LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 7/ Aika: klo 19:00-20:40 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 106 Kokouksen järjestäytyminen Lautakuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 51 ) Osavuosikatsaus 1/ Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuosille Täyttölupamenettelystä luopuminen Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Lausunto metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportista Kauniaisten Paikallislehti Oy:n yhtiökokousasiat vuodelta Valtuustoaloite toimielimien pöytäkirjojen pitkäaikaisemmasta säilytyksestä kaupungin internetsivuilla Avoimen hallinnon edistäminen Kauniaisissa Edustajan nimeäminen Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen KH:n ylimääräinen kokous

2 PÖYTÄKIRJA 7/ Läsnä: Berg Finn puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Ant-Wuorinen Lauri j Limnell Patrik j Rehn-Kivi Veronica j Stenberg Stefan j Alapappila Annukka vj Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Sederholm Camilla KV:n I vpj Pesonen Juha KV:n II vpj Widén Torsten Kj Söderlund Gun kaup.siht. Jahnsson Markus tied.siht. Enberg Mikael tal.joht , klo 19:00-20:10 Poissa: Kivelä Marianne j Allekirjoitukset Finn Berg Gun Söderlund puheenjohtaja sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kauniaisissa Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 7/ Kokouksen järjestäytyminen KH 106 KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - hyväksyy edellisen kokouksen pöytäkirjan (linkki). Päätös: KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - hyväksyi edellisen kokouksen pöytäkirjan.

4 PÖYTÄKIRJA 7/ Lautakuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 51 ) KH 107 Kaupunginhallitukselle on lähetetty edellisen kokouksen jäl keen lautakuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden päätöspöytäkirjoja pää töksistä, jotka voi daan kuntalain 51 :n mukaan ottaa kaupunginhallituk sen käsiteltävik si. Ot sik ko luet te lo on esi tyslistan oheismateriaalina. Päätöspöytäkirjat ovat nähtävänä kokouksessa. KJ: Päätös: KH merkitsee tiedokseen lautakuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden pää tök set ja päättää olla käyt tämättä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 7/ Osavuosikatsaus 1/2014 9/ /2014 KH 108 Kaupungin taloudesta ja toiminnasta laaditaan vuosittain kaksi osa vuo sikat saus ta. Ensimmäinen katsaus raportoi huhtikuun ja toinen elokuun lopun tilannetta. Osavuosikatsaus 1/2014 jaetaan oheismateriaalina. Katsaus sisältää talous ar vion toteumavertailut sekä selvitykset kaupungin strategisten ta voittei den toteutumisesta. KJ : Päätös: KH päättää merkitä osavuosikatsauksen tiedoksi ja saattaa sen edelleen KV:lle. Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 PÖYTÄKIRJA 7/ Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuosille / /2014 KH 109 Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kun nal le seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Samanaikaisesti valtuus ton on hyväksyttävä vähintään kolmea vuotta koskeva ta lous suun ni telma. Talousarvio on samalla suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Talous suun ni tel man ja talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus. Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalouden kehitysnäkymiä varjostavat euro-alueen jatkuva fi nans sikrii si ja talouden taantuma. Suomessa taantuma on jatkunut jo useita vuosia. Valtionvarainministeriön arvioiden mukaan talous kääntyy hitaaseen kas vuun vuonna 2014 ja kasvaa lähivuosina runsaan prosentin vuo si vauhdil la. Julkisessa taloudessa on kuluneella hallituskaudella tehty merkittäviä kuntien tulopohjaa leikkaavia päätöksiä. Suuret valtionosuusleikkaukset ja viime marraskuun rakennepaketti ovat osoittaneet, että merkittävä osa jul kisen talouden sopeutustoimista kohdistuu kuntiin. Verorahoitus Kauniaisten valtionosuudet ovat kahden vuoden aikana alentuneet 1,8 miljoo naa euroa, ja pienenevät edelleen toteutettavan val tion osuus uu dis tuksen johdosta noin 1,4 miljoonaa euroa vuosina Hallituksen maaliskuun 2014 kehyspäätöksen mukaan kiin teis tö ve ro tukses sa korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja 0,2 % -yksi köl lä vuodesta Lisäksi vakituisen asuinrakennuksen kiin teis tö ve ropro sen tin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,05 % -yksiköllä. Näistä toi men piteis tä aiheutuva verotulojen lisäys vähennetään kunnan peruspalvelujen val tion osuu des ta. Kauniaisissa on perinteisesti sovellettu alarajojen veroprosentteja kiin teistö ve ro tuk ses sa. Alarajojen nosto aiheuttaa siksi kiinteistöverotuksen ki risty mis tä noin 0,8 miljoonalla eurolla. Lisätuloja vastaava määrä vä hen netään kaupungin valtionosuuksista. Kaupungin verotulot kasvoivat 3,3 % vuonna 2013 osittain tilitysteknisistä syis tä. Kuluvana vuonna verotulot kasvanevat hitaammin, noin 2 %. Kunnallisverosta kertyvät tulot arvioidaan kasvavan Kauniaisissa ensi vuon na noin 4 % ja noin 3 % vuosina suotuisan väestö- ja tulo ke hi tyk sen johdosta. Käyttötalous Kaupungin tuottamien hyvinvointipalvelujen volyymimuutokset riippuvat ensi si jai ses ti väestön muutoksista eri ikäryhmissä. Kaupungin asukasluku

7 PÖYTÄKIRJA 7/ ke hit tyy suotuisasti. Ennusteen mukaan suurin kasvu on ikääntyneiden ryh mis sä, mikä voi nostaa terveys- ja vanhuspalvelujen kysyntää. Pienten lu ku mää rien vuoksi ikäryhmien toteutuneet muutokset voi poiketa mer kit täväs ti ennusteesta. Kaupungin toimintamenot kasvoivat vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan 4 %. Kasvu ylittää maan keskiarvon, joka ennakkotietojen mukaan oli 2,6 %. Kau pun gin vuoden 2014 talousarviossa toimintamenot kasvavat edelleen 2,6 % viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Kuntasektorin yleisen kustannustason oletetaan nousevan 1,1 % vuonna 2014 ja 1,2 % vuonna Kansantalouden hidas kasvu sekä julkisen talouden yleiset ta sa pai not tamis toi met luovat kunnissa yleensä ja myös Kauniaisissa tarvetta tehostaa toi min taa ja nostaa palvelutuotannon tuottavuutta. Pääkaupunkiseudun kau pun geis sa ja kuntayhtymissä asetetut tavoitteet tuottavuuden nousulle on 1-2 % /vuosi. Valtakunnallisessa peruspalveluohjelmassa esitetyn arvion mukaan kun tasek to rin henkilöstön lukumäärä pysyy vakiona vuoden 2011 tasolla vuoteen Kuntien tehtävien laajentuessa tämä merkitsee toiminnan tehos ta mis ta. Kauniaisissa on vuosina 2012 ja 2013 perustettu 15 uutta vakans sia. Vuoden 2013 lopussa vakanssien lukumäärä oli 689. Villa Bredan laajennuksen valmistuttua tarvitaan sen palvelutoiminnan yl läpi tä mi sek si arviolta jopa 50 uutta vakanssia. Tämän merkittävän hen ki löstö li säyk sen kustannukset voidaan vain osittain kattaa vähentyneillä os topal ve luil la ja korotetuilla palvelumaksuilla. Kaunisten kaupunki tuottaa laadukkaat palvelut asukkailleen, mikä myös nä kyy keskimääräistä korkeampina kustannuksina. Kaupungin tulee asettaa omalle toiminnalleen samat tuottavuustavoitteet kuin naapurikunnat, jot ta kustannuserot näihin nähden eivät kasvaisi. Käyttömenojen hil lit se minen nostaa myös suunnittelukauden raskaiden investointien oman tu lo rahoi tuk sen osuutta. Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirille maksettavat eri kois sai raan hoidon menot ovat viime vuosina ylittäneet kuntayhtymän talousarvion laa dinta vai hees sa ilmoitetut ennakkoarviot. Mahdollisen alibudjetoinnin vält tä misek si talousarvioon otetaan edellisien vuosien toteutumaan perusteella arvioi tu määräraha. Toimialat laativat talousarvion valmistelun yhteydessä hen ki lös tö mi toi tuksen kehitystä koskeva määrällinen arvio suunnitelmakaudella (3 v.) Suunnitelmien tulee sisältää työyksikkökohtainen arvio henkilöstön vaih tuvuu des ta ml. eläköityminen sekä henkilöstön määrästä ja osaamista suhtees sa toimintaan ja palvelutuotannon tavoitteisiin. Hen ki lös tö suun nit te lussa huomioidaan toiminnalle mahdollisesti lakisääteisen mitoituksen lisäksi val ta kun nal li set suositukset ja seudullinen vertailu. Eri ammattiryhmien väli siin työnjakoihin tulee myös kiinnittää huomiota. Samalla toimintaa tar kastel laan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä sukupuolivaikutusten nä kö-

8 PÖYTÄKIRJA 7/ kul mas ta. Lomapalkkavelan muutoksesta aiheutuneet menot, joita aikaisemmin on kir jat tu keskitetysti kaupunginhallituksen määrärahoista, kirjataan to del lisen toteutuman mukaan tulosalueille vuodesta Muutos otetaan huomi oon vuoden 2015 raameissa ja tarvittaessa syksyllä kuluvan vuoden talous ar vion muutoksena. Investoinnit Taloussuunnitelman yhteydessä laaditaan investointiohjelma vuosille Kaupungin oma tulorahoitus investointeihin (vuosikate kor jaus erineen) on 4-5 miljoonaa euroa/vuosi. Viime vuosille budjetoidut tonttimaan myyn ti voi tot eivät ole toteutuneet. Vuosien ta lous suun ni telmaan merkitty Koivuhovin alueen myynti voi siirtyä myöhempään ajan kohtaan. Kaupungin säännönmukaiset vuosittaiset investointitarpeet, sisältäen raken nus ten ylläpitokorjaukset, liikenneväylien ja yleisten alueiden muu tostyöt sekä koneiden, kaluston ja IT-järjestelmien uusiminen ovat noin 3 milj. eu roa/vuo si. Vuonna 2013 hyväksytyssä investointiohjelmassa on säännönmukaisten in ves toin ti me no jen lisäksi muita hankkeita yhteensä 33 milj. euroa vuosille Näistä Villa Bredan laajennus muodostaa puolet, 16 milj. euroa. Kaupungin tavanomainen tulorahoitus ei riitä investointiohjelman toteut ta mi seen viiden vuoden aikana, oman tulorahoituksen lisäksi tarvitaan noin 12 milj. euroa lainaa tai poikkeuksellisia omaisuuden myyntituloja. Rakennusinvestoinneista tulee olla hyväksytty tarveselvitys ennen hankkeen sisällyttämistä investointiohjelmaan (Rakennusinvestointihankkeiden to teu tus oh je, KV ). Näihin perusteisiin nojaten KH:lle esitetään päätösehdotuksen mukaisten ta lous ar vio val mis te lua ja suunnitelmavuosia ohjaavien linjausten vah vis tamis ta. Ikäryhmittäinen väestöennuste ja ulkoinen tuloslaskelma suun nit te lu kaudel le jaetaan oheismateriaalina. Talousarvion yhteydessä valtuusto hyväksyy myös kaupungin ke hit tä misstra te gian, joka kuluvalle valtuustokaudelle perustuu valtuuston stra te giase mi naa ris sa esille nostettuihin valtuustokauden päätöksenteon kannalta tär kei siin painopistealueisiin ja näitä toteuttaviin usein myös poik ki hal lin nolli siin toimenpiteisiin. Toimialat työstävät ja tarkentavat talousarviovuoden ta voit tei taan em. pohjalta. KJ: KH päättää vahvistaa vuoden 2015 talousarvion ja vuosien ta lous suun ni tel man valmistelua ohjaavat linjaukset seuraavasti: 1. Kaupunki soveltaa kiinteistöverotuksessa veroprosenttien alarajoja. Ra jo jen muutosten johdosta yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 0,6

9 PÖYTÄKIRJA 7/ pro sen tis ta 0,8 prosenttiin ja vakituisen asuin-rakennuksen kiin teis tö vero pro sent ti nousee 0,32 prosentista 0,37 prosenttiin. Alarajojen nos tosta kertyvät lisätulot peritään valtionosuuksien vähennyksenä valtiolle. Kunnallisverosta kertyvät verotulot perustuvat lähtökohtaisesti ny kyiseen 16,5 % verokantaan. 2. Kaupungin käyttömenot sopeutetaan veronkorotusten välttämiseksi ja pal ve lu tuo tan non tuottavuutta nostetaan. Käyttötalouden osalta on laadit tu toimialakohtaiset raamit joiden laskentaperusteina on käytetty vuo den 2013 toteutunut tilinpäätös. Noin 1,5 miljoonan euron ta sa painot ta mis tar ve on jaettu toimialoille niiden omien ulkoisten menojen suhtees sa. Lisäksi raameissa on huomioitu vuosien 2014 ja 2015 arvioidut kun tien kustannustason muutokset ja toimialakohtaiset vo lyy mi muu tokset. Sosiaali- ja terveystoimen osalta esitetään raami ilman eri kois sairaan hoi don menoja. Erikoissairaanhoidon menot on arvioitu edellisten vuo sien toteutuman perusteella. 3. Kaupungin toimintoja tulee lähivuosina järjestää siten, että kaupungin hen ki lös tön kokonaislukumäärä ei kasva. Kaupunki perustaa kokonaan uu sia vakansseja seuraavan kerran kun Villa Bredan laajennus on valmis tu nut. 4. Kaupungin investoinnit toteutetaan voimassa olevan in ves toin ti oh jelman mukaan. Suunnittelukaudella ei voi toteuttaa uusia hankkeita muu toin kuin siirtämällä jo hyväksyttyjä hankkeita vuodelle 2019 tai suun nit te lu kau den ulkopuolelle Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

10 PÖYTÄKIRJA 7/ Täyttölupamenettelystä luopuminen 576/ /2014, 335/ /2014 KH 110 on ( 15) edellyttänyt täyttöluvan myöntämistä en nen avoimeksi tulleiden virkojen ja toimien täyttämistä. Avoimeksi tulleen tehtävän täyttäminen on siis voinut tulla kysymykseen ainoastaan KH:n siihen myöntämällä luvalla. Täyttölupamenettely ei ole koskenut so siaa li- ja terveystoimen ja koulutoimien peruspalvelutehtäviä (hoito-, kas vatus- ja opetustyö, sosiaali- ja vanhuspalvelujen ja suun terveydenhuollon pe rus pal ve lu teh tä vät). Sittemmin ( ) KH on vielä täsmentänyt ja laa jen ta nut täyttölupamenettelyä koskemaan myös sijaisuuksia lukuun otta mat ta em. sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimien hoito-, kasvatus- ja ope tus teh tä viä ja työllistämistukivaroin palkattua henkilökuntaa. Lisäksi KH on samalla edellyttänyt kaupunginjohtajan myöntämää täyttölupaa alle 6 kk:n sijaisuuksiin ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin (kausityöntekijät, projek ti- ym. henkilöt, määräaikaiset avustavat tehtävät, kor kea kou lu har joit teli jat ym.). KH:n talouden sopeutus -seminaarissa henkilöstösuunnittelusta ja sen kehit tä mi ses tä keskusteltaessa KH sopi ja antoi valmistelulle tehtäväksi mm. hal lin non menettelytapojen joustavoittamiseksi ja rekrytointimenettelyn suju voit ta mi sek si valmistella täyttölupamenettelystä luopumista ta lous ar viossa hyväksyttyjen vakanssien osalta. Tähän liittyen sovittiin myös, että talou den osavuosikatsauksiin ja talouskatsauksiin jatkossa sisällytetään ko. ajan koh dan henkilöstön lukumäärätiedot ja että henkilöstösuunnittelua kehi te tään kaupungin taloussuunnitteluun liittyen. Kaupungin johtoryhmässä on keskusteltu henkilöstösuunnittelun ke hit tä mises tä eri menetelmiä käyttäen henkilöstöhallinnon toimialoille tuottamien tie to jen (henkilöstön sairastavuus, kuuden seuraavan vuoden kes ki mää räinen eläköitymisennuste yksilötasolla, toimialan ikärakennetaulukko ja Kevan tilastoarvio kuntakohtaisesta eläkepoistumasta) pohjalta. Käytännössä henkilöstösuunnitelmat laaditaan kolmen vuoden suun ni telma kau del le tulosalueittain ja kootaan talousarvioon toimialoittain. Lisäksi ta voit tee na on tuottaa henkilöstösuunnittelun taustalle laadullinen suun nitel ma siitä, millaiseen osaamisen kehittämiseen tulee jatkossa panostaa pal ve lu jen tuottamisen turvaamiseksi. Henkilöstösuunnittelu koostuu useasta tekijästä ja perustuu em. tie to pohjan lisäksi siihen, että toimialat suunnittelevat toimintansa ja palvelunsa huo mioi den erityisesti asetetut tavoitteet ja toiminnan tuloksellisuus. Hen kilös tö suun nit te lus sa tulee muun muassa huomioida toiminnalle mah dol lises ti lakisääteisen henkilöstömitoituksen, valtakunnallisten suositusten ja seu dul li sen vertailun lisäksi, lainsäädännölliset ja toiminnan kehittämisen muu tok set, tulevaisuuden osaamistarpeet sekä uusien rekrytointien vai kutus tehtävänkuvauksiin ja henkilöstömäärän kehitykseen. Eri am mat ti ryhmien välisiin työnjakoihin tulee myös kiinnittää huomiota. Osana vaih tu vuuden vaikutuksia toimialojen tulee arvioida millaisia osaamis- tai muita henki lös töön liittyviä riskejä toimialoilla tunnistetaan palvelujen tuottamisen turvaa mi sen kannalta suunnitelmakaudella. Tämä toteutuu pitkälle työn te ki-

11 PÖYTÄKIRJA 7/ jöi den ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi laadittavan la ki sää tei sen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman yhteydessä. Mää rä aikais ten työsuhteiden käyttö, mahdolliset projekti- ja kausityöt, tulee myös esi tel lä henkilöstösuunnitelmassa. Todettakoon, että kaupungin sisäisen valvonnan ohjeissa (KH ) on myös ohjeistettu henkilöstörakenteen ja -määrän mitoittamista ja ta lous suun nit te lu kau del le henkilöstösuunnitelmassa ennakoitujen muu tosten huomioimista. Uusien virkojen tai toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää hallin to sään nön mukaisesti KH, lukuun ottamatta kaupunginjohtajan ja toi miala joh ta jien virkoja, joista päättää KV. Täyttölupamenettelystä luopuminen ei merkitse muutoksia uusien virkojen tai toimien perustamista koskevaan pää tök sen te ko pro ses siin. Talousarvion käyttötalousosan määrärahojen sitovuustasoon vuonna 2013 teh dyl lä muutoksella (sitova toimintakate) edistetään tulosalueiden mahdol li suut ta kohdistaa taloudelliset resurssit entistä tehokkaammin edel lyttäen samalla suurempaa kokonaisvastuuta tulosalueen talouden suun nit telus ta. Täyttölupamenettelystä luopuminen tukee myös tätä tavoitetta. Edellä olevasta poiketen täyttölupamenettely koskee edelleen erilaisiin pro jek ti luon tei siin tai muihin tilapäisiin/määräaikaisiin tehtäviin palkattavia työn te ki jöi tä, joita ei ole talousarvionhenkilöstösuunnitelmassa (ns. vakans sia). Näiden osalta esitetään edelleen kaupunginjohtajan täyttöluvan edel lyt tä mis tä. KJ: KH päättää, että täyttölupamenettelystä luovutaan perustettujen, eli ta lousar vios sa hyväksyttyjen vakanssien osalta velvoittaen samalla tulosalueet toi mi maan vastuullisesti talousarvion nettositovuuden puitteissa. KJ:n täyttölupa edellytetään edelleen projektiluonteisiin tai muihin ti la päisiin/mää rä ai kai siin tehtäviin, joita ei ole talousarvion hen ki lös tö suun ni telmas sa. Samalla KH edellyttää henkilöstösuunnittelun kehittämistä esitettyjen suun ta vii vo jen ja menetelmien mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

12 PÖYTÄKIRJA 7/ Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta / /2014 KH 111 Kaupunginhallitukselle saatetaan oheisena (oheismateriaali) tiedoksi tarkas tus lau ta kun nan kaupunginvaltuustolle laatima päivätty arvioin ti ker to mus vuodelta Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaa lautakunnalle arvioin ti ker to muk ses sa kursiivilla esitettyihin kehittämis- ja toi men pi de suo situk siin vastineensa syyskuun 2014 loppuun mennessä ja että vastine saate taan myös kaupunginvaltuuston tietoon. Tavoitteena on valmistella kaupunginhallitukselle ehdotus vastineeksi kokoukseen mennessä saatettavaksi valtuustolle tilinpäätöksen yh tey des sä. Ehdotus pyritään jakamaan kaupunginhallitukselle sähköisesti maa nan tai na KJ: KH merkitsee tiedokseen tarkastuslautakunnan kaupunginvaltuustolle laati man arviointikertomuksen vuodelta Lisäksi KH hyväksyy kehittämis- ja toimenpidesuosituksiin laaditun vas tineen ja saattaa sen edelleen tiedoksi KV:lle ja tarkastuslautakunnalle.... Varapuheenjohtaja Rintamäki-Ovaskan lisäysehdotus vastineen s. 5 henki lös tön työtyytyväisyyskyselyn tulosten toimenpiteitä ja kaupungin pal kitse mis pe ri aat tei ta koskeviin kohtiin siitä, että toimialojen raportit työ yh tei söjen kehittämiskohteista ja toimenpiteistä saatetaan henkilöstöjaoston kä sitel tä väk si ja, että kannustuslisäjärjestelmän toteutumista ja sen ar vioin ti perus tei ta koskeva selostus saatetaan myös henkilöstöjaostolle, hyväksyttiin yk si mie li ses ti. Päätös: KH merkitsi tiedokseen tarkastuslautakunnan kaupunginvaltuustolle laa timan arviointikertomuksen vuodelta Lisäksi KH hyväksyi kehittämis- ja toimenpidesuosituksiin laaditun vas tineen edellä selostetuin lisäyksin ja päätti saattaa sen edelleen KV:lle ja tar kas tus lau ta kun nal le.

13 PÖYTÄKIRJA 7/ Lausunto metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportista 11/ /2014 KH 112 Maan hallitus on todennut rakennepoliittisessa ohjelmassaan ( ), et tä metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja to teutus ta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi met ro po lihal lin to, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. VM asetti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa kos kevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin muun muassa valmis tel la ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen sekä päätök sen teon järjestämiseksi ja metropolihallinnon alueelliseksi toimivallaksi. Li säk si työryhmän tulee valmistella ehdotukset niistä tehtävistä, joita metro po li hal lin to hoitaisi. Loppuraportti annetaan hallituksen esityksen muodos sa mennessä. Työryhmän väliraportti on annettu Vä li ra por tin III osa, joka sisältää työryhmän ehdotukset jaetaan oheis mate ri aa li na. Väliraportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Väliraportin kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon pe rus tami sek si ovat: Vähimmäistehtävät -malli Metropolihallinto hoitaisi tehtäviä, joilla sille asetettujen tavoitteiden saa vut ta mi nen vähintään edellyttää. Tehtävät olisivat pääosin stra te gisia ja vain osittain operatiivisia. Hallintomalliksi soveltuisi pakkokuntayhtymä, jossa olisi vaaleilla valittu val tuus to. Rahoitusmallina olisivat kunnille osoitettavat maksuosuudet. Aluerajaus voisi olla laajempi, väliraportissa on esitetty 16 kunnan kuulu mis ta metropolihallintoon. Vaali toteutettaisiin mahdollisesti siten, että metropolialue olisi yhtenä vaa li pii ri nä, mutta alueellisen edustavuuden korostuessa muut mallit ovat mahdollisia. Laaja malli Metropolihallinto hoitaisi laajasti sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Tehtä vä ko ko nai suus olisi mahdollisimman kattava, monipuolinen sekä toimin nal li ses ti eheä. Tavoitteena olisi myös, että eri tehtäväalueet tu ki sivat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. Tehtävät olisivat sekä stra tegi sia että operatiivisia. Tarkoituksenmukainen hallintomalli olisi perustuslain 121 :n 4 momen tin mukainen kuntaa suuremmalla hallintoalueella toteutettu it sehal lin to jär jes tel mä. Itsenäinen rahoitusmalli. Työryhmä esittää säädettäväksi ve ro tus oikeut ta metropolihallinnolle (tulovero). Aluerajaus olisi suppeampi, väliraportissa on esitetty 10 kunnan kuu lumis ta metropolihallintoon (nk. ydinalue). Metropolialue olisi yhtenä vaalipiirinä.

14 PÖYTÄKIRJA 7/ Työryhmän esittämät metropolihallinnon perusratkaisut ryhmittyvät eräänlai seen nelikenttään; on suppeat tai laajat tehtävät, jotka voidaan or ga nisoi da kuntayhtymäpohjalta tai seutuhallintona. Väliraportissa vaihtoehdot on rajattu kahdeksi perusvaihtoehdoksi, eli yhdistelmiin suppeat tehtävät ja kun ta yh ty mä tai vaihtoehtoisesti laajat tehtävät ja toisen asteen seu tu hallin to. Hallintomallin valintaan vaikuttavat mm. metropolihallinnolle an net tavien tehtävien laajuus ja merkittävyys, rahoituksen suuruus sekä tehtävien oi keus vai ku tuk set alueen kunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille. VM on pyytänyt mm. kuntien lausuntoa väliraportista jäljempänä li ha voi dulla merkittyihin kysymyksiin mennessä. Lausuntoa antavia tahoja on pyydetty arvioimaan ehdotuksia oman kunnan näkökulman ohella metro po li alu een kokonaisuuden näkökulmasta käsin. KJ: KH päättää esittää, että KV antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausun non metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportista: Yleistä Kauniaisten kaupunki pitää seudullista yhteistyötä välttämättömänä ja näkee, että Helsingin seudun kasvuodotukset ja menestyminen kan sain vä li ses sä kilpailussa vaativat vahvan seudullisen nä ke myksen ja siihen perustuvan toimeenpanokyvyn. Seutu tarvitsee yhteisen maan käy tön kehityskuvan ja kaupunkirakennetta ohjaavan yleis kaavoi tuk sen sekä yhteisen liikennesuunnittelun. Seudun kasvua ja hyvin voin tia tukeva asuntotuotanto on myös seudun kuntien ja valtion yh tei sen toiminnan vastuulla. Kaupunki katsoo kuitenkin, että näiden seu dul lis ta yhteistoimintaa edellyttävien tehtävien hoitamiselle on ole mas sa hyvät edellytykset erillistä, kunnista itsenäistä seu tu hal lintoa perustamatta. Kuntien yhteistoiminta on tarvittaessa var mis tet tavis sa nykyistä tehokkaammalla valtiovallan ohjauksella, mikä kuntien ja kunnallisen itsehallintojärjestelmän kannalta on hal lin to ra ken teiden lisäämistä mielekkäämpi ja tehokkaampi vaihtoehto. Valtion ohjaus ei metropolilakityöryhmän raportinkaan mukaan ole ristiriidassa kun nal li sen itsehallinnon kanssa, kun työryhmäkin nostaa jon kin laisen metropolisopimuksen keskeiseen asemaan eri toimijoiden vä lisen yhteistoiminnan sääntelymekanismiksi. Metropolihallinnon tarvetta perustellaan pääasiassa sillä, että kuntien vä linen yhteistyö ei ole toiminut riittävän hyvin seudullisten kysymysten hoi tami sen ja seudun kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Tätä käsitystä ei ole eri tyi sen tarkasti perusteltu ja se on jopa kyseenalaistettavissa. Ensinnäkin ne asiat, joista tällöin ennen kaikkea puhutaan, eli MAL -asiat, ovat luonteel taan sellaisia että niihin liittyy intressiristiriitoja ja poliittisia eri mie li syyksiä. Ne ovat sovittelua ja kompromisseja vaativia asioita. Ne ovat myös suu rel ta osin sellaisia, että muutokset luonnostaan tapahtuvat hitaasti esimer kik si kaavoitusprosessien tai taloudellisten niukkuustekijöiden joh dosta. Toisaalta, jos seutuyhteistyötä on kritisoitu hitaudesta tai ristiriitaisista ta voit teis ta, syyt ovat myös monasti kuntien toiminnan tai yhteistoiminnan ul ko puo lel la ja usein erinäisten hankkeiden edistäminen on ollut enemmän val tio val las ta kuin kunnista kiinni. Yleensäkin voidaan sanoa, että met ro-

15 PÖYTÄKIRJA 7/ po li po li tiik kaa on mahdollista tehostaa ilman että siihen tarvitaan erillistä uut ta metropolihallintoa, jonka perustaminen väistämättä johtaa hallinnon mo ni mut kais tu mi seen ja yhteiskunnallisten vastuusuhteiden hä mär ty miseen. Metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportissa puhutaan kun tien väliseen yhteistoimintaan viitaten ajoittain esiintyvästä luot tamus pu las ta, mikä haittaa yhteisistä strategisista tavoitteista, toimenpiteitä ja työnjaosta sopimista (s.11). Tämä työryhmän ehdotusten eräänlaisena pe rus ta na oleva väite on kyseenalaistettavissa. Viime aikojen seu ran ta rapor tit Helsingin seudun kuntien ja valtion välillä solmitun MAL -aie so pi muksen toteutumisesta ei todenna sitä hallintojärjestelmän toimimattomuutta, jon ka varaan väliraportti rakentuu. Työryhmän yhteistoimintakriittisen näke myk sen rinnalle voi perustellusti nostaa käsityksen hyvin toimivasta kuntien yhteistoiminnasta valtion ohjauksen puitteissa. Kauniaisten kaupunki haluaa kriittisiin näkemyksiinsä työryhmän hal linto-or ga ni saa tio eh do tuk sis ta tuoda esille vielä kaksi vähemmälle huomiolle jää nyt tä seikkaa. Kuntauudistuskeskustelussa on sinänsä kiinnitetty paljon huo mio ta siihen, että kuntien asema heikkenisi sote-hallinnon ja met ro po lihal lin non seurauksena. Lainsäädäntövalmistelussa tähän näkökulmaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tuntuu siltä, että kunta ja sen toiminta tu le vai suu des sa on unohtunut, kun huomio on kiinnitetty vain kuntien vä liseen yhteistoimintaan. Suomen yleistoimialainen vahva kunnallishallinto, jol la on täysin ratkaiseva rooli maamme demokratiajärjestelmässä hajoaisi eh do te tuis sa uudistuksissa, kun kuntien tehtäviä jaettaisiin erillisintressien ym pä ril le rakennetuille toimijoille. On jokseenkin ilmeistä, että tällaiset orga ni saa tiot etääntyvät demokraattisesta kontrollista sellaisena kuin se nyt to teu tuu kunnissa. Toinen kriittinen kysymys liittyy väliraportin ajatukseen siitä, että met ro po lihal lin to voisi sulkea sisäänsä kaikenlaista toimintaa, joista osa on sellaista, jo ka tällä hetkellä hahmotetaan enemmän tai vähemmän lii ke lai tos toi minnak si. Tällaisten hyvin sekalaisten tehtävien johtaminen organisaatiossa, jo ka toimisi rinnan kuntien kanssa olematta kuitenkaan yleistoimialainen, oli si ilmeisen vaikeaa. Tämä riski toteutuisi ns. laajassa vaihtoehdossa, mitä vaihtoehtoa Kauniaisten kaupunki jo sinänsä pitää to teut ta mis kel vot toma na. Seuraavassa esitetään tiivistetysti Kauniaisten kaupungin kannat lau sun topyyn nös sä esitettyihin kysymyksiin (lihavoitu). 1. Väliraportissa esitetyt vaihtoehtoiset toteuttamistavat met ro po lihal lin nok si 1 a. vastaako työryhmän esittämät vähimmäistehtävät -malli ja laaja mal li metropolialueen erityisiin haasteisiin myös pidemmällä ai ka välil lä sekä kuntien ja alueen kokonaisuuden näkökulmasta Erillisen metropolihallinnon perustaminen olisi erittäin merkittävä muutos suo ma lai seen hallintojärjestelmään, jonka kaksiportaista rakennetta yleensä on pidetty tehokkaana ja hyvin toimivana. Vaatisi hyvin vankat ja luonteel taan perustuslailliset pohdinnat, jotta tämä perusrakenne muu tet tai-

16 PÖYTÄKIRJA 7/ siin. Kun tällaisia ei erityisen vakuuttavasti ole esitetty, Kauniaisten kaupun ki katsoo, että väliportaan hallinnon perustaminen, ja erityisesti vain Hel sin gin seudulla, on huonosti perusteltavissa. Tämä koskee met ro po lihal lin toa erillisenä kuntien yläpuolella olevana hallintona yleensä, mutta eri tyi ses ti ehdotettua laajaa mallia. On myös todettava, että laaja malli on so te-rat kai sun jälkeen joutunut erikoiseen asemaan sikäli, että kunnilta vie täi siin valtaosa niiden tehtävistä ei yhteen, vaan kahteen toisen asteen hal lin toon. Kuntien välistä yhteistoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin lähes kaikkien kun tien tehtävinä olevien asioiden osalta. Seudullisen kehityksen osalta voi to de ta MAL -yhteistyön keskeistä asemaa korostavan näkemyksen olevan hy vin perusteltu. 1 b. kumpaa vaihtoehtoisista malleista lausunnonantaja pitää tar koituk sen mu kai sem pa na toteutustapana metropolihallinnon pe rus ta misek si Kauniaisten kaupungin edellä olevaan yleisnäkemykseen viitaten ne asiat, jot ka mahdollisella uudella lainsäädännöllä siirrettäisiin pois kuntien toi mival las ta tulee rajata tarkkaan ja eri viranomaisten toimivalta niiden osalta mää ri tel lä yksiselitteisesti. Mahdollisen erillisen metropolihallinnon tehtävät tu lee rajata metropolikaavaan, yleiseen liikennejärjestelmään ja asun to tuotan non linjaukseen. 1 c. mikäli kumpaakaan työryhmän esittämistä malleista ei pidetä tarkoi tuk sen mu kai se na, pyydetään lausunnonantajaa esittämään vaih toeh toi nen toteutustapa hallituksen linjauksen esittämän met ro po li hallin non perustamiseksi Kauniainen tukee hallituksen alkuperäisiä metropolipolitiikkalinjauksia, joissa yhteistoimintaa tehostetaan yhdyskuntakehityksen suunnittelua ja ohjaus ta koskevissa toiminnoissa, ei välittömissä toimeenpanotehtävissä. Har kit ta vak si tulisi vielä ottaa malli, jossa olemassa olevaa maa kun ta hallin toa kehitetään koko maassa ja erityisesti kaikilla tärkeimmillä kau pun kiseu duil la niin, että sen roolia MAL -asioiden yhteensovittamisessa vah viste taan. 2. Molempia malleja koskevat ehdotukset sekä vaihtoehtoisten mallien tarkempi arviointi 2 a. Esitetyt metropolihallinnon tehtävät Seudullisen hallinnon tarve on lähtenyt ajatuksesta, että yh dys kun ta ra kenteen ja infrastruktuurin hallinta vaatii ylikunnallista valmistelua ja pää töksen te koa. Näiden ydinasioiden lisäksi seudullisesti hoidettaviksi ollaan siirtä mäs sä hyvin eritasoinen ja laaja tehtäväkenttä, johon Kauniaisten kaupun ki suhtautuu erittäin varauksellisesti. Hallinnon selkeyden vuoksi seu tuhal lin non tehtävät on rajattava vain välttämättömiin. Kaikkien seudullisesti jär jes tet tä vien kysymysten osalta on voitava edellyttää vankkaa näyttöä siitä, että toiminnan tuloksellisuus paranee verrattuna siihen, että asiat hoide taan kunnissa tai niiden ja muiden tahojen yhteistoimintana.

17 PÖYTÄKIRJA 7/ Keskeisiin MAL -asioihin liittyy kiistatta vahvoja ylikunnallisia intressejä. Nii tä on nytkin hoidettu kuntien välisessä yhteistoiminnassa, jossa myös val tiol la on ollut vahva rooli. Vallitseva yhteistyö on syntynyt yk si se lit tei sestä tarpeesta, jota kukaan ei ole kiistänyt. MAL -asiat ovat tietenkin vain yksi kokonaisuus, joissa kunnat toimivat yhdes sä enemmän tai vähemmän organisoidusti. Itse asiassa kunnat hoi tavat hyvin vähän sellaisia asioita, joihin ei liity seudullisia näkökohtia ja yhteis työ tar vet ta. Se, että paljon yhteistyötä vaativat asiat tulisivat paremmin hoi de tuik si keskittämällä ne kuntien yläpuolella olevaan seudulliseen it sehal lin toon ja irrottamalla ne peruskuntien vastuusta ei tietenkään ole yleise nä periaatteena perusteltavissa. Suurin osa kuntien tehtävistä hoituu hyvin peruskuntien vastuulla ja kuntien välistä yhteistyötä vaativien tehtävien ja toimintojen osalta on paljon näyttöä siitä, että pääkaupunkiseudun ja Hel sin gin seudun kuntien kesken organisoitu yhteistyö on toiminut hyvin ja ol lut tuloksellista. Ellei maamme hallintojärjestelmää aiota tietoisesti muuttaa maa kun ta hallin non suuntaan on perusteltua asettaa varsin tiukat ja hyvin pe rus tel ta vissa olevat kriteerit niille tehtäville, jotka siirretään mahdolliselle uudelle metro po li hal lin nol le. Kaikki tehtäväsiirrot vaativat tarkkaa analysointia ja hyvää val mis te lua. Kun tällainen pääasiassa puuttuu, on jo siitäkin syystä läh dettä vä hyvin tiukoista rajauksista ja ainakin aluksi keskusteltava vain stra tegis ten MAL-asioiden seudullisesta päätöksenteosta. Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen maankäyttöä ja kaavoitusta kos kevien strategisten asioiden lisäksi HSY:n kaupunkirakentamisen ja seu tu tiedon sekä HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun strategiset asiat tulee yhdis tää mahdolliseen metropolihallintoon, joka tehtävässään, operatiivisten ja tuotannollisten tehtävien sijaan, keskittyy strategiatason suunniteluun ja kan nus ta vaan ohjaamiseen. On selvää, että Helsingin seudun maankäyttö ja yhdyskuntarakenteen ohjaus tarvitsee ylikunnallista tarkastelua. Maakuntakaava on toiminut ar kisiin tarpeisiin nähden ehkä liian karkeana ohjausvälineenä. Muutosten hallit ta vuu den kannalta ei nyt käytävään seutuhallintokeskusteluun kui tenkaan tule sisällyttää mitään muuta kuin MAL-kysymyksiä. Kauniaisten kaupunki haluaa kuitenkin korostaa, että vain tarkkaan mää ritel lyis sä kuntien välisissä yhteistyökysymyksissä on tarvetta lain sää dännöl lä määrätä yhteistoiminnan tavoitteista ja muodoista. Kuntien it se hal linnon piiriin tulisi voida lukea myös niiden välinen yhteistoiminta. 2 b. Esitetyt metropolihallinnon hallinnon ja päätöksenteon jär jes tämi sen vaihtoehdot (nk. pakkokuntayhtymä, itsehallintojärjestelmä sekä toimielimet ja muu hallinnon organisointi) Kauniainen pitää kuntayhtymää käyttökelpoisena kuntien välisen yh teis toimin nan järjestämis-muotona. Suorilla vaaleilla valittu kuntayhtymän valtuus to ei ole enää kuntien välistä yhteistoimintaa, joten sellaiseen malliin ei tu le lainsäädännössä siirtyä.

18 PÖYTÄKIRJA 7/ c. Esitetyt vaihtoehdot vaalien järjestämiseksi ja asukkaiden osallis tu mi sen turvaaminen Demokratian vahvistamisen kannalta asukkaiden ja asianosaisten vai kutus mah dol li suuk sien turvaaminen on keskeisintä. Seudullisiin toimijoihin kun ta lai sil la ei ole ns. suoria vaikutuskanavia tai muotoja eikä myöskään sel keää kuvaa päätöksentekijöistä tai palvelujen järjestäjästä, eli siitä kehen voivat ottaa yhteyttä voidakseen vaikuttaa ja osallistua. Tältä osin tulee turvautua uuden kuntalain tarjoamiin mahdollisuuksiin ja sen puitteissa teh tä vään kehittämistyöhön. Ajatus suorista vaaleista metropoliasioista vastaavaan valtuustoon tulee hy lä tä. Metropolihallinnon tehtävinä olevien asioiden luonne huomioon ottaen olisi ylivoimaisen vaikeaa saada äänestäjiä kiinnostumaan vaaleista. Mah dol li set vaalit toteutettaisiin luonnollisesti kunnallisvaalien yhteydessä. Sil loin tyypillinen metropolivaltuutettu olisi todennäköisesti omassa kun nassaan kin hyvin menestynyt poliitikko. Tällainen kaksoistehtävä hahmottuisi int res si kon flik tien johdosta hankalammin kuin kuntayhtymän edustajan ase ma nykyisin, kun tämä selkeästi on asetettu kuntayhtymän toi mi elimeen kuntansa edustajana. 2 d. Esitetyt vaihtoehdot aluerajaukseksi Kauniainen pitää metropolialuetta käytännössä lähes Uudenmaan maakun nan kokoisena. Kuten väliraportissakin todetaan myös muut kuin ns. ydinalueen kunnat kyt key ty vät yhdyskuntarakenteellisesti ydinalueeseen jo tällä hetkellä ja aina kin lähitulevaisuudessa. Metropolilaissa kuntien määrää ei tulisi rajoittaa vaan alueeseen maantieteellisesti rajoittuvia kuntia tulisi voida hyväksyä jä sen kun nik si myöhemminkin. 2 e. Esitetyt vaihtoehdot rahoituksen järjestämisesi Uuden verosubjektin perustamisen tulee olla poissuljettu vaihtoehto. Lähin nä suunnitteluun ja toimintojen yhteensovittamiseen keskittyvä kuntien yh teis toi min ta on tarkoituksenmukaisimmin rahoitettavissa kuntien mak suosuuk sil la. 2 f. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien kuntakohtaiset ja alueelliset vai ku tuk set 3. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Kauniaisten kaupunki pitää pitkitettyä kuntarakenneuudistusta jo erittäin hai tal li se na kuntien arjen työn ja kuntien välisen yhteistoiminnan toi mi vuuden kannalta. Raskaita organisaatiouudistuksia parempana kaupunki pitää si tä, että valtiovallalle ja valtioneuvostolle tarvittaessa luodaan nykyistä tehok kaam mat keinot seudullisten hankkeitten ohjaukseen ja toiminnan kehit tä mi ses tä sopimiseen kuntien kanssa. Yhdyskuntakehitys törmää paljossa resurssien niukkuuteen. Niissä asioissa, missä yhdyskuntarakenteen ja esimerkiksi asumisen kehittäminen vai-

19 PÖYTÄKIRJA 7/ keu tuu taloudellisten rajoitusten tai erityispiirteiden johdosta, uusi hal linto-or ga ni saa tio ei ole toimiva ongelmien ratkaisu. Rahoituskysymyksiin tulee voida hakea ratkaisuja kohdennetusti ja kunkin ongelma-alueen eri tyispiir tei den pohjalta. Se, että suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyy kitkaa ja konflikteja on it ses tään selvää. Ne ovat harvoin vain organisoitavissa pois. Met ro po li lainsää dän tö val mis te lun käyttövoimana olevan mahdollisen, ja joka ta paukses sa liioitellun kuntien välisen luottamuspulan kohdalla on pa ra dok saa lises ti myös niin, että syy siihen paljolti on käynnissä olevassa kun ta ra kenne uu dis tuk ses sa. Valtiovallan metropolipolitiikka on luonut sekasortoa, jolla metropolihallintotavoitteita vuorostaan perustellaan. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

20 PÖYTÄKIRJA 7/ Kauniaisten Paikallislehti Oy:n yhtiökokousasiat vuodelta / /2014 KH 113 Kaupungin omistaman Kauniaisten Paikallislehti Oy:n varsinaisessa yh tiöko kouk ses sa käsitellään edellistä toimintavuotta koskeva vuosikertomus, ti lin pää tös ja tilintarkastajien kertomus sekä päätetään niistä aiheutuvista toi men pi teis tä, vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä (yh tiö jär jes tyksen mukaan 3-7) ja palkkiot sekä valitaan hallituksen jäsenet ja va ra jä senet (3) sekä kaksi tilintarkastajaa varatilintarkastajineen. Yhtiön hallituksen jä sen ten valinnassa tulee noudattaa tasa-arvolain määräyksiä. Paikallislehden hallituksen jäseninä ovat vuonna 2013 toimineet Stefan Sten berg (pj.), Jessica Jensen, Nina Colliander-Nyman, Annukka Ala pappi la, Olavi Tupamäki, Virva Wahlstedt (vpj.) ja Julius Jansson sekä va ra jäse ni nä Catharina Brandt-Vahtola, Heikki Kurkela, Thomas Romantschuk. Ti lin tar kas ta ja na on toiminut BDO Audiator Oy, päävastuullisena ti lin tarkas ta ja na Tove Lindström-Koli. Paikallislehden hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen vuodelta Tilikauden tulos on 465,77 alijäämäinen. Tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus ovat liitteenä. Muut asia kirjat ovat esillä kokouksessa ja nähtävinä ennen sitä kaupunginkansliassa. KJ: KH päättää osaltaan - hyväksyä Kauniaisten Paikallislehti Oy:n tilinpäätöksen ja ti lin tar kas tusker to muk sen vuodelta myöntää vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille tilikaudelta että osinkoa ei jaeta ja että tilikauden tulos on 465,77 euroa ali jää mäinen ja että tulos siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio tilille - nimetä yhtiön hallitukseen 7 jäsentä ja 3 varajäsentä - nimetä yhtiön tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy (päävastuullisena ti lintar kas ta ja na Tove Lindström-Koli) - hyväksyä hallituksen jäsenten kokouspalkkion kaupungin luot ta mushen ki löi den palkkiosäännön mukaiseksi, soveltaen lautakuntaa kos kevia määräyksiä, ja että tilintarkastajalle suoritetaan palkkio kohtuullisen las kun mukaan sekä - valtuuttaa kaupunginjohtajan tai hänen määräämänsä edustamaan kau pun kia yhtiön yhtiökokouksessa ja käyttämään kaupungin ää ni valtaa edellä esitetyn mukaisesti.... Jäsen Stenberg ja varajäsen Alapappila poistuivat esteellisinä ko kous huonees ta tämän asian käsittelyn ajaksi, koska ovat yhtiön hallituksen jäseniä. Puheenjohtajan kannatetut (Ant-Wuorinen) ehdotukset, että KH esittää yhtiö ko kousedus ta jal le myös puheenjohtajaksi valittavan ja että yhtiön hal lituk sel ta pyydetään selvitys niistä seikoista, jotka johtivat edellisen, vuoden 2012 tilinpäätöksen valmistumiseen lokakuussa 2013, hyväksyttiin yk si-