Sisältö Esipuhe... 3 Johdanto... 4 Tiivistelmä hyvinvoinnista... 6 Pääteemat ja kehittämisen kohteet... 8 Hyvinvoinnin Swot-analyysi...

Transkriptio

1

2 Sisältö Esipuhe... 3 Johdanto... 4 Tiivistelmä hyvinvoinnista... 6 Pääteemat ja kehittämisen kohteet... 8 Hyvinvoinnin Swot-analyysi... 9 Yhteenvetopäätelmät... 9 Hyvinvoinnin keskeiset ulottuvuudet elämänkaaren eri vaiheissa Liite Väestörakenne Väestömäärä ja ikäjakauman kehitys Väestön muutokset Väestöllinen l. demografinen huoltosuhde Asuntokunnat Taloudelliset elinolot Väestön talous Taloudellinen huoltosuhde Toimeentulotuki Asumistuki Köyhyysraja Kunnan talous Vuosikate Lainat Elinkeinot ja palvelut Yrityskanta Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Palvelutyytyväisyys Työttömyys ja koulutus Työttömyys Työttömyys koulutusasteittain Pitkäaikaistyöttömyys Nuorisotyöttömyys Koulutustaso Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Sosiaali- ja terveysolot Sairaudet Sairastavuus Kansansairaudet Krooniset sairaudet Yleisimmät kuolinsyyt Mielenterveys

3 Elämäntapahallinta Terveyskäyttäytyminen Tupakointi ja päihteet Sosiaalisuus Kohderyhmät, erityispiirteet Lapset ja nuoret Lastensuojelu Koulujen työolot Terveys Terveyskäyttäytyminen Tupakointi ja päihteet Sosiaalisuus Kutsunnoissa karsiutuneet Työikäiset Työkyky Työtapaturmat Ammattitaudit Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat Ikääntyneet Kotona asuvat Yksinasuvat Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat Omaishoito Elinympäristö Elinympäristön turvattomuus Liikenne Rikollisuus Nuorisorikollisuus Rikollisuuden kokeminen Ympäristöolot

4 Esipuhe Hyvinvointikatsaus on kuvaus oululaisten hyvinvoinnista ja olosuhteista. Hyvinvointikatsaus muodostaa perustaa kaupunkistrategian laadinnalle ja kaiken toiminnan suunnittelulle. Katsauksen tavoitteena on nostaa esille hyvinvointiin liittyviä haasteita ja vahvuuksia, joiden varaan voidaan suunnitella palveluja. Hyvinvointia tulee tarkastella erityisesti asukkaiden ja eri väestöryhmien, ei palvelujärjestelmän näkökulmasta. Palvelujen suunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa väestön hyvinvoinnin muutoksista ja terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvoinnin pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma otetaan huomioon päätöksissä ja kaikessa toiminnassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen merkitsevät yhteistyön rakentamista ja yhteistyössä toimimista sekä kunnan sisällä että alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kesken. Kun uuden Oulun palveluja kootaan toimiviksi palvelukokonaisuuksiksi, korostuu hyvinvoinnin tiedonhallintajärjestelmän tarve. Mahdollisimman ajantasaisen tiedon saanti ja arviointi on palvelujärjestelmän kehittämiseksi ensisijaista. Oulun kaupungissa edellinen katsaus (Hyvinvointibarometri) on laadittu vuonna Nyt laadittu katsaus on laajennettu koskemaan koko vuonna 2013 muodostuvaa uutta Oulua. Vertailtavuuden vuoksi Oulun kaupunkia koskevia tietoja on tarkasteltu erikseen ja niiden rinnalle on nostettu muiden liitoskuntien, Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin ja Yli-Iin tiedot. Näin saadaan myös lähtötietoaineistoa tulevina vuosina laadittaville vastaaville hyvinvointikatsauksille. Katsaus luo tietoperustaa myös uuden kunnan palvelujen järjestämiselle. Oulun indikaattoritietoja on verrattu myös muihin suuriin kaupunkeihin. Nyt valmistuneesta katsauksesta muodostuu mielenkiintoinen hyvinvointikertomus, josta nousevat erilaiset teemat. Monien indikaattorien valossa suuri osa alueen asukkaista voi hyvin. Oulun alueen nuori väestörakenne, väestön hyvä koulutustaso, viihtyisä ja toimiva elinympäristö sekä asukkaiden tyytyväisyys moniin palveluihin ovat alueen vahvuutena ja luovat perustaa mm. elinkeinoelämän kehitykselle. Hyvinvointikatsauksesta muodostuu helposti pahoinvointikatsaus. Huomio kiinnittyy helposti niihin indikaattoreihin ja mittareihin, jotka osoittavat keskimääräistä negatiivisempaan, huonompaan suuntaan. Monia hyvin olevia asioita ei aina huomata, eikä välttämättä edes tilastoida. Oulun alueen hyvinvointia vähentävät tai uhkaavat työttömyys, etenkin nuorisotyöttömyyden korkea taso ja siihen liittyvät haasteet, monien perheiden pienituloisuus sekä väestön korkea sairastavuus ja yksin asuvien määrän kasvu. Oman haasteensa hyvinvointijärjestelmälle tuo myös väestön ikääntyminen. Kunnan tehtävänä on kuntalain mukaan edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä. Lain perusteluissa todetaan, että kunnan keskeisimpiä tehtäviä ovat asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja sen edellyttämistä palveluista huolehtiminen käytettävissään olevilla voimavaroilla. Hyvinvointikatsauksen laadinnasta on vastannut ansiokkaasti KTM Jouko Narkilahti ja työtä on ohjannut syyskuussa 2010 asettamani ohjausryhmä. Oulussa Sinikka Salo apulaiskaupunginjohtaja 3

5 Johdanto Hyvinvointikatsauksen tarkoituksena on muodostaa kuvaa alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja elinolosuhteista sekä toimia tausta-aineistona uuden Oulun toiminnan ja palvelujen suunnittelussa. Työ toteutettiin Oulun kaupungin toimeksiannosta syksyn ja talven aikana. Ohjausryhmän jäseninä toimivat seuraavat henkilöt: Haapala Kaisu pj, nuorisotoimenjohtaja Ala-Siuru Maria, va. strategiapäällikkö Epäilys Niina, vs. liikuntajohtaja Fränti Juha, yhteyspäällikkö, sote Mäkitalo Timo, tutkimuspäällikkö Vuoria Risto, kulttuurijohtaja Väisänen Kimmo, suunnittelija Välikangas Elina, kehittämis- ja laatupäällikkö, sote Willman Arto, vs. perusopetuksen johtaja Ote työryhmän asettamispäätöksestä (Liite): Työryhmän tehtävänä on ohjata hyvinvointibarometrin laatimistyötä, strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaan. Tavoitteena on myös tuottaa mittariaineisto, joka toimii uuden Oulun valmistelussa yhtenä suunnittelun pohja- ja vertailuaineistona sekä toimia indikaattoriaineistona kehittämishankkeille. Työssä hyödynnetään aiempi aihepiiriin liittyvä kehittämistyö sekä alueen Kaste-hankkeissa, esim. Tukeva-hankkeessa ja Terveempi Pohjois-Suomihankkeessa THL:n kanssa tehty mittarityö, maakunnallinen hyvinvointityö ja muiden yhteistyökumppaneiden vastaava selvitystyö. Hyvinvointikatsaus laadittiin edellisen Oulun kaupungin hyvinvoinnin vuosibarometrin (2006) pohjalta. Tämä työ poikkeaa kuitenkin edeltäjästä merkittävästi. Aikaisemmin katsaus koski vain Oulun kaupunkia ja nyt se on laajennettu koskemaan koko uutta Oulua. Selvitysaineisto kattaa siten Oulun lisäksi Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat. Katsauksessa Oulua verrataan ns. kuusikkokaupunkeihin, joita ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu. Tietolähteistä riippuen tarkastelu on paikoin myös maakunnallinen tai Oulun seutukohtainen. Pääsääntöisesti menneeseen aikaan liittyvät vertailut on tehty vanhan Oulun tietojen pohjalta ja tulevaisuuteen liittyvissä tekijöissä on jo huomioitu uuden Oulun näkökulma. Uutta Oulua koskevat kuntakohtaiset prosentuaaliset tiedot ovat toisinaan pienistä määristä johtuen epäluotettavia ja voivat poiketa vuodesta toiseen merkittävästi. Hyvinvointikatsauksen laatimisessa on käytetty seuraavia tietolähteitä: Tilastokeskus SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä tilasto- ja indikaattoripankki, joka sisältää kattavasti tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ATH-kysely (alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus) Oulun seutukunnan alueelta v Tutkimuksessa oli mukana Oulun seutu, Oulun eteläinen seutukunta, Kainuu, Kajaani ja Turku. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely 2009 Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Kuntaliiton tilastot kuntien taloudesta. Finnish Consulting Group: Kaupunki- ja kuntapalvelut Kyselyssä oli mukana 19 kuntaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden tyytyväisyyttä omaan kuntaan. Ely-keskuksen työllisyysraportit. Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta: Kutsuntojen tulokset. Työterveyslaitos TTL: Tilastoja työtapaturmista. Liikenneturva: Tilastoja liikenteessä loukkaantuneista. 4

6 Muita hyödyllisiä lähteitä TEAviisari on THL:n kehittämä kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu. TEAviisari-palvelu tukee kuntien ja alueiden terveydenedistämistyön suunnittelua ja johtamista. Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus Hyvinvointikatsauksen yleisrakenne lähtee väestökohtaisista tiedoista ja ne toimivat taustatietoina jatkossa esiintyville indikaattoreille. Seuraavaksi käsitellään väestöä ja kuntaa koskevia taloudellisia asioita sekä elinkeinotoimintaa ja työttömyyttä. Pääpaino on kuitenkin sosiaali- ja terveysoloilla. Lopuksi on otettu myös elinympäristön tilaa kuvaavia indikaattoreita. Katsauksesta tulee helposti ongelmakeskeinen. Esimerkiksi ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuutta ja hyvinvointia kuvaavia mittareita on vähän saatavilla. Näkökulman laajentamiseksi työ on koottu Swot-analyysin kaltaiseksi tarkasteluksi, jossa mukaan voidaan ottaa myös sellaisia tietoja, jotka eivät ole esitettävissä indikaattorimuodossa. Kokonaisuutta voidaan näin arvioida nykyhetkeä kuvaavilla vahvuuksilla ja heikkouksilla sekä tulevaisuuteen viittaavilla mahdollisuuksilla ja uhilla. Tämä tarkastelutapa avaa uusia näkökulmia ja myös kehittämistarpeita indikaattorikannan monipuolistamiselle ja uusimiselle. Työ toteutettiin perinteisellä raporttipohjalla. Mukaan otettiin vain olennaiset seikat, joiden tarkempi analyysi vaatii kuitenkin indikaattoritietojen taustojen selvittämistä. Kuvien alle on tästä syystä merkitty lähteet, jotta asioiden tarkastelu ja lisätietojen hakeminen on tarpeen vaatiessa helpompaa. Tekstissä esiintyviä lähdeviittauksia ei ole pyritty toteuttamaan aivan tieteen edellyttämällä tavalla. Työ on pitkälti kompromissi erilaisten vaatimusten suhteen. Indikaattorien luotettavuudessa esiintyy huomattavia eroja. Pääsääntöisesti kyselytutkimuksiin perustuvat tiedot kuvaavat paremmin hyvinvointia kuin tilastolähteisiin perustuvat tiedot, joiden kohdalla tiedot sisältävät turhan usein tietojen keräämiseen liittyvää tilastointiproblematiikkaa. Tämän vuoksi tarkasteluun otettiin mukaan tietoja useista eri lähteistä. Osa indikaattoritietoista on laskettu yhdistäen useampia tilastolähteitä. Työn aikana on virinnyt yhteistyökeskusteluja kansallisella tasolla mm. sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa. Tavoitteena on jatkaa uuden Oulun hyvinvointi-indikaattorityötä kehittämisyhteistyönä em. tahojen ja meneillään olevien alueellisten kehittämishankkeiden kanssa. Alueellisista hankkeista keskeisimmät ovat Kaste-ohjelman Terveempi Pohjois-Suomi (TERPS-hanke) ja TUKEVA 2-hanke koskien Seudullisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimista Oulun seudulle. Jatkossa hyvinvointitarkastelu on syytä tehdä käyttäen hyväksi atk-pohjaisia järjestelmiä, joita on parhaillaan kehitteillä. Niiden avulla on mahdollisuus tarkastella hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita tarkemmin ja kätevämmin taustatietojen osalta. Lisäksi ne mahdollistavat taloudellisten tekijöiden yhdistämisen tarkasteluun, mikä tuo esiin myös tarpeellisia tehokkuusmittareita. Näiden avulla taloudellisia resursseja voidaan jatkossa suunnata paremmin tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Johdon tietojärjestelmän laajentuessa koko kaupungin tasolle, on sen avulla mahdollisuus reaaliaikaiseen tiedontuotantoon analyysiä varten. 5

7 Tiivistelmä hyvinvoinnista Uutta Oulua koskevat tiedot on sovellettu Oulun kaupunkia, Pohjois-Pohjanmaata ja Oulun seutua koskevista lähteistä. Paikalliset tiedot on laskettu pääsääntöisesti väestömäärän suhteen painotetusta uuden Oulun viiden kunnan keskiarvosta. Väestörakenne Alle 30-vuotiaita on merkittävästi enemmän kuin vertailukaupungeissa (v n. 44 %) ja niiden osuuden väestöstä odotetaan vähitellen vähenevän. Yli 64-vuotiaita on vähemmän kuin vertailukaupungeissa (v n. 12 %), mutta niiden osuuden odotetaan vähitellen kasvavan. Kokonaisuudessaan väestörakenne on hyvä. Väestön suhteellisen kasvun odotetaan olevan nopeampaa kuin vertailukaupungeissa, mutta sen odotetaan vähitellen pienenevän. Väestön huoltosuhde on epäedullisin (n. 47 %) vertailukaupunkeihin nähden, mutta se johtuu erityisesti lasten suhteellisesti suuremmasta lukumäärästä. Yksin asuvat muodostavat suhteellisesti suurimman osan (n. 42 %) kaikista asuntokunnista. Tilanne on samankaltainen myös kaikissa vertailukaupungeissa. Taloudelliset elinolot Työn ulkopuolella olevien lukumäärän suhde työtätekeviin on heikompi kuin vertailukaupungeissa. Toimeentulotukea saa n. 9 % asuntokunnista, mikä on vähemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Se on kuitenkin kohdistunut erityisesti alle 25-vuotiaisiin, yksinhuoltajiin ja yksinasuviin. Asumistukea saa n. 9 % asuntokunnista, mikä on enemmän kuin vertailukaupungeissa. Köyhyys (pienituloisuus) on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana ja on yleisempää (n. 16 % väestöstä ja n. 15 % alaikäisistä) kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Vuosikate/asukas on suurempi ja lainat/asukas pienempi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Elinkeinot ja palvelut Yritysten väestöön suhteutettu määrä on pienempi kuin vertailukaupungeissa, vaikka viime vuosien yritysten nettolisäys suhteessa yrityskantaan on alueella suurempi kuin vertailukaupungeissa. Oulun väestörakenne ei selitä eroa. Kansalaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on yleisesti suurempi kuin muissa suurissa vertailukaupungeissa. Työttömyys ja koulutus Väestön koulutustaso on toiseksi korkein suurista kaupungeista. Työttömyys on korkeampi (12,9 %) kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Työttömistä n. 70 %:lla on peruskoulupohjainen tai keskiasteen koulutus. Korkeakoulun suorittaneiden työttömyys on kasvanut vuoden sisällä, muilla vähentynyt. Kouluttautuminen on kuitenkin vähentänyt työttömyysriskiä. Pitkäaikaistyöttömyys on vähäisempää (n. 21 % työttömistä) kuin vertailukaupungeissa, mutta kasvanut huomattavasti vuoden sisällä. Pitkäaikaistyöttömien terveydentila on osoittautunut heikoksi. Nuorisotyöttömyys on korkeampi (n. 17 % työttömistä) kuin vertailukaupungeissa, mutta vähentynyt hieman vuonna Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on vähemmän kuin vertailukaupungeissa, mutta osuus on vähitellen kasvanut (n. 9 % vastaavan ikäisistä). Yleinen terveys Yleinen sairastavuus ja kansansairaudet ovat selvästi yleisempiä kuin muualla maassa. Noin 20 % yli 55-vuotiaista on ylipainoisia, nuoremmista n. 10 %. 6

8 Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, erityisesti masentuneisuus. Noin 11 % vuotiaista saa korvausta masennuslääkkeiden käytöstä. Tilanne on samankaltainen muissa vertailukaupungeissa. Unettomuudesta kärsii yli 30 % ihmisistä. Elämäntavat heijastuvat usein siihen. Alle 55-vuotiaista vajaa 30 % tupakoi päivittäin ja % käyttää liikaa alkoholia. Kannabista on käyttänyt 2-9 % viimeisen 12 kk:n aikana. Vähän koulutettujen terveys on yleisesti heikompi kuin korkeasti koulutettujen. Yksinäisyydestä kärsii n. 10 % asukkaista. Alle 55-vuotiaista yli 75 % käyttää internettiä viihdetarkoituksiin. Lapset ja nuoret Suurin osa (n. 80 %) Oulun nuorista on hyvinvoivia. Viidesosa nuorista voi aikaisempaa huonommin ja heille kasautuu vakavia ongelmia. Uusi Oulu on koko Suomeen verrattuna lapsi- ja nuorisorikasta seutua. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt kaikilla mittareilla mitattuna. Viime vuosina erityisesti teini-ikäisten huostaanotot ovat lisääntyneet selvästi. Uudessa Oulussa on n. 460 (1,1 % alle 18-vuotiaista) kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta. Puutteelliset fyysiset työolot, huonot työasennot ja tietokoneen käyttö on lisännyt koululaisten viikoittaisia pää- ja niskakipuja (n. 30 % oppilaista). Masentuneisuus (yli 10 % oppilaista) ja ylipainoisuus (13-20 % oppilaista) on lisääntynyt eri kouluasteilla 2000-luvulla. Yli 30 %:a oppilaista menee nukkumaan myöhemmin kuin kello ja yli puolet harrasti liian vähän liikuntaa viikossa. Yli kolmasosa oppilaista piti oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana. Tupakointi, humalahakuisuus ja huumekokeilut ovat vähentyneet 2000-luvulla ammatillisia oppilaitoksia lukuun ottamatta, joissa ne ovat pysyneet ennallaan. Sosiaalisista ongelmista koulukiusaaminen on jonkin verran lisääntynyt 2000-luvulla. Kutsunnoissa karsiutuneita (Oulussa n %) on eniten koko maahan verrattuna. Yleisimmät syyt ovat mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt sekä ylipainoisuus. Työikäiset Yli 30-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan vähenevän selvästi, koska osa koulutetuista muuttaa työn perässä muille paikkakunnille. Lapsiperheiden köyhyys on noussut voimakkaammin kuin koko maassa keskimäärin viimeisen 15 vuoden aikana. Noin 30 % yli 55-vuotiaista arvioi, että ei jaksa työskennellä eläkeikään saakka. Työikäisistä kolmannes ei halua jatkaa työuraa eläkeiän jälkeen. Työtapaturmia esiintyy saman verran kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin, eniten rakennusalalla. Ammattitauteja esiintyy enemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkeläisiä (n. 9 % vuotiaista) on vertailukaupungeista eniten ja osuus on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisimmät syyt ovat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Ikääntyneet Väestön ikääntyminen tuo haasteita palvelujen järjestämiseen. Kotona asuvia on enemmän (n. 90 % 75 v. täyttäneistä) kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Yksinasuvia on vähemmän (n. 45 % 75 v. täyttäneistä) kuin vertailukaupungeissa % 75-vuotta täyttäneistä kärsii yksinäisyydestä. Säännöllisen kotihoidon piirissä on enemmän (n. 15 % 75 v. täyttäneistä) kuin vertailukaupungeissa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on saman verran (n. 5 % 75 v. täyttäneistä) kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Omaishoidon piirissä on enemmän (n. 8 % 75 v. täyttäneistä) kuin vertailukaupungeissa. Noin 30 % 75 vuotta täyttäneistä kärsii masennuksesta. 7

9 Elinympäristön turvattomuus Liikenteessä loukkaantuneita on suhteellisesti saman verran kuin maassa keskimäärin. Omaisuusrikoksia on suhteellisesti saman verran kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Yli 15 % alle 55-vuotiaista on kokenut rikoksen uhkaa tai väkivaltaa asuinalueellansa. Elinympäristö Ympäristöoloihin ollaan yleisesti melko tyytyväisiä, tyytymättömimpiä ollaan katujen ja teiden hoitoon. Vain 27 % oululaisista pitää vaikuttamisen mahdollisuuksia hyvänä. Pääteemat ja kehittämisen kohteet 1. Lapset ja nuoret Lapsi- ja nuorisorikkaus korostaa ennalta ehkäisevän työn merkitystä. Lastensuojelun tarve on kasvanut. Lapsiperheiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Koululaisten ja opiskelijoiden kouluolojen ja terveyden edistäminen. Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö on edelleen yleistä. Yleisen terveyden heikko tila heijastuu mm. kutsunnoissa karsiutumisessa ja nuorten työkyvyttömyystilastoissa. Koulutuksen keskeyttäneitä on runsaasti. Opintojen ohjausta ja seurantajärjestelmiä on kehitettävä edelleen. Korkea nuorisotyöttömyys heikentää nuorten taloutta ja lisää syrjäytymisriskiä. Sisäasiainministeriö on nostanut syrjäytymisen maamme kaikkein keskeisimmäksi sisäiseksi uhkatekijäksi. 2. Työikäiset Väestön taloudellinen huoltosuhde on epäedullinen. Työssäkäyvää väkeä on suhteessa muun ikäisiin vähemmän. Tämä korostaa työhyvinvoinnin ja työurien aikaistamisen merkitystä. Työttömyys on lisännyt erityisesti lapsiperheiden köyhyyttä. Myös yksinhuoltajien talous on usein heikko. Korkea sairastavuus, masennus ja päihteiden käyttö on yleistä, mikä heijastuu myös korkeisiin työkyvyttömyystilastoihin. Yksinasujien määrä on korkea. 3. Ikääntyneet Palvelujen turvaaminen väestön ikääntymisen myötä. Yksinäisyys, sosiaalisuus ja turvallisuus. 4. Elinympäristö Yritystoiminnan vähäisyys heijastuu korkeaan työttömyyteen. Väestön korkea koulutustaso tuo kuitenkin mahdollisuuksia. Yrittäjyyden edistäminen vaatii erityisesti yrittäjämyönteisyyttä, rahoitusta ja markkinointia. Kansalaiset ovat pääosin tyytyväisiä kuntapalveluihin. Vahva kuntatalous luo hyvät edellytykset sen kehittämiselle edelleen. Sosiaalisen pääoman ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. Sivistys- ja harrastusmahdollisuudet. 5. Hyvinvoinnin tiedonhallinta- ja johtamisjärjestelmä Hyvinvoinnin tilastotietokantojen kehittäminen paremmin hallittavaksi kokonaisuudeksi. Selkeä hyvinvoinnin koordinointi ja johtamisrakenne. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi strategista johtamista. 8

10 Hyvinvoinnin Swot-analyysi Vahvuudet Väestörakenne Koulutustaso Elinympäristö Infrastruktuuri Vetovoimaisuus Kuntatalous Heikkoudet Elinkeinoelämän yksipuolisuus Yritysten vähäisyys Työttömyys Pitkälle koulutettujen työttömyys Sairastavuus Päihteet Yksinasujien määrä ja talous Yksinhuoltajien talous Mahdollisuudet Uhat Nuorisorikkaus Koulutustaso Sijainti Infrastruktuuri Hyvinvointiteknologia Sivistys ja harrastetoiminta Kansalaisten vaikuttaminen Sosiaalinen pääoma Ikääntyneiden määrän kasvuvauhti Taloudellinen huoltosuhde Lapsiperheiden huono-osaisuus Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Nuorisotyöttömyys Syrjäytyminen Köyhyys Sairastavuus Työssä jaksaminen ja työelämässä viihtyminen Yhteenvetopäätelmät Hyvinvoinnin ulottuvuutta voidaan havainnollistaa seuraavan kuvion avulla. Päämääränä on arvioida eri tekijöiden vaikutusta yksilöllisen ja yhteisöllisen elämänkaaren eri vaiheisiin. Yksilöllisen hyvinvoinnin perusta luodaan varhaisessa lapsuudessa, josta se heijastuu myöhempiin elämänvaiheisiin. Näillä kullakin on omat ominaispiirteet ja ongelmakohdat, joihin hyvinvoinnin kehittämistarpeita tulisi arvioida. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalle ongelmat ovat kasaantuneet niin, että niillä on huomattava vaikutus myöhempiin elämänvaiheisiin, ellei kehitystä saada katkaistua. Lasten ja nuorten ongelmat heijastuvat myös yhteisölliseen elämänkaareen. Väestön ikääntymisen ohella lasten ja nuorten suuri määrä ja osuus väestöstä asettavat merkittäviä vaatimuksia palvelujen järjestämiselle tulevina vuosikymmeninä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen luo edellytykset tulevalle työvoimatarpeelle ja sitä kautta turvataan myös ikääntyneiden palvelujen saatavuus. Lasten ja nuorten hyvinvointi on siis keskeinen tulevaisuuden hyvinvoinnin perusta, joka tulee huomioida paitsi uuden Oulun strategian valmistelussa myös mm. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toteutuksessa. Koko elämänkaaren kestävä hyvinvointi rakentuu pääasiassa terveyden, toimeentulon ja yhteiskunnan tarjoamien hyvinvointipalvelujen perustalle. Näiden taustalla taas vaikuttavat yksilölliset elintavat ja elinympäristö. Tämä on hyvinvoinnin kehittämisen kannalta kaikkein haasteellisin alue, koska hyvinvoinnin perustekijät löytyvät pitkälti tältä tasolta. Hyvinvoinnin keskeiset kohdat ovat syy-seuraus-suhteessa keskenään, joten näitä on erikseen arvioitava, kuinka ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Tarkastelussa voidaan myös arvioida erilaisten uhkien ja mahdollisuuksien vaikutusta lopputulokseen. Päämääränä on luoda turvallinen elinympäristö, jonka vastakohtana on eriarvoistuminen ja syrjäytyminen. Viimeksi mainittu onkin nostettu maamme suurimmaksi sisäiseksi uhkatekijäksi, joten hyvinvoinnin parantamisen taustalle tarvitaan jatkossakin vahvoja poliittisia linjauksia. 9

11 Hyvinvoinnin keskeiset ulottuvuudet elämänkaaren eri vaiheissa 10

12 Liite Oulun kaupunki Kaupunginhallitus Työryhmän asettamispäätös Päivämäärä Apulaiskaupunginjohtaja : 0 // Dnro TYÖRYHMÄN NIMI Hyvinvointibarometrin laatimisen ohjausryhmä TOIMEKSIANTO/ TEHTÄVÄ Työryhmän tehtävänä on ohjata hyvinvointibarometrin laatimistyötä, strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaan. Tavoitteena on myös tuottaa mittariaineisto, joka toimii uuden Oulun valmistelussa yhtenä suunnittelun pohja- ja vertailuaineistona sekä toimia indikaattoriaineistona kehittämishankkeille. Työssä hyödynnetään aiempi aihepiiriin liittyvä kehittämistyö sekä alueen Kaste-hankkeissa, esim. Tukeva-hankkeessa ja Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa THL:n kanssa tehty mittarityö, maakunnallinen hyvinvointityö ja muiden yhteistyökumppaneiden vastaava selvitystyö. TOIMEKSIANNON KESTO JÄSENET Nuorisotoimenjohtaja Kaisu Haapala, nuorisotoimi, pj. Perusopetuksen johtaja Arto Willman, opetustoimi, Kulttuurijohtaja Risto Vuoria, kulttuuritoimi Liikuntajohtaja Niina Epäilys, liikuntatoimi Yhteyspäällikkö Juha Fränti, sosiaali- ja terveystoimi Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas, sosiaali- ja terveystoimi, tuotanto Tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo, keskushallinto Va. strategiapäällikkö Maria Ala-Siuru, keskushallinto Projektisuunnittelija Jouko Narkilahti HUOMAUTUKSIA Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita. Esim. raportointi, toiminnan seuranta, toimeksiannon peruutus, asiantuntijoiden käyttö. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Sinikka Salo, Apulaiskaupunginjohtaja 11

13 Väestörakenne Väestömäärä ja ikäjakauman kehitys 0-30 vuotiaat koko väestöstä 46 % 44 % 42 % 40 % 38 % 36 % Uusi-Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Yli 64 vuotiaat koko väestöstä 24 % 22 % 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % Uusi-Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Ikäjakauman kehitys uuden Oulun alueella 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Uusi-Oulu 0-17 v v v. 65- v. 12 Väestön määrä v Hlöä % Oulu ,4 % Haukipudas ,2 % Kiiminki ,1 % Oulunsalo ,2 % Yli-Ii ,2 % Uusi-Oulu ,0 % Lähde: Tilastokeskus

14 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa väestön määrän ja ikäjakauman kehitystä vuoteen 2020 asti. Väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Kuvan tulkinta: Alle 30-vuotiaita on uudessa Oulussa suhteellisesti enemmän ja yli 64-vuotiaita vähemmän kuin vertailukaupungeissa. Paikallisesti alaikäisten osuus väestöstä on Oulunsalossa suurin ja Oulussa pienin. Alle 30-vuotiaita on niin ikään eniten Oulunsalossa, noin 50 % väestöstä, ja vähiten Haukiputaalla ja Yli-Iissä. Alle 30- vuotiaiden osuus on suuri myös Oulussa, koska Oulu on merkittävä opiskelupaikkakunta. Työikäistä väestöä on eniten Haukiputaalla ja Kiimingissä ja vähiten Yli-Iissä. Ikääntyneitä on eniten Yli-Iissä ja vähiten Kiimingissä ja Oulunsalossa. Suurimmat ajallisesti tapahtuvat muutokset näkyvät kaikissa kunnissa työikäisten määrän vähenemisenä ja ikääntyneiden määrän kasvuna. Huomioitavat seikat: Oulun alue on koko Suomeen verrattuna nuorisorikasta seutua. Yli 30-vuotiaiden osuuden väestöstä odotetaan vähenevän, koska ikäluokassa poismuutto on vilkasta. Vuonna 2015 ja 2020 ei ole enää olemassa kuvissa näkyviä uuden Oulun erillisiä kuntia. Kuntakohtaiset väestöennusteet ovat Tilastokeskuksen laatimia ennusteita ennen monikuntaliitospäätöstä. 13

15 Väestön muutokset 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Väestön muutoksen kehitys suhteessa v väkilukuun Uusi-Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Väestön muutoksen kehitys, hlöä Uusi-Oulu Tampere Turku Espoo Vantaa Väestön muutokset uuden Oulun alueella v v v Hlöä Hlöä Hlöä Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Uusi-Oulu Lähde: Tilastokeskus Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa väestön määrän kehitystä vuoteen 2020 asti. Väestönlisäys on luonnollisen väestönlisäyksen ja kokonaisnettomuuton summa. Kuvan tulkinta: Väestön määrä kasvaa uudessa Oulussa suhteellisesti enemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin, mutta kasvu pienenee ajan mittaan vähitellen. Paikallisesti väestön määrän odotetaan lisääntyvän kaikkien nykyisten kuntien alueella Yli-Iitä lukuun ottamatta. Voimakkainta muutoksen odotetaan olevan Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa. Tilastokeskuksen ennusteiden (2009) mukaan suurimmat muuttotappioalueet olisivat 14 Oulunsalo ja Yli-Ii. Muut kunnat ovat ainakin alkuun muuttovoittoisia. Huomioitavat seikat: Oulun seudun väestö kasvaa suhteellisen nopeasti verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Tämä johtuu suhteellisen korkeasta lapsiperheiden määrästä, syntyvyydestä ja nettomuutosta. Vuonna 2015 ja 2020 ei ole enää olemassa kuvissa näkyviä uuden Oulun erillisiä kuntia. Kuntakohtaiset väestöennusteet ovat Tilastokeskuksen laatimia ennusteita ennen monikuntaliitospäätöstä.

16 Väestöllinen l. demografinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde 58 % 56 % 54 % 52 % 50 % 48 % 46 % 44 % 42 % Uusi-Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Tilastokeskus Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa väestöllisen l. demografisen huoltosuhteen kehittymistä vuoteen 2020 asti. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ikäjakaumien keskinäistä rakennetta. Se lasketaan suhteuttamalla alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä vuotiaiden määrään. Esim. 48 % kertoo sen, että 100:aa vuotiasta kohti on 48 alle 15-vuotiasta ja yli 64- vuotiasta. Kuvan tulkinta: Väestöllinen huoltosuhde huononee jatkossa kaikissa vertailukaupungeissa, mikä johtuu erityisesti väestön ikääntymisestä. Uudessa Oulussa sen odotetaan olevan heikompi kuin muissa vertailukaupungeissa, mikä johtuu suhteellisen suuresta lasten ja nuorten määrästä. Vuosikymmenten kuluttua eron voidaan odottaa pienenevän mikäli syntyvyys alenee. Paikallisesti parhaimman huoltosuhteen odotetaan olevan Oulussa Väestöllinen huoltosuhde uuden Oulun alueella v v v Oulu 43 % 49 % 54 % Haukipudas 59 % 65 % 70 % Kiiminki 60 % 66 % 70 % Oulunsalo 59 % 67 % 73 % Yli-Ii 76 % 81 % 93 % Uusi-Oulu 47 % 53 % 58 % ja heikoimman Yli-Iissä. Yli-Iissä erityisesti ikääntyneiden suuri osuus heikentää huoltosuhdetta. Huomioitavat seikat: Väestöllisen huoltosuhteen kehitys heijastaa väestökehityksen epätasaisuuden ohella myös sitä, että suomalaiset ovat entistä terveempiä ja elävät entistä pidempään. Huoltosuhteen tulkinnassa on huomioitava se, aiheutuuko kehitys lasten vai ikääntyneiden määrän muutoksista ja kuinka se vaikuttaa pidemmällä ajanjaksolla väestön huoltosuhteeseen. Väestön lapsirikkaus on osasyynä heikkoon huoltosuhteeseen, mutta myöhemmin se on kasvavana työvoimana alueen etu. Vuonna 2015 ja 2020 ei ole enää olemassa kuvissa näkyviä uuden Oulun erillisiä kuntia. Kuntakohtaiset väestöennusteet ovat Tilastokeskuksen laatimia ennusteita ennen monikuntaliitospäätöstä. 15

17 Asuntokunnat 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Asuntokuntien osuudet v Oulu Tampere Turku Suuret Yksinasuvat Yksinhuoltajat kaupungit ka. Lapsettomat parit Parit, joilla lapsia Lähde: Tilastokeskus Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee eri asuntokuntien absoluuttiset määrät ja suhteelliset osuudet vuonna Kuvan tulkinta: Yksin asuvat muodostavat suhteellisesti suurimman osan kaikista asuntokunnista kaikissa vertailukaupungeissa. Paikallisesti suhteellisesti eniten yksinasujia on Oulussa ja vähiten Kiimingissä. Kiimingissä ja Oulunsalossa on eniten lapsiperheitä (yksinhuoltajat ja parit, joilla lapsia), n. 49 % asuntokunnista ja vähiten Oulussa, n. 27 %. Lapsettomia pariskuntia on kaikissa kunnissa suunnilleen yhtä paljon. Asuntokuntien määrät v Yksinasuvat Yksinhuoltajat Lapsettomat parit Parit, joilla lapsia Yht. Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Uusi-Oulu Asuntokuntien osuudet v Yksinasuvat Yksinhuoltajat Lapsettomat parit Parit, joilla lapsia Yht. Oulu 45,9 % 6,6 % 27,0 % 20,5 % 100,0 % Haukipudas 27,5 % 7,9 % 27,9 % 36,7 % 100,0 % Kiiminki 22,7 % 6,9 % 28,4 % 42,0 % 100,0 % Oulunsalo 24,3 % 7,1 % 26,7 % 41,9 % 100,0 % Yli-Ii 32,8 % 5,7 % 27,5 % 34,0 % 100,0 % Uusi-Oulu 42,1 % 6,7 % 27,1 % 24,1 % 100,0 % Huomioitavat seikat: Lapsiperheisiin (yksinhuoltajat ja parit, joilla lapsia) on tavanomaisesta poiketen laskettu mukaan myös yli 17- vuotiaat lapset. Asuntokuntien yhteismäärä poikkeaa eri tilastolähteistä johtuen virallisesta kokonaismäärästä. Ero selittynee tyhjien asuntojen määrällä, kakkosasunnoilla, tms. Yksinasujien ja yksinhuoltajien asuntokunnat ovat usein taloudellisesti riskialttiimpia kuin muut asuntokunnat. 16

18 Taloudelliset elinolot Väestön talous Taloudellinen huoltosuhde 140 % 135 % 130 % 125 % 120 % 115 % 110 % 105 % 100 % 95 % 90 % Taloudellinen huoltosuhde Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Tilastokeskus Mittarin selitys: Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä. Mitä korkeampi suhde on, sitä epätaloudellisempi väestöllistaloudellinen rakenne on. Yli 100 %:n huoltosuhde tarkoittaa sitä, että työn ulkopuolella on enemmän kuin työllisiä. Kuvan tulkinta: Oulun taloudellinen huoltosuhde on ollut viimeisen viiden vuoden aikana heikoin vertailukaupunkeihin nähden. Taloudellisen tilanteen muutos näkyy selvästi kaikissa kaupungeissa v Paikallisesti heikoin taloudellinen huoltosuhde v oli Taloudellinen huoltosuhde v Oulu 134 % Haukipudas 157 % Kiiminki 145 % Oulunsalo 142 % Yli-Ii 206 % Uusi-Oulu 138 % Yli-Iissä, mikä selittyy heikolla työllisyystilanteella ja epäedullisella väestöllisellä huoltosuhteella. Huomioitavat seikat: Taloudellisen huoltosuhteen tulevaisuuden ennusteita ei ole saatavilla, koska ne riippuvat mm. työllisyystilanteen kehityksestä. Väestöllinen huoltosuhde (väestörakenne) selittää myös taloudellisen huoltosuhteen kehittymistä. Taloudellisen huoltosuhteen aiheuttamat ongelmat jäävät sitä vähäisemmiksi, mitä useampi jatkaa työelämässä nykyistä pidempään. 17

19 Toimeentulotuki 12 % 11 % Toimeentulotukea saaneet asuntokunnat, % asuntokunnista 10 % 9 % 8 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet ja Tilastokeskus Mittarin selitys: Indikaattori kertoo toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuuden kaikista asuntokunnista. Toimeentulotukea saaneet asuntokunnat v Kpl % Oulu ,5 % Haukipudas 668 9,4 % Kiiminki 343 7,5 % Oulunsalo 260 7,7 % Yli-Ii 61 7,7 % Uusi-Oulu ,3 % Kuvan tulkinta: Toimeentulotukea saaneiden asuntokuntien suhteellinen osuus on Oulussa ollut suurten kaupunkien keskitasoa. Vuonna 2009 Oulussa ja Turussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia toisin kuin muissa suurissa kaupungeissa, joissa toimeentulotukea saaneiden asuntokuntien osuus on kasvanut. Huomioitavat seikat: Paikallisella tasolla toimeentulotukiprosentit voivat vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen. 18

20 Toimeentulotukea saaneet, % vastaavanikäisistä 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka v v. 65- v. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden osuuden ikäryhmittäin vastaavanikäisestä väestöstä. Toimeentulotukea saaneet v. 2009, % vastaavanikäisestä väestöstä v v. 65- v. Oulu 13,9 % 6,6 % 1,2 % Haukipudas 16,5 % 5,8 % 1,7 % Kiiminki 13,7 % 4,4 % 1,1 % Oulunsalo 17,8 % 4,3 % 0,6 % Yli-Ii 4,9 % 6,5 % 1,6 % Uusi-Oulu 14,1 % 6,3 % 1,2 % Kuvan tulkinta: Nuorten toimeentulotuensaajien osuus väestöstä on huomattavan korkea kaikissa vertailukaupungeissa. Oulussa tilanne on heikompi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Ikääntymisen myötä toimeentulotuen tarve vähenee selvästi. Huomioitavat seikat: Nuorten osalta kysymys on enimmäkseen tilapäisestä elämäntilanteeseen liittyvästä köyhyydestä, johon mm. korkea nuorisotyöttömyys heijastuu. 19

21 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Toimeentulotukea saaneet v. 2009, % vastaavista asuntokunnista Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Yksinasuvat Yksinhuoltajat Lapsettomat parit Parit, joilla lapsia Lähde: Sotkanet ja Tilastokeskus Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee, kuinka suuri osa eri asuntokunnista on saanut toimeentulotukea vuonna Kuvan tulkinta: Asuntokunnista yksinhuoltajataloudet ja yksin asuvat saavat suhteellisesti eniten toimeentulotukea kaikista asuntokunnista kaikissa kaupungeissa ja kunnissa. Alle viiden hengen määriä ei tilastoissa julkaista lainkaan. Toimeentulotukea saaneet v Yksinasuvat Yksinhuoltajat Lapsettomat parit Parit, joilla lapsia Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii 40 < Uusi-Oulu Toimeentulotukea saaneet v. 2009, % vastaavista asuntokunnista Yksinasuvat Yksinhuoltajat Lapsettomat parit Parit, joilla lapsia Oulu 15,5 % 22,6 % 3,0 % 4,4 % Haukipudas 22,8 % 23,3 % 2,6 % 3,6 % Kiiminki 19,3 % 20,2 % 2,6 % 3,4 % Oulunsalo 19,4 % 15,9 % 1,9 % 4,2 % Yli-Ii 15,6 % 3,3 % 4,7 % Uusi-Oulu 16,1 % 22,2 % 2,9 % 4,2 % Huomioitavat seikat: Yksinasuvien ja yksinhuoltajien elinkustannukset henkeä kohti ovat suurimmat. Lisäksi mahdollinen työttömyys pahentaa tilannetta entisestään. Yksineläjien Liiton mukaan arviolta 60 % pitkäaikaistyöttömistä on yksinasuvia. Lisäksi työssäkäyvistä yksineläjistä noin kolmasosa on matalapalkkaisia (Vaasan Yliopisto). Yksinasuvista tukea saaneista n. 60 % oli miehiä ja n. 40 % naisia. Tukea saaneista yksinhuoltajista n. 10 % oli miehiä ja n. 90 % naisia. Lapsiperheisiin (yksinhuoltajat ja parit, joilla lapsia) ei ole otettu mukaan yli 17-vuotiaita lapsia. 20

22 Asumistuki 12 % Asumistukea saaneet, % asuntokunnista 11 % 10 % 9 % 8 % 7 % 6 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee kaikkien yleistä asumistukea saaneiden osuuden prosentteina asuntokunnista. Yleinen asumistuki myönnetään asuntokohtaisena. Kuvan tulkinta: Asumistukea sai Oulussa noin joka kymmenes asuntokunta vuonna Tuen saajia on Oulussa suhteellisesti enemmän kuin muissa vertailukaupungeissa ja -kunnissa. Asumistukea saaneet asuntokunnat v Kpl % Oulu ,4 % Haukipudas 383 5,4 % Kiiminki 202 4,4 % Oulunsalo 145 4,3 % Yli-Ii 17 2,1 % Uusi-Oulu ,3 % Huomioitavat seikat: Suomessa arviolta % toimeentulotukimenoista menee asumisen kattamiseen, koska asumistukijärjestelmä ei ole kyennyt seuraamaan vuokratason ja asumiskustannusten nousua (Karjalainen, THL). Yli puolet asumistuen saajista saa jotain työttömyysetua. Lisäksi koko Suomessa yleisen asumistuen saajista valtaosa asuu normeja kalliimmissa asunnoissa (Kela). Oulussa opiskelijoiden runsaus vaikuttaa asumistuen saajien määrään. 21

23 Köyhyysraja 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % Pienituloisuusaste Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 %:a suomalaisten kotitalouksien mediaanitulosta (keskimmäisen tulonsaajan tulo, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen). Euromääräinen raja riippuu asukkaiden määrästä kotitaloutta kohti. Indikaattori on käytännössä sama kuin köyhyysaste. Kuvan tulkinta: Oulussa pienituloisuus on yleisempää kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin ja myös yleisempää kuin Pienituloisuusaste v Hlöä % Oulu ,5 % Haukipudas ,1 % Kiiminki ,0 % Oulunsalo ,7 % Yli-Ii ,1 % Uusi-Oulu ,2 % vertailukunnissa. Oulun tilanne selittyy osin suhteellisen suurella opiskelijamäärällä koko väestöstä. Köyhyys on kasvanut selvästi suurissa kaupungeissa 90-laman jälkeen. Huomioitavat seikat: Pienituloisuusaste ei välttämättä kuvaa varsinaista köyhyyttä. Muu varallisuus, esim. säästöt ja kiinteä omaisuus vaikuttaa myös asiaan. Pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, joita tapahtuu keskitulon alapuolella. Tulojen muutokset keskitulojen yläpuolella eivät sinänsä vaikuta pienituloisuuteen. 22

24 22 % Lasten pienituloisuusaste 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 %:a suomalaisten kotitalouksien mediaanitulosta (keskimmäisen tulonsaajan tulo, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen). Euromääräinen raja riippuu asukkaiden määrästä kotitaloutta kohti. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Lasten pienituloisuusaste v Hlöä % Oulu ,9 % Haukipudas ,9 % Kiiminki ,8 % Oulunsalo ,6 % Yli-Ii ,3 % Uusi-Oulu ,1 % Kuvan tulkinta: Lasten pienituloisuusaste oli Oulussa hieman suurempi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Paikallisesti lasten pienituloisuusaste oli suurin Yli-Iissä ja pienin Kiimingissä. Huomioitavat seikat: Lapsiperheiden pienituloisuusaste on noussut Oulun seudulla voimakkaammin kuin koko maassa keskimäärin viimeisen 15 vuoden aikana. Erityisesti viiden viimeisen vuoden aikana kehitys on ollut voimakasta ja tällä hetkellä pienituloisuusaste on korkeampi kuin muualla maassa keskimäärin. Lapsiköyhyys on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun laman jälkeen ja selvästi voimakkaammin kuin koko väestössä. Vuonna 2008 lapsiköyhyysaste oli korkeammalla kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen. 23

25 Kunnan talous Vuosikate 600 Kunnan vuosikate /asukas Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Suuret kaupungit ka. Lähde: Kuntaliitto Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee kuntien vuosikatteen euroina asukasta kohti. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate /asukas v Oulu 494 Haukipudas 239 Kiiminki 142 Oulunsalo 101 Yli-Ii 408 Suuret kaupungit ka. 428 Kuvan tulkinta: Oulun vuosikate oli vertailukuntien suurin v ja suurempi kuin suurten kaupunkien keskiarvo. Heikoin tilanne oli Oulunsalossa. Huomioitavat seikat: Kaupunkistrategian 2020 tavoite: Oulun kaupungin vuosikate kasvaa ja on suurempi kuin suurten kaupunkien keskiarvo. 24

26 Lainat Kunnan lainat /asukas Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Suuret kaupungit ka Lähde: Kuntaliitto Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee kunnan lainakannan asukasta kohti euroina. Lainat /asukas v Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Suuret kaupungit ka Kuvan tulkinta: Oulun lainakanta oli vertailukuntien pienin v ja pienempi kuin suurten kaupunkien keskiarvo. Suurin lainakanta oli Kiimingissä ja Oulunsalossa. Lainojen määrä kasvoi kaikissa kunnissa vuodesta Huomioitavat seikat: Kaupunkistrategian 2020 tavoite: Asukaskohtainen lainamäärä vuoden 2012 lopussa on enintään

27 Elinkeinot ja palvelut Yrityskanta 7,0 % Yrityskanta/väkiluku 6,5 % 6,0 % 5,5 % 5,0 % 4,5 % 4,0 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Tilastokeskus Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa yrityskannan määrää suhteessa alueen väkilukuun. Kuvan tulkinta: Yrityskannan suhteellinen määrä on Oulussa huomattavasti pienempi kuin vertailukaupungeissa. Yrityskanta/väkiluku v Kpl % Oulu ,7 % Haukipudas 864 4,6 % Kiiminki 525 4,0 % Oulunsalo 430 4,5 % Yli-Ii 89 4,1 % Uusi-Oulu ,6 % Huomioitavat seikat: Vaikka yritysten nettomäärä onkin Oulussa kasvanut viime vuosina voimakkaammin kuin vertailukaupungeissa, niillä kasvuprosenteilla on vaikea saavuttaa vertailukaupunkien etumatkaa. Erilaiset väestörakenteet eivät selitä vertailukaupunkien välistä eroa. Yritysten lisääminen vaatii yrittäjyyden edistämistoimia ja yrittäjämyönteisyyden lisäämistä esim. yrittäjyyskasvatuksella. Muita keinoja ovat mm. yritysten osaamisen lisääminen kasvua ja kansainvälisyyttä ajatellen, rahoitusvälineiden kehittäminen kasvuyritysten rahoittamiseksi etenkin yritysten alkuvaiheessa, yrittäjäsukupolvenvaihdoksen tukeminen ja Oulun seudun vetovoimatekijöiden esille tuominen (Business Oulu). 26

28 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 5,5 % 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomäärä yrityskannasta Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Tilastokeskus Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhteellista määrää koko yrityskannasta. Tiedot kattavat yritykset, jotka ovat liiketoiminnasta tai kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät säätiöt, aatteelliset yhdistykset, julkiset viranomaiset ja uskonnolliset yhteisöt. Tilastoon sisältyvät valtion liikelaitokset, mutta eivät kuntien liikelaitokset. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset v Aloittaneittnasta Lopettanei- Netto Yrityskan- Oulu ,0 % Haukipudas ,3 % Kiiminki ,1 % Oulunsalo ,8 % Yli-Ii ,7 % Uusi-Oulu ,8 % Kuvan tulkinta: Oulussa oli eniten aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä nettona suhteessa yrityskantaan vertailukaupunkeihin nähden. Kasvu on kuitenkin hiipunut viime vuosina. Paikallisesti määrät vaihtelevat kunnissa voimakkaasti eri vuosina. Huomioitavat seikat: Viimeisimpien tilastojen mukaan n. puolet yrityksistä lopettaa toimintansa 4:n toimintavuoden kuluessa Pohjois-Pohjanmaalla. Eniten aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä oli kaupan alalla. 27

29 Palvelutyytyväisyys Oululaisten palvelutyytyväisyys asteikolla Lähde: Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa kansalaisten tyytyväisyyttä Oulun kaupungin palveluihin asteikolla 1-5 (1= huonoin, 5= paras) vuonna Kuvan tulkinta: Tyytyväisimpiä kansalaiset olivat kirjastopalveluihin sekä kansalais- ja työväenopistoihin. Tyytymättömimpiä oltiin toimeentulotukipalveluihin ja julkiseen liikenteeseen. Huomioitavat seikat: Kyselytutkimuksen mukaan kokonaistyytyväisyys kaupungin palveluihin oli Oulussa vertailussa mukana olleista suurista kaupungeista paras. 28

30 Työttömyys ja koulutus Työttömyys 16 % Työttömyys, % työvoimasta 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet ja Ely-Keskus Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa työttömien osuutta koko työvoimasta. Työttömät kunnittain v Hlöä % Oulu ,3 % Haukipudas ,9 % Kiiminki ,1 % Oulunsalo 383 8,6 % Yli-Ii ,7 % Uusi-Oulu ,9 % Kuvan tulkinta: Oulussa työttömyys on ollut suurempaa kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Paikallisesti suurin työttömyys oli Oulussa ja pienin Oulunsalossa. Huomioitavat seikat: Miehet kärsivät naisia useammin työttömyydestä kaikissa kunnissa (Tilastotietokannat). 29

31 Henkilöä Työttömyys koulutusasteittain Työttömät koulutusasteittain Pohjois-Pohjanmaalla Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Vuosi Lähde: Ely-Keskus Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa työttömien kokonaismäärää koulutusasteittain koko Pohjois-Pohjanmaan alueella vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2010 tiedot ovat elokuulta. 30 Kuvan tulkinta: Työttömyys on kokonaisuudessaan sitä vähäisempää, mitä korkeampi koulutus on. Suhdanneherkimmät koulutusasteet ovat keskiaste (läh. toinen aste) ja ylempi perusaste (peruskoulu ja keskikoulu). Alemman perusasteen suorittaneilla (kansakoulu) työttömyys on laskenut, mikä selittyy erityisesti työvoimapoliittisella koulutuksella ja eläköitymisellä. Alemman ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on kasvanut

32 viimeisen vuoden aikana toisin kuin alemmilla koulutusasteilla, joissa työttömyys on laskenut. Huomioitavat seikat: Syrjäytymisvaara on suuri erityisesti ylemmän perusasteen suorittaneiden keskuudessa, joista vain n. 1-2 % on vastavalmistuneita ja loput pitkäaikaistyöttömiä. Kaikkiaan heitä on n (v. 2010) Pohjois-Pohjanmaan alueella. Työttömistä keskiasteen koulutetuista n (v. 2010) on ylioppilastutkinnon suorittaneita. Myös keskiasteen suorittaneiden keskuudessa syrjäytymisuhka on työttömyyden pitkittyessä mahdollinen. Tutkimusten mukaan koulutustason nousu parantaa työllistymismahdollisuuksia, mutta viimeisen vuoden korkeakoulutettujen heikentynyttä tilannetta ja kehityssuuntaa on syytä jatkossa seurata. 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Työttömät koulutusasteittain Pohjois-Pohjanmaalla, % työttömistä Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste 0 % Vuosi Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Lähde: Ely-Keskus Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa työttömien määrää suhteessa kaikkiin työttömiin koulutusasteittain vuodesta 2005 eteenpäin. Suhteellinen työttömyys ottaa paremmin huomioon työttömyydessä ajan kuluessa tapahtuneet muutokset. Vuoden 2010 tiedot ovat elokuulta. Kuvan tulkinta: Koulutetusta väestöstä suhteellisesti parhaiten ovat työllistyneet alimman korkea-asteen (läh. opistotaso) suorittaneet henkilöt. Keskiasteen suorittaneiden työllisyystilanne ei ole parantunut. Heikointa tämä kehitys on ollut alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Huonoin työllisyyskehitys on kuitenkin ylemmän perusasteen suorittaneilla, koska heillä ei ole ammattitutkintoa ja heissä on olemassa selvä syrjäytymisen mahdollisuus. Huomioitavat seikat: Ylemmän perusasteen suorittaneiden osuus kaikista työttömistä on n. 20 % ja osuus on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Keskiasteen suorittaneiden työttömyys on lähes puolet kaikista työttömistä eikä suhteellisessa osuudessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Yhteensä nämä ryhmät edustavat n. 70 % työttömistä. 31

33 Pitkäaikaistyöttömyys 32 % 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % 20 % 18 % 16 % Pitkäaikaistyöttömyys, % työttömistä Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet ja Ely-Keskus Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyötön on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Kuvan tulkinta: Pitkäaikaistyöttömyys on Oulussa ollut pienempi kuin vertailukaupungeissa. Paikallisesti korkein pitkäaikaistyöttömyys on Haukiputaalla ja Yli-Iissä ja pienin Kiimingissä. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut kaikissa kaupungeissa ja kunnissa vuodesta Tämä johtuu siitä, että taloudellisen suhdanteen käänteessä v työttömäksi joutuneet ovat siirtyneet pitkäaikaistyöttömien ryhmään. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain v Hlöä % Oulu ,6 % Haukipudas ,1 % Kiiminki ,2 % Oulunsalo 74 19,3 % Yli-Ii 23 22,1 % Uusi-Oulu ,4 % Huomioitavat seikat: Arviolta 60 % pitkäaikaistyöttömistä on yksineläjiä (Yksineläjien liitto). Yli puolet pitkäaikaistyöttömistä ei aktivoimistoimenpiteistä huolimatta palaa enää takaisin työelämään (Pekka Tiainen, TEM). Noin 65 % pitkäaikaistyöttömistä koki työkykyä heikentäviä häiriöitä Pohjois-Suomessa. Näitä olivat mielialahäiriöt, heikkolahjaisuus, pelko-ahdistusoireet, sosiaaliset jännittämiset ja paniikkioireet. Vain 4 % oli täysin terveitä (Kerätär, Oorninki Oy, Oulu). 32

34 Nuorisotyöttömyys 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % Nuorisotyöttömyys, % työttömistä Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet ja Ely-Keskus Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa nuorisotyöttömyyden osuutta kaikista työttömistä. Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan alle 25- vuotiaiden työttömyyttä. Kuvan tulkinta: Oulun nuorisotyöttömyys on korkeampi kuin vertailukaupungeissa. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin laskenut hieman vuodesta Paikallisella tasolla nuorisotyöttömiä oli suhteellisesti eniten Oulussa ja vähiten Yli-Iissä. Nuorisotyöttömät kunnittain v Hlöä % Oulu ,0 % Haukipudas ,7 % Kiiminki 83 12,4 % Oulunsalo 45 11,7 % Yli-Ii 12 11,5 % Uusi-Oulu ,8 % Huomioitavat seikat: Nuorisotyöttömyyden tulkinta voi olla vaikeaa, koska nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia kuin varttuneemmat. Nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömänä työnhakijana olevalle nuorelle pyritään järjestämään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajatoimenpiteitä viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Kaupunkistrategiassa 2020 Oulun kaupunginvaltuuston asettamana tavoitteena on yhteiskuntatakuun toteutuminen kattavana vuoteen 2011 mennessä ja nuorisotyöttömyyden puolittaminen v loppuun mennessä. 33

35 Koulutustaso Koulutustasomittain Koulutustasomittain v Espoo 452 Oulu 402 Helsinki 401 Tampere 375 Turku 359 Vantaa Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 300 tarkoittaa sitä, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Mittaimen avulla voidaan vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Kuvan tulkinta: Koulutustaso on kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa viimeisen viiden vuoden aikana. Oulussa se on korkeampi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Paikallisesti Oulussa on korkein koulutustaso ja heikoin Yli-Iissä. Huomioitavat seikat: Kaupunkistrategian 2020 tavoitteena on, että Oulun koulutusaste on kolmen korkeimman joukossa suurimpien kaupunkien vertailussa vuonna Suomessa koulutustason nousun myötä yhä useampi kiinnittyy ansiotyöhön jatkossa enemmän työn sisällön kuin palkan kautta. Uuden 34 Koulutustasomittain v Oulu 402 Haukipudas 355 Kiiminki 374 Oulunsalo 389 Yli-Ii 243 Uusi-Oulu 393 sukupolven työhön kiinnittymisessä korostuvat työn mielenkiintoisuuden, hyvän työyhteisön ja esimiestyön, osallistumismahdollisuuksien sekä työn ja muun elämän yhteen sovittamisen mahdollisuuden merkitys. Y-sukupolven (s ) tulo johtaa työkulttuurin muuttumiseen ja on oppimisprosessi myös yritysten näkökulmasta (EVA raportti 2010). Globaalissa taloudessa tärkeintä on korkeaan osaamiseen perustuva korkea tuottavuus. Suomessa tehtävä työ säilyttää parhaiten kilpailukykyisyytensä silloin, kun osaamiselle annetaan työelämässä mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Yksipuolinen tuottavuuskasvustrategia ei kuitenkaan ole ratkaisu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Nopean tuottavuuskasvun rinnalla tarvitaan mahdollisimman monen aktiivista osallistumista työelämään (EVA raportti 2010).

36 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 13 % 12 % 11 % 10 % 9 % 8 % 7 % 6 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole opiskelijoita ja joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutustiedot kerätään tutkintorekisteriin suoraan oppilaitoksilta. Kuvan tulkinta: Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on Oulussa vähemmän kuin vertailukaupungeissa, mutta heidän osuus on viiden viimeisen vuoden aikana hieman kasvanut. Paikallisesti heitä on eniten Kiimingissä ja vähiten Oulunsalossa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat v Hlöä % Oulu ,9 % Haukipudas ,4 % Kiiminki ,0 % Oulunsalo 77 9,4 % Yli-Ii 19 10,3 % Uusi-Oulu ,1 % Huomioitavat seikat: Ilman työtä tai opiskelupaikkaa jääneiden vuotiaiden osuus on Suomessa lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa (Nordean taloustutkimus 2010). Miesten osuus koulutuksen ulkopuolelle jääneistä on suurempi kuin naisten osuus. 90-luvun laman aikana tehdyt koulutusmäärärahojen leikkaukset kohdistuivat erityisesti oppimisvaikeuksista kärsiviin ja syrjäytymisuhan alaisiin. Koulutuksen ulkopuolisista suurin osa on opintonsa keskeyttäneitä. Vuonna 2010 Oulussa jäi ainoastaan 10 oppilasta ilman opiskelupaikkaa (Oulun kaupungin tilastot). Koulutuksen ulkopuolelle jääneistä suuri osa voi kuitenkin olla työelämään sijoittuneita erityisesti suurimmissa kaupungeissa. 35

37 Sosiaali- ja terveysolot Sairaudet Sairastavuus 110 Sairastavuusindeksi Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee väestön sairastavuuden suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Tulkinnassa on huomioitava se, että sairastavuusindeksi kuvaa osittain myös terveyspalvelujärjestelmän toimivuutta eikä vain väestön sairastavuutta. Sairastavuusindeksi v Oulu 108 Haukipudas 116 Kiiminki 107 Oulunsalo 97 Yli-Ii 121 Uusi-Oulu 108 Kuvan tulkinta: Oulun sairastavuusindeksi on selvästi korkein vertailukaupunkeihin nähden. Paikallisesti korkein sairastavuusindeksi on Yli-Iissä ja pienin Oulunsalossa. Erot selittyvät osin väestön ikärakenteella. Huomioitavat seikat: Pohjois-Pohjanmaalla sairastetaan enemmän kuin muualla maassa keskimäärin. Esiin ovat nousseet erityisesti työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat, kuten puutteellinen koulutus, toimeentulo ongelmat, synkät tulevaisuuden näkymät, epäterveelliset elintavat ja runsas alkoholin käyttö. Myös terveyspalveluiden käyttöön ja saatavuuteen liittyvät epäkohdat ovat nousseet esille. (THL) 36

38 Sairastavuusindeksi Suomen kunnissa v.2009, vakioitu Lähde: KELA, Suomi=100 (Indeksi on kolmen indeksin keskiarvo: Erityiskorvattavien lääkkeiden saajat, työkyvyttömyyseläkkeiden saajat ja kuolleisuus) 161, ,4 PPSHP KA 114,2 Pasi Parkkila

39 Kansansairaudet Kansansairauksien summaindeksi Suomen kunnissa v.2009, vakioitu Lähde: KELA, Suomi=100 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit 171, ,9 PPSHP KA 139,4 Pasi Parkkila

40 Krooniset sairaudet 60 % Krooniset sairaudet Oulun seudulla 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 20-54v. M 20-54v. N 55-74v. M 55-74v. N 75-v. M 75-v. N Kohonnut veren kolesteroli Sokeriaineenvaihdunnan häiriö Selkäsairaus Lihavuus Lähde: THL, Ath-kysely 2010 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa niiden osuutta vastaajista, joilla on itse raportoituna kohonnut veren kolesterolipitoisuus, sokeriaineenvaihdunnan häiriö, selän kulumavika, iskias tai muu selkäsairaus Oulun seutukunnan alueella. Mukana on myös ylipainoisten osuus, joilla kehon painoindeksi BMI 30 kg/metri². M=mies, N=nainen. Kuvan tulkinta: Kaikki kuvatut sairaudet ovat yleisimpiä yli 55- vuotiailla. Kohonnut veren kolesteroli, selkäsairaudet ja lihavuus ovat yli 55-vuotiailla naisilla yleisempiä kuin miehillä. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat taas yleisempiä miehillä kuin naisilla. Huomioitavat seikat: Oulun seudulla kroonisten sairauksien tilanne oli paras vertailualueisiin (Turun, Oulun eteläinen, Kajaanin ja Kainuun seutukunnat) nähden kaikissa mainituissa sairauksissa. Koulutustaso vaikuttaa tulokseen. Mitä korkeampi koulutustaso, sitä vähäisempää on sairastavuus. Yli 55-vuotiaiden lisääntyneiden sairauksien kohdalla korostuu ennaltaehkäisevien terveydellisten toimenpiteiden merkitys alle 55-vuotiaiden keskuudessa. Aikuisiän diabetes on mainituista sairauksista merkittävä riski. 39

41 Yleisimmät kuolinsyyt Yleisimmät kuolinsyyt Pohjois-Pohjanmaan- ja Vaasan shp:n alueella sekä koko maassa v PPshp Vshp Koko maa Kpl % Kpl % Kpl % Verenkiertoelinten sairaudet ,1 % ,6 % ,5 % Syövät ,3 % ,0 % ,0 % Dementia, Alzheimerin tauti ,6 % ,8 % ,0 % Tapaturmat 168 5,5 % 66 4,2 % ,9 % Hengityselinten sairaudet 118 3,9 % 49 3,1 % ,4 % Alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytys 112 3,7 % 27 1,7 % ,1 % Muut ,9 % ,6 % ,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, kuolinsyykohtaiset määrät on laskennallisesti suhteutettu kuolinsyiden kokonaismäärään. Mittarin selitys: Mittari kuvaa yleisimpiä kuolinsyitä Pohjois- Pohjanmaan- ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella sekä koko maassa v Taulukon tiedot on suhteutettu kuolinsyiden kokonaismäärään. Kuvan tulkinta: Pohjois-Pohjanmaan kuolinsyistä verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat sekä alkoholiperäiset taudit ja myrkytykset ovat suhteellisesti yleisempiä verrattuna Pohjanmaahan. Erityisesti alkoholiperäiset taudit ja -myrkytykset ovat yli kaksinkertaiset. Koko maahan verrattuna dementia ja tapaturmat ovat hieman yleisempiä. Vähemmän esiintyy hengityselinten sairauksia ja alkoholiperäisiä tauteja ja -myrkytyksiä. Huomioitavat seikat: Vertailualueena on Pohjanmaa, jossa väestön terveys on koko Suomessa keskimääräistä parempi. 40

42 Mielenterveys 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Mielenterveysongelmat Oulun seudulla 20-54v. M 20-54v. N 55-74v. M 55-74v. N 75-v. M 75-v. N Masentuneisuus Psyykkinen kuormitus Rahapeliriippuvuus Itsemurha-ajatuksia Depressiolääkkeistä korvausta saaneet v. 12 % 11 % 10 % 9 % 8 % 7 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: THL, Ath-kysely 2010 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa niiden vastaajien suhteellista määrää, joilla on ollut vähintään kaksi viikkoa jatkunut masennusoireilu viimeisen 12:n kuukauden aikana, kokeneet itsensä psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiksi, kokeneet rahapelaamisen ongelmaksi vähintään joskus viimeisen 12:n kuukauden aikana ja joilla on ollut itsemurha-ajatuksia viimeisen 12:n kuukauden aikana. Indikaattoria täydentää depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden osuus. Kuvan tulkinta: Masentuneisuus on ollut yleistä erityisesti alle 55- vuotiailla ja yli 75-vuotiailla. Psyykkinen kuormitus korreloi masentuneisuuden kanssa, mutta ei ole kuitenkaan yhtä yleistä. Rahapeliriippuvuus on yleisempää miehillä kuin naisilla. Itsemurhaajatuksia oli runsaimmin alle 55-vuotiailla. Lähde: Sotkanet Huomioitavat seikat: Masentuneisuus on yleinen kansansairaus Suomessa. Alueellisen erot vertailualueiden (Turun, Oulun eteläinen, Kajaanin ja Kainuun seutukunnat) sisällä olivat pienet. Masennuslääkkeiden käytössä Oulun tilanne on sama kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Käyttö on kuitenkin lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Osin tämä on selitettävissä turvallisempien lääkkeiden saatavuuden helpottumisella. Psyykkinen kuormitus oli Oulun seudulla parempaa keskitasoa vertailualueisiin nähden. Rahapeliriippuvuus oli vähäisintä Oulun seudulla. Sen sijaan itsemurha-ajatuksia oli Oulun seudulla vertailualueista eniten. Pääsääntöisesti mielenterveysongelmia oli eniten vähän koulutetuilla. 41

43 Elämäntapahallinta Terveyskäyttäytyminen 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Terveyskäyttäytyminen Oulun seudulla 20-54v. M 20-54v. N 55-74v. M 55-74v. N 75-v. M 75-v. N Kasvisten niukka käyttö ravinnossa Liikunnan harrastamattomuus vapaa-ajalla Unettomuus Lähde: THL, Ath-kysely 2010 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa ihmisten terveyskäyttäytymistä ravintotottumusten ja liikunnan harrastamisen osalta. Edellisellä tarkoitetaan niukkaa kasvisten käyttöä ravinnossa ja jälkimmäisellä liikunnan harrastamattomuutta vapaa-ajalla. Kuvaan on otettu myös unettomuutta 30:n viimeisen päivän aikana kokeneiden osuus. Kuvan tulkinta: Kasvisten käyttö ravinnossa on vähäisempää miehillä kuin naisilla kaikissa ikäryhmissä. Yli 75-vuotiailla käyttö on vähäisempää kuin nuoremmilla. Myös liikunnan harrastamattomuus on yleisempää miehillä kuin naisilla. Erot eri ikäryhmien välillä ovat melko pienet. Unettomuudesta kärsii vähintään 30 % vastaajista. Erityisen runsaasti sitä esiintyy yli 55-vuotiailla naisilla. Huomioitavat seikat: Kasvisten käytön suhteen Oulun seutu oli vertailualueista (Turun, Oulun eteläinen, Kajaanin ja Kainuun seutukunnat) toiseksi paras Turun jälkeen. Koulutustaso vaikuttaa kasvisten käytön määrään. Mitä korkeampi koulutustaso, sitä runsaampaa on kasvisten käyttö. Liikunnan harrastamattomuuden suhteen Oulun seutu oli vertailualueisiin nähden keskitasoa. Kyseessä on suuria kaupunkeja koskeva ongelma. Koulutustaso vaikuttaa myös liikunnan määrään. Mitä korkeampi koulutustaso on, sitä runsaampaa liikunnan harrastaminen. Erityisesti heikosti koulutetuilla miehillä työ on usein fyysisesti raskaampaa, joten liikunnan tarve vapaa-ajalla on vähäinen. Unettomuuden suhteen Oulun seutu oli parempaa keskitasoa verrattuna vertailualueisiin. Heikosti koulutetuilla unettomuus oli yleisempää, mikä selittyy huonommilla elämäntavoilla. 42

44 Tupakointi ja päihteet 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tupakointi ja päihteiden käyttö Oulun seudulla 20-54v. M 20-54v. N 55-74v. M 55-74v. N 75-v. M 75-v. N Päivittäinen tupakointi Alkoholin liikakäyttö Kannabiskokeilut Lähde: THL, Ath-kysely 2010 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa päivittäin tupakoivien, alkoholia liikaa käyttävien ja kannabista 12:n viime kuukauden aikana kokeilleiden osuuden vastaajista Oulun seutukunnan alueella. Alkoholin liikakäyttö on päätelty siitä, kuinka usein henkilö juo alkoholijuomia, kuinka monta annosta henkilö yleensä ottaa niinä päivinä, jolloin hän käyttää alkoholia ja kuinka usein henkilö juo kerralla kuusi tai useampia annoksia. Indikaattoria täydentää päivittäin tupakoivien vertailukaupunkeja ja koko Suomea koskevat tiedot vuosien keskiarvona. Kuvan tulkinta: Vajaa 30 % alle 55-vuotiaista tupakoi päivittäin. Määrä laskee iän myötä. Alkoholin liikakäyttö on alle 55-vuotiailla 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Päivittäin tupakoivien osuus v , v. Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Koko maa Miehet Naiset Lähde: THL/terveytemme.fi miehillä yleisempää kuin naisilla. Vielä vuotiailla miehillä määrä pysyy melko korkeana. Kannabista on kokeillut alle 55- vuotiaista miehistä n. 9 % ja naisista n. 2 % viimeisen 12:n kuukauden aikana. Huomioitavat seikat: Tupakointi on Oulussa hieman yleisempää kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin ja koko Suomessa. Mitä korkeampi koulutustaso on, sitä vähäisempää on päivittäinen tupakointi. Alkoholin liikakäytössä ja kannabiksen kokeilussa Oulun seutukunta oli vertailualueisiin (Turun, Oulun eteläinen, Kajaanin ja Kainuun seutukunnat) nähden toisena Turun jälkeen. Keskitason koulutetuilla näiden käyttö oli yleisintä. 43

45 Sosiaalisuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 20-54v. M 20-54v. N 55-74v. M 55-74v. N 75-v. M 75-v. N Yksinäisyys Sosiaaliset harrastukset Sosiaalisuus Oulun seudulla Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin Internetin viihdekäyttö Lähde: THL, Ath-kysely 2010 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa ihmisten sosiaalisuutta Oulun seudulla itsensä yksinäiseksi tuntevien, vähintään kerran viikossa kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin yhteyttä pitävien, vähintään kerran viikossa järjestö-, harrastus-, tms. lähiyhteisötoimintaan osallistuvien ja internettiä pelaamiseen tai muuhun viihteeseen käyttävien osuudella. Kuvan tulkinta: Naiset kokivat yksinäisyyttä miehiä enemmän kaikissa ikäryhmissä. Eniten sitä esiintyi yli 75-vuotiailla. Yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin oli naisilla yleisempää kuin miehillä. Myös sosiaalisissa harrastuksissa naiset olivat miehiä aktiivisempia kaikissa ikäryhmissä. Yli 75-vuotiailla se oli vähäisempää kuin muissa ikäryhmissä. Internetin viihdekäyttö oli hieman yleisempää miehillä kuin naisilla. Iän myötä sen käyttö vähenee. Alle 55-vuotiaista yli 75 % käyttää internettiä viihdetarkoituksiin. Huomioitavat seikat: Naiset ovat yleisesti ottaen sosiaalisempia kuin miehet, vaikka he kokevat yksinäisyyttä miehiä enemmän. Alueellisesti tarkasteltuna Oulun seutu oli sosiaalisesti tarkasteltuna vertailualueiden (Turun, Oulun eteläinen, Kajaanin ja Kainuun seutukunnat) aktiivisin. Vähän koulutetuilla sosiaalisuus oli yleensä vähäisintä. Sosiaalinen pääoman merkitystä on alettu korostaa yhä enemmän erityisesti henkisen hyvinvoinnin rakentajana. Se tarkoittaa yhteisön sisäistä jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti toisiinsa luottamista tai henkilön toimintaa yhteisössä sosiaalisten suhteiden edistämiseksi. Sosiaalisen pääoman on kummassakin tapauksessa nähty edistävän henkilön tai yhteisön toimintamahdollisuuksia. Kansalaisaktiivisuuteen kannustavan kulttuurin on todettu olevan keskeinen kansalaisten ja demokratian välinen yhteyden rakentaja. 44

46 Kohderyhmät, erityispiirteet Lapset ja nuoret Lastensuojelu 2,0 % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,8 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Se sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Kuvan tulkinta: Oulussa tilanne on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina vertailukaupunkeihin nähden. Paikallisesti kodin ulkopuolelle sijoitettuja alaikäisiä lapsia on suhteellisesti eniten Oulussa verrattuna muihin kuntiin. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat v Hlöä % Oulu 400 1,4 % Haukipudas 34 0,6 % Kiiminki 13 0,3 % Oulunsalo 13 0,4 % Yli-Ii < 5 Uusi-Oulu 460 1,1 % Huomioitavat seikat: Huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut koko ajan 1990-luvun alusta lähtien. Viime vuosina erityisesti teini-ikäisten huostaanotot ovat lisääntyneet selvästi. Tällä hetkellä heitä sijoitetaan kiireellisesti 3-4 kertaa enemmän kuin v Huostaan otettujen lasten syrjäytymisriski on suuri, koska he kouluttautuvat usein vähemmän ja jäävät siksi useammin työelämän ulkopuolelle (Kelan tutkimus 2010). Huostaanottojen ehkäisemiseksi ja lapsiperheiden tukemiseksi kehitellään varhaisen puuttumisen menetelmiä mm. Oulun seudulla. 45

47 Koulujen työolot 60 % Koulujen työolot Pohjois-Pohjanmaalla 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koulun fyysiset työolot puutteelliset Koulun työilmapiirissä ongelmia luokka Lukio Ammatillinen oppilaitos Vaikeuksia opiskelussa Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2009 Mittarin selitys: Indikaattori liittyy kouluterveyskyselyyn ja se kuvaa koululaisten ja opiskelijoiden työoloja eri oppilaitoksissa vuonna Kysely tehtiin 8. ja 9.-luokkalaisille, lukiolaisille ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville Pohjois-Pohjanmaan alueella. Työoloja kuvattiin mm. koulun fyysisillä työoloilla ja työilmapiirillä. Tarkasteluun otettiin mukaan myös oppimisvaikeudet. Kuvan tulkinta: Koulun fyysisissä työoloissa koettiin puutteita. Eniten niitä esiintyi 8. ja 9.-luokkalaisilla. Koulun työilmapiirissä koettiin niin ikään eniten ongelmia 8. ja 9.-luokilla. Ylemmillä kouluasteilla määrä väheni selvästi. Opiskeluvaikeuksia koettiin tasaisen runsaasti kaikilla kouluasteilla, lukiossa eniten ja ammatillisissa oppilaitoksissa vähiten. Huomioitavat seikat: Koulujen fyysisissä työoloissa ja työilmapiirissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia eri kouluasteilla 2000-luvulla. Myös valtakunnalliset erot ovat pienet. Puutteelliset fyysiset työolot heijastuvat mm. päänsärkyyn ja hartiakipuihin. Sen sijaan opiskeluvaikeudet ovat lisääntyneet erityisesti peruskoulun yläluokkalaisten keskuudessa. 46

48 Terveys 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Koululaisten terveys Pohjois-Pohjanmaalla Päänsärkyä viikoittain Niska- ja hartiakipuja viikottain Väh. keskivaikea masentuneisuus Ylipaino Alle 25 v. itsemurhat/ asukasta 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1, luokka Lukio Ammatillinen oppilaitos Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2009 Mittarin selitys: Koululaisten terveyttä arvioitiin mm. viikoittaisella päänsäryllä sekä niska- ja hartiakivuilla. Tarkastelussa on mukana myös vähintään keskivaikea masentuneisuus ja ylipaino (painoindeksi BMI 25 kg/metri² väh. 18-vuotiailla, nuoremmilla pienempi). Indikaattoria täydentää alle 25-vuotiaiden itsemurhat. Kuvan tulkinta: Noin 30 % oppilaista koki viikoittaista päänsärkyä sekä niska- ja hartiakipuja kaikilla kouluasteilla. Vähintään keskivaikeaa masentuneisuutta koki yli 10 % oppilaista. Ylipainoa esiintyi %:lla oppilaista. Lähde: Tilastokeskus Huomioitavat seikat: Viikoittainen päänsärky sekä niska- ja hartiakivut ovat lisääntyneet eri kouluasteilla 2000-luvulla. Nämä voivat olla seurausta huonoista työasennoista, tietokoneen käytöstä ja passiivisista elämäntavoista. Myös masentuneisuus ja ylipainoisuus on lisääntynyt eri kouluasteilla 2000-luvulla. Alueellinen vertailtavuus on toistaiseksi vaikeaa. Alle 25-vuotiaiden itsemurhien määrä on Pohjois-Pohjanmaalla suhteellisesti korkeampi kuin muualla maassa. Myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden suhteellinen määrä on Oulussa korkeampi kuin muissa vertailukaupungeissa. Trendi on ollut lisääntymään päin viimeisen viiden vuoden aikana. 47

49 Terveyskäyttäytyminen Koululaisten terveyskäyttäytyminen Pohjois-Pohjanmaalla 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nukkumaanmenoaika myöh. kuin klo Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa luokka Lukio Ammatillinen oppilaitos Vaikea päästä oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2009 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa niiden oppilaiden osuutta, jotka menevät nukkumaan myöhemmin kuin kello 23.00, harrastavat liian vähän liikuntaa viikossa ja joiden on vaikeaa päästä oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle. Kuvan tulkinta: Yli 30 %:a oppilaista menee nukkumaan myöhemmin kuin kello 23.00, yli puolet harrasti liian vähän liikuntaa viikossa ja yli kolmasosa piti lääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana. Huomioitavat seikat: Myöhäinen nukkumaanmenoaika ja vaikeus päästä oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle ovat lisääntyneet eri kouluasteilla 2000-luvulla. Pääsy oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle on Pohjois-Pohjanmaalla heikompaa kaikilla kouluasteilla kuin muualla maassa. Liikunnan harrastaminen on yleistynyt jonkin verran ammatillisia oppilaitoksia lukuun ottamatta. Alueellinen vertailtavuus on toistaiseksi vaikeaa. Liikunnan harrastamattomuus voi olla osasyynä niska- ja hartiakipujen yleisyyteen. 48

50 Tupakointi ja päihteet 50 % Koululaisten tupakoiminen ja päihteiden käyttö Pohjois- Pohjanmaalla 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa luokka Lukio Ammatillinen oppilaitos Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2009 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa päivittäin tupakoivien, tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olleiden ja laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden koululaisten ja opiskelijoiden osuutta kaikista vastaajista Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Kuvan tulkinta: Tupakointi ja päihteiden käyttö oli yleisintä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa. 8. ja 9.- luokkalaisista 16 %:a ilmoitti tupakoivansa päivittäin, 14 %:a oli tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ja 5 % oli kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. Huomioitavat seikat: Tupakointi, humalahakuisuus ja huumekokeilut ovat vähentyneet 2000-luvulla ammatillisia oppilaitoksia lukuun ottamatta, joissa ne ovat pysyneet ennallaan. Tupakointi on yleisempää ja humalahakuisuus vähäisempää kuin muualla maassa. Huumekokeilut ovat lähellä keskiarvoa. Tutkimusten mukaan tupakointi yleistyy voimakkaasti varhaisnuoruudessa ja on samankaltaista tytöillä ja pojilla. Alkoholin käytön osalta tilanne on lähes samankaltainen. 49

51 Sosiaalisuus 25 % Koululaisten sosiaaliset ongelmat Pohjois-Pohjanmaalla 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Ei yhtään läheistä ystävää luokka Lukio Ammatillinen oppilaitos Koulukiusattuna väh. kerran viikossa Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2009 Mittarin selitys: Koululaisten ja opiskelijoiden sosiaalisia ongelmia kuvattiin mm. fyysisen uhan kokemisella vuoden aikana, ystävyyssuhteilla ja vähintään kerran viikossa tapahtuneella koulukiusaamisella. Kuvan tulkinta: Fyysisen uhan kokeminen oli yleisintä 8. ja 9.- luokkalaisilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla, joista noin joka viides ilmoittaa kokeneensa uhkaa. Vajaalla 10 %:lla oppilaista ei ollut yhtään läheistä ystävää. Koulukiusaaminen painottui selvästi 8. ja 9.-luokkalaisiin sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleviin. Sosiaalisen median sisältämät kiusaamistapaukset eivät todennäköisesti sisälly lukuihin. Huomioitavat seikat: Sosiaalisissa ongelmissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia eri kouluasteilla 2000-luvulla lukuun ottamatta koulukiusaamista, joka on jonkin verran lisääntynyt. Alueellinen vertailtavuus on toistaiseksi vaikeaa. Tutkimusten mukaan kouluikäisenä kohdatusta väkivallasta, kiusaamisesta tai syrjäytymisestä kertomatta jättäminen johtuu useista syistä. Asiaa vähätellään, pelätään leimautumista tai kostoa tai ei muuten haluta kertoa asiasta. Avoimuudella ja luottamusta korostavalla yhteisötyöllä voidaan tähän vaikuttaa (Poske 2010). 50

52 Kutsunnoissa karsiutuneet 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Kutsunnoissa C- ja E-luokkaan määrätyt Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Kutsunnoissa karsiutuneet Oulussa C-luokka E-luokka Lähde: Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Mittarin selitys: Mittari kuvaa vuoden 2010 kutsunnoissa C- ja E- luokkaan määrättyjen osuuden kutsuntoihin osallistuneista. C- luokkaan kuuluvat terveydellisistä syistä rauhan aikana palveluksesta vapautetut. E-luokkaan kuuluvat ne, joiden terveydellisen esteen odotetaan olevan väliaikainen ja heidät kutsutaan määräajan jälkeen uudelleen tarkastukseen. Ryhmä muut ovat muuten vapautetut (mm. siviilipalveluksen valinneet, lailliset esteet ja monikansalliset). Yhteensä nämä muodostavat kokonaispoistuman. D-luokka on poistettu kokonaan käytöstä v ja yhdistetty luokkaan C. Tämä on huomioitu oikeanpuoleisessa kuvassa. Poistuma C-luokka E-luokka Muut Kuvan tulkinta: Pohjois-Pohjanmaalla palvelukseen kelpaamattomia oli eniten vertailualueisiin nähden. C-luokkaan määrätyillä yleisin syy olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, n. 38 % (Oulussa 45 %). E-luokkaan määrätyillä yleisimmät syyt olivat umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntahäiriöt (sis. ylipainoisuuden) 33 % (Oulussa 20 %), mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 24 % (Oulussa 31 %) sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet 12 % (Oulussa 14 %). Oulussa kutsunnoissa karsiutuneiden kokonaispoistuma on ollut n % kuuden viimeisen vuoden aikana. Poistuma on suurempi kuin muualla maassa. Huomioitavat seikat: Pohjois-Pohjanmaan kokonaistilanne oli valtakunnan synkin. Kokonaispoistuma oli n. 31 %. Seuraavaksi tulivat Keski-Suomi ja Kainuu. Pohjois-Pohjanmaan sisällä Oulun tilanne oli keskimääräistä heikompi ja poistuma oli n. 36 %. Erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat Oulussa yleisempiä kuin muualla Pohjois-Pohjanmaan alueella. Muissa uuden Oulun kunnissa vuotuiset vaihtelut ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaan heikko kokonaistilanne selittyy osin kansansairauksien suhteellisen suurella määrällä. Kutsuntojen seulaa on tiukennettu viime vuosina, jotta mahdollisimman moni varusmiespalveluksen aloittanut suorittaa sen keskeytyksettä loppuun asti. Kutsuntatilastoissa eivät näy asepalveluksen keskeyttäneet. 51

53 Työikäiset Työkyky 50 % Työkyvyn heikentyminen Oulun seudulla 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 20-54v. M 20-54v. N 55-74v. M 55-74v. N Työkyky heikentynyt Osittain työkyvyttömäksi kokeminen Ei jaksa työskennellä eläkeikään saakka Lähde: THL, Ath-kysely 2010 Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa niiden vastaajien osuuden, jotka kokivat työkykynsä heikentyneen korkeintaan 70 %:iin normaalista, vähintään osittain työkyvyttömiksi itsensä arvioineet ja jotka eivät mielestään todennäköisesti jaksa työskennellä eläkeikään saakka. Kuvan tulkinta: Iän myötä työkyvyn heikentyminen koetaan merkittäväksi. Yli 55-vuotiaista yli 40 % koki työkykynsä heikentyneeksi tai itsensä osittain työkyvyttömäksi. Vastaava määrä alle 55-vuotiaista oli noin %. Näistä valtaosa on todennäköisesti vähintään keski-ikäisiä. Huomioitavat seikat: Oulun seudulla työkyvyn heikentyminen koettiin vähäisimmäksi koko vertailualueesta (Turun, Oulun eteläinen, Kajaanin ja Kainuun seutukunnat). Selvästi pahin tilanne oli matalasti koulutetuilla. Työurien pidentämisen kannalta työn rasittavuuteen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin iän karttuessa. Työ ja terveys-haastattelututkimuksen mukaan työikäisistä noin kolme neljäsosaa arvioi todennäköisesti kykenevänsä terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä ammatissaan eläkeikäänsä saakka. Arviot ovat pysyneet jokseenkin samoina vuosina Yli puolet vähintään 45-vuotiaista työssä käyvistä on valmis harkitsemaan työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen, jos oma terveyden tila pysyy hyvänä (24 %), rahallinen korvaus jatkamisesta on hyvä (23 %), työ on mielenkiintoista ja haastavaa, vaikutusmahdollisuudet työssä ovat hyvät, työssään saa arvostusta ja työ antaa elämään sisältöä (20 %). Reilu kolmannes ei jatkaisi mistään syystä (TTL: Työterveyskysely 2009). Organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ei ole välttämättä ristiriidassa hyvän työelämän laadun ja henkilöstön hyvinvoinnin kanssa. Ansiotyön merkitys elämänsisältönä on suomalaisille edelleen suuri. Sen rinnalla perheelämän ja vapaa-ajan merkitys on kuitenkin kasvanut. 52

54 Työtapaturmat Työtapaturmat/1000 palkansaajaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: TTL Mittarin selitys: Indikaattori kertoo palkansaajille sattuneet työtapaturmat 1000:tta palkansaajaa kohti maakunnittain. Tapaturmaluvut kuvaavat palkansaajien työpaikalla tai työliikenteessä sattuneita tapaturmia, jotka ovat johtaneet vähintään 4 päivän sairauspoissaoloon. Palkansaajien työtapaturmat päätoimialoittain tuhatta palkansaajaa kohti vuonna 2008 Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus Teollisuus Kuvan tulkinta: Työtapaturmien määrä on ollut Pohjois-Pohjanmaalla suhteellisesti vähäisempää koko maahan verrattuna vuosituhannen alkupuolella, mutta loppupuolella erot ovat tasaantuneet. Vuonna 2008 työtapaturmia sattui n. 25 kpl tuhatta palkansaajaa kohti Pohjois-Pohjanmaalla eli yhteensä 3498 kpl. Eniten niitä sattui rakennus-, kuljetus-, varastointi-, majoitus- ja ravitsemusaloilla. Lähes kolme neljästä työpaikkatapaturmasta sattuu miehille. Huomioitavat seikat: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tapaturmatiedot eivät ole mukana taulukossa. 53

55 Ammattitaudit Ammattitaudit/ työllistä Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: TTL Mittarin selitys: Indikaattori kuvaa työllisillä havaittujen ammattitautien määrää :tta työllistä kohti maakunnittain. Ammattitautiluvut kuvaavat lääkärien vakuutuslaitoksille ammattitauteina tai ammattitautiepäilyinä ilmoittamia tapauksia. Kuvan tulkinta: Ammattitautien määrä on suhteellisesti yleisempää Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa keskimäärin. Kaikkiaan niitä esiintyi 457 kpl koko Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna Työllisten ammattitaudit päätoimialoittain sataatuhatta työllistä kohti vuonna 2008 Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Maa- ja metsätalous Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Huomioitavat seikat: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tiedot ovat mukana taulukossa. Tapausmäärän nousu vuonna 2005 johtuu pääasiassa ilmoitusjärjestelmässä ja korvausperiaatteissa tapahtuneista lakisääteisistä muutoksista, jotka ovat parantaneet ilmoittamisen kattavuutta. Ammattitautien suhteelliset määrät päätoimialoittain vaihtelevat pienistä määristä johtuen huomattavasti vuosittain. 54

56 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 9,0 % 8,5 % 8,0 % 7,5 % 7,0 % 6,5 % 6,0 % Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavan ikäisestä väestöstä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Kuvan tulkinta: Työkyvyttömien osuus on kasvanut Oulussa vähitellen ja on tällä hetkellä vertailukaupunkien suurin. Paikallisesti työkyvyttömiä oli eniten Yli-Iissä, noin 13 % vastaavanikäisestä väestöstä ja vähiten Oulunsalossa, noin 7 %. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat v Hlöä % Oulu ,7 % Haukipudas 933 9,5 % Kiiminki 515 7,6 % Oulunsalo 349 7,1 % Yli-Ii ,6 % Uusi-Oulu ,7 % Huomioitavat seikat: Eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Yli-Iin ja Oulunsalon eroja selittävät eniten väestölliset tekijät. Mielenterveyden häiriön vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet luvun lopulta alkaen. Erityisesti ovat lisääntyneet masennuksen vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Vuonna 2008 myönnettiin 34 % työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeistä tuki- ja liikuntaelinten sairauden ja 30 % mielenterveyden häiriön perusteella (TTL: Työterveyskysely 2009). 55

57 Ikääntyneet Kotona asuvat 92 % 91 % 90 % 89 % 88 % 87 % 86 % Kotona asuvat 75 v. täyttäneet, % vastaavanikäisistä Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet v Hlöä % Oulu ,0 % Haukipudas ,1 % Kiiminki ,9 % Oulunsalo ,8 % Yli-Ii ,6 % Uusi-Oulu ,8 % Kuvan tulkinta: Kotona asuvia 75 vuotta täyttäneitä on Oulussa enemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Paikallisesti eniten kotona asuvia oli Haukiputaalla ja Oulunsalossa, n. 91 % ja vähiten Kiimingissä, n. 83 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Huomioitavat seikat: Kaupunkistrategian 2020 tavoitteena on, että 92 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan riittävien palvelujen turvin v

58 Yksinasuvat 51 % 50 % 49 % 48 % 47 % 46 % 45 % Yksin asuvat 75 v. täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet v Hlöä % Oulu ,0 % Haukipudas ,7 % Kiiminki ,7 % Oulunsalo ,7 % Yli-Ii 78 37,0 % Uusi-Oulu ,2 % Kuvan tulkinta: Oulun alueella yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä on vähemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Paikallisesti eniten oli Oulussa ja vähiten Yli-Iissä. Huomioitavat seikat: Yli 75-vuotiaista miehistä 14 % ja naisista 17 % kärsii yksinäisyydestä Oulun seudulla (Ath-kysely 2010). 57

59 Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 v. täyttäneet, % vastaavanikäisistä Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa vastaavanikäisestä väestöstä. Kuvan tulkinta: Oulussa on selvästi eniten säännöllisen kotihoidon piirissä olleita 75 v. täyttäneitä verrattuna suuriin kaupunkeihin. Paikallisesti eniten oli Oulussa ja vähiten Oulunsalossa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 v. täyttäneet v Hlöä % Oulu ,2 % Haukipudas ,3 % Kiiminki 53 14,4 % Oulunsalo 25 9,6 % Yli-Ii 30 14,2 % Uusi-Oulu ,8 % Huomioitavat seikat: Ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus, johon eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista riippuen. Vuoden 2006 tiedot puuttuvat kuvasta kokonaan. THL:n kyselyn mukaan yli 75- vuotiaista naisista 31 % koki suuria vaikeuksia arkiaskareista selviytymisessä. Miehillä vastaava luku oli 16 %. 58

60 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 9 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kaikkien sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa sekä kehitysvammalaitoksissa pitkäaikaishoidossa (yli 3 kuukautta) olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet v Hlöä % Oulu 448 5,6 % Haukipudas 24 3,1 % Kiiminki 20 5,4 % Oulunsalo < 5 Yli-Ii 10 4,7 % Uusi-Oulu 502 5,2 % Kuvan tulkinta: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on Oulussa tällä hetkellä saman verran ikääntyneitä kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Paikallisesti eniten oli Kiimingissä ja Oulussa ja vähiten Oulunsalossa. Erot eri kuntien välillä ovat huomattavat. Huomioitavat seikat: Ikääntyneiden kotona asumista tukevien, hyvinvointia edistävien ja kotiin annettavien palvelujen kehittäminen on otettu Oulun kaupungissa tulevaisuuden tavoitteeksi. Hoidon palvelurakenne pyritään muuttamaan laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. 59

61 Omaishoito 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Omaishoidon tuki 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisistä Oulu Tampere Turku Suuret kaupungit ka. Lähde: Sotkanet Mittarin selitys: Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana v Hlöä % Oulu 600 7,5 % Haukipudas 79 10,2 % Kiiminki 35 9,5 % Oulunsalo 9 3,5 % Yli-Ii 21 10,0 % Uusi-Oulu 744 7,7 % Kuvan tulkinta: Oulussa on omaishoidon tuen piirissä enemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin muissa vertailukaupungeissa. Paikallisesti niitä on eniten Haukiputaalla ja Yli-Iissä ja vähiten Oulunsalossa. Huomioitavat seikat: Ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palveluja. 60

62 Elinympäristö Elinympäristön turvattomuus Liikenne Liikenteessä loukkaantuneet/ asukasta Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Koko Maa Lähde: Liikenneturva Mittarin selitys: Mittari kuvaa liikenteessä loukkaantuneiden määrän asukasta kohti maakunnittain. Kuvan tulkinta: Pohjois-Pohjanmaalla tieliikenneonnettomuudet ovat lähellä maan keskitasoa. Viimeisen viiden vuoden aikana muutokset ovat olleet pienet, vaikka muualla maassa määrät ovat laskeneet. Huomioitavat seikat: Kuntakyselyn 2008 mukaan liikenneturvallisuutta autoliikenteen kannalta piti oululaisista 68 % hyvin hoidettuna, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kannalta 66 %. 61