RANTAKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta , 74

Transkriptio

1 RANTAKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2012 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta , 74

2 Sisältö RANTAKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Alueen ja koulun toimintakulttuuri sekä oppimisympäristö Nivelvaiheiden suunnitelmat Osallisuus ja oppilaskunta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Tuntijako Kieliohjelma Opetuksen painotukset Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Esiopetuksen sisältötavoitteet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus Kulttuurinen katsomuskasvatus Uskontokasvatus Elämänkatsomustieto Ympäristö- ja luonnontieto Fyysinen ja motorinen kehitys Terveyskasvatus Taide ja kulttuuri Arviointi Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä (S2) Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Islamin uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Oppilaanohjaus Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

3 3.4 Tuen kolmiportaisuus Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma oppilaiden suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN OPETUS Romanit Maahanmuuttajat Viittomakieliset ARVIOINTI Koulutustoimen ja koulujen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Oppilaitoksen arviointiprosessista Oppilaitoksen ja koulutustoimen kehittämiskohde, mahdolliset hankkeet Arviointien tulokset ja niiden julkaiseminen Oppilaan arviointi Todistukset Oppiainekohtaisen arvioinnin periaatteet Opinnoissa etenemisen periaatteet Oppilaan itsearviointi LIITTEET 2

4 RANTAKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Vuosittaisessa työsuunnitelmassa määritetään kunkin vuoden perusopetusryhmien lukumäärä, ryhmäjaot, varhennetun kielenopetuksen järjestäminen, mahdollinen kerhotoiminta sekä maahanmuuttajaopetus. Opetusta voidaan antaa ainejakoisena tai eheytettynä. Koulu pyrkii järjestämään opetuksen niin, että kaikki saavat oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. 1.1 Alueen ja koulun toimintakulttuuri sekä oppimisympäristö Pohjoisen alueen peruskoulujen toiminnan tavoitteena on pedagogisesti yhtenäinen peruskoulu niin, että opiskelusta muodostuu oppilaalle esiopetuksesta peruskoulun päättövaiheeseen sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti ehjä, johdonmukainen kokonaisuus. Alueellista yhteistyötä tehdään mm. opetussuunnitelmaprosessissa, opetusjärjestelyissä, nivelvaiheissa ja oppilashuollossa. Koulut toimivat vuorovaikutuksessa kotien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa yhteisesti sovittuihin opetus- ja kasvatustavoitteisiin pääsemiseksi. Oppilaat ovat ikäkautensa edellyttämällä tavalla mukana koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulun toimintaa ohjaavat viralliset asiakirjat: - Perusopetuslaki ja asetus sekä Valtioneuvoston asetus perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet - Joensuun koulutustoimen perusopetuksen opetussuunnitelma, johtosääntö ja toimintaohjeet Alue- ja koulukohtaiset asiakirjat: - Alueen yhteisen toimintakulttuurin kuvaus ja toimintaohjeet - Nivelvaiheiden yhteistyösuunnitelmat - Koulun turvallisuussuunnitelma o Suunnitelma kiusaamisen ja väkivallan estämiseksi o Järjestyssäännöt o Kriisisuunnitelma o Pelastussuunnitelma Joensuun pohjoisen alueen koulujen yhteisenä painopisteenä on Ihmisenä kasvaminen. Keskeisenä tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun tukeminen sekä opiskelutaitojen ja itsensä monipuolinen kehittäminen. Rikkautena ovat erilaisista kulttuureista tulevat oppilaat, jotka auttavat kaikkia kouluyhteisössä ymmärtämään monikulttuurisuutta ja kasvamaan kansainvälisyyteen. Keskeistä on kannustava vuorovaikutus, yhteistyö, yhteisen vastuunoton ja osallisuuden lisääminen sekä oppimisen ilo. Alueen koulut arvostavat toiminnassaan oppilaiden huoltajien, opettajien sekä muiden kouluyhteisön jäsenten merkitystä oppilaan tukemisessa. Yhteistyö alueella toimivien asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on tärkeää. 3

5 Kasvatus- ja opetustyössä pidämme tärkeänä - tukea ja kannustusta jokaiselle sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä - kasvamista vastuuseen omasta työstä, työympäristöstä ja ilmapiiristä - toisen kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä - toiset huomioon ottavaa, asiallista käytöstä ja hyviä tapoja - terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden edistämistä - kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta - kodin ja koulun yhteistyötä oppilaan parhaaksi - välitöntä ongelmatilanteisiin puuttumista ja ratkaisemista yhdessä asianosaisten ja tarvittaessa asiantuntijoiden kanssa - säännöllistä keskustelua yhteisistä asioista, sopimista toimintaperiaatteista ja säännöistä, joita jokainen pyrkii vastuullisesti noudattamaan - työyhteisön yhteistoiminnallisuutta sekä jokaisen työyhteisön jäsenen terveyden, työkyvyn ja työssä kehittymisen ja oppimisen edistämistä Oppimisympäristö Rantakylän koulu on peruskoulu, jossa annetaan esi- ja perusopetusta kuudenteen luokkaan asti ja erityisopetusta esikoulusta kuudenteen luokkaan. Koulussamme annetaan valmistavaa opetusta kahdessa pienryhmässä koko kaupungin esi- ja alakouluikäisille maahanmuuttajille. Rantakylän koulussa on myös Startti -luokka. Eri kieliryhmiin kuuluville järjestetään oman äidinkielen opetusta sekä suomi toisena kielenä opetusta. Koulussamme on mahdollisuus opiskella alkuopetuksessa varhennettua englantia. Alueellisesti toimimme yhteistyössä pohjoisen alueen toisten koulujen kanssa. Käytännössä alueellista yhteistyötä tehdään mm. oppilashuollollisissa asioissa. Välittömässä läheisyydessä on Soutajanpuiston päiväkoti. Rantakylän uimahalli, kirjasto sekä kirkko ovat kävelymatkan päässä. Koulun oma kirjasto sekä atk-luokka antavat mahdollisuuden tukea ja ohjata oppilaan aktiivista ja itsenäistä oppimista. Koulun liikuntasali, piha, urheilukenttä ja metsäiset maastot tarjoavat mahdollisuuden leikkiin, liikuntaan ja retkeilyyn. Opiskeluympäristö on pyritty tekemään oppilaalle turvalliseksi ja oppilaan terveyttä tukevaksi. Haluamme luoda ilmapiiriltään avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen oppimisympäristön, joka tukee laajasti oppilaan kasvua, oppimista ja oman toiminnan arviointia sekä on oppimisen kannalta virikkeinen. Opiskeluympäristössä on keskeistä opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden keskeinen vuorovaikutus. Opettaja on ammattitaitoinen ohjaaja ja kannustaja sekä rajojen asettaja. Toimimme yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyötä tehdään vanhempainiltojen, mahdollisten kolmikantakeskustelujen (oppilas, vanhemmat, opettaja) sekä erilaisten luokka- ja kouluprojektien yhteydessä Psyykkisenä oppimisympäristönä ovat ne kognitiiviset, emotionaaliset ja sosiaaliset rakenteet, jotka vaikuttavat oppimiseen. Toimivaan oppimisympäristöön sisältyy runsaasti eri käsityksiä ihmisestä oppijana ja ihmisenä. Oppimisympäristöön liittyy käsitys ihmisen elinikäisestä oppimisesta ja muutosvalmiudesta. Lisäksi oppimisympäristöön kuuluu tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen sekä työympäristön viihtyvyys. 4

6 1.2 Nivelvaiheiden suunnitelmat Nivelyhteistyö Rantakylän koulun tavoitteena on pedagogisen yhteistyön kehittäminen pohjoisen alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimijoiden kanssa niin, että opiskelusta muodostuu oppilaalle varhaiskasvatuksesta peruskoulun päättövaiheeseen ja toiselle asteelle ulottuva sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti ehjä, johdonmukainen jatkumo. Kaikkien oppilaiden hyvinvointia ja oppimista edistetään ja tuetaan kehittämällä koulun toimintaa, kodin ja koulun yhteistyötä sekä alueellista oppilashuollollista yhteistyötä erityisesti opiskelun nivelvaiheissa. Alueellisena yhteistyönä on laadittu seuraavat nivelsuunnitelmat (opetussuunnitelman liitteenä): päivähoidosta ja esiopetuksesta alkuopetukseen toiselta luokalta kolmannelle luokalle kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle Nivelsuunnitelmiin on kirjattu toimenpiteet oppilaan siirtymisen tukemiseksi, yhteistyötahot, toimijat ja vastuuhenkilöt. Nivelsuunnitelma on samalla toimintakalenterin runko, joka täsmennetään lukuvuoden alkaessa yhteisissä aluepalavereissa ja vahvistetaan osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Toteutuksessa huomioidaan myös nivelsuunnitelmiin liittyvien tiedonsiirtolomakkeiden käyttö. Alueen yhteisten painotusten ja sopimusten toteuttaminen kirjataan kunkin koulun lukuvuosisuunnitelmaan. 1.3 Osallisuus ja oppilaskunta Vuosiluokilla 1-6 toimii oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki kyseisten luokkien oppilaat. He valitsevat keskuudestaan hallituksen. Oppilaskunta esittää mielipiteitään sekä ehdotuksiaan koulutyöhön liittyvistä asioista ja on siten tärkeä osa koulun toimintaa. Oppilaskuntatoiminnan kautta oppilaat kasvavat vastuullisuuteen ja vaikuttamisen keinoihin, oppivat vaikuttamaan omaan elämäänsä liittyviin ratkaisuihin sekä harjaantuvat aktiiviseen kansalaisuuteen. 5

7 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Tuntijako Joensuun kaupungin perusasteen tuntijako (Koulutuslautakunta , 93) Oheisessa taulukossa on ilmaistu oppiainekohtaiset minimituntimäärät vuosiluokittain. Koulu esittää tuntijakonsa vuosisuunnitelmassaan Yht. AI A-KIELI B-KIELI MA BG/GE Ympäristö- ja luonnontieto FY/KE TT Integroitu 0,5 1,5 1 3 US/ET HI MU KU (44+12=56) KS LI KOTIT 3 3 OO 0,5 0,5 1 2 VAL YHT Koulut päättävät* Asetus A2-kieli *Tarkoittaa koulun vapautta sijoittaa tunteja oppiaineisiin tai usean oppiaineen kokonaisuuksiin tai valinnaisuuteen. Kuitenkin tunneista vähintään 6 (luokilla 1-4) ja 6 (luokilla 5-6) tulee sijoittaa taito- ja taideaineisiin. ei sisällä opetusta kyseisillä vuosiluokilla Luokilla 7-9 valinnaistuntimääriin. ^7. luokalla oppilas voi kuitenkin valita lisäksi 2 tuntia muita valinnaisaineita, jolloin hänen kokonaistuntimääränsä on 32. (Koula , 159) 2.2 Kieliohjelma Joensuun kaupungin yhteisen kieliohjelman mukaisesti koulumme tarjoaa kaikille oppilaille englantia A1-kielenä kolmannella luokalla. Rantakylän koulussa järjestetään jo alkuopetuksen yhteydessä ns. varhennettua englannin opetusta. A2-ranskan- tai saksankielen ryhmä voidaan perustaa, jos riittävä määrä oppilaita ilmoittautuu ko. kielen ryhmään. Venäjänkielen opetus järjestetään Joensuun normaalikoulun perusasteella e1-9 ja Itä-Suomen koulussa. 5. luokalla alkavan A2-kielen valinta suoritetaan 4. luokan kevätlukukaudella. Lähialueen koulut tekevät yhteistyötä kieliohjelman monipuolistamiseksi ja voivat tarvittaessa muodostaa myös yhteisiä kieliryhmiä. 6

8 2.3 Opetuksen painotukset Opetuksen painotukset (muun muassa erikoisluokat) hyväksyy koulutuslautakunta. 2.4 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tieteenalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuuksia ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Joensuun pohjoisen alueen koulujen yhteisenä aihekokonaisuuksien painopisteenä on Ihmisenä kasvaminen. Alueen keskeisenä haasteena ovat erityisesti fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun tukeminen sekä opiskelutaitojen ja itsensä kehittäminen. Alueellisesti yhteisesti sovitut toimintaperiaatteet tukevat aihekokonaisuuden toteuttamista, jota tarkennetaan koulun vuosisuunnitelmassa. Rantakylän koulussa kaikki aihekokonaisuudet toteutuvat päivittäisessä käytännön työssä. Arkipäivän käytänteiden lisäksi koulussamme toteutetaan joka vuosi aihekokonaisuuksiin liittyviä teemaviikkoja ja/tai päiviä. Jokaisen lukuvuoden aikana keskitytään ainakin kahteen teemaan. Monet teemat toistuvat vuosittain, mutta osa teemoista toteutetaan sovitulla aikajänteellä aiheen ajankohtaisuudesta riippuen. Rantakylän koulussa kukin opettaja toteuttaa vuosittain omassa opetussuunnitelman mukaisessa työssään ne aihekokonaisuuksiin liittyvät teemat, joita ei teemaviikoin ja päivin koulussa käsitellä. Aihekokonaisuuksiin liittyvien teemojen tarkempi toteutus esitetään ja arvioidaan koulun tai opettajien vuosisuunnitelmassa. Rantakylän koulussa aihekokonaisuuksia toteutetaan lisäksi seuraavilla tavoilla: Ihmisenä kasvaminen (edellä mainittujen sisältöjen lisäksi) - liikuntapäivät ja harrastepäivät Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - arjen tasolla ihmisryhmien keskinäinen arvostus ja luottamus - koulun juhlat kansallisina ja kansainvälisinä merkkipäivinä 7

9 - kulttuuriteemaviikko (lauluja, ruokia, pukeutumista) - museovierailut Viestintä ja mediataito - sanoma- ja aikakauslehtiviikko vuosittain - kirjaston käyttö - koulu-tv - teatteri- ja elokuvavierailut - kirjallisuusviikko Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - oppilaskuntatoiminta, vaalit - yritysvierailut - ammattiesittelypäivät esim. oppilaiden vanhemmat - oppilaanohjaus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - roskienkeruupäivä - Ympäristöauto Kaarna - kierrätys - koulun säännöt - ympäristöviikko Turvallisuus ja liikenne - poistumisharjoitukset - kouluretket - koulun säännöt - liikenne-päivä - turvallisuuskumppanin vierailut (poliisi, palokunta) - kummioppilastoiminta - koulun työkoneiden käyttö (TN ja TS) Ihminen ja teknologia - atk:n käyttö - internetin käyttö - käsityöluokkien koneiden käyttö - arkipäivän koneet 2.5 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet Koulumme esiopetussuunnitelma perustuu Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelmaan. Esiopetus niveltyy saumattomasti koko koulun toimintaan. Esiopetussuunnitelmaa käytetään sekä yleisopetuksen että pienluokkien esiopetuksessa. Esiopetuksessa voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja (yleinen ja tehostettu tuki), lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. 8

10 Esiopetuksessa harjoitellaan erityisesti kielelliseen tietoisuuteen liittyviä valmiuksia. Päivittäinen toiminta tukee vuorovaikutustaitojen, ilmaisu-, puhe- ja artikulaatiotaitojen sekä lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten perusvalmiuksien kehittymistä. Esiopetuksen tärkein piirre on lapsikeskeinen, prosessisuuntautunut lähestymistapa, joka korostaa konkreettisia kokemuksia oppimisessa. Tavoitteena on luoda oppimistilanteita, joissa lapselle ja ryhmälle merkityksellisiä ilmiöitä ja asioita käsitellään eri teemojen kautta. Leikki on esiopetuksessa keskeinen toimintamuoto ja opetusmenetelmä. Esiopetuksessa tuetaan lapsen myönteisen itsetunnon kehittymistä, sosiaalisten taitojen harjoittelemista sekä kasvamista suvaitsevaisuuteen Esiopetuksen sisältötavoitteet Kieli ja vuorovaikutus Kieli luo pohjan inhimilliselle kanssakäymiselle ja se on perustava tekijä lapsen kognitiivisessa, sosiaalisessa ja koko persoonallisuuden kehittymisessä. Lapsen kielelliset taidot kehittyvät arkipäivän leikeissä ja vuorovaikutustilanteissa. Hyvä äidinkielen hallinta luo pohjan lapsen ajattelutaitojen kehittymiselle. Kielen ja vuorovaikutustaitojen omaksuminen vahvistaa lapsen itsetuntoa ja antaa juuret omaan kulttuuriin kasvamisessa. Kielen avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvaansa. Esiopetusikäiset lapset ovat taitavia kielen käyttäjiä, joiden kielellisissä taidoissa on kuitenkin yksilöllisiä eroja. Kielellisen tietoisuuden kehittymisessä kuusivuotias on herkässä iässä, jolloin lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksien, ilmaisun, puheen ja artikulaation harjoitteluun on hyvät edellytykset. Kielellisesti hyvä ja rikas oppimisympäristö on avoin. Siellä lapsen saatavilla on erilaisia kirjoja ja tekstejä, pelejä sekä muuta materiaalia. Lapsella tulee olla tilaa ja aikaa käyttää niitä omien edellytystensä mukaisesti. Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen monipuolista luovaa ilmaisua. Lasta kannustetaan jakamaan ajatuksiaan ja tunteitaan toisten ihmisten kanssa. Keskustelutilanteissa hän harjoittelee kuuntelemaan toisia ja odottamaan omaa puheenvuoroaan. Näin hän saa valmiuksia toimia arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on herättää mielenkiinto puhuttua ja kirjoitettua kieltä kohtaan. Lapsi saa kokemuksia siitä, miten puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitukseksi ja kirjoitettu kieli puheeksi. Lapsen kanssa tutkitaan kieltä; sen merkityksiä, rakenteita ja muotoja. Tutkimisen kohteina voivat olla erilaiset tekstit, ilmaisut, sanat, kirjaimet ja äänteet lapselle mielekkäässä yhteydessä. Lasta kannustetaan keksimään tarinoita ja riimejä, jolloin hänen kielellinen tietoisuutensa kehittyy. Lapsi tutustutetaan kirjoitettuun kieleen monipuolisesti ja erityisesti lasten- kirjallisuuteen lukemalla hänelle ääneen. Kirjallisuuden lukeminen rikastuttaa lapsen käsite- ja sanavarastoa sekä antaa tukevan pohjan lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Lapselle tarjotaan tilaisuuksia tutustua erilaisiin viestintävälineisiin ja häntä ohjataan suhtautumaan kriittisesti niiden välittämään tietoon: kysymään, tekemään päätelmiä sekä arvioimaan näkemäänsä ja kuulemaansa. 9

11 Matematiikka Matematiikan avulla lapsi hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Matematiikka elää lasten arkipäivässä ja leikissä. Lasta kannustetaan tekemään ympäristöstä tarkkoja havaintoja, joita voidaan soveltaa matematiikan peruskäsitteiden harjoittelemisessa. Uuden oppimisen pohjana ovat lapsen omat käsitykset, aikaisemmat tiedot ja kokemukset. Lapsella on aktiivinen rooli oppijana, ja lähtökohtana ovat hänen uteliaisuutensa ja kiinnostuksensa kohteet. Esiopetuksen tavoitteena on luoda ja vahvistaa pohjaa matematiikan oppimiselle. Lapsi kokee matematiikan oppimisen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä. Oppimisympäristö rakennetaan siten, että lapsi saa kokemuksia matematiikan läsnäolosta arkipäivän tavallisissa ja tutuissa asioissa. Matemaattinen ajattelu perustuu käsitteiden ymmärtämiselle. Esiopetuksessa käsitteiden opettelu on kokonaisvaltaista, konkreettista ja havainnollista. Lapsi selkiyttää ajatteluaan kertomalla, pohtimalla ja keskustelemalla. Näin lapsen matemaattinen ajattelu kehittyy ja hän oppii monipuolisesti uusia käsitteitä. Lapsi tutustuu opittavaan asiaan eri aistein ja koko kehollaan. Hän saa myönteisiä kokemuksia itsestään tiedon löytäjänä, käyttäjänä ja oppijana. Lasta kannustetaan luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Lasta ohjataan havaitsemaan säännönmukaisuuksia ja tarkastelemaan ilmiöitä systemaattisesti ja laajaalaisesti. Lapsi käsittelee ja laajentaa matemaattisen alueen tietojaan ja taitojaan leikkimällä, kokeilemalla ja tutkimalla. Ohjatut leikit ja pelit rakentuvat usein säännöille ja matemaattisille ilmaisuille, joita huomioimalla ja pohdiskelemalla voidaan edesauttaa matematiikan oppimista. Keskeisiä matematiikan sisältöalueita ovat erilaisten ilmiöiden, aineiden, eliöiden, esineiden, kuvien, kappaleiden ja kuvioiden luokittelu, vertailu ja järjestäminen ja mittaaminen eri perustein. Lapsi harjaantuu erottelemaan ja tekemään yleistyksiä sekä pohtimaan syy ja seuraus-suhteita. Lukukäsitettä tutkiessaan lapsi hahmottaa lukusanan, numeromerkin ja lukumäärän vastaavuuden sekä oivaltaa lisäämisen ja vähentämisen periaatteet. Lapsi oppii käyttämään tilaa, suuntaa ja aikaa ilmaisevia arkikäsitteitä Etiikka ja katsomus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisen kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Perustuslain 6 :n säännösten mukaan esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Esiopetuksen järjestäjä voi päättää uskontokasvatuksen tai elämänkatsomustietokasvatuksen järjestämisestä, jos tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien lasten määrä on vähäinen tai muusta erityisestä opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä. Eettisessä ja katsomuskasvatuksessa lapsen ajatusten ja mielipiteiden kuuleminen on keskeistä. Lapsen kanssa pohditaan ryhmästä esiin nousevia eettisiä, moraalisia ja uskontoon liittyviä kysymyksiä. 10

12 Eettinen kasvatus Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja se on kaikille lapsille yhteistä. Lapsen eettinen kasvatus perustuu terveen itsetunnon kehittymiseen ja itsensä hyväksymiseen. Hän oppii ymmärtämään oman toimintansa merkityksen muille ihmisille ja ympäristölle sekä oppii ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Lapsen eettinen ja moraalinen kasvu rakentuu niille kokemuksille, joita hän saa arkielämässä. Lapsen kanssa keskustellaan etiikkaan ja moraaliin liittyvistä kysymyksistä. Lasta ohjataan vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Suvaitsevaisuuteen kasvamisessa halu ja kyky asettua toisen asemaan ovat tärkeitä Kulttuurinen katsomuskasvatus Kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä. Sen lähtökohtana on tasa-arvoinen, hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin vakaumuksiin. Lapsi tutustuu sekä suomalaiseen kulttuuri- ja katsomusperinteeseen että lähiympäristössä esiintyviin katsomuksiin. Näin hän saa ajattelulleen aineksia ja kokemuksia oman näkemyksensä rakentamiseen Uskontokasvatus Uskontokasvatuksen tavoitteena on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Lapsi voi tutustua oman uskontonsa keskeisimpiin sisältöihin: kotiseurakuntansa toimintaan, kotikirkkoonsa sekä kirkkovuoden juhlapyhiin ja niiden perinteeseen Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä. Hyvä itsetunto antaa hänelle valmiuden ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta. Lapsen ja ryhmän kanssa keskustellaan suvaitsevaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta Ympäristö- ja luonnontieto Luonnon ja ympäristön tarkastelun lähtökohtana on lapsen monipuolinen elinympäristö. Tutkittava aines löytyy ympäriltämme ja itsestämme. Tarkastelu lähtee lapsen omista kiinnostuksen kohteista, kokemuksista, elämyksistä ja kysymyksistä. Lapsella jo olevia tietoja, ajattelumalleja, uskomuksia ja käsityksiä käsitellään opetuksen aikana. Ongelmakeskeiset, tutkivat ja kokeilevat työskentelytavat kehittävät ajattelun taitoja sekä kykyä hankkia ja soveltaa tietoa. Lasta ohjataan arvioimaan ja suhtautumaan kriittisesti saatuun tietoon. Lapselle tarjotaan monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä sekä luonnosta että lähiympäristöstä. Lasta ohjataan tutkimaan ja havainnoimaan ympäristöä monipuolisesti. Omakohtaiset havainnot, kokemukset ja tiedot tukevat lapsen maailmankuvan rakentumista. Ne auttavat häntä ymmärtämään ja arvostamaan ihmistä, elinympäristöä ja näiden välistä vuorovaikutusta. Lapsi kokee luonnon tärkeäksi ja havaitsee omalla toiminnallaan olevan merkitystä ympäristölle. Näin hän oppii ymmärtämään kestävän kehityksen lähtökohtia. Tavoitteena on, että lapsi saa aineksia ajattelunsa ja oppimaan oppimisen taitojensa kehittämiseen. Hän oppii tiedon monipuolista etsimistä, tutkimista, soveltamista ja arvioimista. Hän saa ohjausta havaintojen ja päätelmien tekoon sekä käsitteiden muodostamiseen. Lasta ohjataan esittämään kysymyksiä ja ratkaisemaan niitä omakohtaisesti kokeillen ja tutkien. Hän oppii ihmistä, luontoa ja 11

13 muuta ympäristöä koskevia käsitteitä, niiden välisiä riippuvuuksia, lainalaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita. Lapsi oppii liikkumaan turvallisesti sekä luonnonvaraisessa että rakennetussa ympäristössä. Arkielämän ilmiöistä ja lähiympäristöstä valitaan lasta kiinnostavia tutkimisen kohteita. Luontevia aihealueita ovat esim. ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön, eliöt ja niiden elinympäristö, maa ja avaruus, erilaiset aineet ja materiaalit sekä energiaan liittyvät asiat. Joensuulainen kaupunkiympäristö tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tarkastella sekä monipuolista rakennettua ympäristöä että erityyppisiä luonnonympäristöjä. Retket lähimetsiin, vesistöjen rannoille, kaupunkikeskustaan ja sen rakennuksiin syventävät lapsen tietoja lähiympäristöstä Fyysinen ja motorinen kehitys Monipuolinen ja säännöllinen liikunta on välttämätöntä lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Fyysisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia ja terveyttä sekä kehittää hänen fyysisiä ja motorisia taitojaan. Esiopetuksen fyysisessä kasvatuksessa tuetaan lapsen kehitystä hänen omista lähtökohdistaan käsin. Liikunta auttaa monien käsitteiden oppimisessa ja tukee esim. kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kehittymistä. Esiopetuksen fyysisessä kasvatuksessa olisi hyvä huomioida ohjattujen liikuntatuokioiden lisäksi myös hyötyliikunnan merkitys. Esiopetuksessa lapselle tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan, jonka kautta hän saa onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä. Liikunnan avulla kehitetään lapsen motorisia perusvalmiuksia, oman kehon hallintaa ja tuntemusta, koordinaatiokykyä, luovuutta, itseilmaisua sekä sosiaalisia taitoja. Hänelle pyritään luomaan myönteinen asenne liikuntaa kohtaan ja ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitystä hyvinvoinnille. Esiopetuksen liikunta suunnitellaan ja toteutetaan monipuolisesti ohjaten lasta sekä omaehtoiseen että ohjattuun liikuntaan. Esiopetuksen liikunnassa opetellaan perusliikuntataitoja (kävely, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinni ottaminen jne.) pelien, leikkien, mielikuva- ja satuliikunnan sekä teline- ja välineliikunnan keinoin. Erilaiset sääntöleikit kehittävät myös lapsen sosiaalisia valmiuksia. Seikkailu, retkeily ja luontoon perehtyminen voidaan integroida liikuntaan. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään Joensuun monipuolisia liikuntamahdollisuuksia esim. talviurheilulajeissa ja retkeilyssä Terveyskasvatus Esiopetuksessa pyritään edistämään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että lapsella on säännöllinen päivärytmi, hän saa monipuolista ravintoa ja riittävästi liikuntaa sekä lepoa, hän ulkoilee päivittäin ja hänen henkilökohtaisesta hygieniastaan huolehditaan. Lapselle tulee tarjota turvallinen kasvuympäristö. Hänellä on oikeus yksilöllisyyteen, terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittymiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen loukkaamattomuuteen. Häntä ohjataan liikkumaan turvallisesti omassa lähiympäristössään ja huomioimaan omalla alueella olevia vaaratekijöitä. Hänelle annetaan asiallista tietoa vaaratilanteissa toimimisesta. Lasta ohjataan ymmärtämään omaan terveyteensä vaikuttavien asioiden merkitystä ja kannustetaan huolehtimaan mahdollisimman omatoimisesti ja ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Kyseiset asiat esiintyvät usein arkipäivän tilanteissa ja näin lapsi saa jatkuvaa opastusta omaan terveyteensä liittyen. Lisäksi eri alojen asiantuntijat voivat vierailla lapsiryhmässä. 12

14 Taide ja kulttuuri Taide- ja kulttuurikasvatuksen perustana ovat lapsen omat kokemukset ja erilaisten taidemuotojen kokeileminen. Siinä keskeistä on leikinomainen ja elämyksellinen tekeminen. Musiikki- ja taidekokemukset perustuvat tutkivaan lähestymistapaan sekä omien havaintojen tekoon. Lapsen itsetunnon kehittymistä vahvistavat onnistumisen elämykset ja omien vahvuuksien löytäminen. Lasta ohjataan eri taiteenlajien tuntemukseen, kannustetaan osallistumaan, kokeilemaan, suunnittelemaan, ideoimaan ja työskentelemään pitkäjänteisesti. Taide- ja kulttuurikasvatusta toteutetaan sekä eri taidealueiden kokonaisuuksina että integroiden kaikkeen muuhun toimintaan. Kuvataiteen ja kädentaitojen alueella visuaalinen havainnointikyky, ajattelu, ongelmanratkaisutaidot ja mielikuvitus kehittyvät. Eri välineiden, materiaalien ja tekniikoiden avulla itseilmaisu harjaantuu. Kuvataiteissa keskeisiä käsitteitä ovat väri, valo, liike, tila, muoto ja materiaali. Lapsen kanssa tarkastellaan kuvia ja keskustellaan niiden merkityssisällöstä ja kuvailmaisusta. Kädentaidot harjoittavat lapsen avaruudellista hahmottamista. Lasten töitä asetetaan esille ja heitä rohkaistaan kertomaan omista töistään. Näin heitä ohjataan arvostamaan sekä omaa että toisten työtä. Musiikkikasvatuksen tavoitteena on luoda onnistumisen ja ilon elämyksiä sekä myönteinen minäkuva musiikin tekijänä ja käyttäjänä. Lapsi tutustuu erilaisiin keho- ja rytmisoittimiin sekä musiikin peruskäsitteisiin esimerkiksi melodia, rytmi, tempo, rakenne ja voimakkuusvaihtelut. Lapselle tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia laulaa, soittaa ja kuunnella musiikkia. Hiljaisuudesta nauttiminen ja sen merkityksen ymmärtäminen on osa musiikkikasvatusta. Omakohtaiset elämykset eri taiteiden alueilla rikastuttavat lapsen ajatus-, kokemus- ja tietomaailmaa. Lapselle annetaan mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja nautintoihin sekä niistä keskustelemiseen. Esiopetuksessa joensuulaislapsille tulee tarjota mahdollisuus tutustua oman kaupungin kulttuuritarjontaan esimerkiksi teatteriin, kirjastoon, museoihin ja konsertteihin Arviointi Esiopetuksen kehittymisen kannalta jatkuva arviointi on tärkeää. Arvioinnin tulee olla monitahoista: lapsen kehityksen ja oppimisen arviointia, lapsen itsearviointia, esiopettajan itsearviointia, esiopetusyksikön arviointia sekä yhteistyön arviointia. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta Lapsen kehityksen ja oppimisen arvioinnin taustalla on lapsen esiopetuksen suunnitelma, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Arvioinnin kohteena ovat ensisijassa työskentely- ja oppimisprosessit, eivät tulokset ja suoritukset. Lasta ohjataan myös itsearviointiin. Arvioinnissa tärkeä osa on lapsen ja esiopettajan lisäksi lapsen huoltajilla. Keskustelut huoltajien kanssa ovat tärkeä osa arviointia. Esiopetukseen osallistumisesta annettava todistus Yleisopetuksen sekä erityisopetuksen esiopetukseen osallistuvalle lapselle voidaan antaa esiopetuksen päättyessä osallistumistodistus. Todistuksesta tulee käydä ilmi lapsen nimi, esiopetuksen ajankohta ja esiopetusyksikkö. Todistuksessa ei arvioida lapsen taitoja ja kehitystä, vaan siinä voidaan kuvailla järjestettyä esiopetusta, sen sisältöjä ja käytäntöjä. Esiopetusyksiköt laativat yksikkökohtaisen tai usean yksikön yhteisen osallistumistodistuksen. 13

15 2.6 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus - oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli äidinkieli oppimäärä YHTEINEN ERILLIS- YHTEINEN VALINNAINEN RAHOITETTU suomi suomi --- ruotsi --- äidinkielenä ruotsi ruotsi --- suomi --- äidinkielenä saame saame ruotsi äidinkielenä ja suomi saamenkielisille romani suomi tai romani ruotsi tai --- ruotsi suomi äidinkielenä viittomakieli viittomakieli ruotsi tai äidinkielenä ja suomi suomi tai ruotsi viittomakielisille muu äidinkieli muu oppilaan ruotsi tai äidinkieli ja suomi suomi tai ruotsi toisena kielenä muu äidinkieli suomi tai ruotsi maahanmuuttaja- ruotsi tai --- toisena kielenä tai oppilaan suomi suomi tai ruotsi äidinkieli äidinkielenä 14

16 2.7 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Sen perustana ovat kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteet. Äidinkieli on ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline ja samalla myös oppimisen kohde. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kirjallisuudesta, herättää hänessä lukuharrastus, kehittää ajattelua, ilmaisua, sosiaalisia suhteita sekä maailmankuvan että kulttuuriidentiteetin muodostumista. Kielellisten opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on suunnitelmallista. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys. Tekstit ovat puhuttuja, kirjoitettuja, kuvitteellisia, asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä. Ne ovat painettuja tai sähköisiä. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se sisältää kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät. Oppimisen edetessä tieto kielestä ja sen mahdollisuuksista syvenee ja kielenkäyttö sekä viestintätilanteet muuttuvat entistä vaativammiksi. Arviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista. Tuotokset arvioidaan sanallisesti tai numeroin. Oppilas arvioi myös itse edistymistään. Arviointi perustuu hyvän osaamisen kuvauksiin ja kriteereihin. Vuosiluokka 1 1. luokan oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään, jolloin hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause ja aakkoset osaa tehdä johtopäätöksiä ja arviointeja oppii vähitellen kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy Keskeiset sisällöt 1. luokka Vuorovaikutustaidot esittäminen, kerronta ja leikki osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen 15

17 Lukeminen ja kirjoittaminen äänne-kirjain-vastaavuus, äänteiden ja kirjainten yhdistäminen tavuiksi, tavujen yhdistäminen sanoiksi, sanojen yhdistäminen lauseeksi lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi oikea kynäote ja kirjoitusasento - sanavälit - tavuttaminen omien tekstien tuottamisen alkeet Kirjallisuus ja kieli runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat ja sarjakuvat kirjaston käyttöön tutustuminen Vuosiluokka 2 2. luokan oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, aakkoset ja aakkosjärjestys oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä ymmärtää lukemaansa osaa tehdä johtopäätöksiä ja arviointeja saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy. Keskeiset sisällöt 2. luokka Vuorovaikutustaidot esittäminen, kerronta ja leikki osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen ja niiden vertailu 16

18 Lukeminen ja tavujen yhdistäminen sanoiksi ja lauseiden muodostaminen sanoista kirjoittaminen lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet ja tyyppikirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi luetunymmärtämistehtävät oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon varmistaminen - sanavälit - tavuttaminen - isot alkukirjaimet - lauseiden lopetusmerkit omien tekstien tuottamisen harjoittelu myös tietokoneella Kirjallisuus ja kieli runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat, tietokirjat ja sarjakuvat kirjaston käytön harjoittelu luetun kirjan tai tekstin käsittely (keskustelu, kertominen, arvostelu ja esittely) Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä löytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 kirjan sivuilta Vuosiluokka 3 3. luokan oppilas oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja oppii toimimaan tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa. oppii lukemaan erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana, tutustuu erilaisiin lukutapoihin oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä harjaantuu rakentamaan erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisuaan ja tottuu arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan käsin; kokeilee kirjoitelmaa tekstinkäsittelylaitteella oppii valitsemaan ja lukemaan monenlaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta kiinnostuu omasta ja ympäristön kielistä ja antaa niille arvoa oppii perusteita mediasta ja viestintävälineistä (esim. sanomalehti) Keskeiset sisällöt 3. luokka Vuorovaikutustaidot viestintärohkeuden ja halun ylläpitäminen vuorovaikutuksen havainnointi kertominen, oma mielipide, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu Tiedonhallintataidot erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia erilaisiin tietoteksteihin tutustumista kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto, ohjattu yksinkertainen tiedonhaku tietoverkoista 17

19 Tekstin ymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus ja muu kulttuuri tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatiminen silmäilevää ja etsivää lukemista yleisökontakti, äänenkäyttö tutun asian selostaminen, mielipide oman tekstin suunnittelu, muokkaaminen ja viimeistely, hankittujen tietojen koonti otsikon mukainen puhuminen ja kirjoittaminen yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsiala oikeinkirjoituksen perusasioita (kaksoiskonsonantti, diftongi, äng-äänne, yhdyssana, vuorosanojen kirjoittaminen) sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu sanaluokkiin tutustuminen (substantiivit, adjektiivit, verbit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemuksien jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja paikka), näytelmä Vuosiluokka 4 4. luokan oppilas toimii aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä osallistuen itse ja huomioiden vastaanottajan toimii tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana ja harjaantuu erilaisissa lukutavoissa ja luetunymmärtämisessä oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa ja käsittelee omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisun taitojaan pystyen myös arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamista tekstinkäsittelylaitteella lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sitä itse valiten kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan ja sen kieliopilliseen perustaan sitä arvostaen hyödyntää viestintävälineitä Keskeiset sisällöt 4. luokka Vuorovaikutustaidot omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen kertominen ja selostaminen, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu 18

20 Tiedonhallintataidot Tekstin ymmärtäminen erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia hakusanojen avulla erilaisiin tietoteksteihin tutustumista (tietokirjoissa, lehdissä ja internetissä) kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto tekstin sisällön ja rakenteen ennakointia (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa lukemista pääasioiden löytyminen yksinkertaisista teksteistä (tiivistys, väliotsakkeet, kysymykset, päätelmät) keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua ajatuskarttojen laatiminen, tekstin ajatusten pohdinta Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus ja muu kulttuuri yleisökontakti, jaksotus, äänenkäyttö tutun asian selostaminen ja kuvailu, juoni, mielipide otsikointi ja kappalejako yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsialakirjoitus oikeinkirjoituksen perusasioita (yhdyssanat ja yhdysmerkki, pilkku yhdyslauseissa, vuorosanat) palautteen vastaanottamista ja antamista sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu ja vertailu sanaluokat (substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit, numeraalit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys-, huudahdus- ja yhdyslause) luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemusten jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä, fakta, fiktio Vuosiluokka 5 5. luokan oppilas oppii arvioimaan omaa ilmaisuaan ja kehittää taitoaan ilmaista itseään osaa sopeuttaa sanoman tilanteen mukaan oppii eri medioiden viestien tarkastelua oppii etsimään tietoa erityyppisistä lähteistä harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kirjoittaa kirjoitelmaa tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä kehittää omaa käsialaansa vahvistaa lukuharrastustaan ja monipuolistaa lukutottumuksiaan säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen tutustuu uusiin kaunokirjallisuuden lajeihin ymmärtää kirjoitetun ja puhutun kielen eroja oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita, vahvistaa tietojaan sanojen luokittelusta ja oppii lisää verbien käytöstä ja merkityksestä 19

21 Keskeiset sisällöt 5. luokka Vuorovaikutustaidot Tiedonhallintataidot Tekstin ymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus ja muu kulttuuri keskustelutaitojen kehittäminen (keskustelu, haastattelu, väittely) viestintätilanteen- ja välineen huomioon ottaminen puhutun tekstin tiivistäminen oman ilmaisun rikastuttaminen tiedon haku tietoverkoista ohjatusti monipuolisten tietotekstien käyttö pääasioiden erottaminen yksityiskohdista tekstin tiivistäminen mediatekstin analysointia ja tuottamista (mainos) silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista ajatuskarttojen laadinta, tekstin ajatusten pohdinta ja tekstien kertaaminen tekstin otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelua kirjoitetaan käsin ja koneella puhe-esityksen valmistaminen tukisanalistaa apuna käyttäen kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa lauseiden tarkastelua tekstien rakentamisessa (pää- ja sivulauseet) lauseen pääjäsenet (subjekti ja predikaatti) verbien aika- ja persoonamuodot, aktiivi ja passiivi tuttujen sanaluokkien kertaaminen ja partikkelit adjektiivien vertailuasteet sijamuodot alustavasti puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua erilaisten tekstien runsas lukeminen yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen ja käsitteleminen lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhdistäminen (Kalevalaan ja kansanrunouteen tutustuminen) Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä löytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 kirjan sivuilta

22 Vuosiluokka 6 6. luokan oppilas harjaantuu toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan huomioon vastaanottajan omassa viestinnässään oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tottuu tiedonhankintaan ja käyttöön kirjoittaa sujuvasti käsialalla kehittyy monipuoliseksi ja omaperäiseksi tekstien tekijäksi oppii suunnittelemaan viestintäänsä oppii hyödyntämään kielitietoa puhuttaessa ja kirjoitettaessa monipuolistaa lukuharrastusta, jolloin kirjallisuuden tuntemus syvenee säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa Keskeiset sisällöt 6.luokka Vuorovaikutustaidot viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistaminen monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen keskustelut oma puhe-esitys Tekstin luetun ohjattu analysointi ymmärtäminen tietotekstin tiivistäminen monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen (silmäilevä, etsivä, päättelevä) mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen Puhe-esitysten ja jäsenneltyjen kirjoitelmien ja puhe-esitysten laatimista kirjoitelmien oman puhe-esityksen havainnollistaminen laatiminen omien kirjoitelmien arviointia oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen tekstin sujuva kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Tiedonhallintataidot tietojen hankinta eri lähteistä tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhaussa lähteiden luotettavuuden arviointia yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua Suhde kieleen, erilaisten tekstien runsas lukeminen kirjallisuuteen ja yhteisten ja valinnaisten teosten lukeminen (4-5 kokonaisteosta) muuhun kulttuuriin lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista (Kalevala, kansanperinne) 21

23 Kielen tehtävät ja rakenne lause- ja virketajun syventäminen lauseenjäseniä: subjekti, predikaatti ja objekti sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat verbien taipuminen kerrataan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja (murre) teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoihin tutustumista Työtavat vuosiluokilla 1-6 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään oppilaskeskeisiä työtapoja, esimerkiksi pari- ja ryhmätöitä, keskusteluja sekä erilaisia yhteistoiminnallisia työskentelytapoja ja projektityöskentelyä. Oppilas harjaantuu omatoimisuuteen ja vastuuntuntoon hankkimalla itse tietoa erilaisista aiheista ja asettamalla itselleen oppimistavoitteita. Lisäksi työtavat totuttavat oppilasta tekemällä oppimiseen ja itsearviointiin. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa hyödynnetään myös uuden teknologian mahdollisuuksia tiedonhankinnan, -jäsentelyn ja -välittämisen sekä ilmaisun työvälineinä. Oppilaita rohkaistaan esiintymään. Vierailukäyntejä esimerkiksi elokuviin tai teatteriin tehdään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi vuosiluokalla 6 Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista. Tuotokset arvioidaan sanallisesti tai numeroin. Oppilas arvioi myös itse edistymistään. Arviointi perustuu hyvän osaamisen kuvauksiin ja kriteereihin. Arvioinnin kriteerit arvosanalle 8 löytyvät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004-kirjan sivuilta Suomi toisena kielenä (S2) Johdanto vuosiluokille 1-6 Maahanmuuttajaoppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. S2 - opetuksen lähtökohtana on toisen kielen oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. S2 -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilaita elinikäiseen oppimiseen, niin että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa S2 -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Maahanmuuttajaoppilas voi opiskella suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman mukaan koko peruskoulun ja lukion ajan. Oppilas voi S2 -oppimäärän opiskelemalla korvata ylioppilastutkinnossa 22