INTERNET-PALVELUT IHMISELLE VAI IHMINEN INTERNET- PALVELUILLE?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INTERNET-PALVELUT IHMISELLE VAI IHMINEN INTERNET- PALVELUILLE?"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2004 INTERNET-PALVELUT IHMISELLE VAI IHMINEN INTERNET- PALVELUILLE? Vantaan verkkopalveluiden kehittämiskyselyn tulokset Saara Hämäläinen

2

3 VANTAAN KAUPUNKI KUVAILULEHTI Tilasto ja tutkimus Asematie 10 A, III kerros Julkaisun päivämäärä: Vantaa 08/2004 Tekijä(t): Saara Hämäläinen Julkaisun nimi: Internet-palvelut ihmiselle vai ihminen internet-palveluille - Vantaan verkkopalveluiden kehittämiskysely Tiivistelmä: Tässä tutkimusraportissa esitetään Vantaan verkkopalveluiden kehittämiskyselyn tulokset. Tavoitteena oli saada tietoa vantaalaisten internetin käytöstä sekä erityisesti heidän toiveistaan kaupungin verkkopalveluiden kehittämiseksi. Tutkimuksen tulokset tulevat toimimaan yhtenä pohjana kaupungin palveluiden kehittämiselle. Kysely toteutettiin postittamalla vastauslomake palautuskuorineen 850 vantaalaiselle tammi-helmikuussa Vastaajat oli jaettu kahteen ositteeseen: Pakkalan kaupunginosassa asuviin sekä muualla Vantaalla asuviin. Pakkalan vastaajat edustivat varsin hyvin pakkalalaisia, mutta muun Vantaan vastaajissa naiset ja iäkkäät olivat yliedustettuina. Tämän vuoksi päädyttiin laskemaan painokertoimet, joilla aliedustettujen ryhmien vastausten painoa korostettiin. Kaikkien vastaajien yhteenlaskettu vastusprosentti oli 48.4 Vastaajille oli annettu mahdollisuus vastata myös internetin kautta. Näiden vastausten osuus kaikista vastauksista oli varsin pieni, ainoastaan 9.7 %. Kirje- ja internetvastausten erona havaittiin, että jälkimmäiset vastaajat olivat useammin miehiä sekä keskimääräistä nuorempia ja koulutetumpia. Kaiken kaikkiaan tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina, eli perusjoukkojen mielipiteitä edustavina. Keskeisimmät analyysimenetelmät, joita on käytetty aineiston tarkastelussa olivat frekvenssijakaumat ja ristiintaulukointi. Ristiintaulukointien kohdalla tulokset testattiin tilastollisilla testeillä, kuten Pearson X² ja Kruskal-Wallis. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että vantaalaiset ovat tottuneita internetkäyttäjiä, ja hyvin suurella osalla on internet käytössä. Selvä enemmistö vantaalaisista käyttää internetiä vähintään useita kertoja viikossa. Tyypillisimmät käyttötavat ovat sähköpostin kirjoittaminen, tiedonhaku ja verkkopankkiasiointi. Internetin käytön yleisyys ja käyttötapa riippuivat sukupuolesta, iästä ja koulutustasosta. Sähköisten palveluiden käytön suurimmiksi esteiksi vastaajat ilmoittivat tietoturvakysymykset ja palveluiden löytämisen. Suurimpina hyötyinä pidettiin ajan säästöä ja palvelutoiminnan joustoa. Tärkeimpinä sähköisinä palveluina pidettiin tapahtuma- ja palvelutietojen saamista sekä sähköisiä hakemuksia. Noin kaksi kolmesta vantaalaisista Internet-käyttäjistä on käynyt viimeisen vuoden aikana Vantaan sivuilla. Tyypillisin Vantaan sivuilla kävijä on vuotias, koulutettu nainen. Tavallisin syy Vantaa sivuilla käymiseen on tietojen hakeminen joko Vantaan palveluista, Vantaan erilaisista tapahtumista tai Vantaan kaupungista yleisesti. Suosituimmat sähköiset palvelut ovat kirjastopalvelut, paperisten hakemusten tulostaminen ja lähettäminen sekä kaupungin työpaikkahaku. Vantaan sivuilta toivotaan lisää selkeyttä ja löydettävyyttä sekä kattavampaa tietoa peruspalveluista. Noin kolme neljästä vantaalaisesta kannattaa sitä, että Vantaa panostaisi voimavaroja terveyspalveluiden ajanvaraukseen, palvelumaksujen maksamiseen verkossa sekä sähköiseen laskutukseen. Parhaana tunnistusmenetelmänä vantaalaiset pitävät verkkopankkitunnusten eli TUPAS -menetelmän käyttöä. Asiasanat: Internet, verkkopalvelut Julkaisija: Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus Sarjan nimi ja numero: C11:2004 ISSN: ISBN: Kieli: Suomi Kokonaissivumäärä: 29 Hinta: Tiedustelut: Vantaan kaupunki, Tilasto ja tutkimus Asematie 10 A, Vantaa p , s-posti: mikael.kekkonen@vantaa.fi

4

5 ESIPUHE Vantaan kaupunki uudisti keväällä 2004 Internet sivut. Verkkopalveluna sivuilta löytyy mm. tietoa kaupungin palveluista asukkaille, vierailijoille ja yrittäjille. Verkosta löytyy myös hakemuslomakkeita, joita kuntalainen voi täyttää, lähettää ja osin allekirjoittaakin. Vantaalaisten verkkopalveluiden kehittämiskyselyn tarkoituksena oli selvittää kuntalaisten valmiuksia ja tietämystä Vantaan kaupungin verkkopalveluista sekä heidän mahdollisuuttaan käyttää niitä. Tutkimuksella haluttiin myös selvittää mihin palveluihin kuntalaiset toivovat kaupungin panostavan. Tutkimuksessa käytettiin ensimmäisen kerran mahdollisuutta vastata myös verkon kautta. "Internet-palvelut ihmiselle vai ihminen internet-palveluille" -raportin kirjoitti tutkimusassistentti Saara Hämäläinen, mistä hänelle erityinen kiitos. Kiitämme myös kaikkia tutkimushankkeeseen osallistuneita, erityisesti tutkija Mikael Kekkosta ja erikoistutkija Juhani Riihelää sekä muita tilasto- ja tutkimusyksikön henkilöitä, jotka auttoivat ja mahdollistivat tämän tutkimuksen teon. Kiitän myös muita kyselyn ja raportin valmistumiseen vaikuttaneita henkilöitä ja erityisesti kyselyyn vastanneita vantaalaisia. Raportti painettiin Vantaan kaupungin painossa. Toivon että raportin tuloksista on hyötyä suunniteltaessa ja toteutettaessa Vantaan kaupungin verkkopalveluja. Vantaalla Anne Lindblad-Ahonen tietohallinto projektipäällikkö Hannu Kyttälä tilasto- ja tutkimus tietopalvelupäällikkö

6

7 SISÄLLYS 1 Johdanto 2 2 Aineisto ja menetelmät Aineiston poiminta Tilastolliset menetelmät 2 3 Vastaajat Vastaajien tausta Vastaajien edustavuus 3 4 Sähköisten palveluiden käyttö Internetin käyttö Käsitykset sähköisistä palveluista Vantaan sivujen käyttö Vantaan Energian Wivanet-palvelun käyttö Muu palaute 13 5 Alue-erojen tarkastelu 13 6 Päätelmät 13 Lähteet 14 Liite 1: Kyselylomake ja saatekirjeet 15 Liite 2: Avovastaukset 20 Liite 3: Vastaajien taustan taulukot 23 Liite 4: Muut taulukot 26

8

9 2 1 JOHDANTO Vantaan kaupunki kehittää sähköisiä palveluitaan. Kehitystyön tulosten kannalta on tärkeää, että tehdyt toimet perustuvat tutkimustietoon. Tässä sähköisten palveluiden kehittämisraportissa tarkastellaan vantaalaisten sähköisten palveluiden käyttöä. Lähestymistapa on pääosin tilastotieteellinen. Tavoitteena on saada selville, ketkä vantaalaiset osaavat käyttää sähköisiä palveluita ja keillä on siihen sopivat laitteet. On myös tarpeen tietää, kuinka halukkaita vantaalaiset ovat käyttämään sähköisiä palveluita, mitä sähköistä tunnistusmenetelmää he pitävät parhaana sekä millaista palautetta he antavat Vantaan kaupungin Internet-sivuista tai Vantaan Energian Wivanet-palvelusta. Kun kyselyä suunniteltiin, arveltiin etukäteen, että eri alueilla asuvat vantaalaiset saattavat suhtautua eri tavoin sähköisiin palveluihin. Alue-erojen tutkimiseksi päädyttiin jakamaan vantaalaiset kahteen osaan, joita voitiin tarpeen mukaan tutkia joko yhdessä tai erikseen: pakkalalaisiin ja muihin vantaalaisiin. Pakkala valittiin vertailualueeksi, koska se on vastarakennettu muuttovoittoalue, jossa asuu runsaasti nuorehkoja ja koulutettuja ihmisiä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Aineiston poiminta Selvityksen perusjoukko koostui vuotiaista vantaalaisista. Se jaettiin kahteen ositteeseen eli osajoukkoon: Pakkalaan ja muuhun Vantaaseen. Kummankin ositteen vastaajat poimittiin erikseen yksinkertaisella satunnaisotannalla. Otokseen poimituille lähetettiin saatekirje (ks. liite 1), jossa heitä kehotettiin vastaamaan joko postitse tai Internetissä. 1 Ensimmäiset kyselylomakkeet ja saatekirjeet lähetettiin vuoden 2004 huhtikuun puolivälissä, ja viimeiset vastaukset otettiin vastaan toukokuun puolivälissä. Vastausprosentin kohottamiseksi niille, jotka eivät vastanneet nopeasti, lähetettiin karhu (ks. liite 1), joka nosti vastausprosenttia noin 15 prosenttiyksikköä eli vajaan kolmanneksen lopullisesta vastausprosentista. Pakkalan osite oli 400 henkilöä, ja vastauksia kertyi 189. Pakkalan ositteen vastausprosentti oli 47,3 prosenttia, josta 12,2 prosenttia saapui Internetin kautta. Muun Vantaan osite oli 450 henkilöä, ja vastauksia kertyi 222. Muun Vantaan ositteen vastausprosentti oli 49,3 prosenttia, josta 7,7 prosenttia saapui Internetin kautta. Lomakkeen kohdat käsittelivät Internetin käyttötapoja (ks. luku 4.1), sähköisiä palveluita koskevia asenteita ja mielipiteitä (luku 4.2), Vantaan kaupungin Internet-sivujen käyttöä (luku 4.3) ja Vantaan Energian Wivanet-palvelun käyttöä (luku 4.4). Lomakkeella oli tilaa myös vapaalle palautteelle (luku 4.5 ja liite 2). Vastaajien yksityisyyden suojelemiseksi aineisto ei sisällä heidän henkilötietojaan, vaan pelkästään lomakkeen kohtien vastaukset ja vastaajien taustatiedot, jotka tarvitaan tilastollisten menetelmien käyttöä varten. 2.2 Tilastolliset menetelmät Ensin laskettiin kunkin kohdan prosenttiset frekvenssijakaumat. Laskelmissa käytettiin painoja aineiston edustavuuden parantamiseksi (vrt. luku 3.2). Painotus mahdollistaa saatujen tulosten yleistämisen kaikkia vantaalaisia koskeviksi ja näkyy näin ollen myös selvityksen kielenkäytössä: painojen avulla saadut tulokset raportoidaan n prosenttia vantaalaisista on sitä ja sitä mieltä, ilman painoja saadut tulokset raportoidaan n prosenttia vantaalaisista vastaajista on sitä ja sitä mieltä. Sitten tarkasteltiin vastausten riippuvuutta taustatekijöistä, kuten vastaajan iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja asuinalueesta. Vain sellaiset riippuvuudet, joihin liittyi alle 5 prosentin erehtymisriski hy- 1 Postitse vastaavia varten lähetettiin paperinen kyselylomake ja palautuskuori. Internetissä vastaavia varten lähetettiin sähköisen kyselylomakkeen www-osoite ja salasana.

10 3 väksyttiin, eli vain ne testitulokset, jotka olivat tilastollisesti merkitseviä merkitsevyystasolla 95 prosenttia tai enemmän, raportoitiin. Kyselyn kohdat oli mitattu joko luokittelu- tai järjestysasteikolla. Luokitteluasteikolla mitattuihin kohtiin sovellettiin Pearsonin χ 2 -testiä. Jotta testin käyttöehdot olisivat täyttyneet, luokkia yhdisteltiin kuhunkin kohtaan sopivalla tavalla. Järjestysasteikolla mitattuihin kohtiin 2 sovellettiin Mann-Whitneyn testiä tai sen laajennusta Kruskal-Wallisin testiä. Testeihin sovellettiin painoja aina muuten paitsi silloin, kun tarkasteltiin asuinalueen vaikutusta eli vertailtiin Pakkalan ja muun Vantaan ositteita. 3 Painoista luopuminen mahdollisti Fisherin testin soveltamisen luokitteluasteikolla mitattuihin kohtiin. 3 VASTAAJAT 3.1 Vastaajien tausta Vastaajien taustatiedot on taulukoitu niin ositteittain - Pakkala vai muu Vantaa - kuin vastaustavoittain - kirje- vai Internet-vastaus - liitteessä Vastaajien sukupuoli ja ikä 47 prosenttia pakkalalaisista vastaajista oli miehiä ja 53 prosenttia naisia. 40 prosenttia muista vantaalaisista vastaajista oli miehiä ja loput 60 prosenttia naisia. Pakkalalaisten vastaajien ikäryhmistä suurin oli vuotiaat, muiden vantaalaisten vastaajien ikäryhmistä vuotiaat. Pakkalalaiset vastaajat koostuivat varsin tasaisesti kaikista ikäryhmistä; sen sijaan muut vantaalaiset vastaajat koostuivat hieman liiaksi iäkkäistä ikäryhmistä (ks. luku 3.2) Vastaajien päätoimi, ammatillinen koulutus ja perhetyyppi Yli 60 prosenttia niin pakkalalaisista kuin muista vantaalaisista vastaajista kävi vastaushetkellä päätoimisesti ansiotöissä. Loput olivat joko vanhempainlomalla, kotiäiteinä tai -isinä, opiskelemassa, työttöminä tai eläkkeellä. Pakkalalaiset vastaajat olivat muita vantaalaisia useammin kotona hoitamassa vauvaa tai lasta. Muut vantaalaiset vastaajat olivat pakkalalaisia useammin työttöminä tai eläkkeellä. Pakkalalaiset vastaajat olivat muita vantaalaisia koulutetumpia: 59 prosentilla pakkalalaisista vastaajista ja 47 prosentilla muista vantaalaisista vastaajista oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto. Reilu kolmannes niin pakkalalaisista kuin muista vantaalaisista vastaajista eli kaksin avo- tai avioliitossa. Tasan 45 prosenttia sekä pakkalalaisista että muista vantaalaisista asui lapsiperheissä. Loput asuivat joko yksin tai muuten Kirje- ja Internet-vastausten erot Vastaajat saivat valita vapaasti kirje- ja Internet-vastaamisen välillä. Suurin osa eli 371 vastaajaa vastasi kirjeitse. Internetissä vastasi 40 vastaajaa - eli huomattavasti harvempi. Siinä missä kirjevastaajat olivat tavallisimmin naisia, Internet-vastaajat olivat tavallisimmin miehiä. Internet-vastaajat olivat myös kirjevastaajia nuorempia - tyypillisimmin vuotiaita - ja selvästi kirjevastaajia koulutetumpia. Suurin osa heistä oli ansiotyössä, mutta 13 prosenttia opiskeli ja 3 prosenttia oli vanhempainvapaalla. Pääosa Internet-vastaajista eli kaksin avo- tai avioliitossa. 3.2 Vastaajien edustavuus Vastaajien edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla Pakkalan ja muun Vantaan vastaajien sukupuoli- ja ikäjakaumia ositteittain Pakkalan ja muun Vantaan väestön sukupuoli- ja ikäjakaumiin, jotka saatiin Vantaan väestötietojärjestelmästä. Vertailuun käytettiin Pearsonin χ 2 -testiä. 2 Kohtien 9 12 eos- eli "ei osaa sanoa" -vastaukset jätettiin testien ajaksi pois. 3 Testeihin sovellettu otoskoko väheni juuri oikealla tavalla.

11 4 Pakkalan vastaajat edustivat melko hyvin pakkalalaisia: sukupuolijakaumat sopivat yhteen ja, vaikka ikäjakaumat eivät sopineet kovin hyvin yhteen, poikkeamat eivät olleet järjestelmällisiä. Muun Vantaan vastaajat eivät sen sijaan edustaneet kovin hyvin muita vantaalaisia: naiset ja iäkkäät ikäluokat olivat selvästi yliedustettuja. Näiden ongelmien vuoksi päädyttiin laskemaan painokertoimet, joilla aliedustettujen vastaajaryhmien miesten ja nuorten vastausten painoa lisättiin ja yliedustettujen vastaajaryhmien naisten ja iäkkäiden vastausten painoa vähennettiin. Painoja voitiin hyödyntää myös koko aineistoa koskevissa testeissä, joissa Pakkala olisi muuten ollut yliedustettu suhteessa muuhun Vantaaseen. (Painojen käytöstä ks. myös luku 2.3.) Kyselytutkimusten yleinen vaikeus on se, että vastaamaan valikoituu vain niitä ihmisiä, jotka suhtautuvat tutkittavaan asiaan joko melko myönteisesti tai hyvin kielteisesti. On yleistä, että vastaajat tapaavat olla pääosaksi myönteisesti suhtautuvia. Välinpitämättömät eivät viitsi vastata. Tämä valikoituminen vääristää tuloksia. On luultavaa, että myös tämän kyselyn vastaajat ovat enemmän tai vähemmän valikoitunut osajoukko vantaalaisia. Painojen soveltaminen lievittää kuitenkin ongelmaa, ja tuloksia voidaan pitää melko luotettavina. 4 SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖ Tulokset esitetään kuvallisesti ja sanallisesti. Vastaajien tyypillisimmin valitsema vastaus on lihavoitu taulukoissa. Kunkin kuvan ja taulukon pääsisältö kiteytetään kuvan tai taulukon jälkeen. Samalla mainitaan, jos jokin taustatekijä vaikuttaa tuloksiin tilastollisesti merkitsevästi. Jokaisen luvun alussa on lyhyt, kursivoitu yhteenveto luvun päätuloksista. Selvityksen keskeiset tulokset esitetään kokonaisuudessaan päätelmissä (luvussa 6). 4.1 Internetin käyttö Vantaalaiset ovat tottuneita käyttämään Internetiä, ja hyvin suurella osalla on käytössä Internetliittymä yleensä joko kotona tai töissä. Suurin osa vantaalaisista käyttää Internetiä päivittäin. Vantaalaiset ovat tiheimmin yhteydessä Internetiin töistä ja seuraavaksi tiheimmin kotoa. Internetiä käytetään tyypillisesti sähköpostin lukemiseen ja kirjoittamiseen, tiedon hakemiseen tai verkkopankkiasioimiseen Internetin tunteminen Kuva 1. Miten hyvin tuntee Internetin? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei ole kuullut On kuullut, ei tunne Tuntee, ei ole käyttänyt Tuntee, on käyttänyt Vantaalaiset tuntevat Internetin hyvin: vain 13 prosenttia ei ole käyttänyt Internetiä. Espoolaiset tuntevat Internetin paremmin kuin vantaalaiset vain 6 prosenttia ei ole käyttänyt Internetiä, mutta kes-

12 5 kimääräiset suomalaiset huonommin jopa 28 prosenttia ei ole käyttänyt Internetiä (Roose ja Nivari, 3). Taustatekijöistä ainoastaan iällä ja koulutuksella on vaikutusta Internetin tuntemiseen: iäkkäät tuntevat Internetin huonommin kuin muut, koulutetut taas paremmin kuin muut Internetiin pääsy 83 prosentilla vantaalaisista on käytössä Internet-liittymä. Nuorilla on iäkkäitä useammin käytössä Internet-liittymä: yli 65-vuotialla on hyvin harvoin Internet-liittymä ja vuotiailla on hyvin usein Internet-liittymä. Samoin koulutetuilla on muita useammin käytössä Internet-liittymä. Kuva 2. Missä käytössä Internet-liittymä? % Kotona Töissä Koulussa tai oppilaitoksessa Muualla 62 prosentilla vantaalaisista on Internet-liittymä kotona, 53 prosentilla töissä, 11 prosentilla koulussa tai oppilaitoksessa ja 8 prosentilla muualla. Muista paikoista vastaajat mainitsivat useimmin kirjaston (10 vastaajaa) tai muun yhteispisteen (6 vastaajaa), tuttavat tai sukulaiset (15 vastaajaa) sekä kännykän tai kannettavan tietokoneen Internet-liittymän (8 vastaajaa). Miehillä on naisia useammin Internet-liittymä kotona. Yli 65-vuotiailla on muita harvemmin Internetliittymä kotona. Alle 25- ja yli 65-vuotiailla on muita harvemmin Internet-liittymä töissä. Nuorilla on muita useammin Internet-liittymä koulussa tai oppilaitoksessa taikka jossain muualla. Korkeasti koulutetuilla on useimmin Internet sekä töissä että kotona. Matalasti koulutetuilla on Internet harvoin työssä, mutta melko usein sen sijaan kotona. Osa kouluttamattomista on nuoria, alle 25- vuotiaita, jotka eivät arvattavasti ole töissä vaan koulussa tai opiskelemassa. 1 1 Matalasti koulutetut koostuvat paitsi niistä, jotka eivät tule koskaan kouluttautumaan kovin pitkälle, myös niistä, joiden koulutus on vielä kesken.

13 Internetin käyttötavat Kuva 3. Kuinka usein käyttää Internetiä? Päivittäin Useana päivänä viikossa Kerran viikossa 1-3 kertaa kuukaudessa Harvemmin Ei lainkaan Yli puolet vantaalaisista käyttää Internetiä päivittäin ja yli 70 prosenttia ainakin useita kertoja viikossa. 13 prosenttia vantaalaisista ei sen sijaan käytä Internetiä lainkaan. Miehet, nuoret ja koulutetut käyttävät Internetiä useammin kuin muut. Kuva 4. Mistä useimmin yhteydessä Internetiin? % Työpaikalta Kotoa Sukulaisen tai tuttavan luota Kirjastosta Opiskelupaikalta Muualta Vantaalaiset ottavat yhteyden Internetiin tavallisimmin töistä tai kotoa: 45 prosenttia niistä vantaalaisista, jotka käyttävät Internetiä, on useimmin yhteydessä Internetiin työpaikalta, 44 prosenttia kotoa, 5 prosenttia sukulaisen tai tuttavan luota, 4 prosenttia kirjastosta, prosentti koulusta tai oppilaitoksesta ja prosentti muualta. Muista paikoista vantaalaiset mainitsivat työvoimatoimiston, kioskin ja pankin (1 vastaaja kunkin). Alle 25- ja yli 65-vuotiaat ovat useimmin yhteydessä Internetiin kotoaan heillä on muita harvemmin Internet-liittymä töissä, muut ikäryhmät ovat useimmin yhteydessä Internetiin työpaikalta. Koulutetut käyttävät Internetiä useimmin töistä, kouluttamattomat sen sijaan kotoa.

14 7 Taulukko 1. Miten usein käyttää Internetiä seuraaviin toimintoihin? Usein Silloin Harvoin Ei lainkaan Lkm tällöin % % % % Sähköpostiin Tiedon hakuun Verkkopankkiasiointiin Musiikin hakuun Viranomaisasiointiin Tavaroiden ostamiseen Muihin tarkoituksiin Vantaalaiset käyttävät Internetiä ennen muuta sähköpostin lukemiseen ja kirjoittamiseen, tiedon hakemiseen ja laskujen maksamiseen: yli puolet vastaajista kertoi käyttävänsä Internetiä usein näihin tarkoituksiin. Suurin osa kertoi kuitenkin käyttävänsä Internetiä ainakin harvoin muihin kuin kysyttyihin tarkoituksiin tai viranomaisasiointiin taikka musiikin hakemiseen. Miehet käyttävät Internetiä sähköpostin lukemiseen ja kirjoittamiseen, musiikkitiedostojen hakemiseen ja muihin tarkoituksiin hieman naisia useammin. Ikä vaikuttaa siihen, miten usein Internetiä käytetään mihinkin: Iäkkäät käyttävät Internetiä muita harvemmin sähköpostin lukemiseen ja kirjoittamiseen, tiedon hakemiseen, viranomaisasiointiin ja verkkokauppa-asiointiin he käyttävät muutenkin Internetiä muita harvemmin. Nuoret käyttävät Internetiä muita useammin musiikin hakemiseen tai muihin tarkoituksiin mutta muita harvemmin verkkopankkiasiointiin ja viranomaisasiointiin. Korkeasti koulutetut käyttävät Internetiä muita useammin sähköpostin lukemiseen ja kirjoittamiseen, tiedon hakemiseen, verkkopankkiasiointiin ja viranomaisasiointiin. Matalasti koulutetut käyttävät Internetiä muita useammin musiikin hakuun. 4.2 Käsitykset sähköisistä palveluista Ne vantaalaiset, joilta puuttuu tietokone tai Internet-yhteys eivät odotetusti pääse käyttämään sähköisiä palveluita yhtä helposti kuin muut. Tämän ohella sähköisten palveluiden käytön suurimmat esteet olivat tunnistamis- ja tietosuojakysymykset, Internetin käytön turvattomuus sekä sähköisten palveluiden löytyminen. Sähköisten palveluiden suurimpina hyötypuolina pidettiin yleisesti sitä, että niiden käyttö säästää asiointiaikaa, joustavoittaa palvelutoimintaa sekä nopeuttaa asioiden käsittelyä. Parhaana tunnistusmenetelmänä vantaalaiset pitivät pankkitunnusten eli TUPAS-menetelmän käyttöä. Tärkeimpinä sähköisinä palveluina pidetään tapahtuma- ja palvelutietojen saamista sekä sähköisiä hakemuksia. Myös monia muita sähköisiä palveluita pidetään tärkeinä. Noin kolme neljästä vantaalaisesta kannattaa sitä, että Vantaa panostaisi voimavaroja terveyspalveluiden ajanvaraukseen, palvelumaksujen maksamiseen verkossa sekä sähköiseen laskutukseen Käytön esteet ja hyödyt Taulukko 2. Kuinka paljon seuraavat seikat estävät tai haittaavat sähköisten palveluiden käyttöä? Paljon Jonkin Vähän Ei Eos Lkm verran lainkaan % % % % % Henkilöllisyyden tunnistaminen Internetin käytön turvattomuus ja tietosuoja Internet-yhteyden puute Vaikeudet löytää sähköisiä palveluja Oma puutteellinen osaaminen Tietokoneen puute Sähköisten palvelujen vaikeakäyttöisyys Sähköisten palvelujen vähyys Kiinteän Internet-yhteyden käytön esteet

15 8 Ne, joilta puuttui tietokone tai Internet-yhteys, kertoivat sen odotetusti estävän tai haittaavan paljon sähköisten palveluiden käyttöä. Muiden kannalta suurimman esteet ja haitat olivat tunnistamiseen liittyvät ongelmat, Internetin turvattomuus ja tietosuojakysymykset sekä vaikeudet löytää sähköisiä palveluita. Naiset ilmoittivat miehiä useammin, että oma puutteellinen osaaminen tai Internetin turvattomuus ja tietosuoja vaikeuttavat Internetin käyttöä. Miehet mainitsivat naisia useammin vaikeuden käyttää kiinteitä liittymiä matkatyön takia haittaavan Internetin käyttöään. Iäkkäät vastasivat muita useammin, että tietokoneen puute, sähköisten palveluiden vaikeakäyttöisyys, oma puutteellinen osaaminen ja vaikeus löytää Internetistä sähköisiä palveluita esti tai vaikeutti sähköisten palveluiden käyttöä. Nuoret ilmoittivat muita harvemmin, että sähköisten palveluiden vaikeakäyttöisyys esti tai vaikeutti niiden käyttöä. Koulutetut mainitsivat muita harvemmin, että tietokoneen puute tai oma puutteellinen osaaminen estivät tai haittasivat sähköisten palveluiden käyttöä. Taulukko 3. Kuinka paljon sähköiset palvelut edistävät vastaajien mielestä seuraavia seikkoja? Parantaa Parantaa Ei Heikentää Heikentää Eos Lkm paljon vähän muutosta vähän paljon % % % % % % Asiointiajan säästyminen Palvelutoiminnan joustavuus Asioiden käsittelyn nopeus Asiakkaan kustannussäästöt Kaupungin kustannussäästöt Luotettavuus ja tietoturva Palvelujen vuorovaikutteisuus Vantaalaisilta kysyttiin, missä määrin he uskoivat sähköisten palveluiden edistävän sellaisia ominaisuuksia, joita on yleensä - niin tieteessä kuin mediassa - tavattu pitää sähköisten palveluiden käyttöönoton suurimpina etuina. Vastaajat ilmoittivat tyypillisesti, että sähköiset palvelut parantavan ainakin vähän jokaista kysyttyä ominaisuutta. Optimistisimmin suhtauduttiin asiointiajan säästön, palvelutoiminnan joustavuuden sekä asioiden käsittelyn nopeuden parantumiseen. Useimmat vastaajat uskoivat lisäksi siihen, että sähköisten palveluiden ansioista asiakkaalle tulee ainakin jonkin verran kustannussäästöjä. Melko moni jätti ottamatta kantaa siihen, tuleeko kaupungille lisää kustannussäästöjä. Vastaajien mielipiteet luotettavuuden ja tietoturvan sekä palveluiden vuorovaikutteisuuden paranemisesta eivät olleet kovin selviä: moni uskoi paranemiseen, mutta melko moni uskoi myös huononemiseen. Iäkkäät olivat muita pessimistisempiä asioiden käsittelyn nopeutumisen ja asiointiajan säästymisen suhteen Tunnistusmenetelmät Kuva 5. Mikä tunnistusmenetelmä paras? % Poliisin myöntämä HSThenkilökortti Pankkien TUPASmenetelmä Jokin muu Ei osaa sanoa

16 9 Suurin osa vantaalaisista kannatti verkkopankkitunnuksiin eli pankkien TUPAS-menetelmään perustuvaa sähköistä henkilön tunnistusta; muut menetelmät saavuttivat selvästi vähemmän kannatusta. 56 prosenttia vantaalaisista piti pankkitunnuksia (TUPASia) parhaana tunnistusmenetelmänä. 11 prosenttia piti poliisin myöntämää HST-korttia parhaana tunnistusmenetelmänä. 3 prosenttia piti jotain muuta parhaana tunnistusmenetelmänä. Lisäksi muutama kannatti salasanaa (2 vastaajaa), sormenjälkeä tai Kela-korttia, ja muutama TUPASia yhteiskäytössä jonkin rinnakkaisen tunnistusmenetelmän kanssa. Melko moni ei vielä osannut kertoa, mitä tunnistusmenetelmää pitää parhaana Kunnallisten Internet-palveluiden tärkeys ja rahallinen panostus niihin Taulukko 4. Kuinka tärkeitä seuraavat sähköiset palvelut kuntalaiselle? Erittäin Melko Siltä Melko Täysin Eos Lkm tärkeä tärkeä väliltä yhden- yhdentekevä tekevä % % % % % % Tapahtuma- ja palvelutiedot Sähköiset hakemukset Terveyspalvelujen ajanvaraus Laboratoriokokeiden vastaukset Sähköinen lasku Palvelumaksujen maksaminen Sähköiset kirjastopalvelut Palaute viranomaisille Asian käsittelyn seuraaminen Äänestäminen vaaleissa Kuntalaisaloitteiden tekeminen Kaavoitukseen osallistuminen Kyselyihin vastaaminen Kaupungin tilojen varaaminen Kaupankäynti verkossa Kun vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeinä he pitivät tiettyjä sähköisiä palveluita kuntalaisen kannalta, vain harva merkitsi minkään kysytyn kohdan olevan yhdentekevä. Tärkeimpinä sähköisinä palveluina pidettiin tapahtuma- ja palvelutietojen saamista sekä sähköisiä hakemuksia: ainakin 75 prosenttia piti näitä tärkeinä. Pääosa piti myös terveyspalveluiden ajanvarausta, laboratoriokokeiden vastauspalvelua, sähköistä laskua, palvelumaksujen maksamista, sähköisiä kirjastopalveluita, palautetta viranomaiselle sekä asian käsittelyn seuraamista tärkeinä. Toisaalta 21 prosenttia vantaalaisista oli sitä mieltä, että kaupankäynti verkossa on täysin yhdentekevää kuntalaiselle. 12 prosenttia piti tutkimuksiin ja kyselyihin osallistumista täysin yhdentekevänä. 11 prosenttia piti kaupungin tilojen varaamista täysin yhdentekevänä. Samoin 10 prosenttia piti äänestämistä kansanäänestyksissä ja vaaleissa täysin yhdentekevänä sähköisenä asiointipalveluna kuntalaisen kannalta. Naiset pitivät sähköisiä kirjastopalveluita, palautteen antamista viranomaiselle ja tutkimuksiin ja kyselyihin vastaamista tärkeämpinä kuin miehet. Iäkkäiden vastaukset poikkesivat muista kaikissa muissa kohdissa paitsi tutkimuksiin ja kyselyihin vastaamisessa: he pitivät kaikkia muita kohtia yhdentekevämpinä kuin muut vantaalaiset. Koulutetut pitivät sähköistä hakemusta ja palvelumaksujen maksamista muita tärkeämpinä.

17 10 Taulukko 5. Kuinka Vantaan kaupungin pitäisi panostaa sähköisten palveluiden kehittämiseen? Paljon Jonkin Vähän Ei Eos Lkm verran lainkaan % % % % % Terveyspalvelujen ajanvaraus Palvelumaksut Sähköinen lasku Asumisilmoitukset Käsittelyn seuraaminen Kurssi- ja tapahtumailmoittautuminen Itsehoito-ohjeet Laboratoriotulospalvelu Avustushakemukset Äänestykset Rakentamishakemukset Päätöksestä tiedottaminen Koulunkäyntihakemukset Vanhustenhoidon hakemukset Kaavoitus- ja rakentamisvaikuttaminen Tilavaraukset Noin 75 prosenttia vantaalaisista kannatti sitä, että Vantaa panostaisi voimavaroja terveyspalveluiden ajanvaraukseen, palvelumaksujen verkkomaksamiseen sekä sähköiseen laskuun. Yli puolet vantaalaisista oli valmis kannattamaan sitä, että Vantaa suuntaisi ainakin hieman voimavaroja jokaiseen kysyttyyn verkkopalveluun. Toisaalta 16 prosenttia vantaalaisista ei olisi sijoittanut lainkaan Vantaan kaupungin voimavaroja äänestämiseen kansanäänestyksissä sekä vaaleissa ja 11 prosenttia ei olisi sijoittanut lainkaan voimavaroja itsehoito-ohjeiden antamiseen Internetissä. Naiset olivat miehiä valmiimpia suuntaamaan kaupungin resursseja kursseille ja tapahtumiin ilmoittautumisen kehittämiseen. Miehet taas olivat naisia valmiimpia sijoittamaan kaupungin resursseja kaavoitukseen ja rakentamiseen vaikuttamiseen. Iäkkäät olivat muita vastahakoisempia panostamaan kaupungin resursseja terveyspalveluiden ajanvaraukseen, kursseille ja tapahtumiin ilmoittautumiseen, päätöksen antamiseen sähköisen tunnisteen käyttäjille, palvelumaksujen maksamiseen sekä sähköiseen laskuun. 4.3 Vantaan sivujen käyttö Noin kaksi kolmesta vantaalaisesta Internet-käyttäjistä on käynyt viimeisen vuoden aikana Vantaan sivuilla. Tyypillisin Vantaan sivuilla kävijä on vuotias, koulutettu nainen. Tavallisin syy Vantaa sivuilla käymiseen oli tietojen hakeminen joko Vantaan palveluista, erilaisista tapahtumista Vantaalla tai Vantaan kaupungista yleisesti. Suosituimmat sähköiset palvelut olivat kirjastopalvelut, paperisten hakemusten tulostaminen ja lähettäminen sekä kaupungin työpaikkahaku. Kuva 6. Onko käynyt Vantaan kaupungin Internet-sivuilla viimeisen vuoden aikana? % Ei ole käynyt On käynyt, kerran tai pari On käynyt, noin kerran kuukaudessa On käynyt, viikoittain tai useammin

18 11 Noin kaksi kolmesta internetiä käyttävästä vantaalaisesta oli käynyt vähintään kerran Vantaan kaupungin Internet-sivuilla viimeisen vuoden aikana. 41 prosenttia oli käynyt kerran tai pari, 16 prosenttia on käynyt noin kerran kuukaudessa ja 7 prosenttia on käynyt viikoittain Vantaan kaupungin Internetsivuilla. 37 prosenttia niistä vantaalaisista, jotka käyttävät Internetiä, ei ollut käynyt kertaakaan Vantaan Internet-sivuilla viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Naiset olivat käyneet Vantaan sivuilla miehiä useammin vuotiaat olivat käyneet Vantaan sivuilla muita useammin, 65-vuotiaat harvimmin. Samaten koulutetut olivat käyneet Vantaan sivuilla muita useammin. Taulukko 6. Kaksi tärkeintä syytä Vantaan sivuilla käymiseen. % Perustiedot kaupungin palveluista 37 Tapahtumatietojen haku 35 Yleisten tietojen haku Vantaasta 22 Sähköiset asiointipalvelut 18 Tiedotteiden ja uutisten lukeminen 17 Internet-karttapalvelun käyttö 17 kaavoitus- ja rakennustiedot 16 Keskustelupalstat 2 Palaute kaupungin toiminnasta 2 Päätökset ja pöytäkirjat 1 Jokin muu syy 18 Lkm 252 Vantaa kaupungin Internet-sivuilla käyneiltä kysyttiin, mitkä kaksi olivat tärkeimmät syyt Vantaan sivuilla käymiseen. Tavallisimmin kaksi tärkeintä syytä liittyi tietojen hakemiseen joko Vantaan palveluista, erilaisista tapahtumista Vantaalla tai Vantaan kaupungista yleisesti. Ainakin joka kymmenes vantaalainen internetkäyttäjä oli lisäksi valinnut tärkeimmiksi syiksi joko sähköiset asiointipalvelut, uutisten ja tiedotteiden lukemisen, karttapalvelun tai tietojen saamisen ajankohtaisista kaavoitus- ja rakennushankkeista. Miehet merkitsivät naisia useammin kahdeksi tärkeimmäksi syyksi yleisten tietojen hakemisen Vantaasta kaupunkina, tietojen saamisen ajankohtaisista kaavoitus- ja rakennushankkeista sekä perustietojen saamisen kaupungin palveluista. Naiset mainitsivat miehiä useammin tiedotteiden ja uutisten lukemisen. Nuoret ilmoittivat muita harvemmin yleisten tietojen saamisen Vantaasta kaupunkina sekä perustietojen saamisen kaupungin palveluista. Sen sijaan nuoret merkitsivät muita useammin karttapalvelun käytön kahdeksi tärkeimmäksi syyksi. Iäkkäät mainitsivat harvimmin sähköisten asiointipalveluiden käytön. Alle 25- ja vuotiaat merkitsivät useimmin keskustelupalstojen käytön. Koulutetut ilmoittivat muita useammin tietojen saamisen kaavoitus- ja rakennushankkeista ja perustietojen hakemisen kaupungin palveluista. Kouluttamattomat sisällyttivät muita useammin karttapalvelun käyttämisen kahteen tärkeimpään syyhyn. Suurin osa muista syistä, joiden vuoksi vastaajat olivat käyneet Vantaan kaupungin Internet-sivuilla, liittyi avoimien työpaikkojen etsimiseen (15 vastaajaa). Melko moni myös mainitsi hakeneensa tietoa jostain tietystä palvelusta, kuten koulutuksesta, pelastuslaitoksesta, päivähoidosta, liikunnasta tai kirjastosta (15 vastaajaa). Loput muista syistä liittyi työtehtävien hoitamiseen, ilmoitusten tai hakemusten jättämiseen, aikataulujen ja yhteystietojen tarkistamiseen tai Internetissä surffailemiseen (muutama vastaus kuhunkin). Taulukko 7. Mitä seuraavia sähköisiä palveluita käyttänyt? % Kirjaston Internet-palvelut 41 Lähettänyt hakemuksen kirjeitse 26 Hakenut kaupungin työpaikkaa 12 Ottanut yhteyttä kaupungin viranomaisiin 4 Tehnyt aloitteen viranomaiselle 3 Lähettänyt hakemuksen sähköpostitse (HST) 1 Lähettänyt hakemuksen sähköpostitse (TUPAS) 1 Käyttänyt jotain muuta 3 Lkm 247

19 12 Vantaan kaupungin Internet-sivujen suosituimmat sähköiset palvelut olivat: kirjaston Internet-palvelut, paperisten hakemusten tulostaminen ja lähettäminen kirjeitse sekä kaupungin työpaikan hakeminen. 3 prosenttia ilmoitti käyttäneensä jotain muuta kuin tiedusteltuja sähköisiä asiointipalveluita. Muutama vastaaja mainitsi käyttäneensä asumiseen liittyviä sähköisiä asiointipalveluita (3 vastaajaa) tai jättäneensä muun hakemuksen tai ilmoituksen. Miehet merkitsivät naisia useammin, että eivät olleet käyttäneet mitään Vantaan sähköisistä palveluista. He kuitenkin ilmoittivat naisia useammin ottaneensa yhteyttä kaupungin viranomaisiin Vantaan kotisivuilla olevan palautelaatikon avulla. Naiset mainitsivat miehiä useammin, että olivat käyttäneet kirjaston Internet-palveluita. Nuoret kertoivat muita useammin hakeneensa kaupungin työpaikkaa. Koulutetut mainitsivat muita useammin hakemuksen tulostamisen ja sen lähettämisen kirjeitse, kouluttamattomat ilmoittivat muita useammin kaupungin työpaikan hakemisen. 4.4 Vantaan Energian Wivanet-palvelun käyttö Vajaa puolet vantaalaisista on kuullut Wivanet-palvelusta ja reilu viidennes on valmis harkitsemaan Internet-palveluiden hankkimista Vantaan Energialta. Kaikkein kiinnostuneimpia ovat vuotiaat, koulutetut miehet. Kuva 7. Onko kuullut Vantaan Energian Wivanet-palvelusta? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ehkä Ei Kuva 8. Voisiko harkita hankkivansa Internet-palvelut Vantaan Energialta? % On jo asiakkaana Kyllä Ehkä Ei

20 13 46 prosenttia vantaalaisista oli kuullut Wivanet-palvelusta, 15 prosenttia ei ollut varma, oliko kuullut. Prosentti vantaalaisista hankkii jo Internet-palvelunsa Vantaan Energialta. 22 prosenttia voisi harkita Vantaan Energian Internet-palveluita ja 53 prosenttia voisi ehkä harkita. Miehet, vuotiaat ja koulutetut tunsivat Wivanet-palvelun muita paremmin ja olivat myös valmiimpia harkitsemaan Internet-palveluiden hankkimista Vantaan Energialta. 4.5 Muu palaute Muu palaute on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä 2. Palaute sisältää niin myönteisiä kuin kielteisiä kommentteja sähköisistä palveluista. Huomattava osa palautteesta koskee Internetin käyttöedellytyksiä kalliita laitteita ja kurssien tarvetta. Melko moni myös muistuttaa väliinputoajaryhmistä: vähävaraisista, vammaisista ja vanhuksista. Yleisten kiitosten ja moitteiden lisäksi vastaajat esittävät melko paljon konkreettisia parannusehdotuksia: Moni vastaaja vaatii Vantaan kaupungin Internetsivuilta lisää selkeyttä ja löydettävyyttä. Lisäksi toivotaan, että Vantaan sivut käsittelisivät yksityiskohtaisemmin ja kattavammin peruspalveluita. Muutama huomauttaa, että tiedotusta Vantaan tarjoamista Internet-palveluista voisi lisätä. 5 ALUE-EROJEN TARKASTELU Alue-erojen tarkastelemiseksi vertailtiin Pakkalan ja muun Vantaan asukkaiden suhtautumista Internet-palveluihin. Pakkala valittiin vertailualueeksi, koska se on vastarakennettu muuttovoittoalue, jossa asuu runsaasti nuorehkoja ja koulutettuja ihmisiä. Alun perin arveltiin, että pakkalalaiset saattaisivat olla muita vantaalaisia kiinnostuneempia sähköisten palveluiden käytöstä. Arvaus osui ainakin osin oikeaan. 5 Pakkalalaiset tuntevat Internetin paremmin kuin muut vantaalaiset. Heillä on muita useammin Internet-liittymä ja yhteys Internetiin kotoa. Pakkalalaiset myös käyttävät Internetiä tiheämmin kuin muut vantaalaiset. Pakkalalaiset käyttävät Internetiä muita vantaalaisia useammin sähköpostin lukemiseen ja kirjoittamiseen, verkkopankkiasiointiin, tavaroiden ostamiseen verkkokaupasta ja muihin tarkoituksiin. Pakkalalaiset olivat käyneet muita vantaalaisia useammin Vantaan kaupungin Internet-sivuilla. He ilmoittivat muita vantaalaisia harvemmin kahdeksi tärkeimmäksi syyksi käydä Vantaan sivuilla tietojen hakemisen tapahtumista ja palveluista ja muita vantaalaisia useammin perustietojen hakemisen Vantaan palveluista. Pakkalalaiset pitivät muita vantaalaisia tärkeämpinä tietojen hakemista tapahtumista ja palveluista, sähköisiä kirjastopalveluita, kaupungin tilojen varaamista sekä kaupankäyntiä verkossa. Muut vantaalaiset olivat pakkalalaisia halukkaampia myöntymään siihen, että Vantaa sijoittaisi resursseja vanhushoidon hakemuksiin ja palvelumaksujen sähköiseen maksamiseen. Pakkalalaiset mainitsivat muita vantaalaisia useammin, että sähköisten palveluiden vähyys estää tai vaikeuttaa niiden käyttöä. He myös uskoivat muita vakaammin, että sähköiset palvelut säästävät asiointiaikaa. 6 PÄÄTELMÄT Vantaalaiset ovat tottuneita käyttämään Internetiä, ja hyvin suurella osalla on käytössä Internetliittymä - yleensä joko kotona tai töissä. Suurin osa vantaalaisista käyttää Internetiä päivittäin. Vantaalaiset ovat tiheimmin yhteydessä Internetiin töistä ja seuraavaksi tiheimmin kotoa. Internetiä käytetään 5 Silti on hyvä muistaa, että nimenomaan pakkalalaisten ja muiden vantaalaisten erilaiset ikä- ja koulutusjakaumat aiheuttavat alue-eroja, eivät alueet alueina.

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Mikäli haluatte vastata kyselyyn netin kautta, kyselylomake löytyy osoitteesta: VAMMAISTEN KULJETUSPALVELUKYSELY

Mikäli haluatte vastata kyselyyn netin kautta, kyselylomake löytyy osoitteesta: VAMMAISTEN KULJETUSPALVELUKYSELY ASIAKASPALAUTEKYSELY VAMMAISTEN KULJETUSPALVELUISTA Hyvä taksin tai invataksin käyttäjä, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan ja Hattulan kunnat sekä Kanta-Hämeen Aluetaksi selvittävät asiakkaiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita

Lisätiedot

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kysely Kaikukortin haltijoille

Kysely Kaikukortin haltijoille 1 Kysely Kaikukortin haltijoille Hyvä Kaikukortin haltija! Kaikukortti-toimintaa on kokeiltu Lappeenrannassa nyt 1.6.2017 lähtien. Tämän kyselyn tavoitteena on saada tietoa siitä, miten käyttökelpoisena

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ 2008 Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Suomen Yrittäjät tiedusteli jäseniltään sähköisen laskun käyttöä ja näkymiä suomalaisissa

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

WHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO. Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers).

WHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO. Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers). WHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers). Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Raportti. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00

Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Raportti. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Raportti Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa Kaksi kolmesta ( %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai melko varmasti maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ulottuvuus 1 Ulottuvuus 2 Ulottuvuus 3 Ulottuvuus 4 Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen (6-Q3) + (6-Q4) + Q10 +

Lisätiedot

Liite 3 Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palveluseteliä koskeva kysely palveluseteliasukkaille ja palveluntuottajille

Liite 3 Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palveluseteliä koskeva kysely palveluseteliasukkaille ja palveluntuottajille 1 (8) Liite 3 Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palveluseteliä koskeva kysely palveluseteliasukkaille ja palveluntuottajille 2 Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kysely Varsinais-Suomen maakunnan verkkopalveluista. Jessica Ålgars-Åkerholm

Kysely Varsinais-Suomen maakunnan verkkopalveluista. Jessica Ålgars-Åkerholm Kysely Varsinais-Suomen maakunnan verkkopalveluista Jessica Ålgars-Åkerholm 9.8.2018 Toteutettiin Webropolilla. Suomeksi ja ruotsiksi, erillinen sote-aiheinen kysely Kysely oli avoinna 31.5. 4.7.2018.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kurikka-lehden lukemiseen liittyviä asioita ja asemaa paikallisena tietolähteenä. Haastattelut tehtiin puhelimitse

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä 1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011 Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Syyskuu 2011 Tutkimuksen toteutus Vertaa.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Vertaa.fi-sivuston 29. elokuuta 3. syyskuuta 2011 välisenä

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

ADATO ENERGIA KAUKOLÄMPÖ Tuhat Suomalaista / Toukokuu Adato Energia - Tuhat suomalaista 5/2019

ADATO ENERGIA KAUKOLÄMPÖ Tuhat Suomalaista / Toukokuu Adato Energia - Tuhat suomalaista 5/2019 ADATO ENERGIA KAUKOLÄMPÖ Tuhat Suomalaista / Toukokuu 0 Tutkimuksen toteutus IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

toy taloustutkimus oy etampere / INFOCITY -TUTKIMUS Marraskuu 2000 Tampereen kaupunki

toy taloustutkimus oy etampere / INFOCITY -TUTKIMUS Marraskuu 2000 Tampereen kaupunki toy taloustutkimus oy etampere / INFOCITY -TUTKIMUS Marraskuu 2000 Tampereen kaupunki Jaakko Sipola 12.12.2000 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Ikäihmiset ja sähköinen asiointi Miten saadaan kaikki mukaan?

Ikäihmiset ja sähköinen asiointi Miten saadaan kaikki mukaan? Ikäihmiset ja sähköinen asiointi Miten saadaan kaikki mukaan? Liitetaulukot selvitykseen 23.5.2017 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskus selvitti, miten ikäihmiset asioivat internetissä,

Lisätiedot

Näin Suomi kommunikoi

Näin Suomi kommunikoi Näin Suomi kommunikoi Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen suunnittelusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior Konsultointi Oy. Tutkimuksen toimeksiantaja on Elisa Oyj. Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot