Valinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet Rehtori, YTT Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet Rehtori, YTT Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 1 Sosiaali- ja terveysturvan päivät Seinäjoki klo 15 Seinäjoki Areena, Seinäjoki Valinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet Rehtori, YTT Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon laajempi ja syvällisempi kysymys kuin vaikkapa palveluseteli tai liikkuvuusdirektiivi. Kysymys on koko järjestelmästä ja sen toimintatavasta. Vapauden teemaa on laajasti käsitelty niin filosofiassa kuin yhteiskuntapolitiikassakin (ks. yleisanalyysi esim. Kainulainen 1995). Perustellusti voidaan tarkastella rinnakkain vaikkapa vapauksien merkitystä korostavaa John Rawlsia ja vapausperiaatteiden ensisijaisuutta nälänhädän maailmassa kyseenalaistavaa Amartya Seniä (Kangas 2013). Osa hyvinvointivaltiokriitiikistä kohdistuu siihen, että hyvinvointivaltio järjestelmänä rajaa yksilönvapauksia ja jopa lannistaa yksilön. Tässä esityksessä en mene tähän taustakeskusteluun, vaan valinnanmahdollisuuksia voidaan tarkastella myös erilaisten intressien kautta keskellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä käytävää keskustelua. Palveluiden järjestämistä voidaan tarkastella kansalaisen (kuluttajan/käyttäjän/potilaan/ asiakkaan) intressistä, sosiaali- ja terveyspoliittisesta (hoidon/palvelun saatavuuden, vaikuttavuuden, tuloksellisuuden, tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja hyödyllisyyden) intressistä, palveluiden rahoituksen (verotus, julkinen vakuutus, yksityinen vakuutus, itse maksaminen/omavastuut) ja niihin liittyvistä taloudellisista intresseistä (fiskaaliset, kuntataloudelliset, yksityisen voitontavoittelun, kansalaisten omavastuun) käsin sekä järjestämisen intressistä (yhtäältä julkinen, järjestöllinen/osuustoiminnallinen, yksityinen, toisaalta kysymys osaavasta työvoimasta ja sen saatavuudesta/kohdentumisesta) käsin. Monia muitakin näkökulmia on, mutta valitsin nämä. Esimerkiksi lasten päivähoitoon liittyvään valinnanvapauskeskusteluun liittyy em. lisäksi työvoimapoliittisia, pedagogisia ja ideologisia intressejä ja sen myötä kiistoja. Koko valinnanvapausproblematiikka sisältyy käytyyn keskusteluun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Poliittisessa päätöksenteossa on sovitettava yhteen em. intressit ja sen lisäksi kuntalainsäädäntö ja ennen kaikkea perustuslain vaatimukset sekä prosessin että lopputuleman kannalta. Valintatematiikka on noussut esille sekä EU- että kansallisen lainsäädännön uudistuksissa. Vuonna 2011 hyväksytty potilaiden liikkuvuusdirektiivi lähtee siitä, että EU-kansalaisilla on oikeus saada hoi-

2 2 toa toisessa EU-jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Toistaiseksi tämän oikeuden käyttö ei ole merkittävää, mutta mikäli kansallisilla järjestelmillä on laatuja läpäisyeroja, sen merkitys kasvaa. Suomessa uuden terveydenhuoltolain myötä vapaus valita hoitopaikka ja hoitohenkilöstö laajenee ensi vuoden alusta. Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Potilas valitsee ensin aseman ja sen sisällä ammattihenkilön tarkoituksenmukaisuuden rajoissa. Sosiaalihuollossa ei vastaavaa vapautta ole. Kansalaisintressi Kansalaisuus merkitsee yhteisön jäsenyyttä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Suomen kansalaisuus saadaan joko syntymällä suomalaiseksi tai hakemuksesta. Maastrichtin sopimus toi suomalaisille myös EU-kansalaisuuden. Kuluttajakansalaisuudessa kyse on ennen kaikkea siitä, että kuluttaja-asenne tunkeutuu alati uusille elämän osa-alueille (Halava & Pantzar 2010). Painopiste on yksilön oikeuksissa, ei yhteisöllisyydessä. Meneillään oleva kulttuurinen muutos on suuri. Kansalaisista on tullut aikaisempaa enemmän kuluttajakansalaisia, jotka edellyttävät ja vaativat valinnanmahdollisuuksia, palvelua ja laatua. Työterveyshuollon ohituskanava totuttaa siihen ja taloudellisen vaurauden lisääntyminen mahdollistaa sen. Kansalaiset ovat kuitenkin varsin eriarvoisia. Toisille valinnat ovat mahdollisia, toisille mahdottomia. Kun tytär tai poika varaa nokkelasti netistä ajan työterveyslääkärille jopa samalle päivälle, ikääntyvä vanhempi soittelee varattua tuuttaavaan numeroon mahdollisuutta päästä edes viikkojen päästä kunnalliselle puolelle lääkäriin. Näin se on jo osa sukupolvikysymystä. Taloudellinen eriarvoistuminen johtaa terveyserojen kasvuun ainakin kahta tietä. Toinen liittyy terveimpiin elämäntapoihin, toinen mahdollisuuksiin saada nopeasti tarvittaessa hoitoa ja apua. Yhteiskunnan monikulttuuristuminen tuo myös omat haasteensa kansalaisuuden toteutumiseen. Yhtäältä meillä on mahdollisuus kehittää kulttuurisensitiivisyyttä ja toisaalta vaara edesauttaa erillisten saarekkeiden muodostumista. Kovin kulttuurisensitiivisiä me emme osaa olla aina edes kantasuomalaisille: Joissakin palveluissa on ylivoimaisen vaikeaa järjestää hartaus- ja sielunhoitopalveluita tavalliselle suomalaiselle, uskonnolliselle ihmiselle. Sosiaalityön yhtä hyvin kuin terveydenhuollonkin haasteena on ollut pitää asiakasta subjektina (vs. kansalaisena) eikä vain objektina tai asiakkaana. Mitä haavoittuvammassa asemassa ihminen on, sitä enemmän tulee huolehtia siitä, että hänellä on mahdollisuudet olla oman elämänsä subjekti palveluissakin. Perustavana näkökulmaerona pidän tässä esityksessä sitä, että korostamalla kansalaisuutta puhumme hyvinvointivaltion kaikkien kansalaisten oikeuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaa-

3 3 liseen turvaan. Tähän liittyy oleellisena osana kysymys ihmisen autonomiasta ja kansalaisuuden vahvistamisesta. Valinnanvapaus tukee yksilön kasvua täysivaltaisuuteen omassa elämässä ja vastuuseen toisista yhteisöissään. Korostamalla taas kuluttajakansalaisuutta painopiste on niin ikään yksilön valinnanmahdollisuuksista, mutta painopiste on enemmänkin yksilössä itsessään ja hänen tarpeentyydytyksessään. Tämän kategorian perusteluilla perustellaan myös taloudellisen toimeliaisuuden kasvua. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset eivät ole niin oleellisen tärkeitä. Hyvin saman tyyppinenkin valinnanvapauden lisääminen voidaan perustella ideologisesti hyvin vastakkaisilta suunnilta. Kansalaisen kannalta on tarkasteltava negatiivisia vapausulottuvuuksia (ettei mikään rajoita hänen mahdollisuuksiaan valita ihmisoikeudet, poliittiset oikeudet) ja positiivisia vapausulottuvuuksia (vs. hyvinvointioikeuksia, jotka mahdollistavat tasavertaiseen kansalaisuuteen ja ihmisyyden toteutumiseen oikeudet tarpeentyydytykseen ja osallisuuteen). Politiikkaintressi Politiikkaintressillä en tarkoita tässä nyt vain puolueiden kiistoja kunta- ja sote-uudistuksista, vaikka poliittiset puolueet ratkaisevatkin rahoituksen ja tavan, joilla yhteisesti hyväksyttyjä, jopa perustuslaillisia yhteiskunnallisia tavoitteita toteutetaan. Sosiaali- ja terveyspoliittisista intresseistä oleellisimmat liittyvät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuteen. Mutta nämä intressit saatetaan perustellusti liittää vaikkapa talouteen esimerkiksi työurien pitenemistavoitteen kautta. Kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeessa eli Kaste-hankkeessa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1) tavoitteet on tiivistetty näin: Kaste-ohjelman tavoitteena on, että 1. hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt 2. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat Valtioneuvoston hyväksymässä ohjelmassa yleistavoitteeksi todetaan se, että [J]atkuvasti kehittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmät ja asiakkaiden valinnanvapaus ja liikkuvuus edellyttävät palvelujärjestelmältä yhä parempaa toimivuutta. Sisällöissä ei palata tähän valinnanvapauden toteutumiseen. Voidaan ajatella, että hyvin toimiva järjestelmä tai mainittu asiakaslähtöisyys sisältää implisiittisesti mahdollisuutta myös tarkoituksenmukaiseen valinnanvapauteen.

4 4 Hallitusohjelman (2011) peruspainopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisessa saatavuudessa, mutta mm. terveyspalveluissa ja kuntapalveluiden uudistuksessa puhutaan valinnanvapaudesta. Politiikkaintressin suuria haasteita on kysymys siitä, kyetäänkö uudistuksilla luomaan järjestelmä, joka alkaisi kaventaa terveyseroja. Tällöin valinnanmahdollisuuksien lisääminen joillekin ryhmille saattaa merkitä sitä, että joidenkin toisten ryhmien palvelut jätetään vähemmälle huomiolle. Rahoitus- ja talousintressi Sote-uudistuksen tiimellyksessä yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt sen ydinkysymys: Kysymys rahoituksesta. Pari viikkoa sitten (31.7.) Helsingin Sanomat nosti sen esiin. HS:n mukaan koko ajan on tapahtumassa siirtymä vakuutuspohjaiseen yksityislääkärijärjestelmään. Syynä on sekava ja ristiriitainen rahoitusmalli, joka jälleen kerran on jätetty uudistusten ulkopuolelle. Järjestelmän ydinkysymyksen jahkailu on erottanut Suomen pohjoismaisesta perheestä. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Kuntoutuksen ja lääkehoidon osalta rahoitusvastuita niin ikään on tarkoitus selkiyttää. Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa taloudellinen ja tehokas, mutta monimutkainen rahoitusjärjestelmä on vienyt sen ajelehtivaan kehitykseen. Professori Heikki Hiilamo (HS ) tiivisti näin: Suomen kunnallinen terveyspalvelujärjestelmä ei ole kummallisuus vain länsimaissa vaan ylipäätään koko maailmassa. Tyhjältä pöydältä terveyspalvelujärjestelmiä suunnittelevat maat ovat siirtyneet ja siirtymässä poikkeuksetta kansalliseen ja julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään. Keskusteluissa on ollut esillä rahoitustahojen monitahoisuudesta nouseva osaoptimointi. Mutta mielessä on pidettävä myös eri toimijoiden erilaiset logiikat: Yritysten legitiimi tavoite on voitontavoittelu, mutta on poliittinen kysymys, annetaanko sen hallita ihmisten keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Yksityisistä terveyspalveluista merkittävä osa rahoitetaan julkisella tuella ja lakisääteisesti työnantajien korvauksilla. Sosiaali- ja terveyspalveluita rahoitetaan verotuksen, julkisten vakuutusten, yksityisten vakuutusten ja asiakasmaksujen kautta. Kansalaisten varallisuuden käyttöä hoivan kustannuksiin on kiistelty. Tarvitaan siis ensinnäkin iso periaatteellinen muutos rahojen ohjauksessa. Tämä muutos voidaan jopa hoitaa niin, että kuten Hiilamo osoitti kansalaisten valinnanvapautta voidaan lisätä. Toiseksi tarvitaan sosiaali- ja terveystaloustieteen kehittämistä, jossa Diak on osaltaan ollut vahvasti mukana. Se nousee arvoon arvaamattomaan, kun pitää luoda kokonaiskäsitys taloudellisesta tehokkuudesta, tuottavuudesta, sosiaali- ja terveyspoliittisten päämäärien saavuttamisesta ja inhimillisyydestä eri toiminnoissa ja eri osa-alueilla. Kun taloudelliset resurssit ovat niukat, valintamahdollisuuksien tarjoaminen tulee olla inhimillisesti ja hoidollisesti perusteltuja ja niille tarvitaan päätöksenteossa hintalappu.

5 5 Järjestämisintressi Vastuu kansalaisten hyvinvoinnista on julkisella vallalla. Palveluita tuottavat kunnat ja niiden liittoumat, yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja ns. kolmas sektori. Kaikilla niillä voi olla omia painotuksiaan vaihtoehtoisuuden toteuttamiseen. Yksi yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä on ollut kysymys markkinoiden merkityksestä ja markkinoistumisen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhtäältä on korostettu valinnanvapauden teemoja, toisaalta sitä kuinka markkinat ratkaisevat kuntatalouden ongelmat. Markkinat eivät automaattisesti lisää kaikille valinnanmahdollisuuksia eivätkä ratkaise kuntatalouden ongelmia. Palveluiden tuottajakysymys ei välttämättä ole yhtä kuin palveluiden sisällöllinen vaihtoehtoisuus. Toki taannoin käyty keskustelu työterveyshuollon yrityksistä osoitti, että yrityksen kotimaisuuttakin voidaan pitää tärkeänä arvona. Valinnan mahdollisuuksien osalta on syytä lainsäädännöstä nostaa erityisesti esille hankintalainsäädäntö. Järjestöjen palvelutoiminnan yhtenä ideana on ollut tuoda kansalaislähtöisesti vaihtoehtoisia palveluita. Taitamaton kilpailutus saattaa tuhota palveluiden diversiteetin niin, että asiakkaalla ei ole enää mahdollista valita yhtään mitään. Jäljellä on vain kilpailutettu ydinpalvelu. Suomessa hankintalainsäädäntöä on tulkittu niin tiukasti, että em. järjestöjen vaihtoehtoisia malleja on ajettu ahtaalle. Ei ole tunnistettu esimerkiksi vapaaehtoistyön merkitystä palveluiden täydentäjänä. Taitava kilpailutus tai viisas kilpailutuksen rajaus tuo esiin vaihtoehdot ja rikkaudet. Näin voidaan edistää tarkoituksenmukaista palveludiversiteettiä eli samalla valinnan mahdollisuuksia. Vaihtoehtojen mahdollistaminen palvelujärjestelmästä voi luonnollisesti kalliisti toteutettuna raunioittaa järjestämisen mahdollisuudet, mutta parhaimmillaan se estää monopoliasemassa olevien palveluiden jäykistymisen ja muuttumisen organisaatiokeskeisiksi asiakaskeskeisyyden sijasta. Suomessa yli sata kuntaa on ottanut käyttöön palvelusetelin ja saman verran on niitä kuntia, jotka harkitsevat sen käyttöönottoa. Palvelusetelin on katsottu lisäävän valinnanmahdollisuuksia ja vaikuttavan palveluiden laatuun. Heikkouksina on nähty hoitoketjujen katkeaminen, vaikeimpien asiakkaiden syrjiminen ja rikkaiden suosiminen seteli kun ei aina korvaa koko maksua. Henkilökohtainen budjetointi on usein jo lähtökohtaisesti määritelty keinoksi lisätä sosiaalipalvelujen käyttäjien valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kansalainen saa palvelujen käyttäjänä määrittelyvallan siitä, millainen tuki ja millaiset palvelut häntä parhaiten palvelevat. Huomenna tässä saman nimisessä seminaarissa käsitellään sekä henkilökohtaista budjetointia että valinnanvapautta Järjestämisintressien toteuttamisessa avainasioita on tiedon ja osaamisen kehittyminen. Kun korkeakoulujen kehittämisessä on viisaasti viime aikoina painotettu strategista profiloitumista, korkeakoulujen tulisi valita myös sisällöllisesti erilaisia vaihtoehtoisia kehittämisalueita. Ammattihenkilöstöllä on oltava toki yhteinen perusosaaminen.

6 6 Intressien yhteensovitusta Kansalaisen kannalta on syytä eritellä kaksi päävalinnan ulottuvuutta. Ensimmäinen liittyy palveluun, toinen sisältöön. Palvelussa korostuvat palvelun saatavuus, palvelun nopeus, asiakkaan hyvä informointi, jatkuva yhteys ja tiedonkulku, palvelun taso ja laatu. Sisällöllisiä valintoja voi tapahtua niin, että eri palveluyksiköt edustavat erilaisia vaihtoehtoja tai että yhdessä ja samassa palvelussa tarjotaan erilaisia hoitovaihtoehtoja. Palveluiden suunnittelua vaivaa usein kaksi perusongelmaa. Niitä suunnittelevat ihmiset, jotka osaavat kohtuullisen hyvin itse suunnistaa sosiaali- ja terveydenhuollon viidakossa. Toiseksi palvelut ajatellaan usein järjestelmän ehdoilla, ei hädässä tai akuutissa pulassa olevan ihmisen ehdoilla. Näillä väitteillä en tarkoita, että fiksut työntekijät ajattelevat jotenkin katalasti. Se on vain perinne, jota vahvistaa taustalla oleva organisaatio. Keroputaan malli ja monet sille rinnasteiset kokeilut lähtevät palveluiden ja ihmisten saumakohdan, tartuntapinnan uudelleenajattelusta. Keroputaan malli on osoittanut, että uudelleenajattelulla voidaan ottaa käyttöön myös arjen voimavarat, lähipiiri, siinä ympäristössä, missä ihminen elää ja missä ongelmat ovat kehittyneet. Palvelussa ei tarjota vain yhtä ratkaisumallia, vaan asiakasta ja hänen lähipiiriään kuunnellen tuodaan tarjolle soveltuvia ratkaisuja. Teknologia on nyt avainasemassa. Se voi sekä mahdollistaa lukuisten intressien ja intressiryppäiden toteutumisen että myös estää ja jopa romuttaa monien tavoitteiden saavuttamisen. Teknologiasta nostaisin äärimmäisen tärkeäksi osa-alueeksi tietojärjestelmät. Tietojärjestelmien kehitys on avainasemassa. Palvelevatko ne tietojärjestelmiä itseään, organisaatioita vai aidosti kansalaisten asiakasja palveluprosesseja? Sekä tietojärjestelmiä että verkkopalveluita on mahdollista kehittää niin, että palveluprosessit tulisivat kansalaislähtöisiksi, johdonmukaisiksi, nopeiksi ja kustannustehokkaiksi. Meillä on jo erinomaisia esimerkkejä toimivista palveluista, joissa niin kansalaisella kuin hoitavilla henkilöillä on pääsy häntä koskeviin tietoihin ja joissa tietotekniikka auttaa asiakasprosessin etenemistä. Koko järjestelmä on kuitenkin sekava ja yhteen sopimaton. Toimivalla järjestelmällä voitaisiin ottaa nykyistä paremmin eri toimijatahojen palveluiden joustava käyttö, jolloin myös valinnanmahdollisuudet lisääntyisivät. Toinen ulottuvuus liittyy palvelun, ja erityisesti hoidon, sisältöön. Esimerkiksi joidenkin syöpien, mielenterveysongelmien tai riippuvuusongelmien hoidossa voi olla hyvinkin erilaisia koulukuntia ja hoitovaihtoehtoja. Yhteiskunnan etu on, että järjestelmät toimivat mahdollisimman paljon ennaltaehkäisevästi ja kokonaistaloudellisesti. Näiden sisällä ja rinnalla on kysymys etiikasta ja ihmisen arvokkuudesta. Intressien arviointia Valinnan mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista käydään pohdintaa tilanteessa, jossa julkinen talous painiskelee kestävyysvajeen kanssa, kansa jakautuu niihin joilla on tuloja ja varallisuutta ja niihin, joilla niitä ei ole, ja jossa lääketiede luo aivan uusia joskin usein kalliita mahdollisuuksia hoitaa.

7 7 Puheenvuoroni alussa valitsin mielestäni neljä keskeistä intressiä tai intressirypästä, joiden valossa voidaan tarkastella palvelujärjestelmien kehittymistä ja uudistamista valinnanmahdollisuuksien kannalta. Luonnostelen seuraavassa eettisiä väittämiä ratkaisujen pohjaksi: 1. Keskeisenä tavoitteena tulee olla yhdenvertaisten, laadukkaiden palveluiden rakentaminen kaikille kansalaisille. 2. Kun kansalaisten perusoikeudet tai ongelman luonne edellyttävät ja kun se on koko järjestelmän tuloksellisuuden kannalta mielekästä, tulee huolehtia vaihtoehtoisten palveluiden järjestämisestä tai mahdollistamisesta. 3. Maku- ja mieltymystekijöihin perustuvia näkökohtia ei voida sivuuttaa modernissa yhteiskunnassa, mutta niissä kuluttajakansalaisten tulee kantaa itse rahoitusvastuu. On huomattava, että edellä mainittu toinen periaate nousee monilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla niin vahvaksi, että se määrittelee tavan, jolla ensimmäinen periaate toteutetaan. Ohjenuorana tulee olla käyttäjälähtöisyyden edistäminen kaikissa palveluissa. Se on omiaan vähentämään turhien ja kalliiden rinnakkaispalveluiden ja -järjestelmien rakentamista. Voimavarat voidaan suunnata aidosti tarpeellisten vaihtoehtojen luomiseen. Kun tänään jatkossa keskustelemme tässä seminaarissa lapsiperheiden valinnanvapaudesta, liikutaan väittämän 2 alueella Puhelin

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi 1 Lyhyesti seuraavista aiheista Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapautta Palveluvaaka.fi ja sen ideologinen perusta 2

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Lapin digiaika -seminaari Sodankylä

Lapin digiaika -seminaari Sodankylä Lapin digiaika -seminaari Sodankylä 27.4.2017 Hankkeen perustiedot Aikataulu: 1.9.2014 30.8.2017 Toimintalinja: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite: Tutkimus-, osaamis-

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2012 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 5.4.2012 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja 10.2.2017 Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo 1 Neljä erilaista valinnanvapautta Erikoissairaanhoito Asumispalvelut ja kotihoito

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot