Maatilan monimuotoiset elinympäristötyypit

Transkriptio

1 Maatilan monimuotoiset elinympäristötyypit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO Plus ympäristöneuvojakoulutuksen monimuotoisuuspäivä, TAMPERE Osa 2/3 klo :00. Kuvat K. Härjämäki, ellei toisin mainita

2 Sisältö Pellot Pientareet Reunavyöhykkeet Perinnebiotoopit Ylijäämärakennukset Muut pienelinympäristöt Pihapiirit Monimuotoisuuskartoitus

3 Monimuotoisuutta pelloilla?

4 Monimuotoisuutta pellolla Hyvinvoiva pelto on monimuotoinen Maisemassa näkyvä monimuotoisuus vain murtoosa siitä, mitä renkaan tai jalan alle näkymättömiin jää Viljelykasvivalikoimalla ja järkevällä viljelykierrolla monimuotoisuutta niin maisematasolla kuin maan alla voi lisätä merkittävästä Kaikki eivät voi viljellä kuminaa tai syysrapsia, mutta joskus uudet kokeilut kannattavat Puna-apilan siemenviljelyä sauvolaisella peltoaukealla

5 Maaperäeläinten lukumäärä jalanjäljessä kokoa 42 KANGASHUMUS Protozoa Sukkulamadot MULTAMAA Lähde: Maaperäeläintieteen luennot syksy Heikki Hokkanen Änkyrimadot Lierot Hyppyhäntäiset Punkit Siirat Kaksisiipistoukat Kovakuoriaiset Hämähäkit Juoksujalkaiset Kaksoisjalkaiset Valeskorpionit

6 Monimuotoisuutta pellolla Kerääjä- ja aluskasvit erityisen suositeltavia alueilla, joilla luontaisesta nurmikierrosta aikaa kymmeniä vuosia Viherlannoistusnurmet ja typensitojakasvit: lannoitus- ja maanparannusvaikutus onnistuessaan suuri, mutta samat kasvit usein myös positiivinen lisä monimuotoisuudelle Myös tukijärjestelmän kannustavuus kerääjä- ja aluskasveja toivottavasti lisääntyy 2015 alkavalla kaudella

7 Rikkakasvit Tasapainoilua talouden ja omien hermojen kanssa vai asennekysymys ( naapurinhaittapellot )? Rikkakasveilla on myös positiivisia vaikutuksia; ne tarjoavat vaihtoehtoista ruokaa kasvinsyöjille Luteet imevät mielellään riviväleissä kasvavia jauhosavikoita ja pihatähtimöitä porkkanoiden ja punajuurten sijaan Tietyt lajit peltolintujen mieleen (savikat, tattaret, pillikkeet ) Jos ei kestorikkakasveja,kapeilla ruiskuttamattomilla kaistolla reunoissa monimuotoisuushyötyjä (useissa EU-maissa ymp.tukitoimenpiteenä!) Peltolemmikki ja linnunkaali

8 Luonnoneliöille hyödyllisimmät rikkakasvit Lähde:

9 Luonnonhoitopellot Nurmi-LHP 170 /ha Tuet 2013, B-alue Kotieläintila Kasvinviljelytila Tilatuki LFA-tuki LFA-lisäosa (Luomutuki) LHPnurmi/monimuotoisuus 170/ /300 Monimuotoisuus-LHP = maisema-/niitty-/riista-lhp 300 /ha YHTEENSÄ 671/ /741

10 LHP -riista MUISTA: Vuonna 2013 annettavien ympäristötukisitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijän ympäristötuessa tukikelpoisesta peltoalasta on koko sitoumuskauden ajan ensimmäisestä sitoumusvuodesta lähtien vähintään 5 prosenttia, kuitenkin vähintään 0,5 hehtaaria, on luonnonhoitopeltoa. Lähde :Ympäristötuen sitoumusehdot Kuva Sakari Mykrä

11 Muutamia poimintoja LHP-tutkimuksista Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012: n=fi

12 Luonnonhoitopeltojen pinta-alat Haaste myös neuvonnalle! Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012: n=fi

13 LHP-peltojen osuus peltoalasta Lähde_ Suomen ympäristö 26/2012:

14 Monimuotoisuuden hoitoa pellon laidoilla

15 Hallittu hoitamattomuus Maisematason monimuotoisuus vaikuttaa hyötyeliöitä lisäävästi tuholaismäärää laskevasti Ruohomaisen kasvillisuuden (niityt, pientareet) monimuotoisuus tärkeintä luontaisten vihollisten kannalta Tarjoaa isommillekin eliöille suojapaikan peltotöiden ajaksi Saattaa ehkäistä rikkakasvien tai vieraslajien leviämistä pellonlaitoja pitkin

16 Säästä raidat ja pari pajua LUONTAINEN TUHOLAISTORJUNTA Esimerkiksi rapsikuoriaisia loisiva pistiäinen ja sen toukka tarvitsee varhain keväällä pajun siitepölyä VARHAISIMPIA MESIKASVEJA Myös pölyttäjähyönteisten ensimmäinen massiivinen siitepölyravinto pajuista kotoisin PESIÄ JA SUOJAA Muut pensaat ja yksittäispuut tarjoavat useille lajeille pesä-, ravinto- ja suojapaikkoja Yksittäispuut peltojen laidalla tai uomien varsilla on sallittuja Hallitusti, oikeissa paikoissa ei haittaa peruskuivatuksellekaan

17 Peltotiekarttoja tuholaisten luontaisille vihollisille Tuhohyönteisten luontaisten vihollisten liikkumiskyvyllä ja mahdollisuuksilla on merkittävä rooli tuholaiskantojen kurissapitämisen kannalta. Kaikkea kasvinsuojelua ei osteta maatalouskaupan hyllyltä! Esimerkiksi kirvoja tuhoavien maakiitäjäisten leviäminen kevätviljapellolle keväällä voi kestää viikkoja (erityisesti suurilla yhtenäisillä lohkoilla Talvehtivat piennaralueilla tai nurmilla, josta viljojen orastumisen myötä leviävät pellolle. Eivät juuri leviä ennen kirvojen saapumista yli 25 m pientareelta pellolle päin etäämmällä ei luontaisia vihollisia kirvojen kannankehitys rajatonta

18 Beetle bank - petopenkka - Käytössä mm. Iso-Britannian ympäristötukijärjestelmässä - Nyrkkisääntö: hyötyhyönteiset tarvitsevat kulkureittejä yli 20 hehtaarin yksittäisillä yhtenäisillä peruslohkoilla** - riippuen lohkon muodosta ** ja kuva: Game and Wildlife Conservation Trust.

19 Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit Piennar myös metsänrajaan? Kyllä, 3 m:n monimuotoisuuspiennar voidaan perustaa kaikille lohkon reunoille Yksi ympäristötuen heikoiten tunnettu mahdollisuus edistää monimuotoisuutta helpolla tavalla

20 Monimuotoisuuspientareen edut Byrokratia helpottuu ei merkitsemisvelvoitetta kasvulohkolomakkeelle (vain lohkokirjanpitoon) Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä niin monille eläimille kuin ihmisillekin kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu (esim. kulkeminen koneilla jolloin pellon tiivistyminen vähenee) suojaa riistalle Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille

21 Monimuotoisuuspiennar Kaista voi kasvaa luonnonkasveja, se voidaan kylvää LHP-kasveilla tai se voi olla talven yli jätettävä puimattoman viljan kaista (Maaseudun kehittämisohjelman luonnos, touko 2013) Puimaton viljakaista periaatteessa luonnon monimuotoisuuden kannalta koko järjestelmän merkittävi pieni, mutta tehokas parannus

22 Suojavyöhykkeet - Vesiensuojelun lisäksi yhtenäisillä suojavyöhykkeillä merkittäviä monimuotoisuusvaikutuksia - Kasvimonimuotoisuus suurimmillaan toisen kauden suojavyöhykkeillä (n. 10 vuotta) Tulossa lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi vesistöön ja valtaojiin rajautuville kohteille, ilman kustannuslaskelmia ja hoitosuunnitelmabyrokratiaa - Myös Natura-alueeseen rajautuville alueille, vaikkei vesiensuojeluperusteita

23 Perinnebiotoopit

24 Tuore niitty Maaperä kuivasta tuoreeseen Usein reheväkasvuisia Riittävästi kosteutta, ei kuitenkaan märkä Hyviä laidunmaita (esim. lounais-suomen tai Lapin jokivarsiniityt)

25 Tyypillisiä melko kookkaat kasvit: kellot, matarat, apilat, särmäkuisma, kaunokit, kärsämöt, kultapiisku, keltasauramo, niittyleinikki, nurmikohokki, valkoailakki ym. Tuore niitty

26 Karu, vähäravinteinen, usein hiekkapohjainen maa Lajit jopa hyötyvät sopivasta kulutuksesta (pihat, polun varret ym.). Ketoneilikka etelässä hyvä indikaattori Runsaimmillaan Lounais- Suomen kulttuuriympäristöissä, mutta luontotyyppiä löytyy myös Hämeestä, Kaakkois- Suomesta ja Lapin kyläkentiltä Kuiva niitty - keto

27 Ahdekaunokki Hirvenkello Hopeahanhikki Kangasajuruoho Kannusruoho Keltasauramo Ketoneilikka Kissankello Kyläkellukka Kissankäpälä Mäkikuisma Mäkitervakko Nurmikohokki Peurankello Mäkitervakko Puna-ailakki Päivänkakkara Ruiskaunokki Siankärsämö Särmäkuisma Ukontulikukka Kedon kasveja

28 Rantaniityt

29 Merenrantaniittyä Liminganlahdella

30 Metsälaitumet ja hakamaat VINKKI: Jos laiduntamaton, varpujen puuttuminen, heinäkasvien runsaus ja pienet aukkokohdat voivat kertoa laidunhistoriasta

31 Pysyvät laitumet - pysyvät nurmet Nykyisen ohjelmakauden ehdot: 1) sitä on käytetty komission asetuksen II 2 artiklan c kohdassa tarkoitettujen heinä- tai nurmirehukasvien kasvattamiseen; ja se on enintään kolmasosalta alueen pinta-alasta puiden, pensaiden tai puumaisten katajien peittämää alueella kasvaa enintään 50 puuta hehtaarilla, eikä puita koskeva tiheysvaatimus ylity alueen millään osalla Suomessa marginaalinen ala (0,9 % valvontaseuraamuksien myötä 0,7 % maatalousmaaalasta)

32 Muut pienbiotoopit Ylijäämärakennukset ja niiden ympäristöt

33 Muut pienbiotoopit ja muinaisjäännökset Muista museoviraston vuonna 2012 lanseerama uusi tuki muinaisjäännösten hoitoon Muinaisjäännöksen säilymistä parantavia toimenpiteitä: Kasvillisuuden sekä puuston käsittely ja muu maiseman hoito Muinaisjäännösalueen kulumisen ehkäisy Muinaisjäännöksen suoja- ja tukirakenteiden tekeminen

34 Kivisaarekkeet ja muut pienelinympäristöt

35 Yksittäispuut, lehdespuut! Luonnonsuojelulain mukaiset pienet kohteet voi rekisteröidä ko. lohkon tukialaksi. Ilmoitus lomakkeella 442, mennessä Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma ( 0,2 ha), joka on määrätty rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 :n.l Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi ( 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n 1 momentin 9 Kohdan.

36 Talouskeskukset, pihapiirit ja niiden lähiympäristöt Merkittäviä mahdollisuuksia ylläpitää monimuotoisuutta - Hedelmä- ja marjapuut - Niittyä nurmikon tilalle - Jalot lehtipuut kunniaan - Kolopuut ja linnunpöntöt - Hyönteishotellit

37 Riistaelinympäristöjen hoito Monella tilalla luonnonhoidon motivaation taustalla Kosteikot Luonnonhoitopellot Metsäelinympäristöt Tarjoaa laajan kentän hoitaa luonnon monimuotoisuutta ja kytkeä siihen monipuolisia palveluita Kannattaa nostaa esiin tilakäynneillä!

38 Monikäyttöiset kosteikot, lähteet ja purot

39 Reunavyöhykkeet Kahden erilaisen ekosysteemin reuna-alue, jossa on molempien elinympäristöjen piirteitä. eroaa ympäristöoloiltaan ja lajistoltaan alueen sisäosasta, koska siihen vaikuttavat ulkopuolelta tulevat tekijät reuna on siirtymävyöhyke kahden habitaatin sisäosan välillä reunavyöhykkeitä voidaan kutsua myös vaihettumisvyöhykkeiksi.

40 Reunavyöhykkeiden arviontikehikko Ominaispiirre Parantaa soveltuvuutta Heikentää soveltuvuutta 1 Aiempi maankäyttöhistoria (Vielä laitumen piirteitä) Metsämaan kalt. 2 Maalaji Karkea kivennäismaa Savi, multa tai turve 3 Maaperän kosteustaso Kuivahko - kuiva Kostea - tuore 4 Kivikkoinen / kallioinen On (Ei) 5 Viettävyys Selvästi viettävä Tasamaa, laskee pellolta 6 Avautumissuunta Etelään SE-SW Pohj. NE-NW 7 Pääasiallinen puulaji Lehtipuut, mänty Kuusi 8 Puuston rakenne Vaihteleva, puoliavoin Tasa-täystiheä 9 Raivaustarve Vähäinen-kohtalainen Suuri 10 Huomionarvoisia (kasvi)lajeja On (Ei) 11 Katajaa ja/tai matalia pensaita Runsaina - 12 Vieraslajeja tai typensuosijoita - Runsaina Lähde: Maatilan luontoarvojen mittaaminen luonnonhoitopellot, erityistukialueet ja tilatasojanne Heliölä ja Irina Herzon (toim.). Suomen ympäristö 26/2012

41 Ominaispiirre Plus Miinus Aiempi maankäyttöhistoria 1 Maalaji 1 Maaperän kosteustaso 1 Kivikkoinen / kallioinen 1 Viettävyys 1 Avautumissuunta 1 Pääasiallinen puulaji 1 Puuston rakenne 1 Raivaustarve 1 Huomionarvoisia (kasvi)lajeja 1 Katajaa ja/tai matalia pensaita 1 Vieraslajeja tai typensuosijoita

42 Ominaispiirre Plus Miinus Aiempi maankäyttöhistoria 1 Maalaji 1 Maaperän kosteustaso 1 Kivikkoinen / kallioinen 1 Viettävyys 1 Avautumissuunta 1 Pääasiallinen puulaji Puuston rakenne 1 Raivaustarve 1 Huomionarvoisia (kasvi)lajeja 1 Katajaa ja/tai matalia pensaita 1 Vieraslajeja tai typensuosijoita

43 Ominaispiirre Plus Miinus Aiempi maankäyttöhistoria 1 Maalaji -1 Maaperän kosteustaso 1 Kivikkoinen / kallioinen -1 Viettävyys 1 Avautumissuunta Pääasiallinen puulaji 1 Puuston rakenne 1 Raivaustarve 1 Huomionarvoisia (kasvi)lajeja 1 Katajaa ja/tai matalia pensaita -1 Vieraslajeja tai typensuosijoita

44 Aukkoisuus, nykyinen maankäyttö? Ominaispiirre Plus Miinus Aiempi maankäyttöhistoria 1 Maalaji -1 Maaperän kosteustaso -1 Kivikkoinen / kallioinen Viettävyys -1 Avautumissuunta Pääasiallinen puulaji 1 Puuston rakenne Raivaustarve Huomionarvoisia (kasvi)lajeja 1 Katajaa ja/tai matalia pensaita 1 Vieraslajeja tai typensuosijoita

45 Ominaispiirre Plus Miinus Aiempi maankäyttöhistoria -1 Maalaji -1 Maaperän kosteustaso 1 Kivikkoinen / kallioinen Viettävyys Avautumissuunta 1 Pääasiallinen puulaji 1 Puuston rakenne Raivaustarve -1 Huomionarvoisia (kasvi)lajeja Katajaa ja/tai matalia pensaita 1 Vieraslajeja tai typensuosijoita

46 Ominaispiirre Plus Miinus Aiempi maankäyttöhistoria 1 Maalaji -1 Maaperän kosteustaso -1 Kivikkoinen / kallioinen Viettävyys -1 Avautumissuunta -1 Pääasiallinen puulaji 1 Puuston rakenne 1 Raivaustarve Huomionarvoisia (kasvi)lajeja Katajaa ja/tai matalia pensaita 1 Vieraslajeja tai typensuosijoita

47 Havaintoja arviointikehikon käytöstä Ylikorostaa mennyttä maankäyttöä Ei huomioi riittävästi monimuotoisuuden kaikkia ulottuvuuksia (muut eliöryhmät, riistanhoito) Ei huomioi maisemallisia näkökohtia Ei huomioi kulttuurimaiseman kerroksia Tarvitaanko miinussaraketta? toisaalta sopivan karkea malli arvo- ja sekundakohteiden jaotteluun

48 Apua kartoista ja kohteet kartoille Kohde 2: Monilajinen reunavyöhyke Kohde 1: Hakamaa

49 Ei meidän tilalla ole ku tasasta peltoa ja metsää vai onko sittenkin muuta? Lähde: Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Lappi Kimmo Härjämäki, Anni Karhunen 2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2010:

50 Pikakatsaus näköalapaikoilta Metsäsaareke Reunavyöhyke Hakamaa Suojavyöhyke

51 Monimuotoisuuskartoitus Pakollinen osa ympäristötuen sitoumusta Tavoitteeltaan hyvä toimenpide, toteutus ontui. Kohteet eivät tule hoidettua paperilla pöytälaatikossa. ei selkeää ymmärtämystä siitä, että tästä ja monimuotoisuuden ylläpidosta maksetaan osana ymp.tukea ja tarkoitus kannustaa kohteiden hoitoon ja jopa lisätienesteihin! Joillakin alueille puskaradiot varoittavat merkitsemästä liikaa kohteita kartalle suojelun pelossa Jos on tehty ajatuksella, ko. kartoitus on hyvinkin hyödynnettävissä myös tulevalla ohjelmakaudella Lomake 219 jalostettuna voisi toimia esim. ympäristökäsikirjan osana ympäristöneuvojien käytössä erityisesti taloudellisesti tuetun neuvonnan yhteydessä!

52 Kiitos!