Oulun seudun ja uuden Oulun

Transkriptio

1 Oulun seudun ja uuden Oulun ASUKASBAROMETRI 2011

2

3 OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUKASBAROMETRI 2011

4

5 Sisältö ESIPUHE JOHDANTO 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Asuinkunta, ikä ja sukupuoli Asuntokunnan koko ja perhetyyppi Elämäntilanne ja sosioekonominen asema Talotyyppi ja asuinpaikka Asumisaika Muuttaneet ja muuton syyt ASUNTO Hallintamuoto Asunnon ikä, koko ja asumisväljyys Asumiskustannukset Asunnon tilat ja kunto Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet Toiveasunnon ominaisuudet ASUINTALO Talotyyppi ja asukkaat Kerrostalojen yhteistilat Kerrostaloasukkaiden asumistoiveet ASUINALUE JA -YMPÄRISTÖ Asuinalue Melu- ja muut ympäristöhaitat Asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet Asuinalueiden ja -ympäristön kehittämistarpeet Asuinympäristöä koskevat toiveet Liikenneyhteydet ja liikkuminen TOIVEASUNTO JA -ASUINALUE Toiveasunnon hallintamuoto Toiveasunnon talotyyppi Toiveasuinkunta ja -alue Toiveasunnon hinta- ja vuokrataso ASUNNON VAIHTOSUUNNITELMAT Muuttohalukkuus ja muuton syyt Asumisolosuhteet muuton jälkeen PALVELUT Asuinalueen palvelut Joukkoliikenne VERTAILU OULUN SEUDUN ASUKASBAROMETRIIN YHTEENVETO OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUKASBAROMETRISTA JOHTOPÄÄTÖKSET Liite: Oulun seudun ja uuden Oulun asumistoivetutkimus 2011, kyselylomake

6

7 ESIPUHE Oulun seudulla on pitkään tehty kuntien välistä yhteistyötä maankäytön ja asumisen suunnittelussa. Edellinen asukasbarometri laadittiin seudullisena Vuonna 2010 tehdyn monikuntaliitospäätöksen myötä suunnittelua tehdään nyt niin uuden Oulun kuin Oulun seudunkin kattavana. Uuden Oulun organisaatioon kuuluvan elinvoimaisuustoimikunnan tehtäväksi on määritelty elinvoimaisuussuunnitelman laatiminen uudelle Oululle vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimikunta ohjaa myös uuden Oulun strategista maankäytön suunnittelua ja laadittavana olevaa Uuden Oulun yleiskaavaa. Elinvoimaisuustoimikunnan aloitteesta päätettiin laatia tämä asukasbarometri, joka toteutetaan Oulun seutua ja uutta Oulua koskevana. Raportin tuloksia voidaan hyödyntää vireillä olevan Uuden Oulun yleiskaavan laatimisessa kuin myös yleisemmin asuinympäristöjen kehittämisessä ja rakentamisessa. Vuoden 2013 maankäytön toteuttamisohjelmatyössä ja asuntoalueiden asemakaavoituksessa asukasbarometri on tärkeää lähtöaineistoa. Asukasbarometrin tuloksia voidaan laajasti hyödyntää myös muiden hallintokuntien työssä. Asukasbarometrin on laatinut FM, suunnittelumaantieteilijä Ismo Vendelin. Laatimista ovat ohjanneet kaupungingeodeetti Kaija Puhakka ja yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen sekä uuden Oulun elinvoimaisuustoimikunta, joka käsitteli barometrin alustavia tuloksia seminaarissaan Yhtenä asukasbarometrin tavoitteena on edistää Oulun seudun asukkaiden äänen kuulumista suunnittelussa ja lisätä Oulun seudun ja uuden Oulun elinvoimaisuutta. Oulussa Elinvoimaisuustoimikunta 3

8 JOHDANTO Oulun seutu koostuu kymmenestä kunnasta ja se on yhtenäinen työssäkäynti- ja palvelualue. Seudullisen yleiskaavayhteistyön myötä Oulun seudulle valmistui kuntien yhteinen yleiskaava ensimmäisenä kaupunkiseutuna Suomessa. Seudullista yhteistyötä on tehty maankäytön suunnittelun lisäksi liikennesuunnittelussa sekä hyvinvointi-, sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhteensovittamisessa. Merkittävä osa seudullista yhteistyötä ovat erilaiset seudulle laadittavat selvitykset, jotka ovat taustamateriaalina niin maankäytön suunnittelulle kuin palveluiden järjestämiselle. Edellinen asukasbarometri laadittiin Säännöllinen selvitystyön uusiminen noin viiden vuoden välein on tärkeää, jotta voidaan seurata mahdollisia muutoksia kuntalaisten asumistoiveissa. Oulun seutu on luonteva selvitysalue, sillä asuntomarkkinat ovat Oulussa ja lähiympäristössä seudulliset. Tutkimuksen tavoitteena on hakea seudun asukkaiden mielipiteitä asumisesta ja asuinolosuhteista, asuinympäristöistä ja asuntoalueiden palveluista. Asukasbarometrin tulosten perusteella pyritään arvioimaan asumisen laatua Oulun seudulla ja kehittämään asuinoloja ja parantamaan asukkaiden elinympäristöjä. Asukasbarometri täydentää osaltaan seudullisen liikennetutkimuksen tietoja seudun asukkaiden liikennekäyttäytymisestä. Lisäksi meneillään on kysely seudun haja-asutusalueiden asukkaille, joka täydentää kuvaa seudullisesta asumisesta. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan pääasiassa koko Oulun seudun mittakaavassa sekä joiltakin osin tulevan uuden Oulun osalta. Tutkimuksen perusteella selvitetään lisäksi, ovatko Oulun seudun asukkaiden asumisolosuhteet muuttuneet viisi vuotta aikaisemmin toteutetun Oulun seudun asukasbarometrin 2006 jälkeen ja millä tavoin. Vuoden 2013 alussa perustettava uusi Oulu koostuu Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnista sekä Oulun kaupungista. Tässä raportissa käytetään jatkossa muotoa uusi Oulu kuvaamaan näiden viiden kunnan muodostamaa kokonaisuutta. Myös Yli-Iin kunta sisältyy raportin tutkimustuloksissa Oulun seutuun tätä tulevaa kuntajakoa ennakoiden. Kyselylomake lähetettiin alkusyksyllä 2011 yhteensä 3000 satunnaisotannalla valitulle Oulun seudun asukkaalle, jotka olivat iältään yli 18 vuotta. Kuhunkin kuntaan lähetettiin kyselylomakkeita kunnan suhteellisen väestöosuuden mukaan koko Oulun seudun väestöstä. Näin ollen kuntien osuudet lähetetyistä 3000 lomakkeista ovat: Oulu 1860, Haukipudas 249, Kempele 207, Kiiminki 171, Oulunsalo 126, Muhos 117, Liminka 117, Tyrnävä 84, Yli-Ii 30, Lumijoki 27, Hailuoto 12. Oulun seudun ja uuden Oulun asumistoivetutkimukseen vastanneiden oli mahdollista antaa vastauksensa joko paperilomakkeella palautuskuoressa tai sähköisesti nettilomakkeella. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 782 henkilöä, joten kyselyn vastausprosentiksi muodostui 26,1 %. Vastaajista 727 palautti paperisen kyselylomakkeen ja 55 antoi vastauksensa sähköisessä muodossa. Kyselyn kokonaisvastausprosentti on hyvin samansuuntainen kuin seudulla tehdyissä muissa samankaltaisissa kyselyissä ja lähes identtinen edellisen, vuonna 2006 tehdyn seudullisen asumistoivetutkimuksen kanssa. Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometri 2011 edustaa tutkimukseen osallistuneen vastaajajoukon tilannetta, ei seudun todellista tilannetta. Vastaajajoukon eroavaisuuksista seudun todelliseen väestöön verraten on kerrottu luvuissa 1 ja 2. Tilastokeskuksen tietoja seudun tilanteesta on esitetty raportissa ainoastaan lukujen 1 ja 2 tilastolaatikoissa sekä tekstissä siten, että Tilastokeskus on mainittu asiayhteydessä erikseen lähteenä. Tekstin joukossa on kursiivilla ja lainausmerkein eroteltuna lainauksia asukkaiden antamista avovastauksista koskien heidän nykyistä asumistaan ja asumistoiveitaan. 4

9 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli Kyselyvastauksen palauttaneista on oululaisia lähes kaksi kolmasosaa (62 %) ja muista seudun kunnista noin 38 %. Tulevan uuden Oulun asukkaiden yhteenlaskettu osuus koko vastaajajoukosta on lähes 84 prosenttia. Kunnittain laskettuna korkeimmat vastausprosentit olivat Yli-Iillä (50 %), Oulunsalolla (31 %) ja Haukiputaalla (30,5 %). Suhteellisesti vähiten vastauksia palautui Limingasta (17,9 %), Hailuodosta (16,7 %) ja Lumijoelta (7,4 %). Kuntien osuudet vastausmääristä ovat lähellä todellisia kuntien väestönosuuksia koko Oulun seudun väestöstä. Lähinnä Yli-Iistä palautui suhteellisen paljon vastauksia. Koko seudulta saadut kyselyvastaukset ovat erityisen tärkeitä suunnittelun pohjana käytettävän vertailukelpoisen ja monipuolisen tiedon kannalta. Tyrnävä 2 % Muhos 4 % Oulunsalo 5 % Kiiminki 6 % Vastaajat kunnittain Liminka 3 % Kempele 6 % Lumijoki 0 % Hailuoto 0 % Haukipudas 10 % Yli-Ii 2 % Oulu 62 % Väestön ikäjakauma Oulun seudulla uusi Oulu Oulun seutukunta ja Yli-Ii Koko väestö yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus Tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden ikäjakauma vastaa kohtuullisen hyvin Oulun seudun todellista 18 vuotta täyttäneiden ikäjakaumaa. Vuoden 2006 asumistoivetutkimuksen tapaan etenkin alle 25-vuotiaat sekä muut nuorimmat ikäluokat ovat tutkimuksessa aliedustettuina. Samoin vanhimmat ikäluokat ovat edellisen tutkimuksen tavoin aktiivisimpia kyselyvastaajia. Iäkkäiden vastaajien osuus korostuu tulevan uuden Oulun alueella. Muun seudun vastaajajoukossa nuoret ikäluokat ovat suhteellisesti paremmin edustettuina. 5

10 Vastaajien ikäjakauma % ,1 16,1 14,4 21,9 20,8 19,7 0 alle 25-v yli 65-v. tutkimus vastaava ikäjakauma koko seudulla Tarkastelemalla erityisesti nuorten aikuisten ikäluokkia (alle 25-vuotiaat ja vuotiaat) koskevia väestöennusteita voidaan arvioida mm. vuokra-asumisen sekä tulevien uusien pientaloasujien määrien kehitystä. Nuorimpien aikuisten lähitulevaisuuden merkittäviä asumismuotoja ovat kerrostaloasuminen ja vuokra-asunnot. Edelleen perheen muodostamisten myötä nuoret aikuiset suunnittelevat usein omakotitaloon muuttoa tai muita pientaloasumisen muotoja (ks. myös luvut 5.1 Toiveasunnon hallintamuoto ja 5.2 Toiveasunnon talotyyppi ). Ohessa on kuvattu Tilastokeskuksen väestöennuste Oulun seudun nuorten aikuisten ja toisaalta vanhimpien ikäluokkien osalta. Seudun kokonaisväestön määrä sekä ikääntyneiden osuus väestöstä tulevat Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan kasvamaan lähivuosien aikana. Nuorimpien aikuisten määrä puolestaan pysyy nykyisellä tasolla tai muuttuu lähivuosien aikana vain hieman. Näin ollen nuorten aikuisten suhteellinen osuus Oulun seudun kokonaisväestöstä laskee tulevien vuosien aikana jonkin verran. Oulun seudun nuorten aikuisten ja ikääntyneiden väestöennusteet 2010* (toteutunut) vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 75-vuotiaat Koko väestö yhteensä Lähde: Tilastokeskus Asukasbarometriin vastanneilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus vastata paperilomakkeen lisäksi myös sähköisessä muodossa. Tutkimukseen osallistuneista 727 palautti paperisen vastauslomakkeen ja vain 55 vastasi sähköisellä lomakkeella. Paperilomakkeiden osuus kaikista palautuneista vastauksista oli täten lähes 93 prosenttia. Internetin kautta vastanneiden joukossa oululaisten, miesten, nuorimpien ikäluokkien, eli alle 35- vuotiaiden ja korkeasti koulutettujen osuus oli varsin suuri verrattuna paperilomakkeilla vastanneisiin. 6

11 Kyselyyn vastanneista lähes kolme viidesosaa on naisia (58 %). Useimmissa vastaavissa kyselytutkimuksissa naiset ovat tavallisesti miehiä aktiivisempia vastaajia. Miesten osuus vastaajista on kuitenkin nyt kasvanut edelliseen asukasbarometri-tutkimukseen verrattuna. Osasyynä tähän on vastaamisen mahdollisuus sähköisellä kyselylomakkeella, jota käytti useampi mies kuin nainen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan miesten ja naisten osuudet kokonaisväestöstä ovat todellisuudessa Oulun seudulla hyvin lähellä toisiaan. Väestö sukupuolen mukaan Oulun seudulla Koko väestö Miehet % Naiset % uusi Oulu , ,4 Oulun seutukunta ja Yli-Ii , ,2 Lähde: Tilastokeskus Asuntokunnan koko ja perhetyyppi Tyypillisin vastaajien ilmoittama asuntokunta on kahden hengen kotitalous, jollaisessa asuu lähes puolet (46 %) kyselyyn vastanneista. Näissä talouksissa asuvien osuus on laskenut hieman edelliseen asukasbarometriin verraten, mutta vastaavalla tavalla yksin asuvien osuus on kasvanut. Lähes joka viides vastaaja asuu nyt yksin. Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, että niin yksin asuminen kuin lapsettomat pariskunnat ovat yleistyneet Oulun seudulla. Samalla asukkaiden asumisväljyys on kasvanut, sillä keskimääräinen asunnon neliöala asukasta kohden on jatkanut nousuaan. Asuntokunnat Oulun seudulla 2010 uusi Oulu Oulun seutukunta ja Yli-Ii Asuntokunnat yhteensä Asuntokuntien keskikoko (henkilöä) 2,1 2,2 Asuntokuntien pinta-ala keskimäärin (m 2 /hlö) 37,2 37,5 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen tietojen mukaan asuntokuntien keskikoko Oulun seudulla on 2,2 henkeä ja uuden Oulun alueella 2,1 henkeä. Tutkimukseen osallistuneiden asuntokuntien keskikoko on hieman tätä suurempi, tasan 2,5 henkeä. Uudessa Oulussa asuntokunnat ovat keskimäärin pienempiä ja muulla seudulla suurempia. Muun seudun vastaajista joka toinen asuu kahden vanhemman lapsiperheessä. Uuden Oulun vastaajista noin kolmannes kuuluu lapsiperheisiin. 7

12 Asuntokunnan koko (henkeä / asuntokunta) % tai enemmän Uusi Oulu Muu seutu Perheväestöön kuuluvat lapsettomat pariskunnat, kahden vanhemman lapsiperheet sekä yksinhuoltajaperheet. Oulun seudulla lapsettomien pariskuntien osuus perheväestöstä on viime vuosina hieman kasvanut ja kahden vanhemman lapsiperheiden osuus vastaavasti laskenut. Tutkimukseen osallistuneissa lapsettomat pariskunnat ovat yliedustettuina ja yksinhuoltajaperheet aliedustettuina. Perheet Oulun seudulla uusi Oulu % Oulun seutukunta ja Yli-Ii % Kaikki perheet yhteensä Avio-/avopari ja lapsia , ,6 Avio-/avopari ilman lapsia , ,1 Yksinhuoltajaperheet , ,3 Lähde: Tilastokeskus Uuden Oulun alueella yksin asuvien ja etenkin kahden hengen talouksien osuus on suurempi kuin muulla seudulla. Yksin asuvien osuus uuden Oulun väestöstä on 19,4 prosenttia ja muulla seudulla 15 prosenttia. Yksin asuvien joukossa on vastaajia kaikista ikäluokista, mutta erityisen paljon heihin kuuluu ikääntyneitä vastaajia. Nuoret lapsiperheet sekä lapsettomat nuoret parit ovat suhteellisesti yleisempiä muun seudun vastaajissa kuin uuden Oulun vastaajissa. 8

13 Perhetyyppi % vanhempien kanssa yksin avio-/ avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö Uusi Oulu Muu seutu 1.3 Elämäntilanne ja sosioekonominen asema Edellisen asukasbarometrin tapaan kolme viidestä vastaajasta kuuluu työllisiin. Muulla seudulla työllisten osuus on selvästi korkeampi kuin uuden Oulun alueella. Uuden Oulun kuntien osalta erityisesti eläkeläisten mutta myös opiskelijoiden ja työttömien osuudet ovat suurempia kuin muulla seudulla. Kaikista vastanneista runsas neljännes on eläkeläisiä. Työttömien osuus vastanneista on vain noin kolme prosenttia ja opiskelijoiden sekä koululaisten hieman yli kuusi prosenttia Ammattiasema % Uusi Oulu Muu seutu Tulotasoa selvittävässä kysymyksessä vastaajat merkitsivät koko asuntokuntansa (samassa taloudessa asuvan perheensä) yhteenlasketut vuosittaiset bruttotulot. Tulotaso on 9

14 useimmiten yhteydessä asuntokunnan aikuisten perheenjäsenten määrään sekä koulutustasoon. Pienimpään tuloluokkaan kuuluu pääasiassa yksin asuvia ja kaikkiaan noin 12 prosenttia vastaajista. Suurimpaan tuloluokkaan sijoittuu noin seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista. 100 % Tulotaso asuinalueittain 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % kaupunkikeskusta kerrostalovalt. rivitalovalt. omakotitalovalt. maaseutum. alle yli Omakotitalovaltaisilla pientaloalueilla asuvissa on eniten suurituloisiin kuuluvia vastaajia. Pienituloisia on eniten kerrostalovaltaisilla alueilla asuvissa sekä kaupunkikeskusmaisilla alueilla asuvissa. Lähes 60 prosenttia kerrostalovaltaisten alueiden ja noin puolet kaupunkikeskusmaisten alueiden asuntokunnista kuuluu kahteen pienimpään tuloluokkaan. Kaksi viidesosaa kaikista tutkimukseen osallistuneista sijoittuu keskimmäiseen tuloluokkaan. Asuntokunnan tulotasolla on yhteys siihen, kuinka kohtuullisina omia asumiskustannuksia pidetään. Asumiskustannuksia pidetään erittäin kohtuullisina tai kohtuullisina sitä todennäköisemmin, mitä suuremmat asuntokunnan tulot ovat. Pienituloisimmat pitävät asumiskustannuksiaan liian korkeina tai kohtuuttomina muita useammin. 10

15 Tulotaso ja asumiskustannusten kohtuullisuus 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle yli erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat ei osaa sanoa 1.4 Talotyyppi ja asuinpaikka Asunnot talotyypin mukaan Oulun seudulla 2010 Asuntoja % uusi Oulu Yhteensä Erillinen pientalo ,1 Rivi- tai ketjutalo ,7 Asuinkerrostalo ,7 Muu rakennus ,6 Oulun seutukunta ja Yli-Ii Yhteensä Erillinen pientalo ,8 Rivi- tai ketjutalo ,5 Asuinkerrostalo ,1 Muu rakennus ,6 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen tietojen mukaan Oulun seudun asunnoista noin 45 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Valtaosa seudun kerrostaloasunnoista sijaitsee Oulussa. Tutkimukseen osallistuneista lähes puolet asuu omakotitaloissa ja yli kaksi kolmasosaa pientaloissa (omakoti-, rivi- tai paritalo). Vajaa kolmannes vastaajista asuu kerrostalossa. Kerrostaloasumisen osuus on uuden Oulun alueella huomattavasti muuta seutua yleisempää. Muulla seudulla tavallisin talotyyppi on omakotitalo, jossa asuu lähes kolme neljäsosaa vastaajista. 11

16 Asunnon talotyyppi % omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 kerrosta kerrostalo, 5 tai 5+ kerrosta muu rakennus Uusi Oulu Muu seutu Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista asuu pientalovaltaisella alueella ja 46 prosenttia omakotitalovaltaisella alueella. Kyselyvastauksia palautui kaikilta erityyppisiltä asuinalueilta. Muun seudun osalla korostuvat maaseutumaiset ja omakotitalovaltaiset asuinalueet. Uuden Oulun vastaajissa on jonkin verran myös kaupunkikeskustassa ja kerrostalovaltaisilla alueilla asuvia. Näiden asukasryhmien osuudet kaikista vastaajista ovat nyt pienempiä kuin edellisessä asukasbarometrissa Asuinalue % kaupunkikeskusmainen kerrostalovalt. rivitalovalt. omakotitalovalt. maaseutum. Uusi Oulu Muu seutu 1.5 Asumisaika Vastanneissa on runsaasti nykyisessä asunnossa pitkään asuneita. Peräti 42 prosenttia tutkimukseen osallistuneista on asunut nykyisessä asunnossaan yli 10 vuotta. Tätä selittää osaltaan ikääntyneiden vastaajien suuri ja nuorimpien vastaajien pieni osuus vastaajajoukosta. Myös omistusasuntojen korkea määrä sekä omakotitalossa asuminen liittyvät 12

17 pitkään asumisaikaan samassa asunnossa. Asunnosta toiseen vaihtaminen on yleisintä kerrostaloissa asuvilla. Keskimääräinen asumisaika nykyisessä asunnossa on kasvanut huomattavan paljon edelliseen asukasbarometriin nähden. Erityisesti alle vuoden nykyisessä asunnossaan viettäneitä on vastaajissa vähän. Uuden Oulun ja muun seudun välillä ei vaikuta olevan isoja eroja nykyisessä asunnossa vietetyn ajan suhteen talotyypin erilaisista jakaumista huolimatta. 50 Asumisaika nykyisessä asunnossa 40 % alle vuoden 1-4 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Uusi Oulu Muu seutu 1.6 Muuttaneet ja muuton syyt Asunnonvaihdolle on useita elämäntilanteista riippuvia syitä. Vain kolme prosenttia tutkimukseen osallistuneista on asunut nykyisessä asunnossaan aina. Kaksi viidestä vastaajasta on muuttanut nykyiseen asuntoonsa kerrostalosta. Kerrostaloasuminen liittyy usein tiettyihin elämänvaiheisiin, mutta kerrostalo on nyt myös edellistä asukasbarometria useampien vastaajien toiveasunto. Yleisimmäksi muuton ensisijaiseksi syyksi vastaajat mainitsevat edellisten asukasbarometrien tapaan asumiseen liittyvät tekijät. Runsas kaksi kolmannesta vastaajista nostaa asumiseen liittyvän syyn tärkeimmäksi tekijäksi muuttopäätökselle. Työhön liittyvä syy on ollut joka kymmenennen muuttopäätöksen takana ja opiskeluun liittyvä vain harvoilla. Vastaajilla on myös muita, usein henkilökohtaisia syitä muutolle. Asumiseen liittyvät syyt ovat sekä vetäviä että työntäviä tekijöitä, joista yleisin liittyy asunnon epäsopivaan kokoon. Myös asuinympäristön ominaisuudet sekä asunnon laatu ovat vaikuttaneet jonkin verran muuttopäätökseen. 13

18 Muuton ensisijainen syy eri asuntokunnilla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhempien kanssa yksin avio-/ avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö työpaikkaan liittyvät asiat opiskeluun liittyvät asiat asumiseen liittyvät asiat muu syy Yhden ensisijaisen muuttosyyn lisäksi muuttopäätöksen taustalla on usein muita päätökseen vaikuttaneita pienempiä osatekijöitä. Vastaajat mainitsivat omin sanoin kuvatessaan muuton ensisijaisiksi syiksi avio- tai avopuolison kanssa yhteen muuttamisen sekä halun muuttaa pientaloon tai omistusasuntoon. Muita elämänvaiheiden muutoksiin liittyviä muuttosyitä ovat esimerkiksi parisuhteen päättyminen sekä eläkkeelle jääminen. Erityisesti lapsiperheillä muuton tärkein syy liittyy asumiseen ja asunnon kokoon. Lapsiperheiden asunnonvaihto johtuu lisätilan ja huoneiden tarpeesta, jotka kytkeytyvät pientaloasumisen toiveeseen. Muilla vastaajaryhmillä muuton ensisijaisena syynä on ollut asunnon laatuun, asuinympäristöön tai henkilökohtaisiin syihin liittyviä tekijöitä. Iäkkäillä vastaajilla muuttosyyt liittyvät usein pienentyneeseen tilantarpeeseen ja suuren asunnon sekä pihan hoidon vaivaan ja toisaalta palvelujen saavutettavuuden sekä liikkumisen helpottamiseen. Näiden syiden myötä yhä suurempi osa iäkkäistä asukkaista kokee ajankohtaiseksi asunnonvaihdon väljistä asunnoista pienempiin ja keskusta-alueiden lähelle Asumiseen liittyvä muuton syy % asunnon koko asunnon laatu alueen palvelut asuinympäristön ominaisuudet asumiskustannukset muu Uusi Oulu Muu seutu 14

19 Joka toinen kyselytutkimukseen osallistuneista kuuluu Oulun sisällä asunnosta toiseen muuttaneisiin. Muualta Suomesta tai ulkomailta Oulun seudulle muuttavista 58 prosenttia muuttaa Ouluun. Yleisimmin vastanneet ovat muuttaneet oman kuntansa sisällä. Vajaa viidennes muista seudun kunnista muuttaneista on muuttanut nykyiseen asuntoonsa Ouluun. Kaikista vastanneista 13,5 prosentilla viimeisin muutto on tapahtunut muualta Suomesta tai ulkomailta Oulun seudulle. Edellisessä asunnossa yksin asuneiden muuttosyynä on usein ollut parisuhteen myötä muutto yhteiseen asuntoon puolison kanssa. Joka viidennen nuoren pariskunnan muuttoa on edistänyt tai seurannut ensimmäisen lapsen syntyminen. Tässä yhteydessä ei ole muuttaneita koskien tarkasteltu virallisia muuttoliiketilastoja, joita on käsitelty erikseen muissa selvitystöissä. Edellä mainitut muuttamista koskevat tiedot perustuvat asukaskyselyn tuloksiin. Keskeiset tulokset Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa on oululaisia, vastauksia palautui seudun kaikista kunnista. Yksinasuvat, miehet ja nuorimmat vastaajat ovat tutkimuksessa aliedustettuina. Iäkkäimpien, yli 65-vuotiaiden osuus vastaajista on varsin suuri (n. 20 %). 46 % asuu kahden hengen kotitalouksissa. Puolet vastaajista asuu omakotitaloissa ja yli kaksi kolmasosaa pientaloalueilla. Yleisin muuton syy on asunnon epäsopiva, usein pieni koko. 15

20 2 ASUNTO Tutkimuksessa on selvitetty vastaajien asuntojen perustietoja, kuten hallintamuoto, asunnon ikä, koko, tilat ja kunto. Luvussa tarkastellaan myös asukkaiden näkemyksiä asunnon parhaimmista ja huonoimmista ominaisuuksista, mielipiteitä asumiskustannusten kohtuullisuudesta, tyytyväisyyttä asunnon varusteisiin ja tiloihin sekä asuntoon liittyviä asumistoiveita. Tuloksia on tarkasteltu muun muassa talotyypeittäin, ikäryhmittäin ja perhetyypeittäin. 2.1 Hallintamuoto Asunnon hallintamuoto Oulun seudulla 2009 Asukkaita % uusi Oulu Yhteensä Omistusasunto ,1 Vuokra-asunto ,1 Asumisoikeusasunto ,5 Muu tai tuntematon ,3 Oulun seutukunta ja Yli-Ii Yhteensä Omistusasunto ,5 Vuokra-asunto ,9 Asumisoikeusasunto ,3 Muu tai tuntematon ,2 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokralla asuvien asuntokuntien osuus asuntokannasta on koko Oulun seudulla noin neljännes ja uuden Oulun sekä erityisesti nykyisen Oulun kaupungin osalta hieman tätä korkeampi. Asukasbarometri-tutkimuksessa vuokraasunnoissa asuvat vastaajat ovat jonkin verran aliedustettuina. Koko seudun vastaajista 17,3 prosenttia asuu vuokralla ja neljä viidestä vastaajasta omistusasunnossa. Uuden Oulun ja muun seudun kesken vertailtaessa asunnon hallintatyyppien osuuksissa ei ole merkittäviä eroja. Omistusasumisen osuus on edelleen kasvanut verrattaessa vuoden 2006 asukasbarometriin. 16

21 % Asunnon hallintamuoto omistusasunto vuokra-asunto asumisoikeusasunto muu Uusi Oulu Muu seutu Pientalossa ja erityisesti omakotitalossa asuminen sekä asunnon omistamisen yleisyys ovat yhteydessä toisiinsa. Omakotitaloissa asuvista lähes kaikki ja rivi- tai paritaloissa asuvista noin 88 prosenttia asuu omistamassaan asunnossa. Runsaalla puolella tutkimukseen osallistuneista kerrostaloasukkaista on omistusasunto. Asunnon muiden hallintamuotojen osuudet ovat vastaajien keskuudessa hyvin pieniä. 100 % Asunnon hallinta talotyypeittäin 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus omistusasunto vuokra-asunto asumisoikeusasunto muu Yksin asuvista vastaajista noin 36 prosenttia ja lapsettomista pariskunnista 15 prosenttia asuu vuokralla. Omistusasumisen osuus on varsin suuri kaikilla perhetyypeillä, myös yksinhuoltajaperheillä. Pienituloisimmilla asuntokunnilla omistusasuminen on harvinaisinta, ja omistusasumisen osuus kasvaa, mitä suurituloisemmasta asuntokunnasta on kysymys. Työllisillä ja eläkeläisillä asunnon omistaminen on yleistä. Pienimmän tuloluokan vastaajista kolme viidestä asuu vuokralla. Näihin vastaajiin kuuluu erityisesti opiskelijoita ja työttömiä. 17

22 Vuokralla asuminen vähenee ja omistusasunnossa asuminen yleistyy iän myötä. Vuokralla asuvia vastaajia on lähinnä alle 25-vuotiaissa (noin kaksi kolmasosaa) sekä seuraavaksi nuorimmassa ikäluokassa (runsas neljännes). Ikäluokasta vuotiaat lähtien yhdeksän kymmenestä vastaajasta omistaa asuntonsa. Asunnon iällä (rakennusvuosi) ei vaikuta olevan yhteyttä asunnon omistamiseen, sillä niin vanhoissa kuin uusissa rakennuksissa asuvien keskuudessa neljä viidestä vastaajasta asuu omistamassaan asunnossa. Toisaalta omistusasumisen yleisyys kasvaa, mitä pidempään vastaaja on asunut nykyisessä asunnossaan. Joka toinen kerrostalovaltaisilla alueilla asuvista asuu vuokralla ja joka toinen omistusasunnossa. Keskusta-alueilla asuvista noin kaksi kolmasosaa, rivitaloalueilla 80 prosenttia ja omakotitalovaltaisilla sekä maaseutumaisilla alueilla lähes jokainen asuu omistamassaan asunnossa. 100 % Asunnon hallinta asuinalueittain 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % kaupunkikeskusmainen kerrostalovalt. rivitalovalt. omakotitalovalt. maaseutum. omistusasunto vuokra-asunto asumisoikeusasunto muu 2.2 Asunnon ikä, koko ja asumisväljyys Asukkailta kysyttiin nyt edelliseen asumistoivetutkimukseen nähden uutena kysymyksenä asunnon rakennusvuotta. Vain harvat tutkimukseen osallistuneet asuvat ennen vuotta 1950 valmistuneissa ja yhteensä noin 20 prosenttia ennen vuotta 1970 valmistuneissa asunnoissa. Yli neljännes asuu vuonna 2000 tai tätä myöhemmin valmistuneissa asunnoissa. Muun seudun asukkaissa on suhteellisesti enemmän uusissa asunnoissa asuvia kuin uuden Oulun asukkaissa. Uuden Oulun asuntokannassa näkyvät tässä yhteydessä mm ja 1970-luvuilla Oulussa valmistuneet kerrostaloasunnot. 18

23 Asunnon rakennusvuosi % ennen vuotta tai myöhemmin Uusi Oulu Muu seutu Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskimääräinen asumisväljyys (huoneistoala henkeä kohden laskettuna) on kasvanut Oulun seudulla edelleen 2000-luvun alusta. Vuonna 2010 Oulun seudun asuntojen keskikoko on ollut 37,5 neliömetriä henkeä kohti, kun vuonna 2006 kyseinen luku oli 35,2 neliömetriä henkeä kohti. Tutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen pinta-ala henkeä kohden on noin 40 m 2, mikä on hieman vähemmän kuin keskiarvo edellisen asukasbarometrin vastaajajoukossa. Keskimääräinen huoneistoala henkeä kohden on uuden Oulun vastaajilla hieman tätä pienempi ja muun seudun vastaajilla lähes 42 m 2. Kyselyyn vastanneilla asuntojen keskikoko on nyt yli 100 neliömetriä, mikä tarkoittaa lähes kymmenen neliömetrin kasvua edelliseen tutkimukseen nähden. Kuten asumisväljyys myös asuntojen keskikoko on uuden Oulun asuntokuntien keskuudessa hieman alle koko seudun keskiarvon. Muulla seudulla asunnon keskikoko on noin 119 neliömetriä. Omistusasunnoissa asuvilla kyselyvastaajilla asunnon keskikoko on 110 m 2 ja vuokraasunnoissa asuvilla 59 m 2. Suurilla, monilapsisilla asuntokunnilla keskimääräinen huoneistoala henkeä kohden on kaikkein pienin. Yhden ja kahden hengen taloudet asuvat pääosin muita väljemmin. 19

24 Asunnon koko (m 2 ) % alle yli 150 m 2 Uusi Oulu Muu seutu Koko vastaajajoukosta kolmella neljästä on mielestään sopivasti sekä asuinpinta-alaa että huoneita asunnossa. Liian vähän tilaa on 14 prosentilla ja liian vähän huoneita yli 15 prosentilla vastaajista. Harvemmalla kuin yhdellä kymmenestä on mielestään liikaa tilaa tai huoneita. Vuoden 2006 asukasbarometriin nähden harvemmat kärsivät tilanpuutteesta ja aiempaa useammilla on nyt asuintilaa liikaa. Eniten tilanpuutteesta kärsivät (erityisesti usean lapsen) lapsiperheet, nuoret aikuiset ja neliömäärällä mitattuna pienikokoisissa asunnoissa asuvat. Sen sijaan tulotasolla ei vaikuta olevan suoraa yhteyttä asunnon ahtaaksi kokemiseen. Liikaa tilaa ja huoneita asunnossaan on pääasiassa iäkkäämmillä vastaajilla, joiden lapset ovat muuttaneet pois kotoa tai jotka asuvat asunnossaan yksin. Noin neljäsosa kaikista vastaajista asuu niin sanotussa pienasunnossa, jossa on enintään kaksi huonetta ja keittiö/keittokomero. Vuokra-asukkaista noin 70 prosenttia asuu pienasunnoissa. Pienasunnossa asuminen on nyt koko vastaajajoukossa harvinaisempaa ja vuokra-asukkaiden joukossa hieman yleisempää kuin asukasbarometrissa Isommilla kuin kahden hengen talouksilla pienasunnot ovat hyvin harvinaisia. Joka toinen kyselyvastaaja asuu asunnossa, jossa on vähintään neljä huonetta ja keittiö tai tätä enemmän huoneita. Suurimpien asuntojen osuus on edelleen noussut edelliseen asukastutkimukseen nähden. 20

25 Asunnon huoneluku % h + keittiö 2 h + keittiö 3 h + keittiö 4 h + keittiö tai suurempi Uusi Oulu Muu seutu 2.3 Asumiskustannukset Neljä viidesosaa vastaajista pitää asumiskustannuksiaan joko kohtuullisina tai erittäin kohtuullisina ja vain viidennes liian korkeina tai täysin kohtuuttomina. Tulokset ovat tältä osin lähes identtisiä edelliseen asukasbarometriin nähden. Avovastausten yhteydessä kohtuullisen monet vastaajista kuitenkin nostivat asunnon huonoimpien ominaisuuksien joukkoon juuri asumiskustannukset (ks. luku 2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet ). Uuden Oulun ja muun seudun välillä ei ole eroa asumiskustannusten kohtuullisuudessa. Asumiskustannusten kohtuullisuus on yhteydessä myös yleisen varallisuustason kohoamiseen, mikä näkyy osaltaan asumiseen panostamisena ja valmiudessa maksaa toiveasunnosta aiempaa enemmän (ks. myös luku 5.4 Toiveasunnon hinta- ja vuokrataso ). Asumiskustannukset % erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat en osaa sanoa Uusi Oulu Muu seutu 21

26 Rivi- tai paritaloissa asuvat kokevat asumiskustannuksensa muita useammin kohtuullisiksi. Tähän voi vaikuttaa saavutetun varallisuustason ja taloyhtiömuotoisen asumisen yhdistelmä. Vastaavasti omakotitaloissa asuvat näkevät asumiskustannuksensa liian korkeiksi muita useammin. Vuokralla asuvista 30 prosenttia ja pienimmän tuloluokan vastaajista 27 prosenttia pitää asumiskustannuksiaan liian korkeina tai kohtuuttomina. Asuntokunnan tulotason kasvaessa myös asumiskustannukset koetaan kohtuullisemmaksi. Ammattiaseman perusteella on kuitenkin hankala tehdä yleistyksiä asumiskustannuksista, sillä suhteellisesti yhtä monet opiskelijat, työntekijät ja eläkeläiset pitävät kustannuksia kohtuullisina. Yksin asuvat ja lapsettomat pariskunnat pitävät asumiskustannuksiaan hieman useammin kohtuullisina kuin lapsiperheet tai yksinhuoltajaperheet. 100 % Asumiskustannukset perhetyypeittäin 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhempien luona yksin avio-/ avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat ei osaa sanoa 2.4 Asunnon tilat ja kunto Tässä tutkimuksessa asuntojen varustetasoa, tiloja ja kuntoa sekä asuinympäristöä on tarkasteltu talotyypeittäin ja osaksi myös perhetyypeittäin sekä asuinalueittain. Kyselyyn vastanneet nostavat yleisesti suurimmaksi puutteeksi energiatehokkaan lämmitysmuodon puuttumisen, jonka mainitsee lähes kolmannes vastaajista. Sekä asunnon säilytystilojen että taloyhtiön yhteisten säilytystilojen riittävyydessä on puutteita joka neljännellä vastanneella. Hieman tätä harvemmat kokevat autopaikkojen riittävyydessä puutteita. Asunnon ja taloyhtiön tiloihin ollaan nyt yleisesti tyytyväisempiä kuin vuoden 2006 asumistoivetutkimuksessa. Yleisellä tasolla noin 75 prosenttia vastaajista kokee asunnon keskeisten varusteiden ja ominaisuuksien tason riittäväksi. Asunnon tiloihin ja kuntoon liittyviä tekijöitä vastaajat arvioivat myös avovastauksissa, joiden tuloksia on käsitelty seuraavassa luvussa 2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet. Kerrostaloasukkaista lähes joka toisella on sauna ja useammalla kuin neljällä viidestä parveke (tai terassi) huoneistossaan. Matalissa kerrostaloissa on hissi useammassa kuin joka kolmannessa talossa ja yli viisikerroksisissa kerrostaloissa melkein jokaisessa. Autopaikkojen riittävyydessä on puutteita joka kolmannella ja pihan leikki- tai oleskelupaikoissa noin neljänneksellä kerrostaloasukkaista. 22

27 Asunnon varusteet ja ominaisuudet 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Asunnossa riittävästi säilytystiloja Riittävästi yhteisiä säilytystiloja Hyvä äänieristys Energiatehokas lämmitysmuoto Huoneistokohtainen sauna Riittävästi autopaikkoja kyllä ei Asuntojen äänieristys Neljä viidestä vastaajasta pitää asuntonsa äänieristystä hyvänä. Äänieristykseen ollaan jälleen hieman tyytyväisempiä kuin edellisen asukasbarometrin aikaan, mihin vaikuttaa osaltaan myös suuri pientalojen ja erityisesti omakotitalojen osuus vastaajien keskuudessa. Myös talon ulkopuolelta kantautuva asuinympäristön melu liittyy asiaan. Asunnon huonon äänieristyksen nostaa esiin 40 prosenttia keskustan ulkopuolisilla kerrostaloalueilla ja 35 prosenttia keskusta-alueilla asuvista kyselyvastaajista. Vähiten äänieristyksen puutteista kärsitään omakotitalovaltaisilla alueilla ja maaseudulla. Asunnon äänieristyksessä koetaan enemmän puutteita kerrostaloissa kuin muissa talotyypeissä. Kerrostaloasukkaista äänieristyksen kokevat puutteelliseksi lähes yhtä monet (vajaa 40 %) kuin edellisessä asukasbarometrissa. Asuinkerrostalojen ylimpien kerrosten asukkaat kokevat asuntonsa rauhallisemmaksi kuin alemmissa, lähempänä katutasoa asuvat. Pientaloissa ja erityisesti omakotitaloissa asuvien keskuudessa äänieristyksen liittyviä ongelmia koetaan harvemmin. Yksin asuvat kokevat äänieristyksen puutteelliseksi muita useammin. Asunnossa hyvä äänieristys 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus kyllä ei 23

28 Tyytyväisyys asunnon äänieristykseen kasvaa sen mukaan, mitä pidempään samassa asunnossa on asuttu. Tämän perusteella voidaan pohtia, miten tottuminen asunnon ja sen ympäristön meluun vaikuttaa äänieristyksen koettuun tasoon. Toisaalta pitkään samassa asunnossa asuvien asunnot ovat usein omistusasuntoja ja pientaloalueilla tai maaseudulla sijaitsevia pientaloja, joissa äänieristys koetaan yleensä muita asuntotyyppejä paremmaksi. Myös asunnon rakennusvuodella on yhteys äänieristyksen tasoon. 50-, 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa asunnoissa asuvat kokevat äänieristyksessä muita enemmän puutteita. Äänieristys koetaan parhaaksi uusimmissa, 2000-luvulla valmistuneissa asunnoissa. Kosteus- ja homeongelmat Vain alle yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoittaa asunnossaan ilmenneen kosteus- tai homevaurioita. Talotyypillä ei näytä olevan suurta merkitystä kosteus- ja homeongelmien yleisyyteen, sillä kerrostaloissa kyseiset ongelmat ovat olleet vain hieman yleisempiä kuin pientaloissa. Matalissa, 2 4-kerroksisissa kerrostaloissa kosteus- tai homevaurioita on ilmennyt alle 13 prosentilla ja muissa talotyypeissä tätä harvemmin. Asunnossa vietetyllä ajalla ei ole yhteyttä kosteus- ja homevaurioiden havaitsemiseen nykyisessä asunnossa. Aiemmissa asumistoivetutkimuksissa ei ole kysytty vastaajilta heidän asuntojensa ikää. Nyt vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa kyselyvastauksissa muiden tietojen ohella asunnon rakennusvuosi. Eniten kosteus- tai homevaurioita on ilmennyt vastaajien keskuudessa 1970-luvulla rakennetuissa asunnoissa, joista vajaassa viidennessä (18,5 %) on ollut kyseisiä ongelmia. Vähiten näistä ongelmista kärsitään uusissa, 2000-luvulla rakennetuissa asunnoissa. Asunnossa tehdyt muutokset ja korjaukset Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin myös kertomaan, onko heidän asunnossaan tai taloyhtiössä tehty muutoksia tai korjauksia terveyshaittojen ja muiden syiden takia. Terveyshaitoista johtuneet muutokset ja korjaukset ovat vastanneiden keskuudessa todella harvinaisia, sillä näistä toimenpiteistä kertoo vain neljä prosenttia vastaajista. Nämä korjaus- ja muutostyöt ovat hieman muita yleisempiä 1970-luvulla valmistuneissa asunnoissa. Esimerkiksi talotyypillä ei vaikuta olevan yhteyttä terveyshaittoihin liittyviin tehtyihin korjauksiin. Muista syistä johtuvia muutos- ja korjaustöitä on tehty useampaan kuin joka toiseen asuntoon kyselyvastaajien keskuudessa. Näiden korjaustöiden yleisyys on hyvin samaa luokkaa kuin asukasbarometrissa Muista kuin terveyshaitoista johtuvat korjaukset ja muutokset voivat johtua asunnon iän tuomasta remontintarpeesta tai jostakin asunnon epämieluisasta ominaisuudesta, joka on haluttu korjata. Eniten muutoksia ja korjauksia on tehty omakotitaloissa, joissa on asuttu pitkään ja vähiten rivi- tai paritaloissa. Asunnossa, joka on omassa omistuksessa ja jossa halutaan asua pidemmän aikaa, korjausten ja muutosten tekeminen on todennäköisempää kuin asumisajaltaan lyhyeksi jäävässä ja väliaikaiseksi koetussa asunnossa. Vastaajat toivat omin sanoin esille jonkin verran asunnon ikään liittyviä tulevia korjaus- ja kunnostustarpeita myös avovastauksissa. Näitä tarpeita mainittiin etenkin kun pyydettiin listaamaan nykyisen asunnon huonoimpia ominaisuuksia. 24

29 2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet Tutkimukseen osallistuneilla oli mahdollisuus kuvailla omin sanoin asuntonsa parhaimpia ja huonoimpia ominaisuuksia näille teemoille tarkoitetuissa avovastauksissa sekä halutessaan kyselylomakkeen lopetukseksi. Vastauksissa mainittiin paitsi suoraan asunnon ominaisuuksia myös pihapiirin ja lähiympäristön tekijöitä. Etenkin sijainti nousi keskeiseksi teemaksi niin asunnon kuin asuinympäristön ominaisuuksia kuvattaessa. Luvussa 4.3 Asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet on käsitelty vastaavalla tavalla nimenomaan asunnon ulkopuolista asuinaluetta ja -ympäristöä koskevia tekijöitä. Useat vastaajat kirjasivat laajasti nykyisen asuntonsa parhaimpia ominaisuuksia. Asunnon parhaimpien ominaisuuksien listalle useammat vastaajat kirjasivat määrällisesti enemmän ja vaihtelevampia vastauksia kuin asunnon huonoimpiin ominaisuuksiin. Vastaukset olivat monin osin samansuuntaisia kuin vuoden 2006 aikana tehdyssä asukaskyselyssä. Asunnon parhaimmat ominaisuudet liittyivät vastaajilla useimmin asunnon sopivaan kokoon, tilavuuteen ja väljyyteen sekä huoneiden riittävyyteen. Lähes yhtä useissa vastauksissa tuotiin esille asumisen oma rauha ja asunnon rauhallisuus (joka usein liittyy myös asuinalueen ja -ympäristön rauhalliseksi kokemiseen). Seuraavassa on lueteltu vastausten yleisyyden mukaisessa järjestyksessä vastaajien useimmin mainitsemat oman asunnon parhaimmat ominaisuudet. Asunnon parhaimmat ominaisuudet asunnon sopiva koko / väljyys rauhallisuus / asumisen oma rauha asunnon pohjaratkaisu / huoneiden toimivuus viihtyisyys ja siisteys asunnon hyvä kunto asumisen edullisuus uusi asunto varustelutaso ja materiaalit oma sauna helppohoitoisuus ja käytännöllisyys Kysymykseen vastanneiden yleisin vastaus asunnon parhaimmaksi ominaisuudeksi oli edellisen kyselyn tapaan asunnon sopiva sijainti, tavallisesti joko palveluita ja/tai kaupungin keskustaa tai luontoa koskien. Sijaintiin liittyviä tekijöitä käsitellään edelleen asuinympäristön parhaimpien ja huonoimpien ominaisuuksien yhteydessä luvussa 4.3. Seuraavaksi on esitetty omana listanaan asunnon ulkopuoliseen ympäristöön liittyviä ominaisuuksia vastausten yleisyyden mukaisessa järjestyksessä. Asunnon ulkopuolinen ympäristö, parhaimmat ominaisuudet sijainti oma piha ja tontti hyvät naapurit taloyhtiö näköalat 25

30 Yleisimmillä huonoista ominaisuuksista on selvät vastinparinsa yleisimmissä asunnon hyvissä ominaisuuksissa. Asunnon parhaimpia ja huonoimpia ominaisuuksia voi osaltaan peilata myös toiveasunnon ominaisuuksiin, joita käsitellään tässä raportissa jäljempänä. Asunnon puutteet liittyvät useimmin asunnon huonoon kuntoon (myös ikään), asunnon ja huoneiden epäsopivaan kokoon, talotekniikkaan, asumiskustannuksiin sekä säilytys- ja muihin tiloihin liittyviin ongelmiin. Kyselyyn vastanneet asuvat edelliseen asukasbarometriin ja Oulun seudun todelliseen tilanteeseen nähden varsin väljästi, mistä johtuen asunnon pieni koko on nyt harvempien vastaajien listalla asunnon huonoimmissa ominaisuuksissa. Asunnon huonoimmista ominaisuuksista remontin tarve liittyy useimmin myös asunnon ikään. Vastaavasti asunnon ja huoneiden liian pieni koko on yhteydessä mm. epätoimiviksi koettuihin tilaratkaisuihin sekä osin myös säilytystilojen puutteeseen. Asunnon lähiympäristöön ja taloyhtiöön liittyviä ongelmia on käsitelty tässä raportissa tarkemmin asuinalueen huonoimpia ominaisuuksia koskevassa luvussa. Seuraavassa on lueteltu tavallisimmat vastaukset asunnon huonoimpia ominaisuuksia koskien. Asunnon puutteet - asunnon huonokuntoisuus / remontin tarve - asunnon / huoneiden liian pieni koko - talotekniikka (erityisesti lämmitys) - asumiskustannukset - asunnon ikä - säilytystilojen puute - äänieristys - pohjaratkaisu / tilaratkaisut - puutteet asunnon varustelussa - huoneluvun vähyys / haluttujen huonetyyppien puute Lähiympäristön ongelmat - ahdas piha, tontti tai parkkitilat - naapurit - yhteispihan epäsiisteys - läheinen tie Uusi Alppila on viihtyisä ja turvallinen paikka asua! 2.6 Toiveasunnon ominaisuudet Vastaajia pyydettiin arvioimaan toiveasuntonsa ominaisuuksien tärkeyttä valmiiden vaihtoehtojen pohjalta. Kysymysasettelua on päivitetty ja muokattu asukasbarometrista 2006, siten että vastaajat saivat nyt valita esitetystä listasta kolme tärkeimpänä ja kolme vähiten tärkeimpänä pitämäänsä tekijää. Vastanneiden mielipiteissä korostuvat täten vain ääripäät, eivätkä vastaajat ole ilmoittaneet kantaansa jokaista asunnon osatekijää kohtaan. Toiveasunnon valmiina esitetyissä ominaisuuksissa on osin vastaavia teemoja kuin vastaajien avoimissa vastauksissa esille nostamissa asunnon parhaimmissa ja huonoimmissa ominaisuuksissa. Listauksien ei kuitenkaan ole tarkoitus olla tässä yhteneviä. 26

31 Tärkeät ominaisuudet toiveasunnossa Asunnon koko Huonetilojen toimivuus Kodinhoitohuone Huoneistokohtainen sauna Lasitettu parveke Terassi Tietoliikenneyhteydet Asunnossa riittävästi säilytyst. Hissi Yhteisiä säilytystiloja Yhteiset kerhotilat tms. Pyykkitupa / kuivaushuone Oma autotalli Asuntokohtainen oma piha Yksikerroksinen asunto Monikerroksinen asunto kpl tärkeä ei tärkeä Kysymysasettelun vuoksi tuloksissa erottuvat vain vastaajan ilmoittamat kolme tärkeintä ja kolme vähiten tärkeää ominaisuutta, joten tiettyjen ominaisuuksien kohdalla vastauksia kirjattiin hyvin vähän. Kahtena tärkeimpänä toiveasunnon tekijänä pidetään huonetilojen toimivuutta ja asunnon kokoa. Myös sauna ja asuntokohtainen oma piha ovat vastaajille tärkeitä. Vastaavasti hissiä, lasitettua parveketta sekä asuntokohtaista omaa pihaa arvostettiin runsaasti sekä merkittäväksi että toisaalta ei-merkittäväksi tekijäksi toiveasunnossa vastaajan mieltymyksistä riippuen. Edellä esitetyssä kuvaajassa on merkitty sinisellä tärkeimmät ominaisuudet ja punaisella kertymä ei tärkeäksi koetuista toiveasunnon ominaisuuksista. Useat vähiten tärkeistä ominaisuuksista liittyvät kerrostaloon tai muuhun taloyhtiömuotoiseen asumismuotoon (yhteiset kerho- ja kokoontumistilat sekä yhteiset säilytystilat, lasitettu parveke). Vain hyvin harvat vastaajat kaipaavat toiveasunnoltaan myöskään useampaa kuin yhtä asuinkerrosta. Toiveasunnon koko Edellisen asukasbarometrin tapaan kyselyvastaajien toiveasunnot ovat enimmäkseen tilavia, tämänhetkistä suurempia asuntoja. Toiveasunnoksi toivotaan kuitenkin nyt huoneluvultaan keskimäärin hieman pienempiä asuntoja kuin edellisessä asumistoivetutkimuksessa. Runsas kolmannes vastaajista arvostaa toiveasunnokseen kolmion ja lähes puolet kaikista vastaajista haluaisi asua asunnossa, jossa olisi vähintään neljä huonetta ja keittiö. Yksiö kelpaisi edelleen vain harvojen toiveasunnoksi. Pienasuntojen (korkeintaan 2h + k/kk) osuus toiveasunnoista on runsaat 15 prosenttia, vaikka kyselyvastaajista asuu pienasunnossa nykyisin lähes neljännes (24 %). Niin pienasuntojen kuin kolmioidenkin osuus toiveasunnoista on noussut ja suurimpien asuntojen osuus puolestaan laskenut edellisestä asukasbarometrista. Nykyisen asunnon koon ja toiveasunnon koon välillä on selkeä yhteys. Nykyisin pienasunnossa asuvat valitsisivat muita todennäköisemmin myös tulevaksi toiveasunnokseen pienasunnon. Vastaavasti suurissa asunnoissa jo asuvat arvostavat toiveasuntona edel- 27

32 leen suuria asuntoja ja olisivat harvoin valmiita siirtymään suuresta asunnosta pienempään muuten kuin iän ja asunnon hoitamisen vaivojen myötä. Suurimpiin asuntoihin kaipaavat erityisesti nuoret perheelliset aikuiset, joiden lapset asuvat yhä kotona. Keski-iän ohittaneilla toiveasuntona ovat nuorempia vastaajia useammin etenkin kolmiot ja osin kaksiotkin. Lapsiperheistä neljä viidesosaa arvostaa toiveasunnoksi vähintään neljä huonetta ja keittiön käsittävän asunnon, mutta myös lapsettomat pariskunnat toivovat useimmiten kolmioita tai tätä suurempia asuntoja. Keskeiset tulokset Vastaajat asuvat pääosin väljästi varsin suurissa omistusasunnoissa. Asunnon parhaimpina ominaisuuksina pidetään asunnon sopivaa (usein tilavaa) kokoa ja asumisen rauhallisuutta sekä sopivaa sijaintia. Asunnon huonoimmat ominaisuudet liittyvät asunnon kuntoon ja asuintilan lisätarpeeseen sekä lämmitykseen ja asumiskustannuksiin. Asunnon energiatehokkuus huomioidaan laajalti kyselyvastauksissa. Asukkaat ovat tiedostaneet energiatehokkuuden merkityksen ja kustannusvaikutuksen. Kaksiot ja kolmiot ovat nyt toiveasuntoina aiempaa suositumpia. 28

33 3 ASUINTALO Asuintaloa koskevassa luvussa on kuvattu eri asukasryhmien asumista ja tarpeita erityisesti vastaajien talotyyppiin peilaten. Luvussa tarkastellaan myös kerrostalojen yhteistiloja ja varusteita, pihaa ja pysäköintialueita sekä pääasiassa kerros- ja rivitalojen asukkaiden toiveita koskien asuintaloaan. Kotimme kaltaisia vanhoja taloja on Oulussa liian vähän toivottavasti jäljellä olevat säilyvät! 3.1 Talotyyppi ja asukkaat Kyselyn vastaajajoukosta noin 68 prosenttia asuu pientaloissa (ks. myös luku 1.4 Talotyyppi ja asuinpaikka ), mikä on jonkin verran enemmän kuin edellisessä asukasbarometrissa. Uuden Oulun vastaajista lähes kaksi kolmasosaa asuu pientaloissa ja runsas kolmannes kerrostaloissa. Muun seudun vastaajista 73 prosenttia asuu omakotitaloissa ja runsaat 19 prosenttia rivi- tai paritaloissa. Kerrostalojen osuus talotyypeistä on varsin pieni. Asunnon talotyyppi vastaajien iän mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle yli 64-v. omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus Pääasiassa pientalossa asuminen yleistyy iän myötä aina ikäluokkaan vuotiaat saakka. Tämän jälkeen erityisesti omakotitalojen osuus vähenee ja kerrostalossa asumisen osuus kasvaa. Taustalla on usein perheen lasten muuttaminen pois kotoa, tästä johtuva tilantarpeen väheneminen sekä iän myötä asunnon hoitamisesta koettu kasvanut vaiva. 29

34 3.2 Kerrostalojen yhteistilat Kerrostaloissa koetaan enemmän puutteita asunnon äänieristyksessä kuin muissa talotyypeissä. Kerrostaloasukkaista äänieristyksen kokevat puutteelliseksi lähes yhtä monet (noin 40 %) kuin edellisessä asukasbarometrissa. Vastaavasti rivi- ja paritaloasukkaista vain 17 prosenttia on asunnon äänieristykseen tyytymätön. Äänieristyksen puutteisiin kiinnittävät yleisesti eniten huomiota yksin asuvat. Asuinkerrostalojen ylimpien kerrosten asukkaat kokevat asuntonsa rauhallisemmaksi kuin alemmissa kerroksissa, lähempänä katutasoa asuvat. Tämä kertoo paitsi asuintalon, myös asuinympäristön vaikutuksesta tyytyväisyyteen äänieristystä kohtaan. Koettujen äänien häiritsevyyteen voivat vaikuttaa talon ja taloyhtiön äänieristyksen lisäksi myös oman asunnon äänet, asuinympäristössä liikuttaessa kuultavat äänet sekä pitkän asumisajan myötä tottuminen asunnon lähiympäristön ääniin. Lähes kaikissa korkeissa kerrostaloissa (5 kerrosta tai enemmän) ja yli kolmasosassa matalistakin kerrostaloista on hissi. Yhteisissä säilytystiloissa on puutteita joka neljännellä kerrostaloasukkaalla ja kahdella viidestä rivi- tai paritaloasukkaasta. Säilytys- ja muiden tilojen puutteet nostettiin myös avoimissa vastauksissa erääksi asunnon huonoista ominaisuuksista. Yhteiset tilat kerrostalossa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Hoidettu ympäristö Piha-alueella riittävästi leikkija oleskelupaikkoja Riittävästi yhteisiä säilytystiloja Riittävästi autopaikkoja Hissi Hyvä äänieristys kyllä ei Piha ja pysäköintialueet Runsas neljäsosa kerrostalossa asuvista sekä vajaa kuudennes rivi- ja paritaloasukkaista kokee taloyhtiön piha-alueen leikki- ja oleskelutilat riittämättömiksi. Lähes 88 prosenttia kerrostaloasukkaista näkee taloyhtiön ympäristön hyvin hoidetuksi. Matalissa (2 4 kerrosta) kerrostaloissa asuvien ympäristö on vastausten perusteella huonommin hoidettu kuin korkeissa kerrostaloissa tai rivitaloissa asuvilla. Ympäristön hoitamattomaksi kokeminen voi vahvistua esimerkiksi piha-alueen ahtauden ja oleskelutilojen puutteen vuoksi. Matalissa kerrostaloissa asuvista vajaa kolmannes ja korkeissa asuvista hieman tätä useammat näkevät taloyhtiönsä autopaikkojen määrän riittämättömäksi. Rivitaloissa parkkipaikkojen riittävyys on vastaavalla tasolla. Myös avoimien vastauksien yhteydessä tuotiin esille jonkin verran niin kerrostalojen kuin rivitalojen parkkitilojen ahtautta ja parkkipaikkojen riittämättömyyttä esimerkiksi vierasautoille. 30