Suunnitelman tarkoitus ja käyttö 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suunnitelman tarkoitus ja käyttö 4"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Suunnitelman tarkoitus ja käyttö 4 I NYKYTILANNE 1. Kunnan sijainti ja kuntarakenne 5 2. Yleistavoitteet Väestöennuste Koulujen tarvitsemat liikuntapaikat 5 3. Perusliikuntapaikat Nykytilanne Keskustan ulkopuoliset alueet Koulujen käyttämät liikuntapaikat 7 4. Erityisurheilulaitokset 8 II TAVOITTEET 1. Perusteita tavoitteiden asettelulle Väestöpohja Paikallinen liikuntakäyttäytyminen Terveys- ja kuntoliikunta kilpaurheilu 8 III LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 1. Liikunnan asema lainsäädännössä Toiminta-ajatus ja päämäärä Toiminta-ajatus Päämäärä Visio Liikuntatoimen työnjako Liikuntapalvelut Urheiluseurat ja järjestöt Strategiset tavoitteet, painopistealueet ja toimintatavat Liikuntastrategian keskeiset tavoitteet Painopistealueet liikuntapalveluiden kehittämisessä Lasten ja nuorten liikunta Terveys-, kunto- ja erityisliikunnan edistäminen Urheiluseurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen Koululiikunta Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito Liikuntamatkailu Hallinto Henkilöstö Tiedotus ja markkinointi Sisäinen markkinointi 21 2

3 IV TOTEUTTAMISOHJELMA Taloudelliset lähtökohdat Kylien liikuntapaikat Liikuntapaikkojen pukusuojat ja huoltorakennukset Suunnistuskartat Hiekkasärkkäin liikuntapuiston kehittäminen Hiekkasärkkäin liikunnallisten vetovoimatekijöiden kehittäminen Sisäliikuntatilat Valaistut kuntoradat/ -ladut 26 8 Jääkiekkokaukalot Uimapaikat Yleisurheilu-/pallokentät ja lähiliikuntapaikat Merenojan liikuntakeskuksen kehittäminen Veneilysatamat Erityisurheilulaitokset Yhteenveto 29 Lähteet 30 Liitteet 32 3

4 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA KÄYTTÖ Tämä liikuntasuunnitelma on Kalajoen kaupungin strategiaa täydentävä kehittämisohjelma, joka toteutuessaan vahvistaa Kalajoen kaupungin vetovoimaisuutta hyvänä asuinkuntana. Tavoitteena on tuottaa asukkaille monipuolisia ja kehittäviä liikunta- ja vapaa-ajan palveluja. Liikuntapaikkasuunnitelma sovitetaan kuntasuunnitelman tavoiteosaan ja vuosittain tarkastettavaan toteuttamisosaan. Suunnitelmassa määritellään liikuntapalveluiden strategiset tavoitteet, painopistealueet ja toimintatavat. Tämän liikuntapaikkasuunnitelman avulla määritellään vuosina rakennettavat liikuntapaikat ja liikuntapaikkojen laajennus- ja kunnostustoimenpiteet. Liikuntapaikkasuunnitelman avulla tehostetaan liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvää päätöksentekoa ja julkista keskustelua. Suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan koulujen ja päiväkotien käyttämien liikuntapaikkojen kehittämistyöhön. Haettaessa liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin avustusta veikkausvoittovaroista, valtionapuviranomainen edellyttää, että hanke on kirjattu kaupungin liikuntasuunnitelmaan, Suunnitelmalla voidaan osoittaa Kalajoen liikuntapaikkojen tarpeellisuus ja rakentamisaikataulu valtion rahoituksen saamiseksi. 4

5 KALAJOEN KAUPUNGIN LIIKUNTASUUNNITELMA I NYKYTILANNE 1. Kunnan sijainti ja kuntarakenne 2. Yleistavoitteet 2.1 Väestöennuste Kalajoen kaupunki sijaitsee Pohjanlahteen laskevan Kalajoen ja Lestijoen alajuoksulla. Kaupunki on voimakkaasti kehittyvä, korkeatasoisia palveluita tuottava keskus. Kaupungin haja-asutusalue jaetaan talouskyliin, joiden kyläkeskukset yhdessä taajamien kanssa muodostavat kunnan toiminnallisen keskusverkon. Talouskyliä ovat Vasankari, Metsäkylä, Tynkä, Ala-Kääntä, Typpö-Kärkinen, Rahja, Rautio, Torvenkylä Himanka, Pahkala, Pöntiö-Ainali, Hillilä, Rautiala- Himankakylä ja kaupunkikeskus. Raution kunta on liittynyt Kalajoen kuntaan vuoden 1973 alusta. Himangan kunnasta tuli osa Kalajoen kaupunkia vuoden 2010 alusta. Kalajoen kaupungin maapinta-ala on 922,14 km 2 ja vesipinta-ala 7,17 km 2, koko pinta-ala on 929,31 km 2. Liikuntapaikkasuunnittelun ja sitä kautta liikuntapaikkojen rakentamisen tavoitteena on tyydyttää liikunnan harrastajien tarvitsema liikuntapalveluiden kysyntä. Tällöin perusliikuntapaikat nousevat keskeiseen asemaan. Liikuntaedellytysten luominen painottuu siten kohtuuhintaisten ja useita kuntalaisia palvelevien perusliikuntapaikkojen saamiseen, jotka vastaavat kalajokisten liikuntatottumuksia ja tarpeita. Kuntoliikunnan ja kilpaurheilun tarpeet pyritään yhteen sovittamaan. Oikeilla ratkaisuilla voidaan toteuttaa liikuntapaikkoja jotka palvelevat kaikkia käyttäjäryhmiä. Kalajokisilla tulee olla mahdollisuus harjoittaa liikuntatoimintaa mahdollisimman tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden parantamiseksi määritellään kylien tarvitsemat liikuntapaikat. Tarve tarkastellaan tapauskohtaisesti kylien omien esitysten pohjalta. Kalajoella asui vuonna henkeä. Laaditun ennusteen mukaan väkiluvun uskotaan kasvavan lähivuosina. Oppilasennusteet osoittavat kuitenkin ikäluokkien pienenevän. 2.2 Koulujen tarvitsemat liikuntapaikat Koulujen käytössä tulisi olla seuraavat liikuntapaikat: - pallokenttä (asetuksen mukaan ala-asteella tulisi olla vähintään 40 x 60 m= 2400 m 2 pallokenttä piha-alueella) 5

6 3. Perusliikuntapaikat 3.1. Nykytilanne - yleisluistelukenttä - jääkiekkokaukalo - yleisurheilun suorituspaikkoja - suunnistuskartta - hiihtolatu - kuntopolku, ulkoilutie tai muu maastopolku - sisäliikuntatila ala-asteella 10 x 20 m = 200 m 2 yläasteella ja lukiolla 14 x 24 m = 336 m 2 - riittävä varustetaso Ala-asteiden liikuntapaikkojen tulisi sijaita koulun piha-alueella tai välittömässä läheisyydessä. Yläasteen ja lukoin sekä muiden oppilaitosten enintään yhden kilometrin etäisyydellä. Kalajoen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen pääpaino kohdistuu perusliikuntapaikkoihin. Näitä ovat erilaiset maastoliikuntapaikat kesällä ja talvella sekä sisäliikuntatilat, jääalueet, pallokentät, yleisurheilualueet, uimapaikat ja virkistysalueet. Olemassa olevien liikuntapaikkojen kohdalla voidaan nykytilanne ja puutteet tiivistää seuraavasti: - Yleisurheilulle on liikuntakeskuksessa kansainväliset mitat täyttävä keskusurheilukenttä. Himangalla harjoituskentän suorituspaikat ovat kestopäällysteisiä. Kylien kentillä ja koulujen yleisurheilun suorituspaikoissa on puutteita. - Hiihdolle Kalajoelta löytyy vaihtelevat maastot Kalajoen hiihtokeskuksesta. Valaistujen hiihtolatujen verkosto on kattava. Ratojen kunto ja valaistuksen taso on kirjava. Useimmat radoista on tehty talkoilla. - Jääkiekkokaukaloita on eri puolilla kuntaa 14 kappaletta. Sivukylillä kaukaloiden kunto on vaihteleva ja vaativat peruskorjausta. Luistelualueita on jäädytetty tarpeen mukaan. - Sisäliikuntatilojen tarve/kapasiteetti ei Kalajoen ole riittävä. Salibandy ja lentopallo tarvitsevat korkeamman sarjatason kilpailutoiminnan mahdollistavan monitoimisalin. - Virallisia suunnistuskarttoja on Kalajoella 16 kappaletta. Koulujen lähimaastoista on tehty opetuskartat. Kilpailukäytössä suunnistuskartta vanhenee kolmessa vuodessa. Karttoja uudistetaan ja painetaan lisää tarpeen mukaan. - Voimailutiloja on Kalajoella riittävästi. Painin, karaten ja nyrkkeilyn harrastustilat puuttuvat. 6

7 - Tenniksen harrastusmahdollisuudet ovat kesällä tyydyttävät. Sisäkenttiä ei ole riittävästi. - Purjehdukseen ja muuhun vesiurheiluun Kalajoella on loistavat puitteet. Keskuskarin vierasvenesatama vaatii kehittämistä. - - Hiekkasärkillä sijaitsevat ratsu- ja ravitallit mahdollistaa ratsastus- ja hevosurheilun harrastamisen. - - Kuntoliikunnan, kuten pyöräilyn, hölkän ja kävelyn mahdollistavien kevyenliikenteen väyliä tarvitaan lisää. - Jäähalli täyttää jääkiekkoliiton asettaman korkeamman sarjatason edellytykset. - Kylpylä Sani-Fanin kuntouintiallas ja keilahalli sekä kuntosali, ja kylpylä moninaisine allasosastoineen tarjoaa uusia mahdollisuuksia vapaa-ajan vietolle. Liikuntapalveluyritykset tuottavat näissä tiloissa kuntosali-, aerobic- yms. virkistyspalveluita hyvinvoinnistaan huolehtiville. Palveluiden saavutettavuuteen ja asiakaskeskeiseen markkinointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Olevaan tilanteeseen palataan tarkemmin toteuttamisosassa. 3.2 Keskustan ulkopuoliset alueet Liikuntaedellytysten luominen harvaan asutulle maaseutualueelle on ongelmallista. Sivukylien liikuntapaikoille on tunnusomaista seuraavat seikat: - liikuntapaikkoja on vähän ja tarjonta yksipuolista, - etäisyydet liikuntapaikoille ovat pitkät, - monet liikuntapaikat ovat pahasti rappeutuneita, - varsinaisia sisäliikuntatiloja ei ole Käännässä, Pitkäsenkylällä ja Kärkisissä. Vasankarissa ja Rautiossa nuorisoseurojen talot toimivat kyläläisten sisäliikuntatilana. 3.3 Koulujen käyttämät liikuntapaikat Koululaiset muodostavat huomattavan liikuntapaikkojen käyttäjäryhmän. Koulujen lähistölle sijoittuvat liikuntapaikat ovat siten tehokkaassa päiväkäytössä. Koulujen liikuntapaikoista voidaan todeta seuraavaa: - keskustaajamassa sijaitsevilla kouluilla on sisäliikuntatilat. Tyngän Aluekoulun valmistuttua Tyngän lähialuetta sisäliikuntatarpeita palvelee uusi liikuntasali. Rahjan koululla on asianmukainen liikuntasali. Muilla kouluilla sisäliikuntatiloina käytetään luokkahuoneita. - Kaikilla kouluilla on pallokenttä ja luistelualue tai jääkiekkokaukalo. - Yleisurheilun suorituspaikat ovat puutteelliset muilla paitsi keskustaajamassa sijaitsevilla kouluilla. 7

8 - hiihtoladut sijaitsevat moniin kouluihin nähden liian kaukana. - Koulujen lähiympäristöön tehdään välituntilatuja. 4. Erityisurheilulaitokset II TAVOITTEET Kalajoella on erityisurheilulaitoksia seuraavasti: - ampumarata - ratsastuskenttä/ravitalli/maneesi - maauimala - keilahalli - jokamiesluokan autourheilurata - jäähalli - kylpylä/uimahalli - golfpuisto par 73, 18 reikää ja par 3 harjoituskenttä 9 reikää - haulikkoampumarata Hillilässä - kivääriampumarata Pahkalassa - ampumahiihtoalue Pernussa - Rantakallan uimahalli ja uima-allas 1 Perusteita tavoitteiden asettelulle 1.1. Väestöpohja Kalajoella valtakunnallisia suosituksia siitä, minkä suuruisille väestöpohjille liikuntapaikkoja tulisi rakentaa, ei voida käyttää. Kylien liikuntapaikkatarvetta tarkastellaan tapauskohtaisesti, kylien antamien esitysten pohjalta Paikallinen liikuntakäyttäytyminen Kalajoen kaupungin väestöstä 20 % harrastaa aktiivisesti liikuntaa. Kilpaurheilun harrastajia on noin 5 %. Noin puolet Kalajoen väestöstä kuuluu johonkin urheiluseuraan. Urheiluseuraan kuuluvien määrä on arvioitu seurojen ilmoittamien jäsenmäärien pohjalta. Seurojen ilmoittamissa luvuissa on päällekkäisyyttä, saman henkilön kuuluessa samanaikaisesti useampaan urheiluseuraan. Liikuntaharrastuksen yleisimpiä motiiveja ovat fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn paraneminen, liikunnan terveysvaikutukset, luonnon kokeminen ja virkistävät elämykset. Yleinen käsitys on, että liikuntaharrastuksen painopiste tulee entistä enemmän siirtymään yksinkertaisiin ulkoliikuntamuotoihin ja yhdessäolon mahdollistaviin monitoimikeskuksiin Terveys- ja kuntoliikunta - kilpaurheilu Liikuntapaikkojen rakentamisessa ei voida vetää rajaa kilpaurheilua ja terveys- ja kuntoliikuntaa palvelevien liikuntapaikkojen välille. Kilpaurheilu vaatii teknisesti korkeatasoisia harjoitus- ja kilpailutiloja. Kuntoliikuntaa voidaan harrastaa vaatimattomissakin olosuhteissa. Kilpaurheilu on liikuntakulttuurin keskeinen osaalue ja sillä voidaan katsoa olevan tärkeä terveys- ja kuntoliikuntaa aktivoiva vaikutus. 8

9 Liikuntapaikkarakentamisessa on pyrittävä ratkaisuihin, joissa terveysliikuntaa ja kilpaurheilua voidaan harjoittaa samoilla liikuntapaikoilla. Harrastetuimpia perusliikuntamuotoja ovat: - useimmat palloilulajit - lenkkeily, kävely, suunnistus - kuntovoimistelu - uinti - maastohiihto - luistelu - liikuntaleikit Tällöin perusliikuntapaikkoja ovat: - pallokentät pesä-, jalkapalloa yms. varten - jääkiekkokaukalot ja luistelualueet - yleisurheilun suorituspaikat - valaistut kuntoreitit, kuntopolut, ja -ladut - sisäliikuntatilat palloilua, kuntovoimistelua ja voimailua varten - uimahalli, joka on selvimmin kaikkia väestöryhmiä palveleva liikuntapaikka - leikkialueet ja -puistot 9

10 III LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Liikunnan asema lainsäädännössä Suomen perustuslain 16 :ssä säädetään sivistyksellisistä perusoikeuksista. Pykälän toisessa momentissa todetaan, että: Julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä. Lain velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli paikallistasolla kuntiin. Liikunnan edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen. Kuntalain (1995/365.) mukaan kunnat pyrkivät edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointi on käsite, jonka merkitys kuntalaisille on yksilöllinen. Tutkimusten mukaan liikunta on selkeästi yhteydessä ihmisten työkykyyn, terveyteen ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Monet suomalaisten kansansairaudet kytkeytyvät tutkimusten mukaan monin eri tavoin liikunnan puutteeseen. Liikunta on hyvinvointipolitiikan väline ja sillä on merkittävä rooli kuntalaisten työkyvyn ja terveyden ylläpidossa. Uusi liikuntalaki (1054/1998.) tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Uudella liikuntalailla ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetulla lailla turvataan liikunnan rahoitus julkisista varoista. Liikuntatoiminnan edistämisen rinnalle on nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten terveydelliset vaikutukset sekä liikunnan merkitys lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle. Liikunnan merkitys lasten ja nuorten kasvatuksessa ja kehityksessä, kansalaisten terveyden, henkisen hyvinvoinnin ja työkykyisyyden edistäjänä on kiistaton. Liikuntatoimen näkökulmasta liikuntalaki on puitelaki, joka ei oleellisesti puutu toiminnan sisältöön mutta antaa toiminnalle suuntaviivat. Laki antaa puitteet toiminnan kehittämiselle ja on riittävän väljä antaen toimintavapauden. Liikunta on merkittävä osa ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Edellytyksiä paikallistason yhteistyölle parannetaan sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuorisotoimen sekä eri kansalaisjärjestöjen ja seurojen välillä. Liikuntalain työnjakopykälä, yleisten edellytysten luominen on kunnan ja valtion tehtävänä sekä liikunnan järjestäminen pääasiassa järjestöjen tehtävä. Kunnan tehtävänä on uuden lain mukaan vastata liikuntatoimen johtamisesta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta paikallistasolla. Kunnat luovat edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. (Liikuntalaki 1954/1998.) Kunnat kantavat päävastuun liikuntapaikkarakentamisesta, paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, kansalaistoiminnan tukemisesta, terveysliikunnan kehittämisestä sekä liikunnan järjestämisestä erityisryhmille. 10

11 2. Toiminta-ajatus ja päämäärä 2.1. Toiminta-ajatus 2.2. Päämäärä 2.3 Visio 2019 Kalajoen kaupungin tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti kaupunkilaisten liikunnan harrastusmahdollisuuksia ja ohjata kaupunkilaisia tarkoituksenmukaisiin ja terveisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Keskeisimpänä tehtävänä on huolehtia liikuntatoimen suunnittelusta, kehittämisestä ja kunnassa harjoitettavan liikuntatoiminnan tukemisesta. Lautakunta toimii urheiluseurojen ja eri järjestöjen sekä niihin kuulumattomien kuntalaisten yhteistyöelimenä luoden mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset joko kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua harrastamiselle. Kalajoen kaupungin liikuntapoliittisena päämääränä on luoda sellaiset liikuntaedellytykset, joiden vallitessa kuntalaisella on ikään, sukupuoleen tai varallisuuteen katsomatta mahdollisuus liikunnan harrastamiseen lähiympäristössä, taipumustensa ja tarpeittensa mukaisin ehdoin. Kalajoella harjoitettavan liikuntatoiminnan tukeminen kohdistuu nuoriso- ja liikuntakasvatustyötä tekevien urheiluseurojen ja -järjestöjen tukemiseen. Kalajoen kaupungin liikuntapalvelut tarjoaa tiiviissä yhteistyössä liikunnan eri toimijatahojen kanssa mahdollisuudet monipuolisiin ihmistä kehittäviin kunto- ja terveysliikunnan- sekä kilpa- ja huippu-urheilun mahdollistaviin liikuntapalveluihin. Kalajoella käytetään tehokkaasti hyväksi kaupungin ja urheiluseurojen sekä -järjestöjen välisen kumppanuuden ja yhteistyön mahdollisuudet liikuntapalveluiden tuottamisessa. Väestön liikunnallinen aktiivisuus on kasvanut. Liikuntapalveluissa perheliikunta, elämysten tarjoaminen, luonnon kokeminen ja sen liikunnallinen hyödyntäminen on lisääntynyt. Terveysliikunnan merkitys ennaltaehkäisevänä terveyden ylläpitäjänä on ymmärretty. Liikuntapalveluista on muodostunut suomalaisia kansansairauksia ennalta ehkäisevää, niiden oireita lievittävää, työ- ja toimintakykyisyyttä sekä elämän laatua edistävää kansalaistoimintaa. Matkailuelinkeinossa liikunnasta on tullut merkittävä työllistäjä. Liikuntapalvelut lisäävät kylien elinvoimaisuutta. Virikkeellinen ympäristö yhdessä monipuolisten liikuntapalveluiden kanssa, joissa korostuvat ajan henki ja alueen omaleimaisuus on kaupungin yksi merkittävimmistä vetovoimatekijöistä. 3. Liikuntatoimen työnjako 3.1. Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda perusedellytykset kaupungissa harjoitettavalle liikuntatoiminnalle. - Toimialan keskeisiä tehtäviä ovat: Liikuntaedellytysten kehittäminen, suunnittelu ja koordinointi, - kunnallisten liikuntapaikkojen kalustaminen, käyttövuorojen jako ja käytön 11

12 valvonta, - urheiluseurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen Lisäksi järjestetään: - koulutus- ja ohjaustoimintaa - kunto- ja terveysliikuntaa - maakuntaviestiin valmistautuminen ja organisointi - terveys- ja kuntoliikunta sekä puulaakitoiminta yhteistyössä seurojen kanssa - liikuntatoimintaa erityisryhmille, kuten vammaisille, vanhuksille yms. väestöryhmille joille urheiluseurat eivät tarjoa palvelujaan - leirit, retket, valistus- ja palkitsemistilaisuudet - kilpailutoimintaa nuorille - uimaopetusta - yhteistyö koululiikunnan kanssa 3.2. Urheiluseurat ja järjestöt Urheiluseurat huolehtivat harjoitus- ja kilpailutoiminnan järjestämisestä. Urheilun lajiliittojen- ja aluejärjestön tehtävänä on seuratoiminnan kehittäminen ja koulutus. Varainhankinta: Urheiluseurat ja järjestöt hankkivat toimintavaroistaan 90 % omatoimisesti. Kunnan jakama toiminta-avustus tulisi säilyttää sillä tasolla, että seurat voivat säilyttää toiminnan määrän ja laadun kohtuullisena taloudellisista vaikeuksista huolimatta. Toimintavaroja saadaan mm. seuraavasti Jäsenmaksut, keräykset, julkaisut, arpajaiset, myyjäiset, huvitoiminta, bingo, Juhannusjuhlat, kierrätystoiminta: romu, paperi, pullot, pääsylipputulot, kioski- ja kilpailutoiminta Harjoitus- ja valmennustoiminta Valmennus- ja ohjaustilaisuudet, urheilukoulutoiminta, leirit, retket Koulutustoiminta Järjestökoulutus, valmentaja- ja tuomarikoulutus Virkistystoiminta Palkitsemis- ja muistamistilaisuudet, juhlapäivät, kuntotapahtumat Kilpailutoimintaa järjestetään Kalajoella seuraavissa lajeissa: Ammunta, ampumahiihto, auto- ja moottoriurheilu, golf, hiihto, hirvenhiihto, jalkapallo, jousiammunta, judo, jääkiekko, jalkapallo, keilailu, koripallo, laskuvarjohyppy, liitovarjo. lentopallo, lumilautailu, nyrkkeily, paini, painonnosto, pesäpallo, purjehdus, purjekelkkailu, -purjelautailu, pyöräily, ratsastus, salibandy, suunnistus, sulkapallo, tennisuinti, tikanheitto, voimannosto, voimistelu, yleisurheilu, Lisäksi harrastettavia lajeja ovat: squash, pöytätennis, vesihiihto, karate, kehonrakennus,, luistelu, aerobic, taekwondo Han Moo Do, Kuntoliikuntajärjestönä toimii Kalajoen Latu ja Himangan Gotlet Club. 12

13 4 STRATEGISET TAVOITTEET, PAINOPISTEALUEET JA TOIMINTATAVAT 4.1 Liikuntastrategian keskeiset tavoitteet Kalajoen kaupungin liikuntastrategian keskeiset kehittämistavoitteet ovat seuraavat: - Liikunta tunnustetaan yleisesti tärkeäksi kaupunkilaisten terveyden ylläpitäjäksi ja hyvinvoinnin resurssiksi sekä osaksi kaupungin strategiaa. - Innostaa ja opettaa lapsia ja nuoria liikunnalliseen elämäntapaan ja sen omaksumiseen. - Aktivoidaan terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia aikuisia ja ikääntyvää väestöä sopivan liikunnan pariin. - Luodaan paremmat mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen koko kaupungin alueella. - Erityisliikunnan toimintaedellytysten parantaminen ja toiminnan lisääminen. - Yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa. - Väestön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. - Luontoliikuntaedellytysten parantaminen. - Liikuntamatkailuedellytysten parantaminen. - Luodaan ihmisen eliniän kestävä liikunnallinen toimintaohjelma, jonka avulla väestö pidetään hyvässä kunnossa lapsesta vanhuuteen. Päävastuu määräytyy eri osa-alueilla seuraavasti: - Kaupunki kantaa päävastuun paikallistasolla yleisten edellytysten luomisesta eli liikuntapaikkojen ja -alueiden sekä reittien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä käytön järjestämisestä. - Kaupunki vastaa maa-alueiden varaamisesta ulkoilua, retkeilyä sekä muuta luontoliikuntaa varten. - Terveysliikunnan ja erityisryhmien liikunnan johtamisesta, tiedottamisesta ja koulutuksesta päävastuun kantaa kaupungin liikuntapalvelut. - Urheiluseurat, urheilun parissa toimivat eri tahot, yhdistykset, työpaikat ja yksityiset liikuntapalveluiden tuottajat vastaavat pääasiassa toiminnan järjestämisestä. 4.2 Liikuntapalveluiden kehittämisen painopistealueet 1. Lasten ja nuorten liikunta 2. Terveys- kunto- ja erityisliikunnan edistäminen 3. Urheiluseurojen ja -järjestöjen toiminnan tukeminen 4. Koululiikunta 5. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito 6. Liikuntamatkailu Painopistealueiden valintaa perustellaan sillä, että liikunnan harrastusmahdollisuudet on tarjottava jokaiselle kuntalaiselle. Liikuntapaikkojenja -alueiden verkosto on pidettävä hyvässä kunnossa. Yhteistyö eri tahojen kanssa on yksi suurimpia tulevaisuuden haasteita. 13

14 4.2.1 Lasten ja nuorten liikunta Kodin vaikutus lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden herättäjänä ja ylläpitäjänä on merkittävä. Kodilla ja toveripiirin vaikutuksella on merkitystä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymiseen. Lapsuuden myönteiset liikuntakokemukset luovat pohjaa elinikäiselle liikunnanharrastamiselle. Sekä koululiikunta että nuorisourheilu voivat parhaimmillaan antaa liikuntataitojen lisäksi eväitä terveen itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Lasten ja nuorten terveyttä edistävä liikunta koostuu päivittäisestä liikunnan harjoittamisesta. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee liikkua terveytensä kannalta vähintään yli tunti joka päivä. Riittävän liikuntamäärän saamiseksi täytyy lähiympäristön tarjota lapsille ja nuorille monipuolisia mahdollisuuksia turvalliseen liikkumiseen ja liikuntaan. Toiminnallisesti on pystyttävä vaikuttamaan kaikkiin, pääosin lapset ja nuoret tavoittavien järjestelmien kuten päivähoidon, koulun, iltapäivätoiminnan ja harrastustoiminnan samoin kuin perheiden toimintakäytäntöihin. Kehittämistavoitteet lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi - Liikunta on luonteva osa lapsen elämää, lapsi on kiinnostunut liikunnasta. - Mielihyvän ja ilon kokeminen liikunnan keinoin. - Tavoitteena on, että kotona, päiväkodeissa ja kouluissa luodaan tiedot, taidot ja asenteet läpi elämän jatkuvalle liikunnan harrastamiselle. - Suunnitellaan ja rakennetaan päiväkotien ja koulujen pihat liikunnallisesti virikkeellisiksi. - Tuetaan urheiluseuroja eri lajien lapsille ja nuorille suunnattua urheilukoulu- ja harjoitustoimintaa sekä valmentaja-/ohjaajakoulutusta. - Uinninopetuksen järjestäminen ja organisointi alle kouluikäisille yhteistyössä paikallisen uimaseuran tai muun toimijan kanssa. Yhteistyötahot: Lasten vanhemmat, päiväkodit, esikoulut, iltapäiväkerhot, seurakuntien päiväkerhot, urheiluseurat, koulut, kylätoimikunnat, kouluterveydenhuolto, kunnan muut hallintokunnat Terveys- kunto- ja erityisliikunnan edistäminen Liikunta edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Työelämässä liikunnan terveysvaikutukset merkitsevät sairaspoissaolojen ja ennenaikaisen työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä sekä työn tehokkuuden lisääntymistä. Aikuisten liikuntatoiminnan tavoitteena on säilyttää fyysinen suorituskyky mahdollisimman hyvänä. Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta ennaltaehkäisee useita sairauksia. Liikunnalla on merkitystä tuki- ja liikuntaelin sekä hengityselinsairauksien hoidossa. Liikunta tukee luuston, lihaksiston ja nivelten kehitystä ja auttaa säilyttämään tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ikääntyessä. Liikunta edistää 14

15 psyykkistä hyvinvointia mm. kohottamalla mielialaa ja vähentämällä stressiä. Aikuisväestölle liikunnan tulee olla helposti saavutettavissa, jokapäiväiseen elämään liittyvää toimintaa, jossa korostuvat ilo, virkistys ja yhdessäolo. Kaiken ikäiset ihmiset sekä miehet että naiset hyötyvät säännöllisestä, fyysisestä aktiivisuudesta. Merkittäviä terveysvaikutuksia saadaan, kun esimerkiksi kävellään puoli tuntia, juostaan 15 minuuttia tai pelataan 45 minuuttia lentopalloa useimpina viikonpäivinä. Terveysvaikutukset ovat suuremmat silloin, kun fyysisen aktiivisuuden määrä kasvaa. Fyysinen aktiivisuus vähentää ennenaikaista kuolleisuutta, sepelvaltimotaudin, kohonneen verenpaineen, paksunsuolen syövän ja aikuisiän diabeteksen esiintymistä. Liikuntaa sisältävästä kuntoutuksesta hyötyvät myös astmaa, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia ja muita hengityselinsairauksia potevat. Sosiaali- ja Terveysministeriö yhdessä Opetusministeriön kanssa on antanut kunnille hyviä ohjeita terveysliikunnan järjestämisestä paikallistasolla. Terveyttä edistävä liikunta määritellään siten, että se on usein toistuvaa, jatkuu säännöllisenä ja on määrältään ja kuormittavuudeltaan riittävää. Terveysliikuntaliikunta vastaa toteuttajansa kuntoa, taitoa ja motivaatiota eikä sisällä vammautumisen tai sairastumisen vaaraa. Terveyden kannalta säännöllinen fyysisen aktiivisuuden edistäminen on tärkeää koko väestölle kaikissa elämän vaiheissa. Kalajoella voidaan järjestää lukuisa määrä eri väestöryhmien terveysliikuntaa edistäviä palveluja. Palveluiden tarvetta korostaa väestön ikääntyminen ja siitä johtuvat terveyden ja toimintakyvyn ongelmat. Erityisesti on pyrittävä tukemaan niitä, jotka eivät harrasta liikuntaa säännöllisesti tai lainkaan. Urheiluseuroille tehty kyselytutkimus osoittaa, että terveysliikunnan lisääminen on mahdollista ja suotavaa, sillä väestön asenteet terveysliikuntaa kohtaan ovat myönteiset. Työikäisistä valtaosa pitää liikunnan puutetta pahimpana sairastavuuden syynä. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Liikunnan puutteesta johtuvat monet terveyden ja toimintakyvyn ongelmat. Terveysliikunta ei edellytä kalliita suorituspaikkoja, tiloja, rakenteita eikä erityisiä taitoja tai varusteita. Varttuneelle väelle liikunnalla on vireyttä ja elinvoimaa antava vaikutus. Vanhusten huollossa on kiinnitettävä erityistä huomiota seniori-ikäisten tarvitsemiin liikuntapalveluihin ja huomioitava ne tarkoituksenmukaisella tavalla. Liikunta oikein harjoitettuna edistää terveyttä ja toimintakykyisyyttä sekä vähentää terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta. Tavoitteet terveys- kunto- ja erityisliikunnan edistämiseksi Kalajoen kaupungin terveys- ja kuntoliikunnan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Erityisryhmien liikunnan edellytyksissä on kuitenkin paljon kehitettävää. Liikunnan harrastuksella erityisryhmiin kuuluvien kannalta katsottuna on elämisen laatua parantava vaikutus. Liikunnan avulla saavutettava ilo, virkistys ja hyvä kunto on elämisen laatuun vaikuttavia tekijöitä. 15

16 - Tavoitteena on saada terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ja täysin passiiviset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. - Erityisryhmien liikuntatoiminnan tavoitteena on turvata kaikille erityisryhmiin kuuluville henkilöille mahdollisuus käyttää esteettömiä, turvallisia ja liikkumaan houkuttelevia liikuntapaikkoja perusliikuntaa kaikkina vuodenaikoina. - Aktivoidaan väestöä terveysliikunnan pariin kehittämällä toiminnan sisältöjä, yhteistoimintaverkostoja, tapahtumia ja kuntokampanjoita. - Järjestetään yhteistyössä aluejärjestöjen tai muiden koulutusyksikköjen kanssa kunto- ja terveysliikuntaan kehittävää koulutusta eri kohderyhmille, kuten vertaisohjaajille, kylätoimikuntien ja työyhteisöjen liikunnan yhdyshenkilöille ja ohjaajille ja terveyskasvatuksen yhdyshenkilöille. - Lisätä ja monipuolistaa kaupungin tarjoamia erityisryhmien ohjauspalveluita. - Erityis- ja soveltavan liikunnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä vammaisjärjestöjen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. - Luodaan liikunnan yhdyshenkilöistä, ohjaajista ja asiantuntijoista ajan tasalla oleva kuntakohtainen tietopankki. - Aktivoidaan urheiluseuroja ja -eri kansalaisjärjestöjä tuotteistamaan liikuntaohjelmia ja tapahtumia erityisesti liikuntaa vähän tai ei lainkaan harrastaneita varten. - Käynnistetään työterveyshuollon ja yritysten kanssa neuvottelut liikuntaohjelmien saamiseksi osaksi yritysten Tyky- toimintaa. - Laaditaan vuosittain Terveys- ja kuntoliikunnan toimintakalenterit, jotka toimitetaan terveys- ja sosiaalitoimen palveluyksiköihin. - Edistetään perhe- ja työyhteisöjen, taloyhtiöiden ja kyläyhteisöjen pienryhmäliikuntaa. Yhteistyötahot: Urheiluseurat, kyläyhdistykset, kansalaisopisto, terveys-, sosiaali-, tekniset - ja liikuntapalvelut, työpaikkaliikunta, kotihoito, eläkeläisjärjestöt ja - yhdistykset, vammaisjärjestöt, palvelutalot ja hoitolaitokset Urheiluseurojen ja -järjestöjen toiminnan tukeminen Urheiluseurat vastaavat harjoitus- ja kilpailutoiminnan järjestämisestä. Kilpaurheilu tarjoaa suurelle joukolle suomalaisia merkittävää elämän sisältöä. Valtaosa kilpailutoiminnasta on harrastusluontoista toimintaa. Kilpailu ja kisailu antavat elämään sisältöä eri ikävaiheissa: lasten urheilukoulussa, koululiikunnassa, työpaikkojen haasteturnauksissa ja veteraaniurheilussa. Kilpaurheiluharrastuksessa on mukana satoja tuhansia vapaa-ehtoisia urheilijan lähipiiriin kuuluvia. Liikuntaseuroissa toimii lajiliittojen ilmoituksen mukaan noin ohjaaja ja valmentajaa. Kaupungin tehtävänä on tukea urheiluseuratoimintaa ja ylläpitää kannustavaa avustuspolitiikkaa. Sivistyslautakunta päättävät niiden määrärahojen jaosta, jotka kaupungin talousarviossa on varattu urheiluseurojen harjoittaman liikuntatoiminnan tukemiseen. Avustussääntö urheiluseurojen ja järjestöjen tukemiselle Kalajoen kaupunki myöntää urheiluseuroille toiminta-avustusta seuraavin perustein: 16

17 Avustus myönnetään rekisteröidylle paikalliselle urheiluseuralle, joka kuuluu jäsenenä johonkin sellaiseen valtakunnalliseen liikuntajärjestöön, joka on liikuntalain 18 :n ja liikunta-asetuksen 4 :n perusteella hyväksytty liikuntalain nojalla oikeutetuksi saamaan valtion avustusta tai sellaiselle paikalliselle rekisteröidylle yhdistykselle, jonka toiminta sääntöjen mukaisesti on pääasiassa liikuntaa. Opetusministeriö pitää luetteloa tässä tarkoitetuista valtakunnallisista liikuntajärjestöistä. Avustuksen myöntämisessä kiinnitetään huomiota urheiluseuran avustuksen tarpeeseen, toiminnan määrään, laatuun sekä sen yhteiskunnalliseen merkitykseen. Avustettava toiminta on ollut liikuntatoimintaa. (Liikunta-asetus 1054/1998.) Kaupungin urheiluseura ja -järjestö avustukset jaetaan ottaen huomioon kaikki avustuskriteerit. Sivistyslautakunta jakaa vuosittain toiminta-avustuksen kunnassa toimiville rekisteröidyille liikuntajärjestöille. Urheiluseuroille ja -järjestöille myönnettävien avustusten on kohdistuttava seurojen sääntömääräisen toiminnan tukemiseen. Toiminta-avustuksen jakoperusteet: Avustuksen tarve - seuran taloudellinen tila - muualta saatavissa oleva tuki - liike- ja ammattimaisen urheilutoiminnan osuus Toiminnan määrä - jäsenmäärä - toimipisteiden lukumäärä ja alueellinen jakauma - osanotto järjestettyihin liikuntatilaisuuksiin - junioritoiminnan määrä Toiminnan laatu ja laajuus - toiminnan monipuolisuus - missä määrin toimintaan liittyy koulutusta Toiminnan yhteiskunnallinen merkitys - työ kansanterveyden, kasvatuksen ja sosiaalisen toiminnan aloilla, toiminta laajojen kansanjoukkojen liikuntapalvelusten ja -tilaisuuksien järjestäjänä, johon liittyy yleinen tiedotus- ja valistustoiminta - toiminnan tärkeys joillekin väestöryhmille, ottaen huomioon myös erilaiset yhteiskunnallisen näkemykset - toiminnan tärkeys tietyille kunnan osa-alueille Koululiikunta Uudelle seuralle ei myönnetä yleisavustusta ilman erityistä syytä ennen kuin sen on toiminut ainakin vuoden pituisen tilikauden ajan. Avustus myönnetään ainoastaan hakemuksesta, joka on jätetty annetussa määräajassa. Hakemuksen liitteitä voidaan täydentää tämän määräajan jälkeen. (Liikunta-asetus 1054/1998.) Peruskoulun liikuntakasvatustavoitteena on kehittää liikunnallisesti valveutuneita yksilöitä, joilla on tietoa ja itseluottamusta nauttia elinikäisestä terveyttä edistävästä 17

18 liikunnasta; harrastaa säännöllisesti liikunta; saavuttaa ja pitää yllä sellaista fyysistä kuntoa, joka edistää terveyttä; toimii vastuullisesti ja muut huomioiden liikuntatunneilla sekä arvostaa liikuntaa terveyden, myönteisten kokemusten, haasteiden, itseilmaisun ja sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tuottajana. Uusimpien kansainvälisten suositusten mukaan koululaisten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä kohtalaisella teholla. Tunnin päivittäinen aktiivisuus on vähimmäismäärä liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Tutkimukset osoittavat, että nuoruusiän liikunta-aktiivisuudella on yhteys lasten koulumenestykseen. Samanaikaisesti, kun liikunnan yhteys terveyteen tiedostetaan, osoittavat tutkimukset, että lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa on tapahtunut muutoksia. Erityisen haasteen koululiikunnalle asettaa se, että suuri joukko lapsista ja nuorista liikkuu vapaa-ajalla hyvin vähän. Suomessa 20 % nuorista ei harrasta liikuntaa lainkaan. Opetushallituksen tutkimuksessa terveyden kannalta riittävästi liikkuvia oli noin 50 % pojista ja alle 40 % tytöistä. Koulun liikuntatunnit olivat ainoa säännöllinen tilanne liikkua 17 prosentille pojista ja 21 prosentille tytöistä. Koulua pidetään hyvänä paikkana vaikuttaa oppilaiden terveyskäyttäytymiseen. Käyttäytymistä ei voida säädellä lainsäädännöllä, mutta ympäristö voidaan muokata sellaiseksi, että se edistää lasten ja nuorten liikkumista ja terveellisiä ravintotottumuksia. Välituntiliikunnan edellytyksiä on kehitettävä. Monissa kouluissa oppilaiden ei tarvitse mennä ulos välituntien aikana. Vietettäessä välitunnit tunkkaisilla käytävillä, saattavat oppilaat olla tunnilla väsyneitä. Sitä vastoin ulkona vietetty välitunti virkistää ja auttaa jaksamaan seuraavalla tunnilla. Koululiikunnan viikkotuntimäärä on riittämätön peruskoulun ala- ja yläasteella. Lapset, jotka eivät ole seuratoiminnassa mukana, voi koulussa tapahtuva liikunta olla ainoa viikoittainen liikunta-annos. Liikunta voidaan ottaa soveltaen mukaan esim. biologian- tai ympäristöopin tunneille ja luontoretkille. Koululiikunnan liikuntakasvatustyön tavoitteena on luoda tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet läpi elämän jatkuvalle liikunnan harrastamiselle. Oppilaat viettävät noin viisi tuntia viikossa välitunnilla, mikä on suurempi tuntimäärä kuin millään yksittäisellä oppiaineella. Liikkumaan innostava koulupiha lisää oppilaan päivittäistä liikkumista ja sitä kautta terveyttä merkittävästi. Tavoitteet koululiikuntaan - Rakennetaan koulujen pihoista monipuolisia lähiliikuntapaikkoja. - Kehitetään virikkeellistä välituntiliikuntaa: olosuhteet ja sisältö. - Koulujen hyötyliikunnan edistäminen; kaavoituksen ja tielaitoksen suuntaan toimitaan aktiivisesti turvallisten kulku- ja reittiyhteyksien saamiseksi. - Koulujen terveyskasvatuksessa korostetaan liikunnan terveysvaikutuksia. - Koulujen opetussuunnitelmiin luonto- ja elämysliikuntaa: liikuntapalvelut tukee asiantuntija-avun hankkimisessa ja materiaali- ja kalustovuokrauksessa sekä avustavat elämysliikuntatapahtumien toteutuksessa. - Kouluilla liikunnan teemaviikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään apuna liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen asiantuntemusta. 18

19 - Koululiikuntaedellytysten kehittäminen koulun paikalliset olosuhteet huomioiden. - hiihtomaa tai vastaava jokaiselle koululle - luontopolku, jonka koulut itse toteuttavat - välituntiladut ja yhteydet muuhun latuverkostoon. Yhteistyötahot: Koulut, urheiluseurat, kyläyhdistykset, kuntien sivistys- liikunta- nuoriso- ja tekniset palvelut Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito Liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomio kaikkien kuntalaisten tarpeet. Rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota lähi- ja arkiliikuntapaikkojen luomiseen, nykyisten laitosten kunnossapitoon, ulkoilutyyppisen liikunnan kehittämiseen ja suomalaisen luonnon hyväksikäyttöön. Liikuntapaikkojen tulee sijaita väestön asuinpiirissä tai ainakin sitä lähellä. Terveysliikunta on liikuntapolitiikan keskeisin tekijä 2000-luvulla, mikä vaikuttaa myös liikuntapaikkojen rakentamisfilosofiaan. Liikuntaa palvelevat sisä- ja ulkoliikuntatilat on suunniteltava niin, että ne muodostavat tehokkaasti koululiikuntaa ja kunnan yleistä liikunta- ja vapaa-ajanharrastustoimintaa palvelevan kokonaisuuden. Liikunta- ja vapaa-aikatilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava kunnan eri osa-alueiden toiveet ja käyttäjäryhmien asettamat erityistavoitteet. Vapaa-ajan lisääntymisen myötä on terveys- ja kuntoliikuntaharrastus voimakkaasti lisääntymässä. Tämän seurauksena liikunta- ja vapaa-ajan käyttöön soveltuvat ulkoilu- ja virkistysalueet tulisi suunnitellusti saattaa kuntalaisten käyttöön. Kaavoituksessa on huomioitava kuntalaisten tarvitsemat vapaa-ajan viettoon, ulkoiluun, liikuntaan, retkeilyyn ja yleiseen virkistäytymiseen soveltuvat alueet. Maankäytön suunnittelussa on huomioitava liikunta- ja vapaa-ajan harrastusten tarvitsemat aluevaraukset kuten: kenttäalueet, puru- ja kuntoradat, uimarannat ja alueet, ulkoilureitit, leikkikentät, leiri- ja retkeilyalueet, monitoimitilat ja luonnonpuistot. Luonnon tarjoamat erityisolosuhteet hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Maanrakennustöistä tuleva jätemaa hyödynnetään leikkikenttien ja mäkien rakentamisessa. Liikuntapaikkarakentamisessa hyödynnetään valtion avustukset ja lainat tarkoituksenmukaisella tavalla. Liikuntapaikkarakentamisen tavoitteet ja toimenpiteet - Lähiliikuntapaikkojen/koulupihojen kunnostaminen ja rakentaminen. - Suurten liikuntapaikkahankkeitten, joilla on merkitystä koko alueen liikunta ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle sekä kokous- messu-, viihdekonsertti- ja liikuntamatkailutoiminnalle, olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa alueellisena yhteistyöhankkeena. 19

20 - Vaellusreittien ja luontoliikuntamahdollisuuksien kehittämiseksi yhteen sovitetaan alueelliset reittisuunnitelmat moottorikelkkailu-, mönkijä-, ratsastus- ja maastopyöräily- sekä vaellus- ja hiihtoreiteistä Liikuntamatkailu Yhteistyötahot: Liikunnasta vastaavat kaupungin palvelualat, urheiluseurat ja - aluejärjestöt, lääninhallitus, opetusministeriö, ympäristökeskus, TE-keskus Matkailijoille tarjottavat ohjelmapalvelut ovat tärkeä vetovoimatekijä Kalajoen matkailussa kysynnän kohdistuessa toiminnallisiin ja elämyksellisiin tuotekokonaisuuksiin. Ohjelmapalvelut ovat liittyneet pääasiassa vapaa-ajan matkailuun, mutta rajapinta työ- ja vapaa-ajan matkailun ohjelmakysynnässä on hämärtynyt. Kokous- ja kongressimatkailuun, kannusteluonteisiin ja työkykyä ylläpitäviin virkistys-matkoihin liittyy usein osana tuotteistetut ohjelmapalvelut. Liikuntamatkailun ohjelmapalvelujen tuottaminen ja markkinointi keskittyy pääasiassa Hiekkasärkille. Matkailun ohjelmapalvelut määritellään matkailutuotteeseen liittyväksi aktiviteetiksi, joka muodostaa matkan toiminnallisen osan. Ohjelmapalvelut ovat luontoon liittyviä ohjattuja aktiviteettejä, kuten moottorikelkkasafarit, vaellus- ja hiihtoretket. Ohjelmapalveluina nähdään myös harrastus- ja virkistyspalvelut (lavatanssit), huvipuistot, (Juku Park) kilpailutapahtumat (Beach-futis SM-turnaus) sekä kulttuuri ja taidetapahtumat (kesäteatteri). Liikuntamatkailussa on kyse vapaa-ajan matkailijoista, joiden motiivina on osallistuminen liikunnalliseen aktiviteettiin tai näiden seuraamiseen. Talvella maastoliikunta-aktiviteetit ovat Kalajoella selvässä kasvussa. Golfkenttiä on Suomessa jo toista sataa ja aktiivipelaajien määrä on yli Lajin kasvu alueella on ollut koko vuosituhannen vaihteen hyvä, mutta viime vuosina hidastunut hieman. Golfiin liittyvät kerrannaisvaikutukset ovat merkittävästi suuremmat kuin itse golftoiminnasta saatavat green fee -tulo. Golf on selkeästi tuote, joka tukee Kalajoen liikuntamatkailua. Kalajoella Hiekkasärkät Golf Oy:n asiakkaita ovat omat osakkeenomistajat, kotimaiset ja ulkomaalaiset vieraspelaajat ja uudet lajin harrastajat. Yhtiö varmistaa omistajiensa edut eli peliaikojen saatavuuden, vaikka kentän kapasiteetista 50 % on varattu vieraspelaajille eli turisteille. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti pelioikeuksia myydään maksimissaan 650 kpl. Kalajoella järjestetään säännöllisesti liikuntamatkailua ylläpitävää ja tukevaa, eri lajien Suomen mestaruuskilpailuja ja -turnauksia. Järjestäjinä ovat urheiluseurat ja -järjestöt, yhteistyössä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteet liikuntamatkailussa - Liikuntamatkailun edellytyksistä vaellus-, hiihto-, pyöräily-, ratsastus-, moottorikelkka- ja mönkijäreitististöjen kuntoon saattaminen ja tarkoituksenmukaisten osien ylikunnallistaminen. - Tuetaan urheiluseuroja pyrkimyksissään järjestää valtakunnallisia tai kansainvälisen tason kilpailutapahtumia. 20

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016 PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016 PARIKKALAN KUNTA Liikuntatoimi Sivistyslautakunta 30.08.2012 45 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO.. 3 2. LIIKUNTATOIMEN LÄHTÖKOHDAT / TAUSTA.. 4 3. NYKYTILAN ANALYYSI... 4 3.1.

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013

MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013 Mikko Mäkinen MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013 Yleistä liikuntatoimen tehtävistä ja liikuntapaikoista Multian liikuntatoimen kenttä on vuonna 2013 mahdollisesti hyvin erilainen nykyiseen tilanteeseen

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ VA:6/010/2014 AVUSTUKSET YLEISTÄ Kulttuuritoiminnan, nuorisotoiminnan ja liikuntatoiminnan tukemiseksi

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET Kulttuuri-ja vapaa-aikalautakunta AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ

VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMEN AVUS- TUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 29.9.2011 37 SISÄLLYSLUETTELO Vapaa-aika- ja kulttuuritoimen avustusten muodot 1 Hakukelpoisuus avustukseen ja avustuksen määrä 1 Avustuksen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen toimintaavustusten. uudistaminen. Vaihtoehtojen vertailu

Liikuntapalvelujen toimintaavustusten. uudistaminen. Vaihtoehtojen vertailu Liikuntapalvelujen toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Kainuun liikuntakysely

Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Liikuntakysely Kainuun koululaisille. Liikuntakyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja toiveita harrastamisen suhteen. Vastaajat

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 iitin kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 iitin kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus IITIN KUNTA 1 johdanto...3 2 iitin kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntakipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisille. Keinot 1. Liikunta-asenteiden muokkaus 2. Liikunnallisten

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus KUHMOISTEN KUNTA 1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi...

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi... PADASJOEN KUNTA 1 johdanto...3 2 lyhyen aikavälin tavoitteet (0 1 vuotta)...4 2.1 Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen 2.2 Liikunta-alueet 2.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KULTTUURI-JA VAPAA-AIKATOIMEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.3.2012 ALKAEN

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KULTTUURI-JA VAPAA-AIKATOIMEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.3.2012 ALKAEN RIIHIMÄEN KAUPUNGIN KULTTUURI-JA VAPAA-AIKATOIMEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.3.2012 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa 27/29.2.2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleisperiaatteet 3 2 Kulttuuritoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 45 02.06.2015. Liikuntatoimen avustusten jakaminen

Sivistyslautakunta 45 02.06.2015. Liikuntatoimen avustusten jakaminen Sivistyslautakunta 45 02.06.2015 Liikuntatoimen avustusten jakaminen Sivltk 45 Liikuntatoimen vuoden 2015 avustuksiin on varattu 13 000. Näistä 12 000 oli haettavana maaliskuussa 2015. Hakuajan päättymiseen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot