MK tänään. Vaativa korjaus- ja uudisrakentamiskohde. Jyväskylässä katot tyhjenevät lumesta MK Lumikasseilla. Musiikkitalossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MK tänään. Vaativa korjaus- ja uudisrakentamiskohde. Jyväskylässä katot tyhjenevät lumesta MK Lumikasseilla. Musiikkitalossa"

Transkriptio

1 MK tänään Impivaaran uimahalli Vaativa korjaus- ja uudisrakentamiskohde Turvallisesti ja tehokkaasti Jyväskylässä katot tyhjenevät lumesta MK Lumikasseilla Musiikkitalossa vankka betonirunko ja keveä ulkovaippa Rautaruukin Raahen tehtaalla: Pellettiprojektissa mittavat maanalaiset betonirakenteet MESSUTAPAHTUMAT Konekauha Oy:llä yli 15 vuoden ISODRÄN -kokemus 1

2 Impivaaran uimahalli Vaativa korjaus- ja uudisrakentamiskohde Uimahallit ovat myös suunnittelijoille erikoiskohde. Vahasen Hämeenlinnan toimiston Jukka Maja (vas.) ja Matti Kivinen ovat uimahallien suhteen konkareita. Heidän suunnittelupöydällään niitä on ollut pitkälti toistakymmentä. Uimahalli on aina vaativa rakennuskohde. Vieläkin vaativampi siitä tulee kun kohde sisältää sekä korjaus- että uudisrakentamista. Impivaaran uimahalli Turussa on tällainen kohde: 1970-luvun alussa valmistunut halli laajennetaan ja remontoidaan täydellisesti. Noin 7500 kerrosneliön laajennukseen tulee muun muassa neljä uutta allasta. Vaativuus tarkoittaa uimahallissa myös materiaaleja: niiden on kestettävä jatkuva kova rasitus, kuten kosteus, lämpö, kemikaalit, uv-säteily. 2

3 Pääurakoitsija Skanskan Tuomas Vataa esitteli MK tänään lehdelle ja Muottikolmion Riku Hassille työmaata loppuvuodesta Noin vuoden kuluttua turkulaiset pääsevät nauttimaan aikalailla erilaisesta näkymästä: sinertävästä julkisivusta, jossa on keraamista laattaa sekä yhdellä sivulla poutapilvin kaunistettu lasijulkisivu. Uimahallissa energiaa kuluu vääjäämättä paljon. Esimerkiksi lämpötila pyritään viihtyisyyden takia pitämän pari astetta allasveden lämpötilaa korkeampana, joten se nousee noin 30 asteeseen. Impivaaran rakenteissa on luonnollisesti tämän päivän vaatimusten mukaiset eristeet. Energiankulutus pyritään pitämään kurissa myös tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdosta että vedestä. si kävijät pääsevät höyrysaunaan. Muutakin liikuntaa on tarjolla neljässä kuntosalissa ja erillisessä liikuntatilassa. Koko hankkeen budjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Kerrosneliöitä se sisältää yhteensä tänään -toimittaja kävi tutustumassa maaliskuussa 2010 käynnistynee- MK seen Impivaaran työmaahan loppuvuodesta. Työmaavierailun jälkeen kysyttiin kohteen rakennesuunnittelijoilta mitä Impivaarassa tehdään ja miksi. Impivaaran uimahallia rakennuttaa Turun kaupungin tilalaitos, pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Länsi-Suomi, rakennesuunnittelu on Vahanen yhtiöiden käsialaa, arkkitehtuuri puolestaan Siren Arkkitehtien. Yleisölle halli avaa ovensa alkuvuodesta Silloin saadaan käyttöön täydellisesti remontoidut 50 metrin kilpauima-altaat ja uusittu hyppytorni, 25 metrin kilpauima-allas, perheallas, lastenallas, monitoimiallas, kahluu- ja kylmäallas. Perinteisten saunojen lisäk- Todelliset rakenteet paljastuvat vasta purkuvaiheessa Vahasen Hämeenlinnan toimistolta löytyy kaksi kokenutta uimahallisuunnittelijaa: kohteen päärakennesuunnittelija Jukka Maja ja Impivaaran 1-luokan betonirakenteiden suunnittelija Matti Kivinen. Vahasella on ollut uimahallikohteita lähes sata, meilläkin pitkälti toistakymmentä. Ne ovat sisältäneet niin uimahallisuunnittelua kuin korjausselvityksiä: tutkimuksia, hankesuunnittelua, rakennuttamista, valvontaa, rakennesuunnittelua, miehet linjaavat. Kokemuksesta he myös tietävät, että uimahallit ovat vaativia kohteita. Uimahallissa on varsin aggressiivinen ympäristö, jossa rakenteiden vaurioitumisriski on tavallista suurempi. Rakennuttajille ne ovat muissa kuin isommissa kaupungeissa usein myös ainutkertaisia kohteita, joiden rakennuttamisesta ei juuri kerry kokemusta. Impivaaran uimahalli tuli Vahasen miesten pöydälle syksyllä 2008 suunnittelun käynnistyessä. Tämäntyyppisessä kohteessa vaikeus on se, että rakennus on suunnitteluvaiheessa vielä toiminnassa. Purkamista vaativat tutkimukset päästään rakenteista tekemään siis vasta kun halli on suljettu. 3

4 Hyppytorni uusitaan ja hyppyallas korjataan. Yllättävää ei heidän mukaansa olekaan, että tuossa vaiheessa tulee yllätyksiä: Aika usein käy niin että tuon ikäisissä rakennuksissa toteutus onkin tehty eri tavalla kuin mitä piirustukset näyttävät. Myös Impivaarassa kävi niin, että vanhalta puolelta löytyi erilaisia rakenteita kuin piirustuksista. Ongelma eivät niinkään ole itse muutokset vaan se, että niitä ei ole aikanaan dokumentoitu, Maja ja Kivinen toteavat. Impivaaran vanhan osan kunto oli heidän mukaansa ikäisekseen normaalia tasoa. Rakennusfysikaalisen toiminnan ymmärryksessä oli 70-luvulla kuitenkin isoja puutteita. Kun kohteet suunniteltiin ja tehtiin sen ajan tiedon ja taidon perusteella, ongelmakohtia syntyi. Pahimpina vaurioina virheet näkyvät puurakenteisissa yläpohjissa. Impivaarassa rakenne on betonia, joka miesten mukaan kestää paremmin vähän huonomminkin tehtynä. Purkuvaiheen suurimpia yllätyksiä oli se, että pesu- ja pukuhuoneen maanvarainen lattia ei ollutkaan piirustusten mukainen, eli kantava. Se jouduttiin purkamaan. Lattian alle asennetun, noin tuhannen neliön ISODRÄN -levytyksen ansiosta vältyttiin isoilta massanvaihdoilta. Lämmöneristeen lisäksi levy on kapillaarikatko. Koska se sallii kuivumisen myös alaspäin, betonilattia kuivui pinnoituskuntoon tavallista nopeammin. ISODRÄN -levyt puku- ja pesutilojen lattian alle Impivaaran purkuvaiheen isoimmasta yllätyksestä vastasi puku- ja pesutilojen lattia. Vastoin piirustuksia maanvarainen lattiarakenne ei ollutkaan riittävän vahva. Lattiat jouduttiin uusiman kokonaan. Myös sokkelit sekä hyppytornin perustukset olivat osittain erilaisia kuin piirustuksissa. Pesu- ja pukutilojen lattiat jouduttiin purkamaan Peruskorjatun osan 50 metrin kilpauima-altaan pohja uusittiin kokonaan. Koeponnistus osoitti, että valut olivat onnistuneet hyvin, vuotokohtia ei löytynyt. 4

5 kokonaan. Työmäärä väheni huomattavasti, kun lattian alle asennettiin noin tuhat neliötä ISODRÄN -levyä. Sen ansiosta vältyttiin isolta massanvaihdolta. Lämpöeristeen lisäksi levy on samalla kapillaarikatko. Kun se rakenteensa ansiosta sallii kuivumisen myös alapinnasta, lattia saadaan pinnoituskuntoon tavallista nopeammin, Maja toteaa. Hänellä on ISODRÄN in käytöstä myös aikaisempaa kokemusta: Jo 90-luvun puolessa välissä, jolloin työskentelin Turun toimistossamme, käytimme sitä paljon perusmuureissa ja erityisesti pystysalaojissa. Vaativuutta myös vanhan ja uuden osan liittämisessä Yhden vaativa adjektiivin Impivaaraan tuo myös se, että remontoitava vanha osa ja uudisosa liitetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Maja ja Kivinen pitävät liitososaa uimahallin hankalimpana ja myös kalleimpana vaiheena: Lämpimässä ja kosteassa uimahallissa ilmanvaihtotilanteet muuttuvat jatkuvasti. Uuden ja vanhan liittymän on oltava ehdottoman tiivis, rakenteiden liikkumista ei sallita. Impivaarassa tätä liittymäkohtaa on vielä varsin paljon, noin 150 metrin matkalla. Avajaisiin mennessä nämäkin betoniseinät on käsitelty pinnoitteilla. Altaissa vesitiivis paikallavalu Maja ja Kivinen tekisivät uimahallirakenteet mieluiten kokonaan paikallavalurakenteisina. Toki elementtirakennekin on hyvä. Se tuo kuitenkin paljon liitoksia, jotka on tiivistettävä huolellisesti. Impivaarassa uudisosan maanalaiset osat allashuoneen lattiatasolle ovat paikallavalua, siitä ylöspäin runko on pääosin elementtirakennetta. Altaat ovat vesitiiviitä 30 senttiä paksuja betonirakenteita. Vesieristeet altaissa Maja tyrmää totaalisesti: Uima-altaassa vesieriste on yksi riskikerros lisää. Lisäksi olosuhteet ovat altaassa täysin toiset kuin vaikkapa pesuhuoneen seinässä. Myös toleranssit ovat kilpauimareille tarkoitetuissa altaissa erittäin tiukat. Suunnitelmissa annetaan vielä pieni +toleranssi, mutta tekijöiltä senkin pelivaran syö altaiden molempiin päihin tulevat 10 milliä paksut sähköiset ajanottolevyt. Muotti ei saa antaa yhtään periksi eikä laatoittajan käsi lipsua. Valun jälkeen betonipinta pelkästään puhdistetaan ja laatoitetaan. Vaikka varoituksen sana on paikallaan, Impivaaran uimahallin betonivalutyöstä rakennesuunnittelijoilla on pelkkää hyvää sanottavaa: Pääurakoitsijan betonivaluryhmä on tehnyt todella hyvää jälkeä. Viime kädessä laatu onkin kiinni tekijöistä. Impivaarassa porukka ja betonityönjohtaja ovat osoittautuneet erittäin ammattitaitoisiksi. Toistaiseksi koeponnistettujen allasrakenteiden valut ja työsaumat ovat olleet niin hyviä, ettei injektointiletkujakaan ole vielä jouduttu injektoimaan. Toisenlaisiakin esimerkkejä on valitettavasti nähty; edes injektointi ei ole niissä aina riittänyt. Turussa tilanne onkin vesitiiviyden osalta hyvä: jos tiivistämistarvetta ilmenee, on edelleen mahdollista injektoida. Harjannostajaisvaiheeseen Impivaarassa päästään maaliskuussa Silloin alkaa näkyä myös hallin ulkopuolinen ilme. Arkkitehtikuvassa näkyy jo nyt että rakennukseen tulee myös näyttävyyttä: sinertävässä julkisivussa on keraamista laattaa ja erillinen lasifasadi, johon on painettu poutapilviä. Vesitiivistä ja mittatarkkaa Marraskuun 2010 työmaakierrosta isännöi työmaainsinööri Tuomas Vataa. Vaikka uudisosan runko on vasta kellarivaiheessa, päästään peruskorjausosassa jo hyvin uimahallitunnelmaan. Kokonaan uusittu 50 metrin uima-allas on näet juuri koeponnistusvaiheessa. Uimaan koeponnistusvaihe ei sentään houkuttele. Myös hyppytornin uusiminen on vierailuajankohtana jo pitkällä. Laudoitus on tehty ja ylin taso on valettu. Sieltä valut etenevät alaspäin. Vataan ranking-listalla allasvalut ovat työmaan vaativuuslistalla kärkisijoilla. Itse valun lisäksi myös jälkihoito on tehtävä huolellisesti. Altaan seinät valetaan ensin, pohja viimeiseksi. Vesitiivistä rakennetta varmistavat saumanauhat ja injektointiletkut, käytössä ovat mm. Muottikolmion JOCO:t ja HYDROTITE:t. Rakenteiden tiiviyden varmistaminen muuallakin kuin altaissa on Vataan mukaan myös työmaan ykkösasioita. Uimahallin erikoisuutena hän nostaa vaatimuksista altaiden tiukat toleranssivaatimukset. Entä pesu- ja pukuhuoneiden lattian alle asennettu ISODRÄN -levy. Vataalle levy oli uusi tuttavuus. Työmaalle helppokäyttöinen. Työmaan kantilta se oli hyvä ratkaisu sikälikin, että vältyimme isoilta kaivutöiltä ja maamassojen poiskuljetukselta. 5

6 Turvallisesti ja tehokkaasti Jyväskylässä katot tyhjenevät lumesta MK Lumikasseilla Miten saada isot lumimäärät tehokkaasti ja turvallisesti pois isoilta katoilta? Lumikasseilla, palvelupäällikkö Jorma Kähönen vastaa. Keski- Suomen ISS Palvelut Oy:ssä otettiin MK Lumikassit käyttöön talven 2011 lumenpudotuskauden käynnistyessä. Kähönen on ollut tyytyväinen: kolme lumikassia, 10 hengen lumenpudotusryhmä ja autonosturi on isolla katolla selvästi pelkkiä kolamiehiä tehokkaampi, turvallisempi ja taloudellisempi vaihtoehto. Keski-Suomessa talvi 2011 oli ensimmäinen lumikassivuosi: Teollisuudes- ISS tahan kassien käyttö on jo tutumpaa. Itse kuulin kokemuksia lumikasseista kollegoilta Pohjanmaalta, ISS Tekniset palvelut yksikön rakentamisosastolla työskentelevä Jorma Kähönen kertoo. Autonosturin kapasiteetti hyödynnetään kokonaan Vierailu Jyväskylässä helmikuun lopulla on oivallinen johdatus lumikassi-lumenpudotukseen. Toisin kuin junaa, jolla toimittaja on matkassa, pakkanen ei ole hyydyttänyt lumenpudottajia. Kähösen kahdella lumenpudotusryhmällä on meneillään työt kahden ison marketin katoilla. Toisessa lumi läjitetään pudotuspaikan viereen, toisessa poiskuljetusta varten. Molemmissa on autonosturin lisäksi 1+9 kaveria. Yksi ottaa lumikassin vastaan maassa, muut kolaavat kassin täyteen lunta. Työ sujuu tehokkaasti, sillä heti 6

7 kun nosturi nostaa lumella täytetyn kassin ilmaan, porukka levittää katolle seuraavan kassin ja aloittaa lumenkolauksen. Uusi lumikassi odottaa täysinäisenä, kun nosturi hilaa edellisen tyhjän kassin takaisin katolle. Autonosturin kapasiteetti on siten koko ajan käytössä. Erityisesti isoille katoille Lumikassipudottamisen tehokkuus perustuu Kähösen mukaan isojen kattojen kolausmatkan pituuteen. Perinteisessä lumenpudotuksessa kaverin kolausmatka voi pahimmillaan nousta kilometriin päivässä. Aikaa kuluu ja tehokkuuskin vääjäämättä kärsii. Lumikassiin kolatessa matka on murto-osa noista määristä. Lumikassipudottamisella on Kähösen mukaan monia muitakin etuja kuin nopeus. Lumikassilla lumi siirtyy suoraan pois seinän vierestä. Lumi myös pystytään sijoittamaan suoraan asiakkaan osoittamalle läjitysalueelle tai kasaamaan täsmälleen haluttuun paikkaan poiskuljetusta varten. Myös työturvallisuus on parempi, sillä katon reuna-alueella työskentely jää hyvin lyhyeksi. Kolauspudotuksessahan katon reunalla on käytävä joka kolallisen kanssa. Työturvallisuutta lisää vielä se, että autonosturin nosturiosan päässä on kamera, jonka ansiosta kuski näkee koko ajan mitä katolla tapahtuu. Isäntä, asiakas päättää, mitä tilaa, Kähönen korostaa. Halutessaan meiltä saa tietysti myös pelkät kolamiehet. Näyttää kuitenkin siltä, että lumikassipudotuksen tilanneet ovat jo ensimmäisen lumikauden aikana havainneet, että siitä hyötyy myös tilaaja. Asiakkaasta riippuen lumikassipudotus on varsin joustava: esimerkiksi kaupan katon lumenpudotus räätälöidään asiakasvirtojen mukaan. Kun kaupassa on eniten asiakkaita, me työskentelemme sivummalla mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttaen, Kähönen toteaa. Puolitoista tonnia lunta per kassi Kähösen Muottikolmiosta hankkimat MK Lumikassit joutuvat ISS:llä kovaan käyttöön. Sen verran varakasseja on Kähösen mukaan oltava, ettei työtahti kärsi, jos kola kolhaisee kassiin repeämän. Nostoissa ei hänen mukaansa ole ollut ongelmia: Kassi kestää luvatun 1,5 tonnia ja enemmänkin. Lumen paino toki vaihtelee, varsin nopeasti kaverit ovat oppineet arvioimaan, miten paljon lunta yhteen kassiin voi laittaa. Neliönmuotoisia lumikasseja on kahta kokoa, sivultaan 5,8- ja 6,8-metrisiä. Kassien nurkat on vahvistettu ja nostoköydet kuumahitsattu sisään kassimateriaaliin. Kassi itsessään on varsin kevyt: pienempi noin 30 ja suurempi noin 45 kiloa. Talvella töissä ydinporukka Kähösen porukka, Keski-Suomen ISS Palvelut Oy:n Tekniset Palvelut yksikön rakentamisosasto tekee paljon muutakin kuin lumitöitä. Näin talvella on hiljaisinta, joten töissä on ydinporukkamme. Kevään korvalla henkilömäärä sitten alkaa kasvaa. Lisäksi meillä on hyvät yhteistyökumppanit, verkosto joustaa nopeisiinkin toimeksiantoihin. Tehtäväkirjomme on laaja: teemme kaikkea kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvää niin asuin-, toimisto- ja liike- kuin teollisuusrakennuksissakin. Normaalit rakennusten korjaukset, lvis-töitä, automaatiotekniikkaa, kylmäasennuksia, automaatiotekniikka, viheralueiden hoitoa, raivauksia, Kähönen listaa. Hän kehaisee vielä kirvesmiehiään. Monitaitoiset kaverit pystyvät tekemään vaativiakin erikoistöitä. Myös rakennustyömaalle Muottikolmiosta kerrotaan, että vuonna 2009 tuoterepertuaariin otetun lumikassin hyödyt on huomattu ensimmäisenä juuri kiinteistönhoidossa. Etelä-Suomen kovat lumitalvet ovat havahduttaneet myös rakennustyömaat kätevään tapaan suojata työmaa yön lumisateelta. Illalla holville levitetty lumikassi on työpäivän alkaessa helppo nostaa nosturilla lumineen pois. Se on työmaallakin lumenluontia ja kolausta monin verroin tehokkaampi ja nopeampi lumenpoistotapa. Katon puhdistaminen lumesta lumikasseilla on tehokasta. Nopeuden lisäksi työ on huomattavasti turvallisempaa kuin perinteinen kolaaminen, jossa katon reunaalueilla joudutaan työskentelemään jokaisella kolauskerralla. 7

8 Vuoden 2011 keväällä valmistunut Helsingin Musiikkitalo rakennettiin paraatipaikalla kaiken kansan ja eduskunnankin katseiden alla. Runkovaiheessa vankasti betonisesta työmaasta kuoriutui keveäilmeinen lasi-kuparipintainen talo. Maan alle jääneiden harjoitussalien päälle rakennettiin kaupunkilaisille viihtyisä oleskelualue. Musiikkitalossa vankka betonirunko ja keveä ulkovaippa 8

9 Musiikkitalo luovutettiin tilaajalle vapuksi Musiikkitalon kokonaispinta-ala on neliömetriä. Talon rakennutti Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo, jonka osakkaina ovat Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Yleisradio Oy. Rakennuttamisen tilaajatehtäviä hoiti kiinteistöosakeyhtiön toimeksiannosta Senaatti-kiinteistöt. Musiikkitalon pää- ja arkkitehtisuunnittelija on LPR-arkkitehdit Oy. Esirakennustöihin kesällä 2006 Pääurakoitsija SRV tuli tontille syksyllä Sitä ennen oli rakennettu jo varsin paljon piiloon jäänyttä, kuten pohjaveden kurissa pitävät porapaalupatoseinät, huoltotunneli sekä pohjatyöt ja talon perustukset. Rakennus on kokonaan kallion varassa. Kallion pohja on injektoitu ja sen päällä on noin 70 sentin salaojitettu sepelikerros. Porattu suurpaalu-patoseinä on vajaat kaksi metriä kallion sisällä. Vaikka patoseinä on periaatteessa jo itsessään tiivis, rakennuksen ulkoseinän ja patoseinän välissä on vielä salaojitettu tila, jonka kautta mahdolliset vuodot valuvat salaojiin. Syvimmillään tekniikkakuilujen perustukset ulottuvat -15 metriin, alapohja on -9 metrin tasossa. Teknisissä tiloissa on maanvarainen lattia, harjoitussalien lattian alla on tuuletettu, rossipohjatyyppinen 1-1,5 metriä korkea tila. Pääsalin alla on teknistä tilaa. Musiikkitalon rakentamisesta tuli silminnähtävää viimeistään siinä vaiheessa, kun talolle alkuvuodesta 2009 valettiin kuusi betonista tekniikkakuilua kiipeävillä muoteilla. Vuodenvaihteessa 2009/2010 valmistunut musiikkitalon runko on muutenkin varsin betoninen. Lopullisessa talon ilmeessä betonia ei juuri näy, julkisivuissa lasi ja kupari ovat pääosassa. Musiikkitalo on koko hankkeen ajan ollut vierailijaryhmien suosikkikohde, MK tänään -toimittajakin pääsi useamman kerran seuraamaan hankkeen edistymistä. Asiantuntevina oppaina olivat teknologiajohtaja Tero Aaltonen rakennesuunnittelusta vastaavasta Vahanen Oy:stä, arkkitehti Pauno Narjus LPR-arkkitehdit Oy:stä, työmaapäällikkö Jukka Nikkola ja rakennesuunnittelija Tapio Kaikkonen SRV:stä, toimitusjohtaja Markku Sieppala ja mittajohtaja Vesa Laine paikallavalu-urakoitsija Sierak Oy:stä ja mister jännitys Juhana Torvinen jännitettyjen rakenteiden jännitystyöt tekevästä Oy Alfred A. Palmberg Ab:stä. Muottikolmio oli virittämässä Musiikkitalon sointia monilla tuotteilla: Rungolta vaaditaan painoa ja MALTHUS-muottivälikkeitä noin jäykkyyttä kpl. Niiden avulla Sierak Oy teki Talon käyttötarkoituksen takia ei ole lainkaan yllättävää, että Aaltonen nimeää arkkitehtuurin lisäksi akus- monimuotoisia, vaativia seinävaluja VANDEX SUPER, anturoiden tiikan yhdeksi rakenneasioiden tärkeimmäksi ohjaajaksi. Runkomateriaalilta se vaatii painoa ja jäykkyyttä, kapillaarikatkoksi JOCO 10 injektointiletkuja, maanalaisten rakenteiden saumojen rakenteet ovatkin pääasiassa betonia ja monessa kohdin nimenomaan paikallavalurakenteita, joilla ei ole te- vedentiivistykseen HYDROTITE paisuvaa räksen kaltaista värähtelyriskiä. Rakennejärjestelmä on työsaumanauhaa, maanalaisten varsin monimuotoinen: kuormia viedään alas monella rakenteiden saumojen vedentiivistykseen tavalla, on paikallavalua, betonielementtejä, liittorakenteita, terästä, jännitettyjä rakenteita. LEAKMASTER LV-1 paisuvaa tiivistekittiä, läpivientien tiivistykseen ISODRÄN -eristelevyä, lattioihin. 9

10 Konserttisalin betonirungon suunnittelu on tehty kokonaan mallintamalla. Hyvin monimuotoinen sali on epäsymmetrinen. Suoria kulmia ei juuri ole, jotta ääni saadaan jakautumaan tasaisesti. Musiikkitalossa on kuusi betonista tekniikkakuilua. Ne tukevat myös konserttisalin jännitettyjä primääripalkkeja. Konserttisali muodostuu suorista pinnoista. Arkkitehdin mukaan taustana on ollut mielleyhtymä tukkisumasta, jossa on suoria pintoja eri suuntiin. Harjoitussalin kattopalkit on jännitetty injektoitavilla jänteillä, jotka sisältävät keskimäärin 48 punosta. 10 Salit huone huoneessa -periaatteella Musiikkitalon kantavat seinät ovat pääasiassa paikallavalettuja. Elementtiseiniä on niissä paikoissa, joissa ne on voitu asentaa kovaa vasten. Pilarit ovat betonielementtejä. Liittopalkkeina on Deltapalkkeja, joiden päällä on ontelolaatasto ja pintavalu. Kuorilaattaa ja pintavalua on käytetty paikoissa, joissa tilaa on niukalti. Isojen jännevälien yläpohjissa, kuten harjoitussalien ja itse konserttisalin katoissa, on jälkijännitetyt teräsbetonipalkit. Akustiikka ja äänieristys vaativat tiiviitä rakenteita. Sekä pääsali että harjoitussalit ovatkin itsenäisiä, huone huoneessa -periaatteella toteutettuja. Ne ovat muista rakenteista liikuntasaumoilla irrotettuja rakenteita, joita ympäröi tiivis seinä. Talotekniikan takia seinässä on tosin runsaasti aukotuksia. Teknisten aukkojen ja kanavien tiiviiksi saaminen tuo siten osaltaan vaativuutta asennukselle, Aaltonen huomauttaa. Sellaiset paikat, joissa saleihin liittyy muita raken-

11 teita, on varustettu akustisella joustimella. Esimerkiksi pääsalissa koko raskas betoninen alakatsomo, permanto, on joustimien varassa. Pääsalin yläpohjaa ja parvia kannattavat tekniikkakuilujen varassa olevat jännitetyt primääripalkit. Niiden liitoskohdissa ei ole joustimia, sillä maaperän värähtelyn on laskettu ylhäälle mentäessä vaimenevan tarpeeksi. Harjoitussaleissa myös sisäseinät ja katto on erotettu joustimilla. Joustintarpeen perimmäinen syy on vieressä kulkevan Mannerheimintien liikenne, erityisesti raitiotieliikenne. Musiikkitalo sijaitsee Helsingin paraatipaikalla, Eduskuntataloa vastapäätä. Keväällä 2010 talon keveä lasi-kupari-ilme alkoi olla jo nähtävissä. Yli satatuhatta muottineliötä Paikallavalu-urakoitsija Sierakilla oli työmaalla suurimmillaan noin 70 henkilön vahvuus. Heidän urakkansa käynnistyi syksyllä 2008 ulkoseinien valulla. Sieppala kertoo, että korkeiden seinien valut etenivät ripeästi, koska ne tehtiin mahdollisimman korkeilla, pääasiassa 7,2-10 metrisillä muoteilla. Lujuudeltaan betoni oli K40:tä. Yhteistyössä betonitoimittaja Ruduksen kanssa valittiin reseptit, joilla betoni ei korkeissakaan valuissa päässyt erottumaan. Musiikkitalon 200 vuoden käyttöikävaatimus ei aiheuttanut betoniresepteihin erikoisuuksia, sillä säälle alttiiksi jäävää betonia rakenteissa ei ole oikeastaan missään. Muottineliöitä Musiikkitalon valuissa kertyi yhteensä , niistä seiniä on neliötä. Loput ovat holveja ja palkkeja. Yhteensä paikallavalubetonia upposi rakenteisiin kuutiota. Toimittajan ilmausta nopeasti nousseista tekniikkakuiluista Sieppala suitsii huomauttamalla, että kiipeävillä muoteilla valetut tekniikkakuilut olisi ollut mahdollista tehdä nopeamminkin: Tällä kertaa kuilujen valujen aikataulu määräytyi kuitenkin muiden töiden ehdoilla. Vaativa, myöntää paikallavalurakenteiden mittauksista huolehtinut Vesa Laine. Vaativuutta ja vaikeutta toi hänen mukaansa rakennuksen monimuotoisuus: Koko ajan työskenneltiin lukuisilla eri tasoilla. Perinteisten tasorakennekuvien sijasta tiedot haettiin 3D-mallista. Työjärjestykset ja työsaumat piti pystyä sijoittamaan siten, että voitiin edetä järkevästi, hän toteaa. Yhteistyötä ja keskusteluja rakennesuunnittelijan kanssa käytiinkin selvästi enemmän kuin ns. normaalikohteessa. Yhteistyö oli Musiikkitalon työmaalla muutenkin korkeassa kurssissa. Jukka Nikkolan mukaan parhaat vaihtoehdot sekä rakenneratkaisuihin että työjärjestyksiin löytyivät, kun suunnittelijat ja toteuttajat miettivät niitä työmaalla yhdessä. Jännitys injektoitavilla jänteillä Musiikkitalossa on myös paljon jännitettyjä rakenteita, mm. viiden harjoitussalin katot. Mannerheimintien vierelle sijoittuvien harjoitussalien katot ovat samalla pihakannen tasoja. Kattorakenteena on 200-millinen kuorilaatta. Sen päälle on asennettu vesi- ja muut eristykset, sillä katon päälle tulee sekä nurmikenttää että kiveystä, oleskelu- ja liikennealuetta. Ulkoalueiden kivipinnat ovat Korpilahden mustaa, Kurun harmaata ja Taivassalon punaista graniittia. Kutakin harjoitussalin kattoa kohti on jännitetty maksimissaan seitsemän palkkia. Toisin kuin talonrakentamisessa yleensä, ne on jännitetty injektoitavilla jänteillä eikä tartunnattomilla yksittäispunosjänteillä, Torvinen kertoo ja vertaa injektoitavia jänteitä siltajänteisiin. Jokaisessa, jänneväliltään metrisessä palkissa tarvitaan keskimäärin tuhannen tonnin voima palkkia kohti. Neljään jänteeseen kohdistuu siis kuhunkin 250 tonnin voima. Tartunnattomia jänteitä olisi tarvittu hieman enemmän, nyt palkissa on keskimäärin 48 punosta. Konserttisalin yläpohjaa kannattaa kolme 39-metristä seinämäistä palkkia, jotka menevät tekniikkakuilusta toiseen. Kolmen Mannerheimintien suuntaisen primääripalkin lisäksi konserttisalin kattoon asennettiin ristikkäiseen suuntaan pienemmät, myös jännitetyt palkit. Konserttisalin katossa on paikallavalulaatta. Iso, laajuudeltaan noin 20x40-metrinen jännitetty rakenne on myös konserttisalin akustiikkaan liittyvän ilmakammion alapohja, joka on 400 mm paksu jännitetty laatta. 11

12 Rautaruukin Raahen tehtaalla: Pellettiprojektissa mittavat maanalaiset betonirakenteet Tuomo Lohilahdella (oik.) on luotsattavanaan vaativa infrakohde, johon rakenteiden lisäksi tuo vaativuutta sijainti meren rannassa ja tiukka aikataulu. Kyselijöitä ja puheluita vastaavalle mestarille tulvi koko työmaavierailunkin ajan. Vuonna 1960 perustettu Rautaruukin Raahen terästehdas on edelleen yksi Pohjoismaiden suurimpia yhtenäisiä tehdaskokonaisuuksia. MK tänään -toimittaja tutustui loppuvuodesta 2010 NCC Roadsin urakoimaan, satamassa sijaitsevaan mittavaan Pellettiprojektiin. Kohde valmistuu tammikuussa, jolloin urakoitsijankin nimi on muuttunut NCC Infraksi. Isäntänä tuimassa pakkassäässä toimi vastaava mestari Tuomo Lohilahti. Sää tarkoittaa rakennustyömaalla muutakin kuin kevyttä rupattelunaihetta. Lohilahti huomauttaa, että pelkkien miinusasteiden lisäksi merenrannassa sijaitsevalla työmaalla tuulella on erittäin hyytävä vaikutus työskentelyolosuhteisiin. Esimerkiksi viime viikolla oli vain -13 pakkasastetta, joka kovan tuulen takia vastasi -25 astetta, hän kertoo. Pellettiprojektin katseenvangitsija on Pohjoismaiden suurin autonosturi, Terex Dermag CCC 6800, jossa on tonnin edestä vastapainoja. Raaka-aineen käsittely tehostuu Pellettiprojektin nimeä kantava työmaa on pitkälle maanalaista rakentamista. Rautaruukkiin meritse tuotu pelletti ja muut raaka-aineet on tähän asti purettu satamassa vanhan laiturin puolella kuljettimelle tai kuljetettu autoilla tehdasalueelle. Nyt Rautaruukki rakennuttaa uudelle syvälaiturille kaksi teräsbetonista raaka-ainetunnelia ja kolme siiloa, joihin pelletit voidaan purkaa laivasta suoraan kuljettimille ja edelleen siiloihin. Toinen tunneli palvelee myös muun tehtaalle tulevan raaka-aineen, kuten kalkin purkamista ja kuljetusta. Yhteensä tunneleita tehdään noin 400 metriä, josta puolet kulkee siilojen alla. Siilot ovat halkaisijaltaan 40-metrisiä. NCC:llä on Pellettiprojektissa kaksi urakkaa: RU3 ja RU4. RU3:een kuuluvat tunnelit on tehty työmaalla teräsbetonielementteinä ja asennettu ristikkopuominosturilla altaisiin. RU4-urakkaan kuuluvat siilojen alla olevat tunnelit sekä siilojen perusmuurit valetaan paikalla. Terästä betonirakenteisiin kuluu 1800 tonnia ja betonia 8400 kuutiota. Pellettilaivoja tulee satamaan käytännössä joka päivä, joten järjestelmän pitää olla erittäin toimintavarma. Elementtien nostossa pohjoismaiden suurin ajoneuvonosturi Lohilahti kumppaneineen tuli työmaalle kesäkuussa Siilojen maarakennustyöt oli tuolloin pääosin tehty. Vaikeat, Lohilahti toteaa maaperäolosuhteista. Töitä tehdään koko ajan merenpinnan alapuolella. Merenpinnan vaihtelu nousuineen ja laskuineen onkin merkinnyt ylimääräistä työtä. Ongelmia aiheutti muun muassa kaivantoon veden mukana valunut liete, joka 12

13 Tunnelirakentamista ulko- ja sisäpuolelta. jouduttiin ennen elementtien asennusta imuruoppaamaan uudelleen lautalla olevalta kaivinkoneelta. Työmaalla tehtyjen elementtien koko on varsin mykistyttävä: Kaksikymmentä elementtiä, joista 7 tunnelielementtiä ja 13 ilman holvia ennen asennusta. Suurin elementti painoi 285 ja pienin 205 tonnia. Elementit valettiin luonnollisesti työmaalla: ensin pohjalaatta ja sitten seinät ja katto samalla kertaa. Viimeinen elementti asennettiin marraskuun lopulla. Lohilahti kertoo, että toisen tunnelin elementtien asentamisessa kului aikaa vain kolmasosa ensimmäisen tunnelin asennuksiin verrattuna. Ensimmäisen altaan lietteestä johtuen. Isot elementit vaativat ison nostokaluston. Työmaalla onkin käytössä pohjoismaiden suurin ajoneuvonosturi, jossa on koneen päällä 170 tonnin edestä painoja ja vastapainossa 240 tonnia. Siilojen rakenteet paikallavaletaan. Vesitiiviydestä ei tingitä Joulukuun alussa työmaan vahvuus oli likimain sata. Konemiesten, raudoittajien ja timpurien lisäksi vahvuuteen kuuluu muun muassa sellaisia erikoisammattimiehiä kuin sukeltajia. Työmaalla RU3 on kaksi sukellusryhmää, jotka tekevät sukellustyönä vedenalaisten rakenteiden raudoitukset ja uppobetonoinnit sekä Sepera-betonointia. Saumojen vesitiiviys varmistetaan tiivistämällä saumat ensin uretaanivaahdon tyyppisellä massalla ja asentamalla elementtien liikunta- ja työsaumoihin Joco -injektointiletkut. RU4:n paikallavalurakenteissa vesitiiviys varmistetaan Joco-tuotteilla. Lujuudeltaan pellettiprojektin betoni on K45:tä. Tietysti vesitiivistä, sään ja suolavesirasituksen kestävää, Lohilahti korostaa. Vaikka kokenut rakentaja onkin, Raahen kohde on Lohilahdelle ensimmäinen mittava infratyömaa. Ensi kertaa hän on käyttänyt esimerkiksi Muottikolmio Oy:n toimittamia sauma- ja injektointiletkuja. Joco 10 -injektointiletkua ja Hydrotite CJTA -saumanauhaa käytetään kohteeseen yhteensä yli 7 kilometriä. Useita satoja metrejä on asennettu myös Joco -pintaliikuntasaumanauhaa. Hyvin toimivat, myös tietoa ja käyttöopastusta on saatu kiitettävästi, Lohilahti toteaa. Rakenteiden vesitiiviydestä ei tingitä. Joulukuun alun työmaavierailulla vielä varastohyllyllä olleet loputkin injektointiletkut ja saumanauhat löysivät paikkansa. Yhteensä niitä tarvittiin kohteessa kunnioitettavat noin 7 km. Pellettiprojektissa töitä tehdään arktisissa olosuhteissa. 13

14 Konekauha Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Piekasta tuli maanrakennusalan yrittäjä vuonna Hän osti vuonna 1960 perustetun yrityksen, jonka omistaja oli jäänyt pari vuotta aikaisemmin eläkkeelle ja myynyt myös koneensa. En hypännyt tuntemattomaan, sillä olin aikaisemmin ollut maanrakennusalalla palkkatöissä. Konekauha Oy:n entinen omistajakin oli entuudestaan tuttu. Vaikka rakennusalan lama oli tuolloin kovimmillaan, uskaltauduin yrittäjäksi. Oikeastaan osin pakonkin takia, sillä töitä ei muuten ollut, Piekka kertaa lähes parinkymmenen vuoden takaista tilannetta. Tällä hetkellä tilanne on aivan toinen: töitä olisi tarjolla enemmän kuin ehtii tehdä. Konekauha Oy:llä on omistajan lisäksi kaksi-kolme vakituista työntekijää. Lisäksi yhteistyöverkosto on tiivis. Piekka kertoo, että asiakkaan palveleminen on ykkösasia: jos kaverilla on konetarve ja itsellä sellainen vapaana, järjestetään niin että hommat tulevat tehdyksi. Vastavuoroisesti kaveri jelppii tarvittaessa. Toimitusjohtaja Tuomo Piekka on nähnyt rakentamisen suhdannemuutokset käytännössä. Hän tuli maanrakennusalan yrittäjäksi 1993, kun ala oli syvässä lamassa. Keväällä 2011 hän kertoo, että töitä olisi tarjolla valtavasti. Piekka kertoo asettavansa vanhat asiakassuhteet ja heidän palvelemisensa ykköseksi. Konekauha Oy:llä yli 15 vuoden ISODRÄN -kokemus Paritalon liian ylhäällä olleet salaojat asennetaan nyt oikeaan korkoon. Kostuneet kellarirakenteet lämmönja kosteuseristetään ISODRÄN -levytyksellä. 14 Tiiviissä kaupunkirakentamisessa saneeraukset joudutaan tekemään ahtaalla tontilla. Isodrän -levytyksen ansiosta kaivumassa pystytään käyttämään täyttöinä samassa kohteessa. Saneeraus- ja uudiskohteita, myös lumitöitä Tela-alustaista konekantaa yrityksellä on tonnisista aina 21-tonniseen. Pienin, Piekan hiekkalaatikkokoneeksi kutsuma kaivuri, on alle metrin levyinen, joten sillä pystyy tarvittaessa liikkumaan sisätiloissakin. Sillä on oma paikkansa saneeraushommissa. Suurimmat koneista ovat pääasiassa uudistyömailla tekemässä hallien ja omakotitalojen pohjia. Konekauha tekee sekä uudis- että saneeraushommia. Osuudet vaihtelevat, joinakin vuosina saneerauksen osuus on noussut jopa 80 prosenttiin liikevaihdosta. Talvella yritys tekee myös lumitöitä. Pari talvea sillä on ollut sopimus Helsingin kaupungin Staran kanssa. Asiakaskuntaan on Piekan mukaan vuosien myötä tullut monia vakioasiakkaita, kuten rakennusliikkeiden vastaavia mestareita ja taloyhtiöiden isännöitsijöitä. Kohteet ovat pääasiassa pääkaupunkiseudulla Järvenpää-Hyvinkään -akselin eteläpuolella. ISODRÄN iä jo 15 vuotta MK tänään -toimittaja tapaa Piekan toukokuun alussa Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevalla työmaalla. Siellä 80-luvulla rakennetun paritalon salaojat ovat rakennusvaiheessa jääneet senttiä liian korkealle. Sen seurauksena anturat ovat maanneet vedessä ja kosteus on noussut kapillaarisesti kellarirakenteisiin. Nyt salaojat asennetaan oikeaan korkoon ja kellarin seiniin asennetaan ISODRÄN -levytys. ISODRÄN illä saadaan samalla kertaa sekä kosteuden- että lämmöneristys. Samoilla kaivuilla uusitaan myös vanhat kupariset vesijohdot, jotka ovat paikalla aikaisemmin olleen rakennuksen peruja.

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia Jyrki Kauppinen Esityksen sisältö Yksitoista rakennusvirhettä Mitä seurauksia? Mitä pitäisi tehdä? Lopuksi Pientalon lämmöneristeiden virheellinen asennus Ulkoseinien

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN Päiväys Suunnittelija Selitys K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o Viranomaisten merkintöjä varten Rakennustoimenpide UUDISENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

INJEKTOINTILETKU. Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen

INJEKTOINTILETKU. Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen INJEKTOINTILETKU Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen Edut Varma lopputulos rakenteen vesitiiviys voidaan koestaa vedellä paineinjektointina

Lisätiedot

Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co

Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI. Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co Sweco Rakennetekniikka Oy. KORKEAN RAKENTAMISEN HAASTEET, CASE REDI Copyright Helin & Co / Voima Graphics Arkkitehti Helin & Co 1 Työmaa 10.8.2016 web-liittymästä Haastavuus näkyy jo tästä 2 Näkymiä Tekla

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia.

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6 Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Kirkonkylän koulu Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA [104] Sivu 1 / 4 SPU ERISTEIDEN KÄYTTÖ BETONIELEMENTTIEN VALMISTUKSESSA SPU P on SPU EFR tuoteperheen ratkaisu betonielementtien teolliseen valmistamiseen. SPU P on betoniteollisuuden tarpeisiin kehitetty

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA KUSTANNUSSELVITYS LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA 28.11.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Laskentaperusteet 4 Erillishinnat

Lisätiedot

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX -VALMISMUOTTIEN ASENNUS- JA TUENTAOHJEET 2005 1 1. Rakennuksen pohjan kaivutöiden jälkeen sokkelilinjat täytetään vähintään 200 mm:n sorakerroksella. Sora tasataan perustamistasoon

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 1/2016

REDIn työmaan kuulumisia 1/2016 12.2.2016, sivu 1 / 5 REDIn työmaan kuulumisia 1/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi ASENNUSOHJEET Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi SISÄLLYS Yleistä... 2 Vastaanotto ja säilytys... 2 Tasaannuttaminen... 3 Asennusolosuhteet...

Lisätiedot

LISÄKIRJE 1 TARJOUSPYYNTÖÖN

LISÄKIRJE 1 TARJOUSPYYNTÖÖN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD YHDYSKUNTATOIMI Päivämäärä Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu 7.3.2017 1/1 LISÄKIRJE 1 TARJOUSPYYNTÖÖN KASAVUOREN KOULUKESKUS - LIIKUNTASALIN LATTIAN SANEERAUS

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE LOKAKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE LOKAKUU 2015 22.10.2015 Sivu 1/8 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE LOKAKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 21.6.2016, sivu 1 / 6 REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kahdeksasta tornitalosta, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta. Torneissa

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja 6.6.2016 Esityksen sisältö Tutkimuksen ja teknisen artikkelin tausta

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. 1. TYÖPALKAT 1.1 Asentajat

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

JULKISIVUYHDISTYKSEN SEMINAARI JULKISIVU 2007 MESSUT, WANHA SATAMA, Petri Silvennoinen, Tremco illbruck OY

JULKISIVUYHDISTYKSEN SEMINAARI JULKISIVU 2007 MESSUT, WANHA SATAMA, Petri Silvennoinen, Tremco illbruck OY 1 JULKISIVUYHDISTYKSEN SEMINAARI JULKISIVU 2007 MESSUT, WANHA SATAMA, Petri Silvennoinen, Tremco illbruck OY ESITELMÄ AIHEESTA: JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN TALVIKORJAAMINEN 2 JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia 1/5. Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia 1/5. Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Länsitie 73 A, Laihia 1/5 Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Olli Nummela Liiketoiminnan kehityspäällikkö Uponor Suomi Oy Näkymätöntä mukavuutta elämään 04 October 2013 Uponor 2 Yhteistyössä

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S INKOON PALVELUTALO KOTIPOLKU 7 10210 INKOO AUTOKATOKSEN RAKENTAMINEN YLÄPIHAN ASFALTOINTI R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S Tmi Nalle Grönberg RAKENNUSSELOSTUS INKOON PALVELUTALO 2 / 5 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta

Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta Marina Bay Sands TM, Singapore Singapore on Kaakkois-Aasiassa sijaitseva kaupunkivaltio, joka on yksi suurimpia kansainvälisen kaupan

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

Lemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite

Lemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite Lemminkäinen Skaftkärrin koulu TARJOUS nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016 Skaftkärrin koulun tilojen muutos Peruste/ viite Skaftkärrin koulu on laajentunut 780 brm2 verrattuna tarjousvaiheen ve 1 laajuuteen.

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 2009 ASENNUSOHJE 2 AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 AMU-YLITYSPALKKI 1. Perustietoa 3 2. Älä pätki! 3 3. Asennus 4 1. kaksi tapaa 4 2. palkin

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

Katon tärkein kohta on yksityiskohta. Icopalin kumibitumiratkaisut. MH KATE. 06-417 1100 www.mh-kate.fi

Katon tärkein kohta on yksityiskohta. Icopalin kumibitumiratkaisut. MH KATE. 06-417 1100 www.mh-kate.fi Katon tärkein kohta on yksityiskohta. Icopalin kumibitumiratkaisut. MH KATE 06-417 1100 www.mh-kate.fi Kun haluat valita hyvän kattourakoitsijan, takerru reilusti muutamaan yksityiskohtaan. Kuka tahansa

Lisätiedot

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin.

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet syntyvät vain parhaista raaka-aineista. LuviaWoodin korkealuokkaisissa tuotteissa yhdistyvät tarkkaan valittu suomalainen puu ja

Lisätiedot

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU JA TEKNISET VAATIMUKSET FinnBuild 7.10.2006 Atte Stambej ESITYKSEN SISÄLTÖ Kylpyhuoneen korjaushanke Sopimukset Voimassa olevat määräykset 1 KORJAUS- TARVE SUUN- NITTELU

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet 1. Tee esisuunnitelma sähköistystarpeista lämmitysjärjestelmästä 2. Ota yhteyttä Tornion Energiaan saadaksesi neuvoja sähköistyksen toteuttamiseksi saadaksesi tiedon

Lisätiedot