Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

2 Väylien parantamisella positiivinen vaikutus kaakon alueen kasvuun Hallituksen kevään kehysriihen tulos oli Kaakkois-Suomen ja ELY-keskuksen kannalta hyvä. Päätökset ja linjaukset olivat pääosin myönteisiä. Erityisesti suuria liikennehankkeita koskeneet ratkaisut olivat tärkeitä. Sekä valtatie kuuden parantaminen Taavetin ja Lappeenrannan välillä että E18-tien rakentaminen moottoritieksi Haminasta Vaalimaalle saivat myönteisen kannanoton. Vaalimaan rekkaparkkialue on kytketty E18-tiehankkeeseen, joten sekin käynnistynee hankkeen myötä. Myös kaksoisraiteen suunnitteluun Luumäen ja Imatran välille on tulossa rahoitus. Kehysriihi lupaa myös, että väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen liikenne on vilkkainta kautta aikojen ja liikenteen arvioidaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Vuonna 2012 rajalla oli noin 11 miljoonaa ylitystapahtumaa. Kasvavan liikenteen tarpeisiin parannetaan kaikkia kolmea tieliikenteen rajanylityspaikkaa seuraavien kahden vuoden aikana. Nämä pääosin EU-rahoituksella tehtävät parantamistoimet ja samanaikaisesti tulli- ja rajaviranomaisten toimesta tehtävät parannukset lisäävät rajanylityksen kapasiteettia selvästi. Liikenteen kasvu on kuitenkin niin voimakasta, että kapasiteetti tullaan saavuttamaan jo vuonna , jolloin rajan ylityksiä arvioidaan olevan noin 18 miljoonaa. Raja-asemien ja näille johtavien teiden kehittämistä pitäisi voida jatkaa uudella EU-ohjelmakaudella osana ENIohjelmaa. Myös Nuijamaa Viipuri tieyhteyttä Venäjän puolella tulisi parantaa. Perustienpidon rahoitus on edelleen niukkaa. Valtakunnallinen linjaus on, että keskeisen päätiestön eli valta- ja kantatiestön sekä vilkasliikenteisen seututiestön kunto ja päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan. Rahat eivät enää riitä alemman tieverkon riittävään ylläpitoon. Rapistuva tieverkko ja Suomen pitkistä etäisyyksistä johtuvat korkeat logistiikkakustannukset uhkaavat heikentää Suomen kilpailukykyä. Logistiikan tehostamiseksi hallitus on korottamassa ajoneuvoyhdistelmien mittoja. Jatkossa Suomen tieverkolla suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saisi olla 60 tonnin sijasta 76 tonnia. Alemman tieverkon tilanne on jo nyt kriittinen ja esitetty 55 M määräraha mm. siltojen vahvistamiseksi ei riitä kattamaan korjaustarpeita. Uhkana on, että maanteille joudutaan asettamaan tulevaisuudessa yhä enemmän painorajoituksia. Toukokuussa 2013 Antti Rinta-Porkkunen Johtaja, Liikenne ja infrastruktuuri Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Kansikuva: havainnekuva E18 Ahvenkoski

3 Perustienpidossa edelleen niukkuutta alempi tieverkko joustaa Liikennepoliittisessa selonteossa linjataan väylänpidon suuntauksia lähivuosiksi. Väylänpitoon ei voida osoittaa aikaisempaa enempää rahoitusta. Tämä tarkoittaa, että tienpidon reaalinen rahoitus pienenee edelleen. Hallituksen tämän keväinen kehysriihipäätös väylänpidon tasokorotuksesta korjaa tilannetta, mutta vasta vuodesta 2016 alkaen. Silloin koko maan tasolla kehittämisinvestointien rahoista siirretään 100 M perusväylänpitoon. Myöhemmin tehdään päätökset siitä, kuinka suuri osa tästä ohjautuu tienpitoon. Tienpidon rahoituksesta pääosa, noin %, käytetään päivittäiseen kunnossapitoon ja ylläpitoon, joiden taso perustuu valtakunnallisiin toimintalinjoihin. Perusväylänpidossa priorisoidaan vilkkaiden teiden palvelutaso, jolloin joudutaan tinkimään vähäliikenteisten teiden kunnossapidosta. Tämä johtaa vääjäämättä alemman tieverkon heikentymiseen edelleen. vuosia jatkuneiden systemaattisten korjausten ansiosta vähentynyt. Painorajoituksia ei kelirikon vuoksi ole viime vuosina Kaakkois-Suomen alueella tarvittu. Vähenevät määrärahat asettavat haasteita ja rajoitteita myös hoidon osalta. Vuonna 2013 päällysteitä uusitaan Kaakkois-Suomen alueella noin 100 kilometrin matkalla. Päällystäminen painottuu vilkkaimmille teille, joiden kunto pidetään nykytasolla. Alemman tieverkon huonokuntoisten teiden määrä tulee lisääntymään melkoisesti vuoteen 2016 mennessä. Siltojen kunto on Kaakkois-Suomessa valtakunnalliseen tason verrattuna varsin hyvä. Kuitenkin huonokuntoisten siltojen määrä on lisääntynyt viime vuosina ja tämä suuntaus jatkuu myös tulevina vuosina. % Päällystetyn tieverkon mitattu kunto 80 M 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 päivittäinen hoito Perusväylänpidon rahoitus erittäin huono ylläpito parantaminen, erillisrahoitus parantaminen, perustienpito huono tyydyttävä hyvä erittäin hyvä Talvihoidossa tieverkko jaetaan viiteen talvihoitoluokkaan tien toiminnallisen luokan ja liikennemäärän perusteella. Kullakin talvihoitoluokalla on omat laatuvaatimuksensa lumimäärän, liukkauden ja tasaisuuden suhteen. Sorateiden kelirikko on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikennetelematiikkayksikkö (VALTTI) vastaa koko maan tienvarsiteknologiaan ja tieliikenteen hallinnan tietopalveluihin liittyvistä suunnittelu-, kunnossapito- ja hankintatehtävistä. Kaakkois-Suomessa panostetaan lähivuosina E18 Koskenkylä Loviisa Kotka ja Haminan ohikulkutie -hankkeiden telematiikan toteuttamiseen. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman osa-alue Panostus Strategia Asiakas Liikenneturvallisuus Tiepääoma Pohjavedet Päivittäinen hoito, päätiet Päivittäinen hoito, alempi tieverkko Ylläpito Pääteiden parantaminen Liikennetelematikka Priorisoidaan pääteiden hoito Alempi tieverkko joustaa rahoituksen mukaan Panostetaan päällysteisiin Vt 6 ja E18 kuntoon Älyliikenteen keinot käyttöön Osa-alueeseen panostetaan nykyistä vähemmän Osa-alueen panostus säilyy lähes nykyisellään Osa-alueeseen panostetaan nykyistä enemmän Asiakkaat tyytymättömiä Asiakkaat melko tyytyväisiä Asiakkaat tyytyväisiä Vaikutus on aikaisempaa kielteisempi Ei muutosta vaikutuksessa Vaikutus on aikaisempaa myönteisempi 3

4 Investoinnit alueen liikenneverkkoon jatkuvat Kaakkois-Suomen alueella on käynnissä kolme valtatieverkon kehittämisinvestointihanketta: VT 6 Lappeenranta Imatra, 177 M, viimeistelyt 2013 E18 Koskenkylä Loviisa Kotka, 625 M, valmistuu 2014 E18 Haminan ohikulku, 180 M, valmistuu 2014 Näiden lisäksi investoidaan Kaakkois-Suomen tieverkon parantamiseen vuosina yhteensä noin 470 M. Alueen investointihankkeet ovat suurimmat vuosikymmeniin. Kevään kehysriihessä sovittiin hallituskaudella alkavaksi kolme uutta hanketta: Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, 76 M E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue, 25 M E18 Hamina Vaalimaa, 240 M Liikenneverkon kehittämisen rahoituspohjaa on saatu laajennettua erityisesti vuosina Nopeasti kasvavaan rajaliikenteen haasteisiin vastataan parantamalla ENPI-ohjelman (European Neighbourhood and Partnership Instrument) rahoituksella Imatran ja Nuijamaan raja-asemien liikenneinfraa sekä Simola Vainikkala tieyhteyttä. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan viisi kevyen liikenteen väylähanketta ja työllisyysohjelmasta yksi liittymän parantamishanke. Perustienpidon investoinneissa sen sijaan jatkuu edelleenkin erittäin niukka linja. Erityisesti alueen elinkeinoelämän vaatimia investointeja ei voida toteuttaa. Liikenneviraston teemarahoituksella tilannetta parannetaan hiukan (Vaalimaan tavaraliikenteen eriyttäminen ja Utin pohjavesisuojauksen loppuunsaattaminen), mutta muuten rahoitus on niukkaa ja kaikki kauden hankkeet ovat liikenneturvallisuushankkeita, erityisesti kevyenliikenteen väylähankkeita IMATRA LAPPEENRANTA KOUVOLA Liikenneverkon kehittämisohjelma HAMINA Liikenneverkon kehittämisohjelma ENPI KOTKA Maaseutu- ja työllisyysohjelma 2014 Alueelliset perustienpidon investointihankkeet Liikenneverkon kehittämisohjelmaan ehdolla olevat hankkeet 4

5 Kaakkois-Suomen ELY:n investointiohjelma Rahoituslähde Nro Hankkeen nimi Kunta M KAS ELY Erill. EU** Kunta rah.* Liikenneverkon kehittämisohjelma a E18 Koskenkylä Loviisa Kotka Pernaja, Loviisa, Ruotsinpyhtää, Pyhtää, Kotka 625 X 1b E18 Haminan ohitus Hamina 180 X 1c E18 Hamina Vaalimaa Hamina,Virojoki 240 X 2 E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue Virojoki 25 X 3 Vt 6 Taavetti Lappeenranta Luumäki, Lappeenranta 76 X Liikenneverkon kehittämisohjelma Vt 12 Lahti Kouvola Kouvola, Iitti 96 X ENPI Nuijamaan raja-aseman liikennejärjestelyt Lappeenranta 5,2 X 6 Mt 390 Simola Vainikkala Lappeenranta 5,5 X 7 Imatran rajaliikenteen järjestelyt Imatra 6,2 X Alueelliset perustienpidon investointihankkeet Vaalimaan raja-aseman tavaraliikenteen eriyttäminen Virojoki 8,0 X 9 Mt 3932 Ravattilan koulun kohta Lappeenranta 0,2 X X 10 Vt 6 Utin pohjavesisuojaus Kouvola 3,8 X 11 Vt 26 Hamina Taavetti, 1. vaihe Luumäki, Hamina 2,0 X 12 Mt 369 Kääpälä Pyöriälä, kevyen liikenteen väylä Kouvola 1,5 X X 13 Mt 409 Marttila, kevyen liikenteen väylä Savitaipale 0,8 X X 14 Mt Haukilahti Pulp, kevyen liikenteen väylä Lappeenranta 0,9 X 15 Vt 15 Valkealan liittymä Kouvola 1,2 X 16 Mt 408 kevyen liikenteen väylä Taipalsaari 0,2 X 17 Vt 13 Kuukanniemi Iitiä, kevyen liikenteen väylä Lemi, Lappeenranta 1,2 X X 18 Mt 370 Ahlmannintie Kuusanlammintie, kevyen liikenteen väylä Kouvola 0,4 X Maaseutuohjelma Mt 362 kevyen liikenteen väylä Iitti 0,6 X X X 20 Mt 3864 kevyen liikenteen väylä Lappeenranta 0,2 X X X 21 Mt 390 kevyen liikenteen väylä Lappeenranta 0,4 X X X 22 Mt 377 kevyen liikenteen väylä Savitaipale 0,3 X X X 23 Mt 3501 / Mt kevyen liikenteen väylä Pyhtää 0,5 X X X Työllisyysohjelma Vt 6 Laatokan portin liittymä Parikkala 0,2 X X * Erillisrahoitus tai teemaohjelma ** EAKR, ENPI tai muu EU-ohjelmarahoitus Kehittämisohjelmiin ehdolla olevia hankkeita 25 Vt 15 Kotkan sisääntulo Kotka Vt 15 Kotka Kouvola Kotka, Kouvola Vt 13 Lappeenranta-Nuijamaa Lappeenranta Vt 6 Korian kohta Kouvola 8 29 Vt 15 Keltakangas Kouvola 6 11 Vt 26 Hamina Taavetti Luumäki, Hamina Vt 13 Myttiömäen kohta Savitaipale 7 31 Vt 62 Huuhkala Käyhkää Ruokolahti 3 5

6 Väyläinvestoinneista lisäarvoa yhteiskunnalle Kaakkois-Suomen alueella toteutettiin vuonna 2012 liikennepoliittisen selonteon kokeiluhanke Kasvukäytävä välillä Koskenkylä Vaalimaa. Kokeilussa pohdittiin sitä, miten valtion suurista väyläinvestoinneista saadaan enemmän lisäarvoa yhteiskunnalle. Tätä kysymystä lähestyttiin selvittämällä miten tien kehittämishankkeella tuotetaan tehokkaasti suoraa hyötyä vaikutusalueen yrityksille, kunnille ja koko maakunnalle niin, että kilpailukyvyn, taloudellisen kasvun ja ihmisten toimivan arjen edellytykset vahvistuvat kestävästi. Edellisten seikkojen pohdinnan kautta päästiin kokeilussa myös analysoimaan sitä, kuinka väylä muuntuu kasvukäytäväksi luoden samalla uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Kokeiluhanke johti kansainvälisen Pohjoinen kasvukäytävä -konseptin luomiseen. Kasvukäytävästä kasvua ja kilpailukykyä Kasvukäytävä on esimerkki uudenlaisesta liikennepolitiikasta, jossa liikennepolitiikka integroidaan muuhun yhteiskunnalliseen kehittämiseen. Valtion, kuntien ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyöllä luodaan uusia mahdollisuuksia kasvua ja kehitystä tukeville palveluille ja innovatiiviselle liiketoiminnalle. Kasvukäytävällä tavoitellaan uutta tapaa toimia ja kehittää yhdessä kasvumahdollisuuksia. Pohjoisen kasvukäytävä -konseptin (Oslo Tukholma Helsinki Pietari) päätavoitteita ovat kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja talouskasvun edellytysten luominen. Käytävästä on tarkoitus luoda kasvuvyöhyke, missä elinkeinoelämä voi tehokkaasti hyödyntää omaan kehittämis- ja investointitoimintaansa käytävällä jo tehtyjä investointeja, ja missä jatkokehittäminen voi tukeutua eri liikennemuotojen muodostamaan multimodaaliin liikennekäytävään sekä kehittyviin tietoliikenneyhteyksiin. Suomen menestyminen kilpailukykyisenä, hyvinvoivana ja ekotehokkaana maana pohjautuu paljon niihin mahdollisuuksiin ja puitteisiin, joita aluerakenne ja liikennejärjestelmä tarjoavat ja mahdollistavat. Elinkeinoelämän sijoittumisen yhtenä vaikuttavana tekijänä ovat hyvät logistiset yhteydet, joiden hyödyntäminen on tärkeää. Tarkoitus on luoda kansainvälisiä toimijoita houkutteleva vihreä ja älykäs kansainvälinen kasvukäytävä, josta muodostuu yksi EU:n ja Venäjän välisistä merkittävimmistä yhteyksistä samalla, kun eri keinoin pyritään monipuolisesti kehittämään kasvun mahdollisuuksia. Kaakon pilotti kasvukäytävän osana Kasvukäytävän kehittäminen pohjaa selonteon kokeiluhankkeen lisäksi kaupunkikehityshankkeisiin, FITSRUS- ja vihreä moottoritiehankkeisiin sekä Etelä-Suomen kehityskuvatyöhön. Kasvukäytävä tarjoaa kehittämisalustan, josta käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet saavat tukea yhteisen kasvukäytävän brändin, markkinoinnin, verkostoitumismahdollisuuksien, tiedonhallinnan- ja vaihdon, kansainvälisen ja muun yhteistyön sekä tehostettujen julkisen sektorin toimien ja resurssien kautta. Kaakkois-Suomessa selonteon kokeiluhankkeen työ jatkuu alueellisesti Kaakon pilottihankkeena, jossa eri toimijat tekevät monipuolista yhteistyötä kasvun ja kilpailukyvyn kehittymisessä. 6

7 Joukkoliikenteen järjestämisen muutos suurin vuosikymmeniin Joukkoliikenteen järjestämiseen on tulossa muutoksia. Ne toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Muutoksilla pyritään muun muassa joukkoliikenteen palvelujen ja toimivuuden parantumiseen, hallinnon ja kustannusrakenteen läpinäkyvyyteen sekä kilpailun avaamiseen. Kaakkois-Suomen joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiskaupungit Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta, sekä kuntarajat ylittävässä liikenteessä ELY, ovat määritelleet toimivaltaalueidensa joukkoliikenteen palvelutason yhdessä maakuntien liittojen ja kuntien kanssa. Palvelutasomäärittelyt ohjaavat tulevaa joukkoliikenteen järjestämistapaa. Jos määritelty palvelutaso ei synny markkinaehtoisesti ja siihen tarvitaan julkista tukea, viranomainen järjestää liikenteen EU:n palvelusopimusasetuksen määräämällä tavalla, niin sanottuna PSA-liikenteenä kilpailuttamalla. Joukkoliikenteen palvelutason syntyessä markkinaehtoisesti, joukkoliikenne hoidetaan toimivaltaisten viranomaisten myöntämien reittiliikennelupien perusteella ilman joukkoliikenteen julkista tukea. Joukkoliikenteen kilpailun avaamisen lisäksi uudistetaan lippuja maksujärjestelmää. Uusi lippujärjestelmä perustuu vyöhykkeisiin, jotka eivät noudata hallinnollisia rajoja, vaan perustuvat todelliseen matkustamiseen. Myöhemmässä vaiheessa myös juna- ja lentoliikenne pyritään saamaan mukaan uuteen järjestelmään. Asiakkaille uusi lippu- ja maksujärjestelmä näkyy matkanteon helpottumisena, kun tietyt lipputuotteet ovat samanlaisia eri puolilla maata ja sama matkakortti kelpaa järjestelmässä mukana olevissa kaupungeissa. Alueellista liikenneturvallisuustyötä tehostetaan Liikenneturvallisuuden valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden saavuttaminen on yhä haasteellisempaa. Hallinnon tehostaminen ja taloudelliset reunaehdot ohjaavat uudenlaiseen toimintaan. Kaakkois-Suomessa liikenneturvallisuustyön organisointi uudistuu vuoden 2013 aikana. Lähiajan merkittävänä haasteena on liikenneturvallisuustason nostaminen liikenteen kasvusta huolimatta. Liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen kannalta epäsuotuisten yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehityssuuntiin sekä liikkumisen autoistumisen hillitsemiseen tullaan puuttumaan entistä voimakkaammin. 18, ennakkotieto , ennakkotieto , ennakkotieto

8 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitot: liikenteen painopisteet Valtioneuvoston kehysriihen painotukset tukevat Kaakkois- Suomen maakuntien liikenteen kehittämistä. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen tärkeimmät liikenteen kehittämisen päätavoitteet elinkeinoelämän kannalta tärkeiden pääväylien pullonkaulojen poistaminen kansainvälisten yhteyksien ja rajaliikenneväylien ja -toimintojen kehittäminen raideliikenteen aseman vahvistaminen kansainväliselle tasolle: henkilö- ja tavaraliikenne multimodaalisen liikenneverkon kehittäminen: tie, raide ja vesiliikenne raskaan liikenteen suuri osuus edellyttää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta Kansainväliset yhteydet ja kasvava rajaliikenne Useat tuoreet ennusteet vuodelle 2020 näyttävät jopa liikenteen moninkertaistumista. rajanylitysten toimivuuden varmistaminen molemmin puolin rajaa: liikenneväylät, rajainfra, viranomaistoiminta ulkomaankaupan yhteydet satamiin sekä teollisuuden puuhuollon kuljetusreittien tulee vastata sekä tämän päivän että tulevaisuuden haasteisiin Rajanylityspaikkojen ja niille johtavien pääväylien vahvalla kehittämisellä saadaan merkittäviä hyötyjä koko Suomen kansantaloudelle. Rakennemuutoksessa oleva kaakkoinen Suomi pystyy hyödyntämään rajaliikenteestä syntyvää potentiaalia, joka voidaan saada kasvavasta rajaliikenteestä sekä tuloina että elinkeinoelämän ja palvelujen kehittymisenä sekä kilpailukyvyn voimistumisena. Yhteystiedot: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue Puhelinvaihde: Postiosoite: PL 1041, Kouvola Faksi: liikennehankkeiden väliinputoajien kohtuuton lykkääminen kohdistuu usein rajan, teollisuuden ja sataman välisiin pääliikenneyhteyksiin pienet ensiaputoimet eivät riitä pitkään rajan tuntumassa Rajaliikenteen infrahankkeiden rahoitus ENPI-ohjelman rahoituksella saada riittävää kapasiteettia rajalle vain vuoteen 2017 saakka vastaavaa EU-ohjelmarahoitusta tarvitaan jatkossakin rajaliikenteen sujuvoittamiseksi molemmin puolin rajaa Joukkoliikenteen kehittäminen tarvitaan yhtenäinen ja kaikki liikennemuodot käsittävä lippujärjestelmä ja palvelutasomäärittelyt sekä näitä tukeva valtion ja kuntien rahoitus Perusväylänpito ja uudet rahoitusmallit perustienpito tulee varmistaa niin raskaan liikenteen kuin alemman tieverkon osalta, jotta yhteiskunnan keskeiset toiminnot turvataan tarvitaan uusia, vaihtoehtoisia rahoitusmalleja koko liikenneverkolle Sähköpostit: Tienkäyttäjän linja, 24 h: ilmoitukset tien kunnosta ja liikenteen ongelmista Liikenteen asiakaspalvelu: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Taitto: Zeeland Oy Kuvat: Liikennevirasti Kartta: Karttakeskus, L4356 Paino: Kopijyvä