Suunnitelman tarkoitus ja käyttö 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suunnitelman tarkoitus ja käyttö 4"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Suunnitelman tarkoitus ja käyttö 4 I NYKYTILANNE 1. Kunnan sijainti ja kuntarakenne 5 2. Yleistavoitteet Väestöennuste Koulujen tarvitsemat liikuntapaikat 5 3. Perusliikuntapaikat Nykytilanne Keskustan ulkopuoliset alueet Koulujen käyttämät liikuntapaikat 7 4. Erityisurheilulaitokset 8 II TAVOITTEET 1. Perusteita tavoitteiden asettelulle Väestöpohja Paikallinen liikuntakäyttäytyminen Terveys- ja kuntoliikunta kilpaurheilu 8 III LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 1. Liikunnan asema lainsäädännössä Toiminta-ajatus ja päämäärä Toiminta-ajatus Päämäärä Visio Liikuntatoimen työnjako Liikuntapalvelut Urheiluseurat ja järjestöt Strategiset tavoitteet, painopistealueet ja toimintatavat Liikuntastrategian keskeiset tavoitteet Painopistealueet liikuntapalveluiden kehittämisessä Lasten ja nuorten liikunta Terveys-, kunto- ja erityisliikunnan edistäminen Urheiluseurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen Koululiikunta Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito Liikuntamatkailu Hallinto Henkilöstö Tiedotus ja markkinointi Sisäinen markkinointi 21 2

3 IV TOTEUTTAMISOHJELMA Taloudelliset lähtökohdat Kylien liikuntapaikat Liikuntapaikkojen pukusuojat ja huoltorakennukset Suunnistuskartat Hiekkasärkkäin liikuntapuiston kehittäminen Hiekkasärkkäin liikunnallisten vetovoimatekijöiden kehittäminen Sisäliikuntatilat Valaistut kuntoradat/ -ladut 26 8 Jääkiekkokaukalot Uimapaikat Yleisurheilu-/pallokentät ja lähiliikuntapaikat Merenojan liikuntakeskuksen kehittäminen Veneilysatamat Erityisurheilulaitokset Yhteenveto 29 Lähteet 30 Liitteet 32 3

4 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA KÄYTTÖ Tämä liikuntasuunnitelma on Kalajoen kaupungin strategiaa täydentävä kehittämisohjelma, joka toteutuessaan vahvistaa Kalajoen kaupungin vetovoimaisuutta hyvänä asuinkuntana. Tavoitteena on tuottaa asukkaille monipuolisia ja kehittäviä liikunta- ja vapaa-ajan palveluja. Liikuntapaikkasuunnitelma sovitetaan kuntasuunnitelman tavoiteosaan ja vuosittain tarkastettavaan toteuttamisosaan. Suunnitelmassa määritellään liikuntapalveluiden strategiset tavoitteet, painopistealueet ja toimintatavat. Tämän liikuntapaikkasuunnitelman avulla määritellään vuosina rakennettavat liikuntapaikat ja liikuntapaikkojen laajennus- ja kunnostustoimenpiteet. Liikuntapaikkasuunnitelman avulla tehostetaan liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvää päätöksentekoa ja julkista keskustelua. Suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan koulujen ja päiväkotien käyttämien liikuntapaikkojen kehittämistyöhön. Haettaessa liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin avustusta veikkausvoittovaroista, valtionapuviranomainen edellyttää, että hanke on kirjattu kaupungin liikuntasuunnitelmaan, Suunnitelmalla voidaan osoittaa Kalajoen liikuntapaikkojen tarpeellisuus ja rakentamisaikataulu valtion rahoituksen saamiseksi. 4

5 KALAJOEN KAUPUNGIN LIIKUNTASUUNNITELMA I NYKYTILANNE 1. Kunnan sijainti ja kuntarakenne 2. Yleistavoitteet 2.1 Väestöennuste Kalajoen kaupunki sijaitsee Pohjanlahteen laskevan Kalajoen ja Lestijoen alajuoksulla. Kaupunki on voimakkaasti kehittyvä, korkeatasoisia palveluita tuottava keskus. Kaupungin haja-asutusalue jaetaan talouskyliin, joiden kyläkeskukset yhdessä taajamien kanssa muodostavat kunnan toiminnallisen keskusverkon. Talouskyliä ovat Vasankari, Metsäkylä, Tynkä, Ala-Kääntä, Typpö-Kärkinen, Rahja, Rautio, Torvenkylä Himanka, Pahkala, Pöntiö-Ainali, Hillilä, Rautiala- Himankakylä ja kaupunkikeskus. Raution kunta on liittynyt Kalajoen kuntaan vuoden 1973 alusta. Himangan kunnasta tuli osa Kalajoen kaupunkia vuoden 2010 alusta. Kalajoen kaupungin maapinta-ala on 922,14 km 2 ja vesipinta-ala 7,17 km 2, koko pinta-ala on 929,31 km 2. Liikuntapaikkasuunnittelun ja sitä kautta liikuntapaikkojen rakentamisen tavoitteena on tyydyttää liikunnan harrastajien tarvitsema liikuntapalveluiden kysyntä. Tällöin perusliikuntapaikat nousevat keskeiseen asemaan. Liikuntaedellytysten luominen painottuu siten kohtuuhintaisten ja useita kuntalaisia palvelevien perusliikuntapaikkojen saamiseen, jotka vastaavat kalajokisten liikuntatottumuksia ja tarpeita. Kuntoliikunnan ja kilpaurheilun tarpeet pyritään yhteen sovittamaan. Oikeilla ratkaisuilla voidaan toteuttaa liikuntapaikkoja jotka palvelevat kaikkia käyttäjäryhmiä. Kalajokisilla tulee olla mahdollisuus harjoittaa liikuntatoimintaa mahdollisimman tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden parantamiseksi määritellään kylien tarvitsemat liikuntapaikat. Tarve tarkastellaan tapauskohtaisesti kylien omien esitysten pohjalta. Kalajoella asui vuonna henkeä. Laaditun ennusteen mukaan väkiluvun uskotaan kasvavan lähivuosina. Oppilasennusteet osoittavat kuitenkin ikäluokkien pienenevän. 2.2 Koulujen tarvitsemat liikuntapaikat Koulujen käytössä tulisi olla seuraavat liikuntapaikat: - pallokenttä (asetuksen mukaan ala-asteella tulisi olla vähintään 40 x 60 m= 2400 m 2 pallokenttä piha-alueella) 5

6 3. Perusliikuntapaikat 3.1. Nykytilanne - yleisluistelukenttä - jääkiekkokaukalo - yleisurheilun suorituspaikkoja - suunnistuskartta - hiihtolatu - kuntopolku, ulkoilutie tai muu maastopolku - sisäliikuntatila ala-asteella 10 x 20 m = 200 m 2 yläasteella ja lukiolla 14 x 24 m = 336 m 2 - riittävä varustetaso Ala-asteiden liikuntapaikkojen tulisi sijaita koulun piha-alueella tai välittömässä läheisyydessä. Yläasteen ja lukoin sekä muiden oppilaitosten enintään yhden kilometrin etäisyydellä. Kalajoen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen pääpaino kohdistuu perusliikuntapaikkoihin. Näitä ovat erilaiset maastoliikuntapaikat kesällä ja talvella sekä sisäliikuntatilat, jääalueet, pallokentät, yleisurheilualueet, uimapaikat ja virkistysalueet. Olemassa olevien liikuntapaikkojen kohdalla voidaan nykytilanne ja puutteet tiivistää seuraavasti: - Yleisurheilulle on liikuntakeskuksessa kansainväliset mitat täyttävä keskusurheilukenttä. Himangalla harjoituskentän suorituspaikat ovat kestopäällysteisiä. Kylien kentillä ja koulujen yleisurheilun suorituspaikoissa on puutteita. - Hiihdolle Kalajoelta löytyy vaihtelevat maastot Kalajoen hiihtokeskuksesta. Valaistujen hiihtolatujen verkosto on kattava. Ratojen kunto ja valaistuksen taso on kirjava. Useimmat radoista on tehty talkoilla. - Jääkiekkokaukaloita on eri puolilla kuntaa 14 kappaletta. Sivukylillä kaukaloiden kunto on vaihteleva ja vaativat peruskorjausta. Luistelualueita on jäädytetty tarpeen mukaan. - Sisäliikuntatilojen tarve/kapasiteetti ei Kalajoen ole riittävä. Salibandy ja lentopallo tarvitsevat korkeamman sarjatason kilpailutoiminnan mahdollistavan monitoimisalin. - Virallisia suunnistuskarttoja on Kalajoella 16 kappaletta. Koulujen lähimaastoista on tehty opetuskartat. Kilpailukäytössä suunnistuskartta vanhenee kolmessa vuodessa. Karttoja uudistetaan ja painetaan lisää tarpeen mukaan. - Voimailutiloja on Kalajoella riittävästi. Painin, karaten ja nyrkkeilyn harrastustilat puuttuvat. 6

7 - Tenniksen harrastusmahdollisuudet ovat kesällä tyydyttävät. Sisäkenttiä ei ole riittävästi. - Purjehdukseen ja muuhun vesiurheiluun Kalajoella on loistavat puitteet. Keskuskarin vierasvenesatama vaatii kehittämistä. - - Hiekkasärkillä sijaitsevat ratsu- ja ravitallit mahdollistaa ratsastus- ja hevosurheilun harrastamisen. - - Kuntoliikunnan, kuten pyöräilyn, hölkän ja kävelyn mahdollistavien kevyenliikenteen väyliä tarvitaan lisää. - Jäähalli täyttää jääkiekkoliiton asettaman korkeamman sarjatason edellytykset. - Kylpylä Sani-Fanin kuntouintiallas ja keilahalli sekä kuntosali, ja kylpylä moninaisine allasosastoineen tarjoaa uusia mahdollisuuksia vapaa-ajan vietolle. Liikuntapalveluyritykset tuottavat näissä tiloissa kuntosali-, aerobic- yms. virkistyspalveluita hyvinvoinnistaan huolehtiville. Palveluiden saavutettavuuteen ja asiakaskeskeiseen markkinointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Olevaan tilanteeseen palataan tarkemmin toteuttamisosassa. 3.2 Keskustan ulkopuoliset alueet Liikuntaedellytysten luominen harvaan asutulle maaseutualueelle on ongelmallista. Sivukylien liikuntapaikoille on tunnusomaista seuraavat seikat: - liikuntapaikkoja on vähän ja tarjonta yksipuolista, - etäisyydet liikuntapaikoille ovat pitkät, - monet liikuntapaikat ovat pahasti rappeutuneita, - varsinaisia sisäliikuntatiloja ei ole Käännässä, Pitkäsenkylällä ja Kärkisissä. Vasankarissa ja Rautiossa nuorisoseurojen talot toimivat kyläläisten sisäliikuntatilana. 3.3 Koulujen käyttämät liikuntapaikat Koululaiset muodostavat huomattavan liikuntapaikkojen käyttäjäryhmän. Koulujen lähistölle sijoittuvat liikuntapaikat ovat siten tehokkaassa päiväkäytössä. Koulujen liikuntapaikoista voidaan todeta seuraavaa: - keskustaajamassa sijaitsevilla kouluilla on sisäliikuntatilat. Tyngän Aluekoulun valmistuttua Tyngän lähialuetta sisäliikuntatarpeita palvelee uusi liikuntasali. Rahjan koululla on asianmukainen liikuntasali. Muilla kouluilla sisäliikuntatiloina käytetään luokkahuoneita. - Kaikilla kouluilla on pallokenttä ja luistelualue tai jääkiekkokaukalo. - Yleisurheilun suorituspaikat ovat puutteelliset muilla paitsi keskustaajamassa sijaitsevilla kouluilla. 7

8 - hiihtoladut sijaitsevat moniin kouluihin nähden liian kaukana. - Koulujen lähiympäristöön tehdään välituntilatuja. 4. Erityisurheilulaitokset II TAVOITTEET Kalajoella on erityisurheilulaitoksia seuraavasti: - ampumarata - ratsastuskenttä/ravitalli/maneesi - maauimala - keilahalli - jokamiesluokan autourheilurata - jäähalli - kylpylä/uimahalli - golfpuisto par 73, 18 reikää ja par 3 harjoituskenttä 9 reikää - haulikkoampumarata Hillilässä - kivääriampumarata Pahkalassa - ampumahiihtoalue Pernussa - Rantakallan uimahalli ja uima-allas 1 Perusteita tavoitteiden asettelulle 1.1. Väestöpohja Kalajoella valtakunnallisia suosituksia siitä, minkä suuruisille väestöpohjille liikuntapaikkoja tulisi rakentaa, ei voida käyttää. Kylien liikuntapaikkatarvetta tarkastellaan tapauskohtaisesti, kylien antamien esitysten pohjalta Paikallinen liikuntakäyttäytyminen Kalajoen kaupungin väestöstä 20 % harrastaa aktiivisesti liikuntaa. Kilpaurheilun harrastajia on noin 5 %. Noin puolet Kalajoen väestöstä kuuluu johonkin urheiluseuraan. Urheiluseuraan kuuluvien määrä on arvioitu seurojen ilmoittamien jäsenmäärien pohjalta. Seurojen ilmoittamissa luvuissa on päällekkäisyyttä, saman henkilön kuuluessa samanaikaisesti useampaan urheiluseuraan. Liikuntaharrastuksen yleisimpiä motiiveja ovat fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn paraneminen, liikunnan terveysvaikutukset, luonnon kokeminen ja virkistävät elämykset. Yleinen käsitys on, että liikuntaharrastuksen painopiste tulee entistä enemmän siirtymään yksinkertaisiin ulkoliikuntamuotoihin ja yhdessäolon mahdollistaviin monitoimikeskuksiin Terveys- ja kuntoliikunta - kilpaurheilu Liikuntapaikkojen rakentamisessa ei voida vetää rajaa kilpaurheilua ja terveys- ja kuntoliikuntaa palvelevien liikuntapaikkojen välille. Kilpaurheilu vaatii teknisesti korkeatasoisia harjoitus- ja kilpailutiloja. Kuntoliikuntaa voidaan harrastaa vaatimattomissakin olosuhteissa. Kilpaurheilu on liikuntakulttuurin keskeinen osaalue ja sillä voidaan katsoa olevan tärkeä terveys- ja kuntoliikuntaa aktivoiva vaikutus. 8

9 Liikuntapaikkarakentamisessa on pyrittävä ratkaisuihin, joissa terveysliikuntaa ja kilpaurheilua voidaan harjoittaa samoilla liikuntapaikoilla. Harrastetuimpia perusliikuntamuotoja ovat: - useimmat palloilulajit - lenkkeily, kävely, suunnistus - kuntovoimistelu - uinti - maastohiihto - luistelu - liikuntaleikit Tällöin perusliikuntapaikkoja ovat: - pallokentät pesä-, jalkapalloa yms. varten - jääkiekkokaukalot ja luistelualueet - yleisurheilun suorituspaikat - valaistut kuntoreitit, kuntopolut, ja -ladut - sisäliikuntatilat palloilua, kuntovoimistelua ja voimailua varten - uimahalli, joka on selvimmin kaikkia väestöryhmiä palveleva liikuntapaikka - leikkialueet ja -puistot 9

10 III LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Liikunnan asema lainsäädännössä Suomen perustuslain 16 :ssä säädetään sivistyksellisistä perusoikeuksista. Pykälän toisessa momentissa todetaan, että: Julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä. Lain velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli paikallistasolla kuntiin. Liikunnan edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen. Kuntalain (1995/365.) mukaan kunnat pyrkivät edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointi on käsite, jonka merkitys kuntalaisille on yksilöllinen. Tutkimusten mukaan liikunta on selkeästi yhteydessä ihmisten työkykyyn, terveyteen ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Monet suomalaisten kansansairaudet kytkeytyvät tutkimusten mukaan monin eri tavoin liikunnan puutteeseen. Liikunta on hyvinvointipolitiikan väline ja sillä on merkittävä rooli kuntalaisten työkyvyn ja terveyden ylläpidossa. Uusi liikuntalaki (1054/1998.) tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Uudella liikuntalailla ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetulla lailla turvataan liikunnan rahoitus julkisista varoista. Liikuntatoiminnan edistämisen rinnalle on nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten terveydelliset vaikutukset sekä liikunnan merkitys lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle. Liikunnan merkitys lasten ja nuorten kasvatuksessa ja kehityksessä, kansalaisten terveyden, henkisen hyvinvoinnin ja työkykyisyyden edistäjänä on kiistaton. Liikuntatoimen näkökulmasta liikuntalaki on puitelaki, joka ei oleellisesti puutu toiminnan sisältöön mutta antaa toiminnalle suuntaviivat. Laki antaa puitteet toiminnan kehittämiselle ja on riittävän väljä antaen toimintavapauden. Liikunta on merkittävä osa ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Edellytyksiä paikallistason yhteistyölle parannetaan sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuorisotoimen sekä eri kansalaisjärjestöjen ja seurojen välillä. Liikuntalain työnjakopykälä, yleisten edellytysten luominen on kunnan ja valtion tehtävänä sekä liikunnan järjestäminen pääasiassa järjestöjen tehtävä. Kunnan tehtävänä on uuden lain mukaan vastata liikuntatoimen johtamisesta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta paikallistasolla. Kunnat luovat edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. (Liikuntalaki 1954/1998.) Kunnat kantavat päävastuun liikuntapaikkarakentamisesta, paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, kansalaistoiminnan tukemisesta, terveysliikunnan kehittämisestä sekä liikunnan järjestämisestä erityisryhmille. 10

11 2. Toiminta-ajatus ja päämäärä 2.1. Toiminta-ajatus 2.2. Päämäärä 2.3 Visio 2019 Kalajoen kaupungin tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti kaupunkilaisten liikunnan harrastusmahdollisuuksia ja ohjata kaupunkilaisia tarkoituksenmukaisiin ja terveisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Keskeisimpänä tehtävänä on huolehtia liikuntatoimen suunnittelusta, kehittämisestä ja kunnassa harjoitettavan liikuntatoiminnan tukemisesta. Lautakunta toimii urheiluseurojen ja eri järjestöjen sekä niihin kuulumattomien kuntalaisten yhteistyöelimenä luoden mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset joko kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua harrastamiselle. Kalajoen kaupungin liikuntapoliittisena päämääränä on luoda sellaiset liikuntaedellytykset, joiden vallitessa kuntalaisella on ikään, sukupuoleen tai varallisuuteen katsomatta mahdollisuus liikunnan harrastamiseen lähiympäristössä, taipumustensa ja tarpeittensa mukaisin ehdoin. Kalajoella harjoitettavan liikuntatoiminnan tukeminen kohdistuu nuoriso- ja liikuntakasvatustyötä tekevien urheiluseurojen ja -järjestöjen tukemiseen. Kalajoen kaupungin liikuntapalvelut tarjoaa tiiviissä yhteistyössä liikunnan eri toimijatahojen kanssa mahdollisuudet monipuolisiin ihmistä kehittäviin kunto- ja terveysliikunnan- sekä kilpa- ja huippu-urheilun mahdollistaviin liikuntapalveluihin. Kalajoella käytetään tehokkaasti hyväksi kaupungin ja urheiluseurojen sekä -järjestöjen välisen kumppanuuden ja yhteistyön mahdollisuudet liikuntapalveluiden tuottamisessa. Väestön liikunnallinen aktiivisuus on kasvanut. Liikuntapalveluissa perheliikunta, elämysten tarjoaminen, luonnon kokeminen ja sen liikunnallinen hyödyntäminen on lisääntynyt. Terveysliikunnan merkitys ennaltaehkäisevänä terveyden ylläpitäjänä on ymmärretty. Liikuntapalveluista on muodostunut suomalaisia kansansairauksia ennalta ehkäisevää, niiden oireita lievittävää, työ- ja toimintakykyisyyttä sekä elämän laatua edistävää kansalaistoimintaa. Matkailuelinkeinossa liikunnasta on tullut merkittävä työllistäjä. Liikuntapalvelut lisäävät kylien elinvoimaisuutta. Virikkeellinen ympäristö yhdessä monipuolisten liikuntapalveluiden kanssa, joissa korostuvat ajan henki ja alueen omaleimaisuus on kaupungin yksi merkittävimmistä vetovoimatekijöistä. 3. Liikuntatoimen työnjako 3.1. Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda perusedellytykset kaupungissa harjoitettavalle liikuntatoiminnalle. - Toimialan keskeisiä tehtäviä ovat: Liikuntaedellytysten kehittäminen, suunnittelu ja koordinointi, - kunnallisten liikuntapaikkojen kalustaminen, käyttövuorojen jako ja käytön 11

12 valvonta, - urheiluseurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen Lisäksi järjestetään: - koulutus- ja ohjaustoimintaa - kunto- ja terveysliikuntaa - maakuntaviestiin valmistautuminen ja organisointi - terveys- ja kuntoliikunta sekä puulaakitoiminta yhteistyössä seurojen kanssa - liikuntatoimintaa erityisryhmille, kuten vammaisille, vanhuksille yms. väestöryhmille joille urheiluseurat eivät tarjoa palvelujaan - leirit, retket, valistus- ja palkitsemistilaisuudet - kilpailutoimintaa nuorille - uimaopetusta - yhteistyö koululiikunnan kanssa 3.2. Urheiluseurat ja järjestöt Urheiluseurat huolehtivat harjoitus- ja kilpailutoiminnan järjestämisestä. Urheilun lajiliittojen- ja aluejärjestön tehtävänä on seuratoiminnan kehittäminen ja koulutus. Varainhankinta: Urheiluseurat ja järjestöt hankkivat toimintavaroistaan 90 % omatoimisesti. Kunnan jakama toiminta-avustus tulisi säilyttää sillä tasolla, että seurat voivat säilyttää toiminnan määrän ja laadun kohtuullisena taloudellisista vaikeuksista huolimatta. Toimintavaroja saadaan mm. seuraavasti Jäsenmaksut, keräykset, julkaisut, arpajaiset, myyjäiset, huvitoiminta, bingo, Juhannusjuhlat, kierrätystoiminta: romu, paperi, pullot, pääsylipputulot, kioski- ja kilpailutoiminta Harjoitus- ja valmennustoiminta Valmennus- ja ohjaustilaisuudet, urheilukoulutoiminta, leirit, retket Koulutustoiminta Järjestökoulutus, valmentaja- ja tuomarikoulutus Virkistystoiminta Palkitsemis- ja muistamistilaisuudet, juhlapäivät, kuntotapahtumat Kilpailutoimintaa järjestetään Kalajoella seuraavissa lajeissa: Ammunta, ampumahiihto, auto- ja moottoriurheilu, golf, hiihto, hirvenhiihto, jalkapallo, jousiammunta, judo, jääkiekko, jalkapallo, keilailu, koripallo, laskuvarjohyppy, liitovarjo. lentopallo, lumilautailu, nyrkkeily, paini, painonnosto, pesäpallo, purjehdus, purjekelkkailu, -purjelautailu, pyöräily, ratsastus, salibandy, suunnistus, sulkapallo, tennisuinti, tikanheitto, voimannosto, voimistelu, yleisurheilu, Lisäksi harrastettavia lajeja ovat: squash, pöytätennis, vesihiihto, karate, kehonrakennus,, luistelu, aerobic, taekwondo Han Moo Do, Kuntoliikuntajärjestönä toimii Kalajoen Latu ja Himangan Gotlet Club. 12

13 4 STRATEGISET TAVOITTEET, PAINOPISTEALUEET JA TOIMINTATAVAT 4.1 Liikuntastrategian keskeiset tavoitteet Kalajoen kaupungin liikuntastrategian keskeiset kehittämistavoitteet ovat seuraavat: - Liikunta tunnustetaan yleisesti tärkeäksi kaupunkilaisten terveyden ylläpitäjäksi ja hyvinvoinnin resurssiksi sekä osaksi kaupungin strategiaa. - Innostaa ja opettaa lapsia ja nuoria liikunnalliseen elämäntapaan ja sen omaksumiseen. - Aktivoidaan terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia aikuisia ja ikääntyvää väestöä sopivan liikunnan pariin. - Luodaan paremmat mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen koko kaupungin alueella. - Erityisliikunnan toimintaedellytysten parantaminen ja toiminnan lisääminen. - Yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa. - Väestön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. - Luontoliikuntaedellytysten parantaminen. - Liikuntamatkailuedellytysten parantaminen. - Luodaan ihmisen eliniän kestävä liikunnallinen toimintaohjelma, jonka avulla väestö pidetään hyvässä kunnossa lapsesta vanhuuteen. Päävastuu määräytyy eri osa-alueilla seuraavasti: - Kaupunki kantaa päävastuun paikallistasolla yleisten edellytysten luomisesta eli liikuntapaikkojen ja -alueiden sekä reittien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä käytön järjestämisestä. - Kaupunki vastaa maa-alueiden varaamisesta ulkoilua, retkeilyä sekä muuta luontoliikuntaa varten. - Terveysliikunnan ja erityisryhmien liikunnan johtamisesta, tiedottamisesta ja koulutuksesta päävastuun kantaa kaupungin liikuntapalvelut. - Urheiluseurat, urheilun parissa toimivat eri tahot, yhdistykset, työpaikat ja yksityiset liikuntapalveluiden tuottajat vastaavat pääasiassa toiminnan järjestämisestä. 4.2 Liikuntapalveluiden kehittämisen painopistealueet 1. Lasten ja nuorten liikunta 2. Terveys- kunto- ja erityisliikunnan edistäminen 3. Urheiluseurojen ja -järjestöjen toiminnan tukeminen 4. Koululiikunta 5. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito 6. Liikuntamatkailu Painopistealueiden valintaa perustellaan sillä, että liikunnan harrastusmahdollisuudet on tarjottava jokaiselle kuntalaiselle. Liikuntapaikkojenja -alueiden verkosto on pidettävä hyvässä kunnossa. Yhteistyö eri tahojen kanssa on yksi suurimpia tulevaisuuden haasteita. 13

14 4.2.1 Lasten ja nuorten liikunta Kodin vaikutus lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden herättäjänä ja ylläpitäjänä on merkittävä. Kodilla ja toveripiirin vaikutuksella on merkitystä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymiseen. Lapsuuden myönteiset liikuntakokemukset luovat pohjaa elinikäiselle liikunnanharrastamiselle. Sekä koululiikunta että nuorisourheilu voivat parhaimmillaan antaa liikuntataitojen lisäksi eväitä terveen itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Lasten ja nuorten terveyttä edistävä liikunta koostuu päivittäisestä liikunnan harjoittamisesta. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee liikkua terveytensä kannalta vähintään yli tunti joka päivä. Riittävän liikuntamäärän saamiseksi täytyy lähiympäristön tarjota lapsille ja nuorille monipuolisia mahdollisuuksia turvalliseen liikkumiseen ja liikuntaan. Toiminnallisesti on pystyttävä vaikuttamaan kaikkiin, pääosin lapset ja nuoret tavoittavien järjestelmien kuten päivähoidon, koulun, iltapäivätoiminnan ja harrastustoiminnan samoin kuin perheiden toimintakäytäntöihin. Kehittämistavoitteet lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi - Liikunta on luonteva osa lapsen elämää, lapsi on kiinnostunut liikunnasta. - Mielihyvän ja ilon kokeminen liikunnan keinoin. - Tavoitteena on, että kotona, päiväkodeissa ja kouluissa luodaan tiedot, taidot ja asenteet läpi elämän jatkuvalle liikunnan harrastamiselle. - Suunnitellaan ja rakennetaan päiväkotien ja koulujen pihat liikunnallisesti virikkeellisiksi. - Tuetaan urheiluseuroja eri lajien lapsille ja nuorille suunnattua urheilukoulu- ja harjoitustoimintaa sekä valmentaja-/ohjaajakoulutusta. - Uinninopetuksen järjestäminen ja organisointi alle kouluikäisille yhteistyössä paikallisen uimaseuran tai muun toimijan kanssa. Yhteistyötahot: Lasten vanhemmat, päiväkodit, esikoulut, iltapäiväkerhot, seurakuntien päiväkerhot, urheiluseurat, koulut, kylätoimikunnat, kouluterveydenhuolto, kunnan muut hallintokunnat Terveys- kunto- ja erityisliikunnan edistäminen Liikunta edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Työelämässä liikunnan terveysvaikutukset merkitsevät sairaspoissaolojen ja ennenaikaisen työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä sekä työn tehokkuuden lisääntymistä. Aikuisten liikuntatoiminnan tavoitteena on säilyttää fyysinen suorituskyky mahdollisimman hyvänä. Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta ennaltaehkäisee useita sairauksia. Liikunnalla on merkitystä tuki- ja liikuntaelin sekä hengityselinsairauksien hoidossa. Liikunta tukee luuston, lihaksiston ja nivelten kehitystä ja auttaa säilyttämään tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ikääntyessä. Liikunta edistää 14

15 psyykkistä hyvinvointia mm. kohottamalla mielialaa ja vähentämällä stressiä. Aikuisväestölle liikunnan tulee olla helposti saavutettavissa, jokapäiväiseen elämään liittyvää toimintaa, jossa korostuvat ilo, virkistys ja yhdessäolo. Kaiken ikäiset ihmiset sekä miehet että naiset hyötyvät säännöllisestä, fyysisestä aktiivisuudesta. Merkittäviä terveysvaikutuksia saadaan, kun esimerkiksi kävellään puoli tuntia, juostaan 15 minuuttia tai pelataan 45 minuuttia lentopalloa useimpina viikonpäivinä. Terveysvaikutukset ovat suuremmat silloin, kun fyysisen aktiivisuuden määrä kasvaa. Fyysinen aktiivisuus vähentää ennenaikaista kuolleisuutta, sepelvaltimotaudin, kohonneen verenpaineen, paksunsuolen syövän ja aikuisiän diabeteksen esiintymistä. Liikuntaa sisältävästä kuntoutuksesta hyötyvät myös astmaa, nivelreumaa, keuhkoahtaumatautia ja muita hengityselinsairauksia potevat. Sosiaali- ja Terveysministeriö yhdessä Opetusministeriön kanssa on antanut kunnille hyviä ohjeita terveysliikunnan järjestämisestä paikallistasolla. Terveyttä edistävä liikunta määritellään siten, että se on usein toistuvaa, jatkuu säännöllisenä ja on määrältään ja kuormittavuudeltaan riittävää. Terveysliikuntaliikunta vastaa toteuttajansa kuntoa, taitoa ja motivaatiota eikä sisällä vammautumisen tai sairastumisen vaaraa. Terveyden kannalta säännöllinen fyysisen aktiivisuuden edistäminen on tärkeää koko väestölle kaikissa elämän vaiheissa. Kalajoella voidaan järjestää lukuisa määrä eri väestöryhmien terveysliikuntaa edistäviä palveluja. Palveluiden tarvetta korostaa väestön ikääntyminen ja siitä johtuvat terveyden ja toimintakyvyn ongelmat. Erityisesti on pyrittävä tukemaan niitä, jotka eivät harrasta liikuntaa säännöllisesti tai lainkaan. Urheiluseuroille tehty kyselytutkimus osoittaa, että terveysliikunnan lisääminen on mahdollista ja suotavaa, sillä väestön asenteet terveysliikuntaa kohtaan ovat myönteiset. Työikäisistä valtaosa pitää liikunnan puutetta pahimpana sairastavuuden syynä. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Liikunnan puutteesta johtuvat monet terveyden ja toimintakyvyn ongelmat. Terveysliikunta ei edellytä kalliita suorituspaikkoja, tiloja, rakenteita eikä erityisiä taitoja tai varusteita. Varttuneelle väelle liikunnalla on vireyttä ja elinvoimaa antava vaikutus. Vanhusten huollossa on kiinnitettävä erityistä huomiota seniori-ikäisten tarvitsemiin liikuntapalveluihin ja huomioitava ne tarkoituksenmukaisella tavalla. Liikunta oikein harjoitettuna edistää terveyttä ja toimintakykyisyyttä sekä vähentää terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta. Tavoitteet terveys- kunto- ja erityisliikunnan edistämiseksi Kalajoen kaupungin terveys- ja kuntoliikunnan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Erityisryhmien liikunnan edellytyksissä on kuitenkin paljon kehitettävää. Liikunnan harrastuksella erityisryhmiin kuuluvien kannalta katsottuna on elämisen laatua parantava vaikutus. Liikunnan avulla saavutettava ilo, virkistys ja hyvä kunto on elämisen laatuun vaikuttavia tekijöitä. 15

16 - Tavoitteena on saada terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ja täysin passiiviset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. - Erityisryhmien liikuntatoiminnan tavoitteena on turvata kaikille erityisryhmiin kuuluville henkilöille mahdollisuus käyttää esteettömiä, turvallisia ja liikkumaan houkuttelevia liikuntapaikkoja perusliikuntaa kaikkina vuodenaikoina. - Aktivoidaan väestöä terveysliikunnan pariin kehittämällä toiminnan sisältöjä, yhteistoimintaverkostoja, tapahtumia ja kuntokampanjoita. - Järjestetään yhteistyössä aluejärjestöjen tai muiden koulutusyksikköjen kanssa kunto- ja terveysliikuntaan kehittävää koulutusta eri kohderyhmille, kuten vertaisohjaajille, kylätoimikuntien ja työyhteisöjen liikunnan yhdyshenkilöille ja ohjaajille ja terveyskasvatuksen yhdyshenkilöille. - Lisätä ja monipuolistaa kaupungin tarjoamia erityisryhmien ohjauspalveluita. - Erityis- ja soveltavan liikunnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä vammaisjärjestöjen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. - Luodaan liikunnan yhdyshenkilöistä, ohjaajista ja asiantuntijoista ajan tasalla oleva kuntakohtainen tietopankki. - Aktivoidaan urheiluseuroja ja -eri kansalaisjärjestöjä tuotteistamaan liikuntaohjelmia ja tapahtumia erityisesti liikuntaa vähän tai ei lainkaan harrastaneita varten. - Käynnistetään työterveyshuollon ja yritysten kanssa neuvottelut liikuntaohjelmien saamiseksi osaksi yritysten Tyky- toimintaa. - Laaditaan vuosittain Terveys- ja kuntoliikunnan toimintakalenterit, jotka toimitetaan terveys- ja sosiaalitoimen palveluyksiköihin. - Edistetään perhe- ja työyhteisöjen, taloyhtiöiden ja kyläyhteisöjen pienryhmäliikuntaa. Yhteistyötahot: Urheiluseurat, kyläyhdistykset, kansalaisopisto, terveys-, sosiaali-, tekniset - ja liikuntapalvelut, työpaikkaliikunta, kotihoito, eläkeläisjärjestöt ja - yhdistykset, vammaisjärjestöt, palvelutalot ja hoitolaitokset Urheiluseurojen ja -järjestöjen toiminnan tukeminen Urheiluseurat vastaavat harjoitus- ja kilpailutoiminnan järjestämisestä. Kilpaurheilu tarjoaa suurelle joukolle suomalaisia merkittävää elämän sisältöä. Valtaosa kilpailutoiminnasta on harrastusluontoista toimintaa. Kilpailu ja kisailu antavat elämään sisältöä eri ikävaiheissa: lasten urheilukoulussa, koululiikunnassa, työpaikkojen haasteturnauksissa ja veteraaniurheilussa. Kilpaurheiluharrastuksessa on mukana satoja tuhansia vapaa-ehtoisia urheilijan lähipiiriin kuuluvia. Liikuntaseuroissa toimii lajiliittojen ilmoituksen mukaan noin ohjaaja ja valmentajaa. Kaupungin tehtävänä on tukea urheiluseuratoimintaa ja ylläpitää kannustavaa avustuspolitiikkaa. Sivistyslautakunta päättävät niiden määrärahojen jaosta, jotka kaupungin talousarviossa on varattu urheiluseurojen harjoittaman liikuntatoiminnan tukemiseen. Avustussääntö urheiluseurojen ja järjestöjen tukemiselle Kalajoen kaupunki myöntää urheiluseuroille toiminta-avustusta seuraavin perustein: 16

17 Avustus myönnetään rekisteröidylle paikalliselle urheiluseuralle, joka kuuluu jäsenenä johonkin sellaiseen valtakunnalliseen liikuntajärjestöön, joka on liikuntalain 18 :n ja liikunta-asetuksen 4 :n perusteella hyväksytty liikuntalain nojalla oikeutetuksi saamaan valtion avustusta tai sellaiselle paikalliselle rekisteröidylle yhdistykselle, jonka toiminta sääntöjen mukaisesti on pääasiassa liikuntaa. Opetusministeriö pitää luetteloa tässä tarkoitetuista valtakunnallisista liikuntajärjestöistä. Avustuksen myöntämisessä kiinnitetään huomiota urheiluseuran avustuksen tarpeeseen, toiminnan määrään, laatuun sekä sen yhteiskunnalliseen merkitykseen. Avustettava toiminta on ollut liikuntatoimintaa. (Liikunta-asetus 1054/1998.) Kaupungin urheiluseura ja -järjestö avustukset jaetaan ottaen huomioon kaikki avustuskriteerit. Sivistyslautakunta jakaa vuosittain toiminta-avustuksen kunnassa toimiville rekisteröidyille liikuntajärjestöille. Urheiluseuroille ja -järjestöille myönnettävien avustusten on kohdistuttava seurojen sääntömääräisen toiminnan tukemiseen. Toiminta-avustuksen jakoperusteet: Avustuksen tarve - seuran taloudellinen tila - muualta saatavissa oleva tuki - liike- ja ammattimaisen urheilutoiminnan osuus Toiminnan määrä - jäsenmäärä - toimipisteiden lukumäärä ja alueellinen jakauma - osanotto järjestettyihin liikuntatilaisuuksiin - junioritoiminnan määrä Toiminnan laatu ja laajuus - toiminnan monipuolisuus - missä määrin toimintaan liittyy koulutusta Toiminnan yhteiskunnallinen merkitys - työ kansanterveyden, kasvatuksen ja sosiaalisen toiminnan aloilla, toiminta laajojen kansanjoukkojen liikuntapalvelusten ja -tilaisuuksien järjestäjänä, johon liittyy yleinen tiedotus- ja valistustoiminta - toiminnan tärkeys joillekin väestöryhmille, ottaen huomioon myös erilaiset yhteiskunnallisen näkemykset - toiminnan tärkeys tietyille kunnan osa-alueille Koululiikunta Uudelle seuralle ei myönnetä yleisavustusta ilman erityistä syytä ennen kuin sen on toiminut ainakin vuoden pituisen tilikauden ajan. Avustus myönnetään ainoastaan hakemuksesta, joka on jätetty annetussa määräajassa. Hakemuksen liitteitä voidaan täydentää tämän määräajan jälkeen. (Liikunta-asetus 1054/1998.) Peruskoulun liikuntakasvatustavoitteena on kehittää liikunnallisesti valveutuneita yksilöitä, joilla on tietoa ja itseluottamusta nauttia elinikäisestä terveyttä edistävästä 17

18 liikunnasta; harrastaa säännöllisesti liikunta; saavuttaa ja pitää yllä sellaista fyysistä kuntoa, joka edistää terveyttä; toimii vastuullisesti ja muut huomioiden liikuntatunneilla sekä arvostaa liikuntaa terveyden, myönteisten kokemusten, haasteiden, itseilmaisun ja sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tuottajana. Uusimpien kansainvälisten suositusten mukaan koululaisten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä kohtalaisella teholla. Tunnin päivittäinen aktiivisuus on vähimmäismäärä liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Tutkimukset osoittavat, että nuoruusiän liikunta-aktiivisuudella on yhteys lasten koulumenestykseen. Samanaikaisesti, kun liikunnan yhteys terveyteen tiedostetaan, osoittavat tutkimukset, että lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa on tapahtunut muutoksia. Erityisen haasteen koululiikunnalle asettaa se, että suuri joukko lapsista ja nuorista liikkuu vapaa-ajalla hyvin vähän. Suomessa 20 % nuorista ei harrasta liikuntaa lainkaan. Opetushallituksen tutkimuksessa terveyden kannalta riittävästi liikkuvia oli noin 50 % pojista ja alle 40 % tytöistä. Koulun liikuntatunnit olivat ainoa säännöllinen tilanne liikkua 17 prosentille pojista ja 21 prosentille tytöistä. Koulua pidetään hyvänä paikkana vaikuttaa oppilaiden terveyskäyttäytymiseen. Käyttäytymistä ei voida säädellä lainsäädännöllä, mutta ympäristö voidaan muokata sellaiseksi, että se edistää lasten ja nuorten liikkumista ja terveellisiä ravintotottumuksia. Välituntiliikunnan edellytyksiä on kehitettävä. Monissa kouluissa oppilaiden ei tarvitse mennä ulos välituntien aikana. Vietettäessä välitunnit tunkkaisilla käytävillä, saattavat oppilaat olla tunnilla väsyneitä. Sitä vastoin ulkona vietetty välitunti virkistää ja auttaa jaksamaan seuraavalla tunnilla. Koululiikunnan viikkotuntimäärä on riittämätön peruskoulun ala- ja yläasteella. Lapset, jotka eivät ole seuratoiminnassa mukana, voi koulussa tapahtuva liikunta olla ainoa viikoittainen liikunta-annos. Liikunta voidaan ottaa soveltaen mukaan esim. biologian- tai ympäristöopin tunneille ja luontoretkille. Koululiikunnan liikuntakasvatustyön tavoitteena on luoda tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet läpi elämän jatkuvalle liikunnan harrastamiselle. Oppilaat viettävät noin viisi tuntia viikossa välitunnilla, mikä on suurempi tuntimäärä kuin millään yksittäisellä oppiaineella. Liikkumaan innostava koulupiha lisää oppilaan päivittäistä liikkumista ja sitä kautta terveyttä merkittävästi. Tavoitteet koululiikuntaan - Rakennetaan koulujen pihoista monipuolisia lähiliikuntapaikkoja. - Kehitetään virikkeellistä välituntiliikuntaa: olosuhteet ja sisältö. - Koulujen hyötyliikunnan edistäminen; kaavoituksen ja tielaitoksen suuntaan toimitaan aktiivisesti turvallisten kulku- ja reittiyhteyksien saamiseksi. - Koulujen terveyskasvatuksessa korostetaan liikunnan terveysvaikutuksia. - Koulujen opetussuunnitelmiin luonto- ja elämysliikuntaa: liikuntapalvelut tukee asiantuntija-avun hankkimisessa ja materiaali- ja kalustovuokrauksessa sekä avustavat elämysliikuntatapahtumien toteutuksessa. - Kouluilla liikunnan teemaviikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään apuna liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen asiantuntemusta. 18

19 - Koululiikuntaedellytysten kehittäminen koulun paikalliset olosuhteet huomioiden. - hiihtomaa tai vastaava jokaiselle koululle - luontopolku, jonka koulut itse toteuttavat - välituntiladut ja yhteydet muuhun latuverkostoon. Yhteistyötahot: Koulut, urheiluseurat, kyläyhdistykset, kuntien sivistys- liikunta- nuoriso- ja tekniset palvelut Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito Liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomio kaikkien kuntalaisten tarpeet. Rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota lähi- ja arkiliikuntapaikkojen luomiseen, nykyisten laitosten kunnossapitoon, ulkoilutyyppisen liikunnan kehittämiseen ja suomalaisen luonnon hyväksikäyttöön. Liikuntapaikkojen tulee sijaita väestön asuinpiirissä tai ainakin sitä lähellä. Terveysliikunta on liikuntapolitiikan keskeisin tekijä 2000-luvulla, mikä vaikuttaa myös liikuntapaikkojen rakentamisfilosofiaan. Liikuntaa palvelevat sisä- ja ulkoliikuntatilat on suunniteltava niin, että ne muodostavat tehokkaasti koululiikuntaa ja kunnan yleistä liikunta- ja vapaa-ajanharrastustoimintaa palvelevan kokonaisuuden. Liikunta- ja vapaa-aikatilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava kunnan eri osa-alueiden toiveet ja käyttäjäryhmien asettamat erityistavoitteet. Vapaa-ajan lisääntymisen myötä on terveys- ja kuntoliikuntaharrastus voimakkaasti lisääntymässä. Tämän seurauksena liikunta- ja vapaa-ajan käyttöön soveltuvat ulkoilu- ja virkistysalueet tulisi suunnitellusti saattaa kuntalaisten käyttöön. Kaavoituksessa on huomioitava kuntalaisten tarvitsemat vapaa-ajan viettoon, ulkoiluun, liikuntaan, retkeilyyn ja yleiseen virkistäytymiseen soveltuvat alueet. Maankäytön suunnittelussa on huomioitava liikunta- ja vapaa-ajan harrastusten tarvitsemat aluevaraukset kuten: kenttäalueet, puru- ja kuntoradat, uimarannat ja alueet, ulkoilureitit, leikkikentät, leiri- ja retkeilyalueet, monitoimitilat ja luonnonpuistot. Luonnon tarjoamat erityisolosuhteet hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Maanrakennustöistä tuleva jätemaa hyödynnetään leikkikenttien ja mäkien rakentamisessa. Liikuntapaikkarakentamisessa hyödynnetään valtion avustukset ja lainat tarkoituksenmukaisella tavalla. Liikuntapaikkarakentamisen tavoitteet ja toimenpiteet - Lähiliikuntapaikkojen/koulupihojen kunnostaminen ja rakentaminen. - Suurten liikuntapaikkahankkeitten, joilla on merkitystä koko alueen liikunta ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle sekä kokous- messu-, viihdekonsertti- ja liikuntamatkailutoiminnalle, olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa alueellisena yhteistyöhankkeena. 19

20 - Vaellusreittien ja luontoliikuntamahdollisuuksien kehittämiseksi yhteen sovitetaan alueelliset reittisuunnitelmat moottorikelkkailu-, mönkijä-, ratsastus- ja maastopyöräily- sekä vaellus- ja hiihtoreiteistä Liikuntamatkailu Yhteistyötahot: Liikunnasta vastaavat kaupungin palvelualat, urheiluseurat ja - aluejärjestöt, lääninhallitus, opetusministeriö, ympäristökeskus, TE-keskus Matkailijoille tarjottavat ohjelmapalvelut ovat tärkeä vetovoimatekijä Kalajoen matkailussa kysynnän kohdistuessa toiminnallisiin ja elämyksellisiin tuotekokonaisuuksiin. Ohjelmapalvelut ovat liittyneet pääasiassa vapaa-ajan matkailuun, mutta rajapinta työ- ja vapaa-ajan matkailun ohjelmakysynnässä on hämärtynyt. Kokous- ja kongressimatkailuun, kannusteluonteisiin ja työkykyä ylläpitäviin virkistys-matkoihin liittyy usein osana tuotteistetut ohjelmapalvelut. Liikuntamatkailun ohjelmapalvelujen tuottaminen ja markkinointi keskittyy pääasiassa Hiekkasärkille. Matkailun ohjelmapalvelut määritellään matkailutuotteeseen liittyväksi aktiviteetiksi, joka muodostaa matkan toiminnallisen osan. Ohjelmapalvelut ovat luontoon liittyviä ohjattuja aktiviteettejä, kuten moottorikelkkasafarit, vaellus- ja hiihtoretket. Ohjelmapalveluina nähdään myös harrastus- ja virkistyspalvelut (lavatanssit), huvipuistot, (Juku Park) kilpailutapahtumat (Beach-futis SM-turnaus) sekä kulttuuri ja taidetapahtumat (kesäteatteri). Liikuntamatkailussa on kyse vapaa-ajan matkailijoista, joiden motiivina on osallistuminen liikunnalliseen aktiviteettiin tai näiden seuraamiseen. Talvella maastoliikunta-aktiviteetit ovat Kalajoella selvässä kasvussa. Golfkenttiä on Suomessa jo toista sataa ja aktiivipelaajien määrä on yli Lajin kasvu alueella on ollut koko vuosituhannen vaihteen hyvä, mutta viime vuosina hidastunut hieman. Golfiin liittyvät kerrannaisvaikutukset ovat merkittävästi suuremmat kuin itse golftoiminnasta saatavat green fee -tulo. Golf on selkeästi tuote, joka tukee Kalajoen liikuntamatkailua. Kalajoella Hiekkasärkät Golf Oy:n asiakkaita ovat omat osakkeenomistajat, kotimaiset ja ulkomaalaiset vieraspelaajat ja uudet lajin harrastajat. Yhtiö varmistaa omistajiensa edut eli peliaikojen saatavuuden, vaikka kentän kapasiteetista 50 % on varattu vieraspelaajille eli turisteille. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti pelioikeuksia myydään maksimissaan 650 kpl. Kalajoella järjestetään säännöllisesti liikuntamatkailua ylläpitävää ja tukevaa, eri lajien Suomen mestaruuskilpailuja ja -turnauksia. Järjestäjinä ovat urheiluseurat ja -järjestöt, yhteistyössä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteet liikuntamatkailussa - Liikuntamatkailun edellytyksistä vaellus-, hiihto-, pyöräily-, ratsastus-, moottorikelkka- ja mönkijäreitististöjen kuntoon saattaminen ja tarkoituksenmukaisten osien ylikunnallistaminen. - Tuetaan urheiluseuroja pyrkimyksissään järjestää valtakunnallisia tai kansainvälisen tason kilpailutapahtumia. 20

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016 PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016 PARIKKALAN KUNTA Liikuntatoimi Sivistyslautakunta 30.08.2012 45 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO.. 3 2. LIIKUNTATOIMEN LÄHTÖKOHDAT / TAUSTA.. 4 3. NYKYTILAN ANALYYSI... 4 3.1.

Lisätiedot

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.

YHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6. YHTEENVETO Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Päivän aikana nousseita asioita liikunta liittyy hyvinvointiin kaikkinensa,

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ VA:6/010/2014 AVUSTUKSET YLEISTÄ Kulttuuritoiminnan, nuorisotoiminnan ja liikuntatoiminnan tukemiseksi

Lisätiedot

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo

Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti. 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu liikeyrityksen näkökulmasta - Case Liikuntakeskus Pajulahti 24.11.2011 Osku Kuutamo Erityisryhmien liikuntamatkailu Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä Kommenttipuheenvuoro Tytti Määttä 11.11.2015 Tulevaisuuden kunta? Kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa omassa kotikunnassaan. Kunta on yhtä vahva kuin sen jäsenet. Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Koulutuspäivät jäähallien ja ulkojäiden huoltajille 30.10.2014 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto, M. Huhtala, OKT-vastuualue 30.10.2014 1 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 26.11.2013 113 KULTTUURIAVUSTUKSET 1. KOHDEAVUSTUS YHTEISÖILLE Kohdeavustusta voidaan myöntää sellaiselle tervolalaiselle yhdistykselle, yhteisölle

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä 1 Valtionavustukset Peruspalvelujen arviointi TEAviisari Koulutustilaisuudet/tapaamiset

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana. Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Miksi selvitys tehdään? Lajiliittojen valtionavustuspolitiikan kehittäminen Liittojen toiminnan nykytilan kuvaus talouden, liiton toiminnan

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS- PERUSTEET

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS- PERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS- PERUSTEET 1.9.2012 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus 4. Kohdeavustukset a) kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot