LOPPURAPORTTI TYÖLLISTÄVÄÄ LUONNONHOITOA LÄNSI-UUDELLAMAALLA -PROJEKTI

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI TYÖLLISTÄVÄÄ LUONNONHOITOA LÄNSI-UUDELLAMAALLA -PROJEKTI

2 SISÄLLYSLUETTELO TAUSTAA... 3 RAHOITUS... 3 PROJEKTIN TOTEUTUS... 3 OHJAUSRYHMÄ... 3 PROJEKTIVASTAAVAN TYÖTEHTÄVÄT... 4 MAISEMANHOITOKOULUTUS... 4 TYÖNTEKIJÄT... 6 SEURANTA... 8 OSUUSKUNTA... 8 TALOUDENHOITO... 8 HOITOKOHTEET... 9 HOITO JA SEN SEURANTA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YHTEISTYÖTAHOT JA KIITOKSET LIITE 1. Esimerkkejä projektin hoitokohteista ennen ja jälkeen hoitotoimenpiteiden LIITE 2. Projektin hoitokohteet vuosina LIITE 3: Projektin entisille työntekijöille tehty puhelinkysely Teksti: Martina Reinikainen Kuvat: Marja Pälikkö (sivut 7, 9, 10, 11, 13: Maksjoki A ja B, Rikullen B, Marieberg B, 14: B) ja Martina Reinikainen (kansi, sivut 5, 13: Rikullen A, Marieberg A, 14: A) 2

3 TAUSTAA Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry. on Suomen luonnonsuojeluliiton alainen järjestö, joka toimii muun muassa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. Piirin ensimmäinen työllistämisprojekti ajanjaksolla keskittyi perinnemaisemien hoitoon laajalla toiminta-alueella aina Porvoosta Hankoon. Työllistävää luonnonhoitoa Länsi-Uudellamaalla -projekti aloitti toimintansa maaliskuussa 2006 jatkona perinnemaisemien hoitoprojektille. Uudessa projektissa päätettiin keskittyä pienempään toiminta-alueeseen Länsi-Uudellamaalla ja liittää projektiin työllistettäville suunnattu kaksiosainen koulutusjakso. Hoitokohteiksi valittiin perinnebiotooppien lisäksi myös muita arvokkaita hoitoa vaativia luontokohteita. RAHOITUS Projektin päärahoitus oli Uudenmaan TE-keskuksen työvoimaosaston myöntämä työllisyyspoliittinen projektituki, joka kattoi projektivastaavan palkan ja 75 % projektin hallinnollisista kuluista. Omarahoitusosuuden ja tuen ulkopuolelle jäävien menojen kattamiseksi haettiin lisäavustuksia kunnilta ja säätiöiltä. Projektin toimintaa tukivat muun muassa Kansan sivistysrahasto, Karjaan kaupunki, Lohjan kaupunki, Pohjan kunta, Tammisaaren kaupunki, WWF:n Kalevi Keynäsin rahasto ja William Thurings stiftelse. Projektin työllistämät pitkäaikaistyöttömät palkattiin työvoimatoimistojen palkkatuella. Projektin harjoittelijat saivat työvoimatoimistonsa kautta korvausta harjoitteluajasta. PROJEKTIN TOTEUTUS Projektissa palkattiin maastokaudeksi huhtikuusta lokakuuhun pitkäaikaistyöttömiä hoitamaan arvokkaita luontokohteita, kuten niittyjä, ketoja, paahderinteitä, vanhoja hakamaita ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä sekä suorittamaan vieraslajien torjuntaa. Työntekijät työskentelivät alueellisesti 1-5 hengen ryhmissä. Umpeenkasvaneita kohteita raivattiin kevyin menetelmin. Perusraivauksen jälkeen jatkohoito oli niittoa tai laidunnusta. Ennen ja jälkeen työjakson useimmat projektin työntekijöistä osallistuivat yhteensä lähes neljän kuukauden mittaiselle maisemanhoidon kurssille, jossa he opiskelivat mm. työkoneiden käyttöä, työturvallisuutta, teoriaa luontokohteiden hoidosta sekä yrittäjyystietoutta. Vuonna 2008 kurssi toteutettiin jatkokoulutuksena, jolloin osallistujat olivat pääasiallisesti jo edellisten vuosien peruskurssin käyneitä. OHJAUSRYHMÄ Projektin ohjausryhmä perustettiin tammikuussa 2006 (taulukko 1). Ohjausryhmä ohjasi ja valvoi projektin työtä ja teki ratkaisut kaikkiin projektia koskeviin suuriin kysymyksiin. Myös useisiin käytännön ongelmiin löytyi apua ohjausryhmän taholta. 3

4 Taulukko 1. Projektin ohjausryhmä Organisaatio Edustaja Metsähallitus Tiina Kanerva / Katja Raatikainen / Esko Tainio Museovirasto Päivi Maaranen Pro Agria Uudenmaan Maaseutukeskus Aila Tarvainen Suomen WWF Tanja Pirinen Suomen ympäristökeskus Juha Pöyry Tammisaaren työvoimatoimisto Harald Holmström Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosasto Sonja Pyykkönen / Jarmo Kitula Uudenmaan ympäristökeskus Kirsi Hellas Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallitus Esko Vuorinen Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin perinnemaisemaryhmä Miia Tähtinen / Virpi Karén Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys Kimmo Härjämäki Yrkeshögskolan Sydväst Peik Grönholm asiantuntijajäsen Mikko Tiira Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin osallistui mahdollisuuksien mukaan Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen puheenjohtaja Leo Stranius ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen. PROJEKTIVASTAAVAN TYÖTEHTÄVÄT Projektia koordinoi FM (biol.) Martina Reinikainen ja hänen äitiys- ja hoitovapaansa ajan FM (arkeol.) Marja Pälikkö. Projektivastaavan tärkein tehtävä oli työryhmien ja luontokohteiden hoidon organisointi. Näihin liittyviä tehtäviä olivat mm. yhteydenotot maanomistajiin, hoitokohteiden valinta ja hoidon suunnittelu, neuvottelut työvoimatoimistojen kanssa, työntekijöiden ja projektin harjoittelijoiden haastattelu, valinta ja perehdyttäminen, työnohjaus, työkalujen, tarvikkeiden ja suojavarusteiden hankkiminen sekä kuljettaminen ja huoltaminen. Lisäksi projektivastaavan työnkuvaan kuului projektin hallinnointi: kustannusarvion ja hankesuunnitelman laatiminen, rahoituksen hakeminen ja kulujen seuranta sekä hankkeen raportointi ja projektitiedotus. MAISEMANHOITOKOULUTUS Useimmat projektissa maastokaudella työskennelleet henkilöt osallistuivat työvoimakoulutukseen ennen ja jälkeen työjakson. Hangon, Tammisaaren ja Karjaan työvoimatoimistot toimivat koulutuksen tilaajina ja hakivat rahoituksen koulutuksen järjestämiseen Uudenmaan TE-keskuksen koulutusyksiköltä. Koulutuksen järjesti vuosina 2006 ja 2007 sekä keväällä 2008 Yrkeshögskolan Sydväst. Syksyllä 2008 koulutuksen järjestäjänä toimi Axxell Utbildning Ab Sydvästissä tapahtuneiden organisaatiomuutosten vuoksi. Koulutuksen vastuullisena opettajana toimi Peik Grönholm. Luontokartoittaja Esko Vuorinen toimi jatkokoulutuksen suunnittelijana keväällä Koulutuksen puitteissa osallistujilla oli mahdollisuus suorittaa maisemanhoidon osatutkinto. 4

5 Projekti osallistui koulutuksen sisällön suunnitteluun sekä osallistujien hakuun ja valintaan. Sen toteutumista tuettiin myös lainaamalla kurssille työkaluja ja turvavarusteita sekä maksamalla muita kurssilaisia koulutuspaikalle kuljettaneille autonkuljettajille matkakorvausta. Projektivastaava ja muutamat ohjausryhmän jäsenistä vierailivat kurssilla kouluttajina. Kuva 1. Raivaussahan käyttöä voi opiskella myös talvikelillä. Maisemanhoitokurssin opettaja Peik Grönholm (vasemmalla) opastaa. Vuosina 2006 ja 2007 koulutuksen ensimmäinen osa pidettiin maaliskuun alusta huhtikuun loppuun Inkoon Västankvarnissa sijaitsevissa koulutustiloissa. Ensimmäiseen osaan sisältyi käytännön luonnonhoitokoulutusta, kuten työkoneiden käyttökoulutusta ja työturvallisuutta, ensiapua ja laidunaitojen rakentamista. Koulutuksen toinen osa järjestettiin lokakuun puolivälistä joulukuun puoliväliin Tammisaaressa ja Inkoon Västankvarnissa sijaitsevissa koulutustiloissa. Toiseen osaan sisältyi yritys- ja osuuskuntatietoutta ja sen tavoitteena oli kannustaa osallistujia omatoimiseen työnhakuun ja työllistymiseen esim. osuuskuntien kautta. Vuonna 2008 syventävässä maisemanhoidon ja yrittäjyyden koulutuksessa käsiteltiin muun muassa erikoishakkuita, kosteikkojen suunnittelua ja rakentamista, perinnebiotooppien hoidon suunnittelua ja hirsirakentamisen perusteita. Kesällä pidettiin lisäksi kuusi erillistä kurssipäivää jolloin opiskeltiin putkilokasvituntemusta luontokartoittaja Esko Vuorisen johdolla. Näihin kurssipäiviin osallistuivat kaikki projektin työntekijät ja ne olivat hyvin suosittuja kurssista saatujen palautteiden pohjalta. Koulutuksen toiseen osaan sisältyi markkinointia, lainsäädäntöä, tietoa eri rahoitusmuodoista, eläinten käsittelyä, taontaa ja maastoretkiä maisemanhoitokohteille. Lisäksi kurssilaisten perustaman osuuskunnan toimintaa pyrittiin tukemaan koulutuksen puitteissa. 5

6 TYÖNTEKIJÄT Työministeriön tilastotiedotteen mukaan työttömien määrä projektin toiminta-alueen kunnissa oli projektin alkamisen aikoihin maaliskuussa 2006 Uudenmaan keskiarvoa suurempi (työttömiä 7,3 % työvoimasta) paitsi Lohjalla (6,6 %), Inkoossa (6,7 %) ja Tammisaaressa (6,5 %). Projektiin työllistettyjen työntekijöiden lisäksi projekti sitoutui tarjoamaan harjoittelupaikan myös niille maisemanhoitokoulutukseen osallistuville, jotka eivät olleet palkkatukikelpoisia. Kurssille hakijoista vain osa oli pitkäaikaistyöttömiä tai muita vaikeasti työllistyviä, joita projektin oli mahdollista palkata palkkatuella. Projektin tavoitteena oli työllistää vuosittain vähintään 15 pitkäaikaistyötöntä. Yhteenlaskettuna maisemanhoitokoulutuksen kautta projektiin tulleiden harjoittelijoiden kanssa tähän tavoitteeseen päästiin lähes vuosittain (taulukko 2). Projektiin pyrittiin rekrytoimaan kurssin ulkopuolelta muita pitkäaikaistyöttömiä. Projektivastaava oli alkuvuodesta yhteydessä projektin toiminta-alueen työvoimatoimistoihin, jotka sitten etsivät sopivia työntekijäehdokkaita asiakkaidensa joukosta. Työvoimatoimisto lähetti ehdokkaille kirjeitse tiedon projektista ja pyysi kiinnostuneita ottamaan yhteyttä projektivastaavaan. Projektivastaava valitsi työntekijät haastatteluiden perusteella. Taulukko 2. Työllistetyt ja harjoittelijat vuosina KUNTA TYÖLLISTETYT HARJOITTELIJAT AJANJAKSO Inkoo Karjaa Lohja Pohja Tammisaari YHTEENSÄ KUNTA TYÖLLISTETYT HARJOITTELIJAT AJANJAKSO Karjaa Lohja Tammisaari YHTEENSÄ KUNTA TYÖLLISTETYT HARJOITTELIJAT AJANJAKSO Inkoo 3 + 1* Kirkkonummi Lohja Pohja 1 + 1* Tammisaari 3 + 1* YHTEENSÄ 14 6 * aloitus työllistettynä ja käytettävissä olevan palkkatukikauden jälkeen jatko projektissa harjoittelijana 6

7 Työntekijöiden kanssa tehtiin määräaikainen työsopimus. Työaika oli 24 tuntia jaettuna kolmelle 8 tuntiselle työpäivälle viikossa; yleensä työskenneltiin maanantaista keskiviikkoon. Työntekijät täyttivät työajanseurantalomaketta, jonka perusteella palkka maksettiin työtuntien mukaan. Työharjoittelusta tehtiin kirjallinen sopimus Yrkeshögskolan Sydvästin / Axxell Utbildning Ab:n kanssa. Harjoittelijat noudattivat samoja työaikoja työllistettyjen kanssa. Muiden työryhmään kuuluvien ja työkalujen kuljetuksesta vastaaville kuljettajille maksettiin matkalaskun perusteella kilometrikorvausta oman auto käytöstä. Maisemanhoitajien työtehtävät olivat: Puiden koneellinen kaato Puiden ja pensaiden koneella ja käsin tehtävä raivaaminen Hoitokohteen siivoaminen Niitto käsin ja raivaussahalla Haravointi Raivaus- ja niittojätteen hävittäminen esim. polttamalla Aitojen ja muiden pienten rakenteiden rakentaminen Pienet korjaustyöt (esim. työkoneet tai hoitokohteiden pienet rakenteet) Muut yhdessä sovitut tehtävät Maisemanhoitokoulutuksen vaikutus oli hyvin havaittavissa: työryhmissä oli pääosin hyvä yhteishenki, työt sujuivat ammattitaidolla eikä työtapaturmia tai vaaratilanteita sattunut. Myös perinnebiotooppien hoidon tärkeyden sisäistäneiden työntekijöiden aloitekyky ja työmotivaatio olivat hyviä. Kuva 2. Lohjan työryhmää niittotöissä kesällä

8 SEURANTA Työntekijöille jaettiin vuosittain maastokauden lopussa palautelomake, jossa he arvioivat työjaksoa. Palaute oli pääosin positiivista. Parhaat arvosanat saivat kyydit töihin sekä yhteistyö projektivastaavan kanssa ja oma työsuoritus; heikoimmat taas tulivat etukäteistiedosta, moottorityökalujen saatavuudesta ja yhteistyöstä maanomistajien kanssa. Kiitosta saivat ennen muuta yhteishenki työryhmässä sekä työn mielekkyys luonnon keskellä ja työn jäljen näkyminen. Huonoiksi puoliksi koettiin mm. hankalat työolosuhteet ja heikko palkkaus. Projektissa seurattiin työntekijöiden kokemuksia myös Miia Tähtisen biotieteelliseen tiedekuntaan tekemän tutkimuksen kautta (Perinnemaisemien hoito työllistämistyönä pitkäaikaistyöttömien kokemuksia. Pro gradu -tutkielma 2008). Aineisto koostui kuudesta teemahaastattelusta, jossa haastateltiin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tämän ja edellisen työllistämisprojektin työntekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin perinnemaisemien hoitotyöhön työllistymisen merkitystä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa työntekijöiden kokemuksia ja työlle antamia merkityksiä jäsentävä malli. Mallin tarkoituksena on auttaa tarkastelemaan luonnonhoitotyön merkitystä työllistämistyönä. Tutkimuksen mukaan luonnonhoitotyö soveltuu hyvin työllistämistyöksi. Työ luonnon parissa koettiin palkitsevana ja tarkoituksenmukaisena. Konkreettisesta työstä saadut onnistumisen kokemukset paransivat osallistujien toimintakykyä ja koettua hyvinvointia sekä motivoivat tekemään ja hakemaan vastaavia töitä jatkossakin. Työntekijöiden jatkotyöllistymisen seuraamiseksi projektivastaava suoritti helmikuussa 2009 puhelinhaastattelun projektiin vuosina työllistetyille henkilöille (liite 3). Ainoastaan noin puolet työntekijöistä tavoitettiin haastattelun tekemiseksi. Projektissa harjoittelijoina olleille ei kyselyä tehty. Useimmat projektin työntekijöistä olivat kiinnostuneita työskentelemään maisemanhoitajina jatkossakin. Muutamat heistä suhtautuvat erittäin vakavasti itsensä työllistämiseen maisemanhoidolla tulevaisuudessa itsenäisinä yrittäjinä tai työosuuskunnan jäsenenä. OSUUSKUNTA Projektin entisistä työntekijöistä koostuva osuuskunta Rasväst-Job syntyi maisemanhoitokoulutuksen tuloksena. Osuuskunnalla on seitsemän jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii Thomas Rajamäki. Kotipaikka on Tammisaari. Osuuskunta suorittaa maiseman- ja metsänhoitotöitä, kiinteistö- ja mökkipalveluita sekä pieniä korjaus- ja rakennustöitä. Osuuskunta tarjoaa palveluitaan valtiolle (esim. Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan ympäristökeskus, Metsähallitus ja Museovirasto), kunnille, seurakunnille, kotitalouksille, vapaa-ajan asukkaille ja yrityksille. Projekti osallistui osuuskunnan toiminnan tukemiseen muun muassa koordinoimalla osuuskunnan kotisivujen tekoa. TALOUDENHOITO Kirjanpitäjä Anneli Virtanen vastasi projektin kirjanpidosta (sisältäen palkanmaksun, matka- ym. korvausten maksun, tilinpidon, maksatushakemusten täyttämisen jne.). Projektitukea haettiin vuoden aikana neljä kertaa (kolmen kuukauden välein maaliskuun lopusta alkaen). Kirjanpito tarkistettiin ja vahvistettiin vuosittain KHT -tilitarkastajan toimesta viimeisen tilityksen yhteydessä tammikuussa. 8

9 HOITOKOHTEET Projektin aikana hoidettiin vuosittain noin 50 hoitokohdetta (taulukko 3, liite 2). Kohteiden pinta-alat vaihtelivat muutamista aareista useisiin hehtaareihin. Pienillä kedoilla hoitotoimenpiteet olivat usein intensiivisiä ja aikaa vieviä, esimerkiksi käsin tehtävä niitto ja haravointi kivisessä maastossa veivät runsaasti aikaa, mutta hoidettu pinta-ala jäi pieneksi. Laajoja, avoimia rantaniittyjä aitaamalla ja laiduntamalla saatiin suurempi alue hoitoon pienemmällä työpanoksella. Hoidettujen perinnebiotooppien kokonaispinta-ala oli vuosittain hehtaaria, mutta projektin varsinaiset hoitotoimenpiteet keskittyivät noin 40 hehtaarille per vuosi. Taulukko 3. Hoitokohteiden lukumäärä kunnittain vuosina KUNTA Hanko Inkoo Karjaa Karjalohja 1 1 Kirkkonummi Lohja Pohja Siuntio Tammisaari YHTEENSÄ Hoitokohteet olivat etupäässä arvokkaita perinnebiotooppeja, kulttuurimaisema-kohteita ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Perinnebiotoopit, eli niityt ja kedot ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeitä, mutta ovat umpeenkasvun myötä häviämässä. Töitä tehtiin lisäksi muutamalla metsäisellä ja suokohteella; projektin työntekijät poistivat mm. nuoria kuusia lehdosta ja uusivat arvokkaan suoalueen patoa. Projekti osallistui myös vieraslajien, kuten jättiputken, lupiinin ja pihlaja-angervon torjutaan. Useat projektin hoitokohteista sijaitsivat luonnonsuojelu- tai muinaismuistoalueilla. Kuva 3. Hangon Santalankorven soidensuojelualueella korjattiin vuonna 2007 pohjapato kevättulvien nostamiseksi erittäin uhanalaisen luhtaorvokin (Viola uliginosa) esiintymisalueelle. 9

10 Projektivastaava ja ohjausryhmä valitsivat kohteet. Vihjeitä mahdollisista hoitokohteista saatiin paitsi ohjausryhmän jäseniltä myös Uudenmaan perinnemaisemat -julkaisusta (Pykälä & Bonn 2000), alan asiantuntijoilta, luontoharrastajilta ja kunnilta. HOITO JA SEN SEURANTA Käytännön työ hoitokohteilla oli pääasiassa umpeen kasvaneiden alueiden raivausta, niittoa sekä laidunaitojen rakentamista ja kunnostusta. Työt vaihtelivat kuitenkin kohteittain paljon: uhanalaisten lajien esiintymisalueilla työ oli usein pienpiirteistä, esimerkiksi ongelmalajien käsin kitkemistä, kun taas osalla kohteista työ oli puiden koneellista kaatoa. Hoitotyöt tehtiin pääasiassa käsityökaluilla ja perinteisiä työtapoja noudattaen, mutta moottori- ja raivaussahaa käytettiin suurimpien kohteiden hoitoon. Työntekijät pitivät hoitopäiväkirjaa, johon he kirjasivat kunkin päivän työt ja muut havainnot hoitokohteesta. Projektin digitaalikameralla projektivastaava dokumentoi kesän aikana hoitokohteita ja niillä suoritettuja töitä (liite 1).. Ulkopuolista asiantuntija-apua tarvittiin erityisen vaativien luontokohteiden kuten paahderinteiden ja uhanalaisten lajien hoidon suunnittelussa ja työnohjauksessa. Kuva 4. Luontokartoittaja Esko Vuorinen opettaa kasvilajintuntemusta kesällä

11 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Projektin tavoitteet olivat: 1. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen työvoimatoimistojen työllistämisrahoilla. 2. Projektivastaavan palkkaaminen hankkeen suunnitteluun ja koordinointiin ympärivuotiseksi. 3. Pitkäaikaistyöttömien tukeminen ennen ja jälkeen työsuhteen järjestettävän koulutuksen aikana. 4. Verkostojen luominen luonnonhoitoa tarvitsevien kohteiden omistajien ja potentiaalisten työntekijöiden välillä tavoitteena pitkäaikaistyöttömien työelämään palaaminen. 5. Arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostus ja hoito sekä jatkohoidon järjestäminen. 6. Toimivan yhteistyön luominen alueen työvoimatoimistojen ja projektin välille. Projektin tavoitteet toteutuivat hyvin: 1. Pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin työllistämisrahoilla ja harjoittelijoina. 2. Projektivastaava palkattiin suunnitelmien mukaisesti. 3. Maisemanhoitokoulutus järjestettiin yhteistyössä Yrkeshögskolan Sydvästin / Axxell Utbildning Ab:n kanssa. Perustettua osuuskuntaa tuettiin eri keinoin. 4. Parannettiin työntekijöiden valmiuksia palata työelämään; tutustuttiin potentiaalisiin työnantajiin ja muihin alan toimijoihin. 5. Arvokkaita perinnebiotooppeja kunnostettiin ja hoidettiin n. 50 kpl vuosittain. 6. Projekti piti tiivistä yhteydenpitoa toiminta-alueen työvoimatoimistoihin. Kuva 5. Ketokasvit ovat palaamassa Kirkkonummen Sundsin kalliokedolle. 11

12 YHTEISTYÖTAHOT JA KIITOKSET Projektin yhteistyöverkosto oli laaja ja sen toimintaan osallistui monia henkilöitä eri organisaatioista. Projekti haluaa kiittää suuresti kaikkia sen toimintaa edesauttaneita: - Uudenmaan TE-keskus ja muut rahoittajat, joiden tuki mahdollisti projektin toiminnan. - Työvoimatoimistot, jotka kärsivällisesti vastasivat kysymyksiin ja keräsivät yhteen mahdollisia työntekijöitä ja maisemanhoitokurssiin osallistuvia. - Projektin työntekijät, jotka ahersivat ahkerasti hoitokohteilla mitä erilaisimmissa säätiloissa ja osoittivat aitoa motivaatiota ja kiinnostusta työtä kohtaan. - Yrkeshögskolan Sydväst / Axxell Utbildning Ab, joiden koulutuksen ansiosta useimmilla projektin entisillä työntekijöillä on hyvä ammattitaito maiseman- ja luonnonhoitotyöhön. - Maanomistajat (yksityiset, kaupungit, kunnat, valtion laitokset, yritykset, säätiöt, yhdistykset), jotka suhtautuivat projektiin hyvin myönteisesti ja kiinnostuneesti ja jotka omalla aika- ja työpanoksellaan tekivät mahdolliseksi arvokkaiden luontokohteiden hoidon. - Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin muut työntekijät ja hallitus, jotka tukivat projektin työtä kaikissa tilanteissa sekä suhtautuivat joustavasti ja auttavaisesti projektivastaavan ajoittaiseen kiireeseen. - Kentällä toimivat maanviljelijät, karjankasvattajat, luontokartoittajat ym. aktiivit, jotka toimivat yhteistyössä projektin kanssa, eivätkä säästäneet omaa työpanostaan arvokkaiden luontokohteiden hoitoon saamiseksi. - Ohjausryhmän mainiot jäsenet, joiden apua ja tuki olivat projektivastaavalle välttämättömiä ja joita ilman ei projektin tavoitteita olisi saavutettu. 12

13 LIITE 1. Esimerkkejä projektin hoitokohteista ennen ja jälkeen hoitotoimenpiteiden A B Lohja, Maksjoen niitty. Vuosina 2007 ja 2008 Lohjalla sijaitsevan Maksjoen niityn hoidettua pinta-alaa laajennettiin. Kuva ennen (A) ja jälkeen (B) hoitotyön. A B Tammisaari, Rikullen. Tammisaaren keskustan lähettyvillä oleva niitty vuonna 2005 (A) ja projektin hoitotöiden jälkeen vuonna 2007 (B). A B Inkoo Marieberg. Omistajat kunnostivat lammaslaitumen yhteydessä olevaa torppaa samalla kun projekti hoiti perinnebiotooppia. Alue hoitotöiden alkaessa 2003 (A) ja näyttävä lopputulos vuonna 2008 (B). 13

14 A B Tammisaari, Grönkulla. Vesakoituneen alueen alkuraivaus on käynnistynyt Grönkullan niityllä vuonna 2006 (A). Raivattu perinnebiotooppi kaipaa jatkohoidoksi vuosittaista niittoa, jotta vesakoituminen pysyisi kurissa ja niittylajit pääsisivät kunnolla menestymään alueella (B). 14

15 LIITE 2. Projektin hoitokohteet vuosina

16 LIITE 3: Projektin entisille työntekijöille tehty puhelinkysely 4. ja Vastaajia yhteensä 13 henkilöä (12 henkilöä ei tavoitettu kyselyn suorittamiseksi). Työssä olevat / olleet vastaajat (5 hlö) Työn pituus 3-6kk 1 Työn pituus yli 6kk 4 Vakituinen työ 2 Määräaikainen työ 3 Työ samaa tai läheistä alaa projektissa tehdyn työn kanssa 3 Työ ei samaa tai läheistä alaa projektissa tehdyn työn kanssa 2 Vastaajan mielestä projektissa tehdystä työstä oli apua uuden työn saannissa 4 Vastaajan mielestä projektissa tehdystä työstä ei ollut apua uuden työn saannissa 1 Ei työssä olevat vastaajat (8 hlö) Vastaaja on hakenut uutta työtä 5 Vastaaja ei ole hakenut uutta työtä 3 Mahdollisesti uusi työpaikka tiedossa 1 Ei uutta työpaikkaa tiedossa 7 Vastaajan mielestä projektissa tehdystä työjaksosta voi olla apua uuden työpaikan saannissa 4 Vastaajan mielestä projektissa tehdystä työjaksosta ei luultavasti ole apua uuden työpaikan saannissa 4 16