Malttia rasvasotaan! 4/10. Maaseudulle mahtuu menestystarinoita. 16 Arjen ihmettelystä syntyy uusia ideoita. 28 Mars home- ja kosteustalkoisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Malttia rasvasotaan! 4/10. Maaseudulle mahtuu menestystarinoita. 16 Arjen ihmettelystä syntyy uusia ideoita. 28 Mars home- ja kosteustalkoisiin"

Transkriptio

1 Itä-Suomen Yliopistolehti 4/10 Malttia rasvasotaan! 16 Arjen ihmettelystä syntyy uusia ideoita 28 Mars home- ja kosteustalkoisiin 36 Huippu-urheilijakin ehtii opiskella Maaseudulle mahtuu menestystarinoita. sivu 2

2 Sisältö Pääkirjoitus 1 Ajassa 2 9 Pöhinästä poikii uutta ajattelua 2 Maaseutu on aina joutunut etsimään uusia menestyksen avaimia. Saskatoon Pohjois-Karjalan oma superfood? 6 Maaseudulle kehitetään paikallisten raaka-aineiden bioaktiivisiin yhdisteisiin perustuvaa jatkojalostustoimintaa. Yhtenäiskoulussa vastaus maaseudun kouluongelmiin? 7 Anttola lähti ensimmäisten joukossa kehittämään yhtenäiskoulua yhteistyössä yliopiston kanssa. Tieteessä Voista ei tullut terveellistä 10 Rasvaa voi syödä reippaastikin, kunhan laatu on oikea. Ursula Schwabista Ravitsemusvaikuttaja Ravitsemussuositukset perustuvat vankalle tutkimusnäytölle. Susikeskustelun uudet aatteet 14 Ekosysteemipalvelujen näkökulma tuulettaa suomalaista susikeskustelua. Grafeeni maailman vahvin materiaali 16 Parhaat ideat syntyvät usein arjen tapahtumia ihmetellessä. Uusia näkökulmia silmänpohjan ikärappeuman hoitoon 18 Kehitteillä olevilla uudenlaisilla hoitomuodoilla pyritään ehkäisemään taudille tyypillisten verkkokalvon proteiinikertymien syntyä. Lääkekello korvaushoidon tueksi 20 Elektronista lääkehoidon seurantalaitetta testataan opioidikorvaushoidossa olevilla. Tutkimus kartoittaa maaseutumatkailijat 22 Suomessa ja Tyrolissa matkailevat vertailussa. Vastakkainasettelua murtamaan 24 Alaistaitoihin liittyvä keskustelu kyseenalaistaa perinteisen käsityksen johtamisen osapuolten vastakkainasettelusta. Saima 4/10 Zhou Alin johdolla kiinan kielen saloihin 30 Taiteen keinoista apua kiinan opetukseen. OPETUKSESSA Huippu-urheilija kampuksella 31 Huippu-urheilun ja yliopisto-opiskelun yhdistäminen vaatii ketteryyttä. Salakieltä ja laivanupotusta 34 Tiedekerhoissa lapset pääsevät uppoutumaan tieteen ilmiöihin. Myynnin johtamisen opettaminen alkaa 36 Koulutuksella vastataan yritysten tarpeisiin. Iloisia ja motivoituneita opiskelijoita 38 HTK-hanke toi avoimen yliopiston väylän kautta paljon uusia oikeustieteiden opiskelijoita. Kampuksilla 39 KOLUMNI 40 Raija Komppula Miksi yritämme opettaa matkailijalle maantietoa? Kalenteri Takasisäkansi Väitän, että Robinson Crusoe taipuu moneksi Lyhyet TYÖSSÄ Yhteystiedot PL 1627, Kuopio Puh. (020) Toimitus Päätoimittaja Sari Eskelinen p Paino Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd Kuopio En ole nähnyt yhtään luotettavaa tutkimusta, joka kumoaisi käsityksen, että kova rasva on verisuonille haitallista. Helena Gylling sivuilla Yhtenäinen pätevöitymisjärjestelmä kosteus- ja homevaurioalan ammattilaisille 28 Rakennusinsinööri Helmi Kokotti koostaa yhteistyötahojen kanssa Suomen kosteus- ja homevaurioihin liittyvistä koulutuksista yhtenäisen suosituksen koulutusjärjestelmäksi. Toimittajat Ulla Kaltiala Marianne Mustonen Kari Salmela Valokuvaajat Varpu Heiskanen Raija Törrönen TAITTO Janne Kuivalainen Kopijyvä Oy Levikki 8500 kpl ISSN-L ISSN Saima ilmestyy 4 kertaa lukuvuodessa. Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2011.

3 Kalervo Väänänen Pääkirjoitus 1+1=3 Yliopistolla on kaksi perustehtävää. Ne ovat tutkimus ja siihen perustuva opetus. Yliopistolaissa osoitetaan myös kolmas tehtävä, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja alueellinen kehitys. Sen tärkeydestä kaikki olemme yhtä mieltä, mutta näkemykset tavasta toteuttaa sitä vaihtelevat suuresti. Paras perusta yliopiston yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle luodaan hyvän koulutuksen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen ja korkeatasoisen tutkimuksen kautta. Tätä viestii myös kirjoitukseni otsikko. Hyvä koulutus ei ole vain pelkkää tiedon jakamista. Se valmentaa opiskelijaa jatkuvaan tiedon päivittämiseen ja vallitsevien totuuksien epäilyyn. Se myös ruokkii opiskelijan uteliaisuutta ja vahvistaa hänen luovuuttaan. Hyvä koulutus valmistaa yhteiskunnan eri lohkoille niin valveutuneita työntekijöitä kuin luovia yrittäjiä. Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus puolestaan luo uutta tietoa, josta versoo niin sosiaalisia kuin tuotannollisia innovaatioita. Parinkymmenen vuoden aikana meille on syntynyt lukuisa joukko toimijoita oppilaitosten ja yritysten rajapintaan. Olemme uskoneet, että yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan kantaa yliopistoista yhteiskuntaan erilaisten projektien, selvitysten ja raporttien kautta. Toistaiseksi emme ole kuitenkaan saaneet tätä rajapintaa riittävän toimivaksi. Tämä korostaa yliopiston Paras perusta yliopiston yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle luodaan hyvän koulutuksen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen ja korkeatasoisen tutkimuksen kautta. perustehtävien merkitystä mutta samalla vaatii uusia tapoja teknologian ja tiedon siirtoon yliopistosta yrityksiin. Yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät valinnat tehdään kuitenkin päätettäessä koulutusohjelmista, niiden sisällöistä ja tutkimusstrategiasta. Hyvät koulutusohjelmat ja niiden ajanmukainen enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen katsova sisältö antavat opiskelijoille eväät uudistaa tätä yhteiskuntaa niin henkisesti kuin taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Hyvä tutkimusstrategia puolestaan sallii ajattelun ja uuden luomisen vapauden, mutta ottaa huomioon käytettävissä olevat resurssit. Se suuntaa tutkimusta aloille, joilla yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittämisen tarve on suurin. Tämän vuoksi yliopistolla on oltava valmiutta myös strategisiin valintoihin. Yliopisto voi vahvistaa erityisesti alueellista vaikuttavuuttaan huolehtimalla osaltaan siitä, että eri toimijat tekevät mahdollisimman saumatonta ja kokonaisuuden kannalta järkevää yhteistyötä. Toimimalla hyvässä yhteistyössä kumppaneidemme kanssa voimme parhaiten edistää koulutuksen ja tutkimuslöydösten muuttumista alueen ihmisten parhaaksi. Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto

4 teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Maaseutu on aina joutunut sopeutumaan ja etsimään uusia menestymisen avaimia. Pieniä ja suuria menestystarinoita mahtuu lähes jokaiseen maaseudun kuntaan. Pöhinästä poikii uutta ajattelua Suomalainen maaseutu on joskus kuin kirosana ja välttämätön taakka suomalaiselle veronmaksajalle. Väki, palvelut ja työpaikat pakenevat kasvukeskuksiin, eivätkä kylille enää jää asumaan kuin ne, joilla ei ole lähtemisen eväitä. Ehkä asetelma onkin päinvastainen. Maaseudulla asuvatkin ne, joilla on siihen kykyä ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen tehtävänä on yleensä tuottaa ja testata uusia maaseutunäkemyksiä ja ajattelunvälineitä sekä antaa maaseudulle uusia merkityksiä yhdistelemällä sellaisia asioita, joita ei aikaisemmin kenties ole osattu miettiä sen kohdalla. Olennaista olisi tutkia, mitä uusia merkityksiä maaseutu voi saada etenkin tulevaisuuden trendien ja muuttuvan koti- ja kansainvälisen kysynnän näkökulmasta, Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Ryhänen sanoo. Maaseudun uudet merkitykset näyttävät Ryhäsen mukaan täysin erilaisilta, jos niitä tarkastellaan maaseudun kolmijaon sijaan vaikkapa ekosystee- mipalvelujen tuottamisen tai maallemuuttajien elämätapareseptien näkökulmista. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella aluekehitys ja maaseutu ovat yksi tutkimuksen painoala. Yksi painoalan teema taas on kestävän kehityksen maaseutu, jossa tutkimuksen kohteina ovat muun muassa maaseudun palvelut ja kehittämistoiminta. Vaikka maaseutu kohtaa runsaasti haasteita globalisoituvassa maailmassa, on siellä myös opittu ottamaan härkää sarvista. 2 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

5 Ajassa Positiivista pöhinä tarvitaan Ryhänen suunnittelee parhaillaan Itä- Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Aducatessa Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutusta, jossa auotaan ikkunoita pohjoiskarjalaisen maaseudun vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Hän peräänkuuluttaa maakuntaan positiivista pöhinää. Maaseudun uusiin näkymiin ja ideoihin innostamisessa ja esiin saamisessa on tärkeää edistää ihmisten välistä sosiaalista pöhinää eli luottamuksellista vuorovaikutusta. Tutkija Esko Lehto on perehtynyt luovan toiminnan aikaansaamaan hanketoimintaan useissa eri tutkimusprojekteissa. Hänen havaintojensa perusteella maaseudun väestöstä on löytynyt luovaa hulluutta jo pitkään. Ilomantsia voidaan pitää esimerkkinä kunnasta, joka erilaisten kehittämishankkeiden kautta on pyrkinyt löytämään uudenlaisia elämisen eväitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Jo 1960-luvulla kunnassa lähdettiin kehittämään marjanviljelyä, joka seuraavilla vuosikymmenillä tarjosi elannon monelle ilomantsilaiselle ruokakunnalle. Tuli 1990-luku ja kotimaisille marjamarkkinoille alkoi virrata halpaa ulkomaalaista marjaa. Samaan aikaan Suomen EU-jäsenyyden myötä alkoholipolitiikka vapautui. Ilomantsilaisessa Peltohermanni-yrityksessä havaittiin sopiva markkinarako ja sen toiminnan seurauksena ryhdyttiin puuhaamaan marjaviinikoulua, josta hakivat oppia niin paikkakuntalaiset kuin muualta tulleet. Ajatuksena oli lähteä jalostamaan paikallista marjaa, mikä oli tärkeää paikallisille yrittäjille. Koulutuksen käyneet veivät tietoa eteenpäin, mutta marjaviinikoulutuskin oli oman aikansa buumi, Lehto toteaa. Maaseudun menestystarinat Lehdon mukaan kunnat ovat usein olleet aktiivisesti mukana erilaisessa hanketoiminnassa ja tukeneet sitä. Kunnan rooli tuli selvästi esiin, kun Lehto yhdessä Jukka Oksan kanssa tarkasteli maaseudun menestystarinoita kuuden maan vertailututkimuksessa. Tutkimuskohteet olivat alueita, jotka sijaitsivat syrjässä keskusalueilta, mutta olivat kuitenkin onnistuneet kehittämään menestyvää toimintaa. Suomessa tutkimuskohteena oli Sotkamo, jossa Vuokatin hiihtoputki sekä kuntaan perustettu biolaboratorio olivat osoittautuneet toimiviksi konsepteiksi. Kummassakin hankkeessa yrittäjät tekivät yhteistyötä kunnan viranomaisten ja päättäjien kanssa. Sotkamoa voidaan pitää eräänlaisena kehittäjäkuntana. Sielläkin kunnallisessa päätöksenteossa on niin sanottuja lanamiehiä, jotka uskaltavat kertoa kantansa. Mutta kun asioista on riittävästi keskusteltu, ollaan kuitenkin yksimielisesti päätetyn linjan takana, Lehto arvioi Sotkamon menestystarinoiden taustatekijöitä. Mutta mitä ovat ne eväät, jotka Sotkamosta voisi siirtää muualle Suomeen? Lehto muistuttaa, että eväiden pitää löytyä paikallisista vahvuuksis- Ei ole yhtä homogeenista maaseutua, vaan erilaisia maaseututoiveita ja -ratkaisuja. 4/2010 3

6 Monista kylien aktiivitoimijoista onkin tullut hankemaailman asiantuntijoita. ta. Sotkamon, sen luonnon ja ihmisten siirtäminen ei ole kovin helppoa. Sen sijaan kaikkialla Suomen maaseudulla paikalliset ihmiset kannattaisi saada yhteiseen toimintaan. Yhdessä tekeminen kannustaa oppimaan omista ja muiden toimijoiden kokemuksista ja käytännöistä. Yhdessä tekemällä voi syntyä uusia oivalluksia. Kuntaliitos aktivoi Karttulassa Aina yhdessä tekeminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Kyläläisten aktivoimista ja aktivoitumista parhaillaan tarkasteleva erikoistutkija Tuija Mononen on havainnut, että erilaiset kylien väliset ristiriidat ovat usein yhteistoiminnan esteenä. Mononen on haastatellut kahdessa pohjoissavolaisessa kuntaliitoskunnassa, Kangaslammella ja Karttulassa, asuvia henkilöitä ja tutkii, miten kansalaisaktivismi on liitostilanteessa herännyt. Kangaslampi liitettiin Varkauteen vuonna 2005 ja Karttula liitetään Kuopioon vuonna Karttula on mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä sitä on pidetty eräänlaisena ideaalitapauksena kuntaliitoskeskustelussa, koska kuntalaiset ovat saaneet alusta saakka olla mukana vaikuttamassa. Kangaslammella kuntaliitos ei ole aktivoinut kyliä yhteisten tavoitteiden taakse. Päinvastoin eri kyläaktiivien välillä on isojakin konflikteja, koska eri kylät haluavat kehittää omaa aluettaan. Kangaslammella ei ajatella, että yhdessä kehittämällä voitaisiin hyödyttää kaikkia. Taustalla on myös vanhoja kaunoja, joita kuntaliitos on nostanut pintaan. Kun tilanne kylillä on tällainen, on kehittämistoiminta hankalaa. Karttulassa tutkija taas törmäsi kiinnostavaan ilmiöön. Siellä yksi kylä nousi puolustamaan kuntaliitosta niin voimakkaasti, että on valmis liittymään Kuopioon oma-aloitteisesti, ellei kuntaliitos jostakin syystä toteutuisikaan. Kyläläiset ovat olleet kyllästyneitä Karttulan kunnallispolitiikkaan ja kehittämistoimiin. Mahdollisuus irrottautua emokunnasta oli esillä kyläkokouksessa. Näin voidaan toimia, jos yli puolet kylän asukkaista kannattaa irrottautumista eikä kylän väkiluku ylitä viittä prosenttia koko kunnan väkiluvusta. Mononen pitää ajatusta tutkimuksellisesti innostavana nykyisen kuntaliitoskeskustelun melskeissä, sillä se tarjoaa yhden väylän kansalaisaktiivisuuden kanavoimiseksi. On kiinnostavaa, miten ne kuntaliitosalueilla olevat kylät, jotka eivät ole tyytyväisiä uuden emokunnan toimintaan, toimivat jatkossa. Tutkimuksen esimerkki kertoo siitä, etteivät maaseutukylien asukkaat ole luovuttaneet vaan haluavat, että se oma kylä voi hyvin. Maaseutukylien aktiivisuutta on osaltaan ruokkinut Leader-toiminta, jonka kautta kylille on saatu kehittämisrahaa. Monista kylien aktiivitoimijoista onkin tullut hankemaailman asiantuntijoita. Leader-toiminta on hyvä esimerkki maaseudun uudenlaisesta aktiivisuudesta. Osallistavaa yhdyskuntasuunnitelua? Myös tutkija Jukka Sihvonen näkee Leader-toiminnan keskeisenä kylien kehittämistoiminnan aktivoijana. Vaikka kaupunkilaisen silmissä erilaiset kylätoimintahankkeet pistoaitojen rakentamisineen ja maiseman raivaamisineen saattavat näyttää puuhastelulta, toiminta on sitonut kyläläisiä ja eri kyliä yhteen. Toisaalta kylätoiminta on monissa maaseutukunnissa kanavoinut aktiivisuutta kyliin, mikä on osaltaan saattanut näivettää kirkonkyläläisten aktiivisuutta. Kirkonkylissä tilanne on samankaltainen kuin kaupungeissa, joissa kunta omalla palvelutoiminnallaan huolehtii esimerkiksi maisemanhoidosta ja katuvaloista. Sihvonen tutkii maaseudun väestön osallistumista ja osallistamista tutkimushankkeessa, jossa pureudutaan kirkonkylien mahdollisuuksiin ja eheyttävään yhdyskuntasuunnitteluun. Äkkiseltään eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu kuulostaa metropolialueiden ja suurempien kaupunkien tarpeisiin sovellettavalta mallilta, mutta tutkija Sihvosen mukaan sitä sovelletaan jo myös maaseutumaisten alueiden yhdyskuntarakenteen suunnitteluun. Hankkeessa tutkitaan eteläsavolaista Mäntyharjua, uusmaalaista Pohjan kirkonkylää sekä pohjoiskarjalaista Liperiä. Yksi hankkeen tutkimuskysymys on, kuinka asukaslähtöinen kyläsuunnittelu liittyy eheyttävään suunnitteluun. Eheyttävässä yhdyskuntasuunnittelussa perusajatus on, ettei yhdyskuntarakenne hajaantuisi nykyisestä. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi joukkoliikenteen tehokkaamman käyttämisen ja sitä kautta esimerkiksi päästöjen vähenemisen. Olennaista on liikenteen vähentäminen. Jos työpaikat sijaitsisivat lähempänä, ei ihmisten tarvitsisi ajaa niin 4 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

7 Ajassa paljon. Eheyttävässä yhdyskuntasuunnittelussa ympäristönäkökulma onkin keskeinen. Käytännössä eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu tarkoittaisi muun muassa sitä, että asutusta ohjattaisiin maaseudulla keskustaajamiin ja kehittyviin kyliin, joissa esimerkiksi on jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. Olennainen kysymys on, mitä tavoite merkitsee maaseutuasumisen kannalta. Yksi puoli eheyttävää yhdyskuntasuunnittelua on Sihvosen mukaan myös mukaan myös rakennetun ympäristön suunnittelu, jossa ajatuksena on, että kirkonkylistä rakennettaisiin niin houkuttelevia, että ne vetäisivät puoleensa väkeä ja työpaikkoja. Monet kehittyvien kaupunkialueiden läheisyydessä sijaitsevat kirkonkylät ovat taantuneet, kun väki pakkaantuu lähelle kaupungin rajaa syntyneisiin taajamiin. Kaupungeissa kaupunkikeskustayhdistykset ovat vieneet asukaslähtöistä suunnittelua eteenpäin. Maaseutuajattelu uusille urille Ryhänen on tutkimuksissaan tarkastellut muun muassa maaseudun paikallista kehittämistä, maaseudun tietoyhteiskuntakehitystä sekä maaseudun innovaatioympäristöjä alue ja On tärkeää edistää ihmisten välistä sosiaalista pöhinää eli luottamuksellista vuorovaikutusta. -kuntatutkimuskeskus Spatian toimeksiannoista. Nurmeksessa asuvana hän on itse esimerkki siitä, kuinka maaseudun pelastajaksi 1990-luvulla povattu etätyö voi toimia. Tai Ryhäsen mielestä pitäisi puhua ennemminkin lähityöstä. Etätyöajattelussa työnantajaorganisaatio määrittää sen, että olet etäällä ja teet etätyötä. Lähityön näkökulmasta taas kaikki se, mitä työhön tarvitaan, on käden ulottuvilla: omat aivot ja henkiset voimavarat, osaaminen, rauhallinen lähiympäristö, luova työprosessi, arjen pienet ja tärkeät asiat sekä tarvittaessa myös ulkopuoliset suhteet tietoverkkojen välityksellä. Nyt kun tällaisen lähityön tekeminen olisi teknologisesti joustavaa, on ajatus etätyöstä suomalaisen maaseutupolitiikan yhtenä kulmakivenä väistynyt taka-alalle. Ryhäsen mukaan koko suomalaisen maaseutuajattelun pyörä pitäisi kääntää uusille urille. Ajatuksellinen ja toiminnallinen jakolinja maaseudun nykymuutoksessa syntyy perinteiseen maaseutuajatteluun luottavien ja sitä säilyttämään pyrkivien sekä toisaalta rohkeasti tulevaisuuteen katsovien ja maaseutua uudistamaan pyrkivien välillä. Uudessa näkökulmassa painotetaan Suomen maaseudun luontaisia ja suhteellisia vahvuuksia sekä maaseudun uutta asemointia kansainvälisessä työnjaossa ja kilpailuympäristössä. Maaseutua pitäisi Ryhäsen mielestä tarkastella kysyntälähtöisesti ja pohtia, millaista uutta hyvinvointia, tuotteita ja palveluja Suomen maaseutu voisi tuottaa, kenelle ja miten. Iso maaseudun tulevaisuuden kysymys on, syntyykö maaseudulle uutta ajattelua ja tekemisen kulttuuria, instituutioita ja käytännöllisiä ratkaisuja, jotka tukevat sen muuttumista kysyntälähtöiseksi, osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Olennaista uudessa maaseutuajattelussa on ymmärtää, ettei ole yhtä homogeenista maaseutua, vaan erilaisia maaseututoiveita ja -ratkaisuja, joiden ympärille rakentuu jatkuvasti muuttuva ja aiempaa monipuolisempi maaseuturakenne. 4/2010 5

8 teksti Marianne Mustonen kuva Yrjö Koivula Saskatoon Pohjois-Karjalan oma superfood? Uutta yritystoimintaa Pohjois- Karjalaan luonnon funktionaalisista aineista ( ) -hankkeen tavoitteena on selvittää keinoja, joilla maatilojen yhteyteen ja maaseudulle voidaan kehittää paikallisten raaka-aineiden bioaktiivisiin yhdisteisiin perustuvaa jatkojalostustoimintaa ja synnyttää alueelle uutta yritystoimintaa. EU-rahoitteisessa hankkeessa koulutetaan paikallisia viljelijöitä, tehdään tutkimusta ja tiedotetaan funktionaalisista kasveista ja marjoista alueen asukkaille. Hankkeessa mukana olevalla Itä- Suomen yliopiston biologian laitoksella tutkitaan erityisesti kasvien ja marjojen terveysvaikutteisia aineita, kasvien suoja-aineita sekä kasveista ja sienistä saatavia väriaineita. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on ollut esimerkiksi suomuorakas, josta saadaan harvinaista sinistä väriainetta Suomuorakasta on luonnossa todella paljon tarjolla. Sienistä saatavia väriaineita voitaisiin käyttää esimerkiksi luontoa vähemmän kuormittavina painoväreinä, kertoo biologian laitoksen professori Riitta Julkunen-Tiitto. Yksi kiinnostavimmista tutkimuksen kohteena olevista marjoista taas on kanadalainen saskatoon eli marjatuomi- pihlaja. Se saapui Suomeen jo vuonna 1995, mutta vasta nyt sitä on ryhdytty kasvattamaan enemmän kaupallisessa tarkoituksessa muun muassa Pohjois- Karjalassa. Saskatoon eli saskamarja on funktionaalinen marja, joka sisältää yli 30 erilaista terveysvaikutteista yhdistettä antosyaaneista flavonoideihin. Itä-Suomen yliopistossa on laajat mahdollisuudet tutkia solutason vaikutusta. Terveysvaikutteisten aineiden pitoisuudet ovatkin saskatoonissa todella korkeita, sanoo biologian laitoksen projektitutkija Anu Lavola. Saskatoonissa on erityisen paljon yhtä tiettyä tyyppiä antosyaania, joka on huomattavasti enemmän kuin mustikassa. Saskamarjaa voitaisiin käyttää verensokerin tasapainottamisessa, liikalihavuuden hoidossa ja jopa ehkäisemässä syöpäsolujen kasvua. Tuoreena syötyä saskamarjaa voitaisiinkin sanoa paikalliseksi superfoodiksi. Pohjois-Karjala voisikin olla Suomen saskamarja-alue, sillä näissä olosuhteissa marjoihin muodostuu erittäin hyvät ainesosat. Lavolan mukaan saskatoon olisi viljelijälle varsin järkevä valinta, sillä marja on ainakin vielä tauti- ja mikrobivapaa. Sillä on myös yksi erittäin hyvä kilpailuvaltti sen kukat kestävät jopa -8 asteen pakkasta. Taimien kasvatus on helppoa ja pensaat alkavat tuottaa marjoja vasta kolmesta viiteen vuoden kuluttua istutuksesta. Marja on myös maultaan makea, toisin kuten esimerkiksi tyrni. Saskamarjaa ei vielä ole juurikaan markkinoitu Suomessa, joten sitä ei osata vielä kysyä torilla tai kaupoissa. Marjan hinnoittelu ei myöskään ole vakiintunutta, joten kilohinta saattaa paikoin vaihdella kovastikin, toteaa Julkunen-Tiitto. 6 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

9 teksti Kari Salmela kuvat Kari Salmela, Varpu Heiskanen Ajassa Yhtenäiskoulussa vastaus maaseudun kouluongelmiin? Yhtenäiskoulujen määrä kasvaa maassamme nopeaa tahtia. Sadat koulut ovat toteuttaneet 1990-luvun lopulla voimaan tulleen perusopetuslain ja -asetuksen antaman mahdollisuuden siirtyä yhtenäiskouluun. Nykyään Mikkeliin kuuluva Anttola lähti kymmenen vuotta sitten ensimmäisten joukossa liikkeelle. Tuolloin itsenäisessä kunnassa ei ollut yläkoulua ja oppilaat kulkivat 30 kilometrin päähän lähimpään yläkouluun. Saimme palkattua oppilaiden kuljetuskustannusten hinnalla tarvittavan määrä opettajia, muistelee Anttolan yhtenäiskoulun rehtori Kimmo Tanttu. Yhtenäiskoulun perustamisen vaikuttavuudessa yksi mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy koulumaailman ulkopuolelta luvulla anttolalaiset nuoret voivat huonommin kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Uuden tutkimuksen mukaan anttolalaiset nuoret ovat viime vuosina voineet keskimääräistä paremmin. Tähän nähden heidän hyvinvointinsa on lisääntynyt, sanoo Tanttu. Kilpisjärvi Helsingin Viikki Kimmo Tanttu toimii myös Suomen yhtenäiskouluverkoston puheenjohtajana. Tehtävässään hän on kiertänyt lähes kaikki maamme yhtenäiskoulut. Kouluverkkoaan miettivälle kunnalle, varsinkin pienelle kunnalle, yhtenäiskoulu on oikein toteutettuna hyvä ratkaisu. Esimerkiksi käy Kilpisjärven yhtenäiskoulu, jossa on luokat 1 9, oppilaita on 21 ja opettajia 3. Se toimii valtavan hyvin. Lähimpään peruskouluun on matkaa Kilpisjärveltä noin 148 kilometriä. Muuten kilpisjärveläiset yläkoululaiset joutuisivat asumaan asuntoloissa. Nyt yhtenäiskoulu turvaa sen, että he pääsevät kulkemaan kotoa käsin. 4/2010 7

10 Maamme pienimmässä yhtenäiskoulussa on kolme opettajaa ja 21 oppilasta luokilla 1-9. Anna-Liisa Kosonen on Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston varajohtaja. Anttolan yhtenäiskoulun rehtori Kimmo Tanttu johtaa myös Suomen yhtenäiskouluverkostoa. Puolet Kilpisjärven opetuksesta tulee Viikin yhtenäiskoulusta Helsingistä etäopetuksena verkkoa pitkin. Tällä on turvattu, että kilpisjärveläiset yläkoululaiset saavat pätevää opetusta kaikissa aineissa. Etäopetus on toiminut kymmenen vuotta, sanoo Tanttu. Haaste opettajille ja opettajakoulutukselle Anttolan yhtenäiskoulussa on saman katon alla koululaisia esikoululuokasta 9-luokkaan. Oppilaita on runsas 200. Yksi opettaja vetää samaa ryhmää luokat 1 4:ään ja seuraava luokat 5 9. Opettajan ammattitaidolle yhtenäiskoulussa työskentely on tuonut omat haasteensa. On paljon vaativampaa olla opettajana yhtenäiskoulussa kuin erilliskoulussa. Jos ajatellaan vaikka meidän koulumme ainelehtoreita, jotka ottavat viidenneltä ryhmän vastaan, niin siinä pitää viiden hallita vuosikurssin asia, sanoo Tanttu. Hän muistuttaa, että viidesluokkalaisten kanssa on kyettävä puhumaan yksinkertaisemmin kuin yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Yhtenäiskoulun alkuperäisenä ideana on, että luokanopettajalla on myös jonkun aineen opettajapätevyys tai päinvastoin luvulla kun Mikkelin seudulle tarvittiin opettajien kaksoispätevyyskoulutusta, otin yhteytä silloisen Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitokselle sekä Jyväskylän yliopistoon. Lähdin silloin valmisteleman sitä väylää, mikä mahdollistaisi sen kaksoispätevyyden luokanopettajille ja aineenopettajille. Jyväskylässä tosin sanottiin, että tuo ei tule ikinä onnistumaan, Savonlinnassa työhön tartuttiin. Silloin täällä suunniteltiin teknisen käsityön puitteissa sen linjan avaamista. Ei siinä mennyt kuin muuta vuosi, kun näitä linjoja alkoi muissakin yliopistoissa avautumaan. Tanttu muistaa tapauksen 1990-luvulta, kun hän kiersi muissakin yliopistoissa kertomassa yhtenäiskouluajatuksesta. Eräs rehtori tokaisi, että et kai sinä kuvittele, että luokanopettajista olisi kielten lehtoreiksi. No, maailma muuttui siinäkin yliopistossa parin vuoden sisällä, Tanttu nauraa. Entä minkälaiset ovat oppimistulokset yhtenäiskouluissa? Toistaiseksi niistä ei Tantun mukaan ole kuin näppituntuma. Omassa koulussani niitä ei ole testattu, mutta mitä olen monelta rehtorilta kuullut, niin oppimistulokset paranevat, hän vakuuttaa. Koulutus kaksoispätevyyteen lisääntyy Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella kaksoispätevyyden suorittaneita olivat ensin kotitalouden ja käsityön opettajaksi valmistuneet, joilla oli pakotettu englanti tai matematiikka sivuaineena aina vuoteen Sittemmin vuonna 2002 saatiin sivuainevalikoimaan aineenopettajille myös luokanopettajan monialaiset opinnot. Sen jälkeen Savonlinnasta on valmistunut aineenopettajia, joilla on luokanopettajan pätevyys. Luokanopettajiksi opiskelevat ovat 8 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

11 Ajassa Millä saada 8-luokkalaiset menemään kiltisti parijonossa kirkkoon? Tässä vastaus Anttolasta: yläkoululaisilla on oma kummioppilas alakoulusta. Tutkimustietoa yhtenäiskoulujen oppimistuloksista ei vielä ole olemassa, mutta yhtenäiskoulujen rehtorien arvioiden mukaan ne ovat parantuneet. Ratkaiseeko yhtenäiskoulu pienten kuntien kouluongelmia? voineet ottaa kotitalouden tai käsityön sivuaineeksi ja saaneet pätevyyden opettaa näitä aineita koulussa. Joensuussa samaten 2000-luvun alussa tuli aineenopettajalle mahdolliseksi suorittaa luokanopettajan monialaiset opinnot, mutta tätä mahdollisuutta ei ole kovin paljoa käytetty. Tämä johtuu varmaan siitä, että aineenopettajan tutkinnon ja monialaisten opintojen opintopistemäärä on aika suuri ja se ei ole houkutellut opiskelijoita jatkamaan opintojaan, vaan he ovat siirtyneet työelämään oman aineensa opettajiksi, arvioi professori Anna-Liisa Kosonen Savonlinnan kampukselta. Kosonen toimii varajohtajana soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla. Joensuussa alkaa ensi vuonna koulutusohjelma, jossa saa aineenopettajan pätevyyden joko matematiikassa, fysiikassa tai kemiassa, sekä voi halutessaan suorittaa luokanopettajan monialaiset opinnot, jolloin henkilöllä on myös luokanopettajan pätevyys. Kokeiluun otetaan ensi syksynä 20 opiskelijaa luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan puolella. Luokanopettajapuolella on myös 20 opiskelijan kiintiö. Kaksoispätevyyden hankkineet opettajat ovat työllistyneet erittäin hyvin. 4/2010 9

12 teksti Ulla Kaltiala kuvat Raija Törrönen Julkisuudessa on kuluneena syksynä kiistelty ruokavalion rasvoista. Uusin rasvasota alkoi ja voin myynti kasvoi, kun Yleisradion MOT-ohjelma esitti, että suositukset kovan rasvan välttämisestä olisivatkin aiheettomia. Rasvaa voi kyllä suositusten mukaan syödä reippaastikin, kunhan sen laatu on oikea. 10 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

13 Tieteessä Voista ei tullut terveellistä En ole nähnyt yhtään luotettavaa tutkimusta, joka kumoaisi käsityksen, että kova rasva on verisuonille haitallista. Sen tiedetään nostavan veren kolesterolitasoa, mikä puolestaan kasvattaa sydän- ja verisuonitautien vaaraa, toteaa pitkän linjan rasvatutkija, professori Helena Gylling. Toisinajattelijoille Gylling muistuttaa, ettei tutkimusten tulkinta aina ole helppoa. Nyt keskustelua ovat herättäneet eräät meta-analyysit eli aikaisempien tutkimusten tuloksista tehdyt kokoomatutkimukset, joiden mukaan tyydyttyneen rasvan saanti sinänsä ei olisi yhteydessä sydänsairauksien ilmaantuvuuteen. Toisaalta osin samoissa sekä muissa uusissa meta-analyyseissä on osoitettu, että kovan rasvan korvaaminen pehmeällä vähentää selvästi sydäntapahtumien riskiä. Lisää painoarvoa on saanut myös hiilihydraattien merkitys. Jos vähentää tyydyttyneen rasvan käyttöä, mutta syökin sen sijaan enemmän vaaleaa leipää ja makeaa, voi joutua ojasta allikkoon. Niin sanotut nopeat hiilihydraatit vaikuttavat epäedullisesti sokeri- ja rasvaaineenvaihduntaan ja sydänsairauksien riskiin. Rasvaa voi kyllä suositusten mukaan syödä reippaastikin, kunhan sen laatu on oikea. Suositusten mukaan rasvan osuus saa olla jopa kolmannes energiansaannista, mutta kovasta rasvasta ei pitäisi tulla yli kymmentä prosenttia energiasta. Suurimman osan rasvasta tulisi olla pehmeää. Kovalla rasvalla tarkoitetaan tyydyttyneitä, lähinnä voi-, maito- ja lihatuotteista saatavia rasvoja sekä transrasvahappoja, joita saadaan pieniä määriä teollisten elintarvikkeiden kovetetuista rasvoista. Pehmeitä eli kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja on erityisesti kasviöljyissä ja -margariineissa sekä kalassa. Mukana kasvistanolien menestystarinassa Helena Gylling jäi syksyllä eläkkeelle Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professorin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen ravitsemuksen yksikön ylilääkärin tehtävistä. Hän jatkaa kuitenkin tutkimustyötään Biomedicum Helsingissä ja kuopiolaisen tutkimusryhmänsä etäjäsenenä. Gylling on tutkinut erityisesti kolesterolin ja kasvisterolien aineenvaihduntaa kansansairauksissa. Hän on ollut jo kaksi vuosikymmentä mukana suomalaiseen elintarvikeinnovaatioon Benecoliin liittyvässä tutkimuksessa. New England Journal of Medicine -lehdessä vuonna 1995 julkaistua tutkimusta, joka osoitti, että kasvistanoliestereillä täydennetty kasvimargariini auttaa laskemaan seerumin kolesterolitasoa, pidetään yhtenä viime vuosikymmenten merkittävimmistä ravitsemustutkimuksista maailmassa. - Kovan rasvan vaikutukset elimistössä tunnetaan hyvin, Helena Gylling toteaa. Kasvistanolien vaikutus kolesteroliin tunnettiin ennestään, mutta liukoisen muodon kehittäminen mahdollisti niiden liittämisen elintarvikkeisiin. Oli tärkeää, että saatiin uusi keino ruokavaliohoitoon pilleripurkin sijaan. Sittemmin markkinoille on tullut kasvistanolituotteiden lisäksi kasvisteroleilla täydennettyjä elintarvikkeita ja niiden kirjo on laajentunut jogurtteihin ja juomiin. Sekä kasvistanolit että kasvisterolit muistuttavat rakenteeltaan kolesterolia, ja ne alentavat veren kole- 4/

14 Verisuoniin kertyvä kolesteroli ei tunnu miltään, ennen kuin on tosi kyseessä. sterolipitoisuutta vähentämällä kolesterolin imeytymistä suolistosta. Viime vuosina on kuitenkin keskusteltu siitä, ovatko kasvisterolit sittenkään turvallisia vai voisivatko ne kolesterolin tavoin edistää verisuonten kalkkeutumista. Toisin kuin kasvistanolit, kasvisterolit nimittäin imeytyvät elimistöön jossain määrin. Kasvisteroliaineenvaihdunta tunnetaan edelleen huonosti ja siinä riittää tutkimuskenttää. Kasvistanolit sen sijaan tiedetään turvallisiksi. Tutkimme niitä jatkuvasti eri näkökulmista, olemme esimerkiksi havainneet ne hyödyllisiksi myös metabolisessa oireyhtymässä ja diabeetikoilla. Nykysuosituksen mukaan yli kahden gramman päiväannos kasvistanolia ei tuo lisähyötyjä, mutta hiljattain osoitimme yhdessä hollantilaisten tutkijoiden kanssa, että teho paranee edelleen annoksen kasvaessa. Kolesteroli ei tunnu Vaikka ravitsemushoito on ensimmäinen askel kohonneen kolesterolin hoidossa, kaikille se ei riitä. Jos ruokaremontti ei auta ja suvussa on sepelvaltimotautia, kolesterolilääkitys on tarpeen, Gylling kiteyttää. Hän pitää vastuuttomina median uutisoimia kannanottoja kolesterolilääkkeiden turhuudesta. Lääkityksen vaihtoehtojen ja yksilöllisten riskien arvioiminen on potilaan ja hoitavan lääkärin välinen asia. Niiden, jotka näitä näkemyksiä ulkopuolelta esittävät, pitäisi olla paikalla, kun lääkityksestä luopunut potilas saa infarktin. Verisuoniin kertyvä kolesteroli kun ei tunnu miltään, ennen kuin on tosi kyseessä. Gylling tuumaa, että suomalaisessa ravitsemus- ja terveyskeskustelussa pääsevät kuuluviin puolivillaisetkin näkemykset, koska asiantuntijoiden yhteisö on meillä pieni. Hän itse oppi tutkijalle tarpeellista nöyryyttä työskennellessään joitakin vuosia USA:ssa. Perspektiivi oli toinen, kun kovatasoisia asiantuntijoita oli muutaman sijaan satoja ja joukossa nobelisteja. Se vahvisti tarvetta oman tietämyksen syventämiseen. Vuosien varrella syventynyt asiantuntemus on arvossaan Gyllingin nykyisissä luottamustehtävissä Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnassa ja Maanpuolustuksen tieteellisessä neuvottelukunnassa. Niin kauan kuin pystyn, haluan jatkaa myös tutkimustyötä. Paljon mielenkiintoista on tekeillä. 12 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

15 teksti Ulla Kaltiala kuvat Raija Törrönen Tieteessä Ravitsemussuositukset perustuvat vankalle tutkimusnäytölle Ursula Schwabista Ravitsemusvaikuttaja 2010 Ravitsemussuositukset tuskin muuttuvat radikaalisti lähivuosina. Joitakin tarkennuksia ehkä tulee esimerkiksi D- vitamiinin saantisuosituksiin, arvioi kliininen opettaja, dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Ravitsemusvaikuttajaksi 2010 valittu Schwab tutkii ja opettaa yliopistossa ja toimii ravitsemusterapeuttina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Me- Ursula Schwabilta on tänä syksynä kysytty tavallista useammin, miksi ravitsemussuositukset neuvovat yhtä ja tiedotusvälineet toista. diassa hän on esillä terveellisen ruoan puolestapuhujana. Ravitsemusterapeuttien yhdistys perusteli Schwabin valintaa muun muassa sillä, että hän tekee antaumuksella työtä vahvasta halusta parantaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Luottamustehtävissään hän on mukana vaikuttamassa myös ravitsemussuosituksiin, jotka ovat ehkä kadunmiehelle kaukainen asia, mutta terveydenhuollon henkilökunnalle tärkeä ravitsemusneuvonnan ohjenuora. Ne on tehty väestön turvaksi. Kun on yhteiset suositukset, potilas saa samat luotettavat ohjeet, asioipa hän terveyskeskuksessa Utsjoella tai Helsingissä. Schwab kuuluu sekä Sydänliiton hallitukseen että Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan ja on toinen Suomen edustaja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia parhaillaan päivittävässä projektiryhmässä. Suositusten saattaminen ajan tasalle edellyttää johtopäätösten tekoa viime vuosien tutkimustiedosta eri ravintoaineisiin perehtyneissä asiantuntijaryhmissä. Kommentointikierroksineen uudistus vie neljä vuotta, ja suositukset julkaistaan vuonna 2013.Schwab on mukana ryhmässä, joka käy läpi rasvoihin liittyvää tutkimusta. Kahlattavana on tutkimusabstraktia ja nivaska kulkee mukana töistä yöpöydälle. Tarkastelemme rasvan laadun vaikutusta muun muassa kasvuun, kehitykseen ja sairauksien riskiin. Ravitsemussuositukset on tehty väestön turvaksi. Vaikuttaako rasvakohu urakkaan? Siten ehkä, että teemme tavallistakin huolellisempaa työtä. Uusi tutkimus näyttää tuovan vain lisää tukea suosituksille välttää kovaa ja suosia pehmeää rasvaa.ryhmä joutuu pohtimaan, pienennetäänkö kovan rasvan saantisuositusta kymmenestä seitsemään prosenttiin energiansaannista. Näin on tehty USA:ssa ja samalla linjalla ovat Suomessa Sydänliiton uudet suositukset. Itse odotan kiinnostuneena myös, millaisiin suosituksiin päädytään D- vitamiinin osalta. Sen saanti on meillä niukkaa. On ajateltu, että valoisana vuodenaikana D-vitamiinia sentään syntyy auringon ansiosta iholla, mutta nyt tiedetään, että luonnonvaloa on siihen tarpeeksi vain heinäkuussa.pohjoismaisten suositusten ilmestyttyä Suomi ja muut Pohjoismaat uudistavat kansalliset suosituksensa. Suomessa suositukset antaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Pohjoismaisten suositusten linjoista ei niissä perinteisesti muuten poiketa, mutta ruoka-aineiden tasolla otetaan huomioon kansallinen ruokakulttuuri, kuten Suomessa marjojen ja perunan käyttö. 4/

16 teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen, Jari Peltomäki Susikeskustelun uudet aatteet Ekosysteemipalvelujen näkökulma tuulettaa suomalaista susikeskustelua ja etsi oikeutusta suden suojelulle. Tulisi kehittää ja ottaa käyttöön myös uusia ja nykyistä kannustavampia ohjauskeinoja. Suomalainen susikeskustelu on pitkään polkenut jokseenkin paikoillaan ja keskustelu kulminoituu lähinnä suojelusta aiheutuviin kustannuksiin. Ja kuitenkin sudella on oma paikkansa yhteiskunnassa ekosysteemipalvelujen tuottajana. Ekosysteemipalvelukäsitteen avulla voidaan tunnistaa ne hyödyt, joita susien suojelusta seuraa, tutkija Suvi Borgström huomauttaa. Borgström syventyy tekeillä olevassa oikeustieteiden alan väitöskirjassaan suden suojelulainsäädäntöön sekä sen soveltamiskäytäntöihin liittyviin ongelmiin. Yksi osa tutkimusta on ekosysteemipalveluihin liittyvä kysymyksenasettelu, joka oikeustieteellisessä tutkimuksessa edustaa vielä suhteellisen uutta tulokulmaa. Esimerkiksi lainsäädännössä ekosysteemipalvelujen käsitettä ei juuri ole käytetty eikä myöskään sovellettu. Ekosysteemipalvelunäkökulman puutetta pidetäänkin keskeisenä ympäristösääntelyn puutteena. Tällä hetkellä oikeudellisessa ekosysteemipalvelututkimuksessa painotutaan ohjauskeinojen tutkimiseen. Tutkimuksessa arvioidaan sääntelyn suhdetta ekosysteemipalveluihin ja pyritään tuottamaan ehdotuksia sääntelyn kehittämiseksi. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti taloudelliset ohjauskeinot. Elinympäristöjen suojelua tarvitaan Borgströmin mukaan ekosysteemipalvelujen näkökulmasta suden suojeleminen on oikeutettua. Sudet tuottavat ihmisille sekä suoria että välillisiä palveluja ja lisäksi niillä on yhdessä muiden ravintoketjun huipulla olevien suurpetojen kanssa tärkeä rooli ekosysteemien toimintojen säilyttämisessä. 14 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

17 Tieteessä Tämän ymmärryksen lisääminen ja lähestymistavan muutos voivat lisätä suden suojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, Borgström arvioi. Suden suojelussa voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon sen suhde muihin lajeihin, mikä ekosysteemilähestymistavassa on keskeinen idea. Samoin suden elinympäristöjen suojelu tulisi ottaa osaksi suojelua, koska niiden pirstaloituminen uhkaa susikantaa ja vaikuttaa suden liikkumiseen asutuksen läheisyydessä. Tällä hetkellä sana ekosysteemi ei esiinny kertaakaan esimerkiksi susikannan hoitosuunnitelmassa, Borgström huomauttaa. Tutkija peräänkuuluttaakin kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa luonnonsuojeluun. Tulisi kehittää ja ottaa käyttöön myös uusia ja nykyistä kannustavampia ohjauskeinoja, sillä suurpetoihin kohdistuva salametsästys osoittaa, ettei pelkkiin pyynti- ja häirintäkieltoihin sekä niiden rikkomuksista tuomittavien rangaistusten pelotteeseen voi täysin luottaa. Sana ekosysteemi ei esiinny kertaakaan esimerkiksi susikannan hoitosuunnitelmassa. Joensuun kaupunkisusi solahtaa sujuvasti torin vilinään, mutta sen luonnonvaraisen lajikumppanin suojeluun olisi Suvi Borgströmin mukaan etsittävä uusia ohjauskeinoja. Uusia ohjauskeinoja etsitään Yhdysvalloissa suden suojelua tarkastellaan ekosysteemipalvelukäsitteen näkökulmasta esimerkiksi Pohjois-Carolinan osavaltiossa käynnissä olevassa tutkimushankkeessa. Osavaltioon on siirretty punasusia ja hankkeessa tutkitaan mahdollisia markkinapohjaisia instrumentteja suden ja sen elinympäristöjen suojelussa sekä selvitetään maanomistajien halukkuutta osallistua ekosysteemipalvelumaksuihin perustuviin suojeluohjelmiin. Borgströmin mukaan taloudellisen näkökulman lisäksi ekosysteemipalvelukäsitteen avulla voidaan tunnistaa suden suojeluun liittyviä ristiriitoja uudella tavalla. Esimerkiksi poronhoitoalueilla susi aiheuttaa haittaa tappamalla poroja, mutta samalla susi voi tuottaa hyötyä ekoturismiyritykselle. Näin voidaan asettaa uudelleen kysymys siitä, kenellä on oikeus suden tuottamiin ekosysteemipalveluihin ja vastaavasti niiden tuhoamiseen. Borgströmin mukaan uuden kysymyksenasettelun kautta voidaan löytää uusia ohjauskeinoja. Esimerkiksi karjankasvattajalle voitaisiin maksaa korvausta, niin sanottu ekosysteemimaksu, siitä, että hän antaa susien liikkua maillaan. Tutkimuksessa läpi 1990-luvulla Mistä ekosysteemipalveluissa sitten on kyse? Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan yleisesti kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Ekosysteemipalvelut jaetaan yleisesti neljään luokkaan eli ylläpitäviin palveluihin, sääteleviin palveluihin, tuotantopalveluihin sekä virkistyspalveluihin. Esimerkkejä ylläpitävistä palveluista on esimerkiksi yhteyttäminen, säätelevistä palveluista eroosion estäminen, tuotantopalveluista ruoka ja kulttuuripalveluista muun muassa luonnon tuottamat esteettiset arvot. Käsitteenä ekosysteemipalvelu ei ole kovinkaan uusi, mutta tutkimuksessa sitä alettiin käyttää vasta 1990-luvulla Yhdysvalloissa syntyneen ekologisen taloustieteen piirissä. Kansainvälisen huomion kohteeksi ekosysteemipalvelut nousivat vuonna 2005, kun Yhdistyneet kansakunnat julkaisi vuosituhannen ekosysteemiarviointinsa. Suomessa aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään tällä hetkellä useilla tieteenaloilla. 4/

18 teksti Marianne Mustonen kuvat Varpu Heiskanen, Yuri Svirko Nobel-palkinnon arvoisia keksintöjä varten ei aina tarvita huippuhienoja ja kalliita laitteistoja tai suuria tutkimusryhmiä. Grafeeni - maailman vahvin materiaali Parhaat ideat syntyvät usein arjen tapahtumia ihmetellessä, kuten tapahtui grafeenin suhteen. Eräänä epätavallisten ideoiden päivänä tutkijat päättivät kokeilla grafiittikerrosten irrottamista toisistaan tavallisella teipillä. Näin onnistuttiin valmistamaan kaksiulotteista hiilirakennetta grafeenia. Grafeeni on hiilimateriaali, joka on tunnettu jo pitkään, kertoo Alexander Obraztsov, joka toimii osa-aikaisena professorina Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksella sekä Moskovan valtionyliopiston nanoteknologian opetus- ja tutkimuskeskuksen varajohtajana. Aikaisemmin graafenin on tiedetty olevan grafiitin rakennusaine, jota puolestaan on käytetty vuosia monissa teknisissä sovelluksissa. Grafeeni on kerros, joka saatiin esiin ensimmäistä kertaa vuonna Pienestä polymeerin päällä olevasta palasta grafiittia alettiin irrottaa teipillä ylempiä osia. Kun irrotustyötä oli jatkettu riittävästi, päästiin lähelle yhden atomikerroksen tasoa. Lopulta polymeeri liuotettiin kemikaalilla, jonka jälkeen polymeerista irronneet hiutaleet kiinnittyivät piihin teipin tavoin, sanoo Obraztsov. Lyijykynän grafiitista saadaan periaatteessa samanlaista ainetta kuin grafeeni. Lyijykynän grafiitin kiderakenne on kuitenkin epätasaista ja siksi tutkimuksessa käytetään korkeasti orientoitunutta pyrolyyttistä grafiittia. Pyrolyyttinen grafiitti saadaan pinoutumaan siististi, jolloin voidaan tehdä riittävän suurikokoisia pintoja tutkimusta varten, kertoo Obraztsovin tutkimusryhmään kuuluva tutkija Tommi Kaplas. Grafeeni muistuttaa rakenteeltaan paperinippua, jossa yksitäiset arkit on helppo irrottaa toisistaan. Kun eri kerrosten välinen sidos on heikko, kerroksia pystyy irrottamaan toisistaan vaikka tavallisella teipillä, kuvailee Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksen varajohtaja, professori Pasi Vahimaa. Grafeenin näkemistä varten piti tietenkin kehittää myös optinen menetelmä. Grafeenikerros asetettiin piioksidin päälle, jonka paksuuden ja värin avulla laskettiin valon kulkua grafeenissa ja nähtiin täsmällinen grafeeniatomikerroksen sijaintipaikka. Näin grafeenia päästiin tutkimaan todenteolla muun muassa magneettikentän ja röntgenin avulla. Kaikki grafeenin ominaisuudet ovat epätavallisia. Alexander Obraztsov on tutkimustyössään perehtynyt grafeeniin. Grafeenin epätavalliset ominaisuudet Tutkijoita ihmetytti erityisesti se, kuinka niin ohut kerros voi olla vakaa. Kokeissa kävikin ilmi, että kerros ei pysytellyt kasassa staattisesti vaan atomien välinen värähtely tuki itse itseään, jolloin kaksiulotteinen materiaali oli käytännössä mahdollista. Kaksiulotteinen rakenne takasi erikoislaatuisen sähkönjohtokyvyn ja optiset ominaisuudet ohut materiaali oli lähes läpinäkyvää. Obraztsovin mukaan kaikki grafeenin ominaisuudet ovat epätavallisia. Sillä on esimerkiksi korkein mekaaninen kestävyys, epätavallinen sähkönjohtavuus, korkein elektronien liikkuvuus ja erinomaiset optiset ominaisuudet. Grafiitin, josta grafeeni on muodostunut, ominaisuudet eroavat monin tavoin myös atomitasolla hiilen toiseen 16 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

19 Tieteessä tunnettuun olomuotoon, timanttiin, verrattuna. Timantin ja grafiitin ero on kiderakenteessa. Timantissa on neljä atomia, jotka ovat järjestäytyneet tetraetrin muotoon mahdollisimman kauas toisistaan. Atomeilla on kuusi elektronia, joista kaksi on lähellä atomia ja neljä kaukana siitä. Timantissa kaikki elektronit ovat samanlaisia ja samalla tavoin toisiinsa nähden järjestäytyneitä, mistä muodostuu hyvin vahva rakenne, jolla ei ole sähkönjohtokykyä, sanoo Obraztsov. Grafiitissa taas atomin neljä elektronia sijaitsee erillään. Kolme niistä on järjestynyt tasoon ja niillä on yhteys toisiinsa, mutta neljäs elektroni sijaitsee atomikerroksen päällä. Näin sidokset ovat vahvat grafiitissa vain kaksiulotteisesti, kun taas timantissa ne ovat vahvat kolmiulotteisesti. Koska grafiitin neljäs elektroni on Mitä voimme odottaa grafeeneista ja milloin? kiinnittynyt heikosti toisiin elektroneihin ja atomiin, se voi liikkua melko vapaasti ja kuljettaa virtaa. Timantissa elektronit liittyvät tiettyyn atomiin, eivätkä voi liikkua. Tämä ominaisuus tuo grafiitille sähkönjohto-ominaisuuden, joka on korkea vain tiettyyn suuntaan. Elektronien näkökulmasta katsottuna grafiitissa on kahta erilaista atomia, mikä puolestaan on tärkeää aineen fyysisten ominaisuuksien kannalta. Toinen tärkeä ominaisuus grafiitille on myös mekaaninen kestävyys, joka riippuu kuitenkin kerrosten paksuudesta. Grafeenin tulevaisuus Mikä sitten on grafeenin ja ylipäätään hiilitutkimuksen tulevaisuus? Obraztsovin mukaan juuri siitä keskustellaan parhaillaan kaikissa alan konferensseissa maailmassa. Hiilimateriaalit ovat aina olleet todella tärkeitä tekniseltä kannalta ajateltuna, ja alalla onkin tehty useita erittäin tunnettuja keksintöjä viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 1986 keksittiin grafeeneista rakentunut fullereeni, hiiliatomeista muodostuva pallo, johon ladattiin paljon odotuksia. Samoin vuonna 1991 keksittiin hiilinanoputket, jotka myös ovat rakentuneet grafeeneista. Jo nyt skeptisyys kuitenkin valtaa alaa. Vaikka keksinnöistä saadaan Nobelin palkintoja ja niihin panostetaan paljon rahaa, käytännön sovellutuksia on edelleen vähän. Kysymys onkin, mitä voimme odottaa grafeeneista ja milloin, miettii Obraztsov. Grafeenia voitaisiin käyttää optisten laitteiden lisäksi kosketusnäytöissä, matkapuhelimissa sekä aurinkopaneeleissa ja sen avulla voitaisiin periaatteessa tehdä vaikkapa yksinkertaisia, lähes läpinäkyviä elektronisia laitteita, kertoo Kaplas. Uusi tieteenala on sinänsä todella kiinnostava, sillä nyt voidaan uudella tavalla rakentaa pieniä malleja, joilla voidaan tutkia suurempia ilmiöitä ja löytää uusia tutkimustapoja, sanoo Vahimaa. Aikanaan Nobel myönnetään kuitenkin taas jollekin hiilitutkijalle, naurahtaa Obraztsov. Tieteessä tarvitaan kuitenkin erilaisia tutkijoita, joista osa tekee perustutkimusta ja osa taas toteuttaa niitä villimpiä ideoita. 4/

20 teksti Ulla Kaltiala kuvat Raija Törrönen ja Olli Horto Kuvassa silmänpohjan ikärappeumaan liittyvää verenvuotoa, jota voidaan hoitaa pistoksilla. Uusia näkökulmia silmänpohjan ikärappeuman hoitoon Itä-Suomen yliopiston silmätautien yksikkö kehittää silmänpohjan ikärappeumaan uudenlaisia hoitomuotoja, joilla ehkäistäisiin taudille tyypillisten verkkokalvon proteiinikertymien syntyä. Tavoite on, että tulevaisuudessa kaikkia silmänpohjan ikärappeumaa sairastavia voitaisiin hoitaa, professori Kai Kaarniranta kertoo. Silmänpohjan ikärappeuma on länsimaissa merkittävin näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus, joka nimensä mukaisesti yleistyy ikääntymisen myötä. Sitä sairastavia on maailmassa nyt 50 miljoonaa, ja määrä kolminkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Sairaudessa vaurioituvat silmänpohjan herkimmät tarkan näön alueet, joiden avulla ihminen erottaa esimerkiksi kirjaimet, kellotaulut, kasvonpiirteet ja värit, Kaarniranta kuvailee. Silmänpohjan ikärappeuma jaetaan kuivaan ja kosteaan muotoon. 80 prosenttia potilaista sairastaa kuivaa muotoa, johon ei toistaiseksi ole tehokasta hoitoa. Sen sijaan kosteassa muodossa rappeuman etenemistä voidaan nykyisin tehokkaasti estää ajoissa aloitetulla hoidolla, jossa silmän sisälle lasiaiseen pistetään verisuonikasvutekijöiden estäjiä. Tämä muutama vuosi sitten käyttöön otettu hoito ehkäisee kostealle muodolle tyypillistä herkästi vuotavien ja näköä heikentävien uudisverisuonten kasvua verkkokalvolla. Kuuden viikon välein annettavat pistokset ovat myös meillä KYSin silmätautien klinikassa antaneet loistavia tuloksia. Potilaat, jotka muuten olisivat menettäneet keskeisen näkönsä, voivat hoidon 18 saima 4/10 Itä-Suomen yliopistolehti

21 Tieteessä Keskeisessä roolissa ovat solujen omat lämpöshokkiproteiinit, joilla on kyky korjata solujen vaurioita. ansiosta lukea lehtiä ja ajaa autoa. Uusia näkökulmia kuitenkin tarvitaan, kun suurin osa potilaista on vielä vailla hoitoa. Verkkokalvon proteiinikertymät hoidon kohteeksi Kuopiossa on jo vuosikymmenen ajan tehty ainutlaatuista tutkimusta silmänpohjan ikärappeuman syntymekanismien selvittämiseksi. Olemme selvittäneet sairauden molemmissa muodoissa esiintyvien verkkokalvon proteiinikertymien muodostumista. Ne ovat ensimmäisiä havaittavia rappeumamuutoksia silmänpohjassa, ja niiden määrä ennustaa rappeuman etenemistä ja vaikeusastetta, Kaarniranta kertoo. Keskeisessä roolissa ovat solujen omat lämpöshokkiproteiinit, joilla on kyky korjata solujen vaurioita. Silmänpohjan ikärappeumassa niiden Kai Kaarniranta etsii uusia näkökulmia silmänpohjan ikärappeuman hoitoon. Verisuonikasvutekijöiden estäjien pistäminen silmään tuottaa hyviä tuloksia silmänpohjan ikärappeuman kosteassa muodossa. toiminnan hiipuminen edesauttaa proteiinikertymien syntyä. Kertymät puolestaan häiritsevät solujen toimintaa edistäen haitallisia muutoksia taudin molemmissa muodoissa. Meneillään olevassa tutkimushankkeessa Kaarnirannan tutkimusryhmä kehittää uusia hoitomuotoja, joilla pyritään ehkäisemään proteiinikertymien muodostumista verkkokalvolle tai hajottamaan jo syntyneitä kertymiä. Kyseessä on täysin uusi lähestymistapa silmänpohjan ikärappeuman hoitoon, ja myös rahoittajat ovat noteeranneet sen innovatiivisuuden. Tekes rahoittaa hanketta eurolla vuosina ,ja Suomen Akatemialta on saatu euroa sen jatkamiseksi. Hankkeessa yhdistyvät lääkekehitys ja geeniteknologian sovellukset. Soluviljelmissä olemme jo onnistuneet estämään proteiinikertymien muodostumista ja parantamaan verkkokalvon solujen elinkykyä. Lääkekehityksessä keskeisenä kohteena on taudille tyypillisen kroonisen tulehdustilan ja hapetusstressin vähentäminen silmänpohjassa. Geeniterapiassa tavoitteena on elvyttää solun omat korjausmekanismit aktivoimalla lämpöshokkiproteiinien toimintaa. Tähän tarkoitukseen kehitämme myös laserhoitoa. Tähän asti laserhoidot ovat olleet tuhoavia, mutta sopivalla energiatasolla laserilla voitaisiinkin aktivoida verkkokalvon toimintaa. Hankkeessa pyritään myös löytämään entistä tehokkaampia lääkkeenantotapoja. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa toimivan professori Arto Urtin tutkimusryhmän kanssa tutkitaan, miten lääkkeen tai geenilääkkeen pakkaaminen nanopartikkeleihin tehostaisi niiden kuljetusta verkkokalvolle. Lisäksi meillä käynnistyvät eläinkokeet, joissa lääke annostellaan verkkokalvon taakse, suoraan ongelma-alueelle. Suomessa tätä ei ole ennen tehty, ja oppia onkin käyty hakemassa yhteistyökumppaneilta Lontoosta. Kaarniranta kertoo, että hankkeen tiimoilta on yhteistyötä myös Tampereella, Saksassa, Italiassa, Unkarissa ja Puolassa toimivien tutkimusryhmien kanssa. Kotikampuksella Kuopiossa keskeinen kumppani on dosentti Antero Salmisen molekulaarisen neuropatologian tutkimusryhmä. Ikääntymiseen liittyvien rappeumasairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja silmänpohjan ikärappeuman, syntymekanismeissa on yhteisiä piirteitä, joiden tunteminen palvelee hoitojen kehittämistä. Kehitystyö vie kuitenkin aikaa. Kaarniranta arvioi, että lupaavimmatkin käsillä olevassa hankkeessa kehitetyt hoitomuodot voisivat olla potilaskäytössä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. 4/

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Kolmen kampuksen yliopisto Yliopisto toimii kolmella kampuksella: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Yhtenäinen toimintamalli Kampusten profiloituminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot