Rakennusvirasto. Liite 1 HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusvirasto. Liite 1 HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011"

Transkriptio

1 Rakennusvirasto HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011 Liite 1 Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 2011 Vastauksissa toivotaan tiivistä esitystapaa ja alla olevien teemojen lisäksi pyydetään toimittamaan lyhyitä kuvauksia mahdollisista ympäristöasioiden edistämisen hyvistä käytännöistä nnissa. Näistä vastauksista kootaan kappale kuusi Ympäristönsuojelun hyvät käytännöt nnissa. Lisäksi vastaukset julkaistaan ympäristöraportin ntaliitteenä Internetissä osoitteessa josta löytyvät myös aikaisemmat ympäristöraportit. 1. Ympäristöjohtaminen Vastuuta hot Miten ympäristöasioiden hallinta on toteutettu nnassanne ja kenelle ympäristöasiat ovat vastuutettu? Mitä ympäristöjohtamisen osaalueita (esim. ympäristökatselmus, -politiikka, -strategia, -ohjelma, - tavoitteet, -auditoinnit) nnassanne on toteutettu/sovellettu? Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Rakennusvirastolla on hallinto-osastolla ympäristöjohtamisen koordinoinnista ja kehittämisestä vastaava ympäristöasiantuntija. Lisäksi työn tukena on ollut viraston sisäinen asiantuntijaverkosto viraston toimialueesta. Viraston ekotukihenkilöiden tilannetta selvitettiin vuonna 2011 ja rekrytointiin kolme uutta ekotukihenkilöä. Koulutuksissa kävi yhteensä 4 henkilöä. Virastossa on yhteensä seitsemän ekotukihenkilöä. Rakennusvirasto toteuttaa Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Rakennusvirastolla on yleisten töiden lautakunnan hyväksymä ympäristöohjelma vuosille Ympäristöohjelman keskeiset aihealueet ovat: ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristöosaamisen parantaminen ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautuminen ekologisesti kestävä rakentaminen ja energiansäästö ilmanlaatu ja katupöly meluntorjunta roskaantumisen ja jätteen synnyn ehkäisy sekä jätteen hyötykäyttö tulvat, pienvedet ja Itämeri luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Uusi ohjelma vuosille tullaan laatimaan vuonna Ympäristöohjelmasta nostetaan vuosittain toimenpiteitä viraston toimintasuunnitelmaan ympäristötavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuotuisessa ympäristöraportissa. Raportin tulokset esitellään johtoryhmälle keväisin ja julkaistaan viraston nettisivuilla:

2 Onko nnassa käytössä tai suunnitteilla ympäristöjärjestelmä (esim. ISO 14001, Ekokompassi) tai ympäristöohjelma? Onko ympäristöasiat kytketty henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin ja jos on, miten (esim. onko tulospalkkiossa ympäristöasioita ja jos on, mitä?) Miten henkilöstö on sitoutettu ympäristöjohtamisen kehittämiseen ja onko ympäristöasioissa järjestetty koulutusta henkilöstölle? Vuonna 2011 tehtiin viraston toimialasta alustava ympäristöasioiden hallinnan katselmus. Sen yhteydessä katselmoitiin myös katu- ja puisto-osaston toimintajärjestelmä sekä HRK-Rakennuttajan laatujärjestelmä. Alkukatselmus toimii ympäristöasioiden hallinnan kehittämisen työvälineenä ja antaa hyvän kuvan ympäristöjärjestelmän tilanteesta rakennusvirastossa. Alkukatselmus toimi joulukuussa pidetyn ympäristöasioiden johdonkatselmuksen aineistona, jonka perusteella nostettiin keskeisimmät asiat ympäristötyön kehittämisen kohteeksi vuodelle Niitä ovat viraston sisäisen ympäristöryhmän perustaminen sekä ympäristöohjelman päivittäminen vuosille Ympäristöjohtamisen kehittämisen tukena toimivat myös aikaisemmin tehdyt, mutta edelleen relevantit selvitykset kuten: Rakennusviraston ympäristönäkökohdat Rakennusviraston vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä arvio yleisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon sopeutumistoimista Rakennusvirastolla on käytössä ns. kevennetty ympäristöjärjestelmä, joka pohjautuu ISO järjestelmään. Järjestelmää kehitetään ISO suuntaiseksi. Vuonna 2011 ei ollut. Henkilöstö on sitoutettu ympäristöohjelman tavoitteiden ja viraston strategian tavoitteiden kautta. Vuonna 2011 ei ollut koulutusta henkilöstölle, mutta ekotukikoulutuksiin osallistumista kannustettiin Helmessä. Koulutusten tarve ohjelmatasoisten tavoitteiden jalkauttamiseksi on tunnistettu, ja se tulee näkymään uudessa ympäristöohjelmassa. Vuoden 2011 sitouttaminen on ollut viestintä- ja kampanjapainotteista. Ympäristöasiat ovat näkyneet viraston Helmessä seuraavasti: Ekotukihenkilö-juttu ja mainos koulutuksiin, juttu pyöräilystä ja virastopyörien lainaamisesta, Energiansäästöviikon juttu ja viikolla suuri näkyvyys Helmen etusivulla sekä viikon kysymys paperin säästöstä, juttu henkilöstökyselystä, joka koski kaupungin ympäristötyötä ja lisäksi sähköpostikutsu kyselyyn vastaamiselle. Myös energiansäästöviikon näkyvä kampanjointi Kevyin askelin -kampanjan kautta sitoutti jopa 49 rakennusvirastolaista antamaan ilmastolupauksen. Miten ekotukitoiminta on Virastossa toimii seitsemän ekotukihenkilöä, joista yksi on yhteyshenkilö. Vuonna 2011 viraston

3 organisoitu nnassanne? Miten ympäristöasiat on otettu huomioon sidosryhmäyhteistyössä? (esim. ympäristöjärjestöt, media, tutkimuslaitokset, asiakastyytyväisyysselvitykset, jne.) ekotukihenkilötilanne kartoitettiin ja uusia ekotukihenkilöitä rekrytoitiin (3 kpl). Itse toiminnan organisoituminen on kehittymässä. Ekotukihenkilöt ovat olleet mukana energiansäästöviikon organisoinnissa sekä oman kiinnostuksen mukaisesti edistäneet ympäristöasioita, esim. selvittäneet tulostimiin liittyviä energiansäästömahdollisuuksia. Vuonna 2011 Rakennusvirasto vahvisti yhteyksiään Eurocities environmental forumiin ja erityisesti Clean cities ryhmään. Rakennusvirasto toimi kesällä ympäristökeskuksen järjestämän Environmental foorumin konferenssiin osaisäntänä ja osallistui työryhmäkokouksiin. Aluesuunnittelu on moniarvoista suunnittelua, jossa eri intressiryhmien mielipiteitä kuunnellaan ja ne sovitetaan niin katu- kuin viheralueiden suunnittelua ohjaavaksi strategiseksi suunnitelmaksi. Aluesuunnittelussa laadittaessa hoito- ja kehittämissuunnitelmia on hyödynnetty vuorovaikutteisen suunnittelun menetelmää; Kerro kartalla -verkkopalvelua. Esimerkki asukkaiden ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksista selvityksen tekoon: Hulevesitulvien riskialueiden selvityksen teettämisestä ilmoitettiin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsauksessa Selvityksen teettämisestä ja vuorovaikutusmahdollisuuksista ilmoitettiin myös sähköpostilla Helsingin kaupunginosa- ja asukasyhdistyksille, luontojärjestöille sekä kaupungin ntien edustajille. Lisäksi selvityksen nähtävillä olosta ja palautteenantomahdollisuuksista ilmoitettiin Helsingin sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metro -lehdessä. Selvityksen raporttiluonnokseen oli mahdollista tutustua rakennusviraston asiakaspalvelussa sekä rakennusviraston www-sivuilla. Palautetta raporttiluonnoksesta ja kehittämisehdotuksia aiheeseen liittyen sai antaa joko suoraan rakennusviraston asiantuntijalle tai Kerro kartalla -verkkopalvelussa. Esimerkki asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin asukassuunnitelman teossa: Aluesuunnitelmat, joihin luonnonhoitokin sisältyy, on laadittu asukasyhteistyössä. Suunnitelmat ovat olleet nähtävillä rakennusviraston Internet-sivuilla suunnitteluprosessin aikana ja niihin on voinut antaa kommentteja. Suunnittelualueelta on tehty asukaskysely ennen suunnitelman laatimista, jossa mm. luontoasiat ovat esillä. Suunnitelmat on laadittu ajantasaiseen ympäristö- ja luontotietoon tukeutuen. Suunnitelmat on lisäksi läpikäyty Helsingin ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi aluesuunnitelmien luonnonhoidon osuudet on käsitelty kaupunginjohtajan asettamassa ja kaupungininsinöörin johtamassa luonnonhoidon työryhmässä, jossa ovat edustettuina rakennusviraston lisäksi ympäristökeskus, liikuntavirasto, Stara, Helsingin yliopisto, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Media on tärkeä yhteistyökumppani rakennusviraston viestinnässä. Medialle on järjestetty tiedotustilaisuuksia, annettu tiedotteita (vuosittain noin 250 kpl) ja järjestetty rakennusviraston asiantuntijoiden haastatteluja. Yhteistyö on aktiivista ja jatkuvaa, koska se on yksi tapa tavoittaa asukkaat. Medianäkyvyyttä on ollut mm. lumitalviin liittyen. Vuodesta 2010 alkaen on pilotoitu myös sosiaalisen median käyttöä Minä Helsingin puistot -facebook-sivustolla.

4 Toistuvia asukastyytyväisyyskyselyitä toteutetaan monessa muodossa. Kysely Helsingin katu- ja viheralueiden käyttäjille toteutetaan joka toinen vuosi. Lisäksi hyödynnetään valtakunnallisten Yhdyskuntatekniset palvelut ja Kaupunki ja kuntapalvelut -kyselyjen tuloksia. Lisäksi asiakaspalvelun osalta on tehty kyselyitä. Hyvä kasvaa Helsingissä -brändin alla tehtävä yhteistyö yritysten ja asukkaiden kanssa lisää vuorovaikutteista kumppanuutta ja yhteisestä ympäristöstä välittämistä. Muun muassa puistokummitoiminta asukkaiden kanssa lisää asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia lähipuistonsa käyttöön Kysymyksissä 2-5 raportoidaan teemoittain mitä tavoitteita (talousarviotavoitteet ja muut ympäristötavoitteet) on asetettu, millä mittareilla niitä on seurattu ja miten ne ovat toteutuneet. 2. Omaan ydintoimintaan liittyvät merkittävät ympäristönsuojelun tavoitteet Oliko nnalla asetettu talousarvioon 2011 sitovia tavoitteita ja mitä ne olivat? Vastuuta hot Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2011: 1. Katujen hoidossa käytettävistä liukkaudentorjuntamateriaaleista (kiviaines ja suola) peräisin olevien pienhiukkasten osuus on määräävänä tekijänä vuorokauden aikana enintään 30 ylitystapauksessa vuoden 2011 aikana. - Seuranta yhteistyössä HSY:n kanssa. - Rakennusvirasto esittää, että tavoite asetetaan myös Ympäristökeskukselle (ennakkovaroitukset ja toimenpidemääräykset) ja HKL:lle (raitiotiekiskoalueiden puhdistaminen ja pölynsidonta) Tavoite toteutui. 2. Helsingin kymmenen keskeisintä aluetta siivotaan arkisin ennen kello Rautatientori, Elielin aukio, Asema-aukio, Narinkkatori, Esplanadin puisto, Vaasan puistikko, Vanhakirkkopuisto, Ylä- ja Ala-Malmin torit, Tallinnanaukio (vain Helsingin kaupungin vastuulla olevat alueet). - Seuranta ylläpidon työmaakokouksissa ja tilaajan valvontakierroksilla. - Rakennusvirasto esittää, että tavoite asetetaan myös Staralle, (niiden alueiden osalta, joiden hoito on heiltä tilattu). Tavoite toteutui. 3. Työmatkaliikennettä palvelevat tärkeimmät kadut ja kevyen liikenteen väylät on aurattu ja liukkaudentorjunta tehty ennen klo Seuranta ylläpidon työmaakokouksissa ja tilaajan valvonnalla. - Rakennusvirasto esittää, että tavoite asetetaan myös Staralle (niiden alueiden osalta, joiden hoito on heiltä tilattu) ja Rakennusvalvontavirastolle (yksityisten tontinomistajien valvonta) Tavoitteessa on useita poikkeamia poikkeuksellisen kovan lumitalven takia. 4. Kaivutöiden kestoa ja niistä aiheutuvaa haittaa vähennetään rakennusviraston koordinoimana. - Rakennusvirasto esittää, että kaivutöiden suorittajille, Helsingin Energialle, Liikennelaitokselle,

5 Onko nnalla muita ympäristönsuojelun tavoitteita ja mihin ne on kirjattu? Staralle ja muille kaivutöitä tekeville asetetaan sitovaksi tavoitteeksi kaivutöihin käytettävän työajan lyhentäminen. Työkohdekohtaisesti kokonaiskestoaikaa verrataan rakennusviraston antamassa kaivuluvassa etukäteen määriteltyyn ohjeelliseen työaikaan. Laitokset raportoivat kaikki ohjeellisen työajan ylitykset sitovan tavoitteen toteutumisen seurantaa varten. - Mittarina laitoskohtaiset tiedot ohjeellisten työaikojen ylityksistä, reklamaatioista ja asiakaspalautteista. Tavoite toteutui. 5. Osana ilmastonmuutoksen hidastamista HKR-Rakennuttaja huolehtii valtion ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta. Tavoite toteutui. 6. Luonnon monimuotoisuutta edistetään kaupunginhallituksen hyväksymien Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman tavoitteiden ja luonnonhoidon tavoitteiden mukaisesti. - tavoite on yhteinen Ympäristökeskuksen kanssa - Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset tarkennetaan hyväksyttyjen tavoitteiden mukaiseksi ja ne otetaan käyttöön - mittarina ovat toteutetut toimenpiteet: vuoden 2011 aikana a) valmistuu niittyjen hoidon työohje ja b) aloitetaan yksi luonnon monimuotoisuutta edistävä puistoalueen kunnostushanke, johon sisältyy sekä puro- että niittyalue Tavoite toteutui. Viimeisen kohdan hanke on kuvattuna aluesuunnitelman hankeohjelmassa, varsinaisen hankkeen toteutumiseen tarvitaan investointirahaa, jota ei ole vielä saatu. Hallintokunnan ympäristönsuojelun tavoitteet on kirjattu ympäristöohjelmaan (ks. ylös). Sen lisäksi kaupungin useat ympäristönsuojelun osa-alueohjelmat liittyvät rakennusviraston toimialaan ja näin asettavat tavoitteita toiminnalle. Tällaisia ovat muun muassa LUMO-ohjelma, hulevesistrategia, tulvastrategia, ilmasuojelun toimintaohjelma, melun torjunnan toimintasuunnitelma. Esimerkkinä luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimista vuonna 2011: Luonnon monimuotoisuuden turvaamista on tehty monin tavoin, muun muassa pidättäytymällä lintujen pesimäaikana uudistus- ja harvennushakkuista. Lahoavaa puuta on jätetty kaupunkimetsiin harkitusti sellaisiin kohtiin, joissa siitä ei ole haittaa lähiasukkaille tai ulkoilijoille. Rakennusvirasto kunnosti kasvillisuudeltaan arvokkaan niittykohteen Talosaaren ketoniityn (Östersundom). Luonnonsuojelualueella Roosinmäellä on käynnistetty valtakunnallisesti erittäin uhanalaisen ketokatkeron hoitotoimet. Keskuspuiston pohjoisosan korpimetsän ennallistamishanketta esittelevä luontopolku Korpipolku valmistui. Kalastollisesti merkittävillä puroilla, Longinojalla, Haaganpurolla, Mätäjoella, Mellunkylänpurolla ja Viikinojalla tehtiin yhteistyötä vapaaehtoisten talkoojärjestöjen kanssa kalaston elinolosuhteiden parantamiseksi kunnostustalkoilla. Suomen ympäristökeskuksen kanssa jatkettiin kolmevuotista yhteishanketta: Valuma-aluelähtöinen purojen tilan parantaminen (PURO 2). Hankkeen tavoitteena on tehostaa viranomaisten ja muiden purokunnostustoimijoiden välistä yhteistyötä, sekä aktivoida kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä purojen kunnostukseen aiheeseen liittyvää yhteistyötä, viestintää ja vuorovaikutusta lisäämällä.

6 3. Energiankulutukseen ja ilmastoasioihin liittyvät tavoitteet Miten vuoden 2011 energiansäästösuunnitelman toimenpiteet toteutuivat (sitova 2 % tavoite)? Onko nnassa tehty energiakulutusta vähentäviä toimenpiteitä? Mikä on energiankulutuksessa tapahtunut muutos edellisvuoteen verrattuna? Miten nta on osallistunut ilmastonmuutoksen hillintään ja/tai sopeutumiseen liittyvään Vastuuta ho Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Rakennusviraston oma toimintasuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa 2011 yleisten töiden lautakunnassa. Toimintasuunnitelma sisältää toimitilojen lisäksi ulkovalaistuksen ja muun yleisillä alueilla olevan tekniikan. Vuodesta 2011 lähtien suunnitelma tullaan tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään vuosittain. Energiansäästösuunnitelmassa asetetut toimenpiteet ovat onnistuneet pääosin suunnitelman mukaisesti. Viraston keittiö katselmoitiin (laitteisto HKR:n omistuksessa) ja energiansäästökohteita löytyi. Virastotalon vanhan puolen patteristot huuhdeltiin ja niihin asetettiin uudet termostaatit. Tietoliikenteen osalta uusittiin lähes 20 palvelinta energiatehokkaampiin. Lisäksi 55 prosenttia viraston koneista oli siirtynyt Windows 7 työasemavakioon, joka mahdollistaa kauko-ohjatun nukahtamisen. Jotkin ohjelmat eivät ole Windows 7 toimivia, jolloin vaihtoa ei ole voitu tehdä kaikkiin koneisiin. Virastossa on siirrytty turvatulostukseen ja henkilökohtaiset tulostimet poistuvat pikkuhiljaa. Toimintasuunnitelmassa kuvatun yleisten alueiden käyttökohteiden sähkö- ja lämpöenergiankulutuksen läpikäynti on aloitettu tarkoituksena parantaa kohteiden energiatehokkuutta. Kyseessä on mittava selvitystyö. Kyseisten sähkönkulutuskohteiden lista on tarkentunut ja lämmitettävien portaiden osalta on tehty katselmuksia sekä kokeillaan GSM-ohjausta. Kaupungin ulkovalaistuksen osalta valaisimien uusiminen energiatehokkaampaan tekniikkaan toteutuu yhteistyössä Helenin kanssa (ks. alas). On, ks. myös muut kohdat. Lisäksi lokakuussa vietettiin energiansäästöviikkoa näkyvästi Kevyin askelin kampanjan kautta. Viraston työntekijät saivat antaa ilmastolupauksia hankkeeseen. Lisäksi virasto täyttyi Kevyin askelin -julisteista ja energiansäästövinkeistä. Ks. lisää alempaa. Rakennusviraston hallinnassa olevien kohteiden sähkönkulutus on vähentynyt tämän hetken tietojen perustella ainakin MWh vuoden 2010 kulutusluvuista. Tämä on yli 2 prosentin säästötavoitteen. Muutos johtuu pitkälti Yleisten alueiden kohteiden sähkön ja lämmön kulutuksen vaihtelusta ja ulkovalaistuksen tuomasta säästöstä. Rakennusviraston energiankulutuksen erikoispiirre muihin ntiin verrattuna on kasvavan kaupungin kasvava energiankulutustarve. Mukana on yleisten alueiden kohteiden (liikennevalot, pumppaamot, lämmitetyt portaat, yleisövessat jne.) ja ulkovalaistuksen sähkönkulutus, jotka tulevat väistämättä kasvamaan kun uusia alueita rakennetaan. Tällöin ns. absoluuttiseen energiankulutuksen vähenemiseen ei päästä, vaan pitää katsoa vähennystoimia tai suhteuttaa kulutus kasvuun. Virastotalon energiankulutus on noussut sähkön ominaiskulutuksen ollessa 25,0 kwh/m3. Se on noussut kymmenen vuoden aikana 2001 kulutuksesta 20 prosenttia. Lämmön ominaiskulutus on 33,2 kwh/m3 ja se oli 8 prosenttia suurempi kuin vuonna Molemmat luvut ovat hieman korkeampi kuin vuonna 2010, tämän johtuu suurelta osin talossa tehtävästä remontoinnista, jotka jatkuvat vielä vuoden 2012 puolellakin. Rakennusvirasto on ollut mukana vuonna 2011 loppuneen BaltCICA-hankkeen Helsingin hankeryhmässä, jonka tuotoksena oli keinovalikoima ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Se toimii tukena kaupungin ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimia asetettaessa.

7 toimintaan? Viraston asiantuntijat ovat ottaneet ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioon työssään, muun muassa aluesuunnittelussa. Helsingin vieraslajistrategiatyö käynnistyi Helsingin ympäristökeskuksen ja rakennusviraston yhteishankkeena. Rakennusvirasto palkkasi määräaikaisen työntekijän projektiin. Haitallisista vieraslajeista kerättiin aineistoa rakennusviraston omaan tietopankkiin. Tietopankkia hyödynnetään haitallisten vieraslajien torjuntatyön suunnittelussa ja toteutustyössä sekä Helsingin vieraslajistrategian laadinnassa. Rakennusvirasto on jatkanut haitallisten vieraslajien torjuntaa. Villikaneja on saatu pyydettyä Staran toimesta aiempia vuosia vähemmän, mikä johtuu osittain luonnonolosuhteista ja toisaalta tehokkaasta pyynnistä edellisenä pyyntikautena. Villikanien aiheuttamia tuhoja kasvillisuudelle on aiempiin vuosiin verrattuna vähemmän. Haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien minkin ja supikoiran pyyntiä on harjoitettu Natura 2000-kohteilla, Viikki - Vanhankaupunginlahdella ja Östersundomin lintulahdilla. Pyynnin tarkoituksena on turvata kosteikkolintujen pesintä. Haitallisten vieraskasvien esiintymiä on poistettu erityisesti luonnonsuojelualueilta muun muassa kurtturuusukasvustoja Harakan, Kallahdenharjun, Kallahden rantaniityn sekä Särkkäniemen luonnonsuojelualueilta. Jättiputkikasvustoja on hävitetty aiempien vuosien tapaan eri puolilla kaupunkia. Torjuntatyöhön ovat osallistuneet Staran väen lisäksi vapaaehtoistyöntekijät. Yhteistyötä on tehty muun muassa ympäristöjärjestöjen kanssa. Vieraslajit ovat kiinnostaneet mediaa ja yhteydenottoja on tullut runsaasti. Ilmaston muutokseen sopeutuminen on myös osana luonnonhoidon linjauksia. Tuore luonnonhoidon linjausten raportti on luettavissa rakennusviraston sivuilta. Virasto edistää sopeutumistoimina muun muassa Helsingin kaupungin hulevesistrategian ja tulvastrategian mukaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi Marjaniemen ja Sarvaston pohjoisosan tulvasuojelurakenteet valmistuivat vuonna Lisäksi 2011 valmistui tulvariskikartoitus, josta lisää kohdassa 7. Ympäristöriskit. Rakennusvirastossa on jatkettu yleisten alueiden hiilijalanjäljen laskentaa ja sen pohjalta tehtävää viraston toimintojen kehittämistä. Tuloksia hyödynnetään mm. viraston uudessa ympäristöohjelmassa ja hankinnoissa. Laskentaa kehitetään kokoajan. Ilmastonmuutoksen hillintätyö on jatkunut myös vuonna 2011 useilla energiansäästöön tähtäävillä hankkeilla: Rakennusviraston aloitteesta käynnistyi vuonna 2010 kansallinen kehityshanke ETSIVÄ, jossa kehitetään kulutus- ja olosuhdeseurantaa hyödyntämällä rakennusautomaatiojärjestelmää ja olemassa olevaa kulutusseurantajärjestelmää. ETSIVÄ-järjestelmän avulla on tarkoitus löytää ne mittaustiedot, jotka poikkeavat annetuista tavoitearvoista. Vuonna 2011 on laadittu raportointimallit eri käyttäjäryhmille, rakennettu järjestelmärajapintoja sekä laadittu mittauspisteitä koskeva koodausjärjestelmä. Pilottihanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. EkoTeko -hankkeessa kohteiksi valituissa 21 kiinteistössä suoritetaan energiatalouden ja olosuhteiden

8 intensiiviseurantaa ja toimenpiteitä. Hanketta tehdään yhteistyössä Tilakeskuksen ja Palmian kanssa. Rakennusten ylläpitoon kehitetään työkaluja ja ylläpitohenkilöstöä koulutetaan tavoitteena parantaa ylläpidon laatua. EkoTeko -projektin toinen vaihe käynnistettiin vuonna 2011 kouluisännille ja muulle henkilöstölle sekä kiinteistönhuollolle. Vuonna 2011 Ekoteko toiminta on laajennettu koskemaan koko Tilakeskuksen ylläpidossa olevaa kiinteistökantaa. HKR-Rakennuttaja toimii asiantuntijana hankkeessa. Energiatehokkuutta edistäviä kokeiluhankkeita on toteutettu erityisesti valaistuksessa. LED-valaisimia on testattu paitsi rakennusviraston virastotalossa myös kouluissa. Rakennusvirasto oli mukana myös elokuussa 2011 päättyneessä Save Energy -hankkeessa yhdessä Tilakeskuksen ja opetusviraston kanssa. Hankkeessa pyrittiin kehittämään julkisten rakennusten energiatehokkuutta yhdistämällä langatonta automaatiota ICT-teknologiaa ja oppimispelejä rakennusten käyttäjien käyttäytymisen muuttamiseen. Mukana olivat Manchester, Lissabon, Luleå ja Leiden sekä tutkimus- ja yrityskumppaneita. Vuonna 2010 käynnistyi kansallinen ENERSIS Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti -hanke. Siinä tavoitteena on luoda rakennusten korjauksille konsepti, jolla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimukset ovat linjassa sisäympäristön laadun parantamisen kanssa eivätkä heikennä rakennusten kosteusteknistä toimivuutta. Hanke päättyy alkuvuodesta Rakennusvirasto on mukana ENGAGE-hankkeessa, jonka tavoitteena on sitouttaa kaupungin työntekijöitä, kaupunkilaisia ja sidosryhmien edustajia vähentämään CO 2 -päästöjään lupauskampanjalla, jossa lupauksen tehneistä otetaan valokuva ja siitä tehdään juliste. Hanke on EU-rahoitteinen ja käynnistyi vuonna Mukana on 11 kaupunkia ympäri Eurooppaa sekä Energy Cities. Helsingissä hanke toteutetaan Kevyin askelin -kampanjana, joka käynnistyi viime maaliskuussa valtakunnallisena Earth Hour -päivänä Energiatehdas-tapahtumassa Kaapelitehtaalla. Kampanja on näkynyt useissa yleisötapahtumissa sekä Helsingin katukuvassa. Kesäkuussa avattiin -sivusto, jonne kerättiin kaupunkilaisten kehitysideoita Helsingin energiatehokkuuden edistämiseen. Energiansäästöviikolla vietettiin Energiatehokas Helsinki -päivää Laiturilla, missä esiteltiin kesäkuussa kerätty kaupunkilaispalaute sekä keskusteltiin energiatehokkaasta elämisestä Helsingissä. Vuoden 2011 loppuun mennessä noin 190 helsinkiläistä on tehnyt ilmastolupauksen, ja vuoden 2012 aikana mukaan houkutellaan myös työyhteisöjä sekä yrityksiä. Energiaa tokaluokkalaisille kampanja käynnistyi jo kuudettatoista kertaa. Kampanjan kouluille toimitetaan laaja tietopaketti, jossa on osiot opettajille sekä oppilaille. Paketti sisältää aineistoa energialähteistä, energiankäytöstä ja -säästöstä sekä uusiutuvista energiamuodoista. Koululaisia motivoitiin myös tarkkailemaan omia energiankäyttö- ja energiansäästötottumuksiaan. Vuonna 2011 materiaali jaettiin 1130 oppilaalle ja 60 opettajalle. Kampanjan yhteydessä on korostettu materiaalin uudelleen käyttöä, joten todellinen osallistujien lukumäärä on suurempi. Tähän mennessä materiaali on jaettu oppilaalle ja

9 Onko ilmastoasioihin liittyviä tavoitteita asetettu ja miten ne ovat toteutuneet? heidän opettajilleen. Vuonna 2011 käynnistyi peruskoulujen luokkalaisille oma energia-aiheinen kampanja. Siinä kouluihin toimitettiin uusiutuvia energialähteitä koskevaa kirjaa Hei, mistä saadaan energiaa?. Kirja käsittelee uusiutuvia energialähteitä ja niiden hankintaa. Kampanja jatkuu vuonna Rakennusvirasto oli mukana kouluttamassa kaupungin Ekotukihenkilöitä 6 kaksipäiväisessä peruskoulutuksessa vuoden 2011 aikana, joihin osallistui 160 uutta ekotukihenkilöä. Vastuualueena koulutuksissa oli energia-asiat. Viraston vastuulla oli laatia Helsingin ekologisen kestävän rakentamisen ohjelman B-osa, joka koskee infrarakentamista. Ohjelmassa määriteltiin tulevien vuosien tavoitteet ja toimenpiteet ympäristönäkökohdat huomioivalle infrastruktuurin suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle. Ohjelma tehtiin vuonna 2011 HKR- Rakennuttajan johdolla yhteistyössä rakennusviraston muiden osastojen ja kaupungin eri virastojen kanssa. Ohjelma oli vuonna 2011 laajalla lausuntokierroksella, josta saadut kommentit vietiin ohjelmaan vuoden 2011 lopulla, jonka jälkeen ohjelmaa valmisteltiin kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Rakennusviraston ympäristöohjelmassa on asetettu vuodelle 2011 useita tavoitteita ilmastoasioiden osalta, jotka kaikki ovat toteutuneet pääosin. Kaupungin ulkoilu-, virkistysalue- ja suojavyöhykemetsien sekä puistojen tila pidetään hoidettuina ja elinvoimaisina siten, että ne sitovat mahdollisimman tehokkaasti hiilidioksidia. Vuonna 2011 toteutetut metsien hoitotyöt on tehty yleisten töiden lautakunnassa hyväksyttyjen kaupunkialueen aluesuunnitelmien ja muissa kunnissa olevia alueita koskevien luonnonhoitosuunnitelmien mukaisesti. Metsien hoito on noudattanut kaupunginhallituksen hyväksymiä luonnonhoidon ja LUMO-ohjelman tavoitteita sekä yleisten töiden lautakunnan hyväksymää Helsingin luonnonhoidon linjausta. LUMO-ohjelmassa ja Helsingin luonnonhoidon linjauksissa on toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi kun muun muassa kasvuolot muuttuvat sekä sään äärevöityminen ja tuholaiset lisääntyvät. Helsingissä on vuonna 2011 uusittu noin 9000 ulkovalaisinta rakennusviraston tilaamana ja Helsingin energian toteuttamana. Työn alkaessa 2009 uusittavia valaisimia oli kappaletta. Energiatehokkuuden paraneminen alentaa ulkovalaistuksen energiamenoja nykyisellä energian hinnalla laskien noin 1 milj. euroa vuodessa, kun koko uusimistyö on tehty vuoteen 2015 mennessä. Ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus alenee toimenpiteiden vaikutuksesta noin 20 %. Euroopan komission asetus N:o 245/2009 määrittelee ulkovalaistuksessa käytettävien valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimukset, joka on ulkovalaistuksen uusimisen taustalla. Energiansäästöstä on kampanjoitu tavoitteen mukaisesti: Lokakuussa vietettiin energiansäästöviikko näkyvästi Kevyin askelin kampanjan kautta. Virastolaiset saivat antaa ilmastolupauksensa kampanjaan. Lisäksi virasto täyttyi energiansäästövinkeistä ja viraston Helmen etusivulla oli joka päivä vaihtuva

10 Miten nta on toteuttanut kaupungin strategiaohjelman ilmastopoliittisia tavoitteita? energiansäästövinkki banderollissa sekä erillinen isompi juttu noin viikkoa ennen energiasäästöviikon alkamista. Kevyin askelin kampanjassa ilmastolupauksia oli keräämässä myös kaupungininsinööri ja antaneiden kesken arvottiin palkinto. Kestävän liikkumisen osalta virasto on tiedottanut lainattavista pyöristä Helmessä ja energiansäästöviikolla sekä osallistunut Kilometrikisaan. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti matalaenergiarakennushankkeiden suunnittelua ja toteutusta on jatkettu vuonna uudet rakennushankkeet toteutetaan pääosin matalaenergiarakentamisena. Peruskorjaushankkeissa matalaenergiaratkaisuja käytetään mahdollisuuksien mukaan. Vuonna 2011 valmistuivat myös passiivienergiataloyleisohjeet on käynnistynyt myös selvitystyö koskien lähes nollaenergiatalojen rakentamista. Tavoitteena on, että HKR-Rakennuttajalla olisi käytössään lähes nollaenergiarakentamisohjeet vuoden 2013 alussa. Vuonna 2011 valmistunut Viikin ympäristötalo vastaa kulutustasoltaan passiivitaloa. Ympäristötalossa aurinkosähkö korvaa arviolta 19 % ostosähkönkulutuksesta. Se on myös kalliojäähdytyksen kehittämisen koekohteena. Vanhempien kohteiden Aurinkolahden koulun aurinkopaneelien tuotanto oli vuonna ,5MWh ja Latokartanon koulujen aurinkopaneelien tuotanto oli 8,6MWh. Aurinkolahden koulussa sähköntuottoa ja kulutusta seurataan yhdessä oppilaiden kanssa koulujen tiloissa olevilla sähköisillä tauluilla. en kohteiden energiantuottoa ja toimintaa tullaan seuraamaan myös tulevina vuosina. Lisäksi rakennusvirastolla on muita tavoitteita ympäristöohjelmassa, jotka liittyvät välillisesti ilmastoasioihin. Rakennusvirasto vastaa Helsingin kaupungin energiansäästöä koordinoivan kaupunginhallituksen asettaman energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) käytännön toimista. ESNK:n tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin energiansäästötoimintaa sekä raportoida energiankäytöstä ja siinä tapahtuneesta kehityksestä vuosittain kaupunginhallitukselle. Vuonna 2011 energiansäästöneuvottelukunnassa perustettiin kuusi eri aihepiireihin keskittyvää alatyöryhmää. Rakennusvirasto vetää julkisten rakennusten työryhmää ja osallistuu lisäksi kahden muun alatyöryhmän työskentelyyn. Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) allekirjoittaman Energiatehokkuussopimuksen (KETS) tavoitteena on kiinteä yhdeksän prosentin energiansäästö laskettuna vuoden 2005 kulutuksesta vuosien välisenä aikana. Rakennusvirasto on ollut vastuussa sopimukseen liittyvän toimintasuunnitelman laatimisesta ja toimenpiteiden koordinoinnista. Tarkempien toteuttamisohjelmien toteuttamista on jatkettu vuonna Helsingin kaupunki allekirjoitti EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors). Sopimuksessa asetettu päätavoite on pienentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 % vuoden 2020 loppuun mennessä. Sopimus edellytti Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laatimista Helsingille, joka valmistui rakennusvirastossa vuoden lopussa Sopimus

11 velvoittaa voimakkaasti kaupunkilaisten ja kaupunkialueen muiden toimijoiden sitouttamiseen, josta syystä kaupunki järjesti kaupunkilaisille suutuja tapahtumia, käynnisti tiedotuskeskuksen Ilmastoinfon, avasi tiedottamiseen perustuvia www-sivustoja ja käynnisti yritysyhteistyön kehittämiseen suuun ilmastokumppanuusverkoston valmistelutyön. Alla esitellyt Combat-hanke ja PEK-työryhmä liittyvät myös suoraan sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseen. SEAP:n tekoon linkitetty COMBAT-projekti (Covenant of Mayors in the Central Baltic Capitals) päättyi vuonna Hankkeessa Covenant of Mayors:n osallistujakaupungit hyödynsivät toinen toistensa kokemuksia ja asiantuntemusta SEAP:n työstämisessä ja järjestivät kaupunkilaisille suutuja energiapäiviä. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tukholma, Riika ja Tallinna. HKR-Rakennuttaja koordinoi hankkeita. Hankkeen lopputuloksena syntyi muille kaupungeille suutu opas kestävän energiankäytön toimenpideohjelman valmisteluun. Kaupunginjohtajan aloitteesta keväällä 2011 käynnistyi useita ntia yhdistävä Parhaat energiatehokkuuden käytännöt työryhmä (PEK), jonka tavoitteena oli selvittää parhaat taloudellisesti katavat keinot hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen Helsingin kaupungissa. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri olivat rakennusvirastosta. Työryhmän loppuraportti valmistui lokakuussa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille todettiin, että kaupungin eri nnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Tavoitteet määriteltiin vuoden 2011 budjetin yhteydessä. Kaupungin nnille asetettiin tavoitteeksi 2 % vuosittainen energiansäästö energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteen mukaisesti. Tämä toteuttaa omalta osaltaan KETSsopimusta ja -toimintasuunnitelmaa. Hallintokuntien on laadittava toimintasuunnitelmat vuosittaiseen energiansäästötavoitteeseen pääsemiseksi. ESNK ja rakennusvirasto toimivat koordinoijana laadittaessa näitä tavoitteita. Rakennusvirasto laati energiansäästösuunnitelmamallin ntien avuksi, avusti ntia oman suunnitelman tekemisessä sekä tiedotti sitovista energiansäästötavoitteista. Hallintokunnille järjestettiin koulutustilaisuus käytännön työtä koskien ja kaupungin johdolle omat tiedotustilaisuudet. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli valmistunut 12 nnan suunnitelmat ja vuodenvaihteessa 2012 oli valmistumassa 13 nnan suunnitelmat. Valmistuneet ja valmistumassa olevat energiansäästösuunnitelmat kattavat merkittävimmän osan kaupungin energiankulutuksesta (koulut, päiväkodit, terveyskeskus, sairaalat). (Rakennusviraston omasta energiansäästön toimintasuunnitelmasta lisää aikaisemmin tekstissä.) Rakennusvirasto on jatkanut Display-merkkien laatimista. Vuoden 2011 loppuun mennessä merkkejä oli laskettu yhteensä 282 kiinteistölle ja todistuksia 1133 kiinteistölle. Tavoitteena on tuottaa kullekin kiinteistölle vähintään kolmen peräkkäisen vuoden merkki, jotta luokituksen seurannassa on verrokkivuosia ja pystytään tarkastelemaan luokituksen kehitystä. Vuonna 2011 oli kohteisiin laskettu pääosin neljä merkkiä kiinteistöä kohden. Tulevaisuudessa Display-merkit tullaan laskemaan ja luovuttamaan kiinteistöihin mm. energiakatselmuksen yhteydessä. Display- merkki havainnollistaa rakennuksen käytössä

12 4. Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Miten laajasti eri jätelajit lajitellaan nnassa ja mitä on tehty jätteen synnyn vähentämiseksi? Vastuuta ho kuluttaman energian ja tuottamien päästöjen määrän. Display merkit luovutetaan ensimmäisellä kertaa kiinteistölle siten, että luovutuksen yhteydessä järjestetään koulutustilaisuus energiatehokkuuden parantamisesta. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli järjestetty yhteensä 171 luovutusta. Rakennusvirasto on teettänyt ja teettää energiakatselmuksia kaupungin kaikille nnille ja vastaa kaupungin katselmustoiminnasta ja koordinoi sitä. Kiinteistökatselmuksen lisäksi tehdään palvelurakennuksissa seuranta- ja käyttöönottovaiheen energiakatselmuksia. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli katselmuksia tehty 506 kaupungin palvelurakennuksessa, mikä vastaa 81 % julkisista palvelukiinteistöistä. Seurantakatselmuksia on tehty 12 kpl ja käyttöönottokatselmuksia 3 kpl. Keskimääräinen säästöpotentiaali oli lämmityksessä 13 %, sähkössä 9 % ja käyttövedessä 6 %. Nämä vastasivat vuositasolla euroa. Katselmuksessa ehdotetuista energiansäästötoimenpiteistä suuri osa liittyi rakennusten ylläpitoon tai käyttöön ja niistä noin puolet on toteutettu. Vuonna 2011 käynnistyi 22 kpl kiinteistökatselmuksia, vastaten yhteensä yli m 3. Käyttöönottovaiheen katselmuksia ja energiaselvityksiä käynnistyi kolmessa kohteessa, vastaten liki m 3. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2011 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä. Rakennusviraston vuositason seurannassa ovat kaikki kaupungin suoraan ja välillisesti omistamat rakennukset. Tiedot kaikkien kaupungin kiinteistöjen vuosittaisista sähkön- ja lämmön kulutuksista löytyvät Internetissä e3-portaalipalvelusta. Kulutustietojen ohella portaali sisältää tietoja kuntien rakennuksissa suoritetuista energiakatselmuksista, toteutetuista säästötoimenpiteistä, näiden kustannuksista ja arvioiduista vaikutuksista. Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Virastotalossa lajitellaan paperi, pahvi, arkapaperi, sekajäte, energiajae ja biojäte. Lisäksi viraston Palmian keittiössä lajitellaan lasi ja metalli. Virastosta tulee myös vähäisiä määriä ongelmajätettä. Jätteen synnyn vähentäminen oli yksi osa-alue energiansäästöviikon kampanjassa. Etenkin paperin kulutus ja sen vähentäminen nostettiin esiin. Lisäksi vuonna 2011 rekrytointiin kolme ekotukihenkilöä ja neljä kävi ekotukihenkilö koulutuksen. Siisti Stadi -toiminnan osalta on kerätty kaupungin yleisilta alueilta yhteensä 259 kappaletta erilaista sähköja elektroniikkaromua (SER) sekä lisäksi yhteensä noin 105 tonnia jätettä, joka koostuu pääasiassa sekajätteestä, metallista ja auto- ja sekapellistä. Vuonna 2010 sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin 214 kappaletta ja sen lisäksi yhteensä noin 126 tonnia jätettä. Purkumateriaaleja (asfaltti, betoni- ja tiilijätettä) ja ylijäämämaita sekä louhetta varastoidaan Jätkäsaaren, Hernesaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välivarastokentillä. Kentillä oli välivarastoituna vuoden 2011 lopussa yhteensä noin m3 louhetta, kitkamaita ja haitta-ainepitoisia sedimenttejä. Välivarastojen maksimikapasiteetti on m3.

13 Pilaantuneita maa-aineksia kunnostettiin rakennusviraston toimesta vuonna 2011 yhteensä noin tonnia. Suurimat työmaat olivat Kalasataman Sörnäistenniemellä ja Töölönlahdella. Maa-alueiden kunnostushankkeet liittyivät maankäytön muutokseen pidettiin 198 kevätsiivoustalkoot, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Talkooaika oli Myös Kaivopuiston kuohuviinipullotapahtuma järjestettiin jälleen vappuna Lisäksi rakennusvirasto on jatkanut asukastilaisuuksien järjestämistä puistoissa: Puistokävelyitä järjestettiin 9 kpl ja niissä oli 950 kävijää. Malminkartanon hedelmätarhassa järjestettiin kevättapahtuma 7.5. ja syystapahtuma yhdessä muiden järjestäjien kanssa. Roihuvuoren kirsikkapuistossa järjestettiin kirsikankukkajuhla yhdessä muiden järjestäjien kanssa. Kaivopuiston syysharavointitalkoot pidettiin Jos nnalla on omia jätesopimuksia, miten jätemäärät ovat muuttuneet edellisvuodesta? Jätemäärien arviointi tehdään liitteessä Hanki Vastuuta ho Miten ympäristöasiat on otettu huomioon hankinnoissa? Rakennusvirastoon perustettiin vapaaehtoistyön koordinaattorin toimi lokakuusta 2011 alkaen, jonka työnkuvaan kuuluu puistokummitoiminnan kehittäminen, suunnittelu ja organisointi, toiminnan tunnetuksi tekeminen sekä puistokummien ja tuottajien (Staran ja yksityisten urakoitsijoiden) puistokummiohjaajien kouluttaminen. Sähköinen puistokummirekisteri valmistui vuonna Urakoitsijan alueiden puistokummiohjaajana toimii toistaiseksi vapaaehtoistyön koordinaattori rakennusvirastosta. Rekisterissä on 355 puistokummia (helmikuussa 2012). Vapaaehtoistyön koordinaattori teki puistokummeille kyselyn syksyllä Samalla rekisteri myös päivittyi, koska osa kummeista, jotka eivät enää toimi, poistuivat rekisteristä. Puistokummeille järjestettiin vuotuinen joulupuuro tilaisuus Finlandia talolla ja mukana oli n. 150 puistokummia. Kokonaisjätemäärä (n.76 tn) on noussut 13,6 tn vuodesta Arkapaperin, metallin ja pahvin määrät ovat laskeneet, mutta merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet paperin (+34 %), energiajakeen (+ 33 %) ja kaatopaikkajätteen (+28 %) kohdalla. Paperin kulutuksessa kuitenkin indikaattorina käytetään tilattua paperia, joka on ollut laskusuunnassa jo pari vuotta. Laskua vuoteen 2010 nähden on 31 prosenttia. Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Ympäristöasiat otetaan hankinnoissa huomioon vaihtelevalla tavalla. Osassa osastojen hankinnoissa ne ovat osana vakiintunutta toimintaa, kun toisaalla asiaa herätellään. Laajasti ajatellen suurin osa viraston toimintaa on erilaisten hankintojen tekemistä, sillä rakennusvirasto on nykyisin asiantuntoja ja tilaaja organisaatio. Onko nta tehnyt tarjouspyyntöjä, joissa on (ollut) mukana ympäristönäkökohtia/ehdottomia ympäristövaatimuksia? Jos on, mitä uudet rakennushankkeet toteutetaan pääosin matalaenergiarakentamisena ja peruskorjauksessakin mahdollisuuksien mukaan. Rakennuttamisessa suunnittelijoiden vuosisopimusvalinnassa on käytetty ympäristökriteerejä, jolloin ne ovat olleet valintakriteereinä ja niillä on ollut tarjousten vertailussa oma painoarvo.

14 ympäristönäkökohtia/vaatimuksia on käytetty? Käytetäänkö energiatehokkuutta kriteerinä? Tietoja ostopäätöksistä, joissa ympäristökriteerit ovat mukana. (Hank raportoi tietyn tuoteryhmän/vuosi). Hank / kaikki Työmaiden osalta urakkatarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvissa urakkaohjelmassa ja urakkarajaliitteessä vaaditaan urakoitsijaa laatimaan työmaan ympäristösuunnitelman, joka hyväksytään rakennuttajalla. Suunnitelmaa seurataan työmaakokouksissa. Lisäksi tarjoajien ympäristöasioiden hallinnasta ko. toimialalla on pyydetty selvityksiä. Osassa tarjouskilpailuja, joissa osana ovat kuljetus- tai työkoneet, on suosittu uudempaa kalustoa, jolloin myös päästöjen voidaan olettaa olevan alhaiset. Päästöjä koskevien hankintakriteerien käyttöönotto etenee. Kuitenkin iso osa urakoista tulee Staran kautta, jolla pakokaasupäästöt ovat olleet pitkään yhtenä vertailuperusteena. Vaikuttavin osa-alue on rakentamisen matalaenergiahankkeet. uudet rakennushankkeet toteutetaan pääosin matalaenergiarakentamisena. Lisäksi HKR-Rakennuttajan laatimat Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisen suunnittelualakohtaiset ohjeet uudis- ja peruskorjaushankkeille, ja vuonna 2011 valmistuivat passiivienergiataloyleisohjeet ovat osa energiatehokasta hankintaa. Vuonna 2011 on käynnistynyt myös selvitystyö koskien lähes nollaenergiatalojen rakentamista. Edellä olevien esimerkkien lisäksi rakennusvirastossa on käytetty ympäristökriteerejä kalustehankinnoissa. Rakennusvirastossa kehitettiin vuonna 2008 katu- ja puistokalusteiden hankintaa varten elinkaariarvioon perustuva laskuri, joka arvioi niiden koko elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt aina tuotannosta ja logistiikasta tuotteen käytöstä poistamiseen. Laskuria on käytetty kalusteiden hankinnoissa ja esteetön penkki -sarjan kokonaistaloudellisen arvion perustana. Tarjoajilta vaadittiin myös selvitystä ympäristöasioiden hallinnasta ja ympäristöpolitiikasta. Sopimustuotteet ja palvelut, joissa Hank on ympäristökriteerit mukana. Yhteishanki, joissa on mukana ympäristökriteerejä ( :ssa ja kpl:ssa), mitä ympäristökriteereitä Hank, Stara, Helen on käytetty? 6. Kuljetukset ja liikkuminen Vastuuta ho Miten ympäristöasiat on otettu huomioon kuljetuksissa ja liikkumisessa? Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Rakennusviraston toimintaan liittyvät kuljetukset sisältyvät urakkasopimuksiin. Tarjousten vertailussa on suosittu uudempaa autokalustoa ja tarjoajan esittämästä ympäristönäkökulmien huomioimisesta toiminnassaan on annettu pisteitä. Suoranaisia päästörajoituksia käytettävälle kalustolle ei ole asetettu. Työnantajana rakennusvirasto suosii etätyön tekoa, kun se on työtehtävien osalta mahdollista. Lisäksi se kehottaa työntekijöitään hyödyntämään kaupungin tarjoamat matkasetelit sekä tarjoaa turvallisen pyöräparkin, suihkun ja pukuhuoneet työmatkapyöräilijöille. Virastolla on myös kaksi lainattavaa

15 Onko nta tehnyt liikkumissuunnitelmaa? virastopyörää työasiamatkoille. Loppuvuodesta 2011 rakennusvirastolle tuli kaksi sähköautoa käyttöön (vuokraus Staralta). Rakennusvirastolle kirjattiin työmatka- ja työasiamatkaliikkumisen ohjauksen periaatteet vuonna Periaatteiden pohjalla toimi henkilöstölle tehdyn työmatka- ja työasiamatkakyselyn tulokset. Kysely on tarkoitus uusia vuonna Käyttääkö nta CityCarClubia tai muuta yhteiskäyttöautopalvelua? Polttoaineenkulutus litroissa. Polttoaineverot ilmoitetaan liitteessä 2. HUOM! Hallintoku raportoivat muut kuin Staralta Stara / kaikki ostetut polttoaineet. 7. Ympäristöriskit Vastuuta ho Mitkä ovat nnan merkittävimmät ympäristöriskit ja miten niitä on pyritty vähentämään ja/tai hallitsemaan? Ei. Raportoitavaa ei ole (Stara raportoi). Vuoden 2011 lopussa rakennusvirastoon tuli 2 sähköautoa (Staralta). Kulutus raportoidaan vuoden 2012 raportoinnissa. Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Suuri osa rakennusvirastoa koskevista ympäristöriskeistä liittyvät ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin. Ilmastonmuutoksen todelliset vaikutukset ovat epävarmoja, mutta todennäköistä on sään äärevöityminen. Se tuottaa hankaluuksia muun muassa kaupungin ylläpidossa ja sen luontoympäristössä. Rankkasateet yleistymisen myötä hulevesitulvat yleistyvät. Ne aiheuttavat suuria ongelmia pienvesien ekologiassa: syntyy tulvapiikkejä, uomaeroosiota ja puron tulvimista, jolloin puroalueiden hoito ja virkistyskäyttö vaikeutuvat. Pienvesiohjelmassa esitettyjen kunnostushankkeiden toteutus parantaa tulvien aiheuttamia haittoja. Myös rakentamisen aikainen kiintoaineksen huuhtoutuminen, autokannan kasvu ja ympäristön yleinen kemikalisoituminen sekä roskaantuminen pahentavat vesistöihin päätyvät hulevesien laatua. Purotulvien aikana hulevesien tuomat haitta-ainepitoisuudet saattavat olla suuria. Lisäksi kaupunkirakenteen. Lisääntyneiden sateiden lisäksi hulevesitulvia kasvattaa myös kaupunkirakenteen tiivistyminen erityisesti teollisuus- ja satama-alueiden uuteen käyttötarkoitukseen ottamisen sekä täydennysrakentamisen seurauksena. Uudessa rakentamisessa on yleistä laajojen vettä läpäisemättömien pintojen syntyminen, minkä seurauksena sateista syntyvä pintavalunta nopeutuu ja pinnoilta pois valuvan huleveden määrä kasvaa. Täydennys- ja korjausrakentamisessa paikalliset olosuhteet voivat merkittävästi muuttua alkuperäiseen suunnittelutilanteeseen verrattuna, mikä saattaa lisätä paikallisia tulvimisriskejä. Sadannan

16 johtaminen pois syntypaikaltaan alentaa pohjaveden pinnankorkeutta, jolloin pohjavesivarat vähenevät, puupaaluvaraisille rakennuksille voi aiheutua vaurioita ja pohjaveden laatu voi heiketä. Tiiviin ja eri aikoina toteutuneen rakentamisen seurauksena useasta reitistä ja ojasta muodostunut vedenkulku on hävinnyt. Hulevesi strategia ja hulevesitulvien riskikartoitus (alla) antavat toimenpiteitä ja kehotuksia riskien pienentämiseen. Lisäksi meriveden pinnankorkeuden ennustetaan nousevan, mikä osaltaan vaikeuttaa hulevesien johtamista varsinkin alavien merenranta-alueiden sekaviemäröidyillä alueilla. Meriveden pinnankorkeuden noususta aiheutuviin tulviin Helsingin kaupungilla on erillinen varautumissuunnitelma. Kuivina kausina ilmanlaatu heikkenee, joka haastaa ilmanlaadun varmistamista. Talvisin lunta tulee paljon kerralla, joka on haastavaa viedä ympäristön kannalta kestävästi ja riskittömästi pois katualueilta. Lumirikkaista talvista oppineena rakennusvirasto on tehnyt talveen varautumissuunnitelman talvelle Lisääntyneet myrskyt ja toisaalta kuivat sateettomat kaudet aiheuttavat haasteita kaupungin metsien ja luonnon ympäristön kestävyyteen. Myös vieraslajien ja tautien lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä aiheuttaa haasteita ja riskejä alkuperäiselle lajistolle. Mm. luonnonhoidon linjaukset huomioivat nämä riskit. Lisäksi rakennusviraston toimialaan kuuluu erilaisia toimia, joissa käsitellään ympäristölle haitallisia aineita. Esimerkiksi kaatopaikkasortumat, pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden päästöriskit ovat mahdollisia. Riskien hallinta perustuu lainsäädännön mukaiseen turvallisuuskoordinaatioon sekä osaavien konsulttien ja urakoitsijoiden hyödyntämiseen. Myös työmaiden kemikaalien käyttö, liiallinen teiden suolaus tai viheralueiden lannoittaminen voi aiheuttaa ympäristön kemikalisoitumista. Riskien hallinta tulee ohjeistuksen ja luvituksen kautta. Seuraavassa tarkempi kuvaus tulvariskialueiden selvittämisestä esimerkinomaisesti: Helsingin kaupunki selvitti merkittävät tulvariskialueet vuoden 2011 joulukuun alkuun mennessä. Selvitystarve perustui kesällä 2010 voimaan tulleeseen lakiin ja asetukseen, joiden mukaan ku vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Selvitykseen eivät kuuluneet vesistötulva-alueet, kuten esimerkiksi Vantaanjoen tulvat ja meritulva-alueet. Hulevesitulvien riskialueiden selvitystä varten tietoa tapahtuneista hulevesitulvista ja tiedostetuista tulvariskeistä kerättiin Internet-pohjaisella kyselyllä, johon vastasi useita tahoja Helsingin kaupungin eri virastoista ja laitoksista sekä Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Toteutuneiden hulevesitulvien selvittämisessä hyödynnettiin myös pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:a sekä Liikenneviraston HÄTI -tietoja liikennehäiriöistä. Näiden lisäksi tarkistettiin Helsingin kaupungin rakennusviraston aiemmista selvityksistään koostamat tiedot hulevesitulvakohteista.

17 Todettuja hulevesitulvia ilmoitettiin 77 ja potentiaalisia riskikohteita 14 kappaletta. PRONTO- ja HÄTI - tilastoista paikannettiin noin 130 toteutunutta hulevesitulvakohdetta lisää. Yhteensä erilaisia tulvakohteita paikallistettiin eri aineistojen perusteella noin 240 kappaletta, joista noin 170 oli selvästi sijainniltaan erillisiä. Yleisöpalautteen perusteella Helsingin kaupungissa todettiin vielä yli 50 selvästi uutta hulevesitulvakohdetta. Selvityksen perusteella yksikään hulevesitulvakohde ei kuitenkaan ylittänyt tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaista merkittävyyden kynnystä.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 1.4. kello 10.00 11.15 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakennusvirasto

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakennusvirasto ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2012 Helsingin kaupungin rakennusviraston energiansäästön toimintasuunnitelma... 2 1. Nykytilanne... 2 1.1 Rakennusviraston tehtävät

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 31.5. kello 10.00 11.25 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka

Lisätiedot

1. Ympäristöjohtaminen Vastuutahot Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus. Kaikki hallintokunnat. Kaikki hallintokunnat

1. Ympäristöjohtaminen Vastuutahot Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus. Kaikki hallintokunnat. Kaikki hallintokunnat Kaupunkisuunnitteluvirasto HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011 Liite 1 Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 2011 Vastauksissa toivotaan tiivistä esitystapaa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelma 2016 2017 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2016 2017 28.12.2015 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4 1.1

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 RAKENNUSVIRASTO Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Rakennusviraston tavoitteena on luoda ISO 14001 vaatimuksien

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI Ympäristöraportti 2010 1 (5) TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Ympäristöraportti 2010 Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Tommi Fred Riikka Jääskeläinen

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Tommi Fred Riikka Jääskeläinen ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 4.3. kello 13.00 14.10 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Tommi Fred

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Tommi Fred

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Tommi Fred ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 7 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 5.11. kello 9.00 10.16 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Petra Erkkola Jukka Forsman

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/5 19.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/5 19.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (6) 5 Helsingin, Lahden ja Turun vertaisarvio ilmastopolitiikasta ja hulevesien hallinnasta sekä esitys kaupunginhallitukselle tiekartan laatimisesta HEL 2011-005934

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2014. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2014. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 10.6. kello 12.45 14.00 LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Sirpa Eskelinen Joonas Hautala

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / kunnanhallitus Y-tunnus 0166507-1 Poikkitie

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Anna Tienvieri & Kaisa Komulainen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Allianssimalli ylläpitourakoissa Kontulan urakan

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Itämerihaasteen väliarviointi

Itämerihaasteen väliarviointi Itämerihaasteen väliarviointi Itämerihaasteen valtakunnallinen seminaari Helsinki Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg Arvioinnin toteutus Arvioinnin toteuttivat vertaisarviointina Itämerihaasteen

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori ALUERAKENTAMISHANKKEET 23.10.2015 Nimi (pvm:n ja nimen vaihto: Näytä > Ylä- ja alatunniste) 2 MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2012. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Kiinteistövirasto/Tilakeskus

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2012. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Kiinteistövirasto/Tilakeskus ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 29.10. kello 13.00 14.45 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Antti Halm Sari Hildén Sinikka

Lisätiedot

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5. Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.2017 Leena Maidell Kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016 Valtuustokauden strateginen ohjelma

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa 31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona

Lisätiedot

Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö

Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö Kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit ja elinkaarikustannukset Finlandiatalo 21.9.2017 Katri Kuusinen Kaupunkiympäristön toimiala Helsingin kaupungin hallinto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelman luonnos 2012 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 3.12.2012 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4

Lisätiedot

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja suunnittelutoimisto Talous- ja laskentayksikkö Sosiaaliviraston johtoryhmä 7.3.2012, liite 5 asia 6. ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta Helsingin vieraslajilinjaus 2015-2019 Ympäristölautakunta 14.4.2015 VISIO haitallisten vieraslajien leviämistä on rajoitettu uusien lajien asettuminen on estetty vieraslajeista aiheutuvat haitat on minimoitu

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma 1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot