PUUTUOTETEOLLISUUS POHJOIS-KARJALAN TYÖVOIMAN JA KOULUTUKSEN TARVETUTKIMUS TKTT 2010

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN TYÖVOIMAN JA KOULUTUKSEN TARVETUTKIMUS TKTT 2010 PUUTUOTETEOLLISUUS -hanke

2

3 SISÄLLYS 1. TAUSTAA 5 2. HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Henkilöstömäärän kehitys vuoden sisällä Ikäjakauma haastatelluissa työpaikoissa Työvoiman käyttöaste Työvoiman tarpeen kehitys viiden vuoden kuluessa Muutokset henkilöstössä ammattinimikkeittäin Työvoiman lisäystarpeet Työvoiman vähennystarpeet 8 3 REKRYTOINTIONGELMAT 9 4 SUHDANNETILANNE 9 5 VIENTI 10 6 OSAAMISTARPEET 10 7 VERKOSTOITUMIS- JA YRITYSIDEAT 11 8 PALAUTETTA JA EHDOTUKSIA KOULUTUSORGANISAATIOILLE JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 11 9 PUUTUOTETEOLLISUUDEN ENNAKOINTIKAMARI

4

5 1 Taustaa Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksessa (TKTT) alueen TE-toimistot haastattelevat valittujen toimialojen yrityksiä työvoima- ja osaamistarpeista. Tässä raportissa käsitellään puutuoteteollisuuden haastatteluiden tuloksia. Pohjois-Karjalan TE-toimistot haastattelivat kaikkiaan 72 alan yritystä, joista 18 oli Joensuun seudulta, 16 Keski-Karjalasta ja 18 Pielisen Karjalasta. Raportin viimeisenä kappaleena on muistio ennakointikamarista, joka järjestettiin AlueEnnakko-hankkeen ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin voimin. Ennakointikamari keräsi kaikkiaan 17 henkilöä keskustelemaan alan tulevaisuudennäkymistä ja muutostarpeista. Osallistujat olivat pääosin yritysten, koulutusorganisaatioiden ja TE-hallinnon edustajia. 2 Henkilöstömäärän kehitys 2.1 Henkilöstömäärän kehitys vuoden sisällä Kuvassa 1. on esitetty haastateltujen yritysten henkilöstömäärät haastatteluhetkellä sekä vuoden sisällä. Yhteensä haastateltujen yritysten henkilöstömäärän arvioitiin lisääntyvän 49 työntekijällä, mikä tarkoittaisi 5 % kasvua henkilöstömäärässä vuoden aikana Joensuu Keski-Karjala Pielisen Karjala Haastatteluhetkellä Puolen vuoden päästä Vuoden päästä Kuva 1. Haastateltujen yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain.

6 2.2 Ikäjakauma haastatelluissa työpaikoissa Haastatelluissa yrityksissä työvoima on suhteellisen nuorta. Suurin ikäluokka on vuotiaat ja toiseksi suurin vuotiaat. (Kuva 2.) Suorittava taso Johtajat, asiantuntijat 50 0 Kuva 2. Henkilöstön ikärakenne haastatelluissa yrityksissä. 2.3 Työvoiman käyttöaste Työvoiman käyttöaste koettiin yrityksissä pääosin sopivaksi (kuva 3) TYÖVOIMAN KÄYTTÖASTE SUORITTAVA TASO TYÖVOIMAN KÄYTTÖASTE JOHTO 5 0 Matala Sopiva Korkea Kuva 3. Työvoiman käyttöaste.

7 2.4 Työvoiman tarpeen kehitys viiden vuoden kuluessa Yrityksiä pyydettiin haastattelussa arvioimaan työvoimatarvettaan viiden vuoden kuluessa. Yritykset näkivät pääasiallisesti työvoimatarpeensa pysyvän ennallaan tai kasvavan jonkin verran. Henkilöstöryhmistä suorittavan tason työntekijöiden tarpeen arveltiin kasvavan asiantuntijoita ja johtajia enemmän. (Kuva 4.) Suorittava taso Johtajat, asiantuntijat 10 0 Vähenee rajusti Vähenee jonkin verran Pysyy samana Kasvaa jonkin verran Kasvaa reilusti Ei arvoa Kuva 4. Yritysten työvoimatarve viiden vuoden kuluessa. 2.5 Muutokset henkilöstössä ammattinimikkeittäin Haastatteluissa pyydettiin yrityksiä kertomaan tärkeimmät työvoiman lisäystarpeet ja vähennystarpeet sekä nimikkeet, joihin lisäys tai vähennys kohdistuu. Haastatelluista yrityksistä löytyi yhteensä 64 uutta työpaikkaa. Vähennystarpeesta mainittiin 43 yrityksessä.

8 2.5.1 Työvoiman lisäystarpeet Lisäystarpeita löytyi 24 yrityksestä. Yhteensä 64 työpaikkaa haluttiin täyttää heti (16) tai vuoden (48) sisällä. Suurin tarve oli konepuusepistä ja puutavaratyöntekijöistä Taulukko 1. Työvoiman lisäystarpeet ammattinimikkeittäin Amma ttinimike Lisä ysta rve Konepuuseppä/koneistaja 19 Puutavaratyöntekijä 17 Huonekalupuuseppä 8 Kirvesmies 8 Myyntiedustaja 3 Sähköasentaja 2 Insinööri/teknikko 2 Muotoilija 1 Myyntipäällikkö 1 Vanerityöntekijä 1 Tuotantovälineiden tekijä 1 Toimistotyöntekijä 1 YHTEENSÄ Työvoiman vähennystarpeet Haastatteluissa pyydettiin yrityksiä kertomaan myös tärkeimmät työvoiman vähennystarpeet. Yhteensä 43 yrityksessä mainittiin työvoiman vähennystarpeesta, mutta lukumääriä ja ammattinimikkeitä ei aineistosta saatu.

9 3 Rekrytointiongelmat Yrityshaastatteluissa mainittiin rekrytointivaikeuksista 18 työpaikan kohdalla. Eniten tarvetta olisi listoittajille ja CNC-koneistajille. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Yritysten kokemat rekrytointiongelmat. Nimike Määrä Ajankohta Mainitut rekrytointiongelmat Listoittaja Heti 1, vuoden 6 kuluessa 5 Työntekijän henk.koht. Ominaisuudet, Monitaitoisuuden vaatimukset CNC-koneistaja 5 Vuoden kuluessa Työntekijän henk.koht. ominaisuudet Aluepäällikkö 1 Heti Työntekijän henk.koht. Ominaisuudet, Monitaitoisuuden vaatimukset Sähköasentaja 1 Heti Tehtävän vaatima työpaikkakohtainen osaaminen (vahvavirtaosaajia hankala löytää edes julkisen haun kautta) Tuotannon- ja tuontantovälineidentekijä/osaaja 1 Heti Monitaitoisuuden vaatimukset Myyntiedustaja 1 Vuoden kuluessa Työntekijän henk.koht. Ominaisuudet, Monitaitoisuuden vaatimukset Sisustuskirvesmies 1 Vuoden kuluessa Työntekijän henk.koht. Ominaisuudet, Monitaitoisuuden vaatimukset Puuartesaani 1 Vuoden kuluessa Riittämätön työkokemus, tehtävän vaatima työpaikkakohtainen osaaminen Vanerityöntekijä tuotantoon 1 Vuoden kuluessa Työntekijän henk.koht. ominaisuudet Yleisimmin rekrytointiongelman taustalla olevaksi syyksi mainittiin työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet (6 mainintaa) tai monitaitoisuuden vaatimukset (5 mainintaa). 4 Suhdannetilanne Haastatellut yritykset kokivat, että haastatteluhetkellä (loppuvuosi 2010) nousu oli alkamassa. Vuoden kuluttua uskottiin nousukauden jatkuvan edelleen (kuva 5.)

10 12 Suhdannetilanne nyt ja vuoden päästä Suhdannetilanne nyt Suhdannetilanne vuoden päästä 0 Kuva 5. Suhdannetilanne nyt ja vuoden päästä. 5 Vienti Haastatelluista 72 yrityksestä 22 vastasi vientiä koskevaan kysymykseen. Näistä 12 harjoittaa vientiä ja 4 on aikeissa aloittaa viennin. Vientiyrityksissä viennin osuus tuotannosta vaihteli suuresti: sen ilmoitettiin olevan välillä 1-98 %. Eniten vienti suuntautui Eurooppaan: EU-maihin vientiä harjoitti 9 yritystä ja Pohjoismaihin 6 yritystä. Aasian ja Pohjois-Amerikan markkinoilla toimi 4 yritystä. Baltiaan vei 3 yritystä ja Venäjälle 2 yritystä. 6 Osaamistarpeet Koulutustarvetta yritysten nykyisille työntekijöille tuli esille jonkin verran. Puualan ammatillisesta koulutuksesta esiin nousi mahdollinen oppisopimuskoulutus nykyisille määräaikaisille työntekijöille. Lisäksi kuivauksen, höyläyksen, lajittelun ja liimauksen koulutusta tarvittaisiin. Henkilöstöhallinton puolelta esille tuli sisäinen koulutus uusien ohjelmistojen käyttöön. Yrityshallintoon puolestaan tarvittaisiin johdon koulutusta. Lisäksi tuli maininnat graafisen alan ja tietotekniikan koulutuksista.

11 7 Verkostoitumis- ja yritysideat Haastatteluissa esille tulleita verkostoitumis- ja yritysideoita on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Haastatteluissa nousseita ideoita VERKOST OIT UMINEN Ulkoistettu jo ennestään monia kunnossapidon tehtäviä. Sälekaihtimet toimitetaan ja puutavara tulee Joensuun seudulta, mutta lasitavara tulee Virosta hintaedun vuoksi. Alihankintarengas: lvi, ikkunan/ovien valmistus, talojen pysytys Yhteistyötä on jo yhden yrityksen kanssa. Lisäksi viritellään yhteistyötä toisen yrityksen kanssa kiilakehysten valmistuksesta. YRIT YSIDEAT Rakennusten restaurointia ja kalustehuoltoa ei tällä alueella ole. Alueelle voisi tulla yritys, jonka toiminnassa olisi osa-alueena korjaus- ja entisöintityö erityisesti ekologisuuden ja kierrätyksen näkökulmasta. Yritys ottaisi asiakkaiden huonekaluja ja muita tarvekaluja tuunattavaksi ja entisöitäväksi. Ehkä sellaisenaan tämä yritysidea ei vielä riitä, mutta tätä palvelua meidän alueellamme ei juuri ole tarjolla muuten kuin verhoilupuolella tai myyntiin kunnostuksen tarkoituksessa. Verkkokauppa. 8 Palautetta ja ehdotuksia koulutusorganisaatioille ja koulutuksen järjestäjille Yritykset antoivat runsaasti palautetta ja ehdotuksia koulutusorganisaatioille ja koulutuksen järjestäjille. Osa palautteesta oli kiittävää, osassa toivottiin asioiden muuttuvan. Negatiivinen palaute: Liikaa byrokratiaa. Opiskelijoiden on liian helppoa läpäistä koulutus saamatta riittäviä pohjatietoja alalle. Oppilaitoksista tulee työnhakijoita, joiden taidot eivät riitä edes harjoitteluun. Koulusta valmistuneiden ammatillinen osaaminen puutteellista. Neutraali palaute: Opettaa työelämätaitoja opiskelijoille. Sirkkelisahureita, laatusahaus/käsittely Asiantuntija-ammattilaisia, toimialan asiantuntijuus. Hinta-laatusuhde hankinnoissa. Keittiökalusteasentajan kurssi olisi tarpeen.

12 Huomiota tulisi kiinnittää myös osaamisen laaja-alaisuuteen. Lisäksi rohkeampaa innovointia kaivattaisiin alalla sekä innovaatioiden vientiä maakunnan ja Suomenkin ulkopuolelle. Nuoret innostumaan puualasta. Puuteollisuustyö sopii myös naisille, mutta oppilaitoksissa heitä ei ole. Puualan koulutuksen harjoittelijoita voisi tulla yritykseen työssäoppimiseen. Positiivinen palaute: Yhteistyö oppilaitosten kanssa toiminut hyvin. Kouluista tulleet harjoittelijat ovat olleet päteviä. Puuseppäopiskelijoita on ollut ja osa on työllistynyt. Ammattikoulutus valmistaa hyviä tekijöitä. Työsuhteessa olevan oppisopimustukea voisi kehittää paremmaksi, työnantajaa kannustavammaksi. Ammattikorkeakoulun työssäoppimisjaksot ovat hyviä. Kiitokset Pohjois-Karjalan Aikuisopiston toiminnalle. Sieltä saa koulutusta, ohjausta ja opastusta. 9 Puutuoteteollisuuden ennakointikamari ELY-keskuksen neuvotteluhuone Karpalo, Kauppakatu 40 B, 3. krs. Järjestäjät: Pohjois-Karjalan kauppakamari ja AlueEnnakko-hanke Puutuotealan ennakointikamari kokosi kaikkiaan 17 henkilöä. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Tiina Tolvanen taustoitti ennakointikamarin taustaa ja tavoitteita. Ennakointikamari-toiminta on lähtöisin pääkaupunkiseudulta, jossa kauppakamari on koonnut toisen asteen oppilaitoksia ja työnantajia keskustelemaan toimialojen työvoiman ja osaamisen tarpeista. Pohjois-Karjalassa mallia on muokattu ja otettu mukaan myös korkeakoulujen edustus, sekä tausta-aineistona käytetään TEtoimistojen tekemien yrityshaastattelujen tuloksia. Joensuun seudun TE-toimistosta Ulla Kuronen taustoitti toimialan tilannetta kertomalla puutuotealan työnhakijatilanteesta. Kaikkiaan Pohjois-Karjalassa on puutuotealan työnhakijoita n. 550, joista työttömiä työnhakijoita n. puolet. TEtoimistoihin avoimeksi tulleita työpaikkoja on puutuotealalla ollut 203 vuoden 2010 aikana. TE-toimiston kokemusten perusteella monella puutuotealan työnhakijalla on ammatinvaihtoon liittyviä suunnitelmia. Työnhakijatilanteen katsausta seuranneessa keskustelussa tuli esille, että alalle kouluttautuneet nuoret ovat työllistyneet suhteellisen hyvin, tai ainakin heitä on vähän työnhakijoissa. Tilaisuuteen osallistuneet yrittäjät kertoivat rekrytointien tapahtuvan monesti suoraan oppilaitoksista ja avautuvien työpaikkojen täyttyvän pääasiassa ilman TE-toimistoon avoimeksi ilmoittamista esim. yksityisten työvoiman välityspalvelujen kautta tai hakijan suoralla kontaktilla työnantajaan. TE-toimistoissa alan työpaikkoja onkin ollut auki vain noin 2-3 per vuosi. Pohjois-Karjalassa valmistuu vuosittain noin 20

13 konepuuseppää, jotka sijoittuvat teollisuuden työpaikkoihin. Puualalta valmistuu myös artesaaneja, mutta teollisuudella ei ole käyttöä heidän osaamiselleen ja moni artesaani suuntaakin yrittäjyyteen. Hanna Silvennoinen ELY-keskuksen AlueEnnakko-hankkeesta kertoi puutuotealan yrityshaastattelujen tuloksista. TE-toimistot haastattelivat kaikkiaan 72 puutuotealan yritystä; Joensuun seudulta (38), Keski-Karjalasta 16 ja Pielisen karjalasta 18. Haastattelut suoritettiin syksyllä Haastatellut yritykset olivat arvioineet työvoimatarpeensa kasvavan 49 henkilöllä (5 %) vuoden aikana. Ammattinimikkeittäin suurimmat lisäystarpeet olivat konepuusepät (19), puutavaratyöntekijät (17) ja huonekalupuusepät sekä kirvesmiehet (molempia 8). Esitystä seuranneessa keskustelussa tuotiin esille, että rekrytointiongelma-ammattien listalta puuttui maininta teollisuuden kokoonpanotyöntekijöistä. Puutuotealan yrityskartoituksesta ja kartoituksen jälkeen tehtyjen tarkempien yrityskäyntien annista kertoi Ilpo Tuononen Pohjois-Karjalan Aikuisopistosta. Pohjois- Karjalan Aikuisopisto ja Joensuun Tiedepuisto Oy kartoittivat maakunnassa toimivat puutuotealan yritykset alkuvuonna 2010 ja laativat ajantasaisen yhteystietoluettelon yrityksistä. Kaikkiaan puhelinhaastattelulla tavoitettiin 175 maakunnassa toimivaa puualan yritystä. Yrityskartoituksessa nousi esille verkostotoiminnan kehittäminen. Verkostoitumista puutuotealan yritysten kesken on vain vähän, ja tässä suhteessa Pohjois-Karjala eroaa esim. Pohjanmaasta, jossa toimivat vahvat paikallisten yrittäjien verkostot ja yritykset pystyvät näin tarjoamaan isompia kokonaisuuksia muualle Suomeen tai ulkomaille. Esitystä seuranneessa keskustelussa nousi esille puutuotealan markkinoinnin tärkeys, jossa myös verkostotyöllä voisi saada lisää näkyvyyttä. Ainakin yksi yritys ilmoittikin juuri virittelevänsä yhteistyötä markkinoinnin suhteen. Puutuotealalle voisi rakentaa omaa paikallista brändiä, joka kannustaisi myös nuoria hakeutumaan alalle. Puutuotealan pullonkaulana koettiin tuotekehityksen vaatimien taloudellisten resurssien puute, mutta tuotekehitystä on saatu tehtyä yhteistyössä oppilaitosten kanssa esim. opinnäytetöinä (AMK ja teknillinen yliopisto) ja yritykset ovat kiinnostuneita hyödyntämään tällaisia tuotekehitysresursseja myös jatkossa. Mitä konkreettisia toimia alan kehittämiseksi tulisi tehdä? Asiantuntijakeskustelussa nostettiin esille ongelmana se, ettei oppisopimuksen avulla pystytä kouluttamaan olemassa olevia työntekijöitä, koska tuki kohdentuu uusiin työntekijöihin. Jos yritys ottaa uuden työntekijän oppisopimussuhteeseen, niin työsuhteen kuluihin on mahdollista saada 60 % palkkatukea. Vastaavasti jos olemassa olevaa työntekijää haluttaisiin pätevöittää oppisopimuksella vaativampiin tehtäviin, niin tarjolla olisi vain koulutustuki työntekijälle. Ammatillisessa koulutuksessa tulisi huolehtia siitä, että opetukseen sisältyy riittävästi käytännön työskentelyä ja että opetuksessa on riittävät ohjausresurssit. Tulisi varmistaa, että oppilaitoksesta valmistuvalla nuorella on ammatin vaatima käytännön osaaminen hallussa ja puualan perusosaamista tulee vaalia maakunnassa. Opetuksessa pitäisi myös antaa valmiuksia nykyisen työelämän vaatimille taidoille: sosiaalisuus (pystyttävä seuraamaan, mitä toinen työssään tekee), ongelmien ratkaisukyky ja kokonaisvaltainen laatuajattelu. Yhteinen nimittäjä em. taidoille on

14 LEAN-ajattelu, jossa pyritään parantamaan tuotantoprosessia jatkuvalla kehittämisellä. LEAN-ajattelua ehdotettiin oppilaitoksiin oppiaineeksi. Työelämässä oleville ammattilaisille tulisi järjestää puuseppämestarin koulutuksia (AMK-tasoinen). Nämä koulutukset pätevöittäisivät vaativampiin tehtäviin ja mahdollistaisivat uralla etenemisen. Koulutuksissa tulisi antaa osaamista tuotannosta, muotoilusta ja markkinoinnista. Tällä hetkellä puuseppämestarin koulutuksen voi lähimmillään suorittaa Kuopiossa. Sovittiin, että Ilpo Tuononen AIKO:lta hoitaa puuseppämestarin koulutuksen saamiseksi tarvittavan byrokratian, kunhan yrityksistä varmistuu n henkilön tarve koulutukselle. Tiina Tolvanen puolestaan lupasi, että kauppakamari voi markkinoida koulutusta yrityksille. Myös Sakari Kolehmainen P-K:n oppisopimuskeskuksesta lupasi olla mukana asian toteuttamisessa. Todettiin, että alan vetovoimaisuutta olisi parannettava, jotta alalle hakeutuisi enemmän nuoria. Vetovoimaisuutta parantavia toimenpiteitä: - Kyseessä on työllistävä ala, jonka näkyvyyttä tulisi parantaa. Puutuotealan näkyvyyttä parantaisi esim. työpaikkojen laittaminen avoimeen hakuun työhallinnon sivuille, jolloin peruskoululaisten vanhemmat tulisiva tietoisiksi siitä, että alalla on työtä tarjolla. - Osittain alan vetovoimaisuutta laskevat väärät mielikuvat puutuotealasta, jotka pohjaavat peruskoulun puutyötunteihin. Tosiasiassa alalla tarvitaan hyvin monenlaista osaamista (esim. 3D-suunnittelua, useiden materiaalien käyttämistä jne.) - Puutuoteteollisuuden osalta on huoli tulevaisuuden osaajien saatavuudesta, koska oppilaitoksien resursseista vievät suuren osan bioenergian ja rakennustekniikan alan koulutukset. - Jos puuseppämestarin koulutuksen on yrityksissä riittävästi kysyntää sen järjestämiseksi, Karjalaiseen voisi tehdä jutun koulutuksesta ja haastatella siinä alan yrityksiä. - Oppilaistosten järjestämät yritysvierailut lisäävät kiinnostusta alaa kohtaan