Risto Nieminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risto Nieminen 8.9.2000"

Transkriptio

1 Risto Nieminen SELVITYSMIEHEN EHDOTUS KANSALAISTOIMINNAN JA LIIKETOIMINNAN JULKISEN TUKEMISEN ERIYTTÄMISESSÄ NOUDATETTAVISTA PERIAATTEISTA ERITYISESTI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN OSALTA

2 2 Sisällysluettelo: TOIMEKSIANTO JOHDANTO A URHEILUN MERKITYKSESTÄ A1 Urheilun seuratoiminta A11 Urheiluseurojen synty ja paikallinen merkitys A12 Urheiluseurojen toiminnan sisältö A13 Kansalliset kilpailujärjestelmät A14 Urheiluseurojen talous ja varainhankinta A2 Urheilu kansalaistoimintana A21 Kansalaistoiminta A22 Urheilun vapaaehtoistyö A3 Liikunta ja terveys A4 Urheiluviihde B AMMATTIURHEILU JA URHEILU LIIKETOIMINTANA B1 Ammattilaisuus B2 Ammattiurheilu Suomessa B21 Ammattiurheilun kehitys B22 Ammattiurheilun laajuus Suomessa B3 Kaupallinen urheiluviihde B4 Ammattiurheilu ja kaupallinen urheiluviihde Suomessa B41 Urheiluviihde liiketoimintana Suomessa B42 Ammattiurheilun ja kaupallisen urheiluviihteen taloudellinen perusta Suomessa B421 Tuottojen lähteet B422 Tuotot kontra kulut B423 Yhteenveto B4231 Ajopuuna ammattilaisuuteen B4232 Ammattilaisseurat voivat taloudellisesti huonosti B4233Taloudellinen ahdinko tunnetaan, tunnistetaan ja tunnustetaan liitoissa, liigoissa ja seuroissa B4234 Tavoitteet kaipaavat uutta arviointia ja täsmennystä B4235 Pitkän tähtäimen kehittäminen on puutteellista B4236 Urheilun liiketoiminnan tavoitteet B4237 Paikalliset tavoitteet B5 Muu urheilun liiketoiminta Suomessa C YHTEISKUNNAN TUKIPOLITIIKKA

3 D EHDOTUKSET D1 Kansalaistoiminnan ja urheilun liiketoiminnan erottaminen toisistaan D2 Kansalaistoiminnan esteiden poistaminen D3 Ammattiurheilulle ja urheilun liiketoiminnalle asettavat ehdot D31 Urheilun liiketoiminta ja valtionapu D32 Ammattiurheilun rajaukset D33 Valmennustuen lisääminen D35 Urheilijoiden kouluttautumisvastuu D4 Urheiluoikeuden professuuri D5 Ehdotusten saatteeksi 3

4 4 TOIMEKSIANTO Pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että edistetään taiteen, liikunnan ja nuorisotyön kansalaistoimintaa ja selkiinnytetään kansalaistoiminnan julkisen tuen periaatteet suhteessa liiketoimintaan. Tähän tavoitteeseen perustuen opetusministeriö on tänään antanut Teidän tehtäväksenne selvittää kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan julkisen tukemisen eriyttämisessä noudatettavat periaatteet erityisesti liikuntajärjestöjen osalta. Tehtävänänne on niinikään selvittää kansalaistoiminnan järjestämistä ja kehittämistä vaikeuttavat, verotusta, työnantajavelvoitteita ja muita velvoitteita koskevat säädökset ja niiden tulkinnat sekä tehdä ehdotuksia niiden korjaamiseksi. Selvitystyötä on tarkoitus käyttää pohjana asian jatkovalmistelussa. JOHDANTO Urheilun murros viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja erityisesti luvulla, on ollut vavisuttava ja näkyvä, vaikka päällisin puolin suuri osa liikuntatoiminnasta, urheilukilpailuista ja tapahtumista on kutakuinkin ennallaan. Suomessakin perinteinen urheilun kansanliike tuhansine urheiluseuroineen on jo osittain hävinnyt näkyvistä, kun julkisuuden pinnan on vallannut ammattiurheilun viihteellinen mutta raadollinen maailma. Osa perinteistä urheilutoimintaa, huippuurheilun sektorilla, on käytännössä omaksunut liiketoiminnan sisältöjä. Ja osa on siirtynyt ja siirtymässä jo muodollisestikin liikeyrityksiksi. Määrällisesti kyseessä on kokonaisuuden huomioon ottaen pieni, mutta näkyvyysarvoltaan suuri osa urheilutoiminnasta. Kansalaistoiminta on puristuksessa, jossa sen merkitys ja laajuus ei pääse näkyville ja jossa siihen ulotetaan urheilun liiketoiminnallisesta osasta lähtöisin olevia hallintobyrokraattisia vaatimuksia. Toimeksianto liittyy toisaalta tunnustettuun tarpeeseen tukea kansalaistoiminnan edellytyksiä ja toisaalta tarpeeseen tunnistaa kansalaistoiminnan ja urheilun liiketoiminnan erot ja erilaisuudet. Edelleen tehtävänä on ollut arvioida miten julkisen tuen periaate tulisi ratkaista kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan välillä. Niinikään toimeksiantoon liittyi kansalaistoiminnan järjestämistä ja kehittämistä vaikeuttavien säädöksien selvittäminen sekä ehdotusten tekeminen niiden korjaamiseksi. Tältä kohdin olen selvityksessäni ehdottanut selvitystyön jatkamista laajemmalta pohjalta. Ristiriita kansalaistoiminnan tulevaisuuden ja byrokratian vaatimusten välillä on ilmeinen. On ensin saatava aikaan poliittinen ja yhteiskunnallinen päätös, jolla kansalaistoiminta hallitusohjelmankin mukaisesti saa erityisaseman. Tämä päätös on taas mielestäni mahdollisempi, kun kansalaistoiminnan sisältö tarkentuu, mikä taas edellyttää urheilun liiketoiminnan ja ammattiurheilun asemoimista kansalaistoiminnan ulkopuolelle. Laajan selvitystyön kautta voitaisiin haravoida kansalaistoiminnan koko byrokratiavaatimusten kirjo ja kohta kohdalta em. poliittisen ja yhteiskunnallisen päätöksen pohjalta - esittää yksinkertaistamismallit.

5 5 Urheilun ammattimaistuminen on niin voimakas piirre huippu-urheilussa, että sen vaikutuksia ja merkitystä on jo selvitetty. Ammattimaistumisen rinnakkaispiirre on oikeudellistuminen. Monet urheilun sisäänrakennetut säännöt eivät uudessa tilanteessa ole enää itsestäänselviä, eivät ehkä enää lailla perusteltavissakaan. Lokakuussa 1999 julkaistussa SLU:n Työsuhdetyöryhmän mietinnössä käydään selkeästi läpi ammattiurheilun problematiikkaa ennen kaikkea juuri oikeudellistumisen näkökulmasta. Mietinnössä käsitellään mm. yhdistys- ja yhtiömuotoista urheilua ammattiurheilun kannalta, kurinpidon oikeudellisia perusteita, työoikeudesta aiheutuvia rajoituksia urheilijan kurinpidolle ja ammattiurheilua yksilöurheilulajeissa. Mielestäni SLU:n Työsuhdetyöryhmän mietinnössä esitetään mietinnön tehtävän pohjalta vakuuttava kuva nykytilanteesta. Toimikunnan puheenjohtajana oli siviilioikeuden dosentti Heikki Halila. Keväällä 1997 ilmestyi Olli Rausteen teos Urheiluoikeus, jossa laajasti käsitellään urheilun ammattimaistumisen ja oikeudellistumisen seurauksia. Urheilijanäkökulmasta mm. Juha Rantasila on selvittänyt ja kirjoittanut urheiluammatista, sen sisällöstä ja työoikeudellisesta kohtelusta. Kaikkien tarkastelukulma on ollut se fakta, että ammattilaisuus on osa Suomen urheilun elävää käytäntöä. Kun oikeudellisesta näkökulmasta on jo olemassa vakuuttavaa, vaikka ei lähimainkaan riittävää, aineistoa, olen yrittänyt tarkastella urheilun liiketoimintaa ja ammattiurheilua hyvin käytännönläheisesti. Lähtien niistä vaikutuksista, jotka urheilun liiketoiminnalla ja ammattiurheilulla on koko suomalaiselle urheilulle ja sen kehittämiselle. Olen tietoisesti pyrkinyt hakemaan ydinkohtia ja ratkaisuja riippumatta ja huolimatta niistä lukuisista yksilö-, yhteisö-, sopimus-, kilpailu-, vero- ja muista oikeudellisista seikoista, jotka kuhunkiin ehdotukseeni liittyvät ja jotka on sittemmin tietysti yksityiskohtaisesti ratkaistava. Kun olen etsinyt ratkaisua kansalaistoiminnan ja ammattiurheilun hyvinvoinnille ja rinnakkaiselolle, en ole päätynyt hyväksymään kaikkea urheilun ammattimaistumiseen johtanutta kehitystä vain kylmänä faktana, vaan olen pyrkinyt myös arvioimaan tuon kehityksen järkevyyttä. A URHEILUN MERKITYKSESTÄ A1 Urheilun seuratoiminta A11 URHEILUSEUROJEN SYNTY JA PAIKALLINEN MERKITYS Suomessa urheilulla on pitkä ja vahva kansalaistoiminnan pohja. Kun kilpaurheilu 1900-luvun alussa nopeasti valloitti Suomen, perustettiin maassa vauhdikkaasti ja suuren innostuksen vallassa urheiluseuroja. Urheilutoiminta Suomessa onkin poikkeuksellisen selkeästi rakentunut urheiluseurojen alustan varaan. Kilpailu- ja valmennusjärjestelmät lähtevät lähes kaikissa urheilumuodoissa juuri urheiluseuratasolta. Suomessa on tällä hetkellä noin 7200 toimivaa urheiluseuraa (SLU).

6 6 Urheiluseurat ovat tarjonneet kansalaisille toimintahalun ja aktiivisuuden purkautumisen väylän hyväksytyissä ja arvostetuissa puitteissa. Urheiluseura on ollut lähtökohdiltaan sosiaalisesti varsin tasa-arvoinen toiminta-alue, jolla menestymisessä into ja tarmo ovat olleet ensisijaisia muodolliseen koulutukseen tai kirjaviisauteen nähden. Lisäksi urheiluseura on voinut tarjota hyvin monenkaltaisia toimintamahdollisuuksia, joilla kaikilla näyttäisi kansalaisen ja seuran jäsenen kannalta olevan suoria omaan ympäristöön positiivisesti heijastuvia vaikutuksia. Urheiluseurat ovat alusta alkaen muodostuneet vahvoiksi paikallisiksi toimijoiksi. Urheiluseuroilla on edelleenkin erittäin vahva osuus ja merkitys paikallisen identiteetin kannalta. Näin on, oli sitten kyseessä korkeimmalla sarja- tai liigatasolla urheileva, huippu-urheiluun keskittyvä seura tai jäsentensä ja paikkakuntalaisten liikuntaharrastusten edistämiseen ja järjestämiseen keskittynyt seura. Tunnettu urheiluseura luo paikallista imagoa ja arvostusta. Urheiluseurojen vahvuus, ja miksei niiden määräkin, luovat paikkakunnasta aktiivisuuden ja energisyyden kuvaa. URHEILUSEUROILLA JA URHEILULLA ON SUURI MERKITYS PAIKALLISEN IDENTITEETIN LUOJANA JA VAHVISTAJANA. URHEILUSEUROILLA ON SUURI MERKITYS PAIKALLISTEN URHEILUHARRASTUSTEN OLOSUHTEIDEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TARJONNASSA, LUOMISESSA JA EDISTÄMISESSÄ. A12 URHEILUSEUROJEN TOIMINNAN SISÄLTÖ Varsinkin luvuilla urheilulla ja urheiluseuroilla oli aitoa aatteellista sisältöä, jossa kansallis- ja paikallisylpeys yhtyivät uudenlaiseen ruumiilliseen toimintatarmoon. Urheilu oli myös arvo ja aate sinänsä: terveen henkisen ja fyysisen elämäntavan sekä reilun kilpailun ilmentymä. Suomen kansainvälinen urheilumenestys toi aatteeseen oman kansallista itsetuntoa nostavan lisänsä. Urheiluseuratoiminnan positiivinen sisältö on säilynyt, vaikka sen aatteen sisältö on kokenut murroksen. Urheilua sinänsä ei edes koeta aatteeksi, mutta urheilutoiminnan käytännöllisiä tuloksia, erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, arvostetaan hyvin paljon. Nuorten urheilun arvo koetaan siinä, että urheilu kykenee menestyksellisesti kilpailemaan negatiivisten vaihtoehtojen kanssa. Energiaa purkautuu kasvattavan liikunnan kanssa. Nuoret pysyvät pois kadulta. Urheilun rooli nuorisokasvattajana on laaja ja merkityksellinen. Urheiluseurojen nuorisotoiminnan aktiivisuutta ja määrää pidetään entistä tärkeämpänä seuran ja urheilun laadun mittarina.

7 7 Urheiluseuroissa organisoitu urheilutoiminta sisältää harrastusta laidasta laitaan. Urheiluseurat järjestävät jäsenilleen liikuntamahdollisuuksia sekä kilpa- että kuntourheilussa ja ohjaavat kyseisiä harrastuksia. Vakavammassa kilpaurheilutoiminnassa urheiluseurat organisoivat valmennusta urheilijoille ja joukkueille. Kilpaurheilussa urheiluseurat ovat sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla toiminnan perussolu, joiden kautta koko toiminta on järjestäytynyt. Urheiluseurat ohjaavat jäseniään liikunnallisen elämäntavan piiriin, järjestävät liikuntamahdollisuuksia ja toimivat niiden kehittämiseksi. URHEILUSEUROJEN TOIMINTAA PIDETÄÄN YLEISESTI TÄRKEÄNÄ. URHEILULLA ON MERKITYKSELLINEN JA LAAJA ROOLI NUORISOKASVATUKSESSA. A13 KANSALLISET KILPAILUJÄRJESTELMÄT Urheilun sisäisen logiikan kannalta on välttämätöntä organisoitua kansallisesti ja kansainvälisesti. Siten voidaan esimerkiksi eri urheilumuotojen säännöt ja sääntökehitys ylläpitää yhtenäisenä. Tämä on puolestaan tarpeen siksi, että kilpaurheilun luonteeseen kuuluu myös pyrkimys kykyjen mittaamiseen korkeimmalla mahdollisella tasolla. Kansallinen ja kansainvälinen organisoituminen mahdollistaa kansainvälisen kilpailutoiminnan urheilumuodon kannalta oikeissa puitteissa ja mittakaavassa. Vastaavasti hallinnoidaan kansallisten ja kansainvälisten sääntöjen sekä kansallisen kilpailujärjestelmän kautta kansallista kilpailutoimintaa. Vastuussa ovat kansalliset urheiluliitot, joiden jäsenyydet rakentuvat urheiluseuroihin ja jotka puolestaan muodostavat kansainväliset urheilumuotojen erikoisliitot. Urheiluliittojen hallinnoimaan kansalliseen kilpailujärjestelmään on syntynyt myös erityisjärjestelyitä. Palloilulajien ylin sarjataso on useassa palloilulajissa erotettu muusta kilpailujärjestelmästä siten, että sarjatasoa hallinnoi urheiluliiton sijasta ja urheiluliiton kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa kyseisessä sarjassa pelaavien seurojen oma organisaatio, kuten Jääkiekon SM-liiga ja Jalkapalloliiga. Täten tehty organisointi perustuu tarpeeseen eriyttää päätöksenteon tasolla huippuurheilu ja muu kilpaurheilu, koska erityisesti toimintaan liittyvän taloudellisen päätöksenteon perusta on koettu näillä tasoilla erilaiseksi. Ylimmän sarjatason huippu-urheiluseurat ovat käytännössä halunneet päätösvallan omissa asioissaan. Tämän vallan liitot ovat niille luovuttaneet tietyin ehdoin, jotka pääasiassa liittyvät kilpailusääntöihin ja edustusurheiluun (kansainväliset arvokilpailut). Urheiluliittojen hallinnoima kansallinen kilpailujärjestelmä on koko kilpaurheilun historian ajan Suomessa perustunut pelkästään kilpaurheilun urheilulliselle pohjalle. Tässäkin suhteessa on ilmennyt muutostarpeita, joiden syy on urheiluviihteen kaupallistuminen.

8 Yhä useammassa palloilulajissa, jossa on koettu ammattiurheilun ja markkinoiden paineita, on keskusteltu ja valmisteltukin malleja, joissa ylimmän, kaupallisesti kiinnostavimman kilpatason suhteen tehtäisiin erityisjärjestelyitä muulta kuin perinteiseltä kilpaurheilullisen menestyksen pohjalta. Julkisessa keskustelussa on ollut esimerkiksi ajatukset villin kortin myöntämisestä ylimmälle sarjatasolle sekä sarjan sulkeminen. Villin kortin tapauksessa jollekin tai joillekin seuroille myönnettäisiin oikeus pelata ylimmällä tasolla, vaikka kyseistä sarjapaikka ei olisi hankittu urheilukilpailullisin perustein. Syynä villiin korttiin olisi koko lajin, erityisesti sen ylimmän tason ja siinä pelaavien seurojen yhteinen taloudellinen etu. Näin turvattaisiin esimerkiksi se, että tärkeimmät väestö- ja talousalueet olisivat edustettuina ylimmällä sarjatasolla. Kysymys on ennen kaikkea taloudellisista eduista ja taloudellisen hyödyntämisen mahdollisuuksista, mutta villiä korttia voi tietenkin myös perustella urheilumuodon urheilullisilla, erityisesti nuorisovalmennukseen ja urheilumuodon valtakunnallisen kiinnostavuuden kehittämiseen liittyvillä eduilla. Sarjan sulkeminen on vielä voimakkaampi toimenpide. Sulkemisajatuksen tausta on puhtaasti taloudellinen, mutta pitkän tähtäyksen näkökulmasta taloudellisten etujen todentuminen tietysti edistää myös ko. urheilumuodon urheilullisia valmiuksia. Suljetussa sarjassa pelaisivat samat joukkueet ilman pelkoa putoamisesta. Tämä mahdollistaisi pitkä tähtäyksen taloudellisen suunnittelun ja kulujen järkeistämisen. Suljettu sarja ei suinkaan ole vieras ajatus kansainvälisessä käytännössä. Tyypillisimmät esimerkit tulevat Pohjois-Amerikan ammattiurheiluista, joista tärkeimmät koripallo, amerikkalainen jalkapallo, baseball ja jääkiekko toimivat ilman kansallista sarjajärjestelmää, jonka ylimpänä tasona liiga tai mestaruussarja toimisi. Itse asiassa liigat seuroineen ovat puhtaasti liikeyrityksiä. Nämä ammattilaissarjat ovat suljettuja sikäli, että urheilullisin perustein niihin ei nousta tai niistä pudota. Sarjaan voidaan kuitenkin ottaa uusia seuroja, tai vanhoja poistaa tai siirtää uusille paikkakunnille, taloudellisen perustein. Ammattiurheilu ei sinänsä edellytä suljettuja sarjoja. Siitä ovat osoituksena eurooppalaiset palloilusarjat. Yhdysvalloista kuitenkin puuttuu kansallisen kilpailujärjestelmän traditio. Todettakoon, että amerikkalaisen urheilun toinen kulmakivi yliopistourheilu perustuu sekin palloilulajien osalta tietyllä tavalla suljettuun järjestelmään, jossa yliopistot sopivat otteluohjelmastaan ilman eurooppalaisittain keskitettyä sarjajärjestelmää. Sekä villin kortin salliminen että suljettu sarja ovat hyvin voimakkaita muutoksia suhteessa perinteiseen urheilun kilpailujärjestelmään. 8 URHEILUSEURAT OVAT KANSALLISEN KILPAURHEILUN PERUSYKSIKÖITÄ. KANSALLISISSA KILPAILUJÄRJESTELMISSÄ ON MUUTOSPAINEITA TALOUDELLISEN PÄÄTÖKSENTEON JA MARKKINOIDEN HYÖDYNTÄMISEN KANNALTA.

9 9 A14 URHEILUSEUROJEN TALOUS JA VARAINHANKINTA Urheiluseurojen varainhankinnan tarve ja merkitys on voimakkaasti korostunut, koska varsinaisen urheilutoiminnan järjestäminen on kallistunut. Tämä puolestaan on johtunut hyvin monesta syystä. Ensinnäkin liikuntapaikkojen maksut tai vuokrat, oli kyseessä sitten kunnalta tai yksityiseltä hankitut tilat, ovat nousseet. Siihen on johtanut toisaalta kuntatasolla esimerkiksi kustannusvastaavuuden vaatiminen. Toisaalta vaatimustaso liikuntapaikkojen laadun ja monipuolisuuden suhteen on nopeasti kasvanut. Toiseksi urheiluseurat joutuvat entistä enemmän maksamaan urheilutoiminnan järjestämisestä ja liikunnan ohjaamisesta. Halu vapaaehtoistyöhön näyttäisi näiltä osin vähentyneen. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Liikunnanohjaamisenkin alueella vaatimustaso on monessa suhteessa kasvanut niin, että harrastajat edellyttävät ohjaajilta korkeatasoista ammattitaitoa. Kun taas ammattitaito on hankitun koulutuksen tulos, ammatti tai ainakin pitkälle jalostettu harrastus, ohjaajat odottavat korvausta ajankäytöstään ja vaivannäöstään usein silloinkin, kun ovat ko. urheiluseuran aktiivijäseniä. Sinänsä tietysti on ristiriitaista, että kärjistäen sanoen - vapaaehtoistoiminnassa varainhankinnan merkitys on kasvanut, kun vastaavasti urheilutoiminnan järjestämisessä tai paremminkin ohjaamisessa - vapaaehtoistoiminta on suhteellisesti ottaen vähentynyt. Muutos tässä suhteessa perustuu kuitenkin ennen kaikkea liikuntakulttuurin sisällön monipuolistumiseen ja vaatimustason kasvuun. Urheilun järjestäminen on kallistunut myös muilla tasoilla. Tapahtumien järjestämisessä on alueita, jolla edellytetään, vaikkapa turvallisuuteen liittyen, nykyisin selkeästi ammattitaitoista maksettua työvoimaa. Urheilun kilpailujärjestelmän sisällä vaatimustaso on myös kasvanut. Olosuhteille ja välineille asetetaan suurempia vaatimuksia. Kuljetuskulut ovat entistä tavallisempi osa kilpailutoiminnan kustannuksia. Seurojen varainhankinnassa on vuosien saatossa ollut käytössä nippu perinteisiä keinoja ja alati uusiutuva tuoreiden ideoiden kukinto, joka kyllä usein myös kuivuu, tai imetään tyhjiin, nopeasti. Yleishyödyllisten yhdistysten yksi taloudellinen perusta on tietysti jäsenmaksut, jotka Suomessa muutamia urheilulajeja lukuunottamatta ovat yleensä hyvin kohtuulliset. Varoja on hankittu ilmoituksilla, arpajaisilla, tapahtumia (tansseja, seminaareja jne.) järjestämällä, erilaista myyntiä järjestämällä, erilaisia palveluita myymällä jne. Kilpailutoiminnan tuotot, katsojatulot, ovat ylimmän urheilullisen tason seuroilla yksi tulonlähteistä. Näillä seuroilla on myös ollut mahdollisuus sponsorihankintaan joko koko seuralle tai sen edustusurheiluyksiköille. Kaiken kaikkiaan varainhankinnan tuloksellisuuden ydin on ollut ja on seurojen jäsenten vapaaehtoistyössä eli ns. talkootyössä. Varainhankintamuotojen kirjo on mahtava. Se kertoo urheiluseuroissa toimivien ihmisten sosiaalisten taustojen terveestä erilaisuudesta sekä halusta ja innosta toimia oman seuran hyväksi. Kansalaistoiminnan näkökulmasta varainhankinta on myönteinen mahdollisuus. Se mahdollistaa aktiivisen toimimisen ja vaikuttamisen urheiluseurassa myös niille, joille itse urheilutoimintaan osallistuminen ei ole mahdollista tai mieluisaa.

10 10 Varainhankinnan hankalahko piirre on se, että aina aktiivisuus varainhankinnassa ei korreloi suoraan aktiivisuuteen urheilutoiminnassa. Hankitut varat ja niiden käytön tarve ja mielekkyys eivät välttämättä kohtaa. Joka tapauksessa urheiluseurojen varainhankinnan merkitys kasvaa edelleen ja kaikki mahdollisuudet ja keinot, joilla varainhankintaa helpotetaan, tuovat urheiluja kansalaistoimintaan lisää voimaa. Varainhankinnan esteeksi tai hankaloittajaksi on tullut hallintobyrokratian vaatimukset. Laajasti toimiva seura ei enää käytännössä selviydy hallintobyrokratiasta palkkaamatta asiantuntevaa henkilökuntaa. Toiminnan sijasta resursseja ohjautuu byrokratiaan. Tilanne on ristiriitainen koko kansalaistoiminnan olemuksen kannalta. Byrokratia ja ammattimaistuminen heikentää kansalaistoiminnan olemusta ja sisältöä, kun vastuu siirtyy ammattilaisille. Toiminnan laajentuminen johtaa byrokratiaverkkoon, josta selviytyminen ei innosta kansalaistoiminnasta kiinnostuneita. SLU on selvittänyt sitä verkkoa, johon aktiivinen urheiluseura hallinnollisesti joutuu. Tehtävää on kuitenkin jatkettava laajan ja yksityiskohtaisen selvityksen aikaansaamiseksi, jotta päätökset seurojen toiminnan ja varainhankinnan helpottamiseksi voidaan tehdä ja perustella. VARAINHANKINNAN MERKITYS KASVAA MAKSUJEN JA KUSTANNUSTEN LISÄÄNTYESSÄ JA VAATIMUSTASON KASVAESSA. ERILAISET LISÄÄNTYVÄT TALOUSHALLINTO- JA MUUN HALLINTOBYROKRATIAN VAATIMUKSET OVAT SEUROILLE RASKAITA JA TOIMINTAA LAMAUTTAVIA. A2 Urheilu kansalaistoimintana A21 KANSALAISTOIMINTA Urheiluseurat ovat yhdistyksiä, jotka pääasiassa toimivat avoimen jäsenyyden pohjalta. Seuran aktiivisilla jäsenillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa urheiluseuran toimintaan. Urheiluseurat ovat organisoituneet urheilumuodoittain urheiluliittoihin, joissa vaikuttaminen tapahtuu liiton sääntöihin perustuvan järjestöllisen demokratian pohjalta. Kaiken kaikkiaan, ottaen huomioon urheiluseuratoiminnan määrän, on urheiluseurojen ja liittojen parissa tapahtuva yhdistystoiminta erittäin laajaa. Yhdistys- ja järjestötyön kautta kansalaistoiminnan demokraattinen luonne toteutuu urheilussa. Kyseessä on laajuuteensa johdosta koko kansakunnan demokraattisten toimintamallien kannalta tärkeä instituutio. Samaan aikaan urheiluseurat siis antavat urheiluharrastusten parissa runsaasti muita toimintamahdollisuuksia. Urheiluseurat ovat väylä aktiivisuuden toteuttamiseen niin suoraan toimintaan urheilukentällä kuin toiminnan sisällön ja edellytysten kehittämiseen seuran yhdistystoiminnan tasolla.

11 11 Urheilun parissa korostetaan usein, että urheilu on maan laajin kansalaistoiminnan muoto. Väitettä voi pitää oikeutettuna. Kansalaistoiminta on erityisen merkityksellistä nyky-yhteiskunnassa. Urheilun rooli kansalaistoiminnan ytimessä merkitsee, että kyse on muustakin kuin liikunnasta. Urheiluseurojen tulos on mitä suurimmassa määrin kansalaisten hyvinvointia ja yhteistä kansallista hyvinvointia. Nykyisen hallituksen ohjelmassa kansalaistoiminnan mahdollisuuksien parantamista korostetaan monin paikoin. URHEILU ON SUOMEN LAAJIN KANSALAISTOIMINNAN MUOTO. URHEILUN KANSALAISTOIMINNAN AKTIIVISUUDELLA JA LAAJUUDELLA ON POSITIIVISTA YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ. URHEILUSEUROJEN TULOS ON KANSALAISTEN HYVINVOINTIA JA YHTEISTÄ KANSALLISTA HYVINVOINTIA. KANSALAISTOIMINNAN TULISI OLLA VALTIOVALLAN ERITYISESSÄ SUOJELUKSESSA. A22 URHEILUN VAPAAEHTOISTYÖ Suomalaisen urheilun kansallisia erityispiirteitä on urheiluseurojen piirissä tapahtuva vapaaehtoistyö ja sen määrä. Vapaaehtoistyö, joka on yleensä koko seuratoiminnan perusta, voidaan jakaa kolmeen kategoriaan. Ensinnäkin toiminta seuran erilaisissa elimissä. Toiseksi seuran urheilutoiminnan järjestämiseen osallistuminen. Ja kolmanneksi osallistuminen varainhankintaan seuratoiminnan hyväksi. Osallistuminen urheilutoiminnan järjestämiseen sisältää sekin kaksi näkökulmaa. Harjoitusten ja tapahtuminen ohjaaminen tai valmentaminen on tietenkin juuri varsinaista urheilutoimintaa. Esimerkiksi kilpailutoiminta vaatii kuitenkin myös paljon muunlaista työtä: ladut täytyy tehdä, kentät tai kilpailupaikat kunnostaa, tapahtumissa vaaditaan järjestelyväkeä jne. Perinteisesti ilmaistuna kyseessä on talkootyö. Tämä on tärkeä ja oleellinen osa seuran urheilutoimintaa. Suomalaisessa traditiossa urheiluseurojen on ollut helppo motivoida jäseniään nimenomaan suoraan urheilutapahtumien järjestämistä tukevaan toimintaan. Nopeasti kasvava alue aktiivisesti toimivien seurojen toiminnassa on ollut varainhankinta. Onnistuneen varainhankinnan keskeinen piirre on usein juuri vapaaehtoistyön talkootyön käytön mahdollisuus. Varainhankintahan sinänsä voi tapahtua kokonaan varsinaisen urheilutoiminnan ulkopuolella, yksinkertaisena esimerkkinä tavattoman monipuolisesta alueesta mainittakoon vaikka myyjäiset. Jos urheiluseura yrittäisi ammattimaistaa varainhankinnan, voisi seurauksena olla varainhankinnan tuottojen supistuminen. Surulliset tarinat urheiluseuratasolta kertovat varainhankintaprojekteista, joiden tuotot eivät ole riittäneet edes tuottoa hankkimaan palkatun henkilökunnan (tai yrityksen) palkoista ja kuluista.

12 12 Vapaaehtoistyön merkitystä on vaikea yliarvioida. Tärkeää on se, että urheiluseuratoiminnassa vapaaehtoistyö voi tapahtua hyvin monipuolisella tavalla. Se voi olla suoraa urheilutoimintaa, se voi olla urheilun järjestämisestä auttavaa tai tukevaa toimintaa. Lisäksi se voi olla aivan muuta toimintaa, jonka päämääränä on varainhankinta urheilutoiminnalle. Käytännöllisesti katsoen kaikille löytyy näin toiminnallinen mahdollisuus. Kansalaistoiminnan näkökulmasta on tärkeää, että urheiluseuroissa mahdollisimman vahvasti yhä arvostetaan ja painotetaan vapaaehtoistyötä. Yhteisellä ja tasa-arvoisella osallistumisella on arvo sinänsä. Monet merkit osoittavat, että yksilöiden halu ostaa vapaaehtoistyön osuus rahalla eli vapautua vapaaehtoistyöllä maksamalla suoraan rahaa on muilla yhteiskunnan sektoreilla lisääntynyt. Kansalaisyhteiskunnalle vapaaehtoistyöllä on kuitenkin erityisesti paikallisella tasolla - elämänlaadun, vaikuttamisen, identiteetin ja yhteisyyden kannalta tärkeä ja kohottava merkitys. Liikunnan rahoituksen tutkijan Kari Puronahon tutkimusten mukaan urheiluseurojen vapaaehtoistyön arvo on yli neljä miljardia markkaa vuodessa. Näin syntyvä tulos kansalaistoiminnan hyväksi on merkitykseltään valtava. Vastaavasti vapaaehtoistyön tulosten vähentyminen ja menettäminen olisi vaikutuksiltaan koko yhteiskunnan kannalta masentava kehityssuunta. Vapaaehtoistyön kannalta tuhoisa vaikutus olisi myös siihen kohdistuvalla verotuksella, mitä koskevia ehdotuksia on myös esiintynyt. VAPAAEHTOISTYÖN SÄILYTTÄMINEN ON OLEELLINEN OSA KANSALAISTOIMINTAA JA KANSALLISTA ELINVOIMAA. VAPAAEHTOISTYÖN TALOUDELLINEN JA SISÄLLÖLLINEN ARVO ON ERITTÄIN MERKITTÄVÄ. A3 Liikunta ja terveys Liikunnan ja terveyden välinen suhde on tutkittu alue. Liikunnalla voidaan todeta olevan monimuotoisia positiivisia vaikutuksia sekä fyysiseen että henkisen terveyteen. Säännöllinen liikunnanharrastus vaikuttaa edistävästi ja ylläpitävästi suoraan ihmisen työ- ja toimintakykyisyyteen. Tätä kautta liikunnalla voi olla suuria kansantaloudellisia merkityksiä. Näistä vaikutuksista on myös runsaasti tutkimusja selvitysaineistoa. Urheiluseurojen ja liittojen työllä on vastaavasti merkitystä liikunnanharrastuksen yleistämisessä ja lisäämisessä. Liikuntajärjestöt, seurat ja liitot, järjestävät itse liikuntamahdollisuuksia. Ne toimivat ja vaikuttavat liikuntamahdollisuuksien ja olosuhteiden kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Ne myös usein pyrkivät lisäämään tietoisuutta liikunnan myönteisistä vaikutuksista sekä jäsentensä piirissä että laajemminkin. Lisäksi urheilutoiminta, sekä kilpa- että kunto- ja virkistysliikunnan alueella, antaa sekä käytännön tasolla että median välityksellä myönteisiä liikunnan harrastukseen kannustavia esimerkkejä.

13 Suuri osa liikuntaharrastuksesta tapahtuu tietysti kuitenkin sinänsä urheiluseuratoiminnasta riippumatta. Omaehtoinen liikunnanharrastus on mahdollista ilman minkäänlaista organisoidun urheilutoiminnan myötävaikutusta. Paikallisten liikuntapaikkojen ja olosuhteiden rakentamisessa ja kehittämisessä paikallisilla urheiluseuroilla voidaan kuitenkin kokonaisuutena arvioida olleen positiivinen vaikuttajan rooli joskus enemmänkin. Urheiluseurojen lisäksi urheilutoiminnan järjestäjinä ovat paikallisella tasolla toimineet kunta, työpaikat, muut kuin urheilun alalla toimivat yhdistykset sekä myös vapaasti organisoituneet ryhmät. Urheiluseuroilla on kuitenkin usein oleellinen rooli säännöllisen harrastustoiminnan järjestäjänä. Jotkut urheiluseurat ovat pyrkineet, sekä liikunnanharrastuksen edistämisen että varainhankinnan näkökulmasta, järjestämään hyvinkin systemaattista liikuntapainotteista palvelutoimintaa. Jotkut urheiluseurat ovat pyrkineet myös omin kustannuksin luomaan liikuntapaikkoja ja olosuhteita. Samaan aikaan kunto-, terveys- ja virkistysliikunnan sektorille on syntynyt myös alueelle on syntynyt myös yhä enemmän yksityistä liiketoimintaa. 13 LIIKUNNALLA ON LAAJOJA JA MONIPUOLISIA TERVEYDELLISIÄ TOIMINTA- JA TYÖKYKYISYYTTÄ EDISTÄVIÄ VAIKUTUKSIA, JOILLA KANSANTALOUDELLISESTIKIN ON SUURI MERKITYS. URHEILUSEUROILLA JA LIITOILLA ON TÄRKEÄ JA AKTIIVINEN ROOLI JA MERKITYS SEKÄ LIIKUNTATOIMINNAN JÄRJESTÄJINÄ ETTÄ LIIKUNNANHARRASTUKSEN, -OLOSUHTEIDEN JA - MAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMISESSÄ. A4 Urheiluviihde Urheilun ja liikunnan harrastus on sinänsä hauskaa ja viihdyttävää. Urheiluviihteellä tarkoitetaan nykyisin kuitenkin lähinnä urheilun seuraamista, penkkiurheilua, palvelevaa ja sitä taloudellisesti hyödyntävää urheilutarjontaa. Tässä mielessä urheiluviihde voidaan jakaa kahteen osaan. Urheilun seuraaminen on jo sinänsä viihdyttävää riippumatta oikeastaan urheilusuoritusten tasosta. Kilpailemisen ja esittämisen ilon ja jännityksen välittyminen katsojalle ei edellytä aina huippuosaamista ja huippu-urheilua. Toisaalta huippu-urheilussa viihteen ja ajanvietteen monet elementit ovat maksimaalisessa käytössä. Huippuurheiluviihde onkin käytännössä erittäin merkittävä kaupallisen viihteen alue sekä kansallisella että ylikansallisella tasolla. Urheiluviihdettä on tarjolla runsaasti urheiluseurojen toimesta. Ns. suuri yleisökin osaa nauttia urheiluviihteestä muutenkin kuin huippu-urheilun kautta. Ainakin erilaiset nuorisoturnaukset (Helsinki cup) ja joskus senioriturnauksetkin jopa vetävät väkeä katsomoihin. Vastaavasti urheiluviihteen paikallinen kiinnostavuus ei siis liity vain huippu-urheiluun, vaan alemmantasoinenkin urheilukilpailu voi usein herättää paikallisella tasolla ja paikallisista lähtökohdista laajaa kiinnostusta.

14 14 Huippu-urheiluviihteen tasolla tarjonta on Suomessakin varsin monipuolista. Tarjontaa tapahtuu sekä kansallisen että kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta. Huippu-urheiluviihteen ytimenä on toisaalta itse urheilusuorituksista ja niiden taidokkuudesta ja kilpailun jännityksestä nauttiminen sekä toisaalta joissakin tapauksissa suosikkiyksilön tai joukkueen suoritukseen eläytyminen ja kannustaminen. Urheilullisesta kyvykkyydestä, taidosta ja jännityksestä nauttimisen mahdollistaa urheilun yleismaailmallinen ymmärrettävyys. Vaikka paikalliset ja alueelliset painotukset eri urheilumuotoihin suuntautumisessa ovat selvät, urheilun ja kilpailun peruskieli on yhteinen. Lisäksi vaikka urheilukilpailun tai ottelun kulku on sinänsä kaavamainen, on jokainen tapahtuma ainutkertainen, mikä mahdollistaa urheiluviihteestä nauttimisen kerta toisensa jälkeen. Puitteet ovat samat, mutta tarina kerrotaan aina uudella tavalla. Urheiluviihteellä on mielenkiintoista omaa erityislaatua ja oheisarvoja, joiden merkitystä ei kuitenkaan ole paljoa tutkittu. Urheilun kilpailujärjestelmän systemaattisuus tarjoaa hyvän pohjan ajan jäsentämiseen. Suurtapahtumat, kilpailut ja sarjat seuraavat toisiaan systemaattisesti, vaikka niiden sisällä voittajat ja tulokset ainutkertaisella tavalla vaihtuvat. Vuotuisella tasolla urheilu tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuden ajasta kiinnipitämiseen, ajankulu on konkreettisesti sidoksissa vaikkapa sarjojen edistymiseen. Ratkaisut seuraavat tiettyinä vuodenaikoina. Pitkällä tähtäyksellä taas urheilun tarjoaa paljon mahdollisuuksia muistamiseen : sinä vuonna kun Lukko voitti suomenmestaruuden, Münchenin olympiakisojen vuonna jne. Urheiluviihteen seuraaminen on yhteiskunnallisesti suhteellisen neutraali mutta elämysten kannalta vahva tapa olla ajankulussa mukana. Toisaalta urheiluviihde tarjoaa erinomaisen tunnevoimaisten elämysten mahdollisuuksia. Alueella, jonka kilpailullisilla tuloksilla ei sinänsä ole merkitystä yhteiskunnassa, syntyy jatkuvasti vahvoja elämyksiä, joilla on suoria ja suuria yhteyksiä paikalliseen ja kansalliseen identiteettiin. Urheiluseuroilla todellakin on tärkeä osuus ja merkitys paikallisen identiteetin kannalta. Tunnettu urheiluseura luo paikallista imagoa ja arvostusta. Urheiluseurojen vahvuus, ja miksei niiden määräkin, luovat paikkakunnasta aktiivisuuden ja energisyyden kuvaa. Yhä tärkeämmiksi tässä suhteessa ovat muodostuneet urheiluviihteen näkyvimmät yksiköt: huippu-urheiluseurat ja huippuurheilijat. Paikkakunnan vetovoiman kannalta ei todellakaan ole merkityksetöntä se, mikä on siellä tarjotun urheiluviihteen määrä ja laatu. Urheiluviihteen laajan suosion ja sen erityislaatuisuuden huomioonottaen sen kautta on varsin helppoa vedota ja vaikuttaa suureen yleisöön.

15 15 Kansainvälisesti ajatellen onkin tyypillistä, että kaupungit ja kunnat kokevat urheiluviihteen olemassaolon itselleen menestystekijäksi. Urheiluviihdettä tarjoavia seuroja tai organisaatioita pyritään haalimaan paikkakunnalle tai niiden toimintaa pyritään tukeaan. Urheiluviihteen esittämiseen sopivia tiloja, stadioneita tai halleja pyritään saamaan rakennutetuksi, joko yhteiskunnan varoin tai ainakin yhteiskunnan tukiessa. Aivan erikseen on todettava urheiluviihteen kansallinen merkitys. Suomen historiassa urheilu on toiminut usein kansallisen yhdistäjän roolissa. Yhä aikaansaa urheiluviihde kansainvälisellä tasolla vahvoja kansallisia tunteita, joiden pääosa näyttää tällä hetkellä (Suomessa) kanavoituvan positiivisesti. Kansainvälisiin urheilutapahtumiin liittyvät elämykset ja tunteet voivat olla sekä viihteen että yhteisyyden tunteen kautta tärkeitä yhteiskunnallisia tekijöitä. Urheilumuotojen määrän monipuolistuminen voi vaikuttaa moniarvoisuuden lisääntymiseen. Urheiluviihteen monikulttuuriset tekijät voivat puolestaan edistää suvaitsevaisuutta. URHEILU ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, LAAJASTI KIINNOSTAVAA, ELÄMYKSIÄ TUOTTAVAA JA ALATI UUSIUTUVAA VIIHDETTÄ. URHEILUVIIHTEELLÄ ON SUURI MERKITYS PAIKALLISEN IDENTITEETIN JA VETOVOIMAN KANNALTA. URHEILUVIIHDE ON KANSALLISESTI ERITTÄIN MERKITTÄVÄ POSITIIVISTEN TUNTEIDEN JA ELÄMYSTEN TUOTTAJA.

16 16 B AMMATTIURHEILU JA URHEILU LIIKETOIMINTANA B1 Ammattilaisuus Amatööriys on perinteisen kilpaurheilun peruskäsitteitä, joka on syntynyt nykyaikaisen kilpaurheilun syntyprosessin yhteydessä. Amatööri haluttiin erottaa 1800-luvun loppupuolella ammatikseen erilaisissa urheilukilpailuissa, -koitoksissa ja näytöksissä kiertävistä ammattilaisista. Ammattilaisen ei katsottu harrastavan urheilua sen itsensä vuoksi, vaan ainoastaan ansaitakseen elantoaan. Lisäksi ammattilaisella saattoi olla muun ammatinharjoittamisesta johtuen (siis muita kohtaan epäreilusti) soveltuva lihasrakenne joihinkin urheilusuorituksiin. Edelleen urheilusuoritusten puhtautta ja fair playn - noudattamista katsottiin aiheelliseksi epäillä, kun ammattilaisen päämääränä, rahan johdosta, oli voitto keinolla millä hyvänsä. Amatööriyteen ja ammattilaisuuteen liittyi siis erittäin vahva arvoasetelma. Ammattilaisuus oli halpa-arvoisempaa, amatööriys henkisesti korkealaatuisempaa. Tämä asetelma, joka periytyi 1800-luvun romanttisen filosofian ja teollistumisen yhteentörmäyksen myötä, alkoi jakaa urheilumaailmaa kahteen leiriin hyvin pian, kun urheilun massaviihteen ominaisuudet alkoivat kehittyä. Suosituimmissa palloilulajeissa syntyi ja vakiintui ammattilaisuus kuitenkin varsin nopeasti siellä, missä taloudellisia edellytyksiä ilmaantui erityisesti Yhdysvalloissa ja Englannissa. Tähän ammattilaisuuteen ei ainakaan suuren yleisön käsityksissä liittynyt kuitenkaan mitään moraalisesti alhaisempaa. Niissäkin maissa, joissa ammattilaisuus omaksuttiin täydellisesti tiettyjen urheilumuotojen huippusarjojen järjestäytymisperusteeksi, amatööriys-perusteet säilyivät kuitenkin muussa urheilussa. Esimerkki amatööriys-vaatimuksen kestävyydestä on Yhdysvaltain yliopistourheilu, jonka puhtautta yhä vaalitaan tässä suhteessa huolellisesti. Amatööriyden ja ammattilaisuuden ero säilyi periaatteessa syvänä erityisesti olympiaurheilun aatemaailman ja suosion seurauksena. Olympiaurheilussa vasta 1980-luvulla luovuttiin amatööriys-käsitteestä olympiaosallistumisen ehtona. Monissa urheilumuodoissa olympiaurheilussa omaksutut amatöörisäännöt olivat voimassa lähes yhtä kauan ja totaalisesti kuin olympiaurheilussa. Useimmissa palloilulajeissa ammattilaiset saivat osallistua kansallisiin sarjoihin ja arvokisoihin olympiakisoja lukuunottamatta. Käytännössä amatööriurheilu oli vuosikymmeniä tiettyjen urheilumuotojen kilpailujärjestelmän perusta ei enää filosofinen ajattelutapa. Amatööriurheilunkin puitteissa urheilijoiden sallittiin käytännössä ansaitsevan urheilulla. Vielä luvulla urheilusanastoon Suomessa kuului käsite sala-ammattilaisuus tai ruskeat kirjekuoret (joissa kilpailuesiintymisestä luvatut rahat urheilijoille urbaanitarun mukaan ojennettiin).

17 luvulle tultaessa ammattilaisuus ja amatööriys ovat jo täysin menettäneet merkityksensä moraalisten arvoasetelmien kannalta. Joillakin toisenlaisilla arvoilla mitattuna, esimerkiksi julkisuuden määrällä, ammattiurheilulla on jo hallitseva asema. Urheilijaa arvioidaan suoritusten laadun perusteella, mutta huomioarvo niissä urheilumuodoissa ja niillä urheilijoilla, joiden tapahtumiin ja suorituksiin liittyy suuri raha, on merkittävästi laajempi kuin amatööreillä. Muutoksen tahdittajana on ennen kaikkea tietysti ollut urheilun kasvava rooli massaviihteen lähteenä erityisesti TV:n kaupallisen merkityksen näkökulmasta. Samaan aikaan ammattilainen / professional käsite on alkanut sisältää myös urheilussa yhä enemmän positiivisia sisältöjä. Ammattilaisen asenne ja toimintatavat koetaan urheilutulokseenkin pyrittäessä oikeiksi ja ihanteellisiksi. Ammattilainen on tahdon ja osaamisen synonyymi urheilukielessä. Urheilumuodoissa, joissa ammattilaisuutta ei taloudellisten voimavarojen puutteessa ole sellaisenaan syntynyt, puhutaan mielellään vastaavasti ammattimaisuudesta, jolla viitataan juuri ammattilaisen asenteeseen luvun lopulla ammattilaisuus nopeasti kehittyneen urheiluorganisaation silmissä nähtiin halveksittavana, päämääriltään epämääräisenä urheilun kylkiäisenä luvun lopulla ammattilaisuus nähdään siis monesti, erityisesti julkisuuden laadulla ja määrällä mitattuna, ihailtavana ja tavoiteltavana urheilun harjoittamisen muotona. Urheilun uusi, ja näkyvä, ulottuvuus on urheilulla ansaittu raha. Tärkeää on kuitenkin todeta se, että ammattilaisuus siis urheilun harjoittaminen ammattina ei ole ehto tai tae huippu-urheilutuloksille ja saavutuksille. Käytännössä on tosin syntynyt urheilumuotoja ja sarjoja, jotka sitovat urheilijansa erittäin tiiviisti kilpailujärjestelmän, harjoittelun ja matkustamisen kehikkoon. Tällaisessakaan tilanteessa menestymisen ehto ei sinänsä ole se, että urheilija ei tee mitään muuta (työ tai opiskelu). Kun urheilemisesta saatu palkkio on kohonnut riittävän korkealle, suuri osa urheilijoista kuitenkin näyttää luopuvan työtai opiskeluvaihtoehdoista. Suomen Jääkiekkoilijat ry:n jäsenkysely vuodelta 2000 osoittaa asian selvästi suomalaisen liigajääkiekon kohdalla. Toinen asia on se, että joissakin tapauksissa myös ammattiurheilijan seura, työnantaja, seura katsoo, että palkanmaksun seurauksena seura omistaa pelaajan työajan, jota voidaan käyttää muuhunkin kuin pelaamiseen tai harjoitteluun (esim. markkinointitarkoituksiin), ja että seura haluaa ainakin hallita niitä riskejä, joita pelaaja vapaa-ajallaan ottaa. Joka tapauksessa huippu-urheilun historia osoittaa, että huipputulosten taustalla on erilaisia lähestymistapoja. Huipputuloksia on saavutettu ja yhä saavutetaan, vaikka rahaa tai palkkaa ei ole urheilijalla ollut käytössä lainkaan. Ja maailman parhaita urheilijoita valmentautuu jatkuvasti opiskelun ohessa ilman palkkaa. Ammattimaisen valmentautumisen mahdollisuus on, kaikki urheilumuodot huomioon ottaen, suoremmin sidoksissa mahdollisiin tukijärjestelmiin kuin palkanmaksuun.

18 18 Yksi urheilijan ammatin erityispiirre on sen ajallinen lyhyys. Useimmissa urheilulajeissa ammattiurheilijan ura on ensinnäkin varsin lyhyt ja toiseksi kestonsa, ja miksei tulotasonkin, suhteensa varsin riskaabeli. Käytännössä urheilu-ura voi vain aivan erityisissä poikkeustapauksissa jatkua normaaliin eläkeikään. Tavallisesti ammattiurheilijan edessä on aivan normaalimittainen ura muussa ammatissa urheilu-uran jälkeen. AMATÖÖRIYDELLÄ JA AMMATTILAISUUDELLA EI SINÄNSÄ OLE NYKYAIKANA URHEILUN SISÄLLÖLLISIÄ TAI EETTISIÄ EROJA. HUIPPU-URHEILUMENESTYS JA -SAAVUTUKSET EIVÄT SINÄNSÄ EDELLYTÄ AMMATTILAISUUTTA. B2 Ammattiurheilu Suomessa B21 AMMATTIURHEILUN KEHITYS Suomessa on ansaittu urheilulla vuosikymmenien ajan. Vain harva on kuitenkin ennen 1980-lukua ansainnut urheilulla merkittävästi, kuten voisi ansaita vaikka hyvää ammattia vuosikausien ajan harjoittamalla. Käytännössä tilanne on useimmiten ollut päinvastainen. Urheilija on käyttänyt omia tulojaan tai varallisuuttaan urheillakseen. Ainakin omien tulojen hankinta on urheilu-uran aikana supistunut tai kokonaan estynyt. Huippu-urheilussa ovat urheiluliitot ja seurat jo ensimmäisistä vaiheistaan asti organisoineet monenlaista tukea valmentautumiseen huipputuloksiin pyrkiville. Ensimmäisiä tällaisia muotoja ovat olleet valmennusleirit sekä tuki urheiluvarusteiden ja välineiden hankinnassa ja urheiluun liittyvissä matkoissa. Tukijärjestelmän ensimmäinen vaihe oli tällä tavalla urheilijan tukeminen urheiluorganisaation suorassa suojeluksessa ja suojassa. Seuraavassa vaiheessa syntyi monimuotoisempaa taloudellista liikehdintää urheilijan sekä urheiluliiton ja seuran välillä. Kaiken tuli teoriassa tapahtua kuitenkin amatöörisääntöjen puitteissa, tai niiden ympärillä kiemurrellen. Käytännössä amatöörisääntöjä ei juurikaan kunnioitettu. Amatöörisääntöjen puitteissa kehitettiin stipendijärjestelmät, joissa urheilija sai stipendistään korvauksia hyväksytyistä valmentautumiseen liittyvistä kuluistaan. Tarve rahan maksamiseen, siis valmentautumisen kustantamisen ohella, urheilijalle perustui pääasiassa kahteen asiaan. Ensinnäkin joukkuelajeissa, mutta myös yksilölajeissa, urheiluseurojen kesken syntyi kilpailua parhaista urheilijoista. Taatakseen menestystä ja näkyvyyttä seurat tarjosivat urheilijoille etuja. Toiseksi käsite menetettyjen ansioiden korvaamisesta saavutti hyväksyntää urheilupiireissä. Huippu-urheilun uralla antautuminen merkitsi käytännössä luopumista ainakin osasta palkkatuloista, joita urheiluseuran tai liiton tuli siis korvata. Vielä ainakin ja 70-luvuilla eli joissakin urheilulajeissa ja joillakin paikkakunnilla patruuna-ajan käytäntö, jossa urheilijat saattoivat jonkun yrityksen palkkalistoilla keskittyä oman lajinsa harrastamiseen.

19 19 Kolmannessa vaiheessa on jo siirrytty maksamaan urheilijalle suoraan palkkaa tai palkkioita. Vain joissakin lajeissa kyseinen käytäntö on omaksuttu sellaisenaan. Monessa lajissa palkanmaksu ja stipendijärjestelmät elävät käytännössä rinnakkain, eikä suomalaisten urheilumuotojen enemmistössä vielä ole voitu tai haluttu ryhtyä palkkalinjalle. Suomalaisten urheilumuotojen joukossa on myös niitä, joilla ei ole paljonkaan edellytyksiä urheilijoiden taloudelliseen tukemiseen ylipäänsä. Palkka- ja palkkiojärjestelmiäkin on erilaisia. Yksilö- ja joukkuelajeissa palkka- ja palkkiojärjestelmissä on myös keskeinen ero. Joukkuelajeissa palkanmaksu perustuu sopimuspohjalle pelaamisen ja harjoittelemisen ollessa työsuoritus. Yksilölajeissa palkkiot syntyvät ja koostuvat (yleensä) kilpailumenestyksen pohjalta. Sinänsä tämä ei merkitse erilaista ammattilaisuutta, mutta palkkionmuodostuksen perusta on kuitenkin erilainen. Yksilölajeissa on luotu rahastointimenettely, joka yksinkertaisesti sanoen mahdollistaa, että palkkioita ei veroteta niiden synty- vaan käyttöönottohetkellä. Tämän on arvioitu tukevan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla urheilijan muun (urheilunjälkeisen) elämän ja uran kehitystä. Yksilölajeissa ammattilaistuminen perustuu tällä hetkellä monenlaiseen tulonmuodostukseen. Ensinnäkin urheilijan liitto ja/tai seura tukevat urheilijan valmentautumista ja kilpailemista eli voivat maksaa valmentautumisen ja kilpailemisen aiheuttamia kuluja. Kilpailemalla urheilija voi voittaa rahapalkkioita, joita joko verotetaan suoraan tai jotka rahastoidaan. Urheilijat voivat saada myös esiintymispalkkiota, joka ei perustu kilpailumenestykseen. Näissä suhteissa eri urheilumuodoilla on erilaisia traditioita. Uusin ammattilaisuuden taustatekijä ovat urheilijan henkilökohtaiset sponsorit. Sponsorien kautta saatu tulo voidaan sekin ohjata rahastojen kautta. Ammattiurheilukäytäntöön on vähitellen siirrytty hyvin erilaisten tarkoitusperien ja käytäntöjen kautta. Varsinkin 1990-luvulla urheilun kaupallisimman osan rahavirrat ovat maailmalla (vähintään) monikymmenkertaistuneet. Pelikentille on syntynyt uusia aktiivisia toimijoita kuten sponsorit, media ja urheilun viihdeteollisuus. Raha on alituinen otsikkoaihe urheilussa. Tässä tilanteessa vanhat käytännöt ja uudet ajattelutavat ovat monessa tapauksessa törmäyskurssilla. Kun ennen urheilija kiitollisena otti vastaan valmennustukea pyrkiessään vaikkapa arvokisamenestykseen, saattaa nykyinen urheilija katsoa olevansa ammatinharjoittaja ja siten oikeutettu palkkioihin ja korvauksiin. Kilpailu- ja edustusjärjestelmät kuitenkin lähtevät nykyisin eri suunnasta. Liitot hallitsevat esimerkiksi arvokisaedustuksia, joiden valinnat eivät mitenkään perustu ammatinharjoittamisen lähtökohtiin ja tukemiseen. Koko ajattelutapa lähtee urheilijan valmentautumisen tukemisesta, ei oikeutetuista korvauksista työstä tai ajasta.

20 20 Joukkuelajien puolella vastaavat yhteentörmäykset ovat erityisen näkyviä seurojen ja pelaajien välisten etujen ristiriitana. Seurat ovat pyrkineet puolustamaan kasvattajantyötään tai muuten etujaan esimerkiksi siirto- ja kasvattajakorvauksilla. Kansallisella tasolla on lisäksi usein sääntöjä, jotka määräävät, montako ulkomaalaista saa joukkueessa pelata. Kun pelaaminen suoraan rinnastetaan työhön, syntyy urheilun perinteisten sääntöjen ja itsemääräämisoikeuden sekä työnteon lainsäädännön ja perusoikeuksien välille väistämätön yhteentörmäys. Ristiriitoja aiheutuu myös urheiluliittojen ja seurojen välille. Seura katsoo olevansa urheilijan työnantaja ja kansalliset edustustehtävät liiton paidassa saattavat aiheuttaa loukkaantumisriskin tai muuten vievät aikaa varsinaiselta työltä seurassa. Jotkut seurat saattavat katsoa, että seura kärsii kansallisista edustustehtävistä muita enemmän ja useammin. Vastaavasti yksilöurheilun harrastajat ovat peränneet oikeuksiaan ammatinharjoittajina ja kyseenalaistaneet esimerkiksi urheiluliittojen oikeuksia harkintavallan käyttöön arvokisavalinnoissa jne. Edelleen esimerkiksi kilpailukiellot, vaikka doping-rikkomusten seurauksena, voidaan tässä tulkinnassa esittää ammatinharjoittamisen estämisenä. Näin aiheutuneet ongelmat ovat tuskin ratkaisemattomia. Tarvitaan kuitenkin entistä oleellisesti tiukempia rajankäyntejä urheiluharrastuksen ja ammatin, urheilun työntekijä- ja työnantajaroolien suhteen, jotta ongelmat pysytetään, ja yritetään ratkaista, rajatulla ammattiurheilun alueella. Ongelmallisinta kuitenkin on se, että ammattiurheilun kaupalliseen kiinnostavuuteen perustuvaa toimintamallia kopioidaan muuhun urheilutoimintaan, eli urheilumuotoihin tai tapahtumiin, joilla ei (toistaiseksi) ole laajaa kaupallista kysyntää. Kuten edellä on todettu ammattilaisuus nähdään nykyisin monesti erityisen ihailtavana ja tavoiteltavana urheilun harjoittamisen muotona. Siksi ammattilaisia malleja halutaan ottaa käyttöön imagosyistäkin. Ammattiurheilun parissa toimiminen on hienompaa ja jännittävämpää. Urheilun uutisoinnissa, kuten kaikessa uutisoinnissa, raha on luonnollisesti näkyvässä roolissa. Urheilijoita asetellaan järjestykseen palkkojen pohjalta. Urheiluseurojen ja tapahtumien budjetit näkyvät monien nollien kera. Vaikka seurojen talousvaikeudetkin näkyvät julkisuudessa, syntyy niiden taustaksi helposti käsitys asioiden huonosta hoidosta ja harvemmin taloudellisesta perusedellytyksistä tai lähtökohdista.

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat. Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä

KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat. Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä 5.11.2015 KKO:n ratkaisu 2015:34 Rekisteröidyn urheiluseurayhdistys A:n jalkapallojaoston joukkueista osa

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN SRL / Urheilufoorumi Helsinki 22.11.2014 Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 Tavoite: Ratsastusurheilun kehitystyö 2014 -tavoitteet ja suuntaviivat Tehdä analyysi

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Sisällys. I Johdanto 1. Esipuhe v Sisällys pääpiirteittäin vii Sisällys ix Lyhenteet xv

Sisällys. I Johdanto 1. Esipuhe v Sisällys pääpiirteittäin vii Sisällys ix Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys pääpiirteittäin vii Sisällys ix Lyhenteet xv I Johdanto 1 I.1 Tutkimuksen tausta...................................... 1 I.2 Tutkimusaiheen määrittely.................................

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN SEKÄ LIIKUNNAN JA URHEILUN TUNNUSTUSPALKINNOT

SASTAMALAN KAUPUNGIN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN SEKÄ LIIKUNNAN JA URHEILUN TUNNUSTUSPALKINNOT SASTAMALAN KAUPUNGIN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN SEKÄ LIIKUNNAN JA URHEILUN TUNNUSTUSPALKINNOT SISÄLTÖ 1 Yleiset säännöt 3 2 Stipendit/tunnustuspalkinnot 5 3 Kunnon Kuntalainen 6 3 Ilmoituslomakkeet (1-3)

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE Limingan Kiekon joukkueet toimihenkilöineen kuuluvat Limingan Kiekko Ry:n alaisuuteen. Yhdistyksen päättävä elin on seuran kevät- ja syyskokous. Näiden välissä

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Ilmaurheilurahasto. SIL Urheilijaseminaari Timo Latikka, toiminnanjohtaja

Ilmaurheilurahasto. SIL Urheilijaseminaari Timo Latikka, toiminnanjohtaja Ilmaurheilurahasto SIL Urheilijaseminaari 11.2.2017 Timo Latikka, toiminnanjohtaja Suomen Ilmailuliiton tukisäätiö sr Yleishyödyllinen 1999 perustettu säätiö Perustettiin sääntömuutoksella 1964 perustetusta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Haukiputaan Ahmat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä 2. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja) 2.

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Menestyvä huippu-urheilu

Menestyvä huippu-urheilu Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji

Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji 2016 Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji Suomen Agilityliitto www.agilityliitto.fi Mitä agilityon? Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta Avustusten hakuaika päättyy 31.03.2015 klo 16.00. Posion kunta, hyvinvointilautakunta, Kirkkotie 1, 97900 POSIO. Myöhästyneitä hakemuksia

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin Kepan syyskokous 23.11.2012 Täsmennykset ja/tai muutokset 4 Yhdistyksen toiminnan tukeminen ja taloudellinen toiminta 8 Jäsenmaksu 16 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Lisätiedot

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun Liikunta ja urheilu ovat avoimia kaikille. Tasavertaisuus,

Lisätiedot

Tausta, tavoitteet ja aiheet

Tausta, tavoitteet ja aiheet 27.4. Ryhmätyöt Tausta, tavoitteet ja aiheet Tavoitteena hahmotella konkreettisia toimintamalleja ja esimerkkejä lauantain ryhmätöissä esille nousseiden teemojen osalta Miten keskeiseksi koettuja kehittämisen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Seurat, harrastajat ja valmentajat

Seurat, harrastajat ja valmentajat Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Seurat, harrastajat ja valmentajat Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Urheilu paikallistasolla Liikuntakulttuuri tarjoaa monia mahdollisuuksia: Oma liikuntaharrastus

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 0.08.013 1 (5) PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Kiimingin Kiekko-Pojat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja). SOPIMUSKAUSI Tämä

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA Suomen mestaruuskilpailut 1.-2.3. Espoo Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 8.-9.3. Tanska Luokkanousukilpailut

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Mahdollisimman monelle Mahdollisimman paljon Mahdollisimman pitkään. Strategia

Mahdollisimman monelle Mahdollisimman paljon Mahdollisimman pitkään. Strategia Mahdollisimman monelle Mahdollisimman paljon Mahdollisimman pitkään Strategia 2015-2018 Johdanto Käsissäsi on KJT Hockeyn strategia vuosille 2015 2018. Strategia sisältää vision, seuran toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

TENNISLIITON STRATEGIA

TENNISLIITON STRATEGIA TENNISLIITON STRATEGIA 2017-2020 Haluamme kehittää ja edistää elinikäistä tenniksen pelaamista seuroissa kaikilla taitotasoilla." Tennisliiton missio Haluamme luoda monipuolisia kilpailemisen ja harrastamisen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

POHJOIS-KYMEN LIIKUNTAYHDISTYS ry POKLI UUSIEN PELAAJIEN JA VANHEMPIEN TOIMINTA- JA PEREHDYTYSTIEDOTE

POHJOIS-KYMEN LIIKUNTAYHDISTYS ry POKLI UUSIEN PELAAJIEN JA VANHEMPIEN TOIMINTA- JA PEREHDYTYSTIEDOTE POHJOIS-KYMEN LIIKUNTAYHDISTYS ry POKLI UUSIEN PELAAJIEN JA VANHEMPIEN TOIMINTA- JA PEREHDYTYSTIEDOTE 1 Sisältö 1 Yhdistyksen johto ja hallitus... 3 2 Toimisto ja toimihenkilöt... 3 3 Toiminnan tavoite...

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Raviurheilun lisenssijärjestelmäuudistus. Esittelymateriaali Sisältö tarkentuu kevään aikana

Raviurheilun lisenssijärjestelmäuudistus. Esittelymateriaali Sisältö tarkentuu kevään aikana Raviurheilun lisenssijärjestelmäuudistus Esittelymateriaali 2.5.2013 Sisältö tarkentuu kevään aikana Tausta Suomen Hippos ry on uudistamassa koko suomalaisen raviurheilun lisenssijärjestelmää. Uuden lisenssijärjestelmän

Lisätiedot

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU Esityksen sisältö 1. Yhteiskunnan aikakaudet 2. Liikunnan ja urheilun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä 3. Hiihdon vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 26.11.2013 113 KULTTUURIAVUSTUKSET 1. KOHDEAVUSTUS YHTEISÖILLE Kohdeavustusta voidaan myöntää sellaiselle tervolalaiselle yhdistykselle, yhteisölle

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia

Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia Visio Suunnistus on menestyvä, houkutteleva, näkyvä, arvostettu ja kaikille sopiva urheilulaji. Suunnistus oivalluksia ja onnistumisia! Huippusuunnistajat sekä

Lisätiedot