Valinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet Rehtori, YTT Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet Rehtori, YTT Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 1 Sosiaali- ja terveysturvan päivät Seinäjoki klo 15 Seinäjoki Areena, Seinäjoki Valinnan mahdollisuudet ja mahdottomuudet Rehtori, YTT Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon laajempi ja syvällisempi kysymys kuin vaikkapa palveluseteli tai liikkuvuusdirektiivi. Kysymys on koko järjestelmästä ja sen toimintatavasta. Vapauden teemaa on laajasti käsitelty niin filosofiassa kuin yhteiskuntapolitiikassakin (ks. yleisanalyysi esim. Kainulainen 1995). Perustellusti voidaan tarkastella rinnakkain vaikkapa vapauksien merkitystä korostavaa John Rawlsia ja vapausperiaatteiden ensisijaisuutta nälänhädän maailmassa kyseenalaistavaa Amartya Seniä (Kangas 2013). Osa hyvinvointivaltiokriitiikistä kohdistuu siihen, että hyvinvointivaltio järjestelmänä rajaa yksilönvapauksia ja jopa lannistaa yksilön. Tässä esityksessä en mene tähän taustakeskusteluun, vaan valinnanmahdollisuuksia voidaan tarkastella myös erilaisten intressien kautta keskellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä käytävää keskustelua. Palveluiden järjestämistä voidaan tarkastella kansalaisen (kuluttajan/käyttäjän/potilaan/ asiakkaan) intressistä, sosiaali- ja terveyspoliittisesta (hoidon/palvelun saatavuuden, vaikuttavuuden, tuloksellisuuden, tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja hyödyllisyyden) intressistä, palveluiden rahoituksen (verotus, julkinen vakuutus, yksityinen vakuutus, itse maksaminen/omavastuut) ja niihin liittyvistä taloudellisista intresseistä (fiskaaliset, kuntataloudelliset, yksityisen voitontavoittelun, kansalaisten omavastuun) käsin sekä järjestämisen intressistä (yhtäältä julkinen, järjestöllinen/osuustoiminnallinen, yksityinen, toisaalta kysymys osaavasta työvoimasta ja sen saatavuudesta/kohdentumisesta) käsin. Monia muitakin näkökulmia on, mutta valitsin nämä. Esimerkiksi lasten päivähoitoon liittyvään valinnanvapauskeskusteluun liittyy em. lisäksi työvoimapoliittisia, pedagogisia ja ideologisia intressejä ja sen myötä kiistoja. Koko valinnanvapausproblematiikka sisältyy käytyyn keskusteluun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Poliittisessa päätöksenteossa on sovitettava yhteen em. intressit ja sen lisäksi kuntalainsäädäntö ja ennen kaikkea perustuslain vaatimukset sekä prosessin että lopputuleman kannalta. Valintatematiikka on noussut esille sekä EU- että kansallisen lainsäädännön uudistuksissa. Vuonna 2011 hyväksytty potilaiden liikkuvuusdirektiivi lähtee siitä, että EU-kansalaisilla on oikeus saada hoi-

2 2 toa toisessa EU-jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Toistaiseksi tämän oikeuden käyttö ei ole merkittävää, mutta mikäli kansallisilla järjestelmillä on laatuja läpäisyeroja, sen merkitys kasvaa. Suomessa uuden terveydenhuoltolain myötä vapaus valita hoitopaikka ja hoitohenkilöstö laajenee ensi vuoden alusta. Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Potilas valitsee ensin aseman ja sen sisällä ammattihenkilön tarkoituksenmukaisuuden rajoissa. Sosiaalihuollossa ei vastaavaa vapautta ole. Kansalaisintressi Kansalaisuus merkitsee yhteisön jäsenyyttä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Suomen kansalaisuus saadaan joko syntymällä suomalaiseksi tai hakemuksesta. Maastrichtin sopimus toi suomalaisille myös EU-kansalaisuuden. Kuluttajakansalaisuudessa kyse on ennen kaikkea siitä, että kuluttaja-asenne tunkeutuu alati uusille elämän osa-alueille (Halava & Pantzar 2010). Painopiste on yksilön oikeuksissa, ei yhteisöllisyydessä. Meneillään oleva kulttuurinen muutos on suuri. Kansalaisista on tullut aikaisempaa enemmän kuluttajakansalaisia, jotka edellyttävät ja vaativat valinnanmahdollisuuksia, palvelua ja laatua. Työterveyshuollon ohituskanava totuttaa siihen ja taloudellisen vaurauden lisääntyminen mahdollistaa sen. Kansalaiset ovat kuitenkin varsin eriarvoisia. Toisille valinnat ovat mahdollisia, toisille mahdottomia. Kun tytär tai poika varaa nokkelasti netistä ajan työterveyslääkärille jopa samalle päivälle, ikääntyvä vanhempi soittelee varattua tuuttaavaan numeroon mahdollisuutta päästä edes viikkojen päästä kunnalliselle puolelle lääkäriin. Näin se on jo osa sukupolvikysymystä. Taloudellinen eriarvoistuminen johtaa terveyserojen kasvuun ainakin kahta tietä. Toinen liittyy terveimpiin elämäntapoihin, toinen mahdollisuuksiin saada nopeasti tarvittaessa hoitoa ja apua. Yhteiskunnan monikulttuuristuminen tuo myös omat haasteensa kansalaisuuden toteutumiseen. Yhtäältä meillä on mahdollisuus kehittää kulttuurisensitiivisyyttä ja toisaalta vaara edesauttaa erillisten saarekkeiden muodostumista. Kovin kulttuurisensitiivisiä me emme osaa olla aina edes kantasuomalaisille: Joissakin palveluissa on ylivoimaisen vaikeaa järjestää hartaus- ja sielunhoitopalveluita tavalliselle suomalaiselle, uskonnolliselle ihmiselle. Sosiaalityön yhtä hyvin kuin terveydenhuollonkin haasteena on ollut pitää asiakasta subjektina (vs. kansalaisena) eikä vain objektina tai asiakkaana. Mitä haavoittuvammassa asemassa ihminen on, sitä enemmän tulee huolehtia siitä, että hänellä on mahdollisuudet olla oman elämänsä subjekti palveluissakin. Perustavana näkökulmaerona pidän tässä esityksessä sitä, että korostamalla kansalaisuutta puhumme hyvinvointivaltion kaikkien kansalaisten oikeuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaa-

3 3 liseen turvaan. Tähän liittyy oleellisena osana kysymys ihmisen autonomiasta ja kansalaisuuden vahvistamisesta. Valinnanvapaus tukee yksilön kasvua täysivaltaisuuteen omassa elämässä ja vastuuseen toisista yhteisöissään. Korostamalla taas kuluttajakansalaisuutta painopiste on niin ikään yksilön valinnanmahdollisuuksista, mutta painopiste on enemmänkin yksilössä itsessään ja hänen tarpeentyydytyksessään. Tämän kategorian perusteluilla perustellaan myös taloudellisen toimeliaisuuden kasvua. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset eivät ole niin oleellisen tärkeitä. Hyvin saman tyyppinenkin valinnanvapauden lisääminen voidaan perustella ideologisesti hyvin vastakkaisilta suunnilta. Kansalaisen kannalta on tarkasteltava negatiivisia vapausulottuvuuksia (ettei mikään rajoita hänen mahdollisuuksiaan valita ihmisoikeudet, poliittiset oikeudet) ja positiivisia vapausulottuvuuksia (vs. hyvinvointioikeuksia, jotka mahdollistavat tasavertaiseen kansalaisuuteen ja ihmisyyden toteutumiseen oikeudet tarpeentyydytykseen ja osallisuuteen). Politiikkaintressi Politiikkaintressillä en tarkoita tässä nyt vain puolueiden kiistoja kunta- ja sote-uudistuksista, vaikka poliittiset puolueet ratkaisevatkin rahoituksen ja tavan, joilla yhteisesti hyväksyttyjä, jopa perustuslaillisia yhteiskunnallisia tavoitteita toteutetaan. Sosiaali- ja terveyspoliittisista intresseistä oleellisimmat liittyvät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuteen. Mutta nämä intressit saatetaan perustellusti liittää vaikkapa talouteen esimerkiksi työurien pitenemistavoitteen kautta. Kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeessa eli Kaste-hankkeessa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1) tavoitteet on tiivistetty näin: Kaste-ohjelman tavoitteena on, että 1. hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt 2. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat Valtioneuvoston hyväksymässä ohjelmassa yleistavoitteeksi todetaan se, että [J]atkuvasti kehittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmät ja asiakkaiden valinnanvapaus ja liikkuvuus edellyttävät palvelujärjestelmältä yhä parempaa toimivuutta. Sisällöissä ei palata tähän valinnanvapauden toteutumiseen. Voidaan ajatella, että hyvin toimiva järjestelmä tai mainittu asiakaslähtöisyys sisältää implisiittisesti mahdollisuutta myös tarkoituksenmukaiseen valinnanvapauteen.

4 4 Hallitusohjelman (2011) peruspainopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisessa saatavuudessa, mutta mm. terveyspalveluissa ja kuntapalveluiden uudistuksessa puhutaan valinnanvapaudesta. Politiikkaintressin suuria haasteita on kysymys siitä, kyetäänkö uudistuksilla luomaan järjestelmä, joka alkaisi kaventaa terveyseroja. Tällöin valinnanmahdollisuuksien lisääminen joillekin ryhmille saattaa merkitä sitä, että joidenkin toisten ryhmien palvelut jätetään vähemmälle huomiolle. Rahoitus- ja talousintressi Sote-uudistuksen tiimellyksessä yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt sen ydinkysymys: Kysymys rahoituksesta. Pari viikkoa sitten (31.7.) Helsingin Sanomat nosti sen esiin. HS:n mukaan koko ajan on tapahtumassa siirtymä vakuutuspohjaiseen yksityislääkärijärjestelmään. Syynä on sekava ja ristiriitainen rahoitusmalli, joka jälleen kerran on jätetty uudistusten ulkopuolelle. Järjestelmän ydinkysymyksen jahkailu on erottanut Suomen pohjoismaisesta perheestä. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Kuntoutuksen ja lääkehoidon osalta rahoitusvastuita niin ikään on tarkoitus selkiyttää. Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa taloudellinen ja tehokas, mutta monimutkainen rahoitusjärjestelmä on vienyt sen ajelehtivaan kehitykseen. Professori Heikki Hiilamo (HS ) tiivisti näin: Suomen kunnallinen terveyspalvelujärjestelmä ei ole kummallisuus vain länsimaissa vaan ylipäätään koko maailmassa. Tyhjältä pöydältä terveyspalvelujärjestelmiä suunnittelevat maat ovat siirtyneet ja siirtymässä poikkeuksetta kansalliseen ja julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään. Keskusteluissa on ollut esillä rahoitustahojen monitahoisuudesta nouseva osaoptimointi. Mutta mielessä on pidettävä myös eri toimijoiden erilaiset logiikat: Yritysten legitiimi tavoite on voitontavoittelu, mutta on poliittinen kysymys, annetaanko sen hallita ihmisten keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Yksityisistä terveyspalveluista merkittävä osa rahoitetaan julkisella tuella ja lakisääteisesti työnantajien korvauksilla. Sosiaali- ja terveyspalveluita rahoitetaan verotuksen, julkisten vakuutusten, yksityisten vakuutusten ja asiakasmaksujen kautta. Kansalaisten varallisuuden käyttöä hoivan kustannuksiin on kiistelty. Tarvitaan siis ensinnäkin iso periaatteellinen muutos rahojen ohjauksessa. Tämä muutos voidaan jopa hoitaa niin, että kuten Hiilamo osoitti kansalaisten valinnanvapautta voidaan lisätä. Toiseksi tarvitaan sosiaali- ja terveystaloustieteen kehittämistä, jossa Diak on osaltaan ollut vahvasti mukana. Se nousee arvoon arvaamattomaan, kun pitää luoda kokonaiskäsitys taloudellisesta tehokkuudesta, tuottavuudesta, sosiaali- ja terveyspoliittisten päämäärien saavuttamisesta ja inhimillisyydestä eri toiminnoissa ja eri osa-alueilla. Kun taloudelliset resurssit ovat niukat, valintamahdollisuuksien tarjoaminen tulee olla inhimillisesti ja hoidollisesti perusteltuja ja niille tarvitaan päätöksenteossa hintalappu.

5 5 Järjestämisintressi Vastuu kansalaisten hyvinvoinnista on julkisella vallalla. Palveluita tuottavat kunnat ja niiden liittoumat, yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja ns. kolmas sektori. Kaikilla niillä voi olla omia painotuksiaan vaihtoehtoisuuden toteuttamiseen. Yksi yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä on ollut kysymys markkinoiden merkityksestä ja markkinoistumisen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhtäältä on korostettu valinnanvapauden teemoja, toisaalta sitä kuinka markkinat ratkaisevat kuntatalouden ongelmat. Markkinat eivät automaattisesti lisää kaikille valinnanmahdollisuuksia eivätkä ratkaise kuntatalouden ongelmia. Palveluiden tuottajakysymys ei välttämättä ole yhtä kuin palveluiden sisällöllinen vaihtoehtoisuus. Toki taannoin käyty keskustelu työterveyshuollon yrityksistä osoitti, että yrityksen kotimaisuuttakin voidaan pitää tärkeänä arvona. Valinnan mahdollisuuksien osalta on syytä lainsäädännöstä nostaa erityisesti esille hankintalainsäädäntö. Järjestöjen palvelutoiminnan yhtenä ideana on ollut tuoda kansalaislähtöisesti vaihtoehtoisia palveluita. Taitamaton kilpailutus saattaa tuhota palveluiden diversiteetin niin, että asiakkaalla ei ole enää mahdollista valita yhtään mitään. Jäljellä on vain kilpailutettu ydinpalvelu. Suomessa hankintalainsäädäntöä on tulkittu niin tiukasti, että em. järjestöjen vaihtoehtoisia malleja on ajettu ahtaalle. Ei ole tunnistettu esimerkiksi vapaaehtoistyön merkitystä palveluiden täydentäjänä. Taitava kilpailutus tai viisas kilpailutuksen rajaus tuo esiin vaihtoehdot ja rikkaudet. Näin voidaan edistää tarkoituksenmukaista palveludiversiteettiä eli samalla valinnan mahdollisuuksia. Vaihtoehtojen mahdollistaminen palvelujärjestelmästä voi luonnollisesti kalliisti toteutettuna raunioittaa järjestämisen mahdollisuudet, mutta parhaimmillaan se estää monopoliasemassa olevien palveluiden jäykistymisen ja muuttumisen organisaatiokeskeisiksi asiakaskeskeisyyden sijasta. Suomessa yli sata kuntaa on ottanut käyttöön palvelusetelin ja saman verran on niitä kuntia, jotka harkitsevat sen käyttöönottoa. Palvelusetelin on katsottu lisäävän valinnanmahdollisuuksia ja vaikuttavan palveluiden laatuun. Heikkouksina on nähty hoitoketjujen katkeaminen, vaikeimpien asiakkaiden syrjiminen ja rikkaiden suosiminen seteli kun ei aina korvaa koko maksua. Henkilökohtainen budjetointi on usein jo lähtökohtaisesti määritelty keinoksi lisätä sosiaalipalvelujen käyttäjien valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kansalainen saa palvelujen käyttäjänä määrittelyvallan siitä, millainen tuki ja millaiset palvelut häntä parhaiten palvelevat. Huomenna tässä saman nimisessä seminaarissa käsitellään sekä henkilökohtaista budjetointia että valinnanvapautta Järjestämisintressien toteuttamisessa avainasioita on tiedon ja osaamisen kehittyminen. Kun korkeakoulujen kehittämisessä on viisaasti viime aikoina painotettu strategista profiloitumista, korkeakoulujen tulisi valita myös sisällöllisesti erilaisia vaihtoehtoisia kehittämisalueita. Ammattihenkilöstöllä on oltava toki yhteinen perusosaaminen.

6 6 Intressien yhteensovitusta Kansalaisen kannalta on syytä eritellä kaksi päävalinnan ulottuvuutta. Ensimmäinen liittyy palveluun, toinen sisältöön. Palvelussa korostuvat palvelun saatavuus, palvelun nopeus, asiakkaan hyvä informointi, jatkuva yhteys ja tiedonkulku, palvelun taso ja laatu. Sisällöllisiä valintoja voi tapahtua niin, että eri palveluyksiköt edustavat erilaisia vaihtoehtoja tai että yhdessä ja samassa palvelussa tarjotaan erilaisia hoitovaihtoehtoja. Palveluiden suunnittelua vaivaa usein kaksi perusongelmaa. Niitä suunnittelevat ihmiset, jotka osaavat kohtuullisen hyvin itse suunnistaa sosiaali- ja terveydenhuollon viidakossa. Toiseksi palvelut ajatellaan usein järjestelmän ehdoilla, ei hädässä tai akuutissa pulassa olevan ihmisen ehdoilla. Näillä väitteillä en tarkoita, että fiksut työntekijät ajattelevat jotenkin katalasti. Se on vain perinne, jota vahvistaa taustalla oleva organisaatio. Keroputaan malli ja monet sille rinnasteiset kokeilut lähtevät palveluiden ja ihmisten saumakohdan, tartuntapinnan uudelleenajattelusta. Keroputaan malli on osoittanut, että uudelleenajattelulla voidaan ottaa käyttöön myös arjen voimavarat, lähipiiri, siinä ympäristössä, missä ihminen elää ja missä ongelmat ovat kehittyneet. Palvelussa ei tarjota vain yhtä ratkaisumallia, vaan asiakasta ja hänen lähipiiriään kuunnellen tuodaan tarjolle soveltuvia ratkaisuja. Teknologia on nyt avainasemassa. Se voi sekä mahdollistaa lukuisten intressien ja intressiryppäiden toteutumisen että myös estää ja jopa romuttaa monien tavoitteiden saavuttamisen. Teknologiasta nostaisin äärimmäisen tärkeäksi osa-alueeksi tietojärjestelmät. Tietojärjestelmien kehitys on avainasemassa. Palvelevatko ne tietojärjestelmiä itseään, organisaatioita vai aidosti kansalaisten asiakasja palveluprosesseja? Sekä tietojärjestelmiä että verkkopalveluita on mahdollista kehittää niin, että palveluprosessit tulisivat kansalaislähtöisiksi, johdonmukaisiksi, nopeiksi ja kustannustehokkaiksi. Meillä on jo erinomaisia esimerkkejä toimivista palveluista, joissa niin kansalaisella kuin hoitavilla henkilöillä on pääsy häntä koskeviin tietoihin ja joissa tietotekniikka auttaa asiakasprosessin etenemistä. Koko järjestelmä on kuitenkin sekava ja yhteen sopimaton. Toimivalla järjestelmällä voitaisiin ottaa nykyistä paremmin eri toimijatahojen palveluiden joustava käyttö, jolloin myös valinnanmahdollisuudet lisääntyisivät. Toinen ulottuvuus liittyy palvelun, ja erityisesti hoidon, sisältöön. Esimerkiksi joidenkin syöpien, mielenterveysongelmien tai riippuvuusongelmien hoidossa voi olla hyvinkin erilaisia koulukuntia ja hoitovaihtoehtoja. Yhteiskunnan etu on, että järjestelmät toimivat mahdollisimman paljon ennaltaehkäisevästi ja kokonaistaloudellisesti. Näiden sisällä ja rinnalla on kysymys etiikasta ja ihmisen arvokkuudesta. Intressien arviointia Valinnan mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista käydään pohdintaa tilanteessa, jossa julkinen talous painiskelee kestävyysvajeen kanssa, kansa jakautuu niihin joilla on tuloja ja varallisuutta ja niihin, joilla niitä ei ole, ja jossa lääketiede luo aivan uusia joskin usein kalliita mahdollisuuksia hoitaa.

7 7 Puheenvuoroni alussa valitsin mielestäni neljä keskeistä intressiä tai intressirypästä, joiden valossa voidaan tarkastella palvelujärjestelmien kehittymistä ja uudistamista valinnanmahdollisuuksien kannalta. Luonnostelen seuraavassa eettisiä väittämiä ratkaisujen pohjaksi: 1. Keskeisenä tavoitteena tulee olla yhdenvertaisten, laadukkaiden palveluiden rakentaminen kaikille kansalaisille. 2. Kun kansalaisten perusoikeudet tai ongelman luonne edellyttävät ja kun se on koko järjestelmän tuloksellisuuden kannalta mielekästä, tulee huolehtia vaihtoehtoisten palveluiden järjestämisestä tai mahdollistamisesta. 3. Maku- ja mieltymystekijöihin perustuvia näkökohtia ei voida sivuuttaa modernissa yhteiskunnassa, mutta niissä kuluttajakansalaisten tulee kantaa itse rahoitusvastuu. On huomattava, että edellä mainittu toinen periaate nousee monilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla niin vahvaksi, että se määrittelee tavan, jolla ensimmäinen periaate toteutetaan. Ohjenuorana tulee olla käyttäjälähtöisyyden edistäminen kaikissa palveluissa. Se on omiaan vähentämään turhien ja kalliiden rinnakkaispalveluiden ja -järjestelmien rakentamista. Voimavarat voidaan suunnata aidosti tarpeellisten vaihtoehtojen luomiseen. Kun tänään jatkossa keskustelemme tässä seminaarissa lapsiperheiden valinnanvapaudesta, liikutaan väittämän 2 alueella Puhelin

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

2012-2015. www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi

2012-2015. www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi Me sinä, minä rakennamme turvallisen ympäristön yhdessä, osana yhteistä elämänpiiriämme, yhteisöämme. 2012-2015 www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi AVAUS: Hyvinvoinnin tarjotin Hyvinvoinnin ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut HYVÄ-aluefoorum Helsinki, 3.11.2009 Tekes sote-palvelujen kehittämisessä Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015 Copyrigh Tekes Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot