LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KESKUSKOULU Vuosiluokat 1-9 OPETUSSUUNNITELMA. Päivitetty keväällä 2009 ja 2013; vuosiluokat 7-9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KESKUSKOULU Vuosiluokat 1-9 OPETUSSUUNNITELMA. Päivitetty keväällä 2009 ja 2013; vuosiluokat 7-9"

Transkriptio

1 LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KESKUSKOULU Vuosiluokat 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Päivitetty keväällä 2009 ja 2013; vuosiluokat 7-9

2 Sisältö 1. Johdanto Arvot ja toiminta-ajatus Oppimiskäsitys Oppimisympäristön kuvaus Koulun toimintakulttuurin kuvaus Koulun työtapojen kuvaus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kieliohjelma Noudatettava paikallinen tuntijako Opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus Opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuuksien toteuttaminen...10 IHMISENÄ KASVAMINEN...10 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS...10 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO...11 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS...12 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA...13 TURVALLISUUS JA LIIKENNE...14 IHMINEN JA TEKNOLOGIA Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa...15 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...15 SUOMI ÄIDINKIELENÄ...15 VIITTOMAKIELI ÄIDINKIELENÄ...32 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI...37 Suomi toisena kielenä -opetus (S2)...40 Toinen kotimainen kieli (B1-kieli/RUOTSI 47 A-1 KIELI ENGLANTI 50 VAPAAEHTOINEN A 2-KIELI (SAKSA,VENÄJÄ)...53 VALINNAINEN KIELI ( B2-kieli; saksa, ranska, venäjä)...61 MATEMATIIKKA...64 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO, BIOLOGIA JA MAANTIETO...80 FYSIIKKA JA KEMIA...95 TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS Valinnaisaineiden opetus Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa huollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Opinnoissa etenemisen periaatteet Todistukset Tietostrategia...202

3 30. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi LIITE 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko (löytyy opetushallituksen sivulta LIITE 2 Esimerkkejä kerättävistä kasvilajeista LIITE 3 Aihekokonaisuuksien toteutuminen eri oppiaineiden tavoitteissa ja sisällössä LIITE 4 Mahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteet LIITE 5 Perusopetukseen valmistava opetus LIITE 6 Valinnaisainetarjotin LIITE 7 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle, käyttäytymisen kriteerit

4 2 1. Johdanto Lieksan kaupungin kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Koulut täydentävät ja täsmentävät kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Tässä opetussuunnitelmassa määritellään perusopetuksen tavoitteet, sisällöt sekä muut opetusjärjestelyt. Opetussuunnitelmaan sisältyvät hyvän osaamisen kuvaukset määrittelevät tieto- ja taitotason, joka sellaisenaan toimii oppilaan arvioinnin pohjana. Opetussuunnitelma on opettajan työväline, joka tukee häntä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa vahvistettua opetussuunnitelmaa. Keskuskoulun ja Rauhalan koulun opetussuunnitelmat on koottu yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yläkoulujen yhdistymisen vuoksi syyslukukauden 2009 alusta. Yhdistetyssä opetussuunnitelmassa on otettu huomioon koulujen aikaisemmin tekemät kyselyt opetussuunnitelman arvoista ja toimintatavoista. Koulun toiminta-ajatus perustuu kyselyn perusteella esiin tuleviin arvoihin koulutyöstä ja toiminnasta. Joustavaa perusopetusta koskeva teksti perustuu Opetussuunnitelman perusteisiin (2004) ja Turun joustavan perusopetuksen opetussuunnitelman kirjauksiin Studiumoppimisympäristöstä. Koulukohtaiset osuudet kirjataan puolilihavalla kirjasintyypillä opetussuunnitelmaan.

5 3 2. Arvot ja toiminta-ajatus LAPSET JA NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖIKSI MONIKULTTUURISUUS - suvaitsevaisuus - kansainvälisyyteen kasvaminen - rauhantahtoisuus - yhteydet muihin kulttuureihin IHMISOIKEUDET/LAPSENOIKEUDET - vastuullisuus - tasa-ar vo - yhteisöllisyys - toisten kunnioittaminen - yksilön oikeudet ja vapaudet - vastuuntuntoisuus TERVE ELÄMÄNTAPA ETIIKKA - hyvyys - rehellisyys - oikeudenmukaisuus ARVOPOHJA ELINIKÄINEN OPPIMINEN - tiedot ja taidot - yrittäjyys ITSETUNTO ELÄMÄNMYÖNTEISYYS - positiivisuuskas vatus LUONNON MONIMUOTOISUUS - kestävä kehitys KANSALAISTEN AKTIVOIMINEN SUOMALAINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI Itäsuomalainen (lieksalainen) luonto ja kulttuuri esiopetuksen opetussuunnitelmasta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista kaupungin strategiasta kuntakohtaista painotusta

6 Perusopetuksen arvopohjasta on johdettavissa linkit valtioneuvoston asetuksessa oleviin kolmeen opetuksen valtakunnalliseen tavoitealueeseen, jotka ovat: kasvaminen ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen kasvatuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen Lieksan opetustoimi seuraa paitsi koulutuksen tulevaisuuskuvan ja säädösten myös oman kunnan arvoperustan, strategisten linjausten ja tavoiteasettelun kehittymistä. Tämä tapahtuu vuosittain Lieksan perusasteelle ja lukioon kehitetyn arviointijärjestelmän avulla. Lieksan kaupunki kasvattaa aktiivisia ja yhteistyökykyisiä kansalaisia, joilla on valmiudet menestyä muuttuvassa maailmassa. Opetustoimessa korostetaan oppilaiden vastuullista käytöstä ja toimintaa yhteiskunnassa. Toiminta-ajatus: Koulun kasvatus- ja opetustyötä suunniteltaessa on lähtökohtana pidettävä nuoren maailmankuvan muotoutumista. Koulun tulee ohjata oppilaita pohtimaan heidän omia arvojaan sekä tarjota välineitä valintojen tekemiseen ja niiden seurausten arviointiin. Tärkeänä lähtökohtana kasvatus- ja opetustyölle koulussamme on elämän- ja ihmisarvon sekä ympäristön kunnioittaminen, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja vastuu lähimmäisestä. Oman kulttuurin arvostaminen ja tunteminen on edellytys muiden kulttuurien ymmärtämiselle. Tavoitteena on luoda myönteinen oppimisympäristö, jolloin koulusta tulee viihtyisä työpaikka, jossa kaikilla on työrauha. Keskuskoulussa toimivassa joustavassa perusopetuksessa korostetaan yhteinen koulu kaikille periaatetta. Opetus järjestetään oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan ja käyttäen tarvittaessa tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavia opetusjärjestelyjä. Opetuksessa tähdätään siihen, että joustavan perusopetuksen oppilaat suorittavat perusopetuksen loppuun ja saavat päättötodistuksen. Kaikilla oppilailla on myös jatkosuunnitelma koulun päättyessä. huoltoa ja oppilaanohjausta tehostetaan tarvittaessa, ja tässä hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia verkostoja. Kodin ja koulun yhteistyöhön panostetaan erityisesti. 3. Oppimiskäsitys 4 Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmaratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, minkä vuoksi oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on pelkän uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.

7 5 4. Oppimisympäristön kuvaus Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan ihmistä, luontoa ja rakennettua ympäristöä. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristö toteutetaan siten, että se tukee oppilaan kasvua ja oppimista, ohjaa käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja sekä edistää aktiivista itsenäistä opiskelua erilaisia yhteiskunnan tarjoamia palveluja hyödyntäen. Oppimisympäristön tulee edistää myös oppilaan oman toiminnan arviointia. Lieksan fyysiselle oppimisympäristölle leimaa antavia ominaispiirteitä ovat luonnon ja rajaseudun läheisyys. Hyvin rakennettu ympäristö on turvallinen, terveyttä ylläpitävä, mitoitukseltaan sopiva ja esteettisesti miellyttävä. Opetustilat on varustettava asianmukaisilla kalusteilla ja opetusvälineillä, unohtamatta nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan vaatimuksia. Psyykkisen oppimisympäristön osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden välisen myönteisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Opettajan tehtävänä on ohjata ja kannustaa sekä asettaa oppilaille rajoja ja odotuksia ja näin luoda oppimiselle myönteiset edellytykset. Keskuskoulu toimii useassa eri toimipisteessä. Mahdolliset toimintapisteet sijaitsevat Moisionkadulla, Koulukadulla, Koski - Jaakonkadulla ja Kuhmonkadulla. Osa koulun tiloista ja opetusvälineistä on uudistettu, mutta monet tilat kaipaavat vielä kunnostamista. Koulun sijainti Lieksan keskustassa antaa mahdollisuuden hyödyntää tehokkaasti opetuksessa eri yhteistyötahoja (mm. kirjasto, erilaiset virastot ja urheilupaikat, kulttuurikeskus, museo). Työharjoittelujaksot (tetit ja joustavan perusopetuksen työpaikkajaksot) sekä leirikoulut, luokkaretket ja opintokäynnit toimivat erilaisina oppimisympäristöinä oppilaille. 5. Koulun toimintakulttuurin kuvaus Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan sitä tapaa, miten koulu käytännössä toteuttaa sille annettua kasvatus- ja opetustehtävää. Tavoitteena on johdonmukaisesti rakennetut käytännöt, jotka tukevat kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuuriin kuuluvat viralliset ja epäviralliset säännöt ja toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Koulumme yleisenä toimintaa ohjaavana periaatteena on yhdessä toimiminen. Se ilmenee jokapäiväisessä työssä, yhteisissä tilaisuuksissa ja juhlissa, jotka järjestelyineen tarjoavat yhteisömme jäsenille mahdollisuuden yhdessä toimimiseen sekä hyvien käytöstapojen oppimiseen. Tätä yhteistoimintaa pyrimme kehittämään heti seitsemänneltä luokalta lähtien esim. tutustumispäivän ja yökoulun avulla, joiden

8 6 suunnittelussa tukioppilaat ja oppilaskunta ovat myös aktiivisesti mukana. Oppilaat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja heille annetaan vastuuta yhteisöllisissä tapahtumissa. Heitä kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen ja kiitetään siitä. Vanhemmat oppilaat toimivat malli- ja tukioppilaina nuoremmilleen. Koulumme lukuvuosisuunnitelmasta ilmenee vuosittaiset teemapäivät, vanhempainillat ja muut tilaisuudet. 6. Koulun työtapojen kuvaus Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavat antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkeihin. Oppiminen tapahtuu mahdollisimman paljon aidossa oppimisympäristössä. Työtavan valinta tukee opiskelua autenttisessa oppimisympäristössä. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnassa pyritään siihen, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Joustavassa perusopetuksessa oppimisympäristöinä käytetään työpaikkoja, leirikouluja, kulttuurilaitoksia ja muita vastaavia. Toiminnallisia työmuotoja sovelletaan sekä koulussa että muissa oppimisympäristöissä.

9 7 7. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Tavoitteet on koottu valtioneuvoston perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja perusopetuksen tuntijakoa käsitelevästä asetuksesta (1435/2001). Huoltajille suoritetussa kyselyssä vahvennetulla merkityt asiat nousivat tärkeimmiksi. 1. Kasvaminen ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen tasapainoinen ja terveen itsetunnon omaava ihminen kriittisesti ympäristöään arvioiva ihminen elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen oman ja toisten oppimisen arvostaminen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen kasvu hyviin tapoihin vastuullisuus ja yhteistyökykyisyys kansojen ja kulttuurien välinen suvaitsevaisuus ja luottamus valmiudet toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä kestävän kehityksen edistäminen lieksalaisuus 2. Tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen perustan antaminen laajaan yleissivistykseen ainekset ja virikkeet maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen esteettiset kokemukset ja elämykset kulttuurien eri aloilta käden taitojen, liikunnan taitojen ja luovuuden kehittäminen ajattelun ja viestinnän taitojen kehittäminen äidinkielen monipuolinen hallinta valmiudet vuorovaikutukseen toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteet tieto- ja viestintätekniikan taidot 3. Kasvatuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen yhteistyö kotien ja huoltajien kanssa oppilaan oman kehitystason ja tarpeiden mukainen opetus tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot kasvu ja oppiminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen syrjäytymisen torjuminen sosiaalisten taitojen oppiminen omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta monipuoliset yhteistyötaidot myönteinen minäkuva valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen 4. Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet Esiopetus edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten kokemusten avulla

10 8 Lisäopetus kehittää nuoren valmiuksia uranvalintaan parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin edistää elämänhallintataitoja Aikuisille annettava perusopetus oppilaan elämänkokemus, olosuhteet ja ikä huomioon ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä jatko-opintovalmiudet Maahanmuuttajille järjestettävään perusopetukseen valmistavan opetus antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemus Joustavassa perusopetuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti elämänhallintataitojen kehittymiseen, koulutyön säännöllisyyteen ja itsenäisten työmuotojen käyttöön. Oppilaan vapaa-ajan toimintaa tuetaan yhteistyöllä kunnan nuoriso- tai vapaa-aikatoimen, järjestöjen tms. kanssa. 8. Kieliohjelma A-KIELI 3. vuosiluokalla alkava kaikille yhteinen A-kieli on englanti. Lukiossa toisena A kielenä on venäjä. Lisäksi voidaan tarjota luokkalaisille englannin kielisuihkuja tai järjestää englannin kerhoja. VAPAAEHTOINEN A-KIELI 4. vuosiluokalla alkavana vapaaehtoisena A2-kielenä opetetaan venäjää. Ryhmäkoko on vähintään 10 oppilasta. Opetuksessa voidaan käyttää hyväksi etäopiskelumahdollisuuksia. A2-kielen opiskelu jatkuu vuosiluokilla 7 9. A2-kieli sisältyy valinnaisaineisiin ja sen opetukseen tarpeen mukaan varataan kuusi (6) tuntia. B1 B2 B3 Vuosiluokilla 7-9 opiskeltava toinen kotimainen B1-kieli on ruotsi. 8. vuosiluokalla alkavina valinnaisina B2-kielinä opetetaan saksaa, venäjää tai ranskaa. Valinnaisaineena opetettavan vieraan kielen opetukseen varataan 8. ja 9. vuosiluokilla vähintään neljä (4) viikkotuntia. Vuosiluokilla 8-9 aloitettuja valinnaisten kielten opintoja on voitava jatkaa lukiossa. Tällöin kurssien on vastattava lukion kursseja ja niistä on saatava kurssimerkintä. Opetuksessa voidaan lähiopetuksen lisäksi käyttää hyväksi verkko-opiskelun tuomia mahdollisuuksia. Lukiossa alkavina valinnaisina B3-kielinä opetetaan saksaa, venäjää tai ranskaa. Lisäksi voidaan järjestää mahdollisuuksia muiden kuin varsinaiseen kieliohjelmaan kuuluvien kielten (espanja, latina, italia) opiskeluun. Tämä toteutetaan yhteistyössä kansalaisopiston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kieliohjelman toteutuksessa kannustetaan kansanväliseen yhteistyöhön.

11 9 9. Noudatettava paikallinen tuntijako Aine Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Oppilaan kokonaistuntimäärä ****************** 8 ******************************************************* ************************************** ******************************************************* ******************************************************* ************************** ½ ½ Minimi ½ ½ Lieksa Opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus PAINOTUKSET Kaikille yhteinen opetuksellinen painopistealue on oma kaupunkimme, jolle leimaa antavia ominaispiirteitä ovat mm. luonto ja rajaseudun läheisyys. Kuntakohtainen painotus on oma kaupunkimme matkailukohteineen ja luonto. Opintoretkikohteiksi sopivia paikkoja on runsaasti; mm. Paateri, Koli, Lieksan kirkko, Pielisen Museo, teollisuuskylän yritykset, Neitikosken retkeilyalue, Ruunaan kosket, Patvinsuo jne. Painotuksen kohde tarkennetaan kunkin lukuvuoden lukuvuosisuunnitelmassa koulun resurssien mukaan. Joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Lieksan kaupungin ja Keskuskoulun opetussuunnitelmaa. Valinnaisaineina voidaan järjestää opintokokonaisuuksia, jotka muodostetaan työpaikkaopinnoista. Ne täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan oppimissuunnitelmassa. Joustavassa perusopetuksessa osa opetuksesta järjestetään tavanomaisia TET- jaksoja pitkäkestoisemmilla työpaikkajaksoilla. Niistä

12 10 päätetään tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa. 11. Opetuksen mahdollinen eheyttäminen Eheyttämisen tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan ilmiöitä eri tieteenalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Eheyttävistä teemoista (teemapäivät, -viikot, tapahtumat jne.) ja niiden toteuttamisesta päätetään kouluilla lukuvuosisuunnitelmien yhteydessä. Joustavassa perusopetuksessa työpaikkajaksoilla opetusta eheytetään eri oppiaineiden välillä. Työpaikkajaksoista voidaan muodostaa useasta oppiaineesta muodostuvia opintokokonaisuuksia. 12. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Aihekokonaisuudet on sisällytetty eri oppiaineisiin ja niiden toteutumisesta on tehty yhteenveto (LIITE 3). Tässä luvussa esitetään eri aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt. Joustavassa perusopetuksessa osa aihekokonaisuuksista toteutetaan työpaikkajaksojen aikana sopiviin aihepiireihin integroituna. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

13 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. 11 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja

14 12 monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on tutustuttaa oppilas eri toimijoihin yhteiskunnassa, kehittää osallistumisvalmiuksia ja luoda perustaa yrittäjämäiselle toiminnalle. Koulu tukee oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi, jolla on realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Kyse on ammatillisesta identiteetistä, jossa rohkeus, epävarmuuden sieto, innovatiivisuus, omaaloitteisuus, herkkyys mahdollisuuksille, yhteistyökyvyt ja valmiudet, jatkuva oppiminen ja uusiutuminen ovat keskeisiä elementtejä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ovat osa koulun kasvatustehtävää, ne eivät poikkea muista hyvän kasvatuksen periaatteista. Yrittäjyys/yrittävyys/yritteliäisyys on kansalaistaito, jolla tähdätään siihen, että kasvavalla on työikäiseksi vartuttuaan kyky ottaa elämänsä haltuun ja elämänhallinnan kautta uskaltaa etsiä ja löytää keinoja vastata omasta ja läheisten hyvinvoinnista (Luukkainen 1998). Yrittäjyyden henkeä voidaan soveltaa kaikissa ammateissa. TAVOITTEET oppii ymmärtämään kouluyhteisön, yksityisen ja julkisen sektorin ja järjestöjen toimintaa muodostamaan oman kriittisen mielipiteen osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon ja ottamaan vastuuta kohtaamaan muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja ja toimimaan pitkäjänteisesti sisäisen yrittäjyyden valmiuksia tuntemaan yritystoimintaa KESKEISET SISÄLLÖT Perustietoja kouluyhteisön, julkisen ja yksityisen sektorin ja järjestöjen toiminnasta Osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja Osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä Oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi Verkostoituminen Yrittäjyyden merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina ja yritystoimintaan tutustumista Yrittäjyysluokka Aihekokonaisuuteen osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys liittyy yläkoulun yrittäjyysluokka. Yrittäjyysluokalla opiskellaan vuosiluokat 7 9. Yrittäjyysluokan opetuksessa painotetaan yrittäjyyskasvatusta kaikissa oppiaineissa. Opiskelussa korostuvat toiminnallisuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja luovuutta edistävät

15 työskentelytavat. Yrittäjyys opinnoissa tarkoittaa sisäistä yrittäjyyttä, osallistuvaa ja aktiivista kansalaisuutta. Tavoitteena on avata oppilaitten sisäistä yrittäjyyttä, rohkaista heitä yritteliäisyyteen ja omatoimisuuteen ja antaa oppilaille virikkeitä ja kokemuksia käytännön yritysmaailmasta ja työelämästä. Luokan kanssa tehdään paljon yhteistyötä yrittäjien ja työelämän kanssa. Luokalla on yksi yhteinen kummiyritys ja useita oppilaskohtaisia kummiyrityksiä. Yrittäjyyskasvatuksessa keskitytään lieksalaiseen yrittäjyyteen ja oppilaitten kiinnostukset eri ammattialoja kohtaan otetaan huomioon. Yhteistyötä pyritään tekemään esimerkiksi yritysvierailujen, yhteisten teemapäivien ja yrittäjien asiantuntijaluentojen muodossa. Luokalla on oma valinnaisaine 8. luokalla, Yrittäjyys ja työelämä. Luokan opetussuunnitelmassa korostuu yrittäjyyspainotus. Luokka noudattaa kuitenkin perusopetuksen opetussuunnitelmaa, asioita tarkastellaan ja tehdään vain osaksi eri tavoilla ja opetusmenetelmillä. Yrittäjyysluokan tavoitteena Keskuskoulussa on tuoda yrittäjyyskasvatus tutuksi opettajille sekä omaan oppiaineeseen liittyen että oppiainerajoja ylittävänä yhteistyömuotona. Tavoitteena on, että yrittäjyyskasvatus tarttuu luokan kanssa toimimisesta koko koulua koskevaksi toiminnaksi. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. 13 KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

16 14 TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen KESKEISET SISÄLLÖT

17 teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Joustavassa perusopetuksessa opetuksen tavoitteet ovat samat, mutta sisältöjen toteutus vaihtelee kullakin oppilaalla työpaikkajaksojen mukaan. voi tarvittaessa opiskella oman opinto-ohjelman mukaan. Tätä varten laaditaan tarvittavat opintokokonaisuudet ja niiden suorittamisedellytykset. Opetussuunnitelmaa muutetaan myöhemmin siltä osin. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on tässä opetussuunnitelmassa määritelty kaksi oppimäärää, jotka ovat suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä S2. Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksessa noudatetaan opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (liite) sekä kullekin kielelle tarvittaessa erikseen laadittavaa opetussuunnitelmaa. SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin sekä kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se kattaa kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät ja koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista, joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. VUOSILUOKAT LUOKKA

18 16 TAVOITTEET oma ilmaisu (painottuu suulliseen) keskittyvä kuuntelu (eläytyminen) aktiivinen osallistuminen keskusteluun (rohkeus) lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä peruskäsitteiden oppiminen sanavaraston kartuttaminen kiinnostuminen kirjallisuudesta KESKEISET SISÄLLÖT Kielentuntemus äänne kirjain tavu sana lause Lukeminen ja kirjallisuus lukemisen perustekniikan harjoittelua kirjallisuuteen tutustuminen kuunnellen ja kuvia katsellen kirjaston käytön harjoittelua sadut ja sarjakuvat Kirjoittaminen äänne-kirjain -vastaavuuden harjoittelua: tavut, sanat ja lyhyet lauseet suuraakkoset ja pienaakkoset tuottava kirjoitus (kuvasta kirjoittaminen) hiiren käyttö ja piirtäminen tietokoneella Puheviestintä käytännön puhetilanteisiin harjaantumista tarkan kuuntelemisen harjoittelua leikinomaista esiintymistottumusten kartuttamista 2. LUOKKA TAVOITTEET oma ilmaisu (kirjallinen osuus lisääntyy) kantaaottava kuuntelu ilmaisee kokemuksiaan ja mielipiteitään kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan ottaa huomioon kirjoitetun kielen sopimukset ja säännöt ilmaisuvaraston ja mielikuvituksen rikastuttaminen opettelee valitsemaan tasoistaan luettavaa KESKEISET SISÄLLÖT Kielentuntemus sanojen luokittelua yksikkö ja monikko aakkoset helpot yhdyssanat

19 17 Lukeminen ja kirjallisuus ymmärtävä lukeminen siirtyminen äänekkäästä lukemisesta hiljaiseen lukemiseen tiedonhankinta lukemalla kirjaston käyttö kirjallista keskustelua (päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni) lastenkirjat Kirjoittaminen oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla iso alkukirjain ja lauseiden lopetusmerkit isot ja pienet tyyppikirjaimet tekstien tuottamista omiin kokemuksiin ja mielikuvitukseen perustuen kirjoittamista tietokoneella Puheviestintä osallistumista pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin, mielipiteen ilmaisu päättelevä kuunteleminen kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Puhuminen ja kuunteleminen osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Lukeminen ja kirjoittaminen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas

20 18 osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Kirjallisuus etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. 3. LUOKKA TAVOITTEET oppii vastavuoroisen viestinnän taitoja oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä käsialakirjoittamisen varmentuminen kehittää taitoaan ilmaista itseään ja arvioida omaa ilmaisuaan oppii käyttämään viestinnän välineitä oppi ymmärtämään kieliopillisia käsitteitä positiivisen asenteen luominen lukemiseen KESKEISET SISÄLLÖT Kielentuntemus tutustumista sanaluokkiin päättövälimerkit yhdyssanat yksikkö ja monikko Lukeminen ja kirjallisuus tekstin sisällön ennustamista ennakkotietojen perusteella pääkohtien ja tukisanojen etsimistä tekstistä kokonaisteoksen lukeminen Kirjoittaminen käsialan ja oikeinkirjoituksen varmentaminen juonellisen kertomuksen kirjoittaminen tukisanalistan avulla yleiskielen käytön harjoittelua Puheviestintä äänenkäytön selkeyttämistä mielipiteen ilmaiseminen ja perustelu draama ja kontaktin ottaminen yleisöön 4. LUOKKA TAVOITTEET

21 19 pyrkii ottamaan huomioon vastaanottajan omassa viestinnässään tutustuu erilaisiin lukutapoihin osaa tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tekstinkäsittelyohjelmalla oppii etsimään tietoa eri lähteistä kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan kieliopillisten käsitteiden avulla oppii valitsemaan itselleen sopivaa ja kiinnostavaa lukemista oppii perustietoja mediasta KESKEISET SISÄLLÖT Kielentuntemus sanaluokat käytössä yhdyslauseet verbin aikamuotoja lauseen pääjäsenet Lukeminen ja kirjallisuus erilaiset lukemistekniikat vapaavalintaisten kirjojen lukemista ja lukukokemuksen jakamista tietokirjojen käytön harjoittelua erilaisten tietotekstien avaamisen harjoittelua (INTERNET) Kirjoittaminen selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua ajatuskartan käytön harjoittelua erityyppisten tekstien kirjoittamista mekaanisia oikeinkirjoitusharjoituksia Puheviestintä eri äänensävyt ja ilmeet puheviestinnässä tukisanalistan laatiminen ja käyttö esitystilanteessa haastattelujen tekeminen 5. LUOKKA TAVOITTEET oppii toimimaan erilaisissa tekstiympäristöissä tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia syventää tavoitteellisesti tietojaan monipuolisia tietolähteitä hyödyntäen oppii rakentamaan erilaisia tekstejä suullisesti ja kirjallisesti pyrkii rikastuttamaan kieltään laajentaa ja täsmentää sanavarastoaan KESKEISET SISÄLLÖT Kielentuntemus yhdyssanat sanaluokat verbien taipuminen nominien taipuminen

22 20 pää- ja sivulause lauseen pääjäsenet puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot Lukeminen ja kirjallisuus pääasioiden erottaminen, tiivistäminen ja väliotsikointi kirjaston monipuolinen käyttö fakta ja fiktio Kirjoittaminen oman, selkeän käsialan muotoutuminen oikeinkirjoituksen perusasioiden varmentaminen kappalejaon käyttäminen monipuolisten kirjoitelmien suunnitteleminen ja toteuttaminen Puheviestintä pienimuotoisia suullisia esityksiä jaksottaen ja havainnollistaen nonverbaali viestintä puheviestinnän tehokeinona hankittujen tietojen koonti esitelmäksi KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Vuorovaikutustaidot rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, hän osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa ja osaa tehdä viestinnän keinojen perusteella niiden sisältöä, viestintätilannetta ja nonverbaalista viestintää koskevia päätelmiä; hänen on kohtalaisen helppo erottaa omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Tiedonhankintataidot tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen sopivasta tekstistä pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen.

23 21 Lukutaito on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon hyödyntää ja käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut; hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia. Kirjoitustaito kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti. osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala; hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan pyrkii käyttämään kappalejakoa rakentaessaan tekstiä. Kielen tehtävät ja rakenne hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä; hän osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän

24 22 laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon. 6. LUOKKA TAVOITTEET kehittää tilannetajuaan oppii hyväksymään erilaiset mielipiteet vuorovaikutustilanteissa harjaantuu kriittiseksi lukijaksi oppii suunnittelemaan ja jäsentämään viestintäänsä oppii perustietoja omasta äidinkielestään monipuolistaa lukuharrastustaan KESKEISET SISÄLLÖT Kielentuntemus sanaluokkien varmennus verbien aikamuodot verbien tapaluokkia päälause ja erilaiset sivulauseet lauseenjäsennys nominien sijamuodot Lukeminen ja kirjallisuus analysoiva lukeminen kirjallisuuden lajit kirjallisuuden käsittelyssä tarvittavia käsitteitä Kirjoittaminen kielenhuolto oman kirjoitustyylin kehittäminen tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua erilaisten tekstien tuottamista tietokoneella Puheviestintä perustellun mielipiteen ilmaisu keskustelutilanteissa analysoiva kuunteleminen AV-välineiden monipuolinen käyttö VUOSILUOKAT 7-9 YHTEISET TAVOITTEET Oppilaan kielentuntemus syvenee ja hän hallitsee äidinkielensä oikeakielisyysseikat. hahmottaa havainnoinnin, tutkimisen ja oivaltamisen kautta suomen kielen äänne-, muoto-, lause- ja tekstirakenteiden sekä sananmuodostuksen ja sanaston keskeiset piirteet. Hän tutustuu suomen kielen erikoislaatuun, sen kehitykseen ja vaihteluun.

25 kehittyy kirjallisena ja suullisena ilmaisijana. Hän kykenee valitsemaan kuhunkin tilanteeseen sopivan kielimuodon, ja hänen puhutun ja kirjoitetun yleiskielen hallintansa varmentuu. Hän tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot. Hän pystyy kirjallisesti ja suullisesti tuottamaan, valitsemaan, lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä. Hän tottuu hyödyntämään monenlaisia lähteitä tiedonhankinnassa. Hän oppii asettamaan myös esteettisiä vaatimuksia työlleen. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti vahvistuu. Hän tutustuu kirjallisuuden lajeihin, oman maan ja jonkin verran muidenkin maiden kirjallisuuteen sekä vanhaan ja uuteen perinteeseen. Hänen lukuharrastuksensa monipuolistuu ja kirjallisuuden tuntemuksensa laajenee. Hän saa elämyksiä kirjallisuuden, teatterin ja joukkoviestinnän välittämästä maailmasta ja näkee kirjallisuuden yhteyksiä muihin taiteisiin. Hän saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän pystyy erilaisissa viestintätilanteissa kuuntelemaan, kysymään, reagoimaan toisen puheeseen, ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään sekä ymmärtämään myös ei-kielellisten viestien merkityksen. Hän pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Hän motivoituu tarkkailemaan omaa kielenkäyttöään ja haluaa kehittää sitä sekä harjaantuu julkisen kielenkäytön normeihin. Hän omaksuu tietoja ja valmiuksia, joiden avulla hän ymmärtää viestintäympäristöään ja harjaantuu sen välittämän tiedon valikointiin, jäsentämiseen sekä edelleen välittämiseen. Hänen itseluottamuksensa sekä ilmaisuhalunsa ja -rohkeutensa vahvistuu. oivaltaa kielen kokonaisuudeksi, jossa eri osa-alueet täydentävät toisiaan. 23 TARKENNETUT TAVOITTEET, SISÄLLÖT SEKÄ HYVÄN OSAAMISEN (ARVOSANAN 8) KRITEERIT OSA-ALUEITTAIN LUOKILLE LUOKKA Kielentuntemus: Opiskelee kieliopin peruskäsitteet - ilmiöiden luokittelua (ylä- ja alakäsitteet) - sanaluokat - verbien aikamuodot, aktiivi ja passiivi - sijamuodot - peruslauseenjäsenet (pred., subj., obj.) - lauseiden lajit. Lukeminen ja kirjallisuus: Erilaisten tekstien valikoiva lukeminen ja käsittely. - Tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin (lyriikka, draama, epiikka).

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd Kuperkeikka Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 LIITE Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Luku 1.3. Tuntijako Taulukosta puuttuivat vapaaehtoisen A1 kieli saksa tuntimäärät (0,5 ja 1 vvt 1. ja 2. vuosiluokka)

Luku 1.3. Tuntijako Taulukosta puuttuivat vapaaehtoisen A1 kieli saksa tuntimäärät (0,5 ja 1 vvt 1. ja 2. vuosiluokka) Opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle Esitys muutokseksi Pihlajiston ala-asteen opetussuunnitelmaan Luku 1.3. Tuntijako Taulukosta puuttuivat vapaaehtoisen A1 kieli saksa tuntimrt (0,5 ja 1 vvt

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot