat haasteet kouluruokailulle koko maassa. YLE:n teettämän tutkimuksen mukaan kouluruokaloissa on jouduttu vakavasti pohtimaan ateriavalikoiman supistamista. Esimerkiksi viime vuoden syyskuussa elintarvikkeiden hinnat olivat Suomessa keskimäärin yli kymmenen prosenttia ylempänä kuin vuotta aiemmin. Kouluaterian laatu on erittäin monessa kunnassa laskenut. Kouluaterian laadun heikkeneminen heijastuu ruokalautasten sisältöön - ja koululaisten hyvinvointiin. Kouluissa on myös lisätty ruokailijakohtaisia rajoituksia vaikkapa kalapalojen tai lihapullien jakeluun. Kasvuiässä olevien nuorten kohdalla ruokarajoitteet ovat liian tiukat. Tutkimusten mukaan erityisesti viikonlopun jälkeen osa oppilaista on hyvin nälkäisiä. Tuoreen leivän tai salaattien tarjoilu on vähentynyt ja maito on saatettu vaihtaa huokeampaa tiivistemehuun. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri on todennut, että ruoan hinnan ja muiden kustannusten noustessa alkaa olla mahdotonta valmistaa laadukasta, ravitsemuksellisesti täysipainoista ja maistuvaa kouluateriaa nykyisillä resursseilla. Annosta kohti annettava elintarvikemääräraha on yksinkertaisesti liian pieni ja uhkaa pienentyä eri puolilla maata edelleen, siksi kouluruokailuun kohdennettavia määrärahoja on lisättävä. Hyvin suunniteltu ja huolella toteutettu kouluruokailu on osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, joka tuo kuntaan säästöjä myöhemmin. Kouluruokailulla on merkittävä vaikutus kansanterveyteen. Valtioneuvosto antoi kesäkuussa periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista, jossa velvoitetaan julkista sektoria noudattamaan joukkoruokailusta annettuja suosituksia aiempaa tarkemmin. Kouluruokailujen kilpailutuspyynnöissä tulisi olla mukana konkreettisia terveys- ja laatukriteereitä, jottei hinnasta muodostu ainoa ratkaiseva tekijä.

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 16 Lähiruokaa tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan kouluruoan valmistuksessa. Kouluruokailulla voidaan myös tukea aluetaloutta, työllisyyttä ja kunnan kilpailukykyä. Mikkelissä on pienillä määrärahoilla pyritty valmistamaan maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Ruoan kohonnut hinta asettaa kuitenkin kovat haasteet kouluruokailulle jatkossa myös meillä. Edellä olevan perusteella esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy selvittämään kouluruoan suositusten mukaisuutta sekä laatii suunnitelmat siitä, miten varataan riittävät resurssit laadukkaan, ravitsemuksellisesti täysipainoisen ja maistuvan kouluruoan tuottamiseen elintarvikkeiden hinnannoususta huolimatta. KD Valtuustoryhmä Liisa Ahonen Pekka Sippo Sami Järvinen Raija Pajunen PS Valtuustoryhmä Markku Siitari Pertti Lehtinen" Timo Hirvonen Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta nuorisovaltuuston, ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtajan ja opetustoimen lausunnot. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Opetustoimen ja ruoka- ja puhtauspalveluiden lausunto : "Koululounas sisältää päivittäin lämpimän pääruoan, tuoreita kasviksia tai hedelmän, ruokajuomat sekä leivän ja levitteen. Aterian pääraaka-aineena käytetään vaihdellen lihaa, kalaa, kasviksia ja siipikarjaa. Elintarvikkeet valitaan voimassa olevien virallisten

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 17 ravitsemussuositusten periaatteiden mukaan. Ruokalajeja valittaessa huomioidaan pääraaka-aineen lisäksi ruoan rakenne niin, että vaihtelevasti tarjotaan kastike-, keitto- ja laatikkoruokia sekä kappaletuotteita. Suunnittelussa huomioidaan myös juhlapyhät ja elintarvikkeiden kausivaihtelut saatavuudessa. Ruokalistat tehdään seitsemäksi viikoksi kerrallaan asiakassegmenteittäin, jotta eri-ikäisten asiakkaiden makumieltymyksiä pystytään huomioimaan niin maustamisessa kuin ruokalajivalinnoissa. Kouluateria kattaa noin 1/3 lapsen päivittäisestä energiantarpeesta silloin, kun aterialla syödään kaikkia aterian osia suositusten mukainen määrä. Ruoka on oppilaiden itse otettavissa ja sitä voi tarvittaessa hakea lisää. Täysipainoinen ateria täyttää energiansaannin lisäksi myös muut ravitsemussuositusten tavoitteet. Energiantarpeen täyttämisen lisäksi kouluruokailulla on useita kasvatuksellisia päämääriä, mm. terveyttä edistävien ruokailutottumusten opettaminen, hyvien tapojen opettaminen sekä suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäminen ja siirtäminen uusille sukupolville. Oppilaat voivat antaa palautetta kouluruoasta joko asiakastyytyväisyyskyselyiden kautta tai antamalla palautetta suoraan oman koulunsa keittiöhenkilökunnalle. Toiveet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan huomioiden em. reunaehtojen lisäksi käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Uunituoreiden koululaisten asiakastyytyväisyyskyselyiden tulosten mukaan kouluruoka sai arvosanan 2,8 asteikolla 1 4, vastaajia oli 796 kpl. Kouluruokailun resurssi pidetään tasolla, jolla kouluruuan suositusten mukainen taso turvataan. Virpi Siekkinen sivistystoimenjohtaja Mia Hassinen Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut kehityssuunnittelija" Nuorisovaltuusto Kaupunginhallitus on pyytänyt nuorisovaltuuston lausuntoa kouluruokaan liittyvästä valtuustoaloitteesta. Keskusteltiin aloitteesta. Päätös: Nuorisovaltuusto kannattaa valtuustoaloitteessa olevan selvityksen tekemistä kouluruoasta. Nuorisovaltuusto suosittelee, että selvityksessä otetaan huomioon eri-ikäisten kouluruokailua käyttävien mielipiteet kouluruoasta. Kaupunginhallitus

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 18 Kaupunginvaltuusto Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi opetustoimen ja ruoka- ja puhtauspalveluiden sekä nuorisovaltuuston lausunnot vastauksena Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi opetustoimen ja ruoka- ja puhtauspalveluiden sekä nuorisovaltuuston lausunnot vastauksena Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Raimo Heinänen esitti valtuutettu Anne Korholan ja Markku Siitarin kannattamana toivomusponnen "Lähi- ja luomuruuan lisääminen kaupungin ruokapalvelussa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on huolissaan lähiruuan ja ruuan tekoon käytettyjen raaka-aineiden vähäisestä käytöstä Mikkelin kaupungin ruokapalvelussa. Nykyinen n. 12 % osuus on pieni ajatellen alueen merkittävää tuottajien määrää ja erityisesti verrattuna esim. vastaavankokoiseen Seinäjokeen. Perussuomalaisten valtuustoryhmä ehdottaakin lähiruuan osuuden nostamista siten, että ensiksi pyritään 25 %:iin seuraavalla tarjouskierroksella. Hankintatoimi tulisi arvioida rajoittaako käytetty tarjouspyyntö menettely pienempien toimijoiden osallistumista tarjouskilpailuun. Tarvittaessa tulee muuttaa käytäntöjä sillä Suomessa löytyy tällä hyviä esimerkkejä toimivista käytännöistä. Helsingin- ja Turun yliopiston tutkimusten pohjalta jokainen euron hankinta työllistää lisää 2 henkilöä ja on näin ollen aluetaloudellisesti erittäin merkittävässä asemassa. Valtioneuvosto on käsittelyssään tehnyt kehitysohjelman lähiruuan käytön lisäämisestä ja rajoittavien esteiden poistamista.". Lisäksi valtuutettu Anne Korhola esitti valtuutettu Liisa Ahosen

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 19 kannattamana toivomusponnen "Yläasteen ja lukion työpäivät koulumatkoineen ovat pitkät, jopa 10-tuntiset. Esitän, että jokaisella kaupungin yläasteella ja lukiossa on mahdollista ostaa terveellistä ja ravitsevaa välipalaa.". Edelleen valtuutettu Pirjo Siiskonen esitti valtuutettu Keijo Siitarin ja Kirsi Olkkosen kannattamana toivomusponnen "Lähiluomun osuutta Mikkelin koulujen ruokapalveluissa tulee lisätä.". Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja selosti edellä mainitut toivomusponnet ja esitti ne ratkaistavaksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat toivomusponsien hyvväksymistä, äänestävät "ei". Selonteko ja äänestysesitys hyväksyttiin. Valtuutettu Raimo Heinäsen toivomusponnen äänestyksessä annettiin 37 jaa-ääntä, 14 ei-ääntä ja 8 äänesti tyhjää. Valtuutettu Anne Korholan toivomusponnen äänestyksessä annettiin 35 jaa-ääntä, 21 ei-ääntä ja 3 äänesti tyhjää. Valtuutettu Pirjo Siiskosen toivomusponnen äänestyksessä annettiin 31 jaa-ääntä, 22 ei-ääntä ja 6 äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liiteet 1A - 1C.

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 20 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 419 / 2014 Valtuustoaloite vajaakuntoisten henkilöiden veloituksettomasta paikallis- ja palveluliikenteen käytöstä Mikkelin alueella Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Leevi Piispa ym. esittivät valtuustoaloitteenaan otsikossa mainitusta asiasta seuraavaa: "Esitämme, että Mikkelin kaupunki myöntäisi vajaakuntoisille henkilöille oikeuden käyttää paikallis- ja palveluliikennettä Mikkelin kaupungin alueella veloituksetta. Esitys koskisi myös vajaakuntoisen henkilön mukana matkustavaa avustajaa/saattajaa. Tässä vajaakuntoisella henkilöllä tarkoitamme henkilöä, jolla on SHL (sosiaalihuoltolain) tai VPL (vammaispalvelulain) mukainen Mikkelin kaupungin myöntämä kuljetustukipäätös. Näin helpottaisimme niiden vajaakuntoisten henkilöiden liikkumista / asiointia, joilla on mahdollisuus käyttää paikallisliikennettä. Tällä tavalla tukisimme ihmisten omatoimista liikkuvuutta ja selviytymistä mahdollisimman pitkään kotoisissa oloissaan. Myös syrjäytymisen mukanaan tuomat ongelmat vähenisivät. Samalla kaupungille tulisi säästöä kuljetuspalveluista sillä yksittäinen matka paikallisliikenteessä maksaa 2,7 euroa ja vastaavasti MPK:n kuljetuspalvelun keskihinta toukokuussa -07 oli 18,39 euroa / matka. Allekirjoittaneet: Leevi Piispa Lasse Mertanen Eija Juuma Maire Kolimaa" Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus pyytää aloitteesta sosiaali- ja terveystoimen ja liikenneinsinöörin lausunnot.