Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015

Transkriptio

1 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 Laatijat: Anssi Ojutkangas, Katri Maskonen ja Raili Karttunen Käsittelyvaiheet: Henkilöstötoimikunta Hyväksyjä ja päätösnumero: Yhtymähallitus Yhtymäkokous Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

2 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin katsaus Kuntayhtymän hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Tilikauden tuloksen muodostuminen vuosikatteen jälkeen ja talouden tasapainotus Yhtymähallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 22 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden totetuminen Määrällisten tavoitteiden toteutuminen: opiskelijamäärät vuonna TTS-mittareiden toteutuminen Talousarvion toteutuminen ja talouden tunnusluvut Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen 32 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (sisäiset erät mukana) 32 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (ulkoinen tuloslaskelma) 33 Talousarvion 2015 toteutuminen toimialoittain (sisäiset erät mukana) Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 37 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 41 5 LUETTELO TILIKAUDELLA KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA 49 6 OSEKK: TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN 50 7 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 51 Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

3 1 Toimintakertomus 1.1 O L E N N AI S E T T AP A H T U M A T T O I M I N N A S S A J A T AL O U D E S S A V U O N N A Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin katsaus Oulun seudun koulutuskuntayhtymän vuotta 2015 voidaan kuvata yhdellä sanalla: onnistunut. Osekkin ja sen ylläpitämän Oulun seudun ammattiopiston toiminta oli jälleen kerran muutoksessa, johon oli valmistauduttu uuden strategian ja hallintosäännön myötä. Käyttöönotetussa ja vuoteen 2020 ulottuvassa strategiassa pyrimme olemaan aktiivinen ammatillisen koulutuksen toimija ja työelämän muutosvoima. Hallintosäännön uudistuksessa yksi merkittävimmistä muutoksista oli kuntayhtymäjohtajan ja ammattiopiston rehtorin virkojen yhdistäminen kuntayhtymäjohtaja-rehtorin viraksi. Samaan aikaan otettiin käyttöön vararehtorin tehtävä, jota hoitaa OSAOn kehittämisjohtaja. Vararehtori toimii myös kuntayhtymäjohtaja-rehtorin varahenkilönä. Kokemukset ensimmäiseltä vuodelta tämän järjestelyn osalta ovat positiiviset. Vuoden 2015 aikana opiskelijoista saatu raha väheni edelleen, mutta sen aiheuttamat toiminnalliset haasteet onnistuttiin selvittämään. Syynä oli kolme perusasiaa: henkilöstön määrän vähentyminen eläköitymisten ja määräaikaisten työtehtävien päättymisen kautta, kiinteistöjen tehokkaampi käyttö ja hyvät pedagogiset tulokset. Tämä kolmio varmisti Osekkille erittäin vahvan toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen. Edelleen "akilleenkantapäänä" kuntayhtymällä on iso velkamäärä; tosin velka syntynyt siitä, että olemme huolehtineet oppimis- ja työskentely-ympäristöistä. Hyvä teesi onkin säästä ensin seinistä kuin ihmisistä. Osekkin velkamäärä myös väheni lähes neljä miljoonaa euroa, ja myös alhaiset korot helpottavat. Oulun seudun ammattiopiston pedagoginen tulos valtakunnallisessa vertailussa on vuosi vuodelta parantunut. Lokakuun 2015 tulokset kertovat Osekkin nousseen suurten koulutuksenjärjestäjien pedagogisten tulosten ykköseksi. OSAOssa on vuosia tehty töitä opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Henkilöstöä on täydennyskoulutettu ja opetuksen tukitoimintoihin on lisätty resurssia. Tulokset puhuvat puolestaan: eroamiset ovat vähentyneet, läpäisy on tehostunut ja koulutuksen vaikuttavuus on parantunut eli opiskelijat työllistyvät koulutuksen jälkeen hyvin. Elokuussa 2015 otettiin ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa käyttöön osaamispisteet. Tämä valtakunnallinen uudistus tapahtui yhtä aikaa opetussuunnitelmauudistuksen kanssa - seurauksena oli massiivinen määrä päällekkäistä valmistelua ja kiire. Tästäkin selvittiin, mutta Opetushallituksen on syytä jatkossa kuunnella tarkemmin ammatillisen koulutuksen kentän ääntä, varsinkin rahoituksen kiristyessä entisestään. Koulutussisällöissä ammatillisten ja ammatillisia opintoja tukevien oppiaineiden integrointi syventyi ja syvenee edelleen. Työpajamainen toiminta, valmennuksellinen opettajuus sekä tiimiopettaminen yleistyivät myös, ja kyseiset pedagogiset ratkaisut painottuvat tulevia vuosina entistä enemmän. Vuoden 2015 aikana tehty hyvä toiminnallinen ja taloudellinen tulos on vankka peruskivi uusille muutoksille. Taloudellisten resurssien pienentyminen voi ainoastaan hidastaa kehitystä - henkisten resurssien vaje pysäyttää kehityksen. Osekkin vuoden 2015 tulokset kertovat, että vahva henkilöstön osaaminen entistä niukempien talousaikojen aikana loi lopultakin vahvan tuloksen. Henkilöstö on sitoutunut muutosprosessiin ja on kyennyt muuttamaan omaa toimintaansa. Tätä asennetta tarvitaan jatkossakin. Jarmo Paloniemi Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

4 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) on kahdeksan kunnan omistama koulutusorganisaatio. Osekkin jäsenkunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä käyttävät kuntayhtymän päätösvaltaa yhtymäkokouksessa. Kuntien tekemä perussopimus on kuntayhtymän perustamis- ja perusasiakirja, jossa määritellään kuntayhtymän tehtäväksi ylläpitää, järjestää ja antaa jäsenkuntien puolesta toimi- ja järjestämislupien mukaista ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista koulutusta ja muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta. Kuntayhtymätason strategisia päätöksentekijöitä ovat yhtymäkokous ja yhtymähallitus. Yhtymäkokous pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokoukseen kuuluu 31 jäsentä ja heille on valittu henkilökohtaiset varajäsenet. Kullakin jäsenkunnalla on yhtymäkokouksessa yhtä monta ääntä kuin jäsenkunnassa viimeksi toimitettuja kunnallisvaaleja seuraavassa vuoden vaihteessa on asukkaita. Yhtymäkokous päättää muun muassa kuntayhtymän toiminnan ja talouden keskeisitä tavoitteista, hyväksyy yhtymän talousarvion ja -suunnitelman, valitsee yhtymähallituksen ja kuntayhtymän toimielimet, hyväksyy tilinpäätöksen sekä päättää tilikauden tuloksen käsittelystä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta, valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitukseen kuuluu 14 jäsentä sekä näille valitut 14 henkilökohtaista varajäsentä ja sen esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallitus on myöntänyt puhe- ja läsnäolo-oikeuden yhtymähallituksen kokouksissa myös muiden kuin esittelemiensä asioiden osalta vararehtorille, talous- ja henkilöstöjohtajalle sekä kehitysjohtajalle. Läsnäolo-oikeus on myös yhtymäkokouksen puheenjohtajilla. Kuntayhtymää johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymäjohtaja-rehtori. Kuntayhtymän tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat vuonna 2015 olivat yhtymähallitus, kuntayhtymäjohtaja-rehtori, vararehtori, ammattiopiston yksikönjohtajat sekä kuntayhtymäpalvelujen tulosalue- ja yksikönjohtajat. Kuntayhtymän ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja kuntayhtymän tarkastussäännön mukaisesti. Tilivuoden 2015 tilintarkastuspalvelujen tuottaja oli KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen henkilöstötoimikunta, jossa työnantajan lisäksi ovat edustettuina kaikki henkilöstöjärjestöt. Henkilöstötoimikunta toimii myös yhtymän työsuojelutoimikuntana ja tasa-arvotoimikuntana. Hallintosäännön (34 ) perusteella yhtymähallitus nimeää toimielinten puheenjohtajan ja muut jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Yhtymähallitus nimitti ammattiosaamisen näyttöjen arviointitoimikunnan (9 ) ja oikeusturvatoimikunnan (10 ) toimintakaudelle Ammattiosaamisen näyttöjen arviointitoimikunta hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Arviointitoimikunta käsittelee myös opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Arviointitoimikuntaan kuuluu työelämän, koulutuksen järjestäjän sekä opettajien ja opiskelijoiden edustajat. Oikeusturvatoimikunta päättää opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Lain 35 a :n mukaan toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus (laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, muutettu 951/2011). Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

5 Kuva 1 Kuntayhtymän organisaatio ja päätöksentekotasot Taulukko 1 Jäsenkuntien edustajat yhtymäkokouksissa ja jäsenkuntien äänimäärät vuonna 2015 Jäsenkunta Äänimäärä, yht Yhtymäkokous Yhtymäkokous Hailuoto 989 Räinä Jari Maikkola Minna Ii Höyhtyä Jaakko Huovinen Pertti Paaso Aila Kempele Halunen Janne Räihä Teuvo Okkonen Jaakko Räihä Teuvo Liminka Härmä Ville Lumijoki Kyrö Sirkka Virolainen Kari Kyrö Sirkka Junkkonen Tapio Muhos Juka Paula Vääräniemi Juhani Juka Paula Vääräniemi Juhani Oulu Alanko Karita Haapala Antti Hekkala Rauno Inkala Krista Kaisto Heikki Korhonen Marjo Lindén Suvi Lämpsä Helena Peltola Jussi Pitkänen Jouni Raudaskoski Mikko Saarela Pia Törmänen Sari Alanko Karita Haapala Antti Hekkala Rauno Huhtalo Oskar Inkala Krista Jaara Oskari Kaisto Heikki Lindén Suvi Lämpsä Helena Orava Jukka Raudaskoski Mikko Törmänen Sari Vehkaperä Mirja Vehkaperä Mirja Tyrnävä Uitto Tauno Matinlauri Minna Yhtymäkokouksen puheenjohtaja on Suvi Linden (kok, Oulu), 1. varapuheenjohtaja Mikko Raudaskoski (vas, Oulu) ja 2. varapuheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk, Oulu). Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

6 Taulukko 2 Yhtymähallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 2015 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Huikari Juha, pj (kesk. Oulu) Kontio Antti (kesk. Oulu) Saarinen Vesa, vpj (sd. Oulu) Repo-Tervonen Erja (sd. Oulu) Hyvärinen Katri (kesk Muhos) Uitto Tauno (kesk. Tyrnävä) Kokkoniemi Elina (ps. Oulu) Halonen Toivo (ps. Oulu) saakka Koskela Timo (ps. Oulu) alkaen Lepistö Anna-Kaisa (kesk. Oulu) Tikkala Sirpa (kesk., Oulu) Lämsä Anna-Liisa (kok. Oulu) Juntunen Petri(kok. Oulu) Manninen Eero (kok. Oulu) Similä Kaisu (kok. Oulu) Melgin-Keränen Raija (kok. Kempele) Tikkanen Raimo (kok, Kempele) Myllyniemi Kari (kesk. Oulu) Korhonen Marjo (kesk. Oulu) Saarela Piia (sdp. Oulu) Autio Timo (sdp. Oulu) Törmänen Sari (vihr. Oulu) Hilli Mats (rkp. Oulu) Urpilainen Erkki (vas. Oulu) Kanniainen Jari-Pekka (vas., Oulu) Valkama Lauri (vas. Oulu) Pohjola Pia-Inka (vas. Oulu) Ylönen Kari (kesk. Liminka Tihinen Maarit (kesk. Ii) Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintosihteeri Mirjami Tantarimäki. Taulukko 3 Tarkastuslautakunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 2015 Varsinainen jäsen Lämsä Kalevi, pj (kes., Oulu) Koskela Janne, vpj (ps., Oulu) Halotie- Flink Liisa (sd., oulu) Koskela Liisa (vas., Oulu) Maijala Eva (kesk., Kempele) Ruostesuo Mika (kok., Oulu) Tahkola Ahti (kesk., Kempele) Henkilökohtainen varajäsen Rahkola Rauno (kesk., Oulu) Syrjälä Riku (ps., Oulu Lähteenmäki Saila (sd., Oulu) Siekkinen Risto (vas., Oulu) Pramila Sauli (kesk., Hailuoto) Kangas Erkki (kok., Oulu) Kyrö Sirkka (kesk., Lumijoki) Pöytäkirjanpitäjänä toimi asiakirjahallinnon asiantuntija Mari Viinamäki Taulukko 4 Kuntayhtymän henkilöstötoimikunta 2015 Varsinainen jäsen Työntekijöiden edustajat Heiskari Kari Juola Sari Karjalainen Sirpa Matila Timo Nissilä Sirkka-Liisa Tohmola Pirjo Vitikka Veikko Pasma Tuovi, työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustajat Paloniemi Jarmo, kuntayhtymän johtaja, pj. Niemelä-Pentti Saija Männistö Irmeli Ojutkangas Anssi Spangar Virpi Pirilä Vesa Tolonen Teija Heikkinen Petri, työsuojelupäällikkö Henkilökohtainen varajäsen Mustonen Heikki Papunen Jaana Tuomela Kari Vesenterä Johanna Finnilä Niko Kemppainen Esa Rukkinen Petri Karjalainen Sirpa, 1 varatyösuojeluvaltuutettu Mäntynen Eeva-Maija Virsiheimo Juha Rovamo Antti Remes Timo Kaisto Alpo Kettunen Ilkka Laakso Elisa Huotari Ollipekka Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

7 Taulukko 5 Ammattiopiston oikeusturvatoimikunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet kaudelle Varsinainen jäsen Koulutuksen järjestäjän edustajat Kettunen Ilkka, va.yksikönjohtaja, puheenjohtaja Kivinen Sanna Opiskelijahuollon edustajat Hakalin Ilona, opinto-ohjaaja, varapuheenjohtaja Opettajien edustajat Pöykiö Janne, lehtori Työelämän edustajat Kärsämänoja Taina, ylihoitaja, PPSHP Opiskelijoiden edustajat Piispanen Meeri saakka Gokkoeva Anna alkaen Henkilökohtainen varajäsen Kaisto Alpo, yksikönjohtaja Lehto Seija Kuure Marita, kuraattori Kemppainen Erja, tuntiopettaja Jaakkola Anneli, toimitusjohtaja, Oulun Baari Kaakinen Tiia saakka Hankkila Johanna alkaen Taulukko 6 Ammattiosaamisen näyttöjen arviointitoimikunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet kaudelle : Varsinainen jäsen Koulutuksen järjestäjän edustajat Niemelä-Pentti Saija puheenjohtaja Rovamo Antti, varapuheenjohtaja Työelämän edustajat Ahola Mikko Anttila Kirsti Korpua Jarkko Nurmela Tiina Savikko Minna Sivonen Tuula Opettajien edustajat Pöyhtäri Suvi Hirsikorpi Sari Opiskelijoiden edustajat Leskelä Tytti Sarajärvi Noora Henkilökohtainen varajäsen Haapalahti Reijo Männistö Irmeli Hammar Timo Kolehmainen Marjo Toivanen Irma Tuohimaa Sami Grekelä Antti Kuittinen-Jussila Marjukka Schroderus Noora Karjalainen Sirpa Miettunen Sami Ukonaho Jessica Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuntayhtymä on sopeutunut aleneviin yksikköhintarahoitustuloihin ja toiminnan tehostaminen on kompensoinut alenevat tulot. Kuntayhtymä on vuodesta toiseen parantanut tuloksiaan ja koulutuksen vaikuttavuuden paraneminen on siten lieventänyt rahoitusleikkauksia. Tuloksellisuusrahoituksen osuus on vain 3 % kokonaisrahoituksesta, mutta pedagogisissa tuloksissa onnistuminen on osaltaan mahdollistanut toiminnan ja talouden sopeutuksen. Kuntayhtymällä on suuri velkataakka, mutta korot ovat niin alhaalla, että velkojen korot eivät tällä hetkellä ole merkittävä taloudellinen rasite. Kuntayhtymällä on kaksi korkojen nousulta suojaavaa sopimusta, joista toinen päättyy syyskuussa 2016 ja toinen joulukuussa Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Koulutuksen järjestämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö antaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa määrätään mm. minkälaista koulutusta ja missä laajuudessa koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän puitteissa. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä on opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämisluvan (drno 199/531/2013, ) mukaan 6570 opiskelijaa vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa koulutuksen laatua pitämällä joidenkin perustutkintojen ja valmistavien koulutusten järjestämistä luvanvaraisena ja osaa kokeiluina. Osekkilla on lupa järjestää koulutuskokeiluna: välinehuoltoalan perustutkintokoulutusta ja perustason ensihoidon koulutusohjelman/osaamisalan koulutusta sekä tieto- ja tietoliikenneteknologian perustutkinnon koulutusohjelmaan/osaamisalaan painottuva hyvinvointiteknologia. Näiden koulutuskokeilujen viimeinen sisäänotto on v Osekkilla on lupa toimia kuorma- ja linja-autonkuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena ja näin lupa järjestää ammattipätevyyskoulutusta sekä ammatillisena peruskoulutuksena että lisäkoulutuksena. Koulutuksen järjestämisluvassa on lupa järjestää erityisenä koulutustehtävänä: maahanmuuttajille ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, urheilijoiden ammatillista peruskoulutusta sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulututusta (ammattistartti). Muuna kuin erityisenä koulutustehtävänä on lupa järjestää vammaisille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, jonka enimmäisopiskelijamäärä on 30 opiskelijaa. Valmentavia koulutuksia koskevat säädösmuutokset ammatillista peruskoulutusta koskevaan lakiin hyväksyttiin ja vahvistettiin maaliskuussa 2015 (Laki 246/2015 ja asetus 329/2015). Ennen lain voimaantuloa myönnettyjen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestämislupien voimassaolo päättyi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä sai luvan (OKM24/531/2015) järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta lukien. VALMA-koulutusta tullaan toteuttamaan sopimusperusteisesti Oulun seudulla koulutuksen järjestäjien toiminnallisena yhteistyönä, johon osallistuvat Hengitysliitto Heli (Ammattiopisto Luovi), Marttayhdistysten Liitto (Oulun Palvelualan Opisto), Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö (Oulun Diakoniaopisto) ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Oulun seudun ammattiopisto). VALMAn toteutukseen osallistuvat myös toiminta-alueen kuntien nuorisotoimi ja työpajat, sosiaalitoimi sekä peruskoulut. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen haettava opiskelijamäärä vuodelle 2015 on 185 opiskelijaa, vuodelle opiskelijaa ja koulutuksen ollessa täydessä laajuudessaan 195 opiskelijaa. Järjestämisluvan (OKM/44/221/2015) mukaan Osekk voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta, jonka määrän ministeriö päättää vuosittain erillisellä päätöksellä. Sen määrä Osekkissa vuonna 2015 oli 328,8 opiskelijatyövuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää myös erikseen vuosittain oppisopimuskoulutuksena toteutetta- Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

9 van ammatillisen lisäkoulutuksen enimmäismäärän, jonka määrä vuonna 2015 Osekkissa on 836 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut erityisavustuksen aikuisten, vuotiaiden osaamisperustan vahvistamiseksi (ENO) sekä nuorten, vuotiaiden aikuisten osaamisohjelmaan (NAO). Myönnettyjen erityisavustusten puitteissa kohderyhmiin kuuluville järjestetään hakevaa toimintaa ja tutkintoon johtavaa koulutusta sekä tuetaan heitä heidän opinnoissaan. Ministeriö on myöntänyt ENO - koulutukseen 43 koulutuspaikkaa ja NAO -koulutukseen 20 paikkaa vuodelle Ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta koskevien säädösmuutosten (TUTKE 2) johdosta uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset tulivat voimaan Kempeleen ja Limingan yksiköt yhdistyivät hallinnollisesti alkaen. Sipilän hallitusohjelman mukaiset ammatillista koulutusta koskevat rahoitusleikkaukset ovat erittäin suuria ja kohdistuvat myös Osekkin toimintaan. Pelkästään vuosina ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat valtakunnallisesti 190 miljoonaa euroa. Osekkiin kohdistuvien menoleikkausten vuosille on arvioutu olevan miljoonaa euroa. Samaan aikaa valtakunnallisesti toteutetaan ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistus, joka muuttaa koulutuksen sisältöjä ja tutkinnonkestoaikoja. Myös näyttötutkintoperusteisten opiskelijoiden määrän kasvu sekä muun muassa tutkintojen henkilökohtaistamisesta johtuva opiskeluaikojen lyheneminen tarkoittavat käytännössä rahoituksen vähenemistä. Rahoituspäätökset ja edellä mainitut muut perusteet edellyttivät ryhtymistä toimenpiteisiin toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Talouden ja toiminnan sopeuttamisen perusteena on koko toiminnan tarkastelu, mikä edellyttää vaihtoehtojen kartoitusta ja suunnitelmien laatimista siitä, miten Osekkin toimintaa pystytään tehostamaan ja turvaamaan jatkossa. Yhtymähallitus päätti , että Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä käynnistetään työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 5 :n mukaiset yhteistoimintaneuvottelut koskien työvoiman käytön mahdollista vähentämistä taloudellisilla ja tuotannollisilla sekä toiminnan uudelleen järjestelyistä johtuvilla perusteilla. Yhteistoiminta-neuvotteluissa käsiteltävinä ovat Osekkin kaikki tulosalueet ja yksiköt sekä toiminnot ja siten neuvottelut koskevat koko henkilöstöä. Käynnistyvien neuvottelujen tavoitteena on turvata toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset antaa alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin kohdentuvaa ammatillista koulutusta Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntayhtymä on vuoden 2015 lopussa julkistettujen tuloksellisuusrahoitustietojen ansiosta saanut vuodelle 2016 merkittävän tulonlisäyksen, noin 1,5 M. Vuonna 2015 lasketut tuloksellisuusindeksit oli laskettu vuosien 2014 ja 2013 tiedoilla. Helmikuussa saatujen, vuotta 2015 koskevien tietojen valossa Osekkin tuloksellisuus on edelleen parantunut ja kuntayhtymän asema tuloksellisuusrahoituksen jaossa vuonna 2017 vielä hieman vahvistunee. Suomen hallitus on ilmoittanut alentavansa ammatillisen koulutuksen rahoitusta vuonna prosentilla verrattuna vuoden 2016 rahoituksen tasoon. Tämä rahoituksen aleneminen on kaavailtu olevan pysyvä. Valmisteilla on kuitenkin rahoituslain uudistus, jonka tulisi vuodesta 2018 alkaen muuttaa rahoituksen laskennan perusteita. Tuloksellisuusrahoituksen osuuden odotetaan nousevan kolmesta prosentista 10 prosenttiin. Tämän hetkisten tietojen valossa muutos hyödyttäisi Osekkia ja lieventäisi hieman rahoitusleikkausta. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

10 1.1.6 Henkilöstö Kuntayhtymässä oli töissä vuoden 2015 lopussa yhteensä 1016 työntekijää, joista virkavapaalla oli 96 henkilöä. Todellinen henkilöstömäärä oli 920. Henkilöstömäärä väheni edellisvuodesta 64 henkilöä, 7 prosenttia. Taulukko 7: Osekkin todellinen henkilöstömäärä tuloalueittain Todellinen henkilöstömäärä Ta 2015 muutos% tot/tav% Ammattiopisto % -4,80 % Ylläpitäjäpalvelut % -7,10 % Osekk yhteensä % -5,10 % Osaon rehtorin toimisto-yksikön henkilöstö siirtyi Ylläpitäjäpalvelut-tulosalueelle vuoden 2015 alusta, mistä johtuu tulosalueiden henkilöstömäärämuutokset verrattuna edelliseen vuoteen. Pääasiallinen palvelussuhde kuntayhtymässä on vakituinen virka- tai työsuhde. Vakituisen henkilöstön osuus kasvoi edellisvuodesta 3 prosenttia ollen 76 prosenttia. Ammattiopiston henkilökunnasta 73 prosenttia kuului opetushenkilöstöön. Henkilöstökulut vuonna 2015 olivat euroa. Taulukko 8: Osekkin palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma suoriteperusteisesti Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,21 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,63 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,21 Muut henkilösivukulut , ,44 Käyttöomaisuuteen aktivoidut henkilöstömenot , ,87 Henkilöstökulut yhteensä , ,36 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista 61,7 % 60,0 % Henkilöstön tunnusluvut kertovat panostuksesta henkilöstön kehittämiseen. Merkittävin muutos edellisvuodesta oli opetushenkilöstön muodollisen kelpoisuuden kasvu 95 prosenttiin. Kehityskeskusteluja käytiin lähes sataprosenttisesti, vain yksi yksikkö jäi hieman alle tavoitteen 100 %. Suhdeluku koulutuspäivää / henkilö kasvoi molemmilla tulosalueilla ja jokainen yksikkö ylitti tavoitteensa. Opettajien työelämään tutustumiseen käytettyjen päivien määrä kasvoi 18% edellisvuodesta. Taulukko 9: Keskeiset henkilöstötunnusluvut Oulun seudun ammattiopisto toteutuma Ta 2015 Kehittämiskustannukset henkilöstömenoista 3,2 2,8 2,7 3,5 Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus 90,9 92, Kehityskeskustelut 97,2 97,7 98,7 100 Koulutuspäivää/henkilö 7,7 6,8 7,5 4,7 Työpaikkakohjaajakoulutuksen suorittavien määrä, lkm Näyttötutkintomestarikoulutuksen suoritt. määrä/kokonaismäärä 33/223' 24/250' 18/256' 25/240' Ylläpitäjäpalvelut Kehittämiskustannukset henkilöstömenoista 3,0 % 2,8 % 3,7 % 3,0 % Kehityskeskustelut 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100 % Koulutuspäivää/henkilö 5 4,8 6,3 3,5 Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä laaditaan erillinen Henkilöstöraportti vuodelta Henkilöstökertomuksessa on kattavasti tietoa henkilöstötunnusluvuista. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

11 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Hallitusohjelmaan kirjattu ammatillisen koulutuksen reformi sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat 190 miljoonan euron rahoitusleikkaukset vaikuttavat myös Osekkin toimintaan. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus pienenee jo vuonna 2016 merkittävästi. Muut leikkaukset rahoituksessa kohdistuvat vuosiin Tämän seurauksena yhtymähallitus päätti käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut alkoivat joulukuussa 2015 ja niiden arvellaan päättyvän maalis-huhtikuussa Rahoituksen merkittävä leikkaus ja mahdollinen hakijamäärän romahtaminen aiheuttavat taloudellisia haasteita kaikkien yksiköiden toimintaan. Merkittävin toimintaan ja talouteen vaikuttava riski on se, ettei suunniteltuja aloituspaikkoja saataisi täyteen. Koulutuksen tuloksellisuuden merkitys painottuu jatkossa aiempaa enemmän rahoitusta jaettaessa ja pedagogisten tulosten vaikutus talouteen kasvaa. Rahoituksen haasteisiin vastataan aktiivisella ennakoinnilla, opiskelijahankinnalla sekä ohjaus- ja tukitoiminnoilla. Kuntayhtymän kiinteistöt on kattavasti vakuutettu vahinkoriskien varalta ja toiminnan keskeytyksen varalle on otettu keskeytysvakuutus. Kiinteistöjen kuntoa kartoitetaan aktiivisesti. Yksiköillä on toimiva kiinteistöhuolto, joka vähentää osaltaan tehokkaasti vahinkoriskien syntymistä. Rakennuksissa tehdyt huoltotoimenpiteet sekä kiinteistöjen palo- ja pelastussuunnitelmat dokumentoidaan sähköiseen huoltokirjaan. Kuntayhtymän kiinteistöissä todettiin Myllytullissa, Kontinkankaalla, Haukiputaalla ja Kempeleessä sisäilmaongelmia, jotka ovat yhdessä rakenteellisten ongelmien kanssa aiheuttaneet ylimääräisiä kuluja. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on jouduttu tekemään järjestelyjä, jotka voivat aiheuttaa sekä toiminnallisia, taloudellisia että mahdollisia vahinkoriskejä. Henkilöstön poissaolot työstä kasvavat ja opiskelijoita eroaa huonosta sisäilmasta johtuen. Korjaustoimenpiteet aiheuttavat myös opetukselle väistötilajärjestelyjä. Opiskelijatyönä rakennettavien omakotitalojen budjetointiin ja kustannusseurantaan liittyy ongelmia. Omakotitalojen myyntiajankohdan viivästyessä esimerkiksi loppuvuodelle budjetoitu myynti voi heittää kahden tilivuoden osalta valmistevaraston muutosta sadoilla tuhansilla euroilla. Kehittämistarpeet kustannusseurannan ja rakennuskohteiden kirjanpidollisen käsittelyn osalta on tiedostettu. Taloudellisten resurssien heiketessä raskaan kaluston koulutuksen taloudellisen toteutuksen riskit kasvavat. Resurssien heikkeneminen vaarantaa kalliita investointia tarvitsevien koulutusten toteutumisen, mikä voi heikentää koulutuksen vaikuttavuutta. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

12 1.1.8 Ympäristötekijät Vuoden 2014 alussa käyttöön otettuun Haukiputaan uudisrakennukseen valittiin kestävän kehityksen energiaratkaisut: Uudisrakennuksen lämmitysmuotoina ovat maalämpö ja aurinkoenergia. Lisäksi käytössä on erilaisia lämmön talteenottomenetelmiä. Valaistuksessa on automaattiset ohjausjärjestelmät ja vähän sähköä kuluttavat ratkaisut. Maalämmön osalta on päästy 2,6-2,7 hyötysuhteeseen, jota voidaan pitää tavoitteiden mukaisena. Vuoden 2015 lopussa aurinkoenergian käyttöä lisättiin asentamalla 400 aurinkopaneelia Haukiputaan yksikön katolle. Uusien aurinkopaneeleiden energiatuottoarvio vuositasolla on n. 90 MWh. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on käyttänyt vuoden 2014 alusta alkaen pelkästään uusiutuvilla energianlähteillä (vesivoima, aurinko- ja tuulienergia, biopolttoaineet) tuotettua sähköenergiaa. Nordic Green Energyn kanssa tehty vihreän energian toimitussopimus koskee vuosia Vuonna 2015 kilpailutettiin sähköntoimitus vuosille ja siinä yhteydessä päätettiin jatkaa vihreän energian käyttöä. Uusi sähköenergian toimittaja vuodesta 2018 alkaen on Porvoon Energia Oy. Yhtymähallitus hyväksyi Oulun seudun koulutuskuntayhtymän osallistumisen Kauppa- ja teollisuusministeriön ehdottamaan kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) kaudelle Kuntayhtymä raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energian käytöstä ja sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle. Motiva Oy laatii vuosittain yhteenvedon koko sopimusalueen toiminnasta ja tuloksista. Kuntayhtymän hankinnoissa pyritään eettisten ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen. Työ ja elinkeinoministeriö on julkaissut tammikuussa 2016 ohjeet energiatehokkuudesta julkisissa hankinnoissa. Nuo ohjeet huomioidaan kuntayhtymän hankinnoissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti kevään 2015 aikana laajamittaisen kestävän kehityksen oppimistulosten arvioinnin kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Tarkoituksena oli arvioida, miten perustutkintojen perusteissa määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu ja miten kestävän kehityksen tavoitteet ilmenevät koulutuksen järjestäjän toiminnassa ja opetuksessa. Alustavat koulutuksen järjestäjäkohtaiset tulokset saatiin tammikuussa Kestävän kehityksen arviointi sisälsi oppimistulosten arviointikokeen opiskelijoille sekä koulutuksen järjestän toimintaa ja opetusta koskevan itsearvioinnin. Kestävän kehityksen arviointiin osallistui 126 valmistumisvaiheen opiskelijaa 7 perustutkinnosta, 35 opettajaa, yksiköiden keke-vastaavat ja kuntayhtymäjohtaja-rehtori, kiinteistöjohtaja ja suunnittelupäällikkö. Opiskelijamme menestyivät arvioinnissa kokonaisuudessaan saman tasoisesti kuin kaikki arviointiin osallistuneet opiskelijat. Arvioinnin kokonaistuloksessa 56 % opiskelijoistamme ylsi tasolle Hyvä tai sen yli. Arvioitaessa kestävän kehityksen osaamista tietoa ja toimintaa mittaavissa tehtävissä opiskelijamme ylsivät arvioinnissa tasolle Hyvä tai sen yli 83 % tietoa mittaavissa tehtävissä ja 91 % toimintaa mittaavissa tehtävissä. Suhteessa kaikkien koulutuksen järjestäjien itsearviointeihin toimintamme intensiteetti on jätehuollossa ja kierrätyksessä samalla tasolla, energiatehokkuudessa korkeammalla tasolla, ravintolapalveluissa samalla tasolla ja opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja turvallisuudessa korkeammalla tasolla. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

13 1.2 S E L O N T E K O S I S ÄI S E N V AL V O N N AN J Ä R J E S T ÄM I S E S T Ä Selonteossa esitetään, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä, arvot ja strategiset tavoitteet luovat perustan sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle. Yhtymäkokous on hyväksynyt syksyllä 2014 kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Uusi hallintosääntö, jossa yhdistyivät aiemman hallintosäännön sekä yhtymähallituksen ja ammattiopiston johtosääntöjen määräykset, otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa. Hallintosääntöä on päivitetty vuoden 2015 aikana vastaamaan muun muassa uuden kuntalain määräyksiä. Hallintosäännössä on määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivallasta, vastuista ja tehtävien jaosta. Yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus antaa vuosittain toimintakertomuksessa selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta kuntayhtymän tasolla. Sisäinen tarkastaja avustaa kuntayhtymäjohtaja-rehtoria hänen valvontavelvollisuutensa täyttämisessä. Johtavilla viranhaltijoilla, erityisesti tilivelvollisilla, on vastuu johtamansa toiminnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä raportoinnista. Tilivelvolliset määrätään vuosittain TTS-asiakirjassa. Viranhaltijoista tilivelvollisia vuonna 2015 olivat kuntayhtymäjohtaja-rehtori, kehittämisjohtaja/vararehtori, yksikönjohtajat sekä tehtäväaluejohtajat. Sisäinen valvonta koostuu kuudesta toisiinsa vaikuttavasta osa-alueesta: johtamistapa ja organisaatiokulttuuri (valvontaympäristö), tavoitteiden asettaminen, riskienhallinta, valvontatoiminnot, tiedonkulku, seuranta ja raportointi. Sisäisen valvonnan toimivuuden arviointi Kuntayhtymän tilivelvolliset viranhaltijat ovat arvioineet vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Arvioinnin kohteita olivat toiminnan lainmukaisuus, tavoitteiden toteutuminen, riskienhallinta, omaisuuden ja sopimusten valvonta sekä edellisen vuoden selonteossa esitettyjen kehittämiskohteiden toteutuminen. 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisiin tehtäviin liittyvien säännösten, määräysten ja päätösten noudattamiseen liittyvässä sisäisessä valvonnassa ei havaittu raportoitavia puutteita tilikaudella Kuntalain ja muiden toimintaa ohjaavien lakien muutoksia sekä opetustoimen määräyksiä ja ohjeita on huomioitu kuntayhtymän sääntöjen ja ohjeiden päivityksessä. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

14 Yhtymähallituksen ohjeet otto-oikeuden piiriin kuuluvien päätösten ilmoittamisesta päivitettiin keväällä Toimivallan siirtämistä ja otto-oikeuden käyttämistä koskevat hallintosäännön pykälät päivitettiin. Päätösten julkaisemisessa KTweb-järjestelmässä todettiin edelleen kehittämistä. Osekkin asianhallinta- ja viranhaltijapäätössovelluksen uusiminen on aloitettu vuonna 2015 ja uusi sovellus otetaan asteittain käyttöön. Käyttöönoton yhteydessä täsmennetään myös päätösten ilmoittamiseen liittyvää ohjeistusta. Päätösten ja ohjeiden ajantasaisuutta on käyty läpi vararehtorin vetämässä työryhmässä syksyn 2015 aikana. Ajantasaiset, toimintaa ohjaavat päätökset pyritään saamaan intraan. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Yhteistyön toimivuutta talous-ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottajan (Monetra Oy) kanssa on kehitetty säännöllisin neuvotteluin sekä ohjeistusta ja vastuumatriisia täsmentämällä. Talousraporttien saatavuus on parantunut, ja se on kehittänyt talouden reaaliaikaista seurantaa. Yksiköiden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa tulee edelleen kehittää. Seurannan kehittäminen koskee myös hankkeita. 3. Riskienhallinta Riskienhallinnan vastuita on selvennetty. Jatkossa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota vastuiden toteutumiseen käytännössä. Ohjeet riskienhallinnan käytännön menettelyistä sisällytetään päivitettävänä olevaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeeseen. Riskienhallintamenettelyt on kytketty osaksi TTS prosessia ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia riskejä on tunnistettu. Riskien toteutumista on arvioitu seurattaessa käyttösuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Arviointiin ei kuitenkaan ole yhtenäisiä kriteerejä eikä niitä ole suoritettu dokumentoidusti. Henkilöstön työhyvinvointia kartoitettiin keväällä 2015 toteutetulla työolobarometrimittauksella (TOB). Tulosten perusteella ohjeistettiin yksiköitä laatimaan suunnitelma kehittämistoimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä sekä huolehtimaan tarvittavasta seurannasta. Työsuojeluhallinnon työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantamiseen liittyvän hankkeen tarkastukset kohdentuivat Kontinkankaan, Kempeleen-Limingan, Kaukovainion tekniikan, Taivalkosken, Pudasjärven ja Haukiputaan yksiköihin. Tarkastuksessa annetut velvoitteet saatiin kuntoon määräajassa ja niistä raportoitiin johdolle. Aluehallintoviraston antaman raportin mukaan Osekkissa työsuojelun yhteistoiminta on organisoitua ja suunnitelmallista. Kiinteistöissä ilmenneisiin sisäilmaongelmiin on reagoitu ja ryhdytty toimenpiteisiin. IT-palvelujen ylläpitämien tietojärjestelmien toimintavarmuutta on parannettu ottamalla käyttöön konesalin uusi jäähdytysjärjestelmä ja varmistamalla sähkönsyöttö on varmistettu UPS-laitteilla ja varavoimakoneella. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Osekkissa julkaistiin vuonna 2015 kansallisen kynnysarvon alittavia (alle ) kilpailutuksia 26 kpl, kansallisen kynnysarvon ylittäviä kilpailutuksia 12 kpl ja EU-kynnysarvon (yli ) ylittäviä kilpailutuksia 9 kpl. Markkinaoikeuteen ei valitettu hankintaa koskevissa asioissa. Pienhankinnan rajan Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

15 ylittävät hankinnat on kilpailutettu sähköistä kilpailuttamisjärjestelmää käyttäen. Hankintojen kilpailutuksessa Osekk tekee yhteistyötä muiden yhteishankintayksiköiden kanssa. Yhtymähallitus hyväksyi Oulun seudun kuntien ja muutaman Oulunkaaren seutukunnan kuntien kanssa solmitun uudistetun hankintayhteistyösopimuksen. Kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotöiden puitesopimuksen toimittajien valinnasta vuonna 2014 tehtiin kaksi hankintaoikaisua ja yksi valitus markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisut käsiteltiin yhtymähallituksessa. Markkinaoikeus käsitteli ja hylkäsi tehdyn valituksen, mutta toimittaja valitti edelleen markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden prosessi on edelleen kesken. Yksiköissä on poistettu käyttöomaisuutta Osekkin ohjeiden mukaisesti. Irtaimistorekisterit eivät ole kaikissa yksiköissä ajan tasalla. Irtaimiston inventointiin ja rekisterien päivittämiseen kiinnitetään huomioita. Tilivelvolliset eivät raportoineet merkittävistä omaisuusvahingoista, omaisuuteen liittyvistä arvonalennuksista tai muista menetyksistä. Irtaimiston luettelointi ei ole kaikissa yksiköissä ajan tasalla. 5. Sopimusten hallinta Kuntayhtymässä on useampia sähköisiä sopimuksenhallintajärjestelmiä. Hankintasopimukset tallennetaan Cloudia-sopimushallintaan, opiskelijoiden työssäoppimista koskevat sopimukset Primus-opiskelijahallinto-järjestelmään ja muut yhteiset sopimukset Triplan Oy:n Tdoc sovellukseen. Osittain tämä on täysin tarkoituksenmukaista, mutta muodostaa myös riskin koska erityyppisiä sopimuksia käsitellään monessa eri järjestelmässä. Toisaalta osa sopimuksista ei ole kirjattuna missään järjestelmässä. Kunta-toimiston asianhallintasovellus (Tdoc) vaihtuu vuonna 2016 Tweb-asianhallintasovellukseen (Assi). Uuden sovelluksen käyttöönoton myötä sopimushallinta on tarkoitus ottaa laajempaan käyttöön ja kaikki uudet sopimukset saada jatkossa aina johonkin järjestelmään. Sopimusten hallinta on pääsääntöisesti ajantasaista ja asiantuntevaa. Sopimusten allekirjoitusvaltuuksien noudattamisessa ei todettu huomautettavaa. Koulutustarjousten allekirjoitusvaltuuksia on täsmennetty suullisella ohjeistuksella. Työterveyshuollon uusi sopimuskausi alkoi Osekkin työterveyshuollon palveluntuottajia ovat Caritas Lääkärit Oy Oulun ja Pudasjärven toimialueella sekä Suomen Terveystalo Oy Taivalkosken toimialueella. Osekkin palvelusopimus käsittää ehkäisevän työterveyshuollon sekä työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon palveluntuottajalla on nimetty hoitotiimi Osekkin asiakkuudelle, ja toiminnan ohjaukseen on nimetty ohjausryhmä. Yhteistyö on ollut sujuvaa, käytänteitä on tarkennettu ja kehitetty ja palvelu toteutunut pääsääntöisesti palvelusopimuksen mukaan. Talous-ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottaja Monetra Oy:n ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2015 sopimuksen mukaisesti. Yhteistyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja lisäksi on pidetty erillisiä työ- ja kehittämispalavereita. Monetra Oy on kirjannut asiakkaan ja omat laatupoikkeamat ja raportoinut niistä kuukausittain. Palvelupyyntöihin on vastattu kohtuullisessa ajassa. 6. Vuoden 2014 selonteossa esitettyjen kehittämiskohteiden toteutuminen Sisäistä valvontaa on kehitetty osana toimintajärjestelmän kehitystyötä. Hallintosäännön päivityksessä täsmennettiin myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuita. Sisäisen valvonnan ohjetta, johon sisältyy ohjeet riskienhallinnan menettelyistä, on päivitetty moniammatillisessa työryhmässä. Ohje valmistuu kevään 2016 aikana. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

16 Riskien hallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvää koulutus järjestettiin tilivelvollisille viranhaltijoille ja muille vastuuhenkilöille sekä tarkastuslautakunnalle ja yhtymähallituksen uusille jäsenille helmikuussa Hankkeiden sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitettiin täsmentämällä hanketoimintamalliin riskienarviointi. Hanketoiminnan vastuita tulee edelleen selkiyttää. Turvallisuusohjelman 2015 tavoitteiden toteutumista arvioitiin syksyllä Ohjelmassa asetetut tavoitteet olivat edenneet ohjelman mukaisesti, ja aloitettua työtä jatketaan uudella ohjelmakaudella. Yksikönjohtajat ja organisaation ylin johto nimesi turvallisuustyön keskeiset kehittämiskohteet syksyn 2015 aikana. Niiden mukaisesti rakennetaan uusi turvallisuusohjelma, jonka on määrä valmistua 2016 alkuvuoden aikana. Osekkin ylin johto osallistui Oamkin järjestämään turvallisuuskoulutukseen, jonka tavoitteena oli antaa osallistujille työvälineitä turvallisuuskulttuurin kehittämiseen yksiköissä ja turvallisuusjohtamiseen osana oppilaitosturvallisuutta. Koulutuksen laajuus oli viisi (5) opintoviikkoa ja siihen sisältyi viisi (5) lähiopetuspäivää. Koulutuksen aikana määriteltiin kuntayhtymän ja yksiköiden keskeiset kehittämiskohteet turvallisuustyön osalta. Tavoitteiden pohjalta rakennetaan turvallisuusohjelma, joka ohjaa turvallisuustyötä tavoitteiden suuntaan. Vararehtori toteutti koulutusyksiköissä katselmukset kevään 2015 aikana. Katselmuksissa käsiteltiin mm. yksiköiden organisatorista rakennetta, taloutta ja toimintaa sekä niihin liittyviä riskitekijöitä. Yhteenveto katselmuksista käsiteltiin kesäkuun yhtymähallituksessa. Sopimukset on sisällytetty hallintosääntöön. Ohjeistusta täsmennetään päivitettävänä olevassa sisäisen valvonnan ohjeessa. Sisäinen tarkastus Kuntayhtymäjohtaja-rehtori hyväksyi vuoden 2015 toimintasuunnitelman, joka esiteltiin yhtymähallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Kuntayhtymässä on kokoaikainen sisäinen tarkastaja. Ulkopuolisia palveluja ei kuluneen tilikauden aikana hankittu. Tarkastusten lisäksi sisäisen tarkastajan asiantuntemusta on hyödynnetty hallintosäännön ja sisäisen valvonnan ohjeiden päivitystyössä, hanketoimintamallin ja ohjeistuksen laatimisessa sekä uuden viranhaltijapäätössovelluksen käyttöönotossa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asioita on otettu esille yksiköiden tarkastuskäynneillä sekä toimintajärjestelmäjaoksen kokouksissa. Työssäoppimiseen liittyvä tarkastus toteutettiin Kempeleen-Limingan, Kaukovainion tekniikan sekä Myllytullin-Pikisaaren yksiköissä. Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida ja varmistaa, että työssäoppimisen järjestäminen ja toteuttaminen hoidetaan voimassa olevien säädösten sekä Osekkin ja OSAOn omien ohjeiden edellyttämällä tavalla. Näkökulma tarkastukseen oli sisäinen valvonta (vastuut ja sopimusten hallinta). Koulutuksen lainsäädäntöön on tullut lukien työssäoppimista koskevia muutoksia, joita kaikkia ei ole ehditty huomioida Osekkin ohjeissa. Opetussuunnitelman yhteisen osan laatimisessa ei ole huomioitu lakimuutosten sisältöä eikä Osekkin nykyistä organisaatiorakennetta. Työssäoppimisen prosessikuvaus ja siihen sisältyvät lomakkeet mm. sopimukset ja opiskelijan suunnitelma sekä muut asiakirjat eivät kaikilta osin ole ajan tasalla.. Työssäoppiminen toteutuu kaikissa tarkastetuissa tutkinnoissa vaatimusten mukaisessa laajuudessa. Työssäoppimisen johtamiseen ja koordinointiin koko OSAOn tasolla tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Kehitettävää on muun muassa sopimusten hallinnassa ja yhtenäisten käytänteiden luomisessa. Viranhaltijapäätösten tarkastuksessa todettiin edelleen puutteita päätösten julkaisemisessa VIPS Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

17 järjestelmään, jolloin ne eivät ole luettavissa KTwebin kautta. Otto-oikeuksien seuranta ja ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen edellyttävät päätösten julkaisua, asiasta riippuen tarvittaessa vaikka rajoitetusti. Hankkeita koskevat päätökset oli tehty toimivaltuuksien puitteissa, eikä niissä ole todettu huomauttamista. Erityisopiskelijoita koskevien päätökseen ajantasaiseen tekemiseen oli kiinnitetty huomiota. Johtopäätökset Sisäinen valvonta on kehittynyt kaikkien osa-alueiden osalta huomattavasti vuoden 2015 aikana. Kuntalain ja muiden toimintaa ohjaavien lakien muutoksia sekä opetustoimen määräyksiä ja ohjeita on huomioitu kuntayhtymän sääntöjen ja ohjeiden päivityksessä. Sisäisen valvonnan kehittymistä on edesauttanut myös suoritetut toimenpiteet opetus- ja kulttuuriministeriön sisäistä ja ulkoista arviointia varten. Ajankohtaisista asioista ja toimintaan vaikuttavista muutoksista on viestitetty intrassa sekä suullisesti eri info- ja muissa tilaisuuksissa. Koulutusyksiköiden johtajien kokouksissa on käsitelty valvonnassa havaittuja puutteita ja niiden aiheuttamia toimenpiteitä sekä esimiesten vastuita. Sisäisen valvonnan kehittäminen voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje päivitetään kevään 2016 aikana, tili- ja vastuuvelvollisten viranhaltijoiden vastuita ja tehtäviä täsmennetään edelleen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistä jatketaan säännöllisellä koulutuksella ja perehdytyksellä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta raportoidaan osana kuntayhtymän raportointikäytäntöjä, kiinteistöpalvelujen projektitoimintaan laaditaan ohjeistus, jossa tarkennetaan projektipäällikön roolia ja vastuita. Isompien hankkeiden käynnistämisen perustelut dokumentoidaan kirjallisesti. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

18 1.3 T I L I K AU D E N T U L O K S E N M U O D O S T U M I N E N J A T O I M I N N AN R AH O I T U S Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Valmistevaraston muutos Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 116,0 % 117,0 % Vuosikate/Poistot, % 103,1 % 91,5 % Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

19 1.3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 37 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0-24 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 310,9 % 209,9 % Lainanhoitokate 3,51 3,81 Kassastamaksut Kassan riittävyys (pv) 48,2 21,1 Konsernitilin saldo esitetty rahoituslaskelmassa rahavaroissa, taseessa tilin saldo on lyhytaikaisissa lainasaamisissa. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

20 1.3.3 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset meno IV Ed.tilikausien yli/alijäämä Aineettomat hyödykkeet yht V Tilikauden yli/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET 3. Kiinteät rakenteet ja laitt Poistoero Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHT.VAR.YHT Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.eräis D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Aineelliset hyödykkeet yht Lahjoitusrahastojen pääoma TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet E VIERAS PÄÄOMA 4. Muut saamiset I Pitkäaikainen Sijoitukset yhteensä Lainat vakuutus- ja rah.lai Muut velat PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ Pitkäaikainen vieras po. yht B TOIMEKSIANTOJEN VARAT II Lyhytaikainen 2. Lahj.rahastojen erityiskatt Lainat rahoitus- ja vak.lai TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT Saadut ennakot Ostovelat C VAIHTUVAT VASTAAVAT 7. Muut velat I Vaihto-omaisuus 8. Siirtovelat Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen vieras po. yht Keskeneräiset tuotteet VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Valmiit tuotteet Vaihto-omaisuus yhteensä VASTATTAVAA II Saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Pitkäaikaiset saamiset 3. Muut saamiset Omavaraisuusaste, % 61,1 % 59,5 % 4. Siirtosaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 60,7 % 64,4 % Pitkäaik.saamiset yhteensä Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yht VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta