HUOLTOKIRJAN RAKENNEJÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUS RAKENNESUUNNITTELUUN LIITTYVÄT JÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUKSET JA HUOLTO-OHJEET

Transkriptio

1 1(11) HUOLTOKIRJAN RAKENNEJÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUS RAKENNESUUNNITTELUUN LIITTYVÄT JÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUKSET JA HUOLTO-OHJEET 0. SISÄLTÖ 1. RAKENNEJÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUS 2. KÄYTÖN KANNALTA OLEELLISET KANTAVUUSTIEDOT 3. RAKENTEISIIN LIITTYVÄT REI ITYS- JA KIINNITYSOHJEET 4. RAKENNETEKNIIKKAAN LIITTYVÄT HOITO-OHJEET 5. TURVALLISUUS JA RISKIEN HALLINTA 1. RAKENNEJÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUS F Rakennustekniikka yleistä Rakennus on ns. normaali toimistorakennus, sekä rakenteeltaan että kuormitukseltaan. Rakenteiden palonkestovaatimus on kerrosten kohdalla R60, kellarissa R90. Betonirakenteet omaavat nämä palo-ominaisuudet sellaisenaan. Teräsrakenteet on suojattu palosuojamaalauksella, joka on tarvittaessa huollettava. Normaalia vaativampia rakenneteknisiä rakenteita ovat kellarikerrosten ulkoseinärakenteet (vesitiiviit) sekä julkisivusäleiköt. Seuraavassa on lyhty kuvaus rakenteista. Ko. rakenteita koskevia yksityiskohtaisempia tietoja löytyvät rakennepiirustuksista. F1 Perustukset F2 runko Rakennus on rungoltaan pääosin betonielementtirakenteinen. Kellarikerrokset ovat paikallavalettuja. Rakennus on perustettu kallionvaraisesti teräsbetonisten seinä- ja pilarianturoiden varaan. Rakennus on pohjavedenpinnan alapuolella, joten rakennuksen kellarikerrosten ulkoseinään kohdistuu vedenpainetta. Kellarikerrosten vedentiiveys on aikaansaatu valamalla betoniseinät kalliota vasten ja tiivistämällä betonin ja kallion välistä saumaa sekä injektoimalla kalliota. Saumaan on myös asennettu injektointiletkuja, joita myöhemmin voidaan tarvittaessa injektoida, mikäli vuotoa esiintyy. Alimman kellarin lattiassa on n. 500 mm paksu sorakerros betonilaatan alla, johon mahdolliset pienet vuotovedet kerääntyvät. Soratila on salaojitettu, vedet kerätään kaivoihin joista on automaattinen pumppaus. Tilassa on myös radon-kaasun poistoputkisto. Betonielementtirakenteinen runko koostuu XXXXXXXXXXXX Oy:n toimittamista betonielementeistä. Pilarit ovat 1-kerrospilareita, palkit jännitettyjä 2-aukkoisia jännebetonipalkkeja, laatat ontelolaattoja. Yläpohjarakenteessa on osittain ns. kuorilaatta-rakennetta. Kantavat väliseinät (lähinnä porras- ja hissikuilut) ovat teräsbetonielementtejä.

2 2(11) F3 Julkisivu Ei-kantavat väliseinät ovat muurattuja (Kahi-tiili) tai kipsilevyrakenteisia. AB-portaan porras- ja kattorakenteiden rungot ovat teräsrakenteisia. Julkisivurakenne on pääosin sandwich-betonielementtirakenteinen. Osassa julkisivua on käytetty lasitiiltä. F34 Täydentäviä rakenteita Julkisivua täydentäviä rakenteita ovat teräsrakenteiset katokset sekä julkisivusäleiköt. Teräsrakenteet ovat pääosin kuumasinkittyjä, osittain ruostumattomia. Kellarin seinässä on ulkopuolella muutamassa kohdassa ns. siirtymälaattoja estämään maan painumisesta syntyviä haittoja. F4 Yläpohjarakenteet Vesikattorakenteena on ontelolaataston (osittain kuorilaatan) päällä oleva höyrynsulku, kevytsoraeriste, vedeneristyksenä kumibitumieriste sekä päällä suojakiveys. Räystäsrakenteet ovat pääosin teräsrakenteisia.

3 3(11) 2. KÄYTÖN KANNALTA OLEELLISET KANTAVUUSTIEDOT Rakennuksen tasot on suunniteltu seuraaville kuormille (ylhäältä alas): Taso Hyötykuorma, q (kn/m 2 ) Vesikatto IV-konehuone 5 Kerrokset 4 Katutaso 5 1. kellari lattia 5, osittain kellarin lattia 5 VSS-lattia 5 Lumikuorma Laitekuormat, kts. tasopiirustus Portaat 4 Pihakansi 10 tai akselikuorma 200 kn Paikallisesti voi olla suuriakin pistekuormia. Tällöin vain täytyy huolehtia siitä, että pistekuorman ympäri on yllä mainittuja kuormia pienempi kuormitus, jotta kokonaiskuorma pysyisi ennallaan. Kuormitusalueet on esitetty tarkemmin tasopiirustuksissa.

4 4(11) 3. RAKENTEISIIN LIITTYVÄT REI ITYS- JA KIINNITYSOHJEET Ontelolaatat Ontelolaattaan voidaan yleensä tehdä vapaasti reikiä ontelolaatan ontelon kohdalla (reiän leveys max. n 150 mm). Kannaksia ja siinä olevia raudoituspunoksia ei saa katkaista ilman rakennesuunnittelijan lupaa! Käytännössä voidaan siis suurempia reikiäkin tehdä, mutta tämä on aina tarkistettava rakennesuunnittelijan toimesta. Ripustuksia ja kiinnityksiä voidaan laattaan tehdä, alapuolella ei kuitenkaan ontelolaatan kannasten kohdalla. Jälkikiinnityksissä tulee noudattaa XXXXXXXXXX Oy:n jälkikiinnitysohjetta. Massiivilaatat, kuorilaatat Pieniä reikiä ja jälkikiinnityksiä voidaan näihin rakenteisiin varsin vapaasti tehdä. Reunojen rikkominen on kuitenkin reiän teossa vältettävä. Jännebetonipalkit Jännebetonipalkkeihin ei tulisi tehdä reikiä, ei pienikään ainakaan alapuolella ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Myös syviä porauksia ja jälkikiinnityksiä tulee välttää, ettei vahingossa katkaista jännepunoksia. Yhteys rakennesuunnittelijaan on aina otettava mikäli em. tarpeita on. Kantavat väliseinät Kantavien seiniin on pieniä reikiä (max n. 150x150 m) tehtävissä varsin vapaasti. Elemettien kiinnityskohteisiin ei saa tehdä reikiä. Tapauskohtaisesti on suurempiakin reikiä mahdollisia. Suuret reiät ja reiät lähellä elementtien reunoja tulee aina ehdottomasti hyväksytettävä rakennesuunnittelijalta. Kiinnikkeitä ja porauksia on tehtävissä hyvin vapaasti, paitsi aivan seinien reunoissa (mahdolliset kiinnityskohdat) Ulkoseinät (sandwich-elementit) Sandwich-elementtiin voidaan myös varsin vapaasti tehdä pieniä reikiä (esim. sähköjohtoja varten) paitsi elementin kiinnitysten kohdalla. Suurempien reikien tekomahdollisuus tulee tarkistuttaa rakennesuunnittelijalta. Jälkikiinnitykset ulko- tai sisäkuoreen poraamalla on yleensä aina mahdollista. Suurempia kuormia ei kuitenkaan saa ripustaa ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Kun ulko- tai sisäkuori rei itetään on aina muistettava tiivistäminen esim. silikonilla. Sisäpuoliset teräsrakenteet Sisäpuolisiin teräsrakenteisiin voidaan yleensä kiinnittää poraamalla kevyitä kuormia. Kiinnikkeiden hitsausta voi myös olla mahdollista. On kuitenkin huomioitava, että palosuojamaalattuihin teräsrakenteisiin ei voi hitsauksia tehdä, ilman että samalla uusii maalauksen.

5 5(11) Ulkopuoliset teräsrakenteet Tiiliseinät Kipsilevyseinät Katoksiin on mahdollista kiinnittää kevyitä kuormia. Pieniä porauksia voi tehdä, mutta rikottuja kuumasinkittyjä pintoja tulee aina käsitellä sinkkipölymaalilla. Tiiliseinät ovat ei-kantavia. Niihin voidaan kuitenkin kiinnittää raskaitakin kuormia erilaisilla jälkikiinnitysmenetelmillä. Kun kuormat ovat isoja ( esim. yli 200 kg) tulee tarkistuttaa kantavuuden ja kiinnitystavan rakennesuunnittelijalta. Kipsilevyseiniin tehdään kiinnityksiä esim. Gyproc-ohjeen mukaisesti. Raskaita kiinnityksiä ei yleensä voida tehdä ilman erillistä runkoa.

6 6(11) 4. RAKENNETEKNIIKKAAN LIITTYVÄT HOITO-OHJEET Ohessa on käyty rakennuksen rakenteita rakennesuunnitelmien kannalta ja otettu kantaa käytönaikaisiin ylläpito- ja huoltotoimenpiteisiin. Suluissa on esitetty ko. rakennusosan tavoitteellisen käyttöiän (TKI, v.) sekä arvioidun kunnossapitojakson (KPJ, v.). Käyttöikä kuvaa aikaa jolloin, rakennusosa täyttää sille asetetut toimivuusvaatimukset, kestävyyden, ajanmukaisuuden ja taloudellisuuden suhteen. Tavoiteikä R tarkoittaa, että ko. rakennusosan arvioitu käyttöikä on sama kuin koko rakennuksen. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen ko. rakennusosaan liittyvät kunnossapitotoimenpiteet uusitaan. Kunnossapitotoimenpide voi olla rakennusosan tai sen osan korvaaminen toisella, korjaaminen osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai maalaamalla. D ALUERAKENTEET Aluerakenteisiin liittyvät tarkastukset tehdään yleensä kerran vuodessa keväällä. D5 Putkirakenteet alueella (TKI yli 50, KPJ 50) - kadun puolella kellariseinää lävistävät putket on suojattu maan painumista vastaan ns. siirtymälaatoilla. Valvotaan sisäpuolelta putkien toimintaa. D6 Viherrakenteet (TKI 30, KPJ 5) - tarkastetaan puuston ja pensaiden aiheuttamat roskahaitat kaivoissa, putkistoissa, katoksilla, ymv. - valvotaan juurista mahdollisesti syntyviä haittoja ja vahinkoja D7 Päällysrakenteet (TKI 30, KPJ 5) - tarkastetaan päällysrakenteiden yleiskunto (asvaltti, kiveys, ym.) - tarkastetaan pintavesien poiston toimivuus (kallistukset, kourut, kaivot) - rekisteröidään mahdolliset halkeamat ja painumat (korjataan ja oikaistaan laatoitus) - tarkastetaan reunatuet, merkintämaalaukset, pintoihin tulleet kasvustot (poistetaan) - tarkastetaan erityisesti sisäpihan rakenteet (allas), myös sisäpuolelta mahdollisten vesivuotojen havaitsemiseksi D8 Aluevarusteet (TKI 30, KPJ 10) - tarkastetaan lipputankojen kunto E POHJARAKENTEET E4 Putkirakenteet (TKI yli 50, KPJ 20) Salaojat (tarkastus yleensä 3 v. välein) - tarkastetaan salaojakaivot ja perusvesikaivot (kansi, pohja, saumat, liittymät, jne.), korjaus tai uusiminen tarvittaessa - tarkastetaan kaivojen avulla salaojien toiminta (tarvittaessa puhdistus) - tarkastetaan erityisesti alimman kellarin alapohjan salaojituksen toiminta ja mahdollisesti esiintyvää kosteutta (toimenpiteet havaitun puutteen mukaan) - tarkastetaan alimman kellarin radonputkiston toimintaa.

7 7(11) F1 PERUSTUKSET F12 Perusmuurit (TKI R) - kellarin sisäpuoliset seinä käydään läpi säännöllisesti mahdollisen vesivuodon havaitsemiseksi, erityisesti alimmassa kellarissa F13 Alapohjat (TKI R, KPJ 30) - Alapohjan betonilaatan ja alussorastuksen kosteuspitoisuutta tarkistetaan. Alapohjan salaojat, kts. kohta E. F2 RAKENNUSRUNKO (TKI R, KPJ 30 (teräsrakenteet)) Rakennusrungon tarkastukset tehdään 3 5 v. välein. Betonielementtirunkoon huoltoon liittyy lähinnä elementtien saumojen toimivuus seuranta. Esim. elastisten saumojen avautumisesta tai betonisaumojen halkeilusta voi syntyä korjaus- tai huoltotarvetta. Pieni halkeilu ei ole kantavuuden kannalta vaarallista, ongelma on enemmän esteettinen. F21 Kuilut - tarkastetaan kuilujen betonirakenteiden kunto sisä- ja ulkopuolella, erityisesti saumat (esim. onko halkeilua!) F23 Portaat - tarkastetaan betoniportaiden kunto - tarkastetaan teräsrakenteisten portaiden kunto, erityisesti maalipinta. F24 Kantavat väliseinät - tarkastetaan betonirakenteiden kunto, erityisesti saumat (onko esim. halkeilua ) - kellarissa erityisesti ulkoseinien mahdollista kosteutta F25 Pilarit - tarkastetaan teräspilareiden maalipintojen kunto F26 Palkit - tarkastetaan teräspalkkien maalipintojen kunto F27 Laatat - tarkastetaan laattojen välisiä saumaoja F3 JULKISIVUT F31 Ulkoseinät F31.1 Betonielementtiseinät (TKI R, KPJ 20) Tarkastukset 2 vuoden välein. Tarkastetaan ulkoseinät ja sokkelit julkisivuittain silmämääräisesti - sadeveden ja pakkasen aiheuttamat vauriot - saumojen kunto (elastisuus, tiiviys, kiinnitys) - pintojen rapautuminen - betoniterästen ruostejäljet - murtumat, lohkeamat, näkyvät teräkset - halkeamat tms. liikkumiset - sokkelin pinta - ilkivallasta aiheutuneet vauriot - kasvillisuuden vaikutus

8 8(11) - aurauksen, liikenteen tms. aiheuttamat vauriot F31.4 Pellitetyt seinät (TKI 50, KPJ 20) Tarkastukset 2 vuoden välein. Tarkastetaan seinät julkisivuittain silmämääräisesti: - ruoste, värinkesto - liitosten ja kiinnitysten kunto - mekaaniset vauriot F31.7 Lasitiiliseinät (TKI 50, KPJ 10) Tarkastukset 2 vuoden välein. Tarkastetaan seinät julkisivuittain silmämääräisesti: - lasitiilisaumojen kunto - seinän suoruus - seinän karmiliittymien kunto ja tiiveys - terästukirakenteiden kunto (maalipinta, liitokset, ruoste) F32 Ikkunat (TKI 50, KPJ 10) Tarkastukset ulkopäin 2 vuoden välein: - ulkopuitteet, karmit ja listat sekä pintakäsittely - vesipellit - liittymät seinärakenteisiin. Tarkastukset sisäpuolelta 5 vuoden välein: - puitteet, karmit ja listat sekä pintakäsittely - tiivisteet, helat - rakenteiden suoruus ja tiiviys - lasien kiinnitys ja kittaus - liittymät rakenteisiin. Lasiseinät tarkastetaan 2 vuoden välein: - ulko- ja sisäpuitteet, karmit, tiiviys - liittymät runkorakenteisiin - teräsrungon kunto (liitokset, tiiviys, maalipinta, ruoste) F33 Ulko-ovet (TKI 50, KPJ 10) Tarkastukset kerran vuodessa (käytännössä myös jatkuvasti): - pinnat ja rakenteet - tiivisteet - karmirakenteet - saranat ja lukot (voitelu tarvittaessa) - ovipumput, kiinnitys - varma sulkeutuminen ja lukittuminen yöllä (sähkölukolliset) - äänetön ja tasainen sulkeutuminen (ovipumpulliset) - helppo avautuminen - aukipitolaitteet kunnossa (ettei käytetä kynnysmattoja tmv.)

9 9(11) F34.3 Katokset (TKI 50, KPJ 10) Tarkastus 2 vuoden välein: - katosten kiinnitys kantaviin rakenteisiin, liitokset (mm. vesitiiviys) - pinnan ja rakenteen kunto, maalaustarve, ruostuminen - vedenpoiston toimivuus F34.4 Ulkoseinän teräsrakenteet (TKI 50, KPJ 10) Julkisivusäleikön rakenteet tarkastetaan 2 vuoden välein: - teräsrakenteiden kiinnitys kantaviin rakenteisiin, liitokset (tiiviys, korroosio) - teräsrakenteiden sisäiset liitokset (korroosio) - pinnan ja rakenteet kunto (korroosio) - säleikön kunto ja liitokset F4 YLÄPOHJARAKENTEET F41 Yläpohja F41.1 Vesikatot (TKI 30, KPJ 10) Tarkistetaan kerran vuodessa: - katteen reunojen irtoamiset, repeämät, pussinmuodostumat, kolhut, sammaloituminen, roskaantuminen, singelin tasaisuus - läpiviennit ja juuripellit, tiiviys - luukut - pellitykset - jäätyykö katetta vasten olevalumikerros(lämpövuoto) - esiintyykö jääpuikkoja (lämpövuoto) F42 Räystäät (TKI 30, KPJ 10) Tarkistetaan kerran vuodessa räystäspellitykset ja saumat: - pinnan ja rakenteen kunto, maalaustarve, ruostuminen - pellityksen kiinnitys F43 Yläpohjavarusteet (TKI 40, KPJ 10) Tarkistetaan kerran vuodessa: - huoltokohteisiin pääsyn turvallisuus - tikkaiden kulkusiltojen, pollareiden, katon kaiteiden ja antennien kiinnitykset - kattokaivot ja katon kallistukset, katteen liittyminen kattokoivoihin ja kattokaivojen puhtaus - kattoluukut, lukitus ja kiinnitys - IV-laitteiden teräsrungot, pintojen kunto, ruostevauriot F44 Kattoikkunat (TKI 40, KPJ 10) Tarkistetaan kerran vuodessa: - kattoikkunoiden ja valokattojen yleiskunto ja tiiviys - liitynnät vesieristeisiin - lukitukset

10 10(11) F45 Kattokonehuoneet (TKI 40, KPJ 10) Tarkistetaan kerran vuodessa - ovet, lukitus, huoltotarve - julkisivut, kattorakenteet, kts. a.o. kohdat F5 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT F51 Sisäovet (TKI 40, KPJ 20) Tarkistetaan viikottain ja aina liikuttaessa talossa: - ovien yleiskunto, huolto- ja korjaustarve - ovipumppujen toiminta, kiinnitys - palo-ovien telkeytyminen F57 Hormit, kanavat, tulisijat, piiput (TKI 50, KPJ 20) Tarkistetaan kerran vuodessa tai viranomaismääräysten mukaisesti. Tarkistetaan seinien ja tasojen paloläpiviennit kerran vuodessa.

11 11(11) 5. TURVALLISUUS JA RISKIEN HALLINTA Rakenneteknisten seikkojen kannalta muodostaa pohjavesi suurimman riskin. Alin kellari sijaitsee metrejä pohjavedenpinna alapuolella. Seinän ja kallion tiiveyteen on suunnitteluja toteutusvaiheessa kiinnitetty erityistä huomiota. Mahdolliset vuotovedet hoidetaan lattian alla olevan salaojaverkoston kautta pois automaattisella pumppauksella. Pumpun ja salaojaverkoston toimivuutta on ehdottomasti ylläpidettävä. Mikäli vesimäärä nousee suureksi, on vaara että lattiaan imeytyy kosteutta. Julkisivusäleikkö on mitoitettu siten, että säleiköillä voi olla melko paksu lumikerros. Mikäli ilmasto-olosuhteista johtuen siihen kerääntyvä lumi jäätyy ja muodostuu suurelta alueelta paksuja jääkerrostumia, on ne poistettava. Myös alapuolella liikkuvien henkilöturvallisuuden kannalta on lumi hallitusti poistettava.