Case. Creation Oy:n tuleva liiketoimintamalli

Transkriptio

1 T Ohjelmistoyrityksen johtaminen Harjoitus 2 Case Creation Oy:n tuleva liiketoimintamalli 61375F tuukka.puumala@tkk.fi Tämän casen tilanne, mainitut yritykset ja henkilöt ovat kuvitteellisia. Keksityt yritykset ja niiden tilanteet perustuvat omiin kokemuksiini, ja kuvitteellisten yritysten esikuvina ovat todelliset yritykset. Myös yritysten taloustiedot on keksitty, mutta ne pohjautuvat todellisten yritysten tietoihin. Markkinoita koskevat tiedot perustuvat todellisiin markkinoihin.

2 Johdanto Creation Oy on helmikuussa 2008 perustettu ohjelmistoalan yritys. Sen perustivat kolme vastavalmistunutta diplomi-insinööriä, kun heidän vanha ystävänsä StayHealth Oy:stä kertoi heille yrityksen tarvitsevan toiminnanohjausjärjestelmää yrityksen tuottamien yksityislääkäri- ja muiden terveydenhuoltopalveluiden tukemiseen. StayHealth Oy:n johto ja asiantuntijat määrittelivät yhdessä Creationin kanssa toiminnanohjausjärjestelmän, ja Creation toteutti sen. Järjestelmän kehitys rahoitettiin kokonaisuudessaan StayHealthin maksamalla kokonaismaksulla. Nyt sekä ensimmäinen tilikausi että kehitysprojekti ovat päättyneet ja StayHealt on ottanut järjestelmän käyttöön. Creation ei kiireessä laatinut pidemmän aikavälin strategiaa tai edes liiketoimintasuunnitelmaa, vaan he keskittyivät lähinnä projektin käynnistämiseen ja sen läpivientiin. Creation omistaa toteutetun järjestelmän immateriaalioikeudet, ja StayHealthin johtajat ovat keskusteluissa tuoneet ilmi tietävänsä, että vastaavalle järjestelmälle olisi kysyntää myös muissa alan yrityksissä ja mahdollisesti myös julkisen tai kolmannen sektorin organisaatioissa. Creation ei ole kuitenkaan suunnitellut, miten se voisi hyödyntää järjestelmää jatkossa, tai millaisella liiketoimintamallilla järjestelmän kehittämistä ja myyntiä voisi jatkaa. Niinpä osakkaat ovatkin kriittisen kysymyksen äärellä: miten tästä eteenpäin? Creation Oy ja HealthERP-projekti Creation Oy on diplomi-insinöörien Teemu Virtanen, Joonas Mäkinen ja Mikko Nieminen perustama yritys. Kukin heistä omistaa kolmanneksen yrityksen osakkeista. Yrityksellä ei ole heidän lisäkseen muita vakituisia työntekijöitä, mutta heidän apunaan erityisesti järjestelmän määrittelyvaiheessa on toiminut Jussi Lampinen, opiskelija, joka on tehnyt diplomityötä Teknilliseen korkeakouluun toiminnanohjauksessa terveydenhuollossa julkisella sektorilla. Virtanen toimii yrityksen toimitusjohtajana, Mäkinen teknologiajohtajana ja Nieminen talousjohtajana. Virtanen, Mäkinen ja Nieminen arvioivat alun perin, että terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmä toteuttaminen veisi heiltä kolmelta noin puoli vuotta, ja projektin hinnoittelusta sovittiin sen mukaan. Todellisuudessa aikaa meni kuitenkin tuplasti enemmän; alkuperäinen arvio perustuikin lähinnä miesten tuntumaan siitä, miten suuri projekti saattaisi olla (ks. Liite 1: HealtERP-projektin arvioidut ja toteutuneet työmäärät). Kaikilla kolmella oli ennestään kokemusta ohjelmistokehityksestä ja käytettävistä teknologioista, mutta ei juurikaan toimialasta, jolla työskennellään. Lisäksi aiemmissa työpaikoissaan he ovat työskennelleet osana tiimejä, joissa he eivät ole olleet kokonaisvastuussa järjestelmäprojekteissa. Niinpä he törmäsivät lukuisiin uusiin haasteisiin järjestelmän kehityksen aikana. Projekti kuitenkin on nyt valmistunut, ja toteutunut järjestelmä HealthERP vastaa asiakkaan eli StayHealthin tarpeita varsin hyvin. Yrityksen omistajat ovat maksaneet itselleen palkkaa vain sen verran, mitä ovat elämiseen tarvinneet. Tämän vuoksi yritys on tehnyt jonkin verran voittoa, vaikka projektin keskimääräinen tunti- 1

3 hinta putosi projektin venymisen vuoksi varsin alas. Ensimmäinen perustamiskokouksen jälkeinen yhtiökokous on juuri tulossa, ja omistajien tulisi päättää, maksavatko he osinkoja vai käyttävätkö he tehdyt voitot tuleviin investointeihin. Yrityksen ensimmäisen tilikauden tuloslaskelma on esitelty liitteenä (Liite 4). Joka tapauksessa on selvää, että tähän mennessä liiketoiminta ei ole ollut kannattavaa, ellei valmiilla toiminnanohjausjärjestelmällä nähdä olevan arvoa. Tämä potentiaalinen arvo perustuu siihen, onko sen avulla mahdollista saada kassavirtaa tulevaisuudessa. Jo projektia sovittaessa Virtanen, Mäkinen ja Nieminen visioivat, että HealthERP:stä tehdään tuote eikä ainoastaan kertaluontoista projektitoimitusta. Sen vuoksi he suostuivat StayHealthin tarjoamaan euron kiinteään korvaukseen, vaikka jo alun perin arvelivat, että tuolla summalla kehityksen tuntihinta ei nouse kovin korkeaksi. Toiminnanohjausjärjestelmä HealthERP HealtERP on Creationin ja StayHealthin yhdessä määrittelemä ja suunnittelema tietojärjestelmä terveydenhuoltopalveluita tarjoavien organisaatioiden toiminnanohjaukseen. Olennaisina tavoitteina järjestelmälle oli hallinnollisten kustannusten pienentäminen ja toiminnan laadun parantaminen muun muassa varmistamalla tiedon säilyminen ja löytyminen helposti. Järjestelmän keskeisiä toiminnallisuuksia ovat: * asiakasrekisteri, asiakkuuksien hallinta * henkilöstö- ja toimittajasuhteiden hallinta (esim. työsuhteessa olevat lääkärit ja ostopalveluna toimivat lääkärit) * palvelurekisterin ja -hinnaston hallinta * ajanvaraus ja resursointi * laskutus ja talouden seuranta * potilastietojen hallinnointi HealtERP on Java J2EE -teknologialla toteutettu selainpohjainen tietojärjestelmä. Tietojen tallennukseen se käytää MySQL-tietokantaa, ja sovellusta pyöritetään Red Hatin JBoss-sovelluspalvelimen päällä. Järjestelmä on toteutettu kerrosarkkitehtuurimallilla ja se pyrkii noudattamaan mahdollisimman pitkälle J2EE-standardia. Näin ollen se ei ole suoraan riippuvainen esimerkiksi sovelluspalvelimesta tai käytettävästä tietokannasta, vaan niiden vaihtaminen muihin standardin toteuttaviin teknologioihin pitäisi ainakin teoriassa olla helppoa. Sovelluksen toteutuksessa on käytetty useita avoimen lähdekoodin kirjastoja. Näiden kirjastojen lisenssiehdot kuitenkin mahdollistavat kaikenlaisen käytön, myös kaupallisen, ilman rajoituksia. Järjestelmän toteutuksessa on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan se, ettei organisaatiokohtaisia asioita ohjelmoitaisi suoraan järjestelmän koodiin, vaan kaikki tällaiset tiedot olisi parametrisoitavissa tietokantaan. Järjestelmää ei kuitenkaan ole testattu missään muussa organisaatiossa kuin StayHealthilla, ja on todennäköistä, että suoraan sellaisenaan se ei sovellu kaikkien alan organisaatioiden toimintaprosesseihin. Järjestelmän myyminen jollekin toiselle asiakkaalle vaatisi siis luultavasti jonkin verran räätälöintiä. 2

4 Nykyisin HealthERP toimii StayHealthin VirtualHost Oy:ltä vuokraamalla virtuaalipalvelimella, joka aiheuttaa kustannuksia noin 100 euroa kuukaudessa. StayHealth ja Creation ovat keskustelleet, että Creation voisi ottaa palvelimen kokonaan hallintaansa siten, että StayHealth maksaisi heille hieman ylläpitokorvausta palvelun ylläpidosta. Mäkinen arvioi, että tällöin samalla palvelimella voitaisiin tarvittaessa pyörittää myös useamman yrityksen HealthERP-järjestelmiä. Hän arvelee, että yhdellä yksi virtuaalipalvelin kestäisi asiakasyritysten koosta riippuen noin 5-10 yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän aiheuttaman kuorman. Terveydenhuoltoalan markkinat Suomessa terveydenhuollon menoihin kuluu noin kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta. Kaikista terveyspalveluista julkinen sektori tuotti vuonna 2004 noin 75 %, yritykset ja ammatinharjoittajat 19 % ja kolmas sektori 6 %. Yhteensä yksityisen sektorin tuottamien palveluiden arvo oli noin 2,1 miljardia euroa. (1) Muissa Euroopan maissa terveydenhuoltomenot ovat keskimäärin hieman suurempia, ja julkinen sektori tuottaa näistä maasta riippuen %. Vaikka julkinen sektori tuottaa suurimman osan terveyspalveluista, Creation on päättänyt lähtökohtaisesti keskittyä aluksi tutkimaan liiketoimintamahdollisuuksia yksityisellä sektorilla. Tärkein syy tähän on julkisen sektorin toimintaa säätelevä hankintalainsäädäntö, jonka vuoksi pienen yrityksen, jolla ei ole juurikaan referenssitoimituksia, on erittäin vaikea saada asiakkaita julkiselta sektorilta. Yksityinen terveydenhuoltoala työllisti vuonna 2005 yli ihmistä, ja terveyspalveluja tarjoavia yksityisiä toimijoita oli (2) Näistä tarkempaa tietoa on liitteenä (Liite 3). Kaiken kaikkiaan toimijan keskikoko on vain hieman yli kymmenen työntekijää johtuen pääosin siitä, että alalla toimii runsaasti yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Kaksi hallitsevaa terveydenhuoltoalan tietojärjestelmää ovat Tiedon (entinen TietoEnator) Effica ja Logican (entinen WM-data) Pegasos. Molemmat ovat kokonaisvaltaisia potilashallintojärjestelmiä, joita käytetään paljon muun muassa julkisella sektorilla. Molemmat ovat Windows-alustalle kehitettyjä client-sovelluksia. (3) HealthERP:n tuottama lisäarvo terveydenhuoltoalalla Terveydenhuolto on työvoimaintensiivinen ala. Hoitoa ei ole mahdollista korvata suoraan koneilla tai teknisillä innovaatioilla. Niinpä työvoiman tarve kasvaa samassa suhteessa hoitotarpeen kasvamisen kanssa. Työvoimatarpeen vähentämiseksi ainoa keino on työn tehostaminen siten, että yksittäinen työntekijä pystyy hoitamaan entistä enemmän potilaita. Kun tämä halutaan tehdä laatua huonontamatta, ensisijaisena keinona voidaan käyttää kaiken muun kuin hoitotyöhön käytettävän ajan minimointia muun muassa sähköistämällä hallintoa ja tehostamalla toimintaprosesseja. Toiminnanohjausjärjestelmä ei itsessään välttämättä tehosta prosesseja itsessään, mutta sen avulla voidaan paremmin ohjata työntekijöitä toimimaan halutulla tavalla, ja lisäksi yksittäisiin tehtäviin kuluvaa aikaa voidaan vähentää. 3

5 Yrityksen tulevaisuus Koska HealthERP:n projekti on päättynyt eikä Creationilla ole käynnissä muita projekteja, osakkaiden tulee kiireesti ratkaista, millaisella liiketoimintamallilla yritys aikoo jatkaa tästä eteenpäin. Tällä hetkellä ainoa kassavirta muodostuu satunnaisista pienistä StayHealthin tilaamista jatkokehitystöistä, mutta nämä tulot kuluvat käytännössä yrityksen juokseviin menoihin (toimiston vuokra, tietoliikenneyhteydet yms.) eikä tulovirrasta riitä rahaa edes osakkaiden palkkojen maksamiseen. Creation onkin päättänyt, että HealthERPiä aletaan kiireesti myydä myös muille terveydenhuoltoalan yrityksille sekä kolmannen sektorin toimijoille. Osakkaiden ongelmana on, että he eivät tiedä, miten tätä kannattaisi tehdä. He ovat pohtineet kolmea mahdollista liiketoimintamallia ja niiden hyviä puolia sekä haasteita: a) Järjestelmän myyminen organisaatiokohtaisesti räätälöitävänä tuotteena muille terveydenhuoltoalan organisaatioille. Järjestelmä asennettaisiin kutakin organisaatiota varten erillisille palvelimille, ja ennen käyttöönottoa tehtäisi määrittelyä ja järjestelmän jatkokehitystä uuden asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Tällä liiketoimintamallilla yksittäinen asiakas työllistäisi yritystä paljon. Olennaista olisi tällöin keskittyä tuottamaan mahdollisimman suuri osa arvoketjusta. Yksittäisen asiakkaan saama lisäarvo pyrittäisiin maksimoimaan ja sen myötä myös asiakkaan maksama hinta. Mikäli järjestelmän kysyntä olisi kovaa, rajoittavana tekijänä toimisi yrityksen työntekijöiden määrä. b) Järjestelmän tarjoaminen palveluna (SaaS) useille asiakkaille. Tällöin järjestelmää tulisi kehittää ensin joko omalla tai ulkopuolisella rahoituksella sellaiseksi, että sitä pystyisi muokkaamaan asiakaskohtaisesti muuttamatta lainkaan ohjelmakoodia. Tällä liiketoimintamallilla pyrittäisiin tuottamaan tietyt osat arvoketjusta mahdollisimman hyvin, ja kasvattamaan asiakasmäärää mahdollisimman suureksi. Yksittäisen asiakkaan maksama hinta pyrittäisiin pitämään varsin kohtuullisena, jotta myös pienet toimijat kokosivat järjestelmän käyttöönoton kannattavaksi. Yksittäisestä asiakkaasta muodostuvat suorat kustannukset ja tarvittava työmäärä pyrittäisiin minimoimaan, jolloin asiakasmäärän kasvulle ei juurikaan olisi yrityksen resursseista johtuvia rajoituksia. Haasteena tässä mallissa olisi erityisesti asiakaskohtaisten räätälöintien ja integraatioiden toteuttaminen. c) Järjestelmän julkaiseminen avoimena lähdekoodina. Tällöin itse järjestelmän hankkiminen olisi asiakkaille ilmaista, ja tulot pyrittäisiin tekemään integraatioiden ja asiakaskohtaisten räätälöintien avulla. Osakkaiden täytyy mahdollisimman nopeasti ratkaista, millaisella liiketoimintamallilla Creationin kannattaisi jatkaa HealtERP:n kehitystä ja alkaa laajentaa asiakaspohjaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat järjestelmästä saatavan tulovirran muodostuminen (hinnoittelu) sekä se malli, jolla asiakaskohtaisiin erityistarpeisiin voidaan vastata. 4

6 Lähdeluettelo 1. Yksityinen terveydenhuolto Suomessa. [Online] Lääkäripalveluyritysten yhdistys ry. [Viitattu: ] 2. Yksityiset terveyspalvelut [Online] Stakes Nykänen, P. Terveydenhuollon tietojärjestelmät. Tampere : Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos, B

7 Liite 1: HealtERP-projektin arvioidut ja toteutuneet työmäärät Projektin kiinteä kokonaishinta: euroa (alv 0) Henkilötyöpäivät Tehtävä Arvio Toteutunut Määrittely ja suunnittelu Ohjelmointi Testaus* Käyttöönotto* Dokumentointi Yhteensä Laskennallinen tuntihinta 49,38 37,77 * Testaus sisälsi toimittajan suorittamat yksikkö-, integraatio- ja järjestelmätestit sekä niissä ilmenneiden bugien korjaukset. Käyttöönotto sisälsi asiakkaan käyttöönottovaiheessa havaitsemien bugien korjaukset. 6

8 Liite 2: HealthERP:n arvoketju Asiakaspalvelu Liiketoimintaprosessien suunnittelu Käytön konsultointi, koulutus Asiakaskohtaisten jatkokehitystarpeiden kartoitus ja suunnittelu Liiketoiminta Tietojärjestelmän määrittely Ohjelmistokehitys Järjestelmän käyttöönotto Dokumentointi Järjestelmän ylläpito Järjestelmän räätälöinti Tietojärjestelmä 7

9 Liite 3: Yksityinen terveydenhuoltoala Suomessa Taulukko 1: Yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajien lukumäärä ja keskeiset toimialat 2005 Palveluntuottajia yhteensä 3196 Laboratoriotoiminta 614 Lääkärin vastaanotto 1090 Röntgentoiminta 333 Lääkinnällinen kuntoutus (fysioterapia) 1459 Työterveyshuolto 780 Hammashuolto 405 Sairaalat 41 Taulukko 2: Yksityisen terveydenhuoltoalan henkilökunta vuonna 2005 Erikoislääkärit 8068 Lääkärit ilman erikoisalaa 1996 Hammaslääkärit 1967 Terveydenhoitajat 536 Työterveyshoitajat 1268 Sairaanhoitajat 3373 Röntgenhoitajat 552 Laboratorionhoitajat 939 Fysioterapeutit 4269 Muut terapeutit 769 Kuntohoitajat 461 Hierojat 642 Hammashuoltajat/-hoitajat 1606 Perushoitajat yms Muut yhteensä 1914 Psykologit 774 Kemistit 97 Muu henkilökunta 3407 Henkilökunnan kokonaismäärä Kokopäivätoiminen henkilökunta Lähde: Yksityiset terveyspalvelut [Online] Stakes. 8

10 Liite 4: Creation Oy:n tuloslaskelma tilikaudelta LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0 3. Valmistus omaan käyttöön 0 4. Liiketoiminnan muut tuotot 0 5. Materiaalit ja palvelut 0 6. Henkilöstökulut ,9 a) Palkat ja palkkiot b) Henkilösivukulut ,9 ba) Eläkekulut bb) Muut henkilösivukulut -1380,89 7. Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Atk-kulut Vuokrat Muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 27073, Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 27073, Satunnaiset erät 0 a) Satunnaiset tuotot 0 b) Satunnaiset kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 27073, Tilinpäätössiirrot 0 a) Poistoeron muutos 0 b) Vapaaehtoisten varausten muutos Tuloverot -7039, Muut välittömät verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 20034,1 9