Risto Nieminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risto Nieminen 8.9.2000"

Transkriptio

1 Risto Nieminen SELVITYSMIEHEN EHDOTUS KANSALAISTOIMINNAN JA LIIKETOIMINNAN JULKISEN TUKEMISEN ERIYTTÄMISESSÄ NOUDATETTAVISTA PERIAATTEISTA ERITYISESTI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN OSALTA

2 2 Sisällysluettelo: TOIMEKSIANTO JOHDANTO A URHEILUN MERKITYKSESTÄ A1 Urheilun seuratoiminta A11 Urheiluseurojen synty ja paikallinen merkitys A12 Urheiluseurojen toiminnan sisältö A13 Kansalliset kilpailujärjestelmät A14 Urheiluseurojen talous ja varainhankinta A2 Urheilu kansalaistoimintana A21 Kansalaistoiminta A22 Urheilun vapaaehtoistyö A3 Liikunta ja terveys A4 Urheiluviihde B AMMATTIURHEILU JA URHEILU LIIKETOIMINTANA B1 Ammattilaisuus B2 Ammattiurheilu Suomessa B21 Ammattiurheilun kehitys B22 Ammattiurheilun laajuus Suomessa B3 Kaupallinen urheiluviihde B4 Ammattiurheilu ja kaupallinen urheiluviihde Suomessa B41 Urheiluviihde liiketoimintana Suomessa B42 Ammattiurheilun ja kaupallisen urheiluviihteen taloudellinen perusta Suomessa B421 Tuottojen lähteet B422 Tuotot kontra kulut B423 Yhteenveto B4231 Ajopuuna ammattilaisuuteen B4232 Ammattilaisseurat voivat taloudellisesti huonosti B4233Taloudellinen ahdinko tunnetaan, tunnistetaan ja tunnustetaan liitoissa, liigoissa ja seuroissa B4234 Tavoitteet kaipaavat uutta arviointia ja täsmennystä B4235 Pitkän tähtäimen kehittäminen on puutteellista B4236 Urheilun liiketoiminnan tavoitteet B4237 Paikalliset tavoitteet B5 Muu urheilun liiketoiminta Suomessa C YHTEISKUNNAN TUKIPOLITIIKKA

3 D EHDOTUKSET D1 Kansalaistoiminnan ja urheilun liiketoiminnan erottaminen toisistaan D2 Kansalaistoiminnan esteiden poistaminen D3 Ammattiurheilulle ja urheilun liiketoiminnalle asettavat ehdot D31 Urheilun liiketoiminta ja valtionapu D32 Ammattiurheilun rajaukset D33 Valmennustuen lisääminen D35 Urheilijoiden kouluttautumisvastuu D4 Urheiluoikeuden professuuri D5 Ehdotusten saatteeksi 3

4 4 TOIMEKSIANTO Pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että edistetään taiteen, liikunnan ja nuorisotyön kansalaistoimintaa ja selkiinnytetään kansalaistoiminnan julkisen tuen periaatteet suhteessa liiketoimintaan. Tähän tavoitteeseen perustuen opetusministeriö on tänään antanut Teidän tehtäväksenne selvittää kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan julkisen tukemisen eriyttämisessä noudatettavat periaatteet erityisesti liikuntajärjestöjen osalta. Tehtävänänne on niinikään selvittää kansalaistoiminnan järjestämistä ja kehittämistä vaikeuttavat, verotusta, työnantajavelvoitteita ja muita velvoitteita koskevat säädökset ja niiden tulkinnat sekä tehdä ehdotuksia niiden korjaamiseksi. Selvitystyötä on tarkoitus käyttää pohjana asian jatkovalmistelussa. JOHDANTO Urheilun murros viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja erityisesti luvulla, on ollut vavisuttava ja näkyvä, vaikka päällisin puolin suuri osa liikuntatoiminnasta, urheilukilpailuista ja tapahtumista on kutakuinkin ennallaan. Suomessakin perinteinen urheilun kansanliike tuhansine urheiluseuroineen on jo osittain hävinnyt näkyvistä, kun julkisuuden pinnan on vallannut ammattiurheilun viihteellinen mutta raadollinen maailma. Osa perinteistä urheilutoimintaa, huippuurheilun sektorilla, on käytännössä omaksunut liiketoiminnan sisältöjä. Ja osa on siirtynyt ja siirtymässä jo muodollisestikin liikeyrityksiksi. Määrällisesti kyseessä on kokonaisuuden huomioon ottaen pieni, mutta näkyvyysarvoltaan suuri osa urheilutoiminnasta. Kansalaistoiminta on puristuksessa, jossa sen merkitys ja laajuus ei pääse näkyville ja jossa siihen ulotetaan urheilun liiketoiminnallisesta osasta lähtöisin olevia hallintobyrokraattisia vaatimuksia. Toimeksianto liittyy toisaalta tunnustettuun tarpeeseen tukea kansalaistoiminnan edellytyksiä ja toisaalta tarpeeseen tunnistaa kansalaistoiminnan ja urheilun liiketoiminnan erot ja erilaisuudet. Edelleen tehtävänä on ollut arvioida miten julkisen tuen periaate tulisi ratkaista kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan välillä. Niinikään toimeksiantoon liittyi kansalaistoiminnan järjestämistä ja kehittämistä vaikeuttavien säädöksien selvittäminen sekä ehdotusten tekeminen niiden korjaamiseksi. Tältä kohdin olen selvityksessäni ehdottanut selvitystyön jatkamista laajemmalta pohjalta. Ristiriita kansalaistoiminnan tulevaisuuden ja byrokratian vaatimusten välillä on ilmeinen. On ensin saatava aikaan poliittinen ja yhteiskunnallinen päätös, jolla kansalaistoiminta hallitusohjelmankin mukaisesti saa erityisaseman. Tämä päätös on taas mielestäni mahdollisempi, kun kansalaistoiminnan sisältö tarkentuu, mikä taas edellyttää urheilun liiketoiminnan ja ammattiurheilun asemoimista kansalaistoiminnan ulkopuolelle. Laajan selvitystyön kautta voitaisiin haravoida kansalaistoiminnan koko byrokratiavaatimusten kirjo ja kohta kohdalta em. poliittisen ja yhteiskunnallisen päätöksen pohjalta - esittää yksinkertaistamismallit.

5 5 Urheilun ammattimaistuminen on niin voimakas piirre huippu-urheilussa, että sen vaikutuksia ja merkitystä on jo selvitetty. Ammattimaistumisen rinnakkaispiirre on oikeudellistuminen. Monet urheilun sisäänrakennetut säännöt eivät uudessa tilanteessa ole enää itsestäänselviä, eivät ehkä enää lailla perusteltavissakaan. Lokakuussa 1999 julkaistussa SLU:n Työsuhdetyöryhmän mietinnössä käydään selkeästi läpi ammattiurheilun problematiikkaa ennen kaikkea juuri oikeudellistumisen näkökulmasta. Mietinnössä käsitellään mm. yhdistys- ja yhtiömuotoista urheilua ammattiurheilun kannalta, kurinpidon oikeudellisia perusteita, työoikeudesta aiheutuvia rajoituksia urheilijan kurinpidolle ja ammattiurheilua yksilöurheilulajeissa. Mielestäni SLU:n Työsuhdetyöryhmän mietinnössä esitetään mietinnön tehtävän pohjalta vakuuttava kuva nykytilanteesta. Toimikunnan puheenjohtajana oli siviilioikeuden dosentti Heikki Halila. Keväällä 1997 ilmestyi Olli Rausteen teos Urheiluoikeus, jossa laajasti käsitellään urheilun ammattimaistumisen ja oikeudellistumisen seurauksia. Urheilijanäkökulmasta mm. Juha Rantasila on selvittänyt ja kirjoittanut urheiluammatista, sen sisällöstä ja työoikeudellisesta kohtelusta. Kaikkien tarkastelukulma on ollut se fakta, että ammattilaisuus on osa Suomen urheilun elävää käytäntöä. Kun oikeudellisesta näkökulmasta on jo olemassa vakuuttavaa, vaikka ei lähimainkaan riittävää, aineistoa, olen yrittänyt tarkastella urheilun liiketoimintaa ja ammattiurheilua hyvin käytännönläheisesti. Lähtien niistä vaikutuksista, jotka urheilun liiketoiminnalla ja ammattiurheilulla on koko suomalaiselle urheilulle ja sen kehittämiselle. Olen tietoisesti pyrkinyt hakemaan ydinkohtia ja ratkaisuja riippumatta ja huolimatta niistä lukuisista yksilö-, yhteisö-, sopimus-, kilpailu-, vero- ja muista oikeudellisista seikoista, jotka kuhunkiin ehdotukseeni liittyvät ja jotka on sittemmin tietysti yksityiskohtaisesti ratkaistava. Kun olen etsinyt ratkaisua kansalaistoiminnan ja ammattiurheilun hyvinvoinnille ja rinnakkaiselolle, en ole päätynyt hyväksymään kaikkea urheilun ammattimaistumiseen johtanutta kehitystä vain kylmänä faktana, vaan olen pyrkinyt myös arvioimaan tuon kehityksen järkevyyttä. A URHEILUN MERKITYKSESTÄ A1 Urheilun seuratoiminta A11 URHEILUSEUROJEN SYNTY JA PAIKALLINEN MERKITYS Suomessa urheilulla on pitkä ja vahva kansalaistoiminnan pohja. Kun kilpaurheilu 1900-luvun alussa nopeasti valloitti Suomen, perustettiin maassa vauhdikkaasti ja suuren innostuksen vallassa urheiluseuroja. Urheilutoiminta Suomessa onkin poikkeuksellisen selkeästi rakentunut urheiluseurojen alustan varaan. Kilpailu- ja valmennusjärjestelmät lähtevät lähes kaikissa urheilumuodoissa juuri urheiluseuratasolta. Suomessa on tällä hetkellä noin 7200 toimivaa urheiluseuraa (SLU).

6 6 Urheiluseurat ovat tarjonneet kansalaisille toimintahalun ja aktiivisuuden purkautumisen väylän hyväksytyissä ja arvostetuissa puitteissa. Urheiluseura on ollut lähtökohdiltaan sosiaalisesti varsin tasa-arvoinen toiminta-alue, jolla menestymisessä into ja tarmo ovat olleet ensisijaisia muodolliseen koulutukseen tai kirjaviisauteen nähden. Lisäksi urheiluseura on voinut tarjota hyvin monenkaltaisia toimintamahdollisuuksia, joilla kaikilla näyttäisi kansalaisen ja seuran jäsenen kannalta olevan suoria omaan ympäristöön positiivisesti heijastuvia vaikutuksia. Urheiluseurat ovat alusta alkaen muodostuneet vahvoiksi paikallisiksi toimijoiksi. Urheiluseuroilla on edelleenkin erittäin vahva osuus ja merkitys paikallisen identiteetin kannalta. Näin on, oli sitten kyseessä korkeimmalla sarja- tai liigatasolla urheileva, huippu-urheiluun keskittyvä seura tai jäsentensä ja paikkakuntalaisten liikuntaharrastusten edistämiseen ja järjestämiseen keskittynyt seura. Tunnettu urheiluseura luo paikallista imagoa ja arvostusta. Urheiluseurojen vahvuus, ja miksei niiden määräkin, luovat paikkakunnasta aktiivisuuden ja energisyyden kuvaa. URHEILUSEUROILLA JA URHEILULLA ON SUURI MERKITYS PAIKALLISEN IDENTITEETIN LUOJANA JA VAHVISTAJANA. URHEILUSEUROILLA ON SUURI MERKITYS PAIKALLISTEN URHEILUHARRASTUSTEN OLOSUHTEIDEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TARJONNASSA, LUOMISESSA JA EDISTÄMISESSÄ. A12 URHEILUSEUROJEN TOIMINNAN SISÄLTÖ Varsinkin luvuilla urheilulla ja urheiluseuroilla oli aitoa aatteellista sisältöä, jossa kansallis- ja paikallisylpeys yhtyivät uudenlaiseen ruumiilliseen toimintatarmoon. Urheilu oli myös arvo ja aate sinänsä: terveen henkisen ja fyysisen elämäntavan sekä reilun kilpailun ilmentymä. Suomen kansainvälinen urheilumenestys toi aatteeseen oman kansallista itsetuntoa nostavan lisänsä. Urheiluseuratoiminnan positiivinen sisältö on säilynyt, vaikka sen aatteen sisältö on kokenut murroksen. Urheilua sinänsä ei edes koeta aatteeksi, mutta urheilutoiminnan käytännöllisiä tuloksia, erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, arvostetaan hyvin paljon. Nuorten urheilun arvo koetaan siinä, että urheilu kykenee menestyksellisesti kilpailemaan negatiivisten vaihtoehtojen kanssa. Energiaa purkautuu kasvattavan liikunnan kanssa. Nuoret pysyvät pois kadulta. Urheilun rooli nuorisokasvattajana on laaja ja merkityksellinen. Urheiluseurojen nuorisotoiminnan aktiivisuutta ja määrää pidetään entistä tärkeämpänä seuran ja urheilun laadun mittarina.

7 7 Urheiluseuroissa organisoitu urheilutoiminta sisältää harrastusta laidasta laitaan. Urheiluseurat järjestävät jäsenilleen liikuntamahdollisuuksia sekä kilpa- että kuntourheilussa ja ohjaavat kyseisiä harrastuksia. Vakavammassa kilpaurheilutoiminnassa urheiluseurat organisoivat valmennusta urheilijoille ja joukkueille. Kilpaurheilussa urheiluseurat ovat sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla toiminnan perussolu, joiden kautta koko toiminta on järjestäytynyt. Urheiluseurat ohjaavat jäseniään liikunnallisen elämäntavan piiriin, järjestävät liikuntamahdollisuuksia ja toimivat niiden kehittämiseksi. URHEILUSEUROJEN TOIMINTAA PIDETÄÄN YLEISESTI TÄRKEÄNÄ. URHEILULLA ON MERKITYKSELLINEN JA LAAJA ROOLI NUORISOKASVATUKSESSA. A13 KANSALLISET KILPAILUJÄRJESTELMÄT Urheilun sisäisen logiikan kannalta on välttämätöntä organisoitua kansallisesti ja kansainvälisesti. Siten voidaan esimerkiksi eri urheilumuotojen säännöt ja sääntökehitys ylläpitää yhtenäisenä. Tämä on puolestaan tarpeen siksi, että kilpaurheilun luonteeseen kuuluu myös pyrkimys kykyjen mittaamiseen korkeimmalla mahdollisella tasolla. Kansallinen ja kansainvälinen organisoituminen mahdollistaa kansainvälisen kilpailutoiminnan urheilumuodon kannalta oikeissa puitteissa ja mittakaavassa. Vastaavasti hallinnoidaan kansallisten ja kansainvälisten sääntöjen sekä kansallisen kilpailujärjestelmän kautta kansallista kilpailutoimintaa. Vastuussa ovat kansalliset urheiluliitot, joiden jäsenyydet rakentuvat urheiluseuroihin ja jotka puolestaan muodostavat kansainväliset urheilumuotojen erikoisliitot. Urheiluliittojen hallinnoimaan kansalliseen kilpailujärjestelmään on syntynyt myös erityisjärjestelyitä. Palloilulajien ylin sarjataso on useassa palloilulajissa erotettu muusta kilpailujärjestelmästä siten, että sarjatasoa hallinnoi urheiluliiton sijasta ja urheiluliiton kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa kyseisessä sarjassa pelaavien seurojen oma organisaatio, kuten Jääkiekon SM-liiga ja Jalkapalloliiga. Täten tehty organisointi perustuu tarpeeseen eriyttää päätöksenteon tasolla huippuurheilu ja muu kilpaurheilu, koska erityisesti toimintaan liittyvän taloudellisen päätöksenteon perusta on koettu näillä tasoilla erilaiseksi. Ylimmän sarjatason huippu-urheiluseurat ovat käytännössä halunneet päätösvallan omissa asioissaan. Tämän vallan liitot ovat niille luovuttaneet tietyin ehdoin, jotka pääasiassa liittyvät kilpailusääntöihin ja edustusurheiluun (kansainväliset arvokilpailut). Urheiluliittojen hallinnoima kansallinen kilpailujärjestelmä on koko kilpaurheilun historian ajan Suomessa perustunut pelkästään kilpaurheilun urheilulliselle pohjalle. Tässäkin suhteessa on ilmennyt muutostarpeita, joiden syy on urheiluviihteen kaupallistuminen.

8 Yhä useammassa palloilulajissa, jossa on koettu ammattiurheilun ja markkinoiden paineita, on keskusteltu ja valmisteltukin malleja, joissa ylimmän, kaupallisesti kiinnostavimman kilpatason suhteen tehtäisiin erityisjärjestelyitä muulta kuin perinteiseltä kilpaurheilullisen menestyksen pohjalta. Julkisessa keskustelussa on ollut esimerkiksi ajatukset villin kortin myöntämisestä ylimmälle sarjatasolle sekä sarjan sulkeminen. Villin kortin tapauksessa jollekin tai joillekin seuroille myönnettäisiin oikeus pelata ylimmällä tasolla, vaikka kyseistä sarjapaikka ei olisi hankittu urheilukilpailullisin perustein. Syynä villiin korttiin olisi koko lajin, erityisesti sen ylimmän tason ja siinä pelaavien seurojen yhteinen taloudellinen etu. Näin turvattaisiin esimerkiksi se, että tärkeimmät väestö- ja talousalueet olisivat edustettuina ylimmällä sarjatasolla. Kysymys on ennen kaikkea taloudellisista eduista ja taloudellisen hyödyntämisen mahdollisuuksista, mutta villiä korttia voi tietenkin myös perustella urheilumuodon urheilullisilla, erityisesti nuorisovalmennukseen ja urheilumuodon valtakunnallisen kiinnostavuuden kehittämiseen liittyvillä eduilla. Sarjan sulkeminen on vielä voimakkaampi toimenpide. Sulkemisajatuksen tausta on puhtaasti taloudellinen, mutta pitkän tähtäyksen näkökulmasta taloudellisten etujen todentuminen tietysti edistää myös ko. urheilumuodon urheilullisia valmiuksia. Suljetussa sarjassa pelaisivat samat joukkueet ilman pelkoa putoamisesta. Tämä mahdollistaisi pitkä tähtäyksen taloudellisen suunnittelun ja kulujen järkeistämisen. Suljettu sarja ei suinkaan ole vieras ajatus kansainvälisessä käytännössä. Tyypillisimmät esimerkit tulevat Pohjois-Amerikan ammattiurheiluista, joista tärkeimmät koripallo, amerikkalainen jalkapallo, baseball ja jääkiekko toimivat ilman kansallista sarjajärjestelmää, jonka ylimpänä tasona liiga tai mestaruussarja toimisi. Itse asiassa liigat seuroineen ovat puhtaasti liikeyrityksiä. Nämä ammattilaissarjat ovat suljettuja sikäli, että urheilullisin perustein niihin ei nousta tai niistä pudota. Sarjaan voidaan kuitenkin ottaa uusia seuroja, tai vanhoja poistaa tai siirtää uusille paikkakunnille, taloudellisen perustein. Ammattiurheilu ei sinänsä edellytä suljettuja sarjoja. Siitä ovat osoituksena eurooppalaiset palloilusarjat. Yhdysvalloista kuitenkin puuttuu kansallisen kilpailujärjestelmän traditio. Todettakoon, että amerikkalaisen urheilun toinen kulmakivi yliopistourheilu perustuu sekin palloilulajien osalta tietyllä tavalla suljettuun järjestelmään, jossa yliopistot sopivat otteluohjelmastaan ilman eurooppalaisittain keskitettyä sarjajärjestelmää. Sekä villin kortin salliminen että suljettu sarja ovat hyvin voimakkaita muutoksia suhteessa perinteiseen urheilun kilpailujärjestelmään. 8 URHEILUSEURAT OVAT KANSALLISEN KILPAURHEILUN PERUSYKSIKÖITÄ. KANSALLISISSA KILPAILUJÄRJESTELMISSÄ ON MUUTOSPAINEITA TALOUDELLISEN PÄÄTÖKSENTEON JA MARKKINOIDEN HYÖDYNTÄMISEN KANNALTA.

9 9 A14 URHEILUSEUROJEN TALOUS JA VARAINHANKINTA Urheiluseurojen varainhankinnan tarve ja merkitys on voimakkaasti korostunut, koska varsinaisen urheilutoiminnan järjestäminen on kallistunut. Tämä puolestaan on johtunut hyvin monesta syystä. Ensinnäkin liikuntapaikkojen maksut tai vuokrat, oli kyseessä sitten kunnalta tai yksityiseltä hankitut tilat, ovat nousseet. Siihen on johtanut toisaalta kuntatasolla esimerkiksi kustannusvastaavuuden vaatiminen. Toisaalta vaatimustaso liikuntapaikkojen laadun ja monipuolisuuden suhteen on nopeasti kasvanut. Toiseksi urheiluseurat joutuvat entistä enemmän maksamaan urheilutoiminnan järjestämisestä ja liikunnan ohjaamisesta. Halu vapaaehtoistyöhön näyttäisi näiltä osin vähentyneen. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Liikunnanohjaamisenkin alueella vaatimustaso on monessa suhteessa kasvanut niin, että harrastajat edellyttävät ohjaajilta korkeatasoista ammattitaitoa. Kun taas ammattitaito on hankitun koulutuksen tulos, ammatti tai ainakin pitkälle jalostettu harrastus, ohjaajat odottavat korvausta ajankäytöstään ja vaivannäöstään usein silloinkin, kun ovat ko. urheiluseuran aktiivijäseniä. Sinänsä tietysti on ristiriitaista, että kärjistäen sanoen - vapaaehtoistoiminnassa varainhankinnan merkitys on kasvanut, kun vastaavasti urheilutoiminnan järjestämisessä tai paremminkin ohjaamisessa - vapaaehtoistoiminta on suhteellisesti ottaen vähentynyt. Muutos tässä suhteessa perustuu kuitenkin ennen kaikkea liikuntakulttuurin sisällön monipuolistumiseen ja vaatimustason kasvuun. Urheilun järjestäminen on kallistunut myös muilla tasoilla. Tapahtumien järjestämisessä on alueita, jolla edellytetään, vaikkapa turvallisuuteen liittyen, nykyisin selkeästi ammattitaitoista maksettua työvoimaa. Urheilun kilpailujärjestelmän sisällä vaatimustaso on myös kasvanut. Olosuhteille ja välineille asetetaan suurempia vaatimuksia. Kuljetuskulut ovat entistä tavallisempi osa kilpailutoiminnan kustannuksia. Seurojen varainhankinnassa on vuosien saatossa ollut käytössä nippu perinteisiä keinoja ja alati uusiutuva tuoreiden ideoiden kukinto, joka kyllä usein myös kuivuu, tai imetään tyhjiin, nopeasti. Yleishyödyllisten yhdistysten yksi taloudellinen perusta on tietysti jäsenmaksut, jotka Suomessa muutamia urheilulajeja lukuunottamatta ovat yleensä hyvin kohtuulliset. Varoja on hankittu ilmoituksilla, arpajaisilla, tapahtumia (tansseja, seminaareja jne.) järjestämällä, erilaista myyntiä järjestämällä, erilaisia palveluita myymällä jne. Kilpailutoiminnan tuotot, katsojatulot, ovat ylimmän urheilullisen tason seuroilla yksi tulonlähteistä. Näillä seuroilla on myös ollut mahdollisuus sponsorihankintaan joko koko seuralle tai sen edustusurheiluyksiköille. Kaiken kaikkiaan varainhankinnan tuloksellisuuden ydin on ollut ja on seurojen jäsenten vapaaehtoistyössä eli ns. talkootyössä. Varainhankintamuotojen kirjo on mahtava. Se kertoo urheiluseuroissa toimivien ihmisten sosiaalisten taustojen terveestä erilaisuudesta sekä halusta ja innosta toimia oman seuran hyväksi. Kansalaistoiminnan näkökulmasta varainhankinta on myönteinen mahdollisuus. Se mahdollistaa aktiivisen toimimisen ja vaikuttamisen urheiluseurassa myös niille, joille itse urheilutoimintaan osallistuminen ei ole mahdollista tai mieluisaa.

10 10 Varainhankinnan hankalahko piirre on se, että aina aktiivisuus varainhankinnassa ei korreloi suoraan aktiivisuuteen urheilutoiminnassa. Hankitut varat ja niiden käytön tarve ja mielekkyys eivät välttämättä kohtaa. Joka tapauksessa urheiluseurojen varainhankinnan merkitys kasvaa edelleen ja kaikki mahdollisuudet ja keinot, joilla varainhankintaa helpotetaan, tuovat urheiluja kansalaistoimintaan lisää voimaa. Varainhankinnan esteeksi tai hankaloittajaksi on tullut hallintobyrokratian vaatimukset. Laajasti toimiva seura ei enää käytännössä selviydy hallintobyrokratiasta palkkaamatta asiantuntevaa henkilökuntaa. Toiminnan sijasta resursseja ohjautuu byrokratiaan. Tilanne on ristiriitainen koko kansalaistoiminnan olemuksen kannalta. Byrokratia ja ammattimaistuminen heikentää kansalaistoiminnan olemusta ja sisältöä, kun vastuu siirtyy ammattilaisille. Toiminnan laajentuminen johtaa byrokratiaverkkoon, josta selviytyminen ei innosta kansalaistoiminnasta kiinnostuneita. SLU on selvittänyt sitä verkkoa, johon aktiivinen urheiluseura hallinnollisesti joutuu. Tehtävää on kuitenkin jatkettava laajan ja yksityiskohtaisen selvityksen aikaansaamiseksi, jotta päätökset seurojen toiminnan ja varainhankinnan helpottamiseksi voidaan tehdä ja perustella. VARAINHANKINNAN MERKITYS KASVAA MAKSUJEN JA KUSTANNUSTEN LISÄÄNTYESSÄ JA VAATIMUSTASON KASVAESSA. ERILAISET LISÄÄNTYVÄT TALOUSHALLINTO- JA MUUN HALLINTOBYROKRATIAN VAATIMUKSET OVAT SEUROILLE RASKAITA JA TOIMINTAA LAMAUTTAVIA. A2 Urheilu kansalaistoimintana A21 KANSALAISTOIMINTA Urheiluseurat ovat yhdistyksiä, jotka pääasiassa toimivat avoimen jäsenyyden pohjalta. Seuran aktiivisilla jäsenillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa urheiluseuran toimintaan. Urheiluseurat ovat organisoituneet urheilumuodoittain urheiluliittoihin, joissa vaikuttaminen tapahtuu liiton sääntöihin perustuvan järjestöllisen demokratian pohjalta. Kaiken kaikkiaan, ottaen huomioon urheiluseuratoiminnan määrän, on urheiluseurojen ja liittojen parissa tapahtuva yhdistystoiminta erittäin laajaa. Yhdistys- ja järjestötyön kautta kansalaistoiminnan demokraattinen luonne toteutuu urheilussa. Kyseessä on laajuuteensa johdosta koko kansakunnan demokraattisten toimintamallien kannalta tärkeä instituutio. Samaan aikaan urheiluseurat siis antavat urheiluharrastusten parissa runsaasti muita toimintamahdollisuuksia. Urheiluseurat ovat väylä aktiivisuuden toteuttamiseen niin suoraan toimintaan urheilukentällä kuin toiminnan sisällön ja edellytysten kehittämiseen seuran yhdistystoiminnan tasolla.

11 11 Urheilun parissa korostetaan usein, että urheilu on maan laajin kansalaistoiminnan muoto. Väitettä voi pitää oikeutettuna. Kansalaistoiminta on erityisen merkityksellistä nyky-yhteiskunnassa. Urheilun rooli kansalaistoiminnan ytimessä merkitsee, että kyse on muustakin kuin liikunnasta. Urheiluseurojen tulos on mitä suurimmassa määrin kansalaisten hyvinvointia ja yhteistä kansallista hyvinvointia. Nykyisen hallituksen ohjelmassa kansalaistoiminnan mahdollisuuksien parantamista korostetaan monin paikoin. URHEILU ON SUOMEN LAAJIN KANSALAISTOIMINNAN MUOTO. URHEILUN KANSALAISTOIMINNAN AKTIIVISUUDELLA JA LAAJUUDELLA ON POSITIIVISTA YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ. URHEILUSEUROJEN TULOS ON KANSALAISTEN HYVINVOINTIA JA YHTEISTÄ KANSALLISTA HYVINVOINTIA. KANSALAISTOIMINNAN TULISI OLLA VALTIOVALLAN ERITYISESSÄ SUOJELUKSESSA. A22 URHEILUN VAPAAEHTOISTYÖ Suomalaisen urheilun kansallisia erityispiirteitä on urheiluseurojen piirissä tapahtuva vapaaehtoistyö ja sen määrä. Vapaaehtoistyö, joka on yleensä koko seuratoiminnan perusta, voidaan jakaa kolmeen kategoriaan. Ensinnäkin toiminta seuran erilaisissa elimissä. Toiseksi seuran urheilutoiminnan järjestämiseen osallistuminen. Ja kolmanneksi osallistuminen varainhankintaan seuratoiminnan hyväksi. Osallistuminen urheilutoiminnan järjestämiseen sisältää sekin kaksi näkökulmaa. Harjoitusten ja tapahtuminen ohjaaminen tai valmentaminen on tietenkin juuri varsinaista urheilutoimintaa. Esimerkiksi kilpailutoiminta vaatii kuitenkin myös paljon muunlaista työtä: ladut täytyy tehdä, kentät tai kilpailupaikat kunnostaa, tapahtumissa vaaditaan järjestelyväkeä jne. Perinteisesti ilmaistuna kyseessä on talkootyö. Tämä on tärkeä ja oleellinen osa seuran urheilutoimintaa. Suomalaisessa traditiossa urheiluseurojen on ollut helppo motivoida jäseniään nimenomaan suoraan urheilutapahtumien järjestämistä tukevaan toimintaan. Nopeasti kasvava alue aktiivisesti toimivien seurojen toiminnassa on ollut varainhankinta. Onnistuneen varainhankinnan keskeinen piirre on usein juuri vapaaehtoistyön talkootyön käytön mahdollisuus. Varainhankintahan sinänsä voi tapahtua kokonaan varsinaisen urheilutoiminnan ulkopuolella, yksinkertaisena esimerkkinä tavattoman monipuolisesta alueesta mainittakoon vaikka myyjäiset. Jos urheiluseura yrittäisi ammattimaistaa varainhankinnan, voisi seurauksena olla varainhankinnan tuottojen supistuminen. Surulliset tarinat urheiluseuratasolta kertovat varainhankintaprojekteista, joiden tuotot eivät ole riittäneet edes tuottoa hankkimaan palkatun henkilökunnan (tai yrityksen) palkoista ja kuluista.

12 12 Vapaaehtoistyön merkitystä on vaikea yliarvioida. Tärkeää on se, että urheiluseuratoiminnassa vapaaehtoistyö voi tapahtua hyvin monipuolisella tavalla. Se voi olla suoraa urheilutoimintaa, se voi olla urheilun järjestämisestä auttavaa tai tukevaa toimintaa. Lisäksi se voi olla aivan muuta toimintaa, jonka päämääränä on varainhankinta urheilutoiminnalle. Käytännöllisesti katsoen kaikille löytyy näin toiminnallinen mahdollisuus. Kansalaistoiminnan näkökulmasta on tärkeää, että urheiluseuroissa mahdollisimman vahvasti yhä arvostetaan ja painotetaan vapaaehtoistyötä. Yhteisellä ja tasa-arvoisella osallistumisella on arvo sinänsä. Monet merkit osoittavat, että yksilöiden halu ostaa vapaaehtoistyön osuus rahalla eli vapautua vapaaehtoistyöllä maksamalla suoraan rahaa on muilla yhteiskunnan sektoreilla lisääntynyt. Kansalaisyhteiskunnalle vapaaehtoistyöllä on kuitenkin erityisesti paikallisella tasolla - elämänlaadun, vaikuttamisen, identiteetin ja yhteisyyden kannalta tärkeä ja kohottava merkitys. Liikunnan rahoituksen tutkijan Kari Puronahon tutkimusten mukaan urheiluseurojen vapaaehtoistyön arvo on yli neljä miljardia markkaa vuodessa. Näin syntyvä tulos kansalaistoiminnan hyväksi on merkitykseltään valtava. Vastaavasti vapaaehtoistyön tulosten vähentyminen ja menettäminen olisi vaikutuksiltaan koko yhteiskunnan kannalta masentava kehityssuunta. Vapaaehtoistyön kannalta tuhoisa vaikutus olisi myös siihen kohdistuvalla verotuksella, mitä koskevia ehdotuksia on myös esiintynyt. VAPAAEHTOISTYÖN SÄILYTTÄMINEN ON OLEELLINEN OSA KANSALAISTOIMINTAA JA KANSALLISTA ELINVOIMAA. VAPAAEHTOISTYÖN TALOUDELLINEN JA SISÄLLÖLLINEN ARVO ON ERITTÄIN MERKITTÄVÄ. A3 Liikunta ja terveys Liikunnan ja terveyden välinen suhde on tutkittu alue. Liikunnalla voidaan todeta olevan monimuotoisia positiivisia vaikutuksia sekä fyysiseen että henkisen terveyteen. Säännöllinen liikunnanharrastus vaikuttaa edistävästi ja ylläpitävästi suoraan ihmisen työ- ja toimintakykyisyyteen. Tätä kautta liikunnalla voi olla suuria kansantaloudellisia merkityksiä. Näistä vaikutuksista on myös runsaasti tutkimusja selvitysaineistoa. Urheiluseurojen ja liittojen työllä on vastaavasti merkitystä liikunnanharrastuksen yleistämisessä ja lisäämisessä. Liikuntajärjestöt, seurat ja liitot, järjestävät itse liikuntamahdollisuuksia. Ne toimivat ja vaikuttavat liikuntamahdollisuuksien ja olosuhteiden kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Ne myös usein pyrkivät lisäämään tietoisuutta liikunnan myönteisistä vaikutuksista sekä jäsentensä piirissä että laajemminkin. Lisäksi urheilutoiminta, sekä kilpa- että kunto- ja virkistysliikunnan alueella, antaa sekä käytännön tasolla että median välityksellä myönteisiä liikunnan harrastukseen kannustavia esimerkkejä.

13 Suuri osa liikuntaharrastuksesta tapahtuu tietysti kuitenkin sinänsä urheiluseuratoiminnasta riippumatta. Omaehtoinen liikunnanharrastus on mahdollista ilman minkäänlaista organisoidun urheilutoiminnan myötävaikutusta. Paikallisten liikuntapaikkojen ja olosuhteiden rakentamisessa ja kehittämisessä paikallisilla urheiluseuroilla voidaan kuitenkin kokonaisuutena arvioida olleen positiivinen vaikuttajan rooli joskus enemmänkin. Urheiluseurojen lisäksi urheilutoiminnan järjestäjinä ovat paikallisella tasolla toimineet kunta, työpaikat, muut kuin urheilun alalla toimivat yhdistykset sekä myös vapaasti organisoituneet ryhmät. Urheiluseuroilla on kuitenkin usein oleellinen rooli säännöllisen harrastustoiminnan järjestäjänä. Jotkut urheiluseurat ovat pyrkineet, sekä liikunnanharrastuksen edistämisen että varainhankinnan näkökulmasta, järjestämään hyvinkin systemaattista liikuntapainotteista palvelutoimintaa. Jotkut urheiluseurat ovat pyrkineet myös omin kustannuksin luomaan liikuntapaikkoja ja olosuhteita. Samaan aikaan kunto-, terveys- ja virkistysliikunnan sektorille on syntynyt myös alueelle on syntynyt myös yhä enemmän yksityistä liiketoimintaa. 13 LIIKUNNALLA ON LAAJOJA JA MONIPUOLISIA TERVEYDELLISIÄ TOIMINTA- JA TYÖKYKYISYYTTÄ EDISTÄVIÄ VAIKUTUKSIA, JOILLA KANSANTALOUDELLISESTIKIN ON SUURI MERKITYS. URHEILUSEUROILLA JA LIITOILLA ON TÄRKEÄ JA AKTIIVINEN ROOLI JA MERKITYS SEKÄ LIIKUNTATOIMINNAN JÄRJESTÄJINÄ ETTÄ LIIKUNNANHARRASTUKSEN, -OLOSUHTEIDEN JA - MAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMISESSÄ. A4 Urheiluviihde Urheilun ja liikunnan harrastus on sinänsä hauskaa ja viihdyttävää. Urheiluviihteellä tarkoitetaan nykyisin kuitenkin lähinnä urheilun seuraamista, penkkiurheilua, palvelevaa ja sitä taloudellisesti hyödyntävää urheilutarjontaa. Tässä mielessä urheiluviihde voidaan jakaa kahteen osaan. Urheilun seuraaminen on jo sinänsä viihdyttävää riippumatta oikeastaan urheilusuoritusten tasosta. Kilpailemisen ja esittämisen ilon ja jännityksen välittyminen katsojalle ei edellytä aina huippuosaamista ja huippu-urheilua. Toisaalta huippu-urheilussa viihteen ja ajanvietteen monet elementit ovat maksimaalisessa käytössä. Huippuurheiluviihde onkin käytännössä erittäin merkittävä kaupallisen viihteen alue sekä kansallisella että ylikansallisella tasolla. Urheiluviihdettä on tarjolla runsaasti urheiluseurojen toimesta. Ns. suuri yleisökin osaa nauttia urheiluviihteestä muutenkin kuin huippu-urheilun kautta. Ainakin erilaiset nuorisoturnaukset (Helsinki cup) ja joskus senioriturnauksetkin jopa vetävät väkeä katsomoihin. Vastaavasti urheiluviihteen paikallinen kiinnostavuus ei siis liity vain huippu-urheiluun, vaan alemmantasoinenkin urheilukilpailu voi usein herättää paikallisella tasolla ja paikallisista lähtökohdista laajaa kiinnostusta.

14 14 Huippu-urheiluviihteen tasolla tarjonta on Suomessakin varsin monipuolista. Tarjontaa tapahtuu sekä kansallisen että kansainvälisen kilpailutoiminnan kautta. Huippu-urheiluviihteen ytimenä on toisaalta itse urheilusuorituksista ja niiden taidokkuudesta ja kilpailun jännityksestä nauttiminen sekä toisaalta joissakin tapauksissa suosikkiyksilön tai joukkueen suoritukseen eläytyminen ja kannustaminen. Urheilullisesta kyvykkyydestä, taidosta ja jännityksestä nauttimisen mahdollistaa urheilun yleismaailmallinen ymmärrettävyys. Vaikka paikalliset ja alueelliset painotukset eri urheilumuotoihin suuntautumisessa ovat selvät, urheilun ja kilpailun peruskieli on yhteinen. Lisäksi vaikka urheilukilpailun tai ottelun kulku on sinänsä kaavamainen, on jokainen tapahtuma ainutkertainen, mikä mahdollistaa urheiluviihteestä nauttimisen kerta toisensa jälkeen. Puitteet ovat samat, mutta tarina kerrotaan aina uudella tavalla. Urheiluviihteellä on mielenkiintoista omaa erityislaatua ja oheisarvoja, joiden merkitystä ei kuitenkaan ole paljoa tutkittu. Urheilun kilpailujärjestelmän systemaattisuus tarjoaa hyvän pohjan ajan jäsentämiseen. Suurtapahtumat, kilpailut ja sarjat seuraavat toisiaan systemaattisesti, vaikka niiden sisällä voittajat ja tulokset ainutkertaisella tavalla vaihtuvat. Vuotuisella tasolla urheilu tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuden ajasta kiinnipitämiseen, ajankulu on konkreettisesti sidoksissa vaikkapa sarjojen edistymiseen. Ratkaisut seuraavat tiettyinä vuodenaikoina. Pitkällä tähtäyksellä taas urheilun tarjoaa paljon mahdollisuuksia muistamiseen : sinä vuonna kun Lukko voitti suomenmestaruuden, Münchenin olympiakisojen vuonna jne. Urheiluviihteen seuraaminen on yhteiskunnallisesti suhteellisen neutraali mutta elämysten kannalta vahva tapa olla ajankulussa mukana. Toisaalta urheiluviihde tarjoaa erinomaisen tunnevoimaisten elämysten mahdollisuuksia. Alueella, jonka kilpailullisilla tuloksilla ei sinänsä ole merkitystä yhteiskunnassa, syntyy jatkuvasti vahvoja elämyksiä, joilla on suoria ja suuria yhteyksiä paikalliseen ja kansalliseen identiteettiin. Urheiluseuroilla todellakin on tärkeä osuus ja merkitys paikallisen identiteetin kannalta. Tunnettu urheiluseura luo paikallista imagoa ja arvostusta. Urheiluseurojen vahvuus, ja miksei niiden määräkin, luovat paikkakunnasta aktiivisuuden ja energisyyden kuvaa. Yhä tärkeämmiksi tässä suhteessa ovat muodostuneet urheiluviihteen näkyvimmät yksiköt: huippu-urheiluseurat ja huippuurheilijat. Paikkakunnan vetovoiman kannalta ei todellakaan ole merkityksetöntä se, mikä on siellä tarjotun urheiluviihteen määrä ja laatu. Urheiluviihteen laajan suosion ja sen erityislaatuisuuden huomioonottaen sen kautta on varsin helppoa vedota ja vaikuttaa suureen yleisöön.

15 15 Kansainvälisesti ajatellen onkin tyypillistä, että kaupungit ja kunnat kokevat urheiluviihteen olemassaolon itselleen menestystekijäksi. Urheiluviihdettä tarjoavia seuroja tai organisaatioita pyritään haalimaan paikkakunnalle tai niiden toimintaa pyritään tukeaan. Urheiluviihteen esittämiseen sopivia tiloja, stadioneita tai halleja pyritään saamaan rakennutetuksi, joko yhteiskunnan varoin tai ainakin yhteiskunnan tukiessa. Aivan erikseen on todettava urheiluviihteen kansallinen merkitys. Suomen historiassa urheilu on toiminut usein kansallisen yhdistäjän roolissa. Yhä aikaansaa urheiluviihde kansainvälisellä tasolla vahvoja kansallisia tunteita, joiden pääosa näyttää tällä hetkellä (Suomessa) kanavoituvan positiivisesti. Kansainvälisiin urheilutapahtumiin liittyvät elämykset ja tunteet voivat olla sekä viihteen että yhteisyyden tunteen kautta tärkeitä yhteiskunnallisia tekijöitä. Urheilumuotojen määrän monipuolistuminen voi vaikuttaa moniarvoisuuden lisääntymiseen. Urheiluviihteen monikulttuuriset tekijät voivat puolestaan edistää suvaitsevaisuutta. URHEILU ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, LAAJASTI KIINNOSTAVAA, ELÄMYKSIÄ TUOTTAVAA JA ALATI UUSIUTUVAA VIIHDETTÄ. URHEILUVIIHTEELLÄ ON SUURI MERKITYS PAIKALLISEN IDENTITEETIN JA VETOVOIMAN KANNALTA. URHEILUVIIHDE ON KANSALLISESTI ERITTÄIN MERKITTÄVÄ POSITIIVISTEN TUNTEIDEN JA ELÄMYSTEN TUOTTAJA.

16 16 B AMMATTIURHEILU JA URHEILU LIIKETOIMINTANA B1 Ammattilaisuus Amatööriys on perinteisen kilpaurheilun peruskäsitteitä, joka on syntynyt nykyaikaisen kilpaurheilun syntyprosessin yhteydessä. Amatööri haluttiin erottaa 1800-luvun loppupuolella ammatikseen erilaisissa urheilukilpailuissa, -koitoksissa ja näytöksissä kiertävistä ammattilaisista. Ammattilaisen ei katsottu harrastavan urheilua sen itsensä vuoksi, vaan ainoastaan ansaitakseen elantoaan. Lisäksi ammattilaisella saattoi olla muun ammatinharjoittamisesta johtuen (siis muita kohtaan epäreilusti) soveltuva lihasrakenne joihinkin urheilusuorituksiin. Edelleen urheilusuoritusten puhtautta ja fair playn - noudattamista katsottiin aiheelliseksi epäillä, kun ammattilaisen päämääränä, rahan johdosta, oli voitto keinolla millä hyvänsä. Amatööriyteen ja ammattilaisuuteen liittyi siis erittäin vahva arvoasetelma. Ammattilaisuus oli halpa-arvoisempaa, amatööriys henkisesti korkealaatuisempaa. Tämä asetelma, joka periytyi 1800-luvun romanttisen filosofian ja teollistumisen yhteentörmäyksen myötä, alkoi jakaa urheilumaailmaa kahteen leiriin hyvin pian, kun urheilun massaviihteen ominaisuudet alkoivat kehittyä. Suosituimmissa palloilulajeissa syntyi ja vakiintui ammattilaisuus kuitenkin varsin nopeasti siellä, missä taloudellisia edellytyksiä ilmaantui erityisesti Yhdysvalloissa ja Englannissa. Tähän ammattilaisuuteen ei ainakaan suuren yleisön käsityksissä liittynyt kuitenkaan mitään moraalisesti alhaisempaa. Niissäkin maissa, joissa ammattilaisuus omaksuttiin täydellisesti tiettyjen urheilumuotojen huippusarjojen järjestäytymisperusteeksi, amatööriys-perusteet säilyivät kuitenkin muussa urheilussa. Esimerkki amatööriys-vaatimuksen kestävyydestä on Yhdysvaltain yliopistourheilu, jonka puhtautta yhä vaalitaan tässä suhteessa huolellisesti. Amatööriyden ja ammattilaisuuden ero säilyi periaatteessa syvänä erityisesti olympiaurheilun aatemaailman ja suosion seurauksena. Olympiaurheilussa vasta 1980-luvulla luovuttiin amatööriys-käsitteestä olympiaosallistumisen ehtona. Monissa urheilumuodoissa olympiaurheilussa omaksutut amatöörisäännöt olivat voimassa lähes yhtä kauan ja totaalisesti kuin olympiaurheilussa. Useimmissa palloilulajeissa ammattilaiset saivat osallistua kansallisiin sarjoihin ja arvokisoihin olympiakisoja lukuunottamatta. Käytännössä amatööriurheilu oli vuosikymmeniä tiettyjen urheilumuotojen kilpailujärjestelmän perusta ei enää filosofinen ajattelutapa. Amatööriurheilunkin puitteissa urheilijoiden sallittiin käytännössä ansaitsevan urheilulla. Vielä luvulla urheilusanastoon Suomessa kuului käsite sala-ammattilaisuus tai ruskeat kirjekuoret (joissa kilpailuesiintymisestä luvatut rahat urheilijoille urbaanitarun mukaan ojennettiin).

17 luvulle tultaessa ammattilaisuus ja amatööriys ovat jo täysin menettäneet merkityksensä moraalisten arvoasetelmien kannalta. Joillakin toisenlaisilla arvoilla mitattuna, esimerkiksi julkisuuden määrällä, ammattiurheilulla on jo hallitseva asema. Urheilijaa arvioidaan suoritusten laadun perusteella, mutta huomioarvo niissä urheilumuodoissa ja niillä urheilijoilla, joiden tapahtumiin ja suorituksiin liittyy suuri raha, on merkittävästi laajempi kuin amatööreillä. Muutoksen tahdittajana on ennen kaikkea tietysti ollut urheilun kasvava rooli massaviihteen lähteenä erityisesti TV:n kaupallisen merkityksen näkökulmasta. Samaan aikaan ammattilainen / professional käsite on alkanut sisältää myös urheilussa yhä enemmän positiivisia sisältöjä. Ammattilaisen asenne ja toimintatavat koetaan urheilutulokseenkin pyrittäessä oikeiksi ja ihanteellisiksi. Ammattilainen on tahdon ja osaamisen synonyymi urheilukielessä. Urheilumuodoissa, joissa ammattilaisuutta ei taloudellisten voimavarojen puutteessa ole sellaisenaan syntynyt, puhutaan mielellään vastaavasti ammattimaisuudesta, jolla viitataan juuri ammattilaisen asenteeseen luvun lopulla ammattilaisuus nopeasti kehittyneen urheiluorganisaation silmissä nähtiin halveksittavana, päämääriltään epämääräisenä urheilun kylkiäisenä luvun lopulla ammattilaisuus nähdään siis monesti, erityisesti julkisuuden laadulla ja määrällä mitattuna, ihailtavana ja tavoiteltavana urheilun harjoittamisen muotona. Urheilun uusi, ja näkyvä, ulottuvuus on urheilulla ansaittu raha. Tärkeää on kuitenkin todeta se, että ammattilaisuus siis urheilun harjoittaminen ammattina ei ole ehto tai tae huippu-urheilutuloksille ja saavutuksille. Käytännössä on tosin syntynyt urheilumuotoja ja sarjoja, jotka sitovat urheilijansa erittäin tiiviisti kilpailujärjestelmän, harjoittelun ja matkustamisen kehikkoon. Tällaisessakaan tilanteessa menestymisen ehto ei sinänsä ole se, että urheilija ei tee mitään muuta (työ tai opiskelu). Kun urheilemisesta saatu palkkio on kohonnut riittävän korkealle, suuri osa urheilijoista kuitenkin näyttää luopuvan työtai opiskeluvaihtoehdoista. Suomen Jääkiekkoilijat ry:n jäsenkysely vuodelta 2000 osoittaa asian selvästi suomalaisen liigajääkiekon kohdalla. Toinen asia on se, että joissakin tapauksissa myös ammattiurheilijan seura, työnantaja, seura katsoo, että palkanmaksun seurauksena seura omistaa pelaajan työajan, jota voidaan käyttää muuhunkin kuin pelaamiseen tai harjoitteluun (esim. markkinointitarkoituksiin), ja että seura haluaa ainakin hallita niitä riskejä, joita pelaaja vapaa-ajallaan ottaa. Joka tapauksessa huippu-urheilun historia osoittaa, että huipputulosten taustalla on erilaisia lähestymistapoja. Huipputuloksia on saavutettu ja yhä saavutetaan, vaikka rahaa tai palkkaa ei ole urheilijalla ollut käytössä lainkaan. Ja maailman parhaita urheilijoita valmentautuu jatkuvasti opiskelun ohessa ilman palkkaa. Ammattimaisen valmentautumisen mahdollisuus on, kaikki urheilumuodot huomioon ottaen, suoremmin sidoksissa mahdollisiin tukijärjestelmiin kuin palkanmaksuun.

18 18 Yksi urheilijan ammatin erityispiirre on sen ajallinen lyhyys. Useimmissa urheilulajeissa ammattiurheilijan ura on ensinnäkin varsin lyhyt ja toiseksi kestonsa, ja miksei tulotasonkin, suhteensa varsin riskaabeli. Käytännössä urheilu-ura voi vain aivan erityisissä poikkeustapauksissa jatkua normaaliin eläkeikään. Tavallisesti ammattiurheilijan edessä on aivan normaalimittainen ura muussa ammatissa urheilu-uran jälkeen. AMATÖÖRIYDELLÄ JA AMMATTILAISUUDELLA EI SINÄNSÄ OLE NYKYAIKANA URHEILUN SISÄLLÖLLISIÄ TAI EETTISIÄ EROJA. HUIPPU-URHEILUMENESTYS JA -SAAVUTUKSET EIVÄT SINÄNSÄ EDELLYTÄ AMMATTILAISUUTTA. B2 Ammattiurheilu Suomessa B21 AMMATTIURHEILUN KEHITYS Suomessa on ansaittu urheilulla vuosikymmenien ajan. Vain harva on kuitenkin ennen 1980-lukua ansainnut urheilulla merkittävästi, kuten voisi ansaita vaikka hyvää ammattia vuosikausien ajan harjoittamalla. Käytännössä tilanne on useimmiten ollut päinvastainen. Urheilija on käyttänyt omia tulojaan tai varallisuuttaan urheillakseen. Ainakin omien tulojen hankinta on urheilu-uran aikana supistunut tai kokonaan estynyt. Huippu-urheilussa ovat urheiluliitot ja seurat jo ensimmäisistä vaiheistaan asti organisoineet monenlaista tukea valmentautumiseen huipputuloksiin pyrkiville. Ensimmäisiä tällaisia muotoja ovat olleet valmennusleirit sekä tuki urheiluvarusteiden ja välineiden hankinnassa ja urheiluun liittyvissä matkoissa. Tukijärjestelmän ensimmäinen vaihe oli tällä tavalla urheilijan tukeminen urheiluorganisaation suorassa suojeluksessa ja suojassa. Seuraavassa vaiheessa syntyi monimuotoisempaa taloudellista liikehdintää urheilijan sekä urheiluliiton ja seuran välillä. Kaiken tuli teoriassa tapahtua kuitenkin amatöörisääntöjen puitteissa, tai niiden ympärillä kiemurrellen. Käytännössä amatöörisääntöjä ei juurikaan kunnioitettu. Amatöörisääntöjen puitteissa kehitettiin stipendijärjestelmät, joissa urheilija sai stipendistään korvauksia hyväksytyistä valmentautumiseen liittyvistä kuluistaan. Tarve rahan maksamiseen, siis valmentautumisen kustantamisen ohella, urheilijalle perustui pääasiassa kahteen asiaan. Ensinnäkin joukkuelajeissa, mutta myös yksilölajeissa, urheiluseurojen kesken syntyi kilpailua parhaista urheilijoista. Taatakseen menestystä ja näkyvyyttä seurat tarjosivat urheilijoille etuja. Toiseksi käsite menetettyjen ansioiden korvaamisesta saavutti hyväksyntää urheilupiireissä. Huippu-urheilun uralla antautuminen merkitsi käytännössä luopumista ainakin osasta palkkatuloista, joita urheiluseuran tai liiton tuli siis korvata. Vielä ainakin ja 70-luvuilla eli joissakin urheilulajeissa ja joillakin paikkakunnilla patruuna-ajan käytäntö, jossa urheilijat saattoivat jonkun yrityksen palkkalistoilla keskittyä oman lajinsa harrastamiseen.

19 19 Kolmannessa vaiheessa on jo siirrytty maksamaan urheilijalle suoraan palkkaa tai palkkioita. Vain joissakin lajeissa kyseinen käytäntö on omaksuttu sellaisenaan. Monessa lajissa palkanmaksu ja stipendijärjestelmät elävät käytännössä rinnakkain, eikä suomalaisten urheilumuotojen enemmistössä vielä ole voitu tai haluttu ryhtyä palkkalinjalle. Suomalaisten urheilumuotojen joukossa on myös niitä, joilla ei ole paljonkaan edellytyksiä urheilijoiden taloudelliseen tukemiseen ylipäänsä. Palkka- ja palkkiojärjestelmiäkin on erilaisia. Yksilö- ja joukkuelajeissa palkka- ja palkkiojärjestelmissä on myös keskeinen ero. Joukkuelajeissa palkanmaksu perustuu sopimuspohjalle pelaamisen ja harjoittelemisen ollessa työsuoritus. Yksilölajeissa palkkiot syntyvät ja koostuvat (yleensä) kilpailumenestyksen pohjalta. Sinänsä tämä ei merkitse erilaista ammattilaisuutta, mutta palkkionmuodostuksen perusta on kuitenkin erilainen. Yksilölajeissa on luotu rahastointimenettely, joka yksinkertaisesti sanoen mahdollistaa, että palkkioita ei veroteta niiden synty- vaan käyttöönottohetkellä. Tämän on arvioitu tukevan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla urheilijan muun (urheilunjälkeisen) elämän ja uran kehitystä. Yksilölajeissa ammattilaistuminen perustuu tällä hetkellä monenlaiseen tulonmuodostukseen. Ensinnäkin urheilijan liitto ja/tai seura tukevat urheilijan valmentautumista ja kilpailemista eli voivat maksaa valmentautumisen ja kilpailemisen aiheuttamia kuluja. Kilpailemalla urheilija voi voittaa rahapalkkioita, joita joko verotetaan suoraan tai jotka rahastoidaan. Urheilijat voivat saada myös esiintymispalkkiota, joka ei perustu kilpailumenestykseen. Näissä suhteissa eri urheilumuodoilla on erilaisia traditioita. Uusin ammattilaisuuden taustatekijä ovat urheilijan henkilökohtaiset sponsorit. Sponsorien kautta saatu tulo voidaan sekin ohjata rahastojen kautta. Ammattiurheilukäytäntöön on vähitellen siirrytty hyvin erilaisten tarkoitusperien ja käytäntöjen kautta. Varsinkin 1990-luvulla urheilun kaupallisimman osan rahavirrat ovat maailmalla (vähintään) monikymmenkertaistuneet. Pelikentille on syntynyt uusia aktiivisia toimijoita kuten sponsorit, media ja urheilun viihdeteollisuus. Raha on alituinen otsikkoaihe urheilussa. Tässä tilanteessa vanhat käytännöt ja uudet ajattelutavat ovat monessa tapauksessa törmäyskurssilla. Kun ennen urheilija kiitollisena otti vastaan valmennustukea pyrkiessään vaikkapa arvokisamenestykseen, saattaa nykyinen urheilija katsoa olevansa ammatinharjoittaja ja siten oikeutettu palkkioihin ja korvauksiin. Kilpailu- ja edustusjärjestelmät kuitenkin lähtevät nykyisin eri suunnasta. Liitot hallitsevat esimerkiksi arvokisaedustuksia, joiden valinnat eivät mitenkään perustu ammatinharjoittamisen lähtökohtiin ja tukemiseen. Koko ajattelutapa lähtee urheilijan valmentautumisen tukemisesta, ei oikeutetuista korvauksista työstä tai ajasta.

20 20 Joukkuelajien puolella vastaavat yhteentörmäykset ovat erityisen näkyviä seurojen ja pelaajien välisten etujen ristiriitana. Seurat ovat pyrkineet puolustamaan kasvattajantyötään tai muuten etujaan esimerkiksi siirto- ja kasvattajakorvauksilla. Kansallisella tasolla on lisäksi usein sääntöjä, jotka määräävät, montako ulkomaalaista saa joukkueessa pelata. Kun pelaaminen suoraan rinnastetaan työhön, syntyy urheilun perinteisten sääntöjen ja itsemääräämisoikeuden sekä työnteon lainsäädännön ja perusoikeuksien välille väistämätön yhteentörmäys. Ristiriitoja aiheutuu myös urheiluliittojen ja seurojen välille. Seura katsoo olevansa urheilijan työnantaja ja kansalliset edustustehtävät liiton paidassa saattavat aiheuttaa loukkaantumisriskin tai muuten vievät aikaa varsinaiselta työltä seurassa. Jotkut seurat saattavat katsoa, että seura kärsii kansallisista edustustehtävistä muita enemmän ja useammin. Vastaavasti yksilöurheilun harrastajat ovat peränneet oikeuksiaan ammatinharjoittajina ja kyseenalaistaneet esimerkiksi urheiluliittojen oikeuksia harkintavallan käyttöön arvokisavalinnoissa jne. Edelleen esimerkiksi kilpailukiellot, vaikka doping-rikkomusten seurauksena, voidaan tässä tulkinnassa esittää ammatinharjoittamisen estämisenä. Näin aiheutuneet ongelmat ovat tuskin ratkaisemattomia. Tarvitaan kuitenkin entistä oleellisesti tiukempia rajankäyntejä urheiluharrastuksen ja ammatin, urheilun työntekijä- ja työnantajaroolien suhteen, jotta ongelmat pysytetään, ja yritetään ratkaista, rajatulla ammattiurheilun alueella. Ongelmallisinta kuitenkin on se, että ammattiurheilun kaupalliseen kiinnostavuuteen perustuvaa toimintamallia kopioidaan muuhun urheilutoimintaan, eli urheilumuotoihin tai tapahtumiin, joilla ei (toistaiseksi) ole laajaa kaupallista kysyntää. Kuten edellä on todettu ammattilaisuus nähdään nykyisin monesti erityisen ihailtavana ja tavoiteltavana urheilun harjoittamisen muotona. Siksi ammattilaisia malleja halutaan ottaa käyttöön imagosyistäkin. Ammattiurheilun parissa toimiminen on hienompaa ja jännittävämpää. Urheilun uutisoinnissa, kuten kaikessa uutisoinnissa, raha on luonnollisesti näkyvässä roolissa. Urheilijoita asetellaan järjestykseen palkkojen pohjalta. Urheiluseurojen ja tapahtumien budjetit näkyvät monien nollien kera. Vaikka seurojen talousvaikeudetkin näkyvät julkisuudessa, syntyy niiden taustaksi helposti käsitys asioiden huonosta hoidosta ja harvemmin taloudellisesta perusedellytyksistä tai lähtökohdista.

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA

LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA SUOMEN LENTOPALLOLIITON STRATEGIA 27.11.2011 lentopallo - urheilua, elämyksiä ja hyvinvointia SUOMEN LENTOPALLOLIITON strategia 27.11.2011 Kannen kuva:

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

Sisällys. I Johdanto 1. Esipuhe v Sisällys pääpiirteittäin vii Sisällys ix Lyhenteet xv

Sisällys. I Johdanto 1. Esipuhe v Sisällys pääpiirteittäin vii Sisällys ix Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys pääpiirteittäin vii Sisällys ix Lyhenteet xv I Johdanto 1 I.1 Tutkimuksen tausta...................................... 1 I.2 Tutkimusaiheen määrittely.................................

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry.

Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry. Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry. Liikuntapalveluiden tuotteistaminen yhdistyksessä sekä vapaaehtoistoiminta niiden tuottamisessa Liikuntakoordinaattori Sampo Hulkkonen Puotinkylän Valtti

Lisätiedot

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE Limingan Kiekon joukkueet toimihenkilöineen kuuluvat Limingan Kiekko Ry:n alaisuuteen. Yhdistyksen päättävä elin on seuran kevät- ja syyskokous. Näiden välissä

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta Avustusten hakuaika päättyy 31.03.2015 klo 16.00. Posion kunta, hyvinvointilautakunta, Kirkkotie 1, 97900 POSIO. Myöhästyneitä hakemuksia

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Seurat, harrastajat ja valmentajat

Seurat, harrastajat ja valmentajat Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Seurat, harrastajat ja valmentajat Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Urheilu paikallistasolla Liikuntakulttuuri tarjoaa monia mahdollisuuksia: Oma liikuntaharrastus

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Niklas Storbacka, Tj Ab Liga Jaro Oy

Niklas Storbacka, Tj Ab Liga Jaro Oy Kuluneen kauden aikana olemme saaneet nauttia viihdyttävästä jalkapallosta ja pelaajiemme korkealaatuisista suorituksista. Katsomossa tunnelma on ollut korkealla ja puhutaan seuran positiivisesta imagosta

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji

Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji 2016 Agility iloinen, vauhdikas ja hyvinvointia edistävä urheilulaji Suomen Agilityliitto www.agilityliitto.fi Mitä agilityon? Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

26 16.06.2014. Lappeenrannan kaupunkikonsernin markkinointiyhteistyösopimukset kaudelle 2014 2015

26 16.06.2014. Lappeenrannan kaupunkikonsernin markkinointiyhteistyösopimukset kaudelle 2014 2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 26 16.06. Lappeenrannan kaupunkikonsernin markkinointiyhteistyösopimukset kaudelle 2015 591/02.05.01.05/ KONSJA 26 Valmistelija/lisätiedot: Apulaiskaupunginjohtaja Kari

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Haukiputaan Ahmat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä 2. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja) 2.

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 0.08.013 1 (5) PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Kiimingin Kiekko-Pojat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja). SOPIMUSKAUSI Tämä

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi Suomalaisen urheilun musta laatikko Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi RESURSSIT TOIMINTA IHMISET RAKENTEET MERKITYKSET AATEVIRTAUKSET Amatörismi, ammattilaisuus Urheilu? Huippu-urheilu Lasten ja nuorten

Lisätiedot

PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015

PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015 PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015 Seuran päämäärä ja tavoite PK-35 pyrkii olemaan toiminta-alueensa suurin, monipuolisin ja kehittyvin jalkapalloseura, joka tarjoaa parhaat mahdolliset edellytykset

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Helsingin miekkailijat. Vuosikokous 2014

Helsingin miekkailijat. Vuosikokous 2014 Helsingin miekkailijat Vuosikokous 2014 Seuramme arvot Tasa-arvo, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus Tvåspråkighet Sosiaalinen yksilölaji Elinikäinen ilo Yksilön kunnioitus Yhdessä tekeminen Toimintaa

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot