Tietoja kuntien jätehuollosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoja kuntien jätehuollosta"

Transkriptio

1 Mynttinen Marjut, Paajanen Seija Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2002 ISBN Suomen Kuntaliitto 2002

2 3 Sisältö Taustaa 5 Kuntien jätehuoltokyselyn 2002 vastauksista laadittu yhteenveto 7 Sammandrag av svaren på kommunernas avfallshanteringsförfrågan Yleistä Jätteenkäsittely- ja hyödyntämispaikat tai -laitokset Sekajätteen kuljetusten järjestäminen Jätemaksut tammikuussa Käsittelymaksut Keräilyvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut Jätemaksujen laskuttaminen SER-tuotteiden vastaanotto- yms. palvelujen tarjoamismahdollisuudet Kokemusperäistä tietoa keräysvälineiden sisältämistä jätemääristä ja jätteiden ominaispainoista Jätteen lajittelumääräykset, jotka koskevat jätteen syntypaikalla lajittelua Ongelmia tuottajavastuulle säädettyjen jätteiden talteenotossa ja hyödyntämisessä Valvonnan ongelmia Kunnan jätepoliittisen ohjelman laatiminen Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, YTV, kuntayhtymät, liikelaitokset 48 Liitteet Liite 1a Yhdyskuntajätteen kaatopaikat 51 Liite 1b Biojätteen käsittelypaikat 56 Liite 1c Lietteiden ja muiden nestemäisten jätteiden käsittelypaikat 59 Liite 1d Polttokelpoisen jätteen valmistuslaitokset 66 Liite 1e Polttokelpoisen jätteen hyödyntämislaitokset 68 Liite 1f Jätteiden lajittelulaitokset 70 Liite 2 Sekajätteen kuljetusten järjestäminen 72 Liite 3 Jätteenkäsittelymaksut Y1-Y4, biojäte, erityisjäte, sakokaivoliete 78 Liite 4 Eko-, hyöty- ja palvelumaksut 84 Liite 5 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 86 Liite 6a Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jääkaapit ja pakastimet 89 Liite 6b Sähkö- ja eletroniikkaromusta perittyjä vastaanottomaksuja 93 Liite 7 Huonekaluista perittyjä jätemaksuja 96 Liite 8 Lietteiden käsittelymaksuja 98 Liite 9 Jätteenkäsittelymaksuja jätelajeittain, tuotteittain ym. 100 Liite 10 Keräilyvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, sopimusperusteinen jätteenkuljetus 120 Liite 11 Keräilyvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, kunnan järjestämä jätteenkuljetus 124

3 4 Liite 12 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 126 Liite 13 Kokemusperäistä tietoa keräysvälineiden sisältämistä jätemääristä ja jätteiden ominaispainoista 130 Liite 14 Kunnan jätepoliittisen ohjelman laatiminen 132 Liite 15 Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, YTV, kuntayhtymät ja liikelaitokset 134 Liite 16 Kyselylomake 139 Liite 17 Enkät 147

4 5 Taustaa Suomen Kuntaliitto on jo 1980-luvulta lähtien selvittänyt lähes vuosittain kuntien jätehuoltoon liittyviä asioita kunnille ja kuntien jätehuoltoyhtiöille lähetetyillä jätehuoltokyselyillä. Kyselyillä on koottu tietoja toimintojen kehittämisessä ja vertailussa hyödynnettäväksi. Ylensä on kysytty ainakin jätemaksuihin, jätteiden kuljetuksiin, jätehuoltoyhteistyöhön ja jätehuoltomääräyksiin liittyviä asioita. Kyselyn sisältö on kuitenkin vaihdellut vuosittain. Kyselyyn saaduista vastauksista on laadittu yhteenvetoraportti, jossa on sekä kuntakohtaisia tietoja että valtakunnallisia. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna kyselyn vastauksista laadittu yhteenveto ja kuntakohtaiset tiedot löytyvät netistä, osoitteesta: Sieltä sen voivat kaikki halukkaat tulostaa omaan käyttöönsä. Yhteenvedon "Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely 2002" (tilausnumero ) voi myös tilata paperiversiona hintaan 25 euroa (+pk) Kuntatalon julkaisumyynnistä, tai p. (09) tai fax (09) Jätehuoltokyselyn vastaukset on vuonna 2002 käsitellyt tutkijainsinööri Marjut Mynttinen ja vastausten perusteella laaditun katsauksen kuntien jätehuoltoon on laatinut ympäristöinsinööri Seija Paajanen. Kiitos kyselyyn vastanneille. Yhteenvedosta toivotaan olevan hyötyä toimintoja kehitettäessä ja niitä vertailtaessa.

5 6

6 7 Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2002 Kuntien jätehuoltokyselyn 2002 vastauksista laadittu yhteenveto Talvella 2002 toteutettuun jätehuoltokyselyyn saatiin vastauksia 192 kunnasta, 23 alueellisesta jätehuoltoyhtiöstä, kahdesta kuntayhtymästä ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalta YTV:ltä. Kaikkiaan tiedot koskevat 378 kuntaa. Kaatopaikkojen lukumäärä noin 100 Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja oli vuoden 2002 alussa kyselyyn vastanneissa kunnissa 84. Muissa kunnissa oli edellisenä vuonna noin 20 kaatopaikkaa, joten kaatopaikkojen kokonaismäärän voidaan arvioida olevan noin 100. Kaatopaikoista on noin 70 % usean kunnan yhteiskäytössä ja niille toimitetaan jätteitä keskimäärin runsaasta viidestä kunnasta. Enimmillään yhdelle kaatopaikalle toimitetaan jätteitä 23 kunnasta. Joistakin kunnista toimitetaan jätteitä useille kaatopaikoille. Kaatopaikkojen määrä on laskenut kuluneen vuoden aikana samaa tahtia kuin koko 1990-luvun ajan eli 60-70:llä. Biojätteen käsittelypaikkoja on noin 43 ja lietteiden ja muiden nestemäisten jätteiden käsittelypaikkoja 126. Polttokelpoisen jätteen valmistus- ja hyödyntämislaitoksia oli kumpiakin alle 30. Erilaisia lajittelulaitoksia on 27 ja niille toimitetaan jätteitä lähes 100 kunnasta. Kunta yhä useammin jätteenkuljetusten kilpailuttajana Jätteenkuljetukset voidaan järjestää joko kunnan järjestämänä tai sopimusperusteisena. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuljetusten kilpailuttamisesta huolehtii kunta ja sopimusperusteisessa kuntalaiset itse. Jätteet noudetaan joko kiinteistöiltä tai alueellisista keräyspisteistä, joihin kunta on määrännyt ne toimitettaviksi. Noin 40 % asukkaista asuu kunnissa, joissa on kokonaan sopimusperusteinen jätteenkuljetus ja 22 % kunnissa, joissa on kokonaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Muissa kunnissa, joita on lähes 100, on molempia kuljetusjärjestelmiä. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osuus on lisääntymässä. 40 kunnassa ollaan siirtymässä sopimusperusteisesta kuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Yhdessä kunnassa ollaan siirtymässä kunnan järjestämästä sopimusperusteiseen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetukset kilpailutettiin keskimäärin runsaan 4 vuoden välein, yleisimmin 5 vuoden välein. Yhdyskuntajätteen painoon perustuva käsittelymaksu oli noussut vuodessa 14 %. Yhdyskuntajätteen käsittelymaksut vaihtelevat suuresti, mutta ovat tilavuusperusteisten maksujen osalta ovat keskimäärin 14,65 euroa/m 3 (arvonlisäveroineen 17,90 euroa/m 3 ) ja

7 8 painoperusteisten osalta 57,46 euroa/t (arvonlisäveroineen 70,00 euroa/t). Painoperusteiset, puristinlaittein varustetussa jäteautossa kuljetetusta jätteestä perityt käsittelymaksut vaihtelivat noin 29 ja 155 euron välillä (sis. alv). Lajittelemattomasta yhdyskuntajätteestä laskutettiin korkeimmillaan lähes 250 euroa/t. Jätemaksut muodostuvat nykyään useista eri maksuista. Käsittely- ja kuljetusmaksujen lisäksi käytössä on eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksuja 141 kunnassa. Ekomaksut, joilla katetaan lähinnä ongelma- ja hyötyjätehuollon sekä neuvonnan kustannuksia, on otettu käyttöön pääasiassa sellaisissa kunnissa, joissa ei ole enää omaa kaatopaikkaa. Ekomaksun suuruus on arvonlisäveroineen keskimäärin noin 33 euroa (200 mk). Kuormakohtainen maksu, jonka suuruus on keskimäärin 10 euroa, on käytössä yli 200 kunnassa. Alueellisten keräyspisteiden käytöstä maksavat ympärivuotiset käyttäjät vuodessa keskimäärin 65 euroa (vaihteluväli 53,50 75,00 euroa) ja kesämökkiläiset 35 euroa (vaihteluväli 33,80 36,20 euroa). Kompostointi laskee maksua %. Käsittelymaksu on määrätty astiakohtaisena lähes 100 kunnassa. Perheen vuotuinen jätemaksu keskimäärin 130 euroa Vuotuinen omakotitalossa asuvan perheen keskimääräinen jätemaksu on arvonlisäveroineen noin 130 euroa (785 mk), kun kiinteistöllä on yksi, joka toinen viikko tyhjennettävä 240 litran jäteastia. Kompostoivan kiinteistön vastaava maksu on 113 euroa. Mikäli kiinteistön biojätteet kuljetetaan erilliskeräyksessä, nousee vuotuinen maksu 290 euroon. Maksujen vaihtelut ovat suuria riippuen mm. kuljetusmatkan pituudesta, kilpailutilanteesta ja kaatopaikkamaksujen suuruudesta. Jätemaksuja on määrätty myös laite-, tavara- tai ainekohtaisina. Esimerkiksi jääkaapeista laskutetaan keskimäärin runsaat 18 euroa, sakokaivolietteestä keskimäärin 16,50 euroa/m 3 tai 44,60 euroa/t ja asbestista keskimäärin runsaat 120 euroa/t. Kuljetuksen osuus jätemaksuista edelleen yli puolet Jätteenkuljetusmaksut vaihtelevat kuljetusjärjestelmästä, kilpailuttamisesta, kuljetusmatkojen pituudesta riippuen suuresti. Olosuhteiden erilaisuutta huomioimatta saattaa maksujen vertailu johtaa vääriin johtopäätöksiin. Kuljetusmaksut ovat kuitenkin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa edelleen asiakkaille halvemmat kuin sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa, joskin erot ovat pienentyneet. Esimerkiksi 240 litran jäteastian tyhjennyksestä maksetaan sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa keskimäärin 4,21 (arvonlisäveroineen 5,13) euroa ja kunnan järjestämässä 3,32 (4,05) euroa. Sopimusperusteisessa kuljetuksessa astian tyhjennyksestä maksetaan siis noin neljänneksen verran enemmän kuin kunnan järjestämässä. Kuljetuksen osuus jäteastian tyhjennysmaksussa vaihtelee välillä 1,20 5,22 euroa ja on keskimäärin runsaat 52 %. Käsittelymaksun osuus tyhjennysmaksuissa vaihtelee välillä 0,58 4,80 euroa ja on keskimäärin 27 %. Edellisen jätehuoltokyselyn (2001) jälkeen ovat kuljetuksen osuudet tyhjennysmaksuissa nousseet sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa 5-7 % ja kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa 7-13 %. Nousut selittynevät osittain kasvaneilla kuljetusmatkoilla, jotka saattavat olla jopa 100 km.

8 9 Jätemaksun laskuttajana kunta, kuljetusyrittäjä tai jätehuoltoyhtiö Jätemaksujen laskutuskäytännöt vaihtelevat riippuen siitä, onko kysymyksessä taksaan perustuva, yhtiön määräämä vai kuljetusyrittäjän kanssa sovittu maksu. Maksut laskutetaan joko kunnan, kuljetusyrittäjän tai jätehuoltoyhtiön toimesta. Yleisimmin laskuttajana on kuljetusyrittäjä, joka laskuttaa jätteentuottajalta yleensä kaatopaikanpitäjälle maksamansa käsittelymaksun ja sovitun korvauksen kuljetuksesta. Ekomaksujen laskuttamisen hoitaa yleisimmin joko kunta tai kunnan puolesta jätehuoltoyhtiö. Lähes 40 kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kunnassa kuljetusyrittäjä laskuttaa kiinteistöiltä jätemaksun, joka sisältää yrittäjälle jäävän urakkakorvauksen ja kaatopaikanpitäjälle tuloutettavan käsittelymaksun. Maksamattomien laskujen perinnästä huolehtii lähes yhtä usein joko kuljetusyrittäjä, kunta tai jätehuoltoyhtiö tahi heidän toimeksiannostaan perintätoimisto, ulosottoviranomainen tms. Kunnat valmiita tarjoamaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanottopalvelua Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto, käsittely ja hyödyntäminen on annettu 15 yhtiön alueella ja 76 kunnassa jonkun muun yhteisön tai yrityksen tehtäväksi. Suunnitteilla olevan sähkö- ja elektroniikkaromudirektiivin toimeenpanon suunnitteluun liittyen on lähes 250 kuntaa ilmoittanut olevansa valmis tarjoamaan perustettaville tuottajayhteisöille maksua vastaan laitteiden vastaanotto- ja neuvontapalvelua. Paikan ongelmajätekontille oli valmis tarjoamaan noin 200 kuntaa/yhtiötä. Myös tiloja ja esikäsittelypalvelua olisi tarjottavana runsaalla sadalla kunnalla/yhtiöllä. Jäteastian sisältämän jätemäärän arviointiperusteet hyvin erilaisia Arvioitaessa eri jäteastioiden sisältämiä jätemääriä ja niiden painoja käytetään joko kokemusperäisiä tai muita yleisiin käsityksiin perustuvia jätteen ominaispainoja. Jätemäärien arviointia joudutaan tekemään mm. silloin kun määritetään astiakohtaisia käsittelymaksuja. Useinhan toimitaan niin, että kuljetusyrittäjä maksaa kaatopaikanpitäjälle käsittelymaksun punnituksen perusteella ja laskuttaa tästä aiheutuneet kustannukset kiinteistöiltä arvioiden astioiden sisältämän jätemäärän. Kokemusperusteina tietoina kunnat mainitsivat jätesäkin painavan keskimäärin 18,4 kg (vaihtelurajat 8-30 kg), 240 litran astian sisältävän jätettä 20,9 kg (vaihtelurajat kg) ja 600 litran astian 44,5 kg (vaihtelurajat kg). Vaihtelut johtuvat mm. erilaisista lajittelumääräyksistä. Puristetun yhdyskuntajätteen painona käytettiin 308 kg/m 3 (vaihtelurajat kg/m 3 ) ja biojätteen painona 306 kg/m 3 (vaihtelurajat kg/m3). Puristamattoman yhdyskuntajätteen painona käytettiin 159 kg /m 3 (1 tieto). Vain 17 kunnassa ei ole lajittelumääräyksiä Jätehuoltomääräyksillä on yleisimmin velvoitettu lajittelemaan keräyspaperia (lähes 200 kuntaa), lasia (152 kuntaa), pahvia (149 kuntaa), metallia (147 kuntaa). Lajitteluvelvoite koskee näiden osalta kunnan kaikkia asuinkiinteistöjä noin 60 kunnassa. Myös biojätettä (108

9 10 kuntaa) ja energiajätettä (36 kuntaa), keräyskartonkia ja hyötykäyttöön kelpaavaa muovia on määrätty lajiteltaviksi syntypaikalla. Tuottajanvastuu ei toteudu pienillä paikkakunnilla Tuottajanvastuulle säädettyjen jätteiden (keräyspaperi, pakkaukset ja romurenkaat) talteenotossa ja hyödyntämisessä ilmenneistä ongelmista kertoi 151 kuntaa. Tuottajanvastuun toteutumisen ongelmina mainittiin mm. seuraavia asioita tuottajanvastuulle säädettyjä jätteitä ei kerätä pienissä kunnissa eikä haja-asutusalueilta - lasin ja muovin keräys on kallista ja jäänyt kunnan kustannettavaksi - keräyslasia ei saada puhtaana talteen - nestepakkauskartongin keräystä ei ole tarpeeksi kattavasti järjestetty - päällekkäiset maksut (maksetaan sekä kierrätysmaksu että jätemaksu samasta tuotteesta) - vastuiden määrittely jäänyt puolitiehen - vastaanottopisteitä puuttuu ja astioita tyhjennetään liian harvoin. Valvonnan ongelmina luvattomiin paikkoihin jätetyt jätteet Valvonnan ongelmina mainittiin mm. - resurssien ja ajan puute - järjestetyn jätteenkuljetuksen toimivuus ja siihen liittymisen valvonta - tyhjennysvälien noudattamatta jättäminen sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa - alueellisten keräyspisteiden luvaton käyttö - muihin luvattomiin paikkoihin jätetyt jätteet ja roskaaminen - alueellisten jätehuoltoyhtiöiden osakaskuntien valvontaviranomaisten toisistaan poikkeavat menettelytavat - osittain päällekkäiset jätelaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä romuajoneuvolaki - niiden soveltaminen on käytännössä vaikeaa - jätteiden lajittelumääräysten noudattamatta jättäminen (mm. biojätteen kertymä on todettu valvonnassa suhteettoman pieneksi monessa kiinteistössä) - lisääntyneet luvattomat kaatopaikat - jätteiden luvaton kuljettaminen yli kuntarajojen - puutteelliset asiakasrekisterit - pakkokeinojen työläys - syyllisten tavoittaminen - vapaamatkustajat - tulkinnat siitä, onko kyseessä tavara vai jäte. Kuntien jätepoliittisia ohjelmia laaditaan lähes joka kolmannessa kunnassa Kuntaliiton hallitus suositteli vuonna 2000, että kunnissa laadittaisiin jätepoliittiset ohjelmat. Jätehuollon järjestämiseen liittyviä asioita on ryhdytty käymään systemaattisesti läpi 142 kunnassa, joista 111 kuuluu johonkin jätehuoltoyhtiöön, kuntayhtymään tms. On laadittu strategioita, toimintaohjelmia ja pelisääntöpapereita.

10 Sammandrag av svaren på kommunernas avfallshanteringsförfrågan 2002 Avfallshanteringsenkäten som genomfördes vintern 2002 besvarades av 192 kommuner, 23 regionala avfallsbolag, två samkommuner och Huvudstadsregionens samarbetsdelegation SAD. Sammanlagt gäller uppgifterna 378 kommuner. Antalet avstjälpningsplatser ca 100 I de kommuner som besvarade enkäten fanns det 84 avstjälpningsplatser för kommunalt avfall i början av år I övriga kommuner fanns det föregående år ca 20 avstjälpningsplatser. Det totala antalet avstjälpningsplatser kan uppskattas vara ca 100. Ca 70 % av avstjälpningsplatserna fungerar i sambruk mellan flera kommuner och till dem transporteras avfall från i genomsnitt drygt fem kommuner. Som mest transporteras avfall från 23 kommuner till en avstjälpningsplats. Från vissa kommuner transporteras avfall till flera avstjälpningsplatser. Antalet avstjälpningsplatser har under det gångna året minskat i samma takt som under hela 1990-talet, dvs. med Det finns ca 43 behandlingsplatser för bioavfall och 126 behandlingsplatser för slam och annat flytande avfall. Anläggningarna för framställning och anläggningarna för återvinning av brännbart avfall var vardera färre än 30. Antalet olika sorteringsanläggningar är 27 och till dem transporteras avfall från nästan 100 kommuner. Kommunen konkurrensutsätter avfallstransporten allt oftare Kommunerna kan ordna avfallstransporterna själva eller på avtalsbasis. Vid kommunal avfallstransport konkurrensutsätts transporterna av kommunerna, medan transporter som baserar sig på avtal konkurrensutsätts av kommuninvånarna. Avfallet hämtas antingen från fastigheter eller sopterminaler, dit kommunen bestämt att avfallet ska transporteras. Ca 40 % av invånarna bor i kommuner med endast avtalsbaserad avfallstransport och 22 % i kommuner med endast kommunal avfallstransport. I de övriga nästan 100 kommunerna finns båda transportsystemen. Det blir allt vanligare med kommunalt anordnad avfallstransport. I 40 kommuner håller man på att gå över från ett avtalsbaserat till ett kommunalt transportsystem. I en kommun håller man på att gå över från ett transportsystem som anordnas av kommunen till ett avtalsbaserat transportsystem. De avfallstransporter som anordnas av kommunen konkurrensutsattes i medeltal med drygt 4 års mellanrum, oftast med 5 års mellanrum. Den viktbaserade behandlingsavgiften av kommunalt avfall steg med 14 % under ett år Behandlingsavgifterna för kommunalt avfall varierar stort, men är efter volym i medeltal 14,65 euro/m 3 (17,9 euro/m 3 inkl. moms.) och efter vikt 57,46 euro/ton (70 euro/ton inkl. moms.). Behandlingsavgifterna efter vikt för avfall som transporteras i avfallsbilar med komprimator varierade mellan ca 29 och 155 euro (inkl. moms.). För osorterat kommunalt avfall debiterades som mest nästan 250 euro/ton. Avfallsavgifterna utgörs idag av flera olika avgifter. Utöver behandlings- och transportavgifter har man eko-, återvinnings- eller serviceavgifter i 141 kommuner. Ekoavgifter som främst täcker kostnaderna för bl.a. hantering av problemavfall och

11 återvinningsavfall samt rådgivning har tagits i bruk huvudsakligen i sådana kommuner som inte längre har egen avstjälpningsplats. Ekoavgiften är i genomsnitt ca 33 euro (200 mk). En avgift som bestäms enligt lass, i medeltal 10 euro, tillämpas i över 200 kommuner. De som använder sopterminalerna året om betalar i medeltal 65 euro per år (varierar mellan 53,5 och 75 euro) och sommargästerna betalar 35 euro (varierar mellan 33,8 och 36,2 euro). Kompostering sänker avgiften med %. Behandlingsavgiften bestäms enligt kärl i nästan 100 kommuner. En familjs årliga avfallsavgift i medeltal 130 euro Den årliga avfallsavgiften för en familj som bor i egnahemshus är i genomsnitt ca 130 euro (785 mk) inkl. moms, då fastigheten har ett avfallskärl med volymen 240 l som töms varannan vecka. Motsvarande avgift för en fastighet med kompostering är 113 euro. Om bioavfallen hämtas separat från fastigheten stiger den årliga avgiften till 290 euro. Avgifterna varierar stort beroende bl.a. på transportsträckan, konkurrensen och avgifterna på avstjälpningsplatsen. Avfallsavgifterna har också fastställts enligt apparatur, produkt eller ämne. Exempelvis debiteras för kylskåp i medeltal drygt 18 euro, för slam från dekompositionsbrunnar i medeltal ca 16,5 euro/m 3 eller 44,60 euro/ton och för asbest i medeltal drygt 120 euro/ton. Transportens andel fortfarande över hälften av avfallsavgifterna Avgifterna för avfallstransport varierar stort beroende på transportsystemet, konkurrensutsättningen och transportsträckorna. Om man inte beaktar olikheterna i förhållandena kan jämförelsen av avgifterna leda till felaktiga slutsatser. Transportavgifterna för kommunal avfallstransport är dock fortfarande billigare än för avtalsbaserad avfallstransport, även om skillnaderna minskat. Exempelvis för tömning av ett avfallskärl på 240 l betalar man i medeltal 4,21 euro (5,13 inkl. moms.) vid avtalsbaserad transport och 3,32 (4,05) euro vid kommunal transport. Vid avtalsbaserad transport betalar man således ungefär en fjärdedel mer för tömningen av ett kärl än vid kommunal transport. Transportens andel av tömningsavgiften för ett sopkärl varierar mellan 1,20 och 5,22 euro och är i medeltal drygt 52 %. Behandlingsavgiftens andel av tömningsavgiften varierar mellan 0,58 och 4,80 euro och är i medeltal 27 %. Efter föregående avfallshanteringsenkät (2001) har transportens andel av tömningsavgifterna stigit med 5 7 % vid avtalsbaserad avfallstransport och med 7 13 % vid kommunalt anordnad avfallstransport. Ökningen kan delvis förklaras med förlängda transportsträckor, som kan vara t.o.m. 100 km. Kommunen, transportföretagaren eller avfallshanteringsbolaget fakturerar för avfallsavgiften Avfallsavgifternas faktureringspraxis varierar beroende på om det är fråga om en avgift som bestäms enligt taxa, av ett bolag eller är en avgift som man kommit överens om med transportföretagaren. Faktureringen sköts antingen av kommunen, transportföretagaren eller avfallsbolaget. Oftast sköts faktureringen av transportföretagaren, som i allmänhet fakturerar avfallsproducenten för den behandlingsavgift som betalas till den ansvariga på avstjälpningsplatsen och för den överenskomna transportersättningen. Faktureringen av ekoavgifter sköts oftast av antingen kommunen eller ett avfallsbolag åt kommunen. I en kommun där avfallstransporten anordnas av nästan 40 kommuner fakturerar 12

12 transportföretagaren fastigheterna på en avfallsavgift, som innehåller en entreprenöravgift för företagaren och en behandlingsavgift som inkomstförs på den ansvariga på avstjälpningsplatsen. Indrivningen av obetalda fakturor sköts nästan lika ofta av transportföretagaren, kommunen eller avfallsbolaget eller på uppdrag av dessa en indrivningsbyrå, utsökningsmyndighet el. dyl. Kommunerna beredda att erbjuda mottagningsservice för el- och elektronikapparater Mottagning, behandling och återvinning av el- och elektronikapparater har getts i uppdrag åt någon annan sammanslutning eller något annat företag i 15 regioner och 76 kommuner. I anknytning till planerna på att verkställa det planerade direktivet om el- och elektronikskrot meddelade närmare 250 kommuner att de kan erbjuda de producentsammanslagningar som bildas mottagnings- och rådgivningsservice som gäller apparatur mot betalning. Ca 200 kommuner/sammanslutningar var beredda att erbjuda plats för en container med problemavfall. Drygt hundra kommuner/sammanslutningar erbjuder även områden och förbehandling. Bedömningsgrunderna för avfallsmängden i avfallskärlet väldigt olika Vid uppskattning av avfallsmängd och avfallsvikt i olika avfallskärl tillämpas antingen erfarenhetsbaserad eller annan specifik vikt som grundar sig på allmänna uppfattningar. Man är tvungen att uppskatta avfallsmängderna bl.a. vid bestämning av behandlingsavgifter enligt kärl. Ofta gör man så att transportföretagaren på basis av vikten betalar behandlingsavgiften till den ansvariga på avstjälpningsplatsen och fakturerar fastigheterna för de kostnader som uppstått utgående från den uppskattade avfallsmängden i kärlen. Som erfarenhetsbaserade uppgifter nämnde kommunerna att en sopsäck i medeltal väger 18,4 kg (varierar mellan 8 och 30 kg), ett kärl som rymmer 240 l innehåller 20,9 kg avfall (varierar mellan 10 och 45 kg) och ett kärl på 600 l innehåller 44,5 kg avfall (varierar mellan 35 och 100 kg). Variationerna beror bl.a. på olika sorteringsbestämmelser. Som vikt för komprimerat kommunalt avfall användes 308 kg/m 3 (varierar mellan 100 och 600 kg/m 3 och för bioavfall 306 kg/m 3 (varierar mellan 95 och 900 kg/m 3 ). Som vikt för okomprimerat kommunalt avfall användes 159 kg /m 3 (1 uppgift). Endast 17 kommuner saknar sorteringsbestämmelser Avfallshanteringsbestämmelser förpliktar oftast till sortering av returpapper (nästan 200 kommuner), glas (152 kommuner), kartong (149 kommuner), metall (147 kommuner). Sorteringsplikten för dessa produkter gäller kommunens alla bostadsfastigheter i ca 60 kommuner. Också bioavfall (108 kommuner) och energiavfall (36 kommuner), kartong för återvinning och plast för återvinning ska enligt bestämmelser sorteras på uppkomstplatsen. Producentansvaret fungerar inte på små orter 151 kommuner redogjorde för problem vid insamling och återvinning av avfall (returpapper, förpackningar och kasserade däck) som regleras genom producentansvar. Som problem gällande producentansvaret nämndes bl.a. följande 13

13 - avfall som regleras genom producentansvar samlas inte in i små kommuner och inte heller i glesbygden - insamling av returglas och plast är dyrt och kommunerna är tvungna att sköta insamlingen - glas för återvinning är inte rent - insamlingen av kartongförpackningar för drycker har inte ordnats i tillräcklig omfattning - dubbelfakturering (både återvinningsavgift och avfallsavgift betalas för samma produkt) - definitionen av ansvar har blivit på hälft - mottagningsplatser saknas och kärlen töms för sällan. Avfall lämnat på olovliga platser är ett problem vid övervakningen Som övervakningsproblem nämndes bl.a. - brist på resurser och tid - den anordnade avfallstransporten och dess övervakning - tömningsintervallerna följs inte vid avtalsbaserad avfallstransport - olovlig användning av sopterminalerna - avfall och nedskräpning på andra olovliga platser - olika tillvägagångssätt hos tillsynsmyndigheterna i delägarkommunerna inom regionala avfallsbolag - delvis överlappande avfallslagen, markanvändnings- och byggnadslagen samt lagen om nedskrotning av skrotfordon; tillämpningen av dessa i praktiken är svårt - sopsorteringsbestämmelser följs inte (bl.a. har man vid övervakningen konstaterat att bioavfallets andel är orimligt liten i flera fastigheter) - ett ökat antal olovliga avstjälpningsplatser - avfall transporteras olovligt över kommungränserna - bristfälliga kundregister - svårigheter med tvångsmedlen - svårt att hitta de skyldiga - fripassagerare - tolkningar om det är fråga om produkter eller avfall Kommunala avfallspolitiska program utarbetas i nästan var tredje kommun I en rekommendation vintern 2000 uppmanade Kommunförbundet kommunerna att utarbeta avfallspolitiska program. Man har systematiskt börjat gå igenom frågor som anknyter till ordnandet av avfallshantering i 142 kommuner, varav 111 hör till ett avfallsbolag, samkommun el. dyl. Man har utarbetat strategier, handlingsprogram och spelregler. 14

14 15 JÄTEHUOLTOKYSELY 2002 Yleistä Kyselyllä pyrittiin kokoamaan nimenomaan kuntakohtaista tietoa jätehuollosta. Kyselyyn vastasi 188 kuntaa ja 23 jätehuoltoyhtiötä, 2 kuntayhtymää, 4 liikelaitosta sekä YTV. Osa kunnista vastasi itse ja osaa koskevia tietoja saatiin jätehuoltoyhtiön, kuntayhtymän tms. kautta. Kaikkiaan saadut tiedot koskivat 378 kuntaa joka vastaa 84 % koko maan kunnista, ilman Ahvenanmaan kuntia vastausprosentti on 88 %. Luettelo vastanneista kunnista sekä jätehuoltoyhtiöistä, kuntayhtymistä, liikelaitoksista tms. on seuraavilla sivuilla. Kuva 1. Kunnat, joita vastaukset koskevat Bild 1. Kommuner vi fick uppgifter om genom enkäten

15 16 Tämän yhteenvedon tiedot koskevat seuraavia kuntia. Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola Aura Elimäki Eno Enonkoski Espoo Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina Hanko Harjavalta Hattula Hauho Haukipudas Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hollola Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Jäppilä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kempele Kerava Kerimäki Kestilä Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko Kitee Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi Kullaa Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusamo Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Lahti Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lappi Lapua Laukaa Lehtimäki Lemi Lempäälä Lemu Leppävirta Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa Loimaan kunta Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka Maksamaa Marttila Masku Mellilä Merijärvi Merimasku Miehikkälä Mikkeli Mouhijärvi Multia Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nummi- Pusula Nurmes Nurmijärvi Nurmo Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Parainen Parikkala Parkano Pattijoki Pedersöre Pelkosennie mi Pello Perho Pernaja Perniö Pertteli Peräseinäjoki Petäjävesi Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi Ruukki Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Salla Salo Salo Sammatti Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonranta Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Sumiainen Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toijala Toivakka Tornio Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila Urjala Utsjoki Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaasa Valkeakoski Valkeala Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehkalahti Vehmersalmi Velkua Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virtasalmi Vårdö Vähäkyrö Värtsilä Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

16 Kyselyyn vastasivat lisäksi seuraavat jätehuoltoyhtiöt (24 kpl), YTV, kuntayhtymät (1 kpl), liikelaitokset (4 kpl). Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy (ASJ) Etelä-Karjalan jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jokilaaksojen Jäte Oy Jämsän seudun jätehuolto Oy Jätehuollon Satakierto Oy Järviseudun Jätehuolto Oy Kiertokapula Oy Klara Skärgårdens Renhållning Ab Kymenlaakson Jäte OY Lakeuden Jätekeskus Oy Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Lounaisrannikon jätehuolto Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy "Rosk n Roll" Mustankorkea Oy Oy Botniarosk Ab Oy Ekorosk Ab Perämeren Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Salon Seudun Jätehuolto Oy "Rouskis" Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy Kouvolan seudun kuntayhtymä /Jätehuolto YTV/SAD Keravan Kaupunkitekniikka Oulun Jätehuolto Porin jätehuolto Rauman seudun jätehuoltolaitos

17 18 1. Jätteenkäsittely- ja hyödyntämispaikat tai -laitokset Kuntia pyydettiin ilmoittamaan kunnassa syntyvän jätteen käsittely- ja hyödyntämispaikat ja - laitokset. Kustakin pyydettiin ilmoittamaan nimen lisäksi sijaintikunta sekä toiminnasta huolehtiva taho. Lisäksi haluttiin tietää onko se kuntien yhteiskäytössä. Lajittelulaitoksen osalta haluttiin myös tietää mitä jätteitä laitoksessa lajitellaan. Taulukko 1.1 Jätteenkäsittely- ja hyödyntämispaikat tai -laitokset Tabell 1.1 Platser eller anläggningar för avfallsbehandling och återvinning Käsiteltävä jäte Käsittelypaikkojen lkm Käyttävien kuntien 1) lkm Käyttäviä kuntia keskimäärin/ käsittelypaikka On kuntien yhteiskäytössä Yhdyskuntajätteen kaatopaikka , Biojätteen käsittelypaikka , Lietteiden ja muiden nestemäisten , Polttokelpoisen jätteen valmistuslaitos , Polttokelpoisen jätteen , hyödyntämislaitos Lajittelulaitos , ) Osa kunnista toimittaa jätteitä usealle kaatopaikalle. Yksityisenkohtaiset luettelot on esitetty liitteissä 1 a-1 f. Vain kunnan omassa käytössä

18 19 2. Sekajätteen kuljetusten järjestäminen Kunnilta kysyttiin miten sekajätteen kuljetukset oli järjestetty kunnassa. Yhteenveto vastauksista on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2.1 Sekajätteen kuljetusten järjestäminen Tabell 2.1 Hur transporterna av blandat avfall har ordnats Sekajätteen kuljetus on järjestetty Kuntien lkm % kysymykseen vastanneista Kokonaan sopimusperusteisena Kokonaan kunnan järjestämänä Osittain kunnan järjestämänä, osittain sopimusperusteisena Kuntia yhteensä 347 Ei tietoa 39 % kysymykseen vastanneiden kuntien asukkaista Kuljetusjärjestelmän muutos on vireillä 40 kunnassa (11 %). Näistä 39 kunnassa oltiin muuttamassa sopimusperusteista kuljetusta kunnan järjestämäksi kuljetukseksi ja 1 kunnassa kunnan järjestämästä sopimusperusteiseksi. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetukset kilpailutetaan keskimäärin 4,2 vuoden välein. Taulukko 2.2 Kilpailuttamisväli Tabell 2.2 Konkurrensutsätts mellanrum Kilpailutetaan Kuntien lkm 1 vuoden välein 1 2 vuoden välein 5 3 vuoden välein 19 4 vuoden välein 4 5 vuoden välein vuoden välein vuoden välein 1 Yhteensä 103 Kuntakohtainen luettelo kuljetusten järjestämisestä on esitetty liitteessä 2.

19 20 3. Jätemaksut tammikuussa Käsittelymaksut Kuntia pyydettiin ilmoittamaan käsittelymaksut kunnan alueella tammikuussa 2002, ilman arvonlisäveroa. Käsittelymaksutietoja saatiin 365 kunnasta. Yhteenveto keskiarvoista on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuntakohtaiset käsittelymaksut on esitetty liitteessä 3. a) Käsittelymaksut Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut Tilavuuteen perustuvia käsittelymaksuja saatiin 108 kunnasta. Taulukko 3.1. Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut ilman arvonlisäveroa (108 kuntaa) Tabell 3.1 Avgifter baserade på volym, utam moms. (108 kommuner) Jätelaji Avfallslag Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Erityisjäte Specialavfall Sakokaivoliete Slam Keskiarvo Kuntien Vaihtelurajat Keskiarvo Kuntien Keskiarvo /m3 lkm /m3 /m3 lkm /m3 14, ,50-31,79 13, , , ,32-10,25 5, , , ,28-20,10 6, , , ,72-38,48 13, , , ,65-25,33 8, , , ,21-293,70 27, , , ,70-77,00 12, Kuntien lkm Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Yhdyskuntajätteen (Y1, /m3) tilavuuteen perustuvan maksun keskiarvo nousi 11 % ajalla Käsittelyhinnat vaihtelivat mm. sen mukaan minne jäte toimitetaan. Esimerkkinä mainittakoon, että Turun jätelaitoksen toiminta-alueella sekajätteen (Y1-Y4) käsittelymaksu oli % alhaisempi silloin, kun jäte tuotiin jätteen polttolaitokselle verrattuna hintaan,

20 21 joka perittiin, jos sama jäte vietiin kaatopaikalle (Y1 15,40/20,70 /m3, Y2-Y3 5,50/7,00 /m3, Y4 16,50/21,00 /m3). Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina on esitetty alla olevassa taulukossa ja kaaviossa. Taulukko 3.2 Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina (ilman ALV) Tabell 3.2 Utveckling av volumbaserade behandlingsavgifter (utam moms) Vuosi Y1 /m3 Y2 /m3 Y3 /m3 Y4 /m3 Biojäte /m3 Erityisjäte /m3 Vuosi ,06 2,45 3,15 5,48 3,52 13,00 Vuosi ,95 4,25 5,81 9,37 6,48 25,08 Vuosi ,32 4,39 5,96 10,58 10,09 22,64 Vuosi ,16 4,68 6,71 13,07 12,02 25,11 Vuosi ,06 4,93 6,39 12,43 9,75 27,40 Vuosi ,46 5,22 6,93 13,13 8,42 27,94 Vuosi ,65 5,76 8,10 17,16 10,80 48,76 Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina ,00 50,00 48,76 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 27,40 27,94 25,08 25,11 22,64 17,16 14,65 13,00 13,07 13,46 10,95 11,32 12,16 12,02 12,43 13,13 12,06 10,58 9,37 9,75 10,80 8,42 8,10 6,06 5,81 6,48 5,96 6,71 6,39 6,93 5,48 4,25 4,39 4,68 4,93 5,22 5,76 2,45 3,15 3,52 Vuosi1996 Vuosi1997 Vuosi1998 Vuosi1999 Vuosi2000 Vuosi2001 Vuosi2002 Y1 Y2 Y3 Y4 Biojäte Erityisjäte Kuva 3.1 Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen ( /m3) kehitys vuosina (ilman ALV) Bild 3.1 Utvekcling av volymbaserade behandlingsavgifter ( /m3) (utan moms)

21 22 Alla olevassa taulukossa sekä kaaviossa on esitetty yhdyskuntajätteiden Y1-Y4 sekä biojätteen ja erityisjätteen keskimääräiset käsittelymaksut ( /m3) ilman arvonlisäveroa asukasluvun mukaan ryhmitellyissä kuntaryhmissä. Taulukko 3.3 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut kuntakoon mukaan tarkasteltuna ( /m3, ilman ALV) Tabell 3.3 Medeltalet av volumbaserade behandlingsavgifter ( /m3, utan moms) enligt kommunstorlek Kuntakoko Kuntien lkm Y1 /m3 Y2 /m3 Y3 /m3 Y4 /m3 Biojäte /m3 Erityisjäte /m3 Asukkaita 4 11,41 5,56 10,23 17,91 12,43 293,70 yli Asukkaita 21 15,11 5,32 7,29 17,08 9,86 56, Asukkaita 29 14,13 5,51 8,40 15,53 12,49 47, Asukkaita alle ,31 6,41 8,17 18,39 10,97 27,61 Käsittelymaksujen keskiarvot kuntakoon mukaan ryhmiteltyinä 293,70 60,00 50,00 40,00 /m3 30,00 20,00 10,00 0,00 Y1 /m3 Y2 /m3 Y3 /m3 Y4 /m3 Biojäte /m3 Erityisjäte /m3 Asukkaita yli Asukkaita Asukkaita Asukkaita alle Kuva 3.2 Tilavuuteen perustuvien käsittelymaksujen keskiarvot ( /m3, ilman ALV) kuntakoon mukaan ryhmiteltynä Bild 3.2 Medeltalet av volumbaserade behandlingsavgifter ( /m3, utan moms) enligt kommunstorlek

22 23 Painoon perustuvat käsittelymaksut Painoon perustuvia käsittelymaksutietoja saatiin 301 kunnan osalta. Taulukko 3.4 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman ALV, 301 kuntaa) Tabell 3.4 Behandlingsavgifter baserade på vikten ( utan moms., 301 kommuner) Jätelaji Avfallslag Keskiarvo Kuntien lkm Vaihtelurajat /t Keskiarvo Kuntien lkm Keskiarvo Kuntien lkm /t /t /t 57, ,78-127,10 50, , Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte 58, ,78-127,10 51, , Y2 Yhdyskuntajäte 59, ,78-127,10 50, , Y3 Yhdyskuntajäte 58, ,78-114,35 51, , Y4 Biojäte 36, ,51-88,80 28, , Organiskt avfall Erityisjäte 87, ,13-267,00 73, , Specialavfall Sakokaivoliete 37, ,48-96,57 35,17 66 Slam Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Yhdyskuntajätteen painoon perustuvien (Y1, /t) käsittelymaksujen keskiarvo nousi 14 % ajalla Lajittelun vaikutus näkyi käsittelyhinnassa esimerkiksi Jäte-Kukko Oy:n toiminta-alueella (12 kuntaa) niin, että kaatopaikalle tuodun lajittelemattoman sekajätteen (Y1-Y4) käsittelyhinta oli noin 62 %:ia kalliimpaa kuin lajitellun jätteen (lajiteltu 39,36 /tonni, lajittelematon 63,48 /tonni). Lajittelemattomasta yhdyskuntajätteestä laskutetaan korkeimmillaan 204,92 /tonni.

23 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina on esitetty alla olevassa taulukossa ja kaavioissa. Taulukko 3.5 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina (ilman ALV) Tabell 3.5 Utveckling av viktbaserade behandlingsavgifter (utan moms.) Vuosi Y1 /t Y2 /t Y3 /t Y4 /t Biojäte /t Erityisjäte /t Vuosi ,55 27,40 21,66 27,38 14,43 54,07 Vuosi ,15 39,77 39,51 36,83 18,46 55,95 Vuosi ,34 41,79 38,04 41,23 21,71 57,31 Vuosi ,07 45,98 44,94 45,95 23,69 65,34 Vuosi ,36 47,53 44,99 50,81 26,09 68,39 Vuosi ,38 51,01 50,65 51,11 28,10 73,29 Vuosi ,46 58,72 59,63 58,87 36,49 87,64 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina ,00 90,00 87,64 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 54,07 55,95 57,31 39,15 39,51 41,34 38,04 73,29 68,39 65,34 49,36 50,38 50,65 45,07 44,94 44,99 59,63 57,46 36,49 30,00 20,00 10,00 25,55 21,66 14,43 18,46 21,71 23,69 26,09 28,10 0,00 Vuosi 1996 Vuosi 1997 Vuosi 1998 Vuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Y1 Y2 Y3 Y4 Biojäte Erityisjäte Kuva 3.3 Painoon perustuvien käsittelymaksujen ( /t, ilman ALV) kehitys vuosina Bild 3.3 Utveckling av viktbaserade behandlingsavgifter ( /t, utan moms)

24 25 Alla olevassa taulukossa sekä kaaviossa esitetty yhdyskuntajätteiden Y1-Y4 sekä biojätteen ja erityisjätteen keskimääräiset käsittelymaksut ( /t, ilman ALV) asukasluvun mukaan ryhmitellyissä kuntaryhmissä. Taulukko 3.6 Painoperusteiset käsittelymaksut kuntakoon mukaan tarkasteltuna ( /tonni, ilman ALV) Taulukko 3.6 Medeltalet av viktbaserade behandlingsavgifter enligt kommunstorlek ( /t, utan moms) Kuntakoko Kuntien lkm Y1 /t Y2 /t Y3 /t Y4 /t Biojäte /t Erityisjäte /t Asukkaita 27 56,10 57,28 58,13 56,92 36,19 91,16 yli Asukkaita 54 54,69 55,59 56,86 55,73 34,60 87, Asukkaita 94 58,60 59,76 60,08 58,83 38,00 90, Asukkaita alle ,17 59,70 60,96 60,97 36,25 84,25 Käsittelymaksujen keskiarvot kuntakoon mukaan ryhmiteltyinä 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 /tonni 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Y1 /t Y2 /t Y3 /t Y4 /t Biojäte /t Erityisjäte /t Asukkaita yli Asukkaita Asukkaita Asukkaita alle Kuva 3.4 Painoon perustuvien käsittelymaksujen keskiarvot ( /t, ilman ALV) kuntakoon mukaan ryhmiteltynä Bild 3.4 Medeltalet av viktbaserade behandlingsavgifter ( /t, utan moms) enligt kommunstorlek

25 26 Jätehuoltoyhtiöiden, kuntayhtymien, liikelaitosten ym. käsittelymaksut Alla olevassa taulukossa on esitetty jätehuoltoyhtiöiden (24 kpl), YTV:n, kuntayhtymien (1 kpl) ja liikelaitosten (4 kpl) painoon perustuvat käsittelymaksut ilman arvolisäveroa. Nämä maksut koskevat 244 kuntaa. Taulukko 3.7 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman ALV, 244 kuntaa) Tabell 3.7 Behandlingsavgifter baserade på vikten ( utan moms., 244 kommuner) Jätelaji Avfallslag Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Erityisjäte Specialavfall Sakokaivoliete Slam Keskiarvo Kuntien Vaihtelurajat Keskiarvo Kuntien Keskiarvo /t lkm /t /t lkm /t 58, ,07-127,10 9, , , ,07-127,10 9, , , ,07-127,10 9, , , ,07-114,35 9, , , ,09-88,80 6, , , ,17-172,41 14, , , ,48-96,57 6, ,92 43 Kuntien lkm Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

26 27 Yksittäisten kuntien käsittelymaksut Alla olevassa taulukossa on esitetty painoperusteisten käsittelymaksujen keskiarvot sellaisten kuntien osalta, jotka eivät tee edellisessä kohdassa tarkoitettua jätehuoltoyhteistyötä (kaikkiaan 57 kuntaa). Taulukko 3.8 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman ALV, 57 kuntaa) Tabell 3.8 Behandlingsavgifter baserade på vikten (utan moms., 57 kommuner) Jätelaji Avfallslag Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam Keskiarvo Kuntien Vaihtelurajat Keskiarvo Kuntien Keskiarvo /t lkm /t /t lkm /t 53, ,78-102,20 47, , , ,78-101,36 49, , , ,78-101,36 46, , , ,78-101,36 49, , , ,51-45,00 31, , , ,13-267,00 61, , , ,75-82,41 39,49 20 Kuntien lkm Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

27 28 Käsittelymaksujen hintatason vertailu Alla olevassa taulukossa on esitetty käsittelymaksujen keskiarvot (ilman arvonlisäveroa) eri jätelajeille. Taulukon ensimmäisessä hinta-sarakkeessa ovat maksut kaikkien kyselyyn vastanneiden kuntien osalta. Toisessa sarakkeessa ovat maksut sellaisten kuntien osalta, jotka kuuluvat jätehuoltoyhtiöön, kuntayhtymään, liikelaitokseen tms. ja kolmannessa sarakkeessa sellaisten kuntien osalta, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin. Taulukko 3.9 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman ALV) Tabell 3.9 Behandlingsavgifter baserade på vikten ( utan moms.) Jätelaji Vuosi 2002 Avfallslag Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam Kaikki kunnat Yhtiöihin tms kuuluvat kunnat (301 kuntaa) (30 yhtiötä ym/ /tonni 244 kuntaa) /tonni /tonni 57,46 58,31 53,63 58,72 58,89 58,12 59,63 60,02 58,18 58,87 59,01 58,40 36,49 37,68 30,70 87,64 89,95 74,21 37,00 34,45 41,42 Yksittäiset kunnat (57 kuntaa) Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

28 29 b) Muut maksut Kuormakohtaiset maksut ja punnitusmaksut Kuntien (216 kuntaa) perimien kuormakohtaisten maksujen ja punnitusmaksujen keskiarvo oli 8,23 uroa kuormalta, vaihdellen välillä 1,68-15,57 uroa/kerta, ilman arvonlisäveroa. Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut Yhteenveto eko-, hyötykäyttö- ja palvelumaksuista on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuntakohtainen luettelo näistä maksuista on liitteessä 4. Taulukko 3.10 Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut (ilman ALV) Tabell 3.10 Eko-, återvinnings- eller serviceavgifter (utan moms.) Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu Kuntien lkm Keskiarvo/ talous Vaihtelurajat/ tai talous tai asunto asunto /vuosi /vuosi Yksi maksu 35 27,00 10,26-92,45 Porrastettu maksu ,65 6,56-141,30 Rakennustyypeittäin Omakotitalo 67 20,75 6,56-92,45 Kerrostalo 50 20,50 6,56-92,45 Rivitaloasunto 50 20,30 6,56-92,45 Loma-asunto 39 9,80 6,56-17,00 Kiinteistö Kiinteistössä 1 asunto 32 16,74 6,56-92,45 Kiinteistössä 4 asuntoa 15 22,39 22,20-25,00 Kiinteistössä 5-20 asuntoa 26 28,12 18,48-39,36 Kiinteistössä yli 20 asuntoa 14 14,76 14,76-14,76 Talous Talous 38 26,43 10,26-92,45 1 henkilön talous 54 17,74 6,73-63, henkilön talous 41 24,10 12,00-63,11 3 henkilön talous 42 32,84 16,00-79,83 4 henkilön talous 41 35,98 16,00-96,55 5 henkilön talous 29 32,80 16,00-113,27 Järjestettyyn jätteenkuljetukseen 12 27,74 6,85-46,50 liittymisestä vapautetut

29 30 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut Asukkailta perityistä alueellisista keräyspisteiden käyttömaksuista laadittu yhteenveto on esitetty alla olevassa taulukossa. Maksutietoja saatiin 145 kunnan osalta. Kuntakohtainen luettelo on liitteessä 5. Taulukko 3.11 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut (ilman ALV) Tabell 3.11 Bruksavgift för användning av områdesvisa (utan moms) Alueellisen keräyspisteen käyttömaksut Kuntien lkm Keskiarvo /kiinteistö/vuosi Alueellisen keräyspisteen käyttömaksu vakituisilta asukkaita Vaihtelurajat /kiinteistö/vuosi - kompostoivat kiinteistöt ,54 2,89-127,10 - kompostoimattomat kiinteistöt ,75 16,68-190,24 Alueellisen keräyspisteen käyttömaksu vapaa-ajanasuntojen osalta - kompostoivat kiinteistöt ,50 14,10-100,04 - kompostoimattomat kiinteistöt ,71 10,00-43,00 Asiakohtaiset käsittelymaksut Käsittelymaksu on määrätty taksassa myös astiakohtaisesti 99:ssä kunnassa. Alavus Eno Espoo Eurajoki Helsinki Hyvinkää Hämeenkyrö Iisalmi Ikaalinen Ilmajoki Inari Jalasjärvi Joensuu Joutsa Joutseno Juupajoki Kangasala Karkkila Kauhava Kauniainen Keitele Kerava Kestilä Kiihtelysvaara Kiiminki Kinnula Kitee Kiuruvesi Kodisjoki Kontiolahti Korpilahti Koski Tl Kotka Kuhmalahti Kuortane Kurikka Kuru Lapinlahti Lappi Lapua Lempäälä Liperi Lohtaja Luhanka Luopioinen Masku Mikkeli Mouhijärvi Mänttä Mäntyharju Naantali Nilsiä Nokia Nurmes Nurmo Orivesi Outokumpu Parikkala Parkano Pello Peräseinäjoki Petäjävesi Pielavesi Pirkkala Polvijärvi Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Raisio Rauma Riihimäki Ruovesi Ruukki Saarijärvi Sahalahti Salla Seinäjoki Siilinjärvi Sonkajärvi Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suonenjoki Tampere Tuupovaara Tuusula Töysä Utsjoki Vantaa Varpaisjärvi Vesilahti Vieremä Viljakkala Vilppula Ylihärmä Ylistaro Ylämaa Ylöjärvi Ähtäri

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007 Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen 5/2007 Virpi Tiitinen 5.4.2007 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011. Kunnan nimi

Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011. Kunnan nimi Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011 taulu I Lakannut kunta Vastaanottava kunta Kunnan nimi Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019 2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018 Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Myynti@antennilinja.fi

Myynti@antennilinja.fi VHF Pro-antenniasentajat päivitys 28.04.2016 Antenniurakoitsija Toimipaikka Puhelin Sähköposti Toimialue Antennilinja Oy 00320 Helsinki 0400 570 160, 0400 578 076 Myynti@antennilinja.fi Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 8/2011 Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 21.10.2011 Sisällys 1 JOKA NELJÄS YLEISTÄ ASUMISTUKEA SAAVA

Lisätiedot

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35

Lisätiedot

Kaupunginhallituslkunnanhallitus

Kaupunginhallituslkunnanhallitus M '.. Dnro 7, Kaupunginhallituslkunnanhallitus Kirjaamo, jotka määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Tämän mukaisesti Kansaneiäkølait s pyytää kuntanne lausuntoa alla tarkemmin

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511

Lisätiedot

Manner-Suomi

Manner-Suomi Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410

Lisätiedot

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , % KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan 14.4.2015 Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2015 Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 763 193 71 261 3

Lisätiedot

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018 Tutkimukseen osallistuneet perheet Terveydenhoitajien vastaukset Vanhempien vastaukset 4-vuotiden lasten määrä, joista vähintään Osallistuneiden Terveydenhoitajien Vanhempien yhden perheiden vastausten

Lisätiedot

FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING

FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING 2002 Utgiven i Helsingfors den 31 december 2002 Nr 1367 1368 INNEHÅLL Nr Sidan 1367 Arbetsministeriets förordning om givande av arbetskraftspolitiskt utlåtande och om ärenden

Lisätiedot

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090

Lisätiedot

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV Sivu 1 Uusimaa 1 Askola 1 1 1 2 2 2 Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi 0 1 0 0 2 0 0 2 0 1-1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 0 0 0 1

Lisätiedot