Urheilijalisenssi. Selvitys lasten ja nuorten urheilun lisenssijärjestelmistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urheilijalisenssi. Selvitys lasten ja nuorten urheilun lisenssijärjestelmistä"

Transkriptio

1 Urheilijalisenssi Selvitys lasten ja nuorten urheilun lisenssijärjestelmistä

2 Sisältö Saatteeksi...3 Katsaus lisenssien alkuvaiheista... 4 Lasten ja nuorten lisenssien nykytilanne lajiliitoissa...6 Johtopäätöksiä Tulevaisuus ideoita ja mahdollisia kehityssuuntia Lähteet ja liitteet Lähteet Liite: Tietoja 32 lajin lasten ja nuorten lisenssijärjestelmistä Pasi Mäenpää, Valo Jari Lämsä, KiHu Timo Manninen, KiHu

3 Saatteeksi Urheilun lisenssit eri lajeissa ovat olleet käytössä Suomessa jo yli 40 vuotta. Alussa lisenssien tehtävänä oli rekisteröidä lajin harrastajia, myöntää heille kilpailulupa ja vakuuttaa urheilijat tapaturmien varalta. Myös lisensseistä saatavat tulot vaikuttivat järjestelmien käynnistymiseen eri liitoissa. Lisenssijärjestelmät olivat ja ovat edelleen vahvasti lajikohtaisia ja lajiliittojen hallinnoimia. Vuonna 2013 eri lajien lisenssijärjestelmät ovat sisällöltään monimuotoistuneet ja erilaisia hallinnointitapoja on monia. Alle 15-vuotiaille lapsille ostetaan vuosittain arvioilta lisenssiä yli 30 eri lajissa. Lisenssien taloudellinen merkitys yksittäisessä perheessä on pieni, mutta osalle lajiliitoista lisenssituloilla on suuri taloudellinen merkitys. Alle 15-vuotiaiden osalta lisenssijärjestelmän kokonaisuuden taloudellinen arvo on noin 6-8 miljoonaa euroa. Lisenssijärjestelmän hallinnointiin osallistuu vuosittain lajiliitoissa kymmeniä, seuroissa tuhansia ja perheissä yli eri aikuista. Lisenssijärjestelmästä on kasvanut vuosien saatossa raskaan sarjan työkalu. Ymmärrys siitä, mikä lisenssi on, vaihtelee paljon. Tyypillisiä kysymyksiä ovat: Onko lisenssi kilpailupa? Vai vakuutus? Vai kilpailupa ja vakuutus molemmat? Onko lisenssi maksu lajiliiton lehdestä? Joskus lisenssi sekoitetaan jopa seuran toimintamaksuksi. Tässä selvityksessä lisenssillä tarkoitamme valtakunnallisten lajiliittojen toimeenpanemaa järjestelmää lajin yksittäisille alle 15-vuotiaille urheilijoille. Olemme eritelleet tässä selvityksessä yhteisen ymmärryksen vuoksi lisenssin sisällöstä kaksi eri osaa: vakuutusosan ja hallinto-osan. Hallinto-osuus pitää sisällään eri lajeissa erilaisen määrän sisältöjä. Hallinto-osuus ja siihen liittyvä maksu on lisenssin pakollinen osuus, kun vastaavasti vakuutus on useammalla lajiliitolla nykyään vapaaehtoinen. Viimeisen 20 vuoden aikana on useampaan kertaan toivottu ja puhuttu mahdollisuudesta kehittää lasten urheiluun kaikkien lajien yhteinen yhteislisenssi. Vielä kertaakaan toiveikas puhe ei ole johtanut vakavasti otettavaan esitykseen yhteislisenssistä. Tämä selvitys kokoaa yhteen perustietoja ja arvioi lisenssijärjestelmien hyviä, sekä huonoja puolia. Yritämme arvioida kokonaisuutta urheilevien lasten perheiden kannalta, urheiluseurojen, lajiliittojen sekä suomalaisen lasten urheilun kokonaisuuden kannalta. Toivomme, että tämä selvitys auttaa jäsentämään monitasoista ja laajaa kokonaisuutta, sekä antaa ajatuksia lasten urheilun ja lisenssijärjestelmien kehittämiseen; tapahtuipa kehittäminen tulevaisuudessa eri lajeissa erikseen tai edes joltain osin myös valtakunnallisesti yhdessä. 3

4 1. Katsaus lisenssien alkuvaiheista Urheilijalisenssit saivat alkunsa SVUL:n erikoisliitoissa (nyk. lajiliitot) 1970-luvun alussa, jolloin ainakin palloilulajeissa sekä uinnissa kehitettiin pelaajarekisterin ja vakuutuksen yhdistelmiä, joiden maksajiksi otettiin lajin harrastajat luvun urheilun rakennemuutos vauhditti eri lajien lisenssijärjestelmiin siirtymistä sekä ns. harrastelisenssien ilmaantumista markkinoille. Koripalloliiton historiikissa mainitaan, että Pesä- ja koripalloliitto olivat pioneereja uudenlaisen lajikohtaisen pelaajalisenssin kehittelyssä. Pelaajalisenssien taustalla vaikuttivat intressit aktiivipelaajien kirjaamisesta yhteen luetteloon, pelaajien vakuutusturva sekä lisenssimaksuista kerättävä taloudellinen panos lajiliitolle. Tärkeänä yhteistyökumppanina toteutuksessa olivat mukana vakuutusyhtiöt. Koripallossa pelaajalisenssit otettiin käyttöön pesäpallon jälkeen vuonna Nuorimmat pelaajat maksoivat 10 mk ja muut 20 mk kaudessa. Ensimmäisen kauden lisenssin hankki koripalloilijaa. (Vasara 1990, 214). Lisenssien alkuvaiheita tarkennettiin valittujen lajiliittojen, Koripalloliitto, Palloliitto, Pesäpalloliitto, Uimaliitto, Urheiluliitto sekä Voimisteluliitto, asiakirjoihin Suomen Urheiluarkistossa (Rantala 2013). Jääkiekkoliitto jätettiin tarkoituksella selvityksen ulkopuolelle, koska liiton lapsilta perimät lisenssimaksut, etenkin hallinto-osa, ovat erittäin pieniä. Selvityksessä oli kyseessä nopea ja rajattu sukellus lajien arkistoihin, jonka tarkoitus on kuvata suuria linjoja lisenssijärjestelmän kehityksessä. Asian tarkempi analyysi vaatisi aiheeseen paneutuvaa tutkimusta. Selvityksen mukaan jonkinlainen pelaajarekisteri on ollut käytössä eri palloilulajeissa jo 1970-luvun alussa. Pesäpalloliitto ja Koripalloliitto liittivät rekistereihin ensimmäisinä vakuutuksen sekä maksun. Esimerkiksi pesäpallossa puhuttiin pelaajarekisteristä, joka otettiin käyttöön 1973 aikuisten liittojohtoisissa sarjoissa. Pakolliseksi kaikissa liiton sarjoissa (miehet, naiset, nuoret) lisenssi tuli pesäpallossa v Jalkapallossa varsinaiseen lisenssijärjestelmään siirryttiin vasta 1980-luvun lopulla. Pelaajavakuutus oli lajissa käytössä jo v. 1976, mutta vasta vuonna 1988 liiton alasarjavaliokunnan asettama työryhmä perusteli lisenssejä harrastajamäärien lisäämisellä, jäsenetujen tarjoamisella harrastajille sekä seurojen, piirien, ja liiton taloudellisten edellytysten tukemisella yhteistyökumppaneiden avulla. Lisenssi avulla voitaisiin myös valvoa harrastusjalkapalloa tehokkaammin. Lisenssijärjestelmään siirryttiin siis varsin myöhään, mutta jo v alettiin suunnitella harrastuslisenssiä niille harrastajaryhmille (nappulat, työpaikkajalkapalloilijat), jotka kokivat silloiset maksut liian suuriksi. Vuonna 1992 jalkapallossa otettiin käyttöön Fair Play passi, johon sisältyi pelaajavakuutus, Futari lehti, katsojan vastuuvakuutus sekä tuntuvia alennuksia maaotteluihin ja muihin tapahtumiin. Vuonna 1995 Palloliiton lisenssimaksutuotot olivat yhteensä 11,1 miljoonaa markkaa (2,5 milj. v rahan arvossa) ja kulut 5,7 miljoonaa markkaa (1,3 milj. v rahan arvossa). Lisenssijärjestelmästä muodostui näin nopeasti merkittävä varainhankintakeino. Yksilölajeissa uimaliitto pohti kilpailulisenssiä jo vuoden 1972 puolella. Yhtenä pontimena lienee ollut liiton heikko taloustilanne. Liitto sai parhaan tarjouksen lisenssivakuutuksesta Pohjola-Kul- 4

5 lervolta (4,25 mk/4,70 v rahan arvossa). Vuodelle 1973 liitto tarjosi kolmea eri lisenssivaihtoehtoa (10 mk, 20 mk ja 30 mk/11, 22 ja 33 v rahan arvossa). Suurten uimaseurojen painostuksen johdosta lisenssit tulivat pakollisiksi vasta Myös Voimisteluliitto otti lisenssimaksun käyttöön 1970-luvun lopussa. Yleisurheilussa lisenssi otettiin käyttöön vasta 1987, vaikka Urheiluliitto oli neuvotellut Urheilija Nuorisoturva vakuutuksen jo vuonna Urheiluliiton talous oli 1980-luvulla varsin hyvässä kunnossa mm. kunniakierros kampanjan ansiosta, niinpä välitöntä tarvetta urheilijalisenssille ei ollut. Yleisurheilu laajensi lisenssijärjestelmää kuitenkin varsin nopeasti 1990-luvulla kattamaan myös lajia kevyemmin harrastaneita nuoria (Ks. taulukko 1; Lämsä & Mäenpää 2002). SVUL ylläpiti muutaman vuoden neljän vakuutusyhtiön lisenssivakuutuspoolia, mutta lisenssijärjestelmiin siirtyminen tapahtui silti lajiliittokohtaisesti. Lisenssijärjestelmän perusteluna esitettiin erilaisia seikkoja. Urheilijoiden hyödyksi lisenssiin yhdistettiin vakuutusturva ja lisäksi erilaisia hyödykkeitä, kuten lehti tai alennuksia liiton tapahtumista tai yhteistyökumppaneiden tuotteista. Urheilujärjestöille lisenssi ja urheilijarekisteri tarjosivat työkaluja harrastajarekrytointiin sekä harrastajien luettelointiin. Myös lisenssien merkitys liittojen ja piirien taloudelle havaittiin nopeasti luvulla Suomalainen urheiluelämä kriisiytyi. Pitkällisen urheilupoliittisen väännön jälkeen maahan syntyi uudenlainen urheilurakenne. Erillisten urheiluliikkeiden ajasta siirryttiin liikuntakonsernin aikaan, jossa rakenteen piti kääntyä asiakaslähtöiseksi ja alhaalta ylöspäin toimivaksi. Muutosta vauhditettiin uudistamalla valtion avustusjärjestelmä uuden hallintotavan mukaisesti tulosohjaukseen perustuvaksi. Tulosohjauksessa keskeiseksi tulokseksi muodostui aktiivisesti liikkuvien kansalaisten määrä, kun taas pohjoismaiselle mallille ominaisten vapaaehtoistyön tai passiivisten jäsenten määrän merkitys käytännössä poistui tukitoiminnan kriteereistä. Uudenlainen tapa mitata aktiivisten urheilijoiden ja harrastajien lajikohtaisia lukumääriä johti lisenssijärjestelmien laajenemiseen ja eriytymiseen luvulla yhä useammat lajit ovat siirtyneet urheilijakohtaisiin lisenssijärjestelmiin ja yhä useammassa lajissa eritasoisten lisenssien lukumäärä on lisääntynyt. Urheilijalisenssin lukumäärien historiallisesta kehityksestä voidaan havaita, että lajien lisenssiurheilijamäärät ovat lähes poikkeuksetta kasvaneet merkittävästi 1980-luvulta lähtien (Taulukko 1.). Lajit päättävät itsenäisesti omasta lisenssijärjestelmästä ja politiikasta, mikä tarkoittaa sitä, että etenkin 1980 ja -90 luvuilla lajien välinen vertailu on vaikeaa. Yleisesti ottaen lajit ovat ottaneet lisenssit käyttöön kilpaurheilussa, jonka jälkeen lisenssejä on vähitellen laajennettu myös muihin harrastajaryhmiin. Taulukko 1. Kahdeksan lajin urheilijalisenssimäärä 1980, 1989, 1999 ja (Lähteet: Vasara 1990; Lämsä & Mäenpää 2002; KIHUn faktapankki LAJILIITTO Jalkapallo Jääkiekko Salibandy Yleisurheilu ei käytössä Pesäpallo Koripallo Lentopallo Suunnistus ei tietoa ei tietoa ei tietoa

6 2. Lisenssien nykytilanne lajiliitoissa Selvitysmenetelmä Lasten ja nuorten lisenssiselvityksessä tutkittiin 32 lajiliiton lisenssi- ja vakuutustietoja. Selvityksessä haettiin tietoa 16-vuotiaiden ja sitä nuorempien lisenssijärjestelmästä. Lisenssien ja vakuutuksien hintoja on tarkasteltu erikseen 4, 6, 8, 10, 12, 14 ja 16-vuotiaiden osalta. Tarkastelu keskittyy pääosin kauteen Yhdeksästä eri lajiliitosta ja 8, 12 ja 16-vuotiaiden osalta on vertailutietoa myös kaudelta Kausia ja tapahtuneita muutoksia on näiden lajien osalta vertailu keskenään. Huomionarvoista on, että muutamilla lajiliitoilla on paljon eri lajeja ja kilpailumuotoja. Esimerkiksi Voimisteluliiton kohdalla tarkastelu tehtiin lajikohtaisesti. Lisenssi- ja vakuutustiedot on kerätty lajiliittojen nettisivuilta välisenä aikana. Tietoja luokiteltiin kilpaja harrastajalisenssien osalta erikseen. 32 lajiliiton joukossa poikkeuksen tekivät lisenssijärjestelmien osalta Golfliitto, Tennisliitto, Judoliitto sekä Ratsastajainliitto, joilla ei ollut käytössä muiden lajien tapaista lisenssijärjestelmää. Näissä lajeissa harrastajat ostivat lajiliittojen alaisilta seuroilta seurajäsenyyden, jonka kautta tuli kytkös myös lajiliittoon. Näissä lajeissa urheiluvakuutuksia myytiin perinteiseen tapaan. Kilpa- ja harrastajalisensseistä 20 lajiliitolla on eritelty kilpailu- ja harrastajalisenssit erikseen. Kahdeksalla lajiliitolla puolestaan tällaista erottelua ei ole tehty, vaan tarjolla oli vain yksi lisenssi. Kilpailulisenssi antaa lapselle ja nuorelle kilpailuoikeuden liiton viralliseen kilpailutoimintaan. Harrastajalisenssillä ei ole oikeutta osallistua kuin harjoittelutoimintaan. Kuitenkin aivan pienemmissä ikäluokissa (alle 8-vuotiaat) joissakin tapauksissa harrastajalisenssillä voi osallistua myös seurojen järjestämään paikalliseen kilpailutoimintaan. Harrastajalisenssien ikärajat ovat väljempiä kuin kilpalisenssien. Esimerkiksi se voi olla yhteinen kaikenikäisille lajin harrastajille. Harrastelisenssit ovat yleensä tarkoitettu harrastuksen aloitusvaiheeseen, kuten Koripalloliiton koripallokoululaiset lisenssi alle 13-vuotialle ja Ampumahiihtoliiton Ampparipassi alle 15-vuotialle. Kilpailulisenssit on määritelty ikäluokittain. Kahdeksalla lajiliitolla lisenssi-ikäryhmiä on kolme tai enemmän. 20 lajiliitolla on käytössä kaksi tai yksi ikäryhmää. Kilpalisenssit olivat kaikissa ikäluokissa kalliimpia kuin harrastajalisenssit niin hallinto-osan kuin vakuutuksenkin osalta. Kilpalisenssit vakuutuksen kanssa maksoivat keskimäärin 56,20 euroa (kuvio 1) ja harrastajalisenssit vakuutuksen kanssa keskimäärin 34,10 euroa (kuvio 2). 6

7 Taulukko 2. Kilpailulisenssien keskimääräiset hinnat ikäryhmittäin ( ): hallinto-osa, vakuutusosa ja yhteensä (n = 32 lajiliiton tiedot) Kalleimmat kilpalisenssit (ka.) olivat Käsipalloliitolla (132,20 ), Voimisteluliiton telinevoimistelulla (114,60 ) ja Koripalloliitolla (111,40 ). Edullisimmat kilpalisenssit olivat Ampumaurheiluliitolla (8 ), Urheiluliitolla (11,70 ) ja Suunnistusliitolla (14 ). Taulukko 3. Harrastajalisenssien keskimääräiset hinnat ikäryhmittäin: hallinto-osa, vakuutusosa ja yhteensä (n = 20 lajiliiton tiedot). Harrastajalisenssit maksoivat eniten Lumilautaliitolla (135 ), Käsipalloliitolla (124 ) ja Taitoluisteluliitolla (89 ). Edullisimmat harrastajalisenssit tarjosivat Ampumaurheiluliitto (3 ), Uimaliitto (7 ) ja Pesäpalloliitto (9,40 ). Harrastajalisenssien hallinto-osuus ei vaihdellut paljoa ikäluokkien välillä. 7

8 Lisenssien hallinto-osuudesta yleisesti ja ikäryhmittäin Perusteet ja sisältö lisenssien hallinto-osuudella vaihtelevat lajiliittojen välillä. Yleisin peruste lisenssille on toimia kilpailulupana ja näin kattaa kilpailutoiminnan hallinnoinnista aiheutuvia kuluja. Toisinaan lajiliitot ovat sisällyttäneet hallinto-osuuden hintaan myös lajinsa lehden. Ainakin 10 lajiliitolla lehti kuuluu lisenssin hintaan. Muutamilla lajiliitoilla lisenssijärjestelmään on liitettynä myös kilpailutoiminnan liittyvää viestintää ja tulospalvelua. Kilpalisenssissä hallinto-osuuden keskimääräinen hinta oli 27,50 euroa. 4-vuotiailla keskimääräinen hinta oli 16,10 euroa, josta se nousee tasaisesti. 16-vuotiailla hallinto-osuuden hinta oli 36,50 euroa. Harrastajalisensseissä hallinto-osuuden vaihtelu oli pientä ja sen keskimääräinen hinta oli 15,60 euroa. Joukkuepalloilulajeissa hallinto-osan keskimääräinen hinta oli 30,60 euroa. Alle kymmenen vuoden ikäisillä hallinto-osa oli noin 22 euroa, jonka jälkeen tapahtuu suurempi korotus ja 14 ja 16-vuotiailla hallinto-osa maksaa jo yli 40 euroa. (taulukko 4) Taulukko 4. Kilpa- ja harrastelisenssien keskimääräiset hinnat joukkuepalloilussa ikäryhmittäin: hallinto-osa, vakuutusosa ja yhteensä. (n = 8 lajiliiton tiedot) Yksilölajeissa hallinto-osan keskimääräinen hinta oli 19 euroa. Alle 14-vuotialla hinnoissa ei ole suurta vaihtelua. 14 ja 16-vuotiaila hallinto-osan hinta on yli 25 euroa. Kuitenkin yksilöurheilussa hallinto-osan maksut ovat selkeästi matalampia kuin joukkueurheilussa. (taulukko 5) 8

9 Taulukko 5. Kilpa- ja harrastelisenssien keskimääräiset hinnat yksilölajeissa ikäryhmittäin: hallinto-osa, vakuutusosa ja yhteensä. (n = 20 lajiliiton tiedot) Voimistelussa ja tanssissa lisenssien hallinto-osuuden maksut oli kaikista korkeimmat. Keskimääräinen hinta oli 38,80 euroa. Kahdeksan vuotiaista lähtien hallinto-osa maksoi yli 45 euroa. Kilpalisensseistä edullisimmat hallinto-osuudet olivat Ampumaurheiluliitolla (4,70 ), Suunnistusliitolla (6,70 ) ja Painonnostoliitolla (7 ). Kalleimmat olivat Koripalloliitolla (55 ), Voimisteluliiton telinevoimistelulla (54,30 ) ja Voimisteluliiton trampoliinivoimistelulla (49,50 ). Harrastajalisensseistä edullisimmat hallinto-osuudet olivat Ampumaurheiluliitolla (3 ), Nyrkkeilyliitolla (5 ) ja Pesäpalloliitolla (5,10 ). Kalleimmat hallinto-osuudet olivat Käsipalloliitolla (49 ), Taitoluisteluliitolla (42,50 ) ja Melonta- ja Soutuliitolla (36 ) Lisenssien vakuutusosuudesta yleisesti ja ikäryhmittäin Urheiluvakuutuksia myydään lisenssien rinnalla. Lähes kaikissa lajeissa lajiliiton tarjoaman vakuutuksen voi olla myös ostamatta. Kilpalisensseistä vain Urheiluliitolla vakuutus tulee automaattisesti lisenssin mukana. Harrastajalisensseissä vakuutus tulee automaattisesti mukaan 10 lajiliitolla ja 12 lisenssin voi ostaa myös ilman vakuutusta. Vaikka kilpalisenssin pystyi ostamaan ilman vakuutusta, lajiliitot vaativat kuitenkin muulla tavalla hankittua vakuutusturvaa harrastajalta osallistuakseen liiton viralliseen kilpailutoimintaan. Poikkeuksen tähän tekee Koripalloliitto. Lisenssivakuutuksissa Pohjola Vakuutus Oy on merkittävin yhteistyökumppani. Se on 26 lajiliiton yhteistyökumppani lisenssivakuutuksissa. LähiTapiola on kolmen lajiliiton, Pohjantähti on Uimaliiton ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Urheiluliiton kumppani. Palloliitto on puolestaan tehnyt sopimuksen International Insurance Company of Hannover Limitedin kanssa. Kilpalisenssien vakuutuksien keskimääräinen hinta oli 29,70 euroa. Tätä keskiarvoa lähellä oli joukkueurheilun vakuutukset (30,90 ) (taulukot 2 ja 4). Harrastajalisenssien vakuutusmaksut (20,50 ) olivat edullisemmat. Myös yksilöurheilun vakuutusmaksut (21,80 ) olivat edullisia verrattuna joukkueurheiluun (taulukot 3 ja 5). Voimisteluun ja tanssiin vakuutusmaksut (42,40 ) olivat selkeästi korkeampia kuin muilla. 9

10 Kilpalisenssien vakuutusmaksut nousevat tasaisesti aina 12-vuotiaisiin, jossa vakuutusmaksut ovat samat kuin kaikkien kilpalisenssien keskiarvo (29,70 ). 14- ja 16-vuotiaissa tapahtuu suurempi korotus hintaan ja vakuutukset ovat selkeästi yli keskiarvohinnan. (taulukko 2) Joukkuepalloilulajeissa alle 14-vuotiaiden vakuutusmaksut ovat alle keskiarvon (30,90 ), mutta jälleen vanhemmissa ikäluokissa ovat merkittävästi korkeampi kuin muilla. 14-vuotiaiden vakuutus maksaa 59,10 euroa ja 16-vuotiaiden 79,70 euroa (taulukko 4). Yksilöurheilun vakuutusmaksut toimivat saman kaavan mukaan. Alle 14-vuotiailla ne ovat alle keskiarvon, jonka jälkeen maksut nousevat. Kuitenkin maksut ovat selkeästi matalampia kuin joukkueurheilussa. 14-vuotiaiden maksut ovat 31 euroa ja 16-vuotiaiden 34,10 euroa (taulukko 5). Voimistelun ja tanssin vakuutusmaksut ovat kaikista kalleimpia. Jo 6-vuotiaista lähtien ollaan kilpalisenssien keskiarvon tasolla ja 8-vuotiaista lähtien hinta on jo noin 50 euroa. Kilpalisensseistä edullisimmat vakuutusmaksut olivat Ampumaurheiluliitolla (3,30 ), Ampumahiihtoliitolla (7,30 ) ja Suunnistusliitolla (7,30 ). Kalleimmat maksut olivat Käsipalloliitolla (82,90 ) ja Voimisteluliiton lajeista telinevoimistelussa, trampoliinivoimistelussa ja akrobatiavoimistelussa (60,60 ). Harrastajalisenssien edullisimmat vakuutusmaksut olivat Melonta- ja Soutuliitolla (2 ), Ampumahiihtoliitolla (3 ) ja Ampumaurheiluliitolla (3 ). Kalleimmat vakuutusmaksut olivat lumilautaliitolla (100 ), Käsipalloliitolla (75 ) ja Karateliitolla (49,30 ). Kausien ja vertailua Yhdeksän lajiliiton (Jääkiekkoliitto, Urheiluliitto, Hiihtoliitto, Palloliitto, Lentopalloliitto, Salibandyliitto, Uimaliitto, Koripalloliitto ja Voimisteluliiton rytmisen- ja telinevoimistelun) osalta löytyy vertailutietoa kausien lisenssitietojen osalta. Vertailu on tehty vain 8, 12 ja 16-vuotiaiden tietojen osalta. Yhdeksässä lajiliitossa kaudella hallinto-osan keskimääräinen hinta oli 31,30 euroa. Tästä hallinto-osa on noussut 7,30 euroa ja se on kaudella ,60 euroa. Rytmisessä voimistelussa hallinto-osa on kallistunut 43 eurosta 59 euroon ja telinevoimistelussa 49 eurosta 62,50 euroon. Nämä hinnat ovat samat jokaisessa ikäluokassa. Uimaliitolla on myös sama hallinto-osa jokaisessa ikäluokassa ja se on noussut 30 eurosta 42 euroon. Jääkiekkoliitto tekee muihin nähden poikkeuksen, sillä sen lisenssien hallinto-osa on halventunut 38 eurosta 32 euroon 12 ja 16-vuotiailla. Vakuutusten keskimääräiset hinnat ovat lähes samat kuin hallinto-osienkin. Kaudella vakuutusten keskimääräinen hinta oli 31,60 euroa, josta se on noussut keskimäärin 6,90 euroa ja kaudella hinta on 38,50 euroa. 8-vuotiassa vakuutusten keskimääräiset hinnat ovat pysyneet samoina. 12-vuotiassa keskimääräinen hinta on noussut 22,50 eurosta 28,30 euroon. Suurimmat korotukset ovat tehneet Palloliitto 3 eurosta 40 euroon ja Koripalloliitto 21 eurosta 45 euroon. 16-vuotiaissa keskimääräinen hinta on noussut 53 eurosta 67,90 euroon. Suurimmat korotukset ovat tehneet Uimaliitto (9 eurosta 31 euroon), Hiihtoliitto (13 eurosta 34,70 euroon), Koripalloliitto (94 eurosta 135 euroon) ja Palloliitto (30 eurosta 105 euroon). Poikkeuksen tekevät rytminen voimistelu ja telinevoimistelu, joiden vakuutusosien hinnat ovat laskeneet. 10

11 Hallinto-osan ja vakuutusosan yhteishinta oli kaudella ,80 euroa, josta sen on noussut kaudelle ,90 euroon. 8-vuotiaissa hinnat ovat nousseet 40,70 eurosta 46,20 euroon, 12-vuotiassa 51,30 eurosta 66,70 euroon ja 16-vuotiassa 90,40 eurosta 111,90 euroon. (Taulukko 6) 8-vuotiassa merkittävin korotus on ollut Uimaliitolla (39 eurosta 56 euroon), 12-vuotiaissa Palloliitolla (20 eurosta 80 euroon) ja Koripalloliitolla (73 eurosta 123 euroon) ja 16-vuotiassa Uimaliitolla (39 eurosta 73 euroon), Koripalloliitolla (171 eurosta 214 euroon) ja Palloliitolla (56,50 eurosta 145 euroon). Jääkiekkoliitolla kokonaishinta on puolestaan laskenut 12- ja 16-vuotiaissa. Taulukko 6: Lisenssihintojen (vakuutus + hallinto-osa) keskimääräinen nousu kolmessa vuodessa (n = 9 lajiliiton tiedot) 11

12 3. Johtopäätöksiä Lisenssijärjestelmien kehitys ja merkitys Nykysuomen sanakirjan (1959) mukaan lisenssi tarkoittaa asianomaisen antamaa lupaa, joka myöntää erityis- tai yksinoikeuden johonkin tavallisesti muuten kiellettyyn. Lisenssit ovatkin ulkomaankaupasta ja liike-elämästä tuttu käsite, mutta myös urheilussa käsite urheilijalisenssi (=kilpailulupa) on 1970-luvulta lähtien pikku hiljaa kasvanut osaksi urheilulajien arkikäytäntöjä. Urheilijoiden lajeille suoraan maksama lisenssimaksu kuvastaa urheilujärjestelmän, erityisesti kilpailutoiminnan laajenemista ja monimutkaistumista. Alussa urheilijalisenssien käyttöönoton taustalla oli lajiliittojen intressi rekrytoida uusia harrastajia, luetteloida paremmin lajin harrastajia sekä vakuuttaa urheilijat. Lisenssijärjestelyn taloudellista arvoa liitoille ei myöskään voi ohittaa. Selvityksessä mukana olleista lajiliitoista koripallo, uinti ja voimistelu ottivat lisenssit käyttöön liiton talouden ollessa heikko. Jalkapallossa lisenssijärjestelmän käyttöönotto kesti pitempään, mutta jo muutaman vuoden jälkeen lisenssit tuottivat merkittävää voittoa liitolle luvulla suurin osa liitoista on ottanut jonkinasteisen urheilijalisenssijärjestelmän käyttöönsä. Lähinnä pienet lajit, joissa järjestelmän ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset nostaisivat lisenssien hintaa, ovat edelleen perinteisessä seuroilta perittävässä jäsenmaksumallissa. Nykyään lajien lisenssimaksuihin on liitetty monenlaisia etuisuuksia kuten vakuutus, lajilehti, alennuksia liiton organisoimista tapahtumista tai etuja yhteistyökumppaneiden tuotteista ja/tai palveluista luvulla urheilun vakuutuskäytännöt ovat myös muuttuneet ja yhä useampi liitto mahdollistaa lisenssin ja vakuutuksen erottamisen toisistaan. Yksityisten tapaturma- ja sairaskuluvakuutusten kasvu on nopeuttanut kehitystä. Tässä selvityksessä ei ole paneuduttu lasten urheilutapaturmista aiheutuneisiin korvauskustannuksiin, vakuutuslaitosten vakuutusmaksuluokitteluihin eikä niihin menetelmiin, millä lajiliitot valvovat lisenssejä. Lisenssikategorioiden lukumäärän kasvu, harraste- ja kilpalisenssien erottaminen toisistaan sekä lajikohtaiset lisenssikäytännöt ovat luoneet urheilulajien harrastamiseen uudenlaisen byrokraattisen lupasysteemin. Enää ei pelkkä seurajäsenyys riitä kilpailutoimintaan osallistumiseen, vaan myös pienten lasten on maksettava eräänlaista lajiveroa. Myös nuorten sarjamuodoissa ja/tai -tasoilla on nykyään oltava tietynlainen lisenssi, mikä etenkin nuorten pelaajien kohdalla voi estää joustavaa pelaamista eri joukkueissa. Kansainvälisesti on olemassa urheilujärjestelmiä, joissa lisenssimaksut eivät ole niin suuressa merkityksessä kuin Suomessa. Norjassa on vuodesta 1997 ollut käytössä järjestelmä, jossa alle 13 vuotiaiden seuraharrastajien (jäsenet ja osallistujat) vakuutusturva on hoidettu valtakunnallisen urheiluliiton, NIF:n, toimesta. Osalla lajeista on tarjolla oma lisenssikäytäntö myös alle 13 vuotiaille kilpaurheilijoille, mutta näissäkin lajeissa suurin osa harrastajista toimii yhteisen vakuutuksen pohjalta. 12

13 Lisenssien vaikutus ja merkitys eri toimijoille Lapsen/perheen kannalta Eri lajien lisenssikäytäntöjen laajentuminen on tuonut mukanaan käytännön, että jo alle kouluikäisen aloittelevan lapsen tulee hankkia lajiharrastukselleen lajilisenssi heti ensimmäisten kokeilukertojen jälkeen tai viimeistään ensimmäisen toimintakauden aikana. Harrastuksen alkuvaiheessa vaeltelu lajista toiseen on kuitenkin tyypillistä ja oma mieluisa laji voi löytyä vasta monen lajin ja vuoden vaeltelun jälkeen. Alle 9-vuotiaden osalta puhutaankin kokeiluvaiheesta, jossa useamman lajin harrastaminen on jopa suotavaa. Toisaalta lisenssin myötä lapsi ja hänen perheensä voi saada kiinnostavaa lajitietoa ja sillä voi olla merkitystä lajiin sitoutumisen kannalta. Vaikka lisenssimaksu on harrastuksen kokonaiskustannusten ja seuran toimintamaksujenkin rinnalla taloudellisesti melko pieni asia, voivat lisenssimaksut omalta osaltaan nostaa kynnystä etenkin useiden lajien harrastamiseen tai lajikokeiluihin. Kustannusten lisäksi on hyvä pohtia myös lisenssilaskujen maksamiseen käytettävää aikaa perheissä. Jos perhettä maksaa vuosittain perheen lapsille kaksi erillistä lisenssimaksua a 10 min, niin se tekee tuntia hallintotyötä, joka vastaa noin 30 päätoimisen työntekijän työmäärää vuodessa. Seuran kannalta Seuran ja lajiliiton välinen suhde on nykyään monipuolinen ja laaja myös erilaisten maksujen muodossa. Seura tai sen jäsenet maksavat vuosittain lajiliitolle erilaisia maksuja ja vastavuoroisesti saavat erilaisia palveluja tai oikeuksia. Seuran jäsenmaksu, kilpailulupamaksut, erilaiset omakustannusosuudet leirityksistä, maajoukkuetoiminnoista tai koulutuksista ovat yleisiä 2010-luvun lajiurheilun arjessa. Lajiliitto tarjoaa toiseen suuntaan erilaisia toimintoja ja palveluja. Lisenssimaksut ovat vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Urheilijoiden lisenssien maksamisessa on seuroissa kaksi yleistä käytäntöä. Osa lajeista ja seuroista liittää lisenssimaksun seuran toimintamaksuun sisälle ja osassa lajeissa tai seuroissa lisenssin maksaminen jätetään perheiden vastuulle. Molemmissa tapauksissa lisenssimaksuista huolehtiminen työllistää seura-aktiiveja ja joukkueenjohtajia. Varsinkin harrastusten alkuvaiheissa on yleistä pohtia kenelle lisenssi yleensä hankitaan, onko kauden keskellä mukaan tulleilla jo lisenssi ja tulikohan turhaan hankittua lisenssi muutamalla lapselle, joita ei ole alkuinnostuksen jälkeen enää näkynyt. Jos joukkueenjohtajaa tai seuran puuhaihmistä huolehtii vuoden aikana 5 tuntia lasten lisenssiasioita, se vastaa noin 15 päätoimisen työntekijän työmäärää vuodessa. Lajiliiton kannalta Lisenssit ja niistä saatavat tulot ovat kasvaneet suurimmalla osalla lajiliitoista merkittäväksi osaksi liiton tulorahoitusta. Varsinkin yhteiskunnan lama- ja taantumavuosina lisenssitulojen merkitys on erityisen tärkeä ja lajiliittojen hallituksille lisenssimaksujen korotus on helppo keino lisätä lajiliiton tuloja. Suurimmille lajiliitoille alle 15-vuotiaiden lisenssimaksuista kertyy vuosittain satojen tuhansien eurojen tulot ja Palloliitolle jopa yli miljoona euroa. Pienemmillä lajiliitoilla lisenssitulojen merkitys on kymmeniätuhansia ja vähintään tuhansia euroja. Lisenssirekisteri on lajiliitoille tärkeä ja käytetty tietolähde mm. harrastajamääriä arvioitaessa. Tosin lisenssijärjestelmän sisällölliset tai maksujen muutokset heikentävät eri vuosien välistä vertailua. Lisenssirekisteri toimii lajiliitossa myös osoiterekisterinä. 13

14 Lisenssijärjestelmän ylläpitäminen lajiliitoissa vie aikaa, energiaa ja euroja. Suunnittelu, neuvottelut, uudistukset, päätökset ja järjestelmän ylläpito ovat työvaiheita tässä kokonaisuudessa. Lajien lisenssejä hallinnoidaan monessa eri sähköisessä järjestelmässä ja niiden ylläpito maksaa. Jos 30 lajiliitossa tai niiden aluejärjestöissä keskimäärin yhden henkilön työpanoksesta kolmannes kohdistuu lasten lisenssiasioiden hoitamiseen, niin se vastaa noin 10 päätoimisen työntekijän työmäärää kaikissa lajiliitoissa yhteensä. Suomalaisen lasten urheilun kokonaisuuden kannalta Suomalainen urheilu on organisoitu vahvasti lajikohtaisesti ja lajiliitoilla on iso merkitys lajiurheilun kokonaisuudessa. Lajikohtainen lisenssijärjestelmä on siten myös luonnollinen osa tätä kokonaisuutta. Lisenssi vahvistaa omalta osaltaan harrastajan sitoutumista lajikulttuuriin ja lajiliittoon. Vahvan lajikohtaisuuden rinnalla on puhuttu myös monipuolisuuden ja monilajisuuden merkityksestä. Etenkin nuorempien lasten urheilussa ollaan huolissaan yksipuolisuudesta ja yhden lajin liian vahvasta osuudesta seuratoiminnan arjessa. Erilliset lajilisenssit eivät ainakaan edistä monilajisuuden toteutumista lasten urheilussa. Urheilun harrastamisen kustannusten nousu on viime vuosina ollut yksi yleisimpiä huolen aiheita. Lisenssimaksu on yksi osa urheiluun liittyviä monia eri kustannuksia. Yhteenvetoa Lisenssit ja niiden vaikutus on monitasoinen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Lajikohtaisuus ja järjestelmien erilaisuus vaikeuttaa luotettavaa ja tasapuolista arviointia asiassa. Kukaan ei hallitse ja johda tätä isoa kokonaisuutta. Lisenssien taloudellinen vaikutus on yksittäiselle urheilijalle pieni, mutta lisenssitulojen merkitys lajiliitoille ja urheilun yleisenä tulonlähteenä on iso ja kasvava. Alle 15-vuotiaiden lisenssien ja vakuutusten liikevaihto on arviolta noin 6 8 miljoonaa euroa ja maksujen kasvuvauhti näyttää olevan on selkeästi yli yleisen kustannustason nousun. Ei ole samantekevää millä perusteella lisenssimaksuja kerätään ja kuinka paljon niitä voi korottaa tulevina vuosina. Jatkossa olisi hyvä arvioida myös eri ikäryhmien maksamia maksuja ja vastaavasti lajiliiton eri ikäryhmille tarjoamia palvelujen ja toimintojen tasapainoa. Lisenssiin liittyvän vakuutuksen merkitys on pienentynyt tässä kokonaisuudessa kahdesta syystä. Vakuutus on nykyään pääosin vapaaehtoinen ja lapsille sattuu urheilussa vähän vammoja ja nekin ovat pääosin lieviä. Murrosiässä ja tietyissä riskilajeissa vakuutuksen kustannusvaikutus on kasvaa. Lasten lisenssien yhteenlaskettu työllistävä vaikutus eri tasoilla on vuosittain arviolta noin henkilötyövuotta (perheissä 30 htv + seuroissa 15 htv + lajiliitoissa 10 htv). Tämän lisäksi lajiliitot maksavat yhteensä satojatuhansia euroja erillisten sähköisten hallinnointijärjestelmien ylläpitämisestä. Järjestelmän vaatimat resurssit ja mahdolliset tehostamistoimet ovat yksi tärkeä tulokulma lisenssijärjestelmien tulevaisuutta kehitettäessä. 14

15 4. Tulevaisuus ideoita ja mahdollisia kehityssuuntia Jatketaan lajikohtaisilla ja eriytyneillä poluilla. Lajin sisällä on kuitenkin parempi tietoisuus lisensseihin liittyvästä kokonaisuudesta ja asiaan liittyvistä eri näkökulmista. Lajien demokraattisessa päätöksenteossa osataan huomioida entistä paremmin urheilun ja lajikulttuurin kokonaisetu, sekä vältetään tekemästä osaoptimointeja ja lajiliiton talouteen perustuvia lisenssiratkaisuja. Tehdään jotain uutta yhdessä. Suunnitellaan ja neuvotellaan lajikohtaisten lisenssijärjestelmien osaksi tai tueksi uusia yhteisiä toimenpiteitä. Norjan mallin mukainen kaikkien lajien yhteisvakuutus alle 11-vuotiaille tai alle 9-vuotiaiden vapauttaminen lajiliiton lisenssimaksuista kokonaan voisivat olla perusteltuja ratkaisuja. Asiaa voidaan lähestyä myös urheiluseurojen kannalta. Seurojen tuplaturvavakuutuksesta voitaisiin laajentaa triplaturvavakuutukseksi. Triplaturva vakuuttaisi vapaaehtoisten tapaturmien ja vastuuvapauden ohella myös kaikkien aloittelevien, kokeilevien ja ei jäsenten alkuvaiheen osallistumisen seuran järjestämissä tapahtumissa. Vasta innostumisen ja sitoutumisen jälkeen harrastajalle olisi tarjolla perinteinen yksilölisenssi. Aina uuden tekeminen ei tarvitse olla valtakunnallista ja kaikkia lajeja samalla tavalla koskevaa. Uutta voidaan luoda myös pienempään ruutuun esimerkiksi muutaman lajin yhteisinä toimina tai vain yhdellä paikkakunnalla. Yhdellä paikkakunnalla kunta ja paikalliset urheiluseurat voivat luoda nopeasti ja tehokkaasti uudistuksia ja hyvää yhteistyötä ainakin nuorempien ikäryhmien toimintaan. Yhteislisenssi vahvaa yhteistyötä ja uusi yhteinen järjestelmä. Lasten urheilun yhteislisenssistä on puhuttu viimeisen 20-vuoden aikana 3 4 eri kertaa. Koskaan ei ole tehty edes vakavasti otettavaa ehdotusta yhteislisenssin järjestämiseksi. Miksi siinä ei ole onnistuttu? Yhteislisenssin perustelut ovat olleet yksittäisiä ja pinnallisia. Kustannusten vähentäminen ei yksin riitä perusteeksi. Yhteislisenssi vaatisi lisää perusteita ja voimaa asian taakse myös kentältä. Sopiva paine syntyy, jos perheet, seurat, media ja päättäjät pitävät asiaa tärkeänä. Valtakunnallisesti uudistus voi käynnistyä, jos useampi taho kuten isot lajiliitot, OKM, valtion liikuntaneuvosto, Valo tai Olympiakomitea haluavat muutosta asiassa. Yhden yksittäisen tahon innostuminen asiaan ei kanna kovin pitkälle. Lajiliitoille lisenssitulot ovat merkittävä asia. Menetettyjen tulojen kompensaatio tai liitossa tehdyn työmäärän vähentyminen auttavat olennaisesti lajiliittojen innostumista yhteiseen ponnisteluun. 15

16 Yhtenä versiona yhteislisenssistä on malli, jossa harrastajilta peritään edelleen maksu ja sen tuotto jyvitetään sovitusti mukana oleville lajeille sekä mahdollisesti joihinkin muihin lasten urheilun kehityskohteisiin. Yhteislisenssin rakentaminen vaatii paremmat taustatiedot, kirkkaamman yhteisen näyn ja tahon joka osaa viedä laajan ja vaikean uudistusprosessin loppuun asti. Lasten yhteislisenssi tarvitsee hyvää luottamusta ja paljon viisautta. Yhteislisenssin tekeminen vaatii myös paljon työtä, sitkeää luonnetta ja myyntitaitoa. Toistaiseksi tämä yhtälö on ollut liian vaikea asia eriytyneessä suomalaisessa urheilussa. Kevyemmin ja tehokkaammin Lisenssejä ja erilaisia uudistuksia suunniteltaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että uudistusten toivottava kehityssuunta on tehostaa, pelkistää, yhdistää tai purkaa olemassa olevia järjestelmiä. Nykyinen monisäikeinen urheilukulttuuri ei kaipaa enää uusia maksuja ja hallinnoitavia järjestelmiä kaikkien vanhojen päälle. 16

17 LÄHTEET Lämsä, J. & Mäenpää, P Kuinka moni lopettaa? Tietoja ja näkemyksiä nuorten urheiluharrastuksen aloittamisesta ja lopettamisesta. Nuori Suomi. SLU-paino. Vasara, E. (1990). Koritalkoot: puoli vuosisataa järjestäytynyttä koripallourheilua Suomessa Helsinki; Suomen Koripalloliitto. Wollebaek, Ibsen & Siisiäinen (2010). Voluntary Associations at Local Level in Three Nordic Countries. In R. Alapuro & H. Strenius (eds.). Nordic Associations in a European Perspective. NOmos: Baden-Beden, s Rantala, Kalle (2013) Urheilun lisenssijärjestelmät. Taustamateriaalia KIHUn selvitykseen. Suomen Urheiluarkisto. Julkaisematon lähde. LIITE Tietoja 32 lajiliiton alle 16-vuotiaiden lisenssijärjestelmistä 17

18 Tietoja 32 lajin lasten ja nuorten LISENSSIT KAUDELLA Lajiliitto Kilpa/harraste Lisenssi/hallinto-osuus ( ) Urheiluliitto Kilpa/harraste eivät erikseen 4 v. 6 v. 8 v. 10 v. 12 v. 14 v. 16 v. Palloliitto Kilpa Harraste Voimistelulitto Kilpa/trampoliini Kilpa/TeamGym 48,5 48,5 48,5 48,5 48,5 Kilpa/rytminen Kilpa/teline 63 62,5 62,5 62,5 62,5 62,5 Kilpa/joukkue Kilpa/aerobic 49,5 49,5 49,5 49,5 49,5 Kilpa/akrobatia Harraste 4,375 8,25 8,25 8,25 8,25 8,25 8,25 Jääkiekkoliitto Kilpa/pojat Kilpa/tytöt Harraste Salibandyliitto Kilpa Harraste 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 Hiihtoliitto Kilpa/hiihto Kilpa/mäkihyppy_yhdistetty Kilpa/alppilajit Harraste Lentopalloliitto Kilpa Harraste Koripalloliitto Kilpa Harraste Uimaliitto Kilpa/uinti_uimahypyt_taitouinti Kilpa/vesipallo Ratsastajainliitto Harraste Jäsenyys Green card (ei seurassa) Lisäksi erikseen osallistumismaksut kisoihin Cheerleadingliitto Kilpa Harraste Golfliitto Judoliitto Maksut seurakohtaisia! Seurat voivat ostaa judopasseja liitolta hintaan 32 euroa Karateliitto Kilpa/harraste eivät erikseen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto Kaukalopallo (kilpa/harraste) Kilpa/ringette Harraste/ringette Käsipalloliitto Kilpa Harraste Luisteluliitto Urheiluvakuutuksella Tapaurmavakuutuksella

19 lisenssijärjestelmistä Vakuutus ( ) Hinta yhteensä ( ) 4 v. 6 v. 8 v. 10 v. 12 v. 14 v. 16 v. 4 v. 6 v. 8 v. 10 v. 12 v. 14 v. 16 v. SISÄLTÄÄ VAKUUTUKSEN ,5 118,5 118,5 118,5 118, ,5 132,5 132,5 132,5 132, ,5 119,5 119,5 119,5 119, ,375 4,25 4,25 4,25 4,25 4,25 4,25 6,75 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12, ,5 105, ,5 137, ,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3, SISÄLTÄÄ VAKUUTUKSEN SISÄLTÄÄ VAKUUTUKSEN SISÄLTÄÄ VAKUUTUKSEN SISÄLTÄÄ VAKUUTUKSEN! SISÄLTÄÄ VAKUUTUKSEN!

20 Lajiliitto Kilpa/harraste Lisenssi/hallinto-osuus ( ) 4 v. 6 v. 8 v. 10 v. 12 v. 14 v. 16 v. Melonta- ja Soutuliitto Kilpa/melonta_soutu Kilpa/sisäsoutu Kipa/kertalisenssi Harraste Nyrkkeilyliitto Kilpa Harraste Painiliitto Kilpa Harraste (seurajäsenyys) Harraste Pesäpalloliitto Kilpa/pesä_soft_base Kilpa/soft_base Harraste Sulkapalloliitto Kilpa/harraste eivät erikseen Kertalisenssi Suunnistusliitto Kilpa/harraste eivät erikseen Taitoluisteluliitto Kilpa/harraste eivät erikseen 42,5 42,5 42,5 42,5 42,5 42,5 42,5 Tanssiurheiluliitto Kilpa Harraste Tennisliitto Lisenssijärjestelmästä luovuttu Liitto jäsenyys (K-jäsen) lisäksi tulee erikseen kilpailuihin erikseen osallistumismaksut Sukeltajaliitto Kilpa/harraste eivät erikseen Ampumahiihtoliitto kilpa Harraste Ampumaurheiluliitto Kilpa 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 Harraste Liitokiekkoliitto Kilpa/harraste eivät erikseen Lumilautaliitto Kilpa Harraste Lisäksi kisoihin osallistumismaksut! Painonnostoliitto Kilpa Kilpa(kertalisenssi Harraste Kilpa/harraste eivät erikseen Urheiluliitto Karateliitto Kaukalopallo- ja Ringetteliitto (kaukalopallo) Luisteluliitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Taitoluisteluliitto Sukeltajaliitto Liitokiekkoliitto Yhteensä 8 kpl Kilpa ja harraste eritelty Palloliitto Voimistelulitto Jääkiekkoliitto Salibandyliitto Hiihtoliitto Lentopalloliitto Koripalloliitto Uimaliitto Cheerleadingliitto Kaukalopallo- ja Ringetteliitto (ringette) Käsipalloliitto Melonta- ja Soutuliitto Nyrkkeilyliitto Painiliitto Pesäpalloliitto Tanssiurheiluliitto Ampumahiihtoliitto Ampumaurheiluliitto Lumilautaliitto Painonnostoliitto Yhteensä 20 kpl 20

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 195 000 Sukeltajaliitto ry 104 000 Suomen Aikidoliitto ry 31 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) MK Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 1 215 000 Suomen Aikidoliitto ry 160 000 Suomen Amerikkalaisen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

viio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä.

viio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä. Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Yhdistyksen ylimääräinen kokous 206.206 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:,\ Ä varsinaista

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

Pelaajalisenssit ja harrastepassit

Pelaajalisenssit ja harrastepassit Pelaajalisenssit ja harrastepassit 2016-17 Lisenssi-infon sisältö: Ajankohtaista Muutokset kaudelle 2016-17 Sporttirekisterin jäsenpalvelu Hinnat ja vakuutus Lisenssin hankinta Tärkeää muistettavaa Aikuisten

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

viio Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:

viio Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna: Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Kevötkokous 255,2016 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnaflista jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 221 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

SEUROJEN TYYTYVÄISYYS LIITON PALVELUIHIN. Teetetty KIHU:lla Koripalloliiton toimeksiannosta

SEUROJEN TYYTYVÄISYYS LIITON PALVELUIHIN. Teetetty KIHU:lla Koripalloliiton toimeksiannosta SEUROJEN TYYTYVÄISYYS LIITON PALVELUIHIN Teetetty KIHU:lla Koripalloliiton toimeksiannosta TYYTYVÄISYYS SARJATOIMINNAN PALVELUIHIN Sarjasta/peleistä aiheutuvat kustannukset 49 44 Rike- ja vastalausekäytännöt

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT

PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS HAUKIPUTAAN AHMAT PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Haukiputaan Ahmat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä 2. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja) 2.

Lisätiedot

Taulukko n:o 7. Taulukko n:o 8. SVUL:n filmipalvelun toiminta 1970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka-

Taulukko n:o 7. Taulukko n:o 8. SVUL:n filmipalvelun toiminta 1970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka- ~... ~.-- -- Taulukko n:o 7. Liitto Taulukko n:o. SVUL:n filmipalvelun toiminta 970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka- Liitto Esityskertoja Katsojamäärä merkki- Kv.A,Ilk.!

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Seurahankkeiden kehitystuen haku

Seurahankkeiden kehitystuen haku Seurahankkeiden kehitystuen haku 2007-2008 Jarkko Kandelin ja Matti Hakamäki Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 214 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-256-4 SISÄLLYS

Lisätiedot

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE

PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 0.08.013 1 (5) PELAAJASOPIMUS KAUDELLE 1. OSAPUOLET 1. Kiimingin Kiekko-Pojat Ry (jäljempänä seura), joukkue (jäljempänä joukkue) sekä. (jäljempänä pelaaja) ja 3. (jäljempänä huoltaja). SOPIMUSKAUSI Tämä

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1 TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 29.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 29.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista

Lisätiedot

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Miksi selvitys tehdään? Lajiliittojen valtionavustuspolitiikan kehittäminen Liittojen toiminnan nykytilan kuvaus talouden, liiton toiminnan

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari 18.2.1016 Työnuoli-projekti ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Kansalaistoiminta tänään Mitä pitäisi ajatella,

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4. Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

KILPA-AEROBIC SÄÄNTÖKIRJA

KILPA-AEROBIC SÄÄNTÖKIRJA 1/10 KILPA-AEROBIC SÄÄNTÖKIRJA 2017 2020 KANSALLISET SÄÄNNÖT JA OHJEET päivitetty 12/2016 KH (19.12.2016) 2/10 Sisällys Kilpa-aerobicin kilpailujärjestelmä kaavio Luokkien 2.-6. säännöt 2-luokan säännöt

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Strategiset tavoitteemme ohjaavat vuotta 2016

Strategiset tavoitteemme ohjaavat vuotta 2016 Strategiset tavoitteemme ohjaavat vuotta 2016 Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Visio Koko Suomi

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI PALLO VERKKOON JA VERKON YLI Seurayhteistyötä yli lajirajojen! Joen Jujun ja FC Hertan JuHe yhteistyöprojekti Seurayhteistyökoordinaattori Anssi Liimatta Isännän Ääni - Mikkeli 7.-8.2.2014 Yhteistyön alkutaival

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten toiminnalliset tukea saaneet 2009

Lasten ja nuorten toiminnalliset tukea saaneet 2009 Lasten ja nuorten toiminnalliset tukea saaneet 2009 Seuran nimi Myönnetyn tuen määrä SLU-alueen nimi Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Imatran Ketterä Juniorit ry 2500 Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Seuran hiihtäjien kausimaksut voit valita alla olevasta tiedotteesta omien tarpeiden mukaan.

Seuran hiihtäjien kausimaksut voit valita alla olevasta tiedotteesta omien tarpeiden mukaan. 1 Hiihtojaosto tiedottaa 26.10.2009 Seuran hiihtäjien kausimaksut voit valita alla olevasta tiedotteesta omien tarpeiden mukaan. PALVELUPAKETIT ovat joko Skipassi- tai Lisenssi PAKETTEJA. Kaikilla 7-vuotiailla

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

SEURATIEDOTE SUOMEN GOLFLIITON

SEURATIEDOTE SUOMEN GOLFLIITON SUOMEN GOLFLIITON SEURATIEDOTE TAMMI-/HELMIKUU 2013 TAMMI-/HELMIKUU 2013 TÄSSÄ SEURATIEDOTTEESSA: Uusi henkilö Golfliiton toimistolla Golflehden Kansallinen Golfviikko 3-9.6.2013 Jäsenkortin käyttöohje

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Imago kunnossa: pelaajat haluavat pelata seurassa,

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia) TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Valtakirjalla oleva (äänimäärä) Juhani Pakari (1) Roope Noronen (1) Olli Nepponen (2) Timo Laurila (2) edustaja SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY

Valtakirjalla oleva (äänimäärä) Juhani Pakari (1) Roope Noronen (1) Olli Nepponen (2) Timo Laurila (2) edustaja SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY SUOMEN OLYMPIAKOMITEA SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY PÖYTÄKI RJA 20.6.2016 YHDISTYKSEN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Aika maanantaina 20.6.2016, klo 1 6.00 Paikka Valo talo, 1-3, Radiokatu 20, 00240 Helsinki Läsnä Jäsenjärjestö

Lisätiedot

Harrastamisen hinta Seuratuki Valo-talo ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta Seuratuki Valo-talo ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta Seuratuki Valo-talo 17.5.2016 ylitarkastaja Sari Virta Mitä liikunnan kustannuksista tiedetään? TUNNISTETTUJA SYITÄ HINTOJEN NOUSULLE Ohjattujen liikuntakertojen määrä on kasvanut

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

TEAMGYMIN KILPAILUSÄÄNNÖT

TEAMGYMIN KILPAILUSÄÄNNÖT TEAMGYMIN KILPAILUSÄÄNNÖT 1.1.2017 ------------------------- Sisällysluettelo 1. Osallistumisoikeus... 2 2. Kilpailusarjat ja -muodot... 2 3. Joukkueen kokoonpano... 3 4. Sama voimistelija eri joukkueissa...

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija Vantaan seurakenttä Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija TILANNEKUVA Liikuntapalveluiden toimijat ja toimintamuodot Toiminta-avustusta saavien

Lisätiedot

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista Jari Lämsä KIHU Taustaa akatemiatoiminnalle 1. Suomalainen urheilujärjestelmä Koostuu monista itsenäisistä, perinteisistä, oman

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Seuran yhteystiedot Lyhyt kuvaus seurasta Palvelut / Tarjonta Muuta Aamupäivisin ohjaamme

Seuran yhteystiedot Lyhyt kuvaus seurasta Palvelut / Tarjonta Muuta Aamupäivisin ohjaamme Seuran yhteystiedot Lyhyt kuvaus seurasta Palvelut / Tarjonta Muuta Aamupäivisin ohjaamme välituntiliikuntaa Vaajakosken yhtenäiskoululla sekä Jyskän ja Tammirinteen kouluilla, iltapäivällä liikutaan ja

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot

Jöns Budde sali 1.8.2012

Jöns Budde sali 1.8.2012 Jöns Budde sali 1.8.2012 1-vaihe 1.8.2012 klo 18 VG:läisyys seura, resurssit, visiot ( Lasse Sihvo) Nuori Suomi ( Eeva Sunnari) Valmennuksellinen yhteistyö ja laatutekijät (Aki Mykkänen ja Jouni Nurkkala)

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

UIMALIITON STRATEGIA VEDESSÄ ON VIRTAA!

UIMALIITON STRATEGIA VEDESSÄ ON VIRTAA! UIMALIITON STRATEGIA 2017-2020 VEDESSÄ ON VIRTAA! Visiomme: Halutuin laji huipulla! Missiomme: Kehitämme uimataitoa ja uintiurheilua yhdessä uimaseurojen kanssa, jotta: - vesiliikunnasta muodostuu mahdollisimman

Lisätiedot

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 22.9.2016 Avaus Suomen Palloliiton valmennuslinja/ Marko Viitanen (45 min) Varhaisvuosien liikuntasuositukset/ Nina Korhonen (45 min) Ajankohtaiset o Urheilun Pelisäännöt

Lisätiedot

Seuratoiminnan paikallistukihankkeiden haku 2006-2007

Seuratoiminnan paikallistukihankkeiden haku 2006-2007 Seuratoiminnan paikallistukihankkeiden haku 2006-2007 Kati Lehtonen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja

Lisätiedot

Seurahankkeiden paikallistuen haku 2005-2006

Seurahankkeiden paikallistuen haku 2005-2006 Seurahankkeiden paikallistuen haku 2005-2006 Kati Lehtonen Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 177 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET

Lisätiedot

JKU URHEILUKOULU KESÄ 2015 HARJU

JKU URHEILUKOULU KESÄ 2015 HARJU JKU URHEILUKOULU KESÄ 2015 HARJU JKU:N ILMOITUSTAULU JKU:n toimisto: Kuntoportti 3, 40700 Jyväskylä (Monitoimitalon kahvion yläkerta) Puh. 014 218031 Email: toimist(at)jku.fi www.jku.fi Vastuuhenkilöt:

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Tietoyhteiskunta Viihdeurheilu Teollisuusyhteiskunta Ammattimainen joukkueurheilu Maatalousyhteiskunta Aatteellinen yksilöurheilu Kv. katto-organisaation

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle Tulevan toimintakauden visio Jääkiekko vahvistaa edelleen paikkaansa paimiolaisessa harrastuskentässä kiinnostavana, innovatiivisena ja näkyvänä lajina. Johdanto

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA?

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? LIIKUNNAN MÄÄRÄ (h/vko) KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? 20 KOTI JA VAPAA-AIKA Perheen arkirutiinit, liikunnallinen elämäntapa, omaehtoinen liikunta URHEILUVALMENNUS AKATEMIAT 10 KERHOT KOULU Liikuntatunnit,

Lisätiedot

STRATEGIA * Taustaa * Valinnat * Valintojen työstöä * Johtopäätökset

STRATEGIA * Taustaa * Valinnat * Valintojen työstöä * Johtopäätökset STRATEGIA 2015-2019 * Taustaa * Valinnat * Valintojen työstöä * Johtopäätökset Taustaa Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton ensimmäinen strategia Jos haluat ottaa kantaa, voit antaa oman näkemyksesi

Lisätiedot

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot