Vaskiluodon Voima on Etelä-Pohjanmaan Voiman ja Pohjolan Voiman yhdessä omistama energiantuotantoyhtiö, joka on perustettu 60-luvun lopulla.

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS Toimitusjohtajan tervehdys Ympäristö Vaasan voimalaitos Seinäjoen voimalaitos Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätösperusteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus Vaskiluodon Voima on Etelä-Pohjanmaan Voiman ja Pohjolan Voiman yhdessä omistama energiantuotantoyhtiö, joka on perustettu 60-luvun lopulla. Energiankulutus kasvoi Suomessa voimakkaasti 1960-luvulla ja tarvittiin lisää sähköntuotantokapasiteettia. Vuosikymmenen lopulla Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ja Pohjolan Voima Oy perustivat yhtiön, jossa molemmilla oli yhtä suuret omistusosuudet. Näin syntyi Vaskiluodon Voima Oy. Yhtiö rakensi Vaskiluotoon 160 MW:n raskasöljykäyttöisen voimalaitoksen, joka otettiin käyttöön vuonna Pian 1970-luvun öljykriisien jälkeen Vaskiluodon Voima alkoi etsiä halvempia polttoainevaihtoehtoja raskaalle polttoöljylle. Uudeksi energialähteeksi valittiin kivihiili. Niinpä Vaasan voimalaitokselle päätettiin rakentaa kivihiilikattila, joka otettiin käyttöön vuonna Vaskiluodon Voima rakensi Seinäjoelle 80-luvun lopussa 125 MW sähköä ja 100 MW kaukolämpöä tuottavan voimalaitoksen. Polttoaineeksi valittiin turve, joka on paikallisten turvevarojen ansiosta alueen luontaisin energialähde. Vuonna 1996 Vaskiluodon Voima päätti nostaa kivihiilikattilan tehoa noin 30 % ja rakentaa Vaasan voimalaitokselle uuden hiilikattilan korotettua 230 MW sähkötehoa vastaavan turpiinilaitoksen. Uusittu laitos otettiin käyttöön alkusyksystä Yhtiön Vaasassa ja Seinäjoella sijaitsevilla voimalaitoksilla tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Yhtiö tuottaa kaiken sähkön osakkailleen omakustannusperiaatteella ja laitosten tuottama kaukolämpö menee Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien käyttöön. Yhtiöllä ei ole palkattua henkilökuntaa. Käynnissäpito-, talous- ja hallintopalvelut ostetaan yhteistyökumppaneilta ja omistajayhtiöiltä. Vaskiluodon Voiman työllistämisvaikutus henkilötyövuosina on n. 370, josta Vaasan osuus on 105 ja Seinäjoen alueen osuus 265 henkilötyövuotta. Seinäjoen Vaasaa suurempaa työllistämislukua selittää kotimaisen turveja biopolttoaineen hankinta. Vaskiluodon Voiman keskeiset tunnusluvut (1000 ) 2006 Liikevaihto Omavaraisuusaste 23,0 % Polttoaineen hankinta Ulkoa hankitut palvelut Omaisuuserien kehitys (tase, vastaavaa) Pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset 35 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamiset Rahoituserien kehitys (tase, vastattavaa) Oma pääoma Poistoero Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Investoinnit

3 Toimitusjohtajan tervehdys Vaskiluodon Voima toimittaa tuottamansa sähkön omistajilleen omakustannushintaan. Omistajayritysten välittämänä sähkö toimitetaan edelleen noin 20 suomalaiselle energia-alan ja teollisuuden yritykselle, jotka hyödyntävät sitä omassa toiminnassaan. Tämän lisäksi yhtiön voimalaitokset tuottavat korkealla hyötysuhteella lämpöä Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien tarpeisiin. Yhtiö on aktiivisesti tutkinut biopolttoaineiden käytön lisäämistä molemmilla voimalaitoksillaan. Voimalaitokset on varustettu moderneilla savukaasujen puhdistusjärjestelmillä ja laitosten sivutuotteet hyödynnetään lähes kokonaisuudessaan teollisuuden ja maanrakennuksen tarpeisiin. Yhtiö tulee vuonna 2007 investoimaan yli 4 miljoonaa euroa laitostensa ympäristövaikutusten pienentämiseen. Huolimatta siitä, että voimalaitokset ovat energiatehokkaita ja varustettu korkeatasoisilla ilmanpuhdistuslaitteilla, valtiovalta suunnittelee vähentävänsä yhtiön Kioto-kaudelle saamia maksuttomia päästöoikeuksia noin miljoonalla tonnilla vuodessa. Yhtiölle ja sen omistajille ollaan näin asettamassa kohtuuton rasite. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiön on yksin vastattava noin 10 % osuudella koko Suomen päästöjen vähentämisestä. Vaskiluodon Voimalla on edessään suuri haaste. Yhtiön on kyettävä säilyttämään kilpailukykynsä, vaikka sen kilpailijat naapurimaissa ovat lähtökohdiltaan sitä selvästi paremmassa asemassa. Tästä toimintaympäristön muutoksesta johtuen yhtiöllä on tarve nopeasti kehittää toimintaansa ja toimintamallejaan ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka lisäävät merkittävästi yhtiön tehokkuutta ja joustavuutta. Rami Vuola 3

4 Lähes kaikki vuoden aikana syntynyt tuhka sijoitettiin voimalaitosten lähialueilla sijaitseviin hyötykäyttökohteisiin. Ympäristö Yhtiön omalla turvetuotannolla ja voimalaitosten energiantuotannolla on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen ja parantaminen. Vaskiluodon ja Seinäjoen voimalaitosten sekä turvetuotannon ympäristöjärjestelmät ovat DNV Certification Oy:n auditoimia. Molempien voimalaitosten päästöt alittivat lupaehtojen asettamat rajat. Tuhkan hyötykäyttö onnistui ennakoitua paremmin. Vuoden aikana yli 90 % Vaasan voimalaitoksen tuottamasta tuh- 4

5 kasta pystyttiin sijoittamaan Vaasan lähialueilla sijaitseviin hyötykäyttökohteisiin. Pieni määrä tuhkasta jouduttiin kuljettamaan Seinäjoen seudulle Rengonharjun lentokentän reuna-alueen hyötykäyttökohteeseen. Seinäjoen voimalaitoksella syntynyt tuhka toimitettiin kokonaisuudessaan lähialueilla sijaitseviin hyötykäyttökohteisiin. Yhtiölle tärkeiden Vaasan Runsoriin sekä Ilmajoen Kerusnevalle suunniteltujen tuhkan sijoitusalueiden ympäristölupaehtojen käsittelyt ovat edelleen viipyneet hallintooikeuksien käsittelyissä. Sijoitusalueita koskevia lopullisia päätöksiä oletetaan saatavan aikaisintaan kesällä Vaasan voimalaitoksen typenoksidien päästöraja kiristyy LCP-asetuksen mukaisesti vuoden 2008 alusta lukien. Uusista päästörajoista johtuen kivihiilikattilan polttotekniikka uudistetaan osittain. Maaliskuun alussa allekirjoitettiin Fortumin kanssa tätä ns. polttoteknistä Low-NO x -muutosta koskeva hankintasopimus. Hankkeeseen liittyvät yläilmakanavat ja tulipesän paneelimuutokset ostettiin erikseen Foster Wheeleriltä. Hankinnan kokonaisbudjetti on runsas 3 M. Tarvittavat kattilan polttotekniset muutokset toteutetaan suunnitelman mukaan kesän 2007 vuosihuollossa. Investointi tulee pienentämään Vaasan voimalaitoksen typenoksidipäästöjä noin 30 prosenttia. 5

6 Rikkidioksidi, ominaispäästöt Vaasan voimalaitos Typenoksidit, ominaispäästöt Hiukkasominaispäästöt Sähköenergian tuotantomäärä oli 56 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kaukolämpöenergiaa tuotettiin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Voimalaitoksen kaupallinen käytettävyys oli edellisvuotta heikompi. Laitos oli poissa tuotannosta vikojen takia yhteensä 336 tuntia. Pääosa epäkäytettävyydestä, eli 246 tuntia, aiheutui kattilan putkistovuodoista. Vaasan voimalaitoksen vuosi huolto alkoi heinäkuun puolivälissä ja oli kestoltaan kuusi viikkoa. Töiden kiirehtimisen ansiosta laitos käynnistettiin tuotantoon kaksi vuorokautta etuajassa. Vuosihuollon merkittävin yksittäinen työ oli generaattorin takuuajan päättymistarkastus, jonka yhteydessä uusittiin generaattorin staattorin urakiilaus. Lisäksi vuosihuollossa toteutettiin laitoksen minimitehon pienentämishankkeeseen liittyvät asennustyöt ja automaatiomuutokset. Hankkeen ansiosta laitoksen jatkuvan ajon minimiteho on pystytty pienentämään puoleen aiemmasta. Vuoden aikana toteutettiin Vaasan voimalaitosta koskeva laaja oljen ja ruokohelven rinnakkaispolttoselvitys. Selvityksen mukaan kivihiilen rinnalla voidaan käyttää peltobiomassaa noin 400 GWh vuodessa, mikä on 10 % kokonaispolttoaine-energiasta. Selvitys osoitti myös, että Vaasan alueelta on saatavissa riittävästi peltobiomassaa. Rinnakkaispolton toteuttaminen ei kuitenkaan ole kannattavaa ilman merkittävää taloudellista tukea. Voimalaitoksen tuotanto Vaasan voimalaitos Sähköteho, netto Kaukolämpöteho Käyntiaika Kivihiilen kulutus Sivutuotteet 230 MW 175 MW h/a 80 tn/h, tn/a Tuhka tn/a maanrakennuskäyttöön Rikinpoistokipsi tn/a seinälevyteollisuuteen 6

7 7

8 Rikkidioksidi, ominaispäästöt Typenoksidit, ominaispäästöt Hiukkasominaispäästöt Voimalaitoksen tuotanto Seinäjoen voimalaitos Sähköteho, netto 120 MW Kaukolämpöteho 100 MW Käyntiaika h/a Polttoaineen kulutus 1,5 2,5 TWh/a Sivutuotteet Tuhka tn/a maanrakennuskäyttöön 8

9 Seinäjoen voimalaitos Sähköenergian tuotantomäärä oli 82 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kaukolämpöenergiaa tuotettiin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Seinäjoen voimalaitoksen käytettävyys oli hyvä. Laitos oli poissa tuotannosta vikojen takia yhteensä vain 64 tuntia. Voimalaitoksen runsaan kuuden viikon pituinen vuosihuolto alkoi kesäkuun alussa. Seisokin aikataulun kannalta kriittisimmät työt olivat turbiiniautomaation uusintaan liittyvät asennustyöt sekä generaattorin tarkastushuolto. Vuosihuollon kaikki merkittävimmät työt kattilan muurausten korjausta lukuun ottamatta vietiin läpi suunnitelman mukaan ilman merkittäviä teknisiä tai taloudellisia poikkeamia. Tshekkiläisen ZAT:n toimittama generaattorin uusi magnetointijärjestelmä ja uusi turbiiniautomaatio luovutettiin tilaajalle elokuun puolivälissä. Hanke onnistui sekä teknisesti että taloudellisesti hyvin. Elokuussa hankittiin laitokselle noin 200 tonnin koe-erä paalattua olkea. Tällä selvitettiin eri paalausmenetelmien vaikutuksia kuljetuslogistiikkaan sekä oljen hehtaarisadon määrät eri viljelykasveilla. Lisäksi selvitettiin saatavan olkipolttoaineen laatu ja hankintakustannukset. Nämä Seinäjoen voimalaitoksella tehdyt kokeet ja selvitykset liittyivät laajempaan Vaasan voimalaitokselle tehtyyn peltobiomassan ja hiilen rinnakkaispolttoselvitykseen. Vuoden lopulla jätettiin jäteperäisen kierrätyspolttoaineen koeilmoitus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Varsinaiset polttokokeet on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2007 aikana. 9

10 Vaskiluodon Voima Oy:n 38. toimintavuosi Hallituksen toimintakertomus Yleistä Pohjoismaissa viime vuosi oli poikkeuksellisen vähäsateinen loppusyksyyn asti ja vesivoiman tuotanto supistui Norjassa, Ruotsissa sekä Suomessa. Supistunut vesivoimatuotanto korvattiin pääasiallisesti Suomessa tuotetulla vastapaine- ja lauhdevoimalla. Näiden osalta tuotanto yli kolminkertaistui verrattuna vuoteen Kasvun seurauksena Suomesta tuli sähkön nettoviejä länteen yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Kokonaisuutena Suomi kuitenkin edelleen toi lähes 13 % kuluttamastaan sähköstä ulkomailta. Sähköntuotannon päästöt Suomessa vaihtelevat huomattavasti pohjoismaisen vesitilanteen mukaan. Vuonna 2006 sähköntuotannon hiilidioksidi päästöt olivat yhteensä 21 Mt, joka on 11 Mt edellistä vuotta enemmän. Päästöoikeuksien hinnat EU:n sisäisessä päästökaupassa olivat nousussa loppukevääseen saakka ja olivat korkeimmillaan yli 30 euroa/ hiilidioksiditonni. Tämän jälkeen hinnat ovat laskeneet loppuvuotta kohden ja olivat alimmillaan alle neljä euroa/hiilidioksiditonni. Vaskiluodon Voima Oy on omakustannusperiaatteella toimiva keskinäinen tuottajayhtiö, jonka molemmat voimalaitokset ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Voimalaitoksilla tuotettiin sähköenergiaa yhteensä GWh ja lämpöenergiaa 925 GWh. Voimalaitokset olivat käynnissä koko vuoden kesän huoltoseisokkeja sekä häiriöitä lukuun ottamatta. Energiantuotanto Vaasan voimalaitoksella Sähköenergian tuotantomäärä (963) GWh oli 63 % edellisvuotta suurempi. Kaukolämpöenergiaa tuotettiin 604 (580) GWh, mikä oli 4 % edellisvuotta enemmän. Voimalaitoksen kaupallinen käytettävyys oli hieman edellisvuotta heikompi. Vikojen takia laitos oli poissa tuotannosta yhteensä 336 tuntia. Voimalaitoksen vuosihuolto alkoi heinäkuun puolivälissä ja oli kestoltaan kuusi viikkoa. Vuosihuollon yhteydessä toteutettiin laitoksen minimitehon pienentämishankkeeseen liittyvät asennustyöt ja automaatiomuutokset. Hankkeen ansiosta laitoksen jatkuvan ajon minimiteho on pystytty pienentämään puoleen aiemmasta. Vuosihuoltoon liittyvät työt kokonaisuudessaan toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Energiantuotanto Seinäjoen voimalaitoksella Sähköenergian tuotantomäärä 789 (433) GWh oli 82 % edellisvuotta suurempi ja kaukolämpöenergian tuotanto 321 (306) GWh oli 5 % edellisvuotta suurempi. Seinäjoen voimalaitoksen käytettävyys oli hyvä. Vikojen takia laitos oli poissa tuotannosta yhteensä 64 tuntia. 10

11 Seinäjoen voimalaitoksen runsaan kuuden viikon pituinen vuosihuolto alkoi kesäkuun alussa. Vuosihuollon aikataulun kannalta kriittisimmät työt olivat turbiiniautomaation uusintaan liittyvät asennustyöt sekä generaattorin tarkastushuolto. Tshekkiläisen ZAT:n toimittama generaattorin uusi magnetointijärjestelmä ja uusi turbiiniautomaatio valmistui elokuun puolivälissä. Vuosihuolto onnistui sekä teknisesti että taloudellisesti hyvin. Ympäristöasiat Yhtiön omalla turvetuotannolla ja voimalaitosten energiantuotannolla on ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen ja parantaminen. Lokakuussa DNV Sertification Oy auditoi Seinäjoen voimalaitoksen ja turvetuotannon ympäristöjärjestelmät. Vaasan ja Seinäjoen voimalaitosten päästöt alittivat kaikilta osiltaan lupaehtojen mukaiset raja-arvot. Rikkidioksidin kokonaispäästöt olivat Vaasan voimalaitoksella 798 (431) tn ja Seinäjoen voimalaitoksella 959 (524) tn. Typenoksidipäästöt olivat Vaasassa (1.703) tn ja Seinäjoella 700 (318) tn sekä hiukkaspäästöt vastaavasti 43 (30) tn ja 10 (4) tn. Maaliskuun alussa allekirjoitettiin Fortum Power and Heat Oy:n kanssa polttoteknistä Low-NO x -muutosta koskeva hankintasopimus. Investointi pienentää Vaasan voimalaitoksen typenoksidipäästöjä noin 30 %:lla valmistuttuaan. Tuhkan hyötykäyttö onnistui ennakoitua paremmin. Vuoden aikana yli 90 % Vaasan ja Seinäjoen voimalaitosten tuottamasta tuhkasta pystyttiin sijoittamaan lähialueilla sijaitseviin hyötykäyttökohteisiin. Vuoden lopulla jätettiin hakemus jäteperäisen kierrätyspolttoaineen koepoltosta Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Varsinaiset polttokokeet on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2007 aikana. Päästökauppajakson maksuttomat päästöoikeudet on jaettu yhtiön laatiman politiikan perusteella tasan jakson kolmelle eri vuodelle. Kunkin vuoden allokaatiot jaetaan erikseen kuukausille tuotantoennusteiden perusteella. Tarkoituksena on pienentää päästöoikeuksiin liittyvää hintavaihteluriskiä. Vuoden 2006 tuotannolle allokoitiin maksuttomia päästöoikeuksia ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti tn. Päästöoikeuksia myytiin yhteensä tn ja ostettiin tn. Päästöoikeuksia käytettiin vuonna 2006 yhteensä tn. Tutkimus ja kehitys Vuoden aikana toteutettiin Vaasan voimalaitosta koskeva laaja oljen ja ruokohelven rinnakkaispolttoselvitys. Selvityksen mukaan kivihiilen rinnalla voidaan käyttää peltobiomassaa noin 400 GWh vuodessa, mikä on noin 10 % kokonaispolttoaineenergiasta. Selvitys osoitti myös, että Vaasan alueelta on saatavissa riittävästi peltobiomassaa. Elokuussa hankittiin Seinäjoen voimalaitokselle noin 200 tonnin koe-erä paalattua olkea. Tällä koeerällä selvitettiin eri paalausmenetelmien vaikutuksia kuljetuslogistiikkaan sekä oljen hehtaarisadon määrät eri lajikkeilla. Samalla tutkittiin saatavan olkipolttoaineen laatu ja hankintakustannukset. Nämä kokeet ja selvitykset liittyivät Vaasan voimalaitoksella tehtyyn peltobiomassan ja hiilen rinnakkaispolttoselvitykseen. jatkuu seuraavalla sivulla 11

12 edelliseltä sivulta Henkilöstö Yhtiöllä ei toimintavuonna ollut omaa henkilökuntaa. Yhtiöllä oli sopimus voimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Proma-Palvelut Oy:n kanssa sekä taloushallintoon liittyvistä tehtävistä Powest Oy:n kanssa. Yhtiön taloudesta ja hallinnosta, voimalaitosten johdosta ja tietyistä asiantuntijatehtävistä vastaavat sopimuspohjaisesti Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n henkilökunta. Yhtiön johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan lisäksi Mauri Blomberg, Markku Källström ja Jan Lindqvist. Yhtiökokous ja osakkaat Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous pidettiin 11. huhtikuuta Helsingissä. Yhtiön omistuksessa ei vuoden aikana tapahtunut muutoksia ja osakeomistus jakaantui vuoden lopussa seuraavasti: Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Pohjolan Voima Oy yht. 300 osaketta 300 osaketta 600 osaketta Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluivat vuonna 2006 yhtiökokouksen valitsemina seuraavat jäsenet: varsinaiset jäsenet toimitusjohtaja Hannu Linna, puheenjohtaja johtaja Timo Väisänen, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Martti Haapamäki johtaja Jari Niemelä toimitusjohtaja Markku Pernaa toimitusjohtaja Sakari Suontaka energiajohtaja Juhani Paananen toimitusjohtaja Martti Talsio henkilökohtaiset varajäsenet energiapäällikkö Seppo Pajukoski talousjohtaja Minna Korkeaoja toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi johtaja Jussi Hintikka toimitusjohtaja Heimo Muumäki energiapäällikkö Anders Renvall toimitusjohtaja Stefan Storholm toimitusjohtaja Heikki Tuominen Hallitus kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Timo Väisänen ilmoitti eroavansa hallituksen jäsenyydestä Toimitusjohtaja Yhtiön toimitusjohtajana toimi Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Rami Vuola. Tilintarkastajat Yhtiökokouksessa valittiin varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuoden 2007 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kestäväksi toimikaudeksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Rytilahti, ja KHT Sune Back sekä varatilintarkastajiksi KHT Rauno Sipilä ja KHT Tatu Huhtala. Liikevaihto ja liikevoitto Tilikauden liikevaihto oli 75,8 (53,6) miljoonaa euroa, joka on 22,2 miljoonaa euroa edellisvuotista suurempi. Liikevaihdon kasvu johtuu tuotannon kasvusta, joka oli seurausta pohjoismaisen vesivoimatuotannon supistumisesta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 7,9 (7,5) miljoonaa euroa ja liiketulos 3,4 (2,4) miljoonaa euroa. Tilikauden nettorahoituskulut olivat 2,5 (2,8) miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat lähes edellisen vuoden tasolla. 12

13 Vaskiluodon Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Rahoitus ja investoinnit Yhtiön likviditeetti ja rahoitusasema säilyi kertomusvuoden ajan vakaana. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden 2006 lopussa 35,0 (43,1) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten 38,1 (35,6) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana lainoja lyhennettiin 5,6 miljoonaa euroa ja erääntyneitä lainoja jälleenrahoitettiin 25,0 miljoonalla eurolla. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 2,4 (3,2) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden arvo oli 12,7 (14,1) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuus koostui voimalaitosten polttoaineista. Yhtiöllä oli leasingvastuita 30,7 (30,6) miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa. Vastuun määrä on pysynyt lähes ennallaan korkotason nousun vuoksi. Korko- ja valuuttariskeiltä yhtiö on suojautunut johdannaissopimuksin. Käynnissä olevat oikeusprosessit Vaasassa Runsorin alueelle suunnitellun tuhkan sijoitusalueen ympäristöluvasta tehtyjen valitusten käsittely siirtyi kesällä 2006 Vaasan hallintooikeudelta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lopullinen päätös asiassa saataneen aikaisintaan kesällä Yhtiöllä ei ole muita käynnissä olevia oikeusprosesseja. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitokset kuuluvat päästökauppalain piiriin. Toista päästökauppakautta ( ) koskevan alustavan jakosuunnitelman mukaan yhtiön laitosten vuotuiset maksuttomat päästöoikeudet ovat vähenemässä merkittävästi ensimmäiseen kauteen verrattuna. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Vaskiluodon Voima Oy on neuvotellut käyttö- ja kunnossapitotoimintojen uudelleen järjestämisestä nykyisen palvelutoimittajan sekä uuden ulkopuolisen toimijan kanssa tuotantotoiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Neuvottelut ovat toistaiseksi kesken, mutta ratkaisun uuden mallin käyttöönotosta uskotaan syntyvän alkuvuodesta Lähiajan näkymät Loppuvuoden 2006 runsaat sateet ja alkutalven normaalia korkeammat lumikertymät ovat johtaneet siihen, että pohjoismaisen vesivoimatuotannon odotetaan olevan vuonna 2007 normaalia vesivuotta suurempi. Tämän seurauksena Vaskiluodon Voiman voimalaitosten tuotantomäärien ennustetaan jäävän alle vuoden 2006 tason. Kivihiilen hankintasopimukset alkuvuodelle 2007 on tehty. Uusien hankintasopimusten osalta hiilen saatavuudessa eikä hintatasossa oleteta tulevan poikkeamia aikaisempaan verrattuna. Polttoturpeen hankinta perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin sekä omaan tuotantoon. Päästöoikeuksien hinnan ennustetaan edelleen alenevan vuoden 2007 loppua kohden. 13

14 14 Tilinpäätös 2006

15 TULOSLASKELMA Liitetieto Liikevaihto , ,47 1 Liiketoiminnan muut tuotot , ,04 2 Materiaalit ja palvelut , ,49 3 Henkilöstökulut , ,44 4 Poistot ja arvonalentumiset , ,39 5 Liiketoiminnan muut kulut , ,60 6 Liiketulos , ,59 Rahoitustuotot ja -kulut , ,45 7 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,86 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,13 Välittömät verot 323, ,27 8 Tilikauden tulos 0,00 0,00 15

16 TASE Liitetieto VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet , ,39 9 Aineelliset hyödykkeet , ,67 10 Sijoitukset , ,39 12 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,45 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus , ,09 13 Pitkäaikaiset saamiset , ,25 14 Lyhytaikaiset saamiset , ,64 15 Rahat ja pankkisaamiset , ,50 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , , , ,93 VASTATTAVAA Oma pääoma 16 Osakepääoma , ,56 Edellisten tilikausien tulos , ,59 Tilikauden tulos 0,00 0,00 Oma pääoma yhteensä , ,15 Tilinpäätössiirtojen kertymä 17 Poistoero , ,18 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma , ,86 18 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,74 19 Vieras pääoma yhteensä , , , ,93 16

17 RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminta Liiketulos , ,59 Oikaisut liiketulokseen 1) , ,39 Käyttöpääoman muutos 2) , ,73 Maksetut korot , ,74 Saadut korot , ,29 Saadut osingot 1.332, ,00 Välittömät verot 323, ,27 Liiketoiminnan rahavirta , ,99 Investoinnit Muun käyttöomaisuuden ostot , ,17 Muun käyttöomaisuuden myynnit 4.016,39 0,00 Investointien rahavirta , ,17 Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen nostot ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,93 Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0, ,00 Rahoituksen rahavirta , ,93 Rahavarojen muutos , ,11 Likvidit varat , ,61 Likvidit varat , ,50 1) Oikaisut liiketulokseen Poistot ja arvonalentumiset , ,39 Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) tai -tappiot (+) ,39 0, , ,39 2) Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) , ,12 Korottomien saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,61 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , , , ,73 17

18 TILINPÄÄTÖSPERUSTEET Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon suunnitelman mukaisilla poistoilla ja saaduilla avustuksilla vähennettynä. Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Turvevarat poistetaan substanssipoistoin käytön mukaan. Pitoajat ovat: Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 5 10 vuotta vuotta 5 36 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteella hankintamenoon. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno on tilinpäätöspäivänä alkuperäistä hankintamenoa pienempi, erotusta ei omakustannusperiaatteesta johtuen kirjata kuluksi. Valuuttamääräiset erät Suojaamattomat valuuttamääräiset erät on arvostettu Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Päästöoikeudet Päästöoikeuksien laskentaperiaatteet perustuvat kirjanpitolautakunnan antamaan lausuntoon päästöoikeuksien kirjaamisesta. Lausunnon mukaan kirjanpitokäsittely perustuu toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien vertaamiseen, ns. netto menettelyyn. Päästöoikeuksien ostot ja myynnit kirjataan suoriteperusteisesti. 18

19 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT ( 1000 ) LIIKEVAIHTO Sähkön myynti Lämmön myynti Päästöoikeuksien myynti 1) LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Polttoaineiden myynti Vuokratuotot Muut tuotot MATERIAALIT JA PALVELUT Polttoaineet Päästöoikeuksien ostot 1) Muut aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut HENKILÖSTÖKULUT Palkkiot 1 2 Sosiaaliturvamaksut Toimitusjohtajalle ja hallitukselle ei ole maksettu palkkaa eikä palkkioita. Voimalaitosten käyttö-, kunnossapito- ja hallintopalvelut ostetaan ulkopuolisena palveluna. 5. POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Turvevarat LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Tuotantotoiminnan vieraat palvelut Leasingmaksut Muut kulut ) Päästöoikeuksien myyntien ja ostojen erotus on otettu huomioon omakustannushinnassa. 19

20 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT ( 1000 ) RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korko- ja rahoitustuotot Osinkotuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VÄLITTÖMÄT VEROT Lopulliset verot

21 TASEEN LIITETIEDOT ( 1000 ) AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Hankintameno Hankintameno Kirjanpitoarvo Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet sumu-poistot Sumu-poistot Kirjanpitoarvo AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet sumu-poistot Sumu-poistot Kirjanpitoarvo AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Hankintameno Kertyneet sumu-poistot Sumu-poistot Kirjanpitoarvo Koneet ja kalusto Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet sumu-poistot Vähennysten ja siirtojen kertyneet sumu-poistot Sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvosta koneiden ja laitteiden osuus

22 TASEEN LIITETIEDOT ( 1000 ) Turvevarat Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet sumu-poistot Sumu-poistot Kirjanpitoarvo Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet sumu-poistot Vähennysten ja siirtojen kertyneet sumu-poistot Sumu-poistot Kirjanpitoarvo AKTIVOIDUT KORKOMENOT Aktivoituja korkomenoja poistamatta Koneet ja kalusto SIJOITUKSET Hankintameno Hankintameno Kirjanpitoarvo Yhtiö Osuus % Kpl Kirjanpitoarvo Vaskiluodon Kalliovarasto Oy 36, Vaasan Läänin Puhelin Oy VAIHTO-OMAISUUS Polttoaineet PITKÄAIKAISET SAAMISET Lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset

23 TASEEN LIITETIEDOT ( 1000 ) LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset Siirtosaamiset *) Muut saamiset *) Lyhytaikaisiin siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Jaksotettu puulla tuotetun sähkön tuki Jaksotetut korkotuotot Muut OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Tulos edellisiltä tilikausilta Tulos edellisiltä tilikausilta Tilikauden tulos 0 0 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Edellisten tilikausien tulos Tilikauden tulos TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Laskennallinen verovelka kertyneestä poistoerosta PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat *) Muut lyhytaikaiset velat *) Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Jaksotetut korkokulut Muut

24 TASEEN LIITETIEDOT ( 1000 ) VASTUUSITOUMUKSET Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Sopimuksen varsinainen vuokra-aika päättyy vuonna Vuokrasopimuksen jäännösarvo on maksettujen vuokrien pääomaosuuksien vähentämisen jälkeen laskettu pääoma-arvo. Muut vastuut JOHDANNAISSOPIMUKSET Yhtiö on suojannut valuuttamääräisen hiilenhankinnan valuuttatermiinejä käyttämällä. Valuuttatermiinit Kohde-etuuden arvo Käypä arvo Kaikki yhtiön tilikauden päättyessä voimassa olleet valuuttatermiinit erääntyvät alkaneen tilikauden aikana. Korkoriskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot olivat: Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset (nimellisarvo) Käypä arvo PÄÄSTÖOIKEUDET Vaskiluodon Voima Oy:lle on myönnetty maksuttomia päästöoikeuksia päästökauppajaksolle yhteensä tn CO 2. tn CO 2 tn CO 2 Vastikkeetta myönnetyt päästöoikeudet Päästöoikeuksien myynti Päästöoikeuksien osto Päästömäärät Käytettävissä olevat päästöoikeudet

25 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset EHDOTUS VUOSITULOKSEN KIRJAAMISEKSI Tilikauden tulos on 0,00. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta. Helsingissä 13. maaliskuuta 2007 Hannu Linna Puheenjohtaja Martti Haapamäki Jari Niemelä Markku Pernaa Sakari Suontaka Juhani Paananen Martti Talsio Rami Vuola Toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Toimintakertomus ja tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Vaasassa 16. maaliskuuta 2007 ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö Mikko Rytilahti KHT Sune Back KHT 25

26 TILINTARKASTUSKERTOMUS Vaskiluodon Voima Oy:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Vaskiluodon Voima Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja yhtiön hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Vaasassa 16. päivänä maaliskuuta 2007 ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö Mikko Rytilahti KHT Sune Back KHT 26

27 Liikevaihto ( M ) Investoinnit ( M ) Omaisuuserien kehitys tase, vastaavaa (1000 ) Rahoituserien kehitys tase, vastattavaa (1000 ) Omavaraisuusaste (%) 27

28