MK tänään. Vaativa korjaus- ja uudisrakentamiskohde. Jyväskylässä katot tyhjenevät lumesta MK Lumikasseilla. Musiikkitalossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MK tänään. Vaativa korjaus- ja uudisrakentamiskohde. Jyväskylässä katot tyhjenevät lumesta MK Lumikasseilla. Musiikkitalossa"

Transkriptio

1 MK tänään Impivaaran uimahalli Vaativa korjaus- ja uudisrakentamiskohde Turvallisesti ja tehokkaasti Jyväskylässä katot tyhjenevät lumesta MK Lumikasseilla Musiikkitalossa vankka betonirunko ja keveä ulkovaippa Rautaruukin Raahen tehtaalla: Pellettiprojektissa mittavat maanalaiset betonirakenteet MESSUTAPAHTUMAT Konekauha Oy:llä yli 15 vuoden ISODRÄN -kokemus 1

2 Impivaaran uimahalli Vaativa korjaus- ja uudisrakentamiskohde Uimahallit ovat myös suunnittelijoille erikoiskohde. Vahasen Hämeenlinnan toimiston Jukka Maja (vas.) ja Matti Kivinen ovat uimahallien suhteen konkareita. Heidän suunnittelupöydällään niitä on ollut pitkälti toistakymmentä. Uimahalli on aina vaativa rakennuskohde. Vieläkin vaativampi siitä tulee kun kohde sisältää sekä korjaus- että uudisrakentamista. Impivaaran uimahalli Turussa on tällainen kohde: 1970-luvun alussa valmistunut halli laajennetaan ja remontoidaan täydellisesti. Noin 7500 kerrosneliön laajennukseen tulee muun muassa neljä uutta allasta. Vaativuus tarkoittaa uimahallissa myös materiaaleja: niiden on kestettävä jatkuva kova rasitus, kuten kosteus, lämpö, kemikaalit, uv-säteily. 2

3 Pääurakoitsija Skanskan Tuomas Vataa esitteli MK tänään lehdelle ja Muottikolmion Riku Hassille työmaata loppuvuodesta Noin vuoden kuluttua turkulaiset pääsevät nauttimaan aikalailla erilaisesta näkymästä: sinertävästä julkisivusta, jossa on keraamista laattaa sekä yhdellä sivulla poutapilvin kaunistettu lasijulkisivu. Uimahallissa energiaa kuluu vääjäämättä paljon. Esimerkiksi lämpötila pyritään viihtyisyyden takia pitämän pari astetta allasveden lämpötilaa korkeampana, joten se nousee noin 30 asteeseen. Impivaaran rakenteissa on luonnollisesti tämän päivän vaatimusten mukaiset eristeet. Energiankulutus pyritään pitämään kurissa myös tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdosta että vedestä. si kävijät pääsevät höyrysaunaan. Muutakin liikuntaa on tarjolla neljässä kuntosalissa ja erillisessä liikuntatilassa. Koko hankkeen budjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Kerrosneliöitä se sisältää yhteensä tänään -toimittaja kävi tutustumassa maaliskuussa 2010 käynnistynee- MK seen Impivaaran työmaahan loppuvuodesta. Työmaavierailun jälkeen kysyttiin kohteen rakennesuunnittelijoilta mitä Impivaarassa tehdään ja miksi. Impivaaran uimahallia rakennuttaa Turun kaupungin tilalaitos, pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Länsi-Suomi, rakennesuunnittelu on Vahanen yhtiöiden käsialaa, arkkitehtuuri puolestaan Siren Arkkitehtien. Yleisölle halli avaa ovensa alkuvuodesta Silloin saadaan käyttöön täydellisesti remontoidut 50 metrin kilpauima-altaat ja uusittu hyppytorni, 25 metrin kilpauima-allas, perheallas, lastenallas, monitoimiallas, kahluu- ja kylmäallas. Perinteisten saunojen lisäk- Todelliset rakenteet paljastuvat vasta purkuvaiheessa Vahasen Hämeenlinnan toimistolta löytyy kaksi kokenutta uimahallisuunnittelijaa: kohteen päärakennesuunnittelija Jukka Maja ja Impivaaran 1-luokan betonirakenteiden suunnittelija Matti Kivinen. Vahasella on ollut uimahallikohteita lähes sata, meilläkin pitkälti toistakymmentä. Ne ovat sisältäneet niin uimahallisuunnittelua kuin korjausselvityksiä: tutkimuksia, hankesuunnittelua, rakennuttamista, valvontaa, rakennesuunnittelua, miehet linjaavat. Kokemuksesta he myös tietävät, että uimahallit ovat vaativia kohteita. Uimahallissa on varsin aggressiivinen ympäristö, jossa rakenteiden vaurioitumisriski on tavallista suurempi. Rakennuttajille ne ovat muissa kuin isommissa kaupungeissa usein myös ainutkertaisia kohteita, joiden rakennuttamisesta ei juuri kerry kokemusta. Impivaaran uimahalli tuli Vahasen miesten pöydälle syksyllä 2008 suunnittelun käynnistyessä. Tämäntyyppisessä kohteessa vaikeus on se, että rakennus on suunnitteluvaiheessa vielä toiminnassa. Purkamista vaativat tutkimukset päästään rakenteista tekemään siis vasta kun halli on suljettu. 3

4 Hyppytorni uusitaan ja hyppyallas korjataan. Yllättävää ei heidän mukaansa olekaan, että tuossa vaiheessa tulee yllätyksiä: Aika usein käy niin että tuon ikäisissä rakennuksissa toteutus onkin tehty eri tavalla kuin mitä piirustukset näyttävät. Myös Impivaarassa kävi niin, että vanhalta puolelta löytyi erilaisia rakenteita kuin piirustuksista. Ongelma eivät niinkään ole itse muutokset vaan se, että niitä ei ole aikanaan dokumentoitu, Maja ja Kivinen toteavat. Impivaaran vanhan osan kunto oli heidän mukaansa ikäisekseen normaalia tasoa. Rakennusfysikaalisen toiminnan ymmärryksessä oli 70-luvulla kuitenkin isoja puutteita. Kun kohteet suunniteltiin ja tehtiin sen ajan tiedon ja taidon perusteella, ongelmakohtia syntyi. Pahimpina vaurioina virheet näkyvät puurakenteisissa yläpohjissa. Impivaarassa rakenne on betonia, joka miesten mukaan kestää paremmin vähän huonomminkin tehtynä. Purkuvaiheen suurimpia yllätyksiä oli se, että pesu- ja pukuhuoneen maanvarainen lattia ei ollutkaan piirustusten mukainen, eli kantava. Se jouduttiin purkamaan. Lattian alle asennetun, noin tuhannen neliön ISODRÄN -levytyksen ansiosta vältyttiin isoilta massanvaihdoilta. Lämmöneristeen lisäksi levy on kapillaarikatko. Koska se sallii kuivumisen myös alaspäin, betonilattia kuivui pinnoituskuntoon tavallista nopeammin. ISODRÄN -levyt puku- ja pesutilojen lattian alle Impivaaran purkuvaiheen isoimmasta yllätyksestä vastasi puku- ja pesutilojen lattia. Vastoin piirustuksia maanvarainen lattiarakenne ei ollutkaan riittävän vahva. Lattiat jouduttiin uusiman kokonaan. Myös sokkelit sekä hyppytornin perustukset olivat osittain erilaisia kuin piirustuksissa. Pesu- ja pukutilojen lattiat jouduttiin purkamaan Peruskorjatun osan 50 metrin kilpauima-altaan pohja uusittiin kokonaan. Koeponnistus osoitti, että valut olivat onnistuneet hyvin, vuotokohtia ei löytynyt. 4

5 kokonaan. Työmäärä väheni huomattavasti, kun lattian alle asennettiin noin tuhat neliötä ISODRÄN -levyä. Sen ansiosta vältyttiin isolta massanvaihdolta. Lämpöeristeen lisäksi levy on samalla kapillaarikatko. Kun se rakenteensa ansiosta sallii kuivumisen myös alapinnasta, lattia saadaan pinnoituskuntoon tavallista nopeammin, Maja toteaa. Hänellä on ISODRÄN in käytöstä myös aikaisempaa kokemusta: Jo 90-luvun puolessa välissä, jolloin työskentelin Turun toimistossamme, käytimme sitä paljon perusmuureissa ja erityisesti pystysalaojissa. Vaativuutta myös vanhan ja uuden osan liittämisessä Yhden vaativa adjektiivin Impivaaraan tuo myös se, että remontoitava vanha osa ja uudisosa liitetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Maja ja Kivinen pitävät liitososaa uimahallin hankalimpana ja myös kalleimpana vaiheena: Lämpimässä ja kosteassa uimahallissa ilmanvaihtotilanteet muuttuvat jatkuvasti. Uuden ja vanhan liittymän on oltava ehdottoman tiivis, rakenteiden liikkumista ei sallita. Impivaarassa tätä liittymäkohtaa on vielä varsin paljon, noin 150 metrin matkalla. Avajaisiin mennessä nämäkin betoniseinät on käsitelty pinnoitteilla. Altaissa vesitiivis paikallavalu Maja ja Kivinen tekisivät uimahallirakenteet mieluiten kokonaan paikallavalurakenteisina. Toki elementtirakennekin on hyvä. Se tuo kuitenkin paljon liitoksia, jotka on tiivistettävä huolellisesti. Impivaarassa uudisosan maanalaiset osat allashuoneen lattiatasolle ovat paikallavalua, siitä ylöspäin runko on pääosin elementtirakennetta. Altaat ovat vesitiiviitä 30 senttiä paksuja betonirakenteita. Vesieristeet altaissa Maja tyrmää totaalisesti: Uima-altaassa vesieriste on yksi riskikerros lisää. Lisäksi olosuhteet ovat altaassa täysin toiset kuin vaikkapa pesuhuoneen seinässä. Myös toleranssit ovat kilpauimareille tarkoitetuissa altaissa erittäin tiukat. Suunnitelmissa annetaan vielä pieni +toleranssi, mutta tekijöiltä senkin pelivaran syö altaiden molempiin päihin tulevat 10 milliä paksut sähköiset ajanottolevyt. Muotti ei saa antaa yhtään periksi eikä laatoittajan käsi lipsua. Valun jälkeen betonipinta pelkästään puhdistetaan ja laatoitetaan. Vaikka varoituksen sana on paikallaan, Impivaaran uimahallin betonivalutyöstä rakennesuunnittelijoilla on pelkkää hyvää sanottavaa: Pääurakoitsijan betonivaluryhmä on tehnyt todella hyvää jälkeä. Viime kädessä laatu onkin kiinni tekijöistä. Impivaarassa porukka ja betonityönjohtaja ovat osoittautuneet erittäin ammattitaitoisiksi. Toistaiseksi koeponnistettujen allasrakenteiden valut ja työsaumat ovat olleet niin hyviä, ettei injektointiletkujakaan ole vielä jouduttu injektoimaan. Toisenlaisiakin esimerkkejä on valitettavasti nähty; edes injektointi ei ole niissä aina riittänyt. Turussa tilanne onkin vesitiiviyden osalta hyvä: jos tiivistämistarvetta ilmenee, on edelleen mahdollista injektoida. Harjannostajaisvaiheeseen Impivaarassa päästään maaliskuussa Silloin alkaa näkyä myös hallin ulkopuolinen ilme. Arkkitehtikuvassa näkyy jo nyt että rakennukseen tulee myös näyttävyyttä: sinertävässä julkisivussa on keraamista laattaa ja erillinen lasifasadi, johon on painettu poutapilviä. Vesitiivistä ja mittatarkkaa Marraskuun 2010 työmaakierrosta isännöi työmaainsinööri Tuomas Vataa. Vaikka uudisosan runko on vasta kellarivaiheessa, päästään peruskorjausosassa jo hyvin uimahallitunnelmaan. Kokonaan uusittu 50 metrin uima-allas on näet juuri koeponnistusvaiheessa. Uimaan koeponnistusvaihe ei sentään houkuttele. Myös hyppytornin uusiminen on vierailuajankohtana jo pitkällä. Laudoitus on tehty ja ylin taso on valettu. Sieltä valut etenevät alaspäin. Vataan ranking-listalla allasvalut ovat työmaan vaativuuslistalla kärkisijoilla. Itse valun lisäksi myös jälkihoito on tehtävä huolellisesti. Altaan seinät valetaan ensin, pohja viimeiseksi. Vesitiivistä rakennetta varmistavat saumanauhat ja injektointiletkut, käytössä ovat mm. Muottikolmion JOCO:t ja HYDROTITE:t. Rakenteiden tiiviyden varmistaminen muuallakin kuin altaissa on Vataan mukaan myös työmaan ykkösasioita. Uimahallin erikoisuutena hän nostaa vaatimuksista altaiden tiukat toleranssivaatimukset. Entä pesu- ja pukuhuoneiden lattian alle asennettu ISODRÄN -levy. Vataalle levy oli uusi tuttavuus. Työmaalle helppokäyttöinen. Työmaan kantilta se oli hyvä ratkaisu sikälikin, että vältyimme isoilta kaivutöiltä ja maamassojen poiskuljetukselta. 5

6 Turvallisesti ja tehokkaasti Jyväskylässä katot tyhjenevät lumesta MK Lumikasseilla Miten saada isot lumimäärät tehokkaasti ja turvallisesti pois isoilta katoilta? Lumikasseilla, palvelupäällikkö Jorma Kähönen vastaa. Keski- Suomen ISS Palvelut Oy:ssä otettiin MK Lumikassit käyttöön talven 2011 lumenpudotuskauden käynnistyessä. Kähönen on ollut tyytyväinen: kolme lumikassia, 10 hengen lumenpudotusryhmä ja autonosturi on isolla katolla selvästi pelkkiä kolamiehiä tehokkaampi, turvallisempi ja taloudellisempi vaihtoehto. Keski-Suomessa talvi 2011 oli ensimmäinen lumikassivuosi: Teollisuudes- ISS tahan kassien käyttö on jo tutumpaa. Itse kuulin kokemuksia lumikasseista kollegoilta Pohjanmaalta, ISS Tekniset palvelut yksikön rakentamisosastolla työskentelevä Jorma Kähönen kertoo. Autonosturin kapasiteetti hyödynnetään kokonaan Vierailu Jyväskylässä helmikuun lopulla on oivallinen johdatus lumikassi-lumenpudotukseen. Toisin kuin junaa, jolla toimittaja on matkassa, pakkanen ei ole hyydyttänyt lumenpudottajia. Kähösen kahdella lumenpudotusryhmällä on meneillään työt kahden ison marketin katoilla. Toisessa lumi läjitetään pudotuspaikan viereen, toisessa poiskuljetusta varten. Molemmissa on autonosturin lisäksi 1+9 kaveria. Yksi ottaa lumikassin vastaan maassa, muut kolaavat kassin täyteen lunta. Työ sujuu tehokkaasti, sillä heti 6

7 kun nosturi nostaa lumella täytetyn kassin ilmaan, porukka levittää katolle seuraavan kassin ja aloittaa lumenkolauksen. Uusi lumikassi odottaa täysinäisenä, kun nosturi hilaa edellisen tyhjän kassin takaisin katolle. Autonosturin kapasiteetti on siten koko ajan käytössä. Erityisesti isoille katoille Lumikassipudottamisen tehokkuus perustuu Kähösen mukaan isojen kattojen kolausmatkan pituuteen. Perinteisessä lumenpudotuksessa kaverin kolausmatka voi pahimmillaan nousta kilometriin päivässä. Aikaa kuluu ja tehokkuuskin vääjäämättä kärsii. Lumikassiin kolatessa matka on murto-osa noista määristä. Lumikassipudottamisella on Kähösen mukaan monia muitakin etuja kuin nopeus. Lumikassilla lumi siirtyy suoraan pois seinän vierestä. Lumi myös pystytään sijoittamaan suoraan asiakkaan osoittamalle läjitysalueelle tai kasaamaan täsmälleen haluttuun paikkaan poiskuljetusta varten. Myös työturvallisuus on parempi, sillä katon reuna-alueella työskentely jää hyvin lyhyeksi. Kolauspudotuksessahan katon reunalla on käytävä joka kolallisen kanssa. Työturvallisuutta lisää vielä se, että autonosturin nosturiosan päässä on kamera, jonka ansiosta kuski näkee koko ajan mitä katolla tapahtuu. Isäntä, asiakas päättää, mitä tilaa, Kähönen korostaa. Halutessaan meiltä saa tietysti myös pelkät kolamiehet. Näyttää kuitenkin siltä, että lumikassipudotuksen tilanneet ovat jo ensimmäisen lumikauden aikana havainneet, että siitä hyötyy myös tilaaja. Asiakkaasta riippuen lumikassipudotus on varsin joustava: esimerkiksi kaupan katon lumenpudotus räätälöidään asiakasvirtojen mukaan. Kun kaupassa on eniten asiakkaita, me työskentelemme sivummalla mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttaen, Kähönen toteaa. Puolitoista tonnia lunta per kassi Kähösen Muottikolmiosta hankkimat MK Lumikassit joutuvat ISS:llä kovaan käyttöön. Sen verran varakasseja on Kähösen mukaan oltava, ettei työtahti kärsi, jos kola kolhaisee kassiin repeämän. Nostoissa ei hänen mukaansa ole ollut ongelmia: Kassi kestää luvatun 1,5 tonnia ja enemmänkin. Lumen paino toki vaihtelee, varsin nopeasti kaverit ovat oppineet arvioimaan, miten paljon lunta yhteen kassiin voi laittaa. Neliönmuotoisia lumikasseja on kahta kokoa, sivultaan 5,8- ja 6,8-metrisiä. Kassien nurkat on vahvistettu ja nostoköydet kuumahitsattu sisään kassimateriaaliin. Kassi itsessään on varsin kevyt: pienempi noin 30 ja suurempi noin 45 kiloa. Talvella töissä ydinporukka Kähösen porukka, Keski-Suomen ISS Palvelut Oy:n Tekniset Palvelut yksikön rakentamisosasto tekee paljon muutakin kuin lumitöitä. Näin talvella on hiljaisinta, joten töissä on ydinporukkamme. Kevään korvalla henkilömäärä sitten alkaa kasvaa. Lisäksi meillä on hyvät yhteistyökumppanit, verkosto joustaa nopeisiinkin toimeksiantoihin. Tehtäväkirjomme on laaja: teemme kaikkea kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvää niin asuin-, toimisto- ja liike- kuin teollisuusrakennuksissakin. Normaalit rakennusten korjaukset, lvis-töitä, automaatiotekniikkaa, kylmäasennuksia, automaatiotekniikka, viheralueiden hoitoa, raivauksia, Kähönen listaa. Hän kehaisee vielä kirvesmiehiään. Monitaitoiset kaverit pystyvät tekemään vaativiakin erikoistöitä. Myös rakennustyömaalle Muottikolmiosta kerrotaan, että vuonna 2009 tuoterepertuaariin otetun lumikassin hyödyt on huomattu ensimmäisenä juuri kiinteistönhoidossa. Etelä-Suomen kovat lumitalvet ovat havahduttaneet myös rakennustyömaat kätevään tapaan suojata työmaa yön lumisateelta. Illalla holville levitetty lumikassi on työpäivän alkaessa helppo nostaa nosturilla lumineen pois. Se on työmaallakin lumenluontia ja kolausta monin verroin tehokkaampi ja nopeampi lumenpoistotapa. Katon puhdistaminen lumesta lumikasseilla on tehokasta. Nopeuden lisäksi työ on huomattavasti turvallisempaa kuin perinteinen kolaaminen, jossa katon reunaalueilla joudutaan työskentelemään jokaisella kolauskerralla. 7

8 Vuoden 2011 keväällä valmistunut Helsingin Musiikkitalo rakennettiin paraatipaikalla kaiken kansan ja eduskunnankin katseiden alla. Runkovaiheessa vankasti betonisesta työmaasta kuoriutui keveäilmeinen lasi-kuparipintainen talo. Maan alle jääneiden harjoitussalien päälle rakennettiin kaupunkilaisille viihtyisä oleskelualue. Musiikkitalossa vankka betonirunko ja keveä ulkovaippa 8

9 Musiikkitalo luovutettiin tilaajalle vapuksi Musiikkitalon kokonaispinta-ala on neliömetriä. Talon rakennutti Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo, jonka osakkaina ovat Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Yleisradio Oy. Rakennuttamisen tilaajatehtäviä hoiti kiinteistöosakeyhtiön toimeksiannosta Senaatti-kiinteistöt. Musiikkitalon pää- ja arkkitehtisuunnittelija on LPR-arkkitehdit Oy. Esirakennustöihin kesällä 2006 Pääurakoitsija SRV tuli tontille syksyllä Sitä ennen oli rakennettu jo varsin paljon piiloon jäänyttä, kuten pohjaveden kurissa pitävät porapaalupatoseinät, huoltotunneli sekä pohjatyöt ja talon perustukset. Rakennus on kokonaan kallion varassa. Kallion pohja on injektoitu ja sen päällä on noin 70 sentin salaojitettu sepelikerros. Porattu suurpaalu-patoseinä on vajaat kaksi metriä kallion sisällä. Vaikka patoseinä on periaatteessa jo itsessään tiivis, rakennuksen ulkoseinän ja patoseinän välissä on vielä salaojitettu tila, jonka kautta mahdolliset vuodot valuvat salaojiin. Syvimmillään tekniikkakuilujen perustukset ulottuvat -15 metriin, alapohja on -9 metrin tasossa. Teknisissä tiloissa on maanvarainen lattia, harjoitussalien lattian alla on tuuletettu, rossipohjatyyppinen 1-1,5 metriä korkea tila. Pääsalin alla on teknistä tilaa. Musiikkitalon rakentamisesta tuli silminnähtävää viimeistään siinä vaiheessa, kun talolle alkuvuodesta 2009 valettiin kuusi betonista tekniikkakuilua kiipeävillä muoteilla. Vuodenvaihteessa 2009/2010 valmistunut musiikkitalon runko on muutenkin varsin betoninen. Lopullisessa talon ilmeessä betonia ei juuri näy, julkisivuissa lasi ja kupari ovat pääosassa. Musiikkitalo on koko hankkeen ajan ollut vierailijaryhmien suosikkikohde, MK tänään -toimittajakin pääsi useamman kerran seuraamaan hankkeen edistymistä. Asiantuntevina oppaina olivat teknologiajohtaja Tero Aaltonen rakennesuunnittelusta vastaavasta Vahanen Oy:stä, arkkitehti Pauno Narjus LPR-arkkitehdit Oy:stä, työmaapäällikkö Jukka Nikkola ja rakennesuunnittelija Tapio Kaikkonen SRV:stä, toimitusjohtaja Markku Sieppala ja mittajohtaja Vesa Laine paikallavalu-urakoitsija Sierak Oy:stä ja mister jännitys Juhana Torvinen jännitettyjen rakenteiden jännitystyöt tekevästä Oy Alfred A. Palmberg Ab:stä. Muottikolmio oli virittämässä Musiikkitalon sointia monilla tuotteilla: Rungolta vaaditaan painoa ja MALTHUS-muottivälikkeitä noin jäykkyyttä kpl. Niiden avulla Sierak Oy teki Talon käyttötarkoituksen takia ei ole lainkaan yllättävää, että Aaltonen nimeää arkkitehtuurin lisäksi akus- monimuotoisia, vaativia seinävaluja VANDEX SUPER, anturoiden tiikan yhdeksi rakenneasioiden tärkeimmäksi ohjaajaksi. Runkomateriaalilta se vaatii painoa ja jäykkyyttä, kapillaarikatkoksi JOCO 10 injektointiletkuja, maanalaisten rakenteiden saumojen rakenteet ovatkin pääasiassa betonia ja monessa kohdin nimenomaan paikallavalurakenteita, joilla ei ole te- vedentiivistykseen HYDROTITE paisuvaa räksen kaltaista värähtelyriskiä. Rakennejärjestelmä on työsaumanauhaa, maanalaisten varsin monimuotoinen: kuormia viedään alas monella rakenteiden saumojen vedentiivistykseen tavalla, on paikallavalua, betonielementtejä, liittorakenteita, terästä, jännitettyjä rakenteita. LEAKMASTER LV-1 paisuvaa tiivistekittiä, läpivientien tiivistykseen ISODRÄN -eristelevyä, lattioihin. 9

10 Konserttisalin betonirungon suunnittelu on tehty kokonaan mallintamalla. Hyvin monimuotoinen sali on epäsymmetrinen. Suoria kulmia ei juuri ole, jotta ääni saadaan jakautumaan tasaisesti. Musiikkitalossa on kuusi betonista tekniikkakuilua. Ne tukevat myös konserttisalin jännitettyjä primääripalkkeja. Konserttisali muodostuu suorista pinnoista. Arkkitehdin mukaan taustana on ollut mielleyhtymä tukkisumasta, jossa on suoria pintoja eri suuntiin. Harjoitussalin kattopalkit on jännitetty injektoitavilla jänteillä, jotka sisältävät keskimäärin 48 punosta. 10 Salit huone huoneessa -periaatteella Musiikkitalon kantavat seinät ovat pääasiassa paikallavalettuja. Elementtiseiniä on niissä paikoissa, joissa ne on voitu asentaa kovaa vasten. Pilarit ovat betonielementtejä. Liittopalkkeina on Deltapalkkeja, joiden päällä on ontelolaatasto ja pintavalu. Kuorilaattaa ja pintavalua on käytetty paikoissa, joissa tilaa on niukalti. Isojen jännevälien yläpohjissa, kuten harjoitussalien ja itse konserttisalin katoissa, on jälkijännitetyt teräsbetonipalkit. Akustiikka ja äänieristys vaativat tiiviitä rakenteita. Sekä pääsali että harjoitussalit ovatkin itsenäisiä, huone huoneessa -periaatteella toteutettuja. Ne ovat muista rakenteista liikuntasaumoilla irrotettuja rakenteita, joita ympäröi tiivis seinä. Talotekniikan takia seinässä on tosin runsaasti aukotuksia. Teknisten aukkojen ja kanavien tiiviiksi saaminen tuo siten osaltaan vaativuutta asennukselle, Aaltonen huomauttaa. Sellaiset paikat, joissa saleihin liittyy muita raken-

11 teita, on varustettu akustisella joustimella. Esimerkiksi pääsalissa koko raskas betoninen alakatsomo, permanto, on joustimien varassa. Pääsalin yläpohjaa ja parvia kannattavat tekniikkakuilujen varassa olevat jännitetyt primääripalkit. Niiden liitoskohdissa ei ole joustimia, sillä maaperän värähtelyn on laskettu ylhäälle mentäessä vaimenevan tarpeeksi. Harjoitussaleissa myös sisäseinät ja katto on erotettu joustimilla. Joustintarpeen perimmäinen syy on vieressä kulkevan Mannerheimintien liikenne, erityisesti raitiotieliikenne. Musiikkitalo sijaitsee Helsingin paraatipaikalla, Eduskuntataloa vastapäätä. Keväällä 2010 talon keveä lasi-kupari-ilme alkoi olla jo nähtävissä. Yli satatuhatta muottineliötä Paikallavalu-urakoitsija Sierakilla oli työmaalla suurimmillaan noin 70 henkilön vahvuus. Heidän urakkansa käynnistyi syksyllä 2008 ulkoseinien valulla. Sieppala kertoo, että korkeiden seinien valut etenivät ripeästi, koska ne tehtiin mahdollisimman korkeilla, pääasiassa 7,2-10 metrisillä muoteilla. Lujuudeltaan betoni oli K40:tä. Yhteistyössä betonitoimittaja Ruduksen kanssa valittiin reseptit, joilla betoni ei korkeissakaan valuissa päässyt erottumaan. Musiikkitalon 200 vuoden käyttöikävaatimus ei aiheuttanut betoniresepteihin erikoisuuksia, sillä säälle alttiiksi jäävää betonia rakenteissa ei ole oikeastaan missään. Muottineliöitä Musiikkitalon valuissa kertyi yhteensä , niistä seiniä on neliötä. Loput ovat holveja ja palkkeja. Yhteensä paikallavalubetonia upposi rakenteisiin kuutiota. Toimittajan ilmausta nopeasti nousseista tekniikkakuiluista Sieppala suitsii huomauttamalla, että kiipeävillä muoteilla valetut tekniikkakuilut olisi ollut mahdollista tehdä nopeamminkin: Tällä kertaa kuilujen valujen aikataulu määräytyi kuitenkin muiden töiden ehdoilla. Vaativa, myöntää paikallavalurakenteiden mittauksista huolehtinut Vesa Laine. Vaativuutta ja vaikeutta toi hänen mukaansa rakennuksen monimuotoisuus: Koko ajan työskenneltiin lukuisilla eri tasoilla. Perinteisten tasorakennekuvien sijasta tiedot haettiin 3D-mallista. Työjärjestykset ja työsaumat piti pystyä sijoittamaan siten, että voitiin edetä järkevästi, hän toteaa. Yhteistyötä ja keskusteluja rakennesuunnittelijan kanssa käytiinkin selvästi enemmän kuin ns. normaalikohteessa. Yhteistyö oli Musiikkitalon työmaalla muutenkin korkeassa kurssissa. Jukka Nikkolan mukaan parhaat vaihtoehdot sekä rakenneratkaisuihin että työjärjestyksiin löytyivät, kun suunnittelijat ja toteuttajat miettivät niitä työmaalla yhdessä. Jännitys injektoitavilla jänteillä Musiikkitalossa on myös paljon jännitettyjä rakenteita, mm. viiden harjoitussalin katot. Mannerheimintien vierelle sijoittuvien harjoitussalien katot ovat samalla pihakannen tasoja. Kattorakenteena on 200-millinen kuorilaatta. Sen päälle on asennettu vesi- ja muut eristykset, sillä katon päälle tulee sekä nurmikenttää että kiveystä, oleskelu- ja liikennealuetta. Ulkoalueiden kivipinnat ovat Korpilahden mustaa, Kurun harmaata ja Taivassalon punaista graniittia. Kutakin harjoitussalin kattoa kohti on jännitetty maksimissaan seitsemän palkkia. Toisin kuin talonrakentamisessa yleensä, ne on jännitetty injektoitavilla jänteillä eikä tartunnattomilla yksittäispunosjänteillä, Torvinen kertoo ja vertaa injektoitavia jänteitä siltajänteisiin. Jokaisessa, jänneväliltään metrisessä palkissa tarvitaan keskimäärin tuhannen tonnin voima palkkia kohti. Neljään jänteeseen kohdistuu siis kuhunkin 250 tonnin voima. Tartunnattomia jänteitä olisi tarvittu hieman enemmän, nyt palkissa on keskimäärin 48 punosta. Konserttisalin yläpohjaa kannattaa kolme 39-metristä seinämäistä palkkia, jotka menevät tekniikkakuilusta toiseen. Kolmen Mannerheimintien suuntaisen primääripalkin lisäksi konserttisalin kattoon asennettiin ristikkäiseen suuntaan pienemmät, myös jännitetyt palkit. Konserttisalin katossa on paikallavalulaatta. Iso, laajuudeltaan noin 20x40-metrinen jännitetty rakenne on myös konserttisalin akustiikkaan liittyvän ilmakammion alapohja, joka on 400 mm paksu jännitetty laatta. 11

12 Rautaruukin Raahen tehtaalla: Pellettiprojektissa mittavat maanalaiset betonirakenteet Tuomo Lohilahdella (oik.) on luotsattavanaan vaativa infrakohde, johon rakenteiden lisäksi tuo vaativuutta sijainti meren rannassa ja tiukka aikataulu. Kyselijöitä ja puheluita vastaavalle mestarille tulvi koko työmaavierailunkin ajan. Vuonna 1960 perustettu Rautaruukin Raahen terästehdas on edelleen yksi Pohjoismaiden suurimpia yhtenäisiä tehdaskokonaisuuksia. MK tänään -toimittaja tutustui loppuvuodesta 2010 NCC Roadsin urakoimaan, satamassa sijaitsevaan mittavaan Pellettiprojektiin. Kohde valmistuu tammikuussa, jolloin urakoitsijankin nimi on muuttunut NCC Infraksi. Isäntänä tuimassa pakkassäässä toimi vastaava mestari Tuomo Lohilahti. Sää tarkoittaa rakennustyömaalla muutakin kuin kevyttä rupattelunaihetta. Lohilahti huomauttaa, että pelkkien miinusasteiden lisäksi merenrannassa sijaitsevalla työmaalla tuulella on erittäin hyytävä vaikutus työskentelyolosuhteisiin. Esimerkiksi viime viikolla oli vain -13 pakkasastetta, joka kovan tuulen takia vastasi -25 astetta, hän kertoo. Pellettiprojektin katseenvangitsija on Pohjoismaiden suurin autonosturi, Terex Dermag CCC 6800, jossa on tonnin edestä vastapainoja. Raaka-aineen käsittely tehostuu Pellettiprojektin nimeä kantava työmaa on pitkälle maanalaista rakentamista. Rautaruukkiin meritse tuotu pelletti ja muut raaka-aineet on tähän asti purettu satamassa vanhan laiturin puolella kuljettimelle tai kuljetettu autoilla tehdasalueelle. Nyt Rautaruukki rakennuttaa uudelle syvälaiturille kaksi teräsbetonista raaka-ainetunnelia ja kolme siiloa, joihin pelletit voidaan purkaa laivasta suoraan kuljettimille ja edelleen siiloihin. Toinen tunneli palvelee myös muun tehtaalle tulevan raaka-aineen, kuten kalkin purkamista ja kuljetusta. Yhteensä tunneleita tehdään noin 400 metriä, josta puolet kulkee siilojen alla. Siilot ovat halkaisijaltaan 40-metrisiä. NCC:llä on Pellettiprojektissa kaksi urakkaa: RU3 ja RU4. RU3:een kuuluvat tunnelit on tehty työmaalla teräsbetonielementteinä ja asennettu ristikkopuominosturilla altaisiin. RU4-urakkaan kuuluvat siilojen alla olevat tunnelit sekä siilojen perusmuurit valetaan paikalla. Terästä betonirakenteisiin kuluu 1800 tonnia ja betonia 8400 kuutiota. Pellettilaivoja tulee satamaan käytännössä joka päivä, joten järjestelmän pitää olla erittäin toimintavarma. Elementtien nostossa pohjoismaiden suurin ajoneuvonosturi Lohilahti kumppaneineen tuli työmaalle kesäkuussa Siilojen maarakennustyöt oli tuolloin pääosin tehty. Vaikeat, Lohilahti toteaa maaperäolosuhteista. Töitä tehdään koko ajan merenpinnan alapuolella. Merenpinnan vaihtelu nousuineen ja laskuineen onkin merkinnyt ylimääräistä työtä. Ongelmia aiheutti muun muassa kaivantoon veden mukana valunut liete, joka 12

13 Tunnelirakentamista ulko- ja sisäpuolelta. jouduttiin ennen elementtien asennusta imuruoppaamaan uudelleen lautalla olevalta kaivinkoneelta. Työmaalla tehtyjen elementtien koko on varsin mykistyttävä: Kaksikymmentä elementtiä, joista 7 tunnelielementtiä ja 13 ilman holvia ennen asennusta. Suurin elementti painoi 285 ja pienin 205 tonnia. Elementit valettiin luonnollisesti työmaalla: ensin pohjalaatta ja sitten seinät ja katto samalla kertaa. Viimeinen elementti asennettiin marraskuun lopulla. Lohilahti kertoo, että toisen tunnelin elementtien asentamisessa kului aikaa vain kolmasosa ensimmäisen tunnelin asennuksiin verrattuna. Ensimmäisen altaan lietteestä johtuen. Isot elementit vaativat ison nostokaluston. Työmaalla onkin käytössä pohjoismaiden suurin ajoneuvonosturi, jossa on koneen päällä 170 tonnin edestä painoja ja vastapainossa 240 tonnia. Siilojen rakenteet paikallavaletaan. Vesitiiviydestä ei tingitä Joulukuun alussa työmaan vahvuus oli likimain sata. Konemiesten, raudoittajien ja timpurien lisäksi vahvuuteen kuuluu muun muassa sellaisia erikoisammattimiehiä kuin sukeltajia. Työmaalla RU3 on kaksi sukellusryhmää, jotka tekevät sukellustyönä vedenalaisten rakenteiden raudoitukset ja uppobetonoinnit sekä Sepera-betonointia. Saumojen vesitiiviys varmistetaan tiivistämällä saumat ensin uretaanivaahdon tyyppisellä massalla ja asentamalla elementtien liikunta- ja työsaumoihin Joco -injektointiletkut. RU4:n paikallavalurakenteissa vesitiiviys varmistetaan Joco-tuotteilla. Lujuudeltaan pellettiprojektin betoni on K45:tä. Tietysti vesitiivistä, sään ja suolavesirasituksen kestävää, Lohilahti korostaa. Vaikka kokenut rakentaja onkin, Raahen kohde on Lohilahdelle ensimmäinen mittava infratyömaa. Ensi kertaa hän on käyttänyt esimerkiksi Muottikolmio Oy:n toimittamia sauma- ja injektointiletkuja. Joco 10 -injektointiletkua ja Hydrotite CJTA -saumanauhaa käytetään kohteeseen yhteensä yli 7 kilometriä. Useita satoja metrejä on asennettu myös Joco -pintaliikuntasaumanauhaa. Hyvin toimivat, myös tietoa ja käyttöopastusta on saatu kiitettävästi, Lohilahti toteaa. Rakenteiden vesitiiviydestä ei tingitä. Joulukuun alun työmaavierailulla vielä varastohyllyllä olleet loputkin injektointiletkut ja saumanauhat löysivät paikkansa. Yhteensä niitä tarvittiin kohteessa kunnioitettavat noin 7 km. Pellettiprojektissa töitä tehdään arktisissa olosuhteissa. 13

14 Konekauha Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Piekasta tuli maanrakennusalan yrittäjä vuonna Hän osti vuonna 1960 perustetun yrityksen, jonka omistaja oli jäänyt pari vuotta aikaisemmin eläkkeelle ja myynyt myös koneensa. En hypännyt tuntemattomaan, sillä olin aikaisemmin ollut maanrakennusalalla palkkatöissä. Konekauha Oy:n entinen omistajakin oli entuudestaan tuttu. Vaikka rakennusalan lama oli tuolloin kovimmillaan, uskaltauduin yrittäjäksi. Oikeastaan osin pakonkin takia, sillä töitä ei muuten ollut, Piekka kertaa lähes parinkymmenen vuoden takaista tilannetta. Tällä hetkellä tilanne on aivan toinen: töitä olisi tarjolla enemmän kuin ehtii tehdä. Konekauha Oy:llä on omistajan lisäksi kaksi-kolme vakituista työntekijää. Lisäksi yhteistyöverkosto on tiivis. Piekka kertoo, että asiakkaan palveleminen on ykkösasia: jos kaverilla on konetarve ja itsellä sellainen vapaana, järjestetään niin että hommat tulevat tehdyksi. Vastavuoroisesti kaveri jelppii tarvittaessa. Toimitusjohtaja Tuomo Piekka on nähnyt rakentamisen suhdannemuutokset käytännössä. Hän tuli maanrakennusalan yrittäjäksi 1993, kun ala oli syvässä lamassa. Keväällä 2011 hän kertoo, että töitä olisi tarjolla valtavasti. Piekka kertoo asettavansa vanhat asiakassuhteet ja heidän palvelemisensa ykköseksi. Konekauha Oy:llä yli 15 vuoden ISODRÄN -kokemus Paritalon liian ylhäällä olleet salaojat asennetaan nyt oikeaan korkoon. Kostuneet kellarirakenteet lämmönja kosteuseristetään ISODRÄN -levytyksellä. 14 Tiiviissä kaupunkirakentamisessa saneeraukset joudutaan tekemään ahtaalla tontilla. Isodrän -levytyksen ansiosta kaivumassa pystytään käyttämään täyttöinä samassa kohteessa. Saneeraus- ja uudiskohteita, myös lumitöitä Tela-alustaista konekantaa yrityksellä on tonnisista aina 21-tonniseen. Pienin, Piekan hiekkalaatikkokoneeksi kutsuma kaivuri, on alle metrin levyinen, joten sillä pystyy tarvittaessa liikkumaan sisätiloissakin. Sillä on oma paikkansa saneeraushommissa. Suurimmat koneista ovat pääasiassa uudistyömailla tekemässä hallien ja omakotitalojen pohjia. Konekauha tekee sekä uudis- että saneeraushommia. Osuudet vaihtelevat, joinakin vuosina saneerauksen osuus on noussut jopa 80 prosenttiin liikevaihdosta. Talvella yritys tekee myös lumitöitä. Pari talvea sillä on ollut sopimus Helsingin kaupungin Staran kanssa. Asiakaskuntaan on Piekan mukaan vuosien myötä tullut monia vakioasiakkaita, kuten rakennusliikkeiden vastaavia mestareita ja taloyhtiöiden isännöitsijöitä. Kohteet ovat pääasiassa pääkaupunkiseudulla Järvenpää-Hyvinkään -akselin eteläpuolella. ISODRÄN iä jo 15 vuotta MK tänään -toimittaja tapaa Piekan toukokuun alussa Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevalla työmaalla. Siellä 80-luvulla rakennetun paritalon salaojat ovat rakennusvaiheessa jääneet senttiä liian korkealle. Sen seurauksena anturat ovat maanneet vedessä ja kosteus on noussut kapillaarisesti kellarirakenteisiin. Nyt salaojat asennetaan oikeaan korkoon ja kellarin seiniin asennetaan ISODRÄN -levytys. ISODRÄN illä saadaan samalla kertaa sekä kosteuden- että lämmöneristys. Samoilla kaivuilla uusitaan myös vanhat kupariset vesijohdot, jotka ovat paikalla aikaisemmin olleen rakennuksen peruja.

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia Jyrki Kauppinen Esityksen sisältö Yksitoista rakennusvirhettä Mitä seurauksia? Mitä pitäisi tehdä? Lopuksi Pientalon lämmöneristeiden virheellinen asennus Ulkoseinien

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015 13.2.2015 Sivu 1/7 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

SEMTU OY RAKENTEIDEN VEDENERISTYSRATKAISUT 17.10.2011

SEMTU OY RAKENTEIDEN VEDENERISTYSRATKAISUT 17.10.2011 SEMTU OY RAKENTEIDEN VEDENERISTYSRATKAISUT 17.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. PENTAFLEX JÄRJESTELMÄ...4 2.1. Pentaflex KB:... 5 2.2. Pentaflex KB 8... 7 2.3. Pentaflex ABS... 9 2.4. Pentaflex

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

INJEKTOINTILETKU. Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen

INJEKTOINTILETKU. Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen INJEKTOINTILETKU Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen Edut Varma lopputulos rakenteen vesitiiviys voidaan koestaa vedellä paineinjektointina

Lisätiedot

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN Päiväys Suunnittelija Selitys K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o Viranomaisten merkintöjä varten Rakennustoimenpide UUDISENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus DIXI Betonirakentamisen haasteet. Jyrki Haka 29.1.2015

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus DIXI Betonirakentamisen haasteet. Jyrki Haka 29.1.2015 Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus DIXI Betonirakentamisen haasteet Jyrki Haka 29.1.2015 Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus DIXI 1. DIXI:n hankekokonaisuus 2. Betonirakentamisen haasteet YIT 2 1. DIXI:n

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. MAANSIIRTOURAKKA Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. Urakka koostuu seuraavista tehtävistä: 1. Pihan raivaus-

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Betoniteollisuuden asennusekskursio Norjaan

Betoniteollisuuden asennusekskursio Norjaan Uutisia Norjasta: Betoniteollisuuden asennusekskursio Norjaan, dipl.ins. tuoteryhmäpäällikkö RTT ry / Betoniteollisuus ry Betoniteollisuus ry:n asennusryhmä vieraili 13. 14. marraskuuta Oslon alueella.

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh. +358 9 2747 950 mailbox@semtu.fi PL 124, 04201 KERAVA Fax +358 9 2747 9540 www.semtu.

LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh. +358 9 2747 950 mailbox@semtu.fi PL 124, 04201 KERAVA Fax +358 9 2747 9540 www.semtu. LEIMASINBETONI Leimasinbetoni on paikallavalettua betonia, joka on läpivärjätty ja pintakuvioitu patentoiduilla muottimatriiseilla. Leimasinbetonia käyttämällä saadaan samanlaisia pintoja kuin luonnonkivillä

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

MONIPUOLISTA OSAAMISTA

MONIPUOLISTA OSAAMISTA Kanta Kaivu Oy on vuonna 1993 perustettu nurmijärveläinen maarakennus-, rakennus- ja kuljetusalan yritys. Toiminta-alueemme on pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi. Meillä on 20 vuoden vankka kokemus monipuolisista

Lisätiedot

Saunan rakentaminen ja remontointi

Saunan rakentaminen ja remontointi Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta

Lisätiedot

CLT-Koetalon pystytyksen vaiheita

CLT-Koetalon pystytyksen vaiheita Elementtikuorman nosto autosta. Elementtien kokonaistilavuus n. 33 m 3. Kuorman päällä tuli myös kertopuupalkit. Elementtikuorma aukaistuna, jolloin kävi ilmi, että ensin tarvittava elementti oli alimmaisena.

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 18.3.2015 Sivu 1/8 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

Työseloste. Perustusten parantaminen tekemällä alapuolelle uudet perustusanturat. Antti Harri 2011-06 iku@openbsd.fi

Työseloste. Perustusten parantaminen tekemällä alapuolelle uudet perustusanturat. Antti Harri 2011-06 iku@openbsd.fi Työseloste Perustusten parantaminen tekemällä alapuolelle uudet perustusanturat. Antti Harri 2011-06 iku@openbsd.fi Sisällysluettelo 1Materiaalit...1 1.1Materiaalimenekit ja lisät...1 2Työkalut ja välineet...1

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

Betonoinnin valmistelu

Betonoinnin valmistelu Betonoinnin valmistelu Betonointisuunnitelma Levitä muottiöljy tasaisesti ja ohuena kerroksena Puhdista muotit magneetin ja veden avulla. Betonointisuunnitelma Poista muoteista roskat. Noudata betonointisuunnitelmaa.

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

Jackon. Thermomur -runkojärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 PERUSMURI. Turvallinen, joustava ja energiatehokas rakennusjärjestelmä

Jackon. Thermomur -runkojärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 PERUSMURI. Turvallinen, joustava ja energiatehokas rakennusjärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 Vakioharkko U = 0,17 Avoimet tai suljetut päät. Korkeus = 300 mm Superharkko U = 0,14 Jackon Thermomur Super vieläkin suurempaan energiansäästöön. 129752 - Møklegaards Trykkeri

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

FORMECO OY - BETONINVAHVAA RAKENTAMISTA

FORMECO OY - BETONINVAHVAA RAKENTAMISTA - BETONINVAHVAA RAKENTAMISTA Olemme Etelä-Suomessa toimiva kasvava rakennusalan yritys. Toimintamme on suurimmalta osaltaan keskittynyt Varsinais-suomen ja Uudenmaan alueelle. Pääpainomme rakentamisessa

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET

KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET 10.8.2015 Sivu 1/8 Tilaaja: Jyväskylän Tilapalvelu PL 193 40101 Jyväskylä Hanke: KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE... 3 1.1 Hankkeen

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA [104] Sivu 1 / 4 SPU ERISTEIDEN KÄYTTÖ BETONIELEMENTTIEN VALMISTUKSESSA SPU P on SPU EFR tuoteperheen ratkaisu betonielementtien teolliseen valmistamiseen. SPU P on betoniteollisuuden tarpeisiin kehitetty

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET Päivitetty 03.04.2014 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Yleistä Monierin hengittävät aluskatteet Divoroll Universal ja Divoroll

Lisätiedot

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI Urheiluhallin suunnittelu aloitettu 2010 Maaliskuussa 2010 valmistui ensimmäinen Ins Tsto Juha Kärkimaa Oy:n laatima kuntoarvio

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä

Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy Suojaa röntgensäteilyltä sivu 2 X-RAY PROTECT: lyijylaminoitu kipsikartonkilevy X-RAY PROTECT Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy X-RAY PROTECT -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy

Lisätiedot

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Tarkastuskohde: Hakunilan nuorisotila Laukkarinne 4 01200 VANTAA Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Icopal Katto Oy - Urakointipalvelut - Huoltopalvelut. ICOPAL KATTO OY Urakointi- ja huoltopalvelut kaikille katoille

Icopal Katto Oy - Urakointipalvelut - Huoltopalvelut. ICOPAL KATTO OY Urakointi- ja huoltopalvelut kaikille katoille Icopal Katto Oy - Urakointipalvelut - Huoltopalvelut ICOPAL KATTO OY Urakointi- ja huoltopalvelut kaikille katoille Katon kokonaisvaltainen kumppani Icopal Katto Oy Icopal Katto Oy Icopal Katto Oy kuuluu

Lisätiedot

Saunaremontti ja uuden saunan rakentaminen yhdistelmäsauna ja infrasauna

Saunaremontti ja uuden saunan rakentaminen yhdistelmäsauna ja infrasauna Saunaremontti ja uuden saunan rakentaminen yhdistelmäsauna ja infrasauna Kun kiuassaunaan asennetaan myös infrapunalämpö, tulee ottaa huomioon muutamia näissä ohjeissa olevia tärkeitä seikkoja. Seuraavat

Lisätiedot

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.

Lisätiedot

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX -VALMISMUOTTIEN ASENNUS- JA TUENTAOHJEET 2005 1 1. Rakennuksen pohjan kaivutöiden jälkeen sokkelilinjat täytetään vähintään 200 mm:n sorakerroksella. Sora tasataan perustamistasoon

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Asennusja käyttöohje. Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835. 408110 (fi)

Asennusja käyttöohje. Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835. 408110 (fi) Asennusja käyttöohje Pultattava kaatoallas 4950x2325 & 4950x2835 408110 (fi) ANTTI-TEOLLISUUS OY Koskentie 89 25340 Kanunki, Salo Puh. +358 2 774 4700 Fax +358 2 774 4777 E-mail: antti@antti-teollisuus.fi

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Työmaapalvelut. Timanttiporaus Vaijerisahaus Roilot. Hionnat Jyrsinnät Betonin purku. Brokk-työt Konetyöt

Työmaapalvelut. Timanttiporaus Vaijerisahaus Roilot. Hionnat Jyrsinnät Betonin purku. Brokk-työt Konetyöt Työmaapalvelut Timanttiporaus Vaijerisahaus Roilot Hionnat Jyrsinnät Betonin purku Brokk-työt Konetyöt Käy katsomassa hinnat ja lisätiedot - www.gles.fi SOITA JA KYSY Toimimme pääkaupunkiseudulla sekä

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

LaPROTECT. Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä

LaPROTECT. Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy. Suojaa röntgensäteilyltä LaPROTECT Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy Suojaa röntgensäteilyltä sivu 2 LAPROTECT -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy LaProtect -Lyijylaminoitu kipsikartonkilevy LaProtect -lyijylaminoitu kipsikartonkilevy

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

Projekti Kamppi lukuina

Projekti Kamppi lukuina Projekti Kamppi lukuina Projektiaika 8/2002 3/2006 Hankkeen kokonaisarvo lähes 400 M Työmaan pinta-ala 4 ha Laajuus: 135.000 br-m2, Tilavuus: 650.000 m3 Liiketiloja 37.000 m2 Toimistoja 12.000 m2 Asuntoja

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi TIIVISTELMÄ Ryhmäperhepäiväkoti Okariina, Vantaa, märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys. Tutkimuksen tilaajana oli Arto Alanko Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Päiväkodin märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys

Lisätiedot

MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA

MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA Jukka Sevón JULKISIVU 2007 / Wanha Satama HELSINKI 2007 ERISTERAPPAUSRAKENNE A KOLMIKERROSRAPPAUS n. 25 mm rappaus, laastit kalkkisementtipohjaisia, kolmessa eri työvaiheessa

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Kampista kattoremonttiin, rautatiestä rivitaloon. Talvi kesäksi ja myrsky poudaksi kunnon sääsuojilla

Kampista kattoremonttiin, rautatiestä rivitaloon. Talvi kesäksi ja myrsky poudaksi kunnon sääsuojilla Sääsuojaratkaisut Kampista kattoremonttiin, rautatiestä rivitaloon Talvi kesäksi ja myrsky poudaksi kunnon sääsuojilla KH-sääsuoja kevyt ja edustavan näköinen pulpetti- tai harjakatto yhteensopiva Allround-

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Toteuta unelmiesi laituri!

Toteuta unelmiesi laituri! Toteuta unelmiesi laituri! UKM-ponttonit UKM-valmislaituri UK-Muovi Oy www.ukmuovi.fi Kestävä. Vakaa. Kantava. Toimiva. Nopea asentaa. Siisti. Tyylikäs. UKM-laituri Yhdistele laituri vaivattomasti valmiista

Lisätiedot

VUOSAAREN MELUSEINÄN RAKENTEET

VUOSAAREN MELUSEINÄN RAKENTEET VUOSAAREN MELUSEINÄN RAKENTEET Ossi Rintala, rakennusinsinööri FCG Planeko Oy Helsingin Vuosaaren sataman melusuojaseinä erottaa sataman logistiikkakentän Porvarinlahden meri- ja ranta-alueesta 11,6 metriä

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot