PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA"

Transkriptio

1

2

3 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Finland Oy Pori 2004

4 Kansikuva: Iso kuva: Porin kävelykatu ( Pikkukuvat ylhäältä alas: Porin porttaaliakselin rautatiealikulku ( rullaluistelijoita ja - lautailijoita Porissa (Sanna Välimäki), pyöräpysäköintitarve Harjavallassa (Sanna Välimäki), koulumatkalaisia heijastinliiveissään Luvialla (Eija Riihimäki) Julkaisua saatavana: SATAKUNTALIITTO Pohjoisranta 11 PL PORI Puhelinvaihde (02) Fax. (02)

5 TIIVISTELMÄ Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kuuluvan Kevyt liikenne selvityksen lähtökohtana ovat olleet POLIS-työssä kevyelle liikenteelle asetetut tavoitteet, joita on tarkennettu selvityksen aikana. Selvityksen tarkoituksena on ollut määritellä Karhukuntien kevyen liikenteen tavoiteverkko sekä laatia toimenpideohjelma pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi. Kevyen liikenteen edistämistoimenpiteet on priorisoitu tarvekartoituksen perusteella, ja lähtökohtana on ollut löytää konkreettisia, kustannustehokkaita, nopeasti ja edullisesti toteutettavia kehittämistoimenpiteitä. Toimenpide-ehdotus sisältää sekä fyysisiä toimenpiteitä että toimintatapoja, jotka edistävät kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta ja esteettömyyttä. Selvityksessä esitetään myös ne keskeiset painopistealueet, joihin kunnat ja Tiehallinto sitoutuvat aiesopimuksella. Suunnittelualueeseen kuuluvat vuoden 2003 seutukuntajaon mukaiset Karhukunnat eli Harjavallan, Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Kullaan, Luvian, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun kunnat. Kevyen liikenteen tarpeet ovat hyvin moninaiset käyttäjäryhmästä riippuen. Koulumatkoilla tärkeintä on yhteyksien turvallisuus, työmatkoilla painottuvat sujuvuus ja turvallisuus, liikkumisesteisille kynnyskysymyksiä ovat tasoerot ja aktiivipyöräilijä kaipaa väylien hyvää talvihoitoa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman kevyttä liikennettä koskevat tavoitteet ovat työn aikana täsmentyneet seuraaviksi: Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan erityisesti koulu- ja työmatkoilla. Kevyen liikenteen verkkoa kehitetään ja ylläpidetään Porin ja muiden karhukuntien (kuntakeskusten) välillä. Kevyen liikenteen väylien merkitystä liikuntapaikkoina terveyden edistämisessä korostetaan. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon korkea taso turvataan. Yleisesti ottaen Porin seudulla on erittäin hyvät olosuhteet kävelyyn ja pyöräilyyn. Kevytväyliä on paljon ja ne ovat pääosin hyvässä kunnossa. Maasto on tasaista ja esimerkiksi pyöräretkeilyyn löytyy Porin seudulta paljon hienoja reittejä hiljaisia tieyhteyksiä hyödyntäen. Porissa on jo pitkään tehty määrätietoista työtä sekä Porin kaupunkikeskustan kehittämiseksi että liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on määritelty seudullinen, kuntakeskukset yhdistävä kevyen liikenteen tavoiteverkko. Esitetyt toimenpiteet liittyvät kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon, matkaketjuihin, kävelyn ja pyöräilyn markkinointiin, esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Esitetyt uudet kevytväylät, alikulut, liittymäjärjestelyt ja muut liikennejärjestelyt parantavat kaikki osaltaan kevyen liikenteen turvallisuutta sekä täydentävät seudullista verkkoa. Merkittävinä hankkeina esitetään mm. rakennettavaksi kevyen liikenteen väylät valtatien 23 yhteyteen Noormarkkuun, valtatien 8 yhteyteen Porista Niittymaalle sekä Reposaaren maantien yhteyteen. Laaturaitistoiksi esitetään Porin porttaaliakselia, kevyen liikenteen yhteyttä Porin keskustasta Yyteriin sekä Kokemäenjoen rantareitistöä Porista Harjavaltaan.

6

7 ESIPUHE Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään laajana yhteistyöhankkeena, jonka osapuolia ovat Satakuntaliitto, Tiehallinto, Länsi-Suomen lääninhallitus sekä Harjavallan, Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Kullaan, Luvian, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun kunnat. Suunnittelutyötä vetää Porin kaupunki ja projektisihteerinä toimii Ramboll Finland Oy (ent. SCC Viatek Oy). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kuuluu viisi osaselvitystä, jotka ovat: - Liikenneturvallisuus - Joukkoliikenne - Pääliikenneverkko - Elinkeinoelämän kuljetukset - Kevyt liikenne Kevyt liikenne -osaselvityksen tekemistä on ohjannut Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (POLIS) projektiryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: - Markku Setälä, pj Porin kaupunki - Jukka Moilanen Satakuntaliitto - Toivo Javanainen Tiehallinto, Turun tiepiiri - Hanna Kari Tiehallinto, Turun tiepiiri - Pertti Postinen Länsi-Suomen lääninhallitus - Juhani Ramberg Harjavallan kaupunki - Jukka Kotiniemi Ulvilan kaupunki - Mikko Polvenlahti Kullaan kunta - Kari Ojalahti Luvian kunta - Seppo Vaahtio Nakkilan kunta - Markku Mäkitalo Noormarkun kunta - Mika Hatanpää Pomarkun kunta - Sanna Välimäki, siht. Ramboll Finland Oy Projektiryhmä on kokoontunut työn aikana 3 kertaa. Lisäksi työtä on valvonut pienempi POLIS-työryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Porin kaupunki, Satakuntaliitto, Tiehallinto ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Karhukuntien näkemyksiä kävely- ja pyöräily-ympäristön kehittämisestä on tiedusteltu sähköpostikyselyllä kesällä Lisäksi työn aikana järjestettiin keskustelutilaisuus, johon koottiin ns. käyttäjätiimi eri kevytliikennemuotojen aktiiviharrastajista. Kevyt liikenne selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy:n Porin yksikkö, jossa työstä ovat vastanneet DI Sanna Välimäki ja DI Eija Riihimäki. Kevyt liikenne -selvityksen ja Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden yhteensovittamisesta on huolehtinut DI Christel Kautiala Tampereen yksiköstä. Asiantuntijana työssä on avustanut DI Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä. Pori, joulukuu 2004

8

9 7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Taustaa Tavoitteet Suunnittelualue 10 2 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Kävely ja pyöräily liikennemuotona Kävely ja pyöräily Suomessa Kävelyn ja pyöräilyn merkitys Porin seudulla Turvallisuus ja esteettömyys Yleistä Kevyen liikenteen turvallisuus ja esteettömyys Porin seudulla Kevyen liikenteen onnettomuudet Kevyeen liikenteeseen liittyvä liikenneturvallisuustyö Esteettömyys Kävelyä ja pyöräilyä tukeva asuinympäristö Yleistä Toimintojen saavutettavuus Porin seudulla Yhdyskuntarakenne Matkaketjut Porin seudulla Pyöräpysäköinti ja muut kevyen liikenteen järjestelyt tärkeimpien pysäkkien yhteydessä Kevyen liikenteen verkosto Yleistä Kevyen liikenteen verkosto Porin seudulla Kevyen liikenteen käyttöä edistävä toiminta Kevyt liikenne ja terveyden edistäminen Väylien ja jalkakäytävien hoito ja ylläpito Asenteisiin vaikuttaminen Toiminta Porin seudulla Liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen Kävely ja pyöräily liikuntamuotona Porin seudulla Hoito ja kunnossapito Yhteenveto kehittämistarpeista 36 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Yleistä Kevyen liikenteen tavoiteverkko Seudullinen tavoiteverkko Laaturaitistot Taajamakeskustat 40

10 8 3.3 Kunnossapito Toimivat matkaketjut Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja markkinointi Esteettömyys Turvallisuus Yhteenveto kehittämissuunnitelmasta 43 4 VAIKUTUKSET 46 5 SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA AIESOPIMUS Seudullinen organisointi Toteuttamisohjelma, rahoitus ja aikataulu Ehdotus aiesopimuksen painopistealueiksi Seuranta ja jatkotoimenpiteet 49 LÄHTEET 50

11 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (POLIS) on liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma, joka tukee maakunnan kehittämistavoitteita. Suunnittelussa käsitellään sekä henkilö- että tavaraliikennettä ja kaikkia liikennemuotoja. Suunnitelmalla haetaan erityisesti eri toimijoiden yhteisiä kehittämisperiaatteita ja -hankkeita. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma käynnistyi asukkaiden ja sidosryhmien odotusten selvittämisellä. Suunnittelua jatkettiin ohjelmointityöllä, jolloin analysoitiin seudun nykyisen liikennejärjestelmän tilaa ja määriteltiin kehittämisen painopistealueet. Porin seudun liikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet on johdettu valtakunnallisista ja maakunnallisista tavoitteista. Lisäksi tavoitteiden asettelussa on otettu huomioon seudullisten suunnitelmien ja kuntien yleiskaavojen tavoitteet sekä ohjelmointityön aikana asetetut tavoitteet. Tavoitteet tarkentuivat suunnittelun edetessä. Osaselvityksistä valmistui ensimmäisenä Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelma. Osaselvityksiä on lisäksi joukkoliikenteen, pääliikenneverkon, elinkeinoelämän kuljetusten sekä kevyen liikenteen teemoista. Kukin selvitys liittyy kiinteästi muihin osaselvityksiin. Kevyt liikenne selvityksen lähtökohtana ovat olleet valtakunnalliset sekä POLIS-työssä kevyelle liikenteelle asetetut tavoitteet, joita on tarkennettu selvityksen aikana. Selvityksen tarkoituksena on ollut määritellä Karhukuntien kevyen liikenteen tavoiteverkko sekä laatia toimenpideohjelma verkon toteuttamiseksi ja pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi myös muualla kuin pääverkolla. 1.2 Tavoitteet Kävely ja pyöräily ovat asukkaiden perusliikkumismuotoja, jotka tulee ottaa ensisijaisesti huomioon kaikissa seudun liikenne- ja maankäyttöratkaisuissa. Liikenneratkaisujen tulee viestittää asukkaille, että kävely ja pyöräily ovat toimivia, miellyttäviä ja yhteiskunnan arvostamia liikennemuotoja. Jalankulkijan ja pyöräilijän ehdoilla rakennetussa liikenneympäristössä myös onnettomuusriski on pienempi niin kevyen kuin autoliikenteenkin osalta. Kevyen liikenteen tarpeet ovat hyvin moninaiset käyttäjäryhmästä riippuen. Koulumatkoilla tärkeintä on yhteyksien turvallisuus, työmatkoilla painottuvat sujuvuus ja turvallisuus, liikkumisesteisille kynnyskysymyksiä ovat tasoerot ja aktiivipyöräilijä kaipaa väylien hyvää talvihoitoa. Seuraavaan taulukkoon on koottu tärkeimpiä esteitä ja motiiveja liikkua jalan tai pyörällä. Kävelyä ja pyöräilyä voidaan edistää vähentämällä esteitä ja vahvistamalla motiiveja. Keinovalikoima siihen on suuri ympäristön muokkaamisesta ihmisten arvoihin vaikuttamiseen, infrastruktuurin rakentamisesta ja hoidosta tiedotukseen ja liikennekasvatukseen.

12 10 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA JOHDANTO Mahdollisuuksia ja haasteita lisätä kävelyä ja pyöräilyä: Motiiveja nopeus ja joustavuus liikunta, terveellisyys virkistys, rentoutuminen edullisuus ympäristöystävällisyys imago vahvistetaan Esteitä matkan pituus ja raskaus väylästön puutteet säätila ja keli ympäristön esteet epämiellyttävä ympäristö turvattomuuden tunne tavaroiden kuljetustarve pysäköinnin puutteet pukeutumis-/ peseytymistilan puute tiedon puute (välineistä ym.) tavat ja tottumukset vähennetään Kevyen liikenteen edistämistavoitteet Porin seudulla POLIS-työssä on kevyelle liikenteelle asetettu seuraavat tavoitteet: Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan erityisesti koulu- ja työmatkoilla. Kevyen liikenteen verkkoa kehitetään ja ylläpidetään Porin ja muiden karhukuntien (kuntakeskusten) välillä. Kevyen liikenteen väylien merkitystä liikuntapaikkoina terveyden edistämisessä korostetaan. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon korkea taso turvataan. Kevyt liikenne- selvityksessä tavoitteita on tarkasteltu ottaen huomioon seuraavat tarkastelunäkökulmat: kevyen liikenteen määrän ja kulkutapaosuuden kasvu -> puhtaampi ympäristö, parempi terveys, liikenteen yleinen sujuvuus turvallisuus (erityisesti koulumatkat) saavutettavuus (keskeisten palvelujen saavuttamisen mahdollisuus myös autottomille), liikkumisympäristön esteettömyys elinympäristön viihtyisyys ja houkuttelevuus (=miellyttävä jalankulku- ja pyöräily-ympäristö, turvalliset kevyen liikenteen olosuhteet) -> seudun houkuttelevuus asukkaiden näkökulmasta, keskustojen houkuttelevuus liike-elämän kannalta, kuntien yleinen imago taloudellisuus -> kävely ja pyöräily halpoja kulkutapoja käyttäjälle, infrakustannukset pienet autoon verrattuna, terveyshyöty erittäin suuri myös kuntien talouden näkökulmasta 1.3 Suunnittelualue Tässä selvityksessä Porin seudulla ja Karhukunnilla tarkoitetaan vuoden 2003 kuntajaon mukaisia Karhukuntia, joita ovat Harjavalta, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Porin seutu sijaitsee Suomen länsirannikolla Satakunnan maakunnassa, jossa maaston tasaisuus luo hyvät puitteet kevyelle liikenteelle.

13 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 11 JOHDANTO Vuonna 2003 Porin seudulla oli asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asukasmäärä tulee hienoisesti laskemaan ollen vuonna 2020 noin asukasta. Työikäisiä väestöstä on noin 60 %: Taulukko 1.1 Väestörakenne Porin seudulla 2003 sekä ennuste vuosille 2010 ja (Lähde: Tilastokeskus) e 2020e <18 v v. >64 v. Yht. Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila Yht % 80 % 60 % >64 v v. <18 v. 40 % 20 % 0 % Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila Kuva 1.1 Väestön jakautuminen eri ikäluokkiin Porin seudun kunnissa v (Lähde: Tilastokeskus)

14 12 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA 2 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA 2.1 Kävely ja pyöräily liikennemuotona Kävely ja pyöräily Suomessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli 5-vuotiaat suomalaiset kulkevat jalan tai pyörällä yli kolmasosan kaikista tekemistään matkoista. Kävelyn osuus matkoista on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Liityntämatkat eivät ole mukana luvuissa. Joukkoliikenteen liityntäkulkutavoista kävely on selvästi suosituin. Ikäryhmistä suhteellisesti vähiten kävelevät ja pyöräilevät vuotiaat. Sekä kansanterveyden että ympäristön näkökulmasta tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten aikuisväestö houkutellaan kävelemään ja pyöräilemään nykyistä enemmän. Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös lapset sekä nuoret, joita kuljetetaan yhä enemmän autolla omatoimisen liikkumisen sijasta. Syinä ovat mm. koulu-, harraste- ym. matkojen piteneminen niiden erikoistumisen ja keskittymisen seurauksena sekä liikenneympäristön kokeminen liian turvattomaksi omatoimiseen liikkumiseen. Kävelyn keskimääräinen kulkutapaosuus on suurin, runsaat 30 %, koulumatkoilla ja vapaa-ajanmatkoilla. Ostos- ja asiointimatkoista neljännes ja työmatkoista joka kymmenes kuljetaan jalan. Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti rakennetussa ympäristössä kävellään enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla ja rakenteeltaan hajanaisessa ympäristössä. Pyöräilyn kulkutapaosuus on suurimmillaan koulu- ja opiskelumatkoilla, alle 18-vuotiailla 26 % ja tätä vanhemmilla 17 %. Työmatkoista, ostos- ja asiointimatkoista sekä vapaa-ajan matkoista pyöräillään yli kymmenesosa. Pyöräilyn kulkutapaosuus vaihtelee kuntakoon mukaan kävelyä vähemmän Kävelyn ja pyöräilyn merkitys Porin seudulla Liikennejärjestelmäsuunnitelman esiselvityksenä tehtiin Porin seudulla vuonna 2000 laaja tutkimus, jossa kartoitettiin alueen sidosryhmien mielipiteitä alueen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Samalla selvitettiin asukkaiden liikkumistottumuksia. Tutkimuksen mukaan neljännes kaikista matkoista tehdään jalan tai pyörällä (ks. kuva 2.1). Huomattava on, että tutkimuksen kohderyhmänä olivat vähintään 14-vuotiaat seudun asukkaat, joten suuri osa potentiaalisesta kevyen liikenteen käyttäjäryhmästä ei ollut edustettuna. Todellisuudessa kevyen liikenteen osuus ja merkitys onkin suurempi kuin tutkimuksessa.

15 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 13 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Keskimääräinen kulkutapajakauma Porin seudulla v % 5 % 3 % 13 % 67 % henkilöauto kävely polkupyörä linja-auto muu tai ei vastausta Kuva 2.1 Kulkumuotojakauma Porin seudulla v Työ- ja koulumatkoilla kevyen liikenteen suosio on luonnollisesti keskiarvoa suurempi. Kesäaikaan kävely- ja pyöräilymatkojen osuus näistä matkoista on n. 55 % ja talviaikaan n. 40 %. Kävely säilyttää suosionsa vuodenajasta riippumatta, kun taas pyörän käyttö puolittuu talvisaikaan. Koululaisten kulkutapoja tutkittiin Porissa lukuvuonna Tutkimuksen mukaan n. 30% ekaluokkalaisista kuljetettiin kouluun vanhempien toimesta koko lukuvuoden. Helmikuussa 15-25% luokkalaisista ja alle 10% yläasteen oppilaista kuljetettiin kouluun vanhempien toimesta. Toukokuussa n. 50% luokkalaisista pyöräili kouluun ja 5-15% kuljetettiin vanhempien toimesta. Tutkimuksen tulokset on esitetty kuvissa 2.2 ja 2.3. Kuvat 2.2. ja 2.3 Porin koulumatkatutkimuksen tuloksia lukuvuonna

16 14 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA 2.2 Turvallisuus ja esteettömyys Yleistä Valtakunnan tasolla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuskehitys on ollut pitkään positiivista, mutta 1990-luvun viimeisinä vuosina hyvä kehitys on hidastunut. Kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa kehitystrendin hahmottamista vaikeuttaa se, että vuositason vaihtelu on ollut suurta. Vuonna 2003 poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantui 714 jalankulkijaa ja 954 pyöräilijää ja kuoli 59 jalankulkijaa ja 39 pyöräilijää. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden arviointia vaikeuttaa onnettomuuksien puutteellinen tilastointi. Esimerkiksi jalankulkijoiden kaatumisia ja liukastumisia ei lueta liikenneonnettomuuksiksi vaan tapaturmiksi, eivätkä ne siten ole mukana liikenneonnettomuustilastoissa. Myös valtaosa pyöräilijöiden henkilövahinkoihinkin johtaneista yksittäisonnettomuuksista jää tilastojen ulkopuolelle. Iäkkäiden osuus kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleista on huomattavan suuri. Vuosina liikenneonnettomuuksissa kuolleista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä yli 40 % oli yli 64-vuotiaita ja neljännes yli 74-vuotiaita. Kevyen liikenteen onnettomuuksien keskeisiä piirteitä ovat muun muassa seuraavat: Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudet painottuvat taajamiin. Taajamien ulkopuolella tilastoidut onnettomuudet ovat kuitenkin keskimäärin vakavampia. Erityisesti ajoradan ylittäminen on sekä jalankulkijalle että pyöräilijälle vaarallista. Jalankulkuonnettomuudet painottuvat selvästi talviaikaan, pyöräilyonnettomuudet puolestaan kesään. Liikennevalistuksen sekä selkeän liikenneympäristön merkitystä korostaa se, että vuosina sattuneissa jalankulkijan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa yli puolet sekä jalankulkijoista että muista osallisista ei noudattanut liikennesääntöjä. Vastaavasti pyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 62 % pyöräilijöistä ja 39 % muista osallisista ei noudattanut liikennesääntöjä. Huomattava osa pyöräilijöiden kuolemantapauksista olisi voitu välttää, jos pyöräilijä olisi käyttänyt kypärää. Yhtenä kevyen liikenteen riskitekijänä on liikennesääntöjen huono tunteminen. Esteetön jalankulkuympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikkumisesteisillä ihmisillä on mahdollisuus toimia itsenäisesti omassa elinympäristössään. Toimivat ja esteettömät ratkaisut helpottavat useimmiten kaikkien ihmisten liikkumista. Erilaiset liikkumiskyvyn puutteet edellyttävät ympäristöltä erilaisia ominaisuuksia. Näkövammaisen henkilön turvallinen liikkuminen edellyttää esteettömyyttä erityisesti korkeussuunnassa, rakenteiden loogista ja säännönmukaista sijoittelua, opasteiden havaittavuutta ja luettavuutta sekä ohja-

17 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 15 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA usta kontrastien ja reunakivien avulla. Heikkonäköisen samoin kuin kuulovammaisen kannalta on puolestaan tärkeää, että valaistus on oikein suunniteltu, riittävä ja häikäisemätön. Pyörätuolilla samoin kuin lastenvaunun, rollaattorin tai muun pyörillä kulkevan välineen kanssa liikkuvan kannalta erityisen tärkeitä ovat päällystepintojen tasaisuus sekä portaattomat tason vaihdot. Esteettömyyteen liittyy myös turvallisuus. Vaarallinen ja vaaralliseksi koettu liikenneympäristö rajoittaa merkittävästi erityisesti lasten liikkumista. Kevyen liikenteen kokema turvattomuus ja estevaikutus kytkeytyvät etenkin autoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämistapahtumaan. Myös muut liikenneympäristön puutteet, kuten korkeat reunakivet, yllättävät kuopat tai liukkaus ovat turvallisuusriski monille ja jo pelko niiden olemassaolosta luo esteitä liikkumiseen Kevyen liikenteen turvallisuus ja esteettömyys Porin seudulla Kevyen liikenteen onnettomuudet Kuvassa 2.4 on esitetty Porin seudulla poliisin tietoon tulleet kevyen liikenteen onnettomuudet vuosina Huomattava osa kevyen liikenteen onnettomuuksista, kuten useimmat kevyen liikenteen väliset onnettomuudet sekä esimerkiksi liukastumiset, eivät tule poliisin tietoon. Autoliikenteen ja kevyen liikenteen väliset onnettomuudet ovat kuitenkin pääosin tiedossa, joten ongelmakohtien kartoituksessa aineisto on varsin käyttökelpoinen. Kattavampi tilastointi helpottaisi mm. kunnossapidon priorisointia.

18 16 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN Genimap Oy, Lupa L4356 Kuva 2.4 Poliisin tietoon tulleet Porin seudulla tapahtuneet kevyen liikenteen onnettomuudet vv (Lähde: Tiehallinto) (Porin keskusta-alueen onnettomuustiedot ks. liite 2) Onnettomuuksista lukumääräisesti eniten tapahtuu Porin katuverkolla. Muissa kunnissa onnettomuudet painottuvat keskustaajamien yleiselle tiestölle, joka on Tiehallinnon ylläpitämää.

19 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 17 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Poliisin tietoon tulleet kevyen liikenteen onnettomuudet Porin seudulla kpl Pomarkku Noormarkku Nakkila Luvia Kullaa Ulvila Harjavalta Pori Yleiset tiet 10 0 Kuva Poliisin tietoon tulleiden kevyen liikenteen onnettomuuksien määrä eri vuosina Porin seudulla tienpitäjän mukaan. Kuntien aineisto kattaa onnettomuustiedot katuverkolta ja yksityisteiltä. (Lähde: Tiehallinto) Onnettomuudet painottuvat erityisesti Porin keskustaan ja lisäksi Ulvilan ja Harjavallan keskustoihin niissä usein liittymiin. Onnettomuusalttiita paikkoja ovat olleet mm. (katso myös liite 3): Porissa o Valtakadun ja Yrjönkadun liittymä o Siltapuistonkadun ja Isosannanpuistokadun liittymä o Satakunnankadun ja Rautatienpuistokadun liittymä ja o Itsenäisyydenkadun ja Yrjönkadun liittymä Ulvilassa o Koulukuja o Siltatien (mt 2442) ja Tommilantien liittymä sekä o Kirkkotien ja Kaasmarkuntien (pt 12904) liittymä Harjavallassa o Harjavallankadun ja Siltatien (mt 2460) liittymä sekä o Harjavallankatu. Eniten onnettomuuksia Porin seudulla tapahtuu suojateillä ja liittymissä. Porissa pyöräilyn turvallisuutta on tutkittu tarkemmin vuonna 2002 tehdyssä diplomityössä. Pyörän ja moottoriajoneuvon välisissä onnettomuuksissa pyörä ja auto ovat lähes yhtä usein väistämisvelvollisia. Puolet onnettomuuksista sattuu suojatiellä liittymissä. Yleisimmässä onnettomuustyypissä kärkikolmion takaa tuleva auto törmää pyöräilijään risteyksessä pyörätien jatkeella. Myös tonttiliittymissä sattuu paljon onnettomuuksia piha-alueelta tulevan autoilijan ja pyörätietä ajavan pyöräilijän välillä. Yhteensä nämä onnetto-

20 18 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA muudet ovat muodostaneet kolmasosan kaikista pyöräonnettomuuksista ja valtaosassa onnettomuuksista on autoilija ollut väistämisvelvollinen. Pyöräilijän ollessa väistämisvelvollinen ovat onnettomuuspaikat ja -tilanteet jakautuneet tasaisemmin. Kevyen liikenteen kannalta vaarallisiksi koettuja kohtia ovat yleisesti ottaen pihaliittymät, joista näkemä kevytväylälle on huono sekä liikenneympyrät, joissa väistämissääntöjä ei aina tiedosteta. Riskinä koetaan myös kevytväylien hyvin erilaiset ja eri nopeudella liikkuvat kulkijat kuten pyöräilijät, rullaluistelijat, koiran ulkoiluttajat, lapset ja liikkumisesteiset. Pyöräilykypärän käyttöä on seurattu Porin seudulla jo usean vuoden ajan. Kypärän käyttö on viime vuosina lisääntynyt, mutta on edelleenkin valitettavan vähäistä vain noin 15 % pyöräilijöistä käyttää kypärää. Tutkimus tehdään vuosittain samaan aikaan, samoissa paikoissa. Joissakin kunnissa ja ikäryhmissä otokset jäävät tosin hyvin pieniksi. Pyöräilykypärän käyttö Karhukunnissa 2002, 2003 ja 2004 * % Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila Yht. *: Otoslaskenta, Kullaan otos ei vertailukelpoinen muihin kuntiin nähden. Vertailussa ei mukana alle 7-vuotiaita. Kuva 2.6 Pyöräilykypärän käyttöaste Porin seudulla eri vuosina tehtyjen tutkimusten perusteella.

21 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 19 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Pyöräilykypärän käyttö Karhukunnissa ikäryhmittäin % Harjavalta Kullaa Luvia Nakkila Noormarkku Pomarkku Pori Ulvila 0 * * ikä (v) *) Ei otosta ko. ikäryhmästä. Kuva 2.7 Pyöräilykypärän käyttöaste Porin seudulla eri ikäryhmissä Kevyeen liikenteeseen liittyvä liikenneturvallisuustyö Karhukuntien yhteistä liikenneturvallisuustyötä on toteutettu projektimuotoisesti. Vuosina toimintamuotoja ovat olleet mm. Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat v Heijastinliivien jakaminen kaikille ekaluokkalaisille (vuonna 2004 olivat mukana myös Huittinen, Merikarvia, Kokemäki ja Vampula) Karhukuntien yhteisten liikenneturvallisuusteemojen ja -sivujen kehittäminen internetiin (esimerkiksi Ajetaan ihmisiksi - kampanja vuonna 2004) Liikenneturvallisuusseminaarit (liikenneturvallisuusryhmille suunnatut seminaarit marraskuussa 2003 ja seuraava suunnitteilla helmikuussa 2005) Vuoden 2005 liikenneturvallisuusteemaksi on suunnitteilla kevyt liikenne. Porissa on toteutettu laaja-alaista liikenneturvallisuustyötä 1980-luvun puolestavälistä lähtien. Myös tämä työ on ollut projektiluonteista, minkä etuna pidetään mm. sitä, että toiminta keskittyy tiettyyn asiaan ja mukana olevat henkilöt motivoituvat asiaan paremmin. Liikenneturvallisuustyötä tekevät Porissa pääsääntöisesti kaksi ryhmää: Porin liikennefoorumi, joka koostuu eri liikennealojen asiantuntijoista, sekä Porin liikenneturvallisuustyöryhmä, joka koostuu kaupungin hallintokuntien edustajista. Toiminnassa on keskeisintä monimuotoinen tiedotus- ja valistustyö. Kevyen liikenteen kannalta keskeisimpiä liikenneturvallisuusprojekteja ovat Porissa olleet:

22 20 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Turvaa iäkkään taival Lasten liikenneturvallisuusprojekti Kaikki on Pienestä kiinni Porin liikenneturvallisuussuunnitelmat 1993 ja 2001 Kenkien nastoituspalvelu vuodesta 1996 lähtien Jalan ja pyörällä turvallisesti vuoteen teema Kevyt liikenne ja turvavälineet, jonka yhteydessä mm. heijastinkampanja, Porin kaupungin yläasteiden kypäräkampanjakilpailu sekä Karhukuntien välinen pyöräilykypärän käytön lisäämisen haastekampanja Porin pyöräilyturvallisuustutkimus 2002 (diplomityö) osana liikenne- ja viestintäministeriön Jaloin projektia. Tutkimuksen yhteydessä mm. kartoitettiin pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikennesääntöjen tuntemusta. Tutkimustuloksista tiedotettiin median välityksellä jo työn aikana viikoittaisella juttusarjalla. Valtakunnallinen Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) projekti, jossa Pori oli pilottikohteena. Projektiin liittyen tehtiin kevyen liikenteen väylien kuntokartoitus v sekä otettiin käyttöön kevyen liikenteen väylien korjauslomake Porin kaupungin internet-sivuilla. Kevyen liikenteen liikenneturvallisuustyöhön liittyvinä palkintoina Pori on saanut mm. Vuoden pyöräilykunta 1994 tunnustuksen sekä Vuoden 2000 pyörätie kunniamaininnan Porin Porttaali-akselille. Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien aikana kaikkiin kuntiin perustettiin liikenneturvallisuusryhmät, jotka muodostuivat eri hallintokuntien edustajista. Harjavallassa on jo pitkään toiminut liikenneturvallisuusryhmä. Kaupunki mm. jakaa liikenneturvallisuuskansiot ekaluokkalaisille ja vuonna 2001 Harjavalta oli mukana ikäihmisten liikkumisen edistämisen Pitoa ikävuosiin -kampanjassa. Ulvilassa on aktiivinen liikenneturvallisuusryhmä, joka on ryhtynyt toteuttamaan vuoden 2003 liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä kuten suojatiejärjestelyjä, valaistuksen parantamista ja saattojärjestelyjä. Vuoden 2005 teemaksi on valittu Pyöräilijät liikenteessä. Suunnitelmissa on keväällä 2005 julkaista paikallislehdessä kevyeen liikenteeseen liittyviä lehtikirjoituksia mm. kaluston huollosta, turvavarusteista ja liikennesäännöistä. Yhtenä ajatuksena on perinteisen polkupyöräkilpailun järjestäminen luokkalaisille. Muissa Karhukunnissa liikenneturvallisuustoimintaa on mm. seuraavilla osaalueilla: Noormarkussa paikallinen Lions Club lahjoittaa pyöräilykypärät kaikille ekaluokkalaisille. Luvialla puolestaan järjestetään koululaisten polkupyörätestit 1. luokan keväällä, jonka perusteella myönnetään polkupyöräajokortit sekä jaetaan pyöräilykypärät Esteettömyys Karhukunnissa liikkumisesteisten tarpeet tulevat huomioiduiksi pääasiassa vammais- ja vanhusneuvostojen kautta. Tyypillisesti uusia sekä talo- että liikennesuunnitelmia esitellään vanhus- ja vammaisneuvostoille ja niiltä pyydetään lausunnot suunnitelmiin. Esimerkiksi Ulvilan vanhusneuvostossa on

23 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 21 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA mukana teknisen toimen edustaja, jonka kautta liikkumisesteisten tarpeet välittyvät suunnittelupuolelle. Pori on mukana Esteetön kunta verkostossa. Porissa on tehty 2000-luvun alussa laaja esteettömyyskartoitus, jossa kartoitettiin mm. invapysäköinnit ja inva-wc:t Porin keskustan alueella. Kohteet on merkitty karttaan, jota jaetaan mm. Höövelissä. Kartan päivitystarve on todettu. Yhteistyö kaupungin liikennesuunnittelun ja vanhus- ja vammaisneuvostojen kesken toimii hyvin. Uusia kohteita suunniteltaessa liikennesuunnittelu on usein yhteydessä vanhus- ja vammaisneuvostoihin, jolloin liikkumisesteisten tarpeet tulevat huomioiduiksi yhteisellä suunnittelulla. Samoin palautejärjestelmä kaupungin liikennesuunnittelun suuntaan toimii hyvin. Kynnysten muuttaminen luiskiksi palautteen perusteella tapahtuu yleensä ongelmitta, koska parannusten tekemiseen on varattu vuotuinen määräraha. Porin linja-autoaseman ja rautatieaseman saneerauksissa otettiin erityisesti huomioon liikkumisesteiset. Noormarkussa on tehty esteettömyyskartoitus keskustan alueen saneeraussuunnitelman yhteydessä vuonna Myös Harjavallassa on parhaillaan tekeillä laaja esteettömyyskartoitus sosiaali- ja terveydenhuoltolaitoksen oppilastyönä. Työssä kartoitetaan mm. liikenneympäristön, virastojen, laitosten ja palvelujen esteettömyys sekä inva -WC:t ja -pysäköinnit. Työ valmistuu vuoden 2004 loppuun mennessä. Harjavallassa, Nakkilassa, Noormarkussa ja Porissa on nimetty esteettömyysasiamiehet. Ratahallintokeskuksen toimesta on tehty esteettömyyskartoitus Porin ja Harjavallan rautatieasemilla vuonna Molemmilla asemilla koko matkaketju on tasoerojen kannalta esteetön. Kevyen liikenteen yhteydet, laitureille kulku ja samoin asemarakennuksen sisäänkäynti ovat esteettömät. Molemmilla asemilla on myös korkeat laiturit, joiden ansiosta voidaan hyödyntää täysmääräisesti matalalattiallista junakalustoa. Kummallakaan asemalla ei ole liikkumisesteisille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja. 2.3 Kävelyä ja pyöräilyä tukeva asuinympäristö Yleistä Yhdyskuntarakenteen keskeisimpiin kehityspiirteisiin on kuulunut asutuksen suuntautuminen maaseudun haja-asutusalueilta kaupunkeihin ja muihin suuriin taajamiin. Nykyään yli 80 % suomalaisista asuu taajamissa. Suurimmat taajamat, niiden läheiset pienemmät taajamat sekä näitä ympäröivä hajaasutus muodostavat toiminnallisesti yhtenäisiä kaupunkiseutuja. Kolmasosa Suomen taajamien maa-alasta on syntynyt aikavälillä Samaan aikaan taajamaväestö on kasvanut lähes asukkaalla. Taajamien voimakkaan alueellisen laajenemisen vuoksi taajamien asukastiheys on kuitenkin laskenut, voimakkaammin 1980-luvulla ja hitaammin 1990-luvulla. Yhdyskuntarakenteen kehitys määrää hyvin pitkälle eri kulkumuotojen toimintaedellytykset eikä niitä jälkeenpäin ole mahdollista ratkaisevasti muuttaa

24 22 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA liikennesuunnittelun keinoin. Kävely on ylivoimaisesti suosituin kulkumuoto alle kilometrin matkoilla, mutta sen suosio laskee jyrkästi matkanpituuden kasvaessa. Merkittävää on, että jo kilometrin pituisilla matkoilla henkilöauto on yleisin kulkumuoto. Polkupyörän kilpailukyky on toisaalta parhaimmillaan 1-5 kilometrin pituisilla matkoilla. Siksi onkin ehdottoman tärkeää, että matkanpituuksien kasvua hillitään suuntaamalla taajamien kasvu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle tai tiiviisti siihen liittyen. Erityisesti tulee välttää pelkästään henkilöauton käytön varassa toimivia muusta yhdyskuntarakenteesta irrallisia asuinalueita. Myöskään hajarakentamista ei tule laajassa mitassa suosia, jos halutaan tukea kävelyn ja pyöräilyn osuutta päivittäisen arkiliikkumisen muotona. Asuinalueiden lisäksi myös työpaikka-alueet tulisi sijoittaa osaksi kaupunkitai taajamarakennetta. Tärkeää on tukea jalan ja pyörällä helposti saavutettavien lähipalvelujen säilymistä ja kehittymistä. Myös kouluverkon suunnittelussa yhdeksi tavoitteeksi tulisi asettaa koulukuljetusten välttäminen. On arvokas asia, että lapset kävelevät tai pyöräilevät kouluun itse. Pyörien pysäköinti- ja säilytysmahdollisuudet ovat tärkeä osa pyöräliikenteen matkaketjua. Esimerkiksi tärkein syy olla käyttämättä pyörää liityntäliikennevälineenä on tutkimusten mukaan turvallisen säilytysmahdollisuuden puute. Kunnollisia pysäköintipaikkoja tarvitaan niin kotona, työpaikalla kuin myös asiointikohteissa ja joukkoliikenteen asemilla ja terminaaleissa. Toisin kuin autoille, pyöräpysäköintipaikkojen määrälle ei kuitenkaan yleensä ole asetettu vaatimuksia kuntien kaavoissa tai rakennusjärjestyksissä. Monista asuinja työpaikkarakennuksista myös puuttuvat riittävän tilavat, helposti käytettävät ja ilkivallalta suojatut pysäköintitilat polkupyörille. Myöskään joukkoliikennepysäkeillä ei ole useinkaan kiinnitetty huomiota pyörän säilytykseen. Joukkoliikenneterminaaleissa tulisi olla myös katettuja pyöräpaikkoja. Käyttäjäystävällisyyden lisäksi katos on myös edullinen talvihoidon kannalta. Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Hyviä ympäristön ominaisuuksia ovat ainakin kauneus, yksityiskohtien rikkaus sekä virikkeellisyys ja elävyys etenkin toiset ihmiset. Häiriötekijöitä puolestaan ovat mm. liikennemelu ja -pöly sekä huono pienilmasto, kuten väylän tuulisuus ja varjoisuus Toimintojen saavutettavuus Porin seudulla Yhdyskuntarakenne Porin kaupunkiseudun asukasmäärä on pysynyt käytännössä lähes samana vuosina Samaan aikaan kaupunkiseudun taajamien maapintaala on kasvanut paljon suhteessa kaupunkiseudun kokoon. Kaupunkiseudun taajamien keskimääräinen asukastiheys oli vuonna 2000 vasta maamme 27. korkein, 661 as./km. Huolimatta kaupunkiseudun alhaisesta keskimääräisestä asukastiheydestä Porin keskusta-alue ei asukastiheydeltään juurikaan poikkea vastaavan kokoluokan kaupunkiseuduista. Sen sijaan nauhamaisen kaupunkirakenteen poikkeuksellisen laajoilla taajamien reuna-alueilla se jää yleisesti alle as./ km. Kaupunkiseudun väestön keskietäisyys keskustasta on 5,5 km, mi-

25 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 23 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA kä on saman kokoluokan kaupunkiseutuihin nähden korkeahko. Sen sijaan kaupunkiseudun väestön alueellinen keskittyneisyys on suurimmista kaupunkiseuduista yksi korkeimpia. Vuonna 2000 vain 8,9 prosenttia kaupunkiseudun maapinta-alasta tarvittiin asuttamaan 50 prosenttia tiheimmin asuvasta väestönosasta. Tämä merkitsee samalla sitä, että suurin osa seudun asukkaista asuu edelleen melko lyhyen kävely- ja pyöräilymatkan päässä työpaikoista ja palveluista ja on jo nykyisin melko kattavan kevyen liikenteen väylästön vaikutuspiirissä. Yhdyskuntarakenne on kuitenkin selvästi hajaantunut, sillä vuonna 1980 vastaava luku oli 5,7 %. (Mika Ristimäki, Kari Oinonen, Harri Pitkäranta, Kaisu Harju: Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu. Suomen ympäristö 657, Alueiden käyttö) Porin seudun väestö asuu suurelta osin kevyen liikenteen verkoston vaikutusalueella (ks. Kuva 2.8). Porin keskusta-alueella kevyen liikenteen väylästö on kattava. Puutteet ovat lähinnä lyhyehköjä pistoja pääverkolta asutuksen laajentumisalueille. as./km 2 Kuva 2.8 Väestön sijoittuminen suhteessa kevyen liikenteen väyliin Porin seudulla v (nykyinen kl-väylästö on merkitty sinisellä sekä lähivuosina toteutettavat hankkeet vihreällä)

26 24 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Porin seudun suurin ongelma on yhdyskuntarakenteen hajanaisuus, joka merkitsee pitkiä päivittäisiä matkoja. Tärkeimpiä kevyen liikenteen kohteita Porin seudulla ovat koulut ja työpaikat, kuntakeskukset ja muut palvelukeskittymät sekä joukkoliikenteen terminaalit ja pääpysäkit. Porin seudun tärkeimmät kohteet on esitetty kuvassa 2.9 (Porin keskusta-alue liitteessä 1): Kuva 2.9 Tärkeimpiä kevyen liikenteen kohteita Porin seudulla. TTS = Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma (Porin keskusta-alueen kohteet ks. liite 1) Kohteet ovat pääosin hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylästöä pitkin. Toisaalta sivukylien koulut ovat lähes poikkeuksetta kevyen liikenteen verkoston ulkopuolella. Ongelmaa lisää se, että yleensä myös tiet sivukylillä ovat kapeita ja mutkaisia, jolloin kevyen liikenteen turvattomuus lisääntyy.

27 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 25 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Porin ja Ulvilan alueella kevyen liikenteen viitoitukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Vuonna 1999 laadittiin Porin ja Ulvilan kevyen liikenteen viitoitussuunnitelma, joka on myös pääosin toteutettu. Lähikohteet on opastettu Porin ja Ulvilan alueella ja kaukokohteina ovat mm. lähikunnat. Kohteiden saavuttamiseen liittyy pyöräilyn osalta myös pyöräpysäköinnin mahdollisuus kohteen vieressä. Kuntien rakennusjärjestyksissä ja kaavoissa ei nykyisellään kuitenkaan valitettavasti oteta kantaa vaadittavista pyöräpysäköintipaikoista. Kauppaliikkeiden pyöräpysäköinnin tasoa voisi myös parantaa esimerkiksi yhteisillä telinehankinnoilla. Keskustoissa tarvitaan lisäksi yleisiä pyöräpysäköintipaikkoja Matkaketjut Porin seudulla Porissa joukkoliikenteen merkittävimpiä terminaaleja ovat Kauppatori, linjaautoasema, rautatieasema ja lentoasema. Kauppatorin ja rautatieaseman välinen etäisyys on runsas kilometri, ja linja-autoasema sijaitsee em. terminaalien välissä Porttaali-akselilla. Lentoasema sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta etelään. Kauppatori linja-autoasema - rautatieasema välisellä yhteydellä kevyen liikenteen opastusta on parannettu vuonna Lisäksi Promenadiakselin opasteissa linja-auto- ja rautatieasema näkyvät kohteina, mutta muuten terminaalit eivät ole varsinaisen kevyen liikenteen viitoituksen kohteita. Vaikka Kauppatorin, kävelykadun (Yrjönkatu) ja Rautatienpuistokadun kautta kulkeva väylä on pääosin toimiva ja melko viihtyisäkin, on reitillä kävelykadun ja terminaalien ulkopuolella puutteita mm. polkupyörien pysäköinnissä, levähdyspaikoissa (penkit) ja linja-autopysäkkien odotustiloissa. Porin kauppatorilla paikallisliikenne, kaukoliikenne, taksit ja kevytliikenne kohtaavat. Kevyen liikenteen näkökulmasta liikennejärjestelyt kauppatorin ympäristössä ovat toimivat. Kävelykadulla Etelä-Kauppatorin kohdalla ja Itäpuistossa on pyörätelineet. Muutoin kävelykadulla on varattu tilaa pyörien pysäköintiin, mutta ei pyörätelineitä tilanpuutteen vuoksi. Porin uusittu linja-autoasema otettiin käyttöön syksyllä Uudistamisen yhteydessä parannettiin pihan liikennejärjestelyjen lisäksi matkaketjujen toimivuutta. Saattoliikenne linja-autoasemalle toimii suhteellisen hyvin ja alueella on henkilöautoille aikarajoitettua pysäköintiä ja polkupyörien pysäköintimahdollisuus. Porin rautatieasemalla ja sen läheisyydessä on pysäköintialueet, joita voidaan käyttää liityntäpysäköintiin. Terminaalialueella on taksitolppa sekä katettuja polkupyörien pysäköintitelineitä. Liikkumisesteisten henkilöiden esteetön kulkeminen laiturialueelle on opastettu asemarakennuksen vierestä. Harjavallan Matkahuollon asiamiespiste sijaitsee lähellä rautatieasemaa. Piha-alueella on riittävästi tilaa linja-autoille ja henkilöautoille sekä kattamaton polkupyörien pysäköintiteline. Harjavallan rautatieasemalla on polkupyörille kattamaton pysäköintiteline asemarakennuksen vieressä. Liikkumisesteisten henkilöiden kulku on opastettu asemarakennuksen vierestä.

28 26 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Kuvat 2.10 ja 2.11 Harjavallan Matkahuollon ja rautatieaseman pyöräpysäköinnit Pyöräpysäköinti ja muut kevyen liikenteen järjestelyt tärkeimpien pysäkkien yhteydessä Pyörien kunnolliseen lukitusmahdollisuuteen ja pyöräpaikkojen riittävään määrään tulee kiinnittää erityistä huomiota pääpysäkkien ja asemien yhteydessä. Liityntäpysäköintipaikoilla pyörät pysäköidään yleensä koko päiväksi, usein yöksikin, ja siksi ainakin osan paikoista tulisi olla katettuja. Linja- ja rautatieasemien yhteydessä tulisi myös olla lukittuja tai vartioituja tiloja tai kaappeja pyörien pitempiaikaiseen säilytykseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laaditussa joukkoliikenneselvityksessä esitettiin tärkeimmät kehitettävät pysäkit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Porin seudulla. Tärkeimmät kehitettävät pysäkit sekä niihin kohdistuvat toimenpide-ehdotukset on esitetty liitteessä 4. Joukkoliikenneselvityksen mukaan linja-autopysäkeille johtavissa kevyen liikenteen yhteyksissä on useita puutteita. Myös pyöräpysäköinnissä on paljon kehittämisen tarvetta. Hyviäkin esimerkkejä tosin löytyy:

29 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 27 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Kuva 2.12 Pyöräkatos linja-autopysäkin yhteydessä Ulvilan Harjunpäässä. 2.4 Kevyen liikenteen verkosto Yleistä Kaupunkiseudun toimintoja yhdistävä kevyen liikenteen verkko jäsentyy eri hierarkiatason väyliin sitä käyttävän liikenteen luonteen mukaan. Tärkein näkökulma kevyen liikenteen edistämisessä on kaikkien yhdyskunnan toimintojen sijoittumisen ohjaus siten, että ne ovat mahdollisimman helposti ja turvallisesti saavutettavissa sekä jalan että polkupyörällä. Kevyen liikenteen pääverkko yhdistää toisiinsa eri kaupungin- tai taajamanosia. Se palvelee pyöräilyn päävirtoja keskustoihin ja palvelukeskuksiin, isoille asunto-, koulu- ja työpaikka-alueille, joukkoliikenneterminaaleihin, virkistysalueille jne. Pääverkko on yhtenäinen, hyvin opastettu ja standardiltaan sujuvaksi suunniteltu, jolloin se pystyy tarjoamaan hyvän palvelutason myös nopealle ja pitkämatkaiselle pyöräliikenteelle. Kaupunkiseuduilla osa kevyen liikenteen pääverkosta muodostaa seutuverkon, joka yhdistää toisiinsa kaupunkiseudun kuntakeskukset, tärkeimmät nykyiset ja tulevat alue- ja kyläkeskukset sekä seudun suurimmat työpaikkakeskittymät ja seudulliset vapaa-ajan kohteet. Kaupunkiseudun lähi- ja alueverkot palvelevat lyhyitä matkoja lähiympäristössä, yhdistävät alueen sisällä olevia toimintoja kuten asuntokortteleita, kouluja ja kauppoja sekä johtavat liikennettä pääverkolle.

30 28 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Kevyen liikenteen verkoston lisäksi kaupunkiseudulla on pääulkoilureitistö, joka yhdistää taajamien eri osat ulkoilualueisiin sekä ulkoilualueet toisiinsa ja toimii isojen ulkoilualueiden sisäisenä pääreitistönä. Ulkoilureitistöllä ja kevyen liikenteen verkostolla voi olla yhteisiä osuuksia. Kevyen liikenteen verkkoa kehitettäessä ratkaisuna ei aina tarvitse olla kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Osa pääverkonkin reiteistä voi kulkea pitkin vähäliikenteisiä tie- ja katuosuuksia, joilla tarvittaessa rauhoitetaan autoliikennettä. Myös normaalia kevyen liikenteen väylää kevyemmät ratkaisut, kuten puistokäytävät, voivat olla toimivia, jos ne tarjoavat sujuvat ja viihtyisät pyöräilyolosuhteet. Talvikunnossapidosta on näilläkin alueilla huolehdittava. Maankäytön eri suunnitteluvaiheissa on keskeistä huolehtia siitä, että tavoiteverkkojen rakentamisedellytykset turvataan. Yleispiirteisissä kaavoissa varataan pää- ja seutuverkon tarvitsemat yhteydet ja asemakaavoissa puolestaan osoitetaan laadukkaiden väylä- ja alikulkuratkaisujen edellyttämä tilavaraukset Kevyen liikenteen verkosto Porin seudulla Pyöräilyn kannalta Porin seudulla on etuna hyvät maasto-olosuhteet. Porissa maasto on tasaista ja pyörätiet pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Porin seudulla kuljetaan pitkiäkin työmatkoja pyörällä. Kantakaupungissa kaikki on lähellä, kävelemällä ja polkupyörällä voi hoitaa asioitaan sujuvasti. Suomen ensimmäinen kävelykatu avattiin Porissa jo vuonna Kävelykatu on määrätietoisen ja pitkäaikaisen kehittämistyön tuloksena laajentunut koko kaupungin halkovaksi kevyenliikenteen pääakseliksi. Tämä vuoden 2000 kunnianmaininnan saanut Porin Porttaali-akseli on hieno esimerkki idearikkaasta ja pienistä yksityiskohdista aina laajoihin linjauksiin asti yltävästä kaupunkisuunnittelusta sekä pyöräilyn huomioimisesta sen yhtenä elementtinä. Nykyinen kevyen liikenteen verkko on esitetty kuvassa 2.13 (Porin keskustaalue ks. liite 1):

31 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 29 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Kuva 2.13 Porin seudun kevyen liikenteen verkko ja alikulut. (Porin keskusta-alueen väylästö ks. liite 1) Kuten jo aiemmin todettiin, Porin keskusta-alueella kevyen liikenteen väylästö on tiheä ja kattava. Kevyen liikenteen väylästön puutteet liittyvätkin lähinnä sivukoulujen koulumatkoihin, etenkin silloin, kun ne on luokiteltu vaarallisiksi. Vilkkaasti liikennöityjen teiden (mm. valtatiet) yhteyteen kaivataan enemmän kevyen liikenteen väyliä ja alikulkutunneleita. Toisaalta kevyen liikenteen pääverkossa on etenkin kuntarajat ylittäviä yhteyspuutteita. Ensi vaiheessa tavoitteena voidaan pitää kuntien verkot toisiinsa yhdistävien seudullisten reittien toteuttamista väleille Ulvila-Nakkila-Harjavalta ja PoriNoormarkku sekä Pori-Luvia. Kevyen liikenteen yhteystarpeet on koottu kuvaan 2.16.

32 30 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA 2.5 Kevyen liikenteen käyttöä edistävä toiminta Kevyt liikenne ja terveyden edistäminen Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomia. Yhä selkeämpää tietoa on kohtalaisesti kuormittavan arkiliikunnan hyödyllisyydestä. Kohtuullisessa, muutaman kerran viikossa suoritettavassa terveys- ja kuntoliikunnassa pystytään maksimoimaan liikunnan hyödyt ja minimoimaan haitat (Kuva 2.14). Kohtuuvauhtinen ja kohtuullisen pituinen kävely tai pyöräily on tyypillistä terveysliikuntaa. Kuva 2.14 Liikunnan terveyshyödyt ja haitat. (Ilkka Vuori, Suomen Lääkärilehti) Uusimpien tutkimusten mukaan normaalikuntoinen ihminen tarvitsee terveytensä ylläpitämiseen päivittäin vähintään puolen tunnin ajan kohtuuvauhtista liikuntaa. Liikunnan ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan se voi koostua useasta lyhyemmästä jatkosta. Jo muutaman sadan metrin reipas kävely on säännöllisesti toistettuna terveysliikuntaa. Liikunnan puute on nykyisin merkittävä kansanterveydellinen ongelma kaikissa ikäluokissa. Arkiliikkuminen esimerkiksi jalan tai pyörällä kuljetun työtai koulumatkan muodossa on luonteva tapa saada liikuntaa. Arkiliikkumisen edistämien on myös paikallisesti erittäin merkittävä asia, sillä liikunnan puute tulee tulevina vuosina näkymään voimakkaasti kasvavina terveydenhuollon kustannuksina myös kuntatasolla. Erityisen huolestuttavaa on, että nykyisin myös lapset liikkuvat liian vähän. Siksi olisi arvokas asia, että mahdollisimman moni koululainen voisi kävellä tai pyöräillä kouluun. Päivittäisten matko-

33 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 31 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA jen kulkutapaan voidaan vaikuttaa mm. maankäytön ohjauksella, palveluverkon rakenteella ja turvallisten kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisella. Kevyen liikenteen väylät myös ovat Suomen suosituin, käytetyin ja pintaalaltaan suurin rakennettu liikuntapaikka. Kävelyteitä käyttää 88 %, pyöräilyteitä 76 % ja lenkkeilyteitä 70 % väestöstä. Väylät ovat kaikissa väestöryhmissä suosituin liikuntapaikka helppokäyttöisyyden ja maksuttomuuden ansiosta. (Suomi, Kimmo (2000): Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasaarvo. Liikunnan kehittämiskeskus, Jyväskylän yliopisto 1/2000.) Väylien ja jalkakäytävien hoito ja ylläpito Houkuttelevien kävely- ja pyöräilyolosuhteiden luominen ja liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttävät jalankulku- ja pyöräilyverkon jatkuvaa ja riittävää hoitoa ja kunnostamista. Hoitotoimenpiteitä ovat muun muassa liukkaudentorjunta ja lumenpoisto talvella sekä hiekoitushiekan poisto ja kasvillisuuden raivaus kesällä. Väylien kunnon ylläpitoon kuuluvia keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. päällyste- ja routavaurioiden korjaaminen, uudelleenpäällystäminen sekä rakenteen ja kuivatuksen parantaminen. Kevyen liikenteen verkon laajentuessa ja ikääntyessä sen kunnon ylläpitoon tulee panostaa nykyistä enemmän. Tehokas talvihoito puolestaan pidentää aktiivista pyöräilykautta ja lisää talviajan pyöräilyä. Erityisesti jalkakäytävien ja piha-alueiden liukkaudentorjuntaa tehostamalla voidaan vähentää jalankulkijoiden liukastumistapaturmia ja saavuttaa samalla säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa. Tulevaisuudessa liukkaudentorjunnan merkitys korostuu entisestään kasvavan vanhusväestön liikkumisedellytysten turvaamiseksi. Kevyen liikenteen väylät ovat haja-asutusalueilla tärkeitä kuntoilupaikkoja ympäri vuoden. Keinoja talvihoidon parantamiseksi ovat menetelmien ja laatuvaatimusten kehittäminen, ongelmakohtien täsmähoito, hoitovastuiden selkeyttäminen ja vastuurajat ylittävien reittien yhtenäinen hyvä hoito. Liukastumistapaturmia voidaan ennaltaehkäistä myös valistuksella ja kannustamalla pitävämpien jalkineiden ja liukuesteiden käyttöön. Liukkaudentorjuntaa voidaan tehostaa ja helpottaa myös infrastruktuuriin liittyvillä ratkaisuilla. Esimerkiksi hukkalämpöön perustuva katulämmitys voi olla edullinen ratkaisu keskustojen vilkkaimmilla ostoskatujaksoilla. Portaiden ja luiskien talvihoitotarvetta on mahdollista vähentää katosratkaisuilla. Keskustojen rakentamisessa tulisi pyrkiä sadevesien johtamiseen jalkakäytävien sijasta suoraan viemäriin tai alueille, joilla ei kävellä. Myös kevyen liikenteen alikulkutunnelien katulämmitys voi olla toimiva ratkaisu liukkaudentorjunnassa. Porissa tästä on saatu hyviä tuloksia Asenteisiin vaikuttaminen Tärkeä osa kävelyn ja pyöräilyn edistämistä on asenteisiin vaikuttaminen turvallisen ja kestäviä kulkumuotoja suosivan liikkumiskulttuurin vahvistamiseksi. Keinoja ovat mm. tiedotus, valistus ja kampanjointi sekä toimenpiteet, jotka pyrkivät nostamaan kävelyn ja pyöräilyn imagoa ja arvostusta asukkaiden ja päättäjien keskuudessa. Esimerkkejä muulla käytössä olevista keinosta ovat mm.

34 32 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Tiedotuksen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Luontevia yhteistyötahoja ovat mm. liikenneturvallisuudesta ja liikunnan edistämisestä vastaavat tahot. Liikennekasvatuksen sisältöä on tarpeen laajentaa käsittämään liikenneturvallisuuden lisäksi myös liikenteen ja liikkumiskäyttäytymisen yhteiskunnalliset, ympäristö- ja terveysvaikutukset. Liikuntakasvatuksessa puolestaan on luontevaa nostaa esiin koulumatkaliikunnan hyödyt. Valmista tiedotusaineistoa on saatavilla. Järjestösektorin aktivointi toimimaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Toimintaa on jo pitkään ollut mm. liikunta- ja ympäristöjärjestöjen toimesta, mutta myös uusia toimintamuotoja tarvitaan. Esimerkiksi lasten mahdollisuus tehdä matkat vapaa-ajan harrasteisiin jalan tai pyörällä on asia, joihin järjestösektori pystyy vaikuttamaan. Vaikuttaminen työpaikkoihin työmatkaliikunnan edistämiseksi yhdessä terveydenhuoltosektorin kanssa. Työpaikoille tulisi ennen kaikkea järjestää asianmukaiset pukeutumis- ja peseytymistilat. Yksinkertainen toimenpide on myös mm. pyöräily- ja kävelyvarusteiden esittely työpaikoilla niitä myyvien liikkeiden toimesta. Esimerkiksi tietous talvipyöräily- ja tavarankuljetusvarusteista tai kenkien liukuesteistä on yleisesti heikkoa. Pyöränkäyttömahdollisuuden lisääminen, esimerkiksi virkapyörien hankkiminen kunnan keskeisiin toimipisteisiin työntekijöiden virkakäyttöön ja tavarankuljetukseen, pyörien vuokraustoiminnan järjestäminen tai lainattavien peräkärryjen hankkiminen päiväkoteihin, jotta vanhemmat voivat kokeilla lasten kuljettamista niillä. Kyse on usein samalla myös sekä pyöräilyn että kunnan imagomainonnasta Toiminta Porin seudulla Liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen Porin seudulla Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) järjestää yhdessä kuntien ja urheiluseurojen kanssa vuosittain Satakunnan Haastepyöräilyn. Se on kaikille satakuntalaisille tarkoitettu harrastepyöräily- ja rullaluistelukampanja, johon sisältyy kuntien välinen haastekisa ja mestariliikkujakampanja vapusta juhannukseen sekä Satapyöräily-tapahtuma. Haastepyöräilyssä merkittiin vuonna 2003 vihkoihin 31 kunnassa yhteensä n suoritusta. Kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan. Urheiluseurat järjestävät viikoittain pyöräretkiä Porin seudulla sekä harrastus- ja kilpailutoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Yhteystiedot löytyvät Porin kaupungin internetsivuilta ja kaikkiin porilaiskoteihin jaettavasta Nuori Pori 2004-lehdestä. Urheiluseurojen markkinointibudjetit ovat hyvin pienet. Yhteistyö kuntien, urheiluseurojen ja -yhdistysten, tienpitäjien sekä muiden toimijoiden kesken on tärkeää kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. LiikU ry mm. kokoaa tietoja eri tapahtumista, kampanjoista ja urheiluseuroista internetsivuilleen sekä tuottaa yhteistä markkinointimateriaalia. LiikU ry tekee myös vuosittain kyselyn kunnille haastepyöräilyn ja siihen liittyvien tapahtumien kehittämisestä. Kävelyä ja pyöräilyä edistävät ensisijaisesti hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen väylät mutta myös tiedon saatavuus. Porin pyöräilykartta päivitetään 2-

35 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 33 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA 3 vuoden välein ja sitä jaetaan kaupungin eri pisteissä ja se on myös tulostettavissa Porin kaupungin internetsivuilta. Karttaan on merkitty pyöräteiden lisäksi mm. suositeltavia pyöräretki- ja rullaluistelureittejä, luonto- ja retkeilyreittejä lintutorneineen sekä urheilupaikat. Porin kaupungin julkaisemassa kartassa pyöräretkeilyreitistö ulottuu vain Porin naapurikuntiin. Mm. Luvian ja Harjavallan suunnan monipuoliset, suositeltavat pyöräilyreitit jäävät kartan ulkopuolelle, mikä on selvä puute. Ulvilassa on hyvä kevytväyläverkosto, mutta paperisena julkaistu pyöräilykartta on jo useita vuosia vanha. Ulvilan pyöräilykartan tarkistaminen ja päivittäminen mm. lisäämällä siihen suositeltavat rullaluistelureitit olisikin yksi kävelyä ja pyöräilyä edistävä toimenpide. Porin ja Ulvilan kevyen liikenteen verkosto on julkaistu internetissä. Toistaiseksi vain Pori on mukana Suomalaisten pyöräilykuntien verkostossa. Myös muiden Karhukuntien liittyminen verkostoon vahvistaisi osaltaan kävelyn ja pyöräilyn asemaa Porin seudulla Kävely ja pyöräily liikuntamuotona Porin seudulla Porin kaupunki on valtakunnallisessa "Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina" -projektissa yhtenä pilottina Vantaan ja Kirkkonummen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää kevyen liikenteen väylien liikuntakäyttöä, joka auttaa kaupunkia suunnittelemaan yhdessä eri tahojen kanssa reitistöä, joka kokonaisuudessaan toimii kevyen liikenteen käyttäjän kannalta hyvin, turvallisesti ja esteettömästi sekä osaltaan auttaa toteuttamaan liikunnallista elämäntapaa. Kuva 2.15 Kevyen liikenteen väylät ovat Porissakin suosittuja skeittailupaikkoja. Projektin myötä Porissa otettiin käyttöön Helsingissä kehitetty kevyen liikenteen vikailmoituslomake, jota jaetaan liikunta- ja informaatiopisteistä sekä kaupungin liikennettä käsitteleviltä Internet-sivuilta. Lomakkeessa kerrotaan havaittu vika tai häiriö sijainteineen. Palautteeseen vastataan erikseen pyy-

36 34 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA dettäessä. Projekti tuotti myös muutoksia kaupungin pyöräilykarttaan: nyt kartassa esitetään mm. rullaluisteluun soveltuva reitti sekä reittien pituusmerkinnät. Porin seudulla on suuri määrä vähäliikenteisiä sivuteitä sekä kevyen liikenteen väylien osia, jotka ovat yleisesti harrastepyöräilijöiden ja - rullaluistelijoidenkin käytössä. Tällaisista reiteistä löytyy jonkin verran tietoa Porin pyöräilykartasta sekä valtakunnallisesta pyöräretkeilykartasta. Yhteen karttaan koottu, koko Karhukuntien aluetta koskeva tieto kuitenkin puuttuu. Kuva 2.16 Porin seudun pyöräretkeilyreitistö. Lähteinä käytetty Genimap Oy:n Pyöräily GT karttaa sekä käyttäjätiimin näkemyksiä.

37 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 35 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Porin seudun retkeilyreitistö tarjoaa erinomaiset puitteet luontoretkeilylle. Noormarkku, Pomarkku, Kullaa ja Pori ovat yhdistäneet retkeilyreitit noin 120 km käsittäväksi kokonaisuudeksi, joka on myös osa Satakunnan - Pirkanmaan retkeilyreitistöä. Karttoja ja lisätietoja löytyy hyvin mm. internetistä ja Satakunnan erä- ja luontomatkailukeskuksesta, Retkikeskus Sataseitistä sekä kuntien matkailupalveluista. Pomarkun 22 km pitkällä retkeilyreitillä pääosassa on Isonevan noin 800 hehtaarin laajuinen keidassuo. Noormarkun retkeilyreitillä on pituutta yli 60 km. Noormarkun reitiltä on saumaton yhteys sekä Pomarkun reitille pohjoiseen että Joutsijärven reitille etelään päin. Joutsijärven retkeilyreitti Kullaalla on pituudeltaan noin 27 km ja kiertää rannoiltaan valtaosin rakentamattomana säilyneen Joutsijärven ympäri. Ahlaisten virkistysreitistöön tutustuminen käy perinteisesti patikoimalla, mutta myös pyöräilemällä, sillä reitistö koostuu suurelta osin idyllisistä kyläteistä ja kulku-urista. Preiviiki - Yyteri retkeilyreitti kulkee maamme arvostetuimpiin lintukohteisiin lukeutuvan Preiviikinlahden ympäristössä. Reitin pituus on noin 20 km ja sen varrelle sijoittuu kuusi lintutornia. Isomäen maauimalasta Susisuon majalle kulkee 8,5 km:n pituinen uusi retkeilyreitti. Reitin opasteet ovat esimerkilliset. Viitoituksen lisäksi reittiosuus on merkitty selkein punaisin maalimerkein. Retkeilyreiteillä on opasteet sekä vaihtelevasti nuotio- ja tauko- ja yöpymispaikkoja sekä muita palveluja. Reittien opasteet ovat paikoin puutteelliset Hoito ja kunnossapito Porissa jalkakäytäville ja kevytväylille on laadittu kunnossapitoluokitus, jonka tarkoituksena on määrittää kunnossapitotoimenpiteille tarkoituksenmukainen järjestys ja väylien kunnolle tavoitteellinen tavoitetaso. Liikennemäärän lisäksi luokitukseen vaikuttavat erityisperusteet kuten runsas työmatkaliikenne, tärkeät bussireitit, vaaralliset kohdat katuverkossa jne. Kevytväylien kunnossapito on jaettu kolmeen luokkaan. Jalkakäytävistä ensimmäiseen kunnossapitoluokkaan kuuluvat mm. kaikki kaupunginosien jalkakäytävät sekä kaikki ensimmäisen kunnossapitoluokan ajoratojen viereiset jalkakäytävät. Vuonna 2001 ensimmäiseen kunnossapitoluokkaan kuului 125 km ja toiseen luokkaan 92 km kevytväyliä. Talvikunnossapidon periaatteet vaihtelevat kunnittain. Pomarkussa kunnan hoitamat kevyen liikenteen väylät on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan: ensin hoidetaan pääväylät ja virastojen pihat, toiseksi kevyen liikenteen väylät ja viimeisenä pihakadut. Ulvilassa kevytväylät on jaettu kahteen kiireellisyysluokkaan. Harjavallassa kaikki väylät ovat luokituksen piirissä ja kevytväylät kuuluvat ensimmäiseen kunnossapitoluokkaan. Noormarkussa koululaisten käyttämät väylät laitetaan kuntoon ennen koulujen alkua. Kaavatiet on luokiteltu kolmeen kunnossapitoluokkaan ja kevytväylien osalta noudatetaan samaa luokitusta. Tiehallinnon hoitamille kevyen liikenteen väylille on määritelty yleiset laatuvaatimukset, joiden täyttymistä valvotaan. Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito on jaettu kahteen luokkaan K1 ja K2. Urakoitsija vastaa siitä, että laatuvaatimukset täyttyvät. Laatuvaatimukset on määritelty liukkaudentorjunnalle, lumen ja sohjon poistoon sekä ajoradan tasaisuudelle. Valtaosa

38 36 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA väylistä kuuluu K2-luokkaan. Esimerkiksi K2-luokassa liukkaudentorjunnan tulee olla liikenteen tarpeen mukainen kahden tunnin sisällä ja yöaikaan kello kuuteen mennessä aamulla. Lumen ja sohjon maksimisyvyys on päivällä 3 cm ja yöllä 8 cm. Lumi ja sohjo tulee olla poistettu 4 tunnin sisällä lumen satamisesta ja yöaikaan kello kuuteen mennessä aamulla. Suurin sallittu polanne kevyen liikenteen väylillä on 2 cm. Näiden lisäksi voi olla urakkakohtaisia laatuvaatimuksia. Pientareiden käyttöä pyöräilyyn haittaavat mm. huolimattomasti sijoitetut tärinäraidat sekä uusitun asfalttipäällysteen reuna, jotka jätetään pientareen puoliväliin. Työmaiden kevyen liikenteen järjestelyihin tulisi monin paikoin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Samoin työmaan valmistuttua kevytväylät tulisi laittaa nopeasti käyttökuntoon. Kuva 2.17 Päällysteen epätasaisuudet ovat merkittävä haitta pyöräilijöille ja erityisesti rullaluistelijoille. 2.6 Yhteenveto kehittämistarpeista Kuvaan 2.18 ja taulukkoon liitteessä 3 on koottu yhteenveto nykyisen kevyen liikenteen verkoston kehittämistarpeista sekä vaarallisiksi määritellyistä kouluteistä. Lähteenä ovat olleet mm. Turun tiepiirin koulumatkaselvitys, Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat, kuntakyselyt, palautteet, selvityksen yhteydessä pidetyssä käyttäjätiimissä esille tulleet näkemykset sekä konsultin analyysit lähtötietojen perusteella.

39 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 37 KÄVELY JA PYÖRÄILY LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA Kuva 2.18 Kevyen liikenteen kehittämistarpeita Porin seudulla. Ks. myös liite 3. (litu= liikenneturvallisuussuunnitelma, kl=kevyt liikenne).

40 38 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3.1 Yleistä Kevyen liikenteen edistämistoimenpiteet on priorisoitu tarvekartoituksen perusteella. Lähtökohtana on ollut löytää konkreettisia, kustannustehokkaita, nopeasti ja edullisesti toteutettavia kehittämistoimenpiteitä. Toimenpideehdotus sisältää sekä fyysisiä toimenpiteitä että toimintatapoja, jotka edistävät kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta ja esteettömyyttä. Suunnitelman toteuttamisen osalta esitetään myös ne keskeiset painopistealueet, joihin kunnat ja Tiehallinto sitoutuvat aiesopimuksella. 3.2 Kevyen liikenteen tavoiteverkko Seudullinen tavoiteverkko Kokemäenjoen suuntainen väylä, joka yhdistää Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan toimii tämän nauhataajaman seudullisena runkoreittinä. Ulvilan ja Nakkilan välillä kevyen liikenteen runkoreittinä toimii toisaalta pt varteen täydennettävä kevyen liikenteen väylä valtatien alituksineen sekä toisaalta vähemmän liikennöity, alemman tieverkon tieyhteys maantie Nakkilan ja Harjavallan välille rakennetaan erillinen kevyen liikenteen väylä joen pohjoispuolelle maantien 2440:n varteen täydentämään nykyistä kevyen liikenteen verkkoa. Seudullisen reitistön kannalta tärkeä hanke on puuttuva kevyen liikenteen väylä valtatieltä 8 Noormarkkuun valtatien 23 varteen. Noormarkusta Pomarkkuun erillisen kevyen liikenteen yhteyden muodostaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Alemman tieverkon yhteyttä tällä välillä ei ole ja erillisen kevytväylän rakentaminen ei ole perusteltua. Kevyen liikenteen yhteytenä toimii valtatien 23 piennar, joten väylän kunnossapidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen tarpeisiin. Kevyen liikenteen yhteytenä Ulvilan ja Kullaan välillä toimii alemman tieverkon yhteys Kaasmarkuntie (paikallistie 12904). Kevyen liikenteen yhteytenä Porin ja Luvian välillä toimii valtatien 8 piennar välillä Niittymaa-Luvia. Myös tällä välillä väylän kunnossapidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen tarpeisiin. Nykyistä verkkoa täydentämään rakennetaan kevytväylä valtatien 8 varteen Porista Niittymaalle. Karhukuntien välisen kevyen liikenteen yhteyksinä toimivat pääasiassa alempiasteisen tieverkon hiljaiset tiet. Ehdotus kevyen liikenteen tavoiteverkoksi on esitetty kuvassa 3.1.

41 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 39 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuva 3.1 Porin seudun tavoitteellinen kevyen liikenteen pääverkko. Tiepiirin ja kuntien kärkihankkeissa painotetaan vaarallisten koulumatkojen turvaamista ja pääteiden hankkeita. Tämä painotus ohjaa kärkihankkeet reuna- ja haja-asutusalueiden koulujen tuntumaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa painotetaan myös keskeisimpien työ/asiointimatkojen olosuhteita, jotta autoilevat aikuisetkin saataisiin pyörän selkään ja kävelemään Laaturaitistot Osaksi Porin seudun kevyen liikenteen pääverkkoja on esitetty kolme erityistä laaturaittia, jotka nimensä mukaisesti tarjoavat tavallista kevyen liikenteen väylää laadukkaamman kävely- ja pyöräily-ympäristön. Kumpaakin laaturaitistoa tulee jatkossa kehittää kokonaisuutena. Ensimmäisen laaturaitin lähtökohtana on Porin porttaaliakseli, jota tulee edelleen kehittää ja sen jatkeena tulee varmistaa sujuvat, turvalliset ja laadukkaat yhteydet pohjoisiin ja kaakkoisiin kaupunginosiin. Kävelyn osalta

42 40 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA tärkeään asemaan nousee keskustan jalankulkuympäristön viihtyisyys ja jalankulun ehdoilla toteutettua katuympäristö. Porissa kävely-ympäristön kehittämisen lähtökohta on hieno; puistoja, vanhaa puutalokaupunkia ja jokirantaa. Kävelykadun ja sen ympäristön, mukaan lukien kauppatori, suunnitelmallinen edelleen kehittäminen on tärkeää sekä koko kaupunkikuvan että kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta. Toisena laaturaittina on esitetty Kokemäenjoen rantareitistöä, joka tarjoaa sekä kevytväylien että ympäristön kannalta erittäin hyvät ja viihtyisät puitteet työmatkaliikenteelle ja koko perheen pyöräretkeilylle Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan välillä. Kolmantena laaturaittina on esitetty reittiä Porin keskustasta Yyteriin. Yhteysvälillä on jo nyt hienot olosuhteet työmatkaliikenteelle ja kuntoilulle sekä pyörällä että rullaluistimilla. Kevyen liikenteen ympäristöä tulee jatkossa kohentaa esim. penkkejä lisäämällä. Kunnossapidossa tulee huomioida erityisesti pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden tarpeet Taajamakeskustat Taajamakeskustojen toimenpiteet liittyvät pääasiassa kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantamiseen. Turvattomuutta aiheuttaa yleisesti autojen ja kevyen liikenteen risteäminen. Turvallisuuden parantaminen toteutetaan Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien mukaisesti. Toimenpiteet ovat pääasiassa suojatie- ja liittymäjärjestelyitä. Luvialla, Pomarkussa, Ahlaisissa ja Kullaalla kevyen liikenteen väyläratkaisuilla on suuri merkitys myös kylämiljööseen. Kevyen liikenteen väylät tulee rakentaa vanhaa ympäristöä kunnioittaen. Taajamakeskustoissa tärkeiden asiointikohteiden pyöräpysäköintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. 3.3 Kunnossapito Kunnossapidon osalta esitetään mm. seuraavia toimenpiteitä: Vikailmoituslomakkeen käyttöönotto kaikissa Karhukunnissa. Lomakkeeseen merkitään ongelman tyyppi ja sijainti. Myös piirrokseen on varattu tilaa. Lomaketta jaetaan kunnan toimipisteissä, joihin sen voi myös palauttaa sekä internetissä kuntien sivuilla. Vikailmoituslomake soveltuu pienten ja helposti yksilöitävien ongelmien raportointiin, joista kunnossapitäjä ei välttämättä ole tietoinen. Sopivia raportoitavia ovat päällystevauriot, liian korkeat reunakivet tai risteysnäkemiä peittävät esteet. Lomakkeiden vastaanottajien tulee välittää yleisiä teitä koskeva palaute Tiehallinnolle. Huomioidaan kevyen liikenteen erityistarpeet päällysteen paikkaamisessa. Kevyen liikenteen väylien kunnostuksessa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon erityisesti pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden tarpeet päällysteen paikkaamisessa. Työmaiden kevyen liikenteen järjestelyihin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Myös työmaan valmistuttua kevytväylät tulee laittaa viipymättä kuntoon.

43 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 41 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Piennarten päällystys. Jotta pientareita voidaan turvallisesti käyttää pyöräilyyn, on pientareet päällystettävä riittävän leveältä osalta. Päällystetyn pientareen leveys tulee olla vähintään 1 metri. Alikulkujen liukkaudentorjunta. Kevyen liikenteen alikulkujen liukkaudentorjunnassa tulisi yhtenä ratkaisuvaihtoehtona tutkia katulämmitystä. 3.4 Toimivat matkaketjut Matkaketjujen parantamiseksi esitetään mm. seuraavia toimenpiteitä: Polkupyöräpysäköinnin esimerkillinen järjestäminen kunnissa. Pyöräpysäköinti järjestetään esimerkillisesti kuntien omissa kiinteistöissä ja kunnan hallinnassa olevilla joukkoliikennepysäkeillä ja - asemilla. Linja-autopysäkkien pyöräpysäköinti järjestetään POLIS joukkoliikenneselvityksessä esitetyn mukaisesti. Pysäköintipaikkojen lisätään keskustoissa ja muilla keskeisillä julkisilla alueilla Yhteistyö muiden julkisten palvelutuottajien kanssa. Järjestetään polkupyöräpysäköinti yhteistyössä julkisten palvelujen sekä joukkoliikenteen terminaalien ja pysäkkien pysäköinnistä vastaavien tahojen kanssa. Esimerkiksi Harjavallan rautatieaseman ja Matkahuollon pyöräpysäköintiin rakennetaan katokset. Yksityisten kiinteistöjen ja työpaikkojen aktivoiminen pyöräpysäköinnin parantamiseksi. Kunnat kannustavat yksityisiä kiinteistöjä pyöräpysäköinnin parantamiseksi. Pitkäaikaisessa pysäköinnissä katos ja runkolukitusmahdollisuus ovat tärkeitä. Polkupyöräpysäköintiä koskevien määräysten asettaminen kaavamääräyksiin, rakennusjärjestykseen ja rakennuslupien ehtoihin. 3.5 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja markkinointi Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä ovat mm. seuraavat: Seudullinen pyöräretkeilykartasto. Laaditaan seudullinen pyöräretkeilykartasto, jossa näkyvät valtakunnalliset ja paikalliset pyörämatkailureitit, muut suositeltavat pyöräily- ja rullaluistelureitit, luontoretkeilyreitit sekä muut matkailuun liittyvät palvelut. Karttojen jakelu tapahtuu veloituksetta kuntien palvelupisteissä sekä internetissä. Kaupunkikohtaiset pyöräilykartat. Tarkistetaan ja päivitetään Ulvilan pyöräilykartta mm. lisäämällä siihen suositeltavat rullaluistelureitit. Laaditaan Harjavallan pyöräilykartta, johon sisältyy myös suositeltavat rullaluistelureitit. Karttoja jaetaan veloituksetta kunnan palvelupisteissä ja internetissä. Retkeilyreittien opasteet. Tarkistetaan virallisten retkeilyreittien opasteet ja parannetaan opastusta niin, että myös kokematon retkeilijä pysyy oikealla reitillä eksymättä. Tiivistetään seudullista yhteistyötä. Kevyen liikenteen koordinointitehtävät annetaan Karhukuntien liikenneturvallisuusryhmälle. Yhteistyötä kuntien, urheiluseurojen ja -yhdistysten, tienpitäjien sekä muiden toimijoiden kesken tiivistetään järjestämällä yhteistyössä kevyen liikenteen tapahtumia, kampanjoita ja tiedotusta mm. internetin välityksellä. Myös valtakunnallista valmista tiedotusaineistoa hyödynne-

44 42 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA tään. Suomalaisten pyöräilykuntien verkostoon liittymällä kunnat saavat säännöllisesti alan ajankohtaista tietoa. Työnantajien toimenpiteet työmatkojen kevyen liikenteen edistämiseksi. Yrityksiä kannustetaan tutkimaan työntekijöiden kulkutapoja ja tukemaan työmatkaliikuntaa eri keinoin. Ensisijaisena toimenpiteenä esitetään asiamukaisten peseytymis- ja pukeutumistilojen järjestämistä. Tiedotusta voi järjestää esimerkiksi yhteistyössä terveyssektorin ja varusteita myyvien yritysten kanssa. Kunnat näyttävät työnantajina esimerkkiä työmatkaliikunnan tukemisessa esimerkiksi hankkimalla virkapyöriä kunnan keskeisiin toimipisteisiin. 3.6 Esteettömyys Esteettömyyden parantamiseksi esitetään mm. seuraavia toimenpiteitä: Kuntien ja tiepiirin esteettömyyskartoitukset. Kunnat tekevät esteettömyyskartoituksia sekä hankekohtaisesti että tärkeimpien palvelukohteiden osalta. Valtakunnallista ohjeistusta kartoitusten tekemiseen on saatavana. Kartoitukset päivitetään määräajoin. Tiepiiri tekee esteettömyyskartoituksia hankkeiden yhteydessä. Liikkumisesteisten tarpeiden huomioiminen suunnittelukohteissa hoidetaan esimerkiksi kutsumalla teknisen viraston edustaja vanhus- ja vammaisneuvostoihin. Myös muu toimiva yhteistyömuoto ja tiedonvaihto voi olla toimiva. Tarvittaessa kunnat (Kullaa, Luvia, Pomarkku ja Ulvila) voivat nimetä esteettömyysasiamiehen. Tärkeintä on, että liikkumisesteisten tarpeet tulevat huomioiduiksi jo suunnitteluvaiheessa ilman turhaa byrokratiaa. 3.7 Turvallisuus Kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi esitetään mm. seuraavia toimenpiteitä: Liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Esitetyt uudet kevytväylät, alikulut, liittymäjärjestelyt ja muut liikennejärjestelyt parantavat kaikki osaltaan kevyen liikenteen turvallisuutta. Kunnat ja tiepiiri toteuttavat liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet. Ensisijaisesti toteutetaan Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt hankkeet, liikenneturvallisuussuunnitelman I-vaiheeseen luokitellut toimenpiteet sekä kohteet, joissa tapahtuu paljon kevyen liikenteen onnettomuuksia huomioiden erityisesti vaarallisiksi luokitellut koulutiet. Väistämisvelvollisuuden johdonmukaisuus peräkkäisissä liittymissä. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota liittymäjärjestelyihin kevyen liikenteen näkökulmasta. Kolmiolla osoitettu väistämisvelvollisuus tulee järjestää johdonmukaisesti samalla periaatteella koko liittymän alueella (esimerkiksi kiertoliittymissä) sekä myös peräkkäisissä liittymissä. Liikennesääntöjen tunnettuuden lisääminen sekä asenteiden muuttaminen. Liikennesääntöjen tunnettuuden lisäämiseksi ja liikennekäyttäytymisen parantamiseksi tehtyä ansiokasta ja pitkäjänteistä valistustyötä jatketaan sinnikkäästi edelleen mm. Hyvä tietää

45 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 43 KEHITTÄMISSUUNNITELMA liikenteestä -lehtikirjoitusten muodossa. Seudullista yhteistyötä tiivistetään tälläkin sektorilla. Koulujen alkamisaikojen muuttaminen. Joidenkin koulujen osalta tulisi tutkia, olisiko liikenneympäristö selvästi turvallisempi, jos koulujen alkamisaikaa hieman muutettaisiin. Esimerkiksi koulun läheisyydessä olevan tien liikennemäärä saattaa olla huomattavasti alhaisempi hieman kahdeksan jälkeen kuin ennen kahdeksaa ja tien ylittäminen selvästi turvallisempaa. Kevyen liikenteen onnettomuuksien parempi tilastointi. Kunnossapitotoimenpiteiden ja muiden toimenpiteiden priorisointia helpottaisi kevyen liikenteen onnettomuuksien parempi tilastointi. Yhteistyö terveyssektorin kanssa on avainasemassa. Terveyskeskuksissa tulisi tilastoida liukastumisonnettomuudet, haastatella potilasta mm. tapahtumapaikan selvittämiseksi ja välittää tiedot tekniseen toimeen sovitussa muodossa. 3.8 Yhteenveto kehittämissuunnitelmasta Seuraavaan taulukkoon on koottu toimenpide-ehdotukset kunnittain jaoteltuna. Toimenpideohjelma on seudun näkemys kehittämistarpeista. Toteuttamisohjelma on jaettu kolmeen vaiheeseen tavoitevuoden ollessa v Kustannusarviot perustuvat Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa ja Turun tiepiirin koulumatkaselvityksessä esitettyihin lukuihin, sekä lisäksi POLIS-joukkoliikenneselvityksen kustannusarvioihin. Huomattava on, että osa toimenpiteistä on päällekkäisiä muissa POLIS-osaselvityksissä esitettyjen hankkeiden kanssa. Toimenpideohjelma on vaiheistettu siten, että ensimmäisessä kiireellisyysluokassa (I) ovat ne hankkeet, jotka tulisi toteuttaa seuraavan viiden vuoden aikana. Toiseen luokkaan (II) on koottu ne hankkeet, jotka esitetään toteutettavaksi kymmenen vuoden aikajänteellä. Kolmannessa luokassa (III) ovat muut seutukunnan kannalta tärkeät hankkeet. Hankkeiden priorisoinnissa esitetään noudatettavaksi seuraavia periaatteita: Tiehallinnon käyttöön tulee varata selvästi nykyistä enemmän kevyen liikenteen määrärahoja. Ensisijaisesti toteutetaan koulu- ja työmatkojen turvallisuutta parantavia kevyen liikenteen väyliä. Toiseksi tärkeimpänä kriteerinä on kuntakeskusten väliset yhteydet: Pori-Noormarkku, Pori-Luvia, Ulvila-Nakkila-Harjavalta, Harjunpää- Kullaa. Alikulut toteutetaan tarveselvitysten ja laskentojen perusteella. Tievalaistusta parannetaan väylillä, joissa kevyen liikenteen väylää ei ole tulossa.

46 44 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Taulukko 3.1 Toimenpide-ehdotukset kevyen liikenteen edistämiseksi Porin seudulla Nakkila TOTEUTUS KUST.ARVIO KUNTA KOHDE TOIMENPIDE I II III Huom. Pori Pt (Ahlaisten taajama) Kevyen liikenteen väylä * 195 TTS , stks Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyt Liittymä- ja suojatiejärjestelyitä, hidasteita, 1. vaiheen hankkeet (ks. Liite 3) kl-väyliä jne. * 1700 LITU (I); (pv) Mt Pt Kevyen liikenteen väylä * 210 LITU (I); vaar. koulutie Pt Kevyen liikenteen väylä * 240 LITU (I); vaar. koulutie Mt 2550 Ruosniemi-Harjunpää Kevyen liikenteen väylä * 200 LITU (I), stks; (pv) Valtakatu/Yrjönkatu Liittymäjärjestelyt * 20 Onnettomuuksia; pv, lr Itsenäisyydenkatu/Yrjönkatu Liittymä-/suojatiejärjestelyt * 20 Onnettomuuksia; pv, lr Vähälinnankatu/Juhana Herttuankatu Liittymä-/suojatiejärjestelyt * 20 Onnettomuuksia Mt 269 (väl. Pohj.satamatie-Tahkoluodontie) Kevyen liikenteen väylä * 520 LITU (II); vaar. koulutie Itsenäisyydenkatu/Teljänkatu Liittymä-/suojatiejärjestelyt * 20 Onnettomuuksia Maantiekatu/Väinönkatu Liittymä-/suojatiejärjestelyt * 20 Onnettomuuksia Pihlavantie/Harry Gullichsenintie Liittymä-/suojatiejärjestelyt * 20 Onnettomuuksia Satakunnankatu (Hansakadun kohta) Suojatiejärjestelyt * 15 Onnettomuuksia Isolinnankatu/Nortamonkatu Liittymä-/suojatiejärjestelyt * 20 Onnettomuuksia Isolinnankatu/Liisankatu Liittymä-/suojatiejärjestelyt * 20 Onnettomuuksia Ruosniementie/Pappilanpuistikko Kevyen liikenteen alikulku * 250 Vaarallinen koulutie Vt 2 (Rieskala, moottoriradan kohta) Kevyen liikenteen alikulku * 320 Vaarallinen koulutie Pt 12871, Pt (Lattomeri) Kevyen liikenteen väylä * 1450 Vaarallisen koulutien osuus! Mt 2555 (Järvikylä) Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 100 Vaarallisen koulutien osuus! Mt 2680 (Ahlainen) Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 100 Vaarallisen koulutien osuus! Ylikyläntie/Alikyläntie Saarekkeet * 5 LITU (II) Vt 11 (Metallikylä) Kevyen liikenteen alikulku * 320 LITU (II) Vt 8 (väl. Pinomäent.-Lattomerent.) Kevyen liikenteen väylä * 380 LITU (III),stks,vaar.koulut; pv Pt (Kylänraitti) Kevyen liikenteen väylä * 200 LITU (III); vaar. koulutie Mikonkatu (väl. Vapaudenk.-Isolinnank.) Kevyen liikenteen väylä * 130 LITU (II) Liikastentie (väl. Pohjoisr.-Tommilant.) Kevyen liikenteen väylä * 75 LITU (II) Putimäentie Kevyen liikenteen väylä * 140 LITU (II) Länsiväylä (väl. Tuorsniement.- Vähäraumant.) Kevyen liikenteen väylä * 90 LITU (II) Hahlontie Kevyen liikenteen väylä * 55 LITU (II) Sampsantie-Honkalantie Kevyen liikenteen väylä * 140 LITU (II) Tuomolantie Kevyen liikenteen väylä * 40 LITU (II) Sampolantie Kevyen liikenteen väylä * 70 LITU (II) Karjasillantie Kevyen liikenteen väylä * 175 LITU (II) Lankkutie-Kotitie-Kuuririutantie Kevyen liikenteen väylä * 425 LITU (III) Purolantie Kevyen liikenteen väylä * 175 LITU (III) Mt 269 (väl. Mäntyluodontie-Pohj.satamatie) Kevyen liikenteen väylä * 855 LITU (III) Ulvilantie/Tampereentie Kevyen liikenteen alikulku * 250 LITU (III); pv Paanakedonkatu/Pohjanmaantie Kevyen liikenteen alikulku * 250 LITU (III); pv Isojoenrannantie Kevyen liikenteen väylä + alikulku * 180 LITU (III) Alikyläntie Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 100 Pt Lattomeri Kevyen liikenteen väylä * 250 Vt 2 (Tikkula - Ruutukuoppa) Kevyen liikenteen väylä * 165 Pt Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 270 Vt 8 (Karhuhalli) Kevyen liikenteen alikulku * 320 pv Vt 8 (Hyvelä) Kevyen liikenteen alikulku * 320 pv Ulvila Mt 2553+Mt 2550 (Suosmeri-Harjunpää) Kevyen liikenteen väylä (valmis 2005) * - TTS , stks Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyt 1. vaiheen hankkeet (ks. Liite 3) Suojatie- ja liittymäjärjestelyitä * 30 LITU (I); (pv, lr) Koulukuja Hidasteet tms. * 20 Onnettomuuksia Siltatie/Tommilantie Liittymäjärjestelyt * 20 Onnettomuuksia; pv, lr Kirkkotie/Kaasmarkuntie Liittymäjärjestelyt * 20 Onnettomuuksia; pv, lr Vt 11 (Kaasmarkku) Kevyen liikenteen alikulku/ -väylä * 320 Vaarallinen koulutie Mt 2550 Harjunpää-Ruosniemi Kevyen liikenteen väylä * 200 stks; vaarallinen koulutie Pt (Friitala-Haistila) Kevyen liikenteen väylä + alikulku (vt 2) * 350 pv Pt (Friitala) Kevyen liikenteen väylä * 390 Vaarallinen koulutie Harjavalta Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyt 1. vaiheen hankkeet (ks. Liite 3) Suojatiejärjestelyitä ja kl-väyliä * 330 LITU (I); (pv, lr) Mt 2170 (Järvikylänt.-Tattarant.) Kevyen liikenteen väylä * 90 LITU (II); pv Pt (Hormistont.-Teinilänt.) Kevyen liikenteen väylä * 135 LITU (II) Mt 2170 (Tattarant.-Pyssykankaant.) Kevyen liikenteen väylä * 500 LITU (II); pv Pt (Haistila-Ruskila) Kevyen liikenteen väylä * 100 LITU (II); pv Mt 2440 (Viikkala-Harjavalta) Kevyen liikenteen väylä * 300 LITU (II); pv, lr Mt 2440 (Viikkala-Antinkartano) Kevyen liikenteen väylä * 300 LITU (III); pv, lr Pt (Suutarinmäki) Kevyen liikenteen alikulku (radan ali) * 100 LITU (III) Mt 2453 (Huoppila+Kukonharja) Kevyen liikenteen väylä * 600 stks; pv, lr Vt 2 (Masiantie) Kevyen liikenteen alikulku * 320 Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyt 1. vaiheen hankkeet (ks. Liite 3; lukuun * 120 ottamatta Merstolantie (ks. alla)) Suojatiejärjestelyitä ja kl-väyliä LITU (I); (pv, lr) Harjavallankatu/Siltatie Liittymäjärjestelyt * 20 Onnettomuuksia; pv, lr Harjavallankatu Suojatiejärjestelyt/hidasteet tms. * 50 Onnettomuuksia Merstolantie (Satakunnant.-Nervanderink.) Kevyen liikenteen väylä * 70 LITU (I) Mt 2440 Pirilä-Nakkila Kevyen liikenteen väylä * 300 pv, lr Mt 2463 (Merstola) Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 70 Mt 2440 (Hauvola) Kevyen liikenteen väylä * 215

47 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 45 TOTEUTUS KUST.ARVIO KUNTA KOHDE TOIMENPIDE I II III Huom. Luvia Länsiväylä Tien loppuosan muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi * 5 LITU (I) Mt 2640 (Esson kohta) Suojatiejärjestelyt * 5 LITU (I); pv Mt 2640 (kirkon kohta) Suojatiejärjestelyt * 5 LITU (I), stks; pv Pt (terveysaseman kohta) Suojatiejärjestelyt * 5 LITU (I), stks Pt 12857/Pt Suojatiejärjestelyt * 5 LITU (I) Mt 2640/Länsiväylä Liittymän sulkeminen ajoneuvoliikenteeltä * 5 LITU (I); pv Pt (Liikekeskuksen piha) Kevyen liikenteen väylä * 5 LITU (I), stks Räpintie Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 15 LITU (I) Pt 12857/Kolinummentie Suojatiejärjestelyt * 5 LITU (II), stks Mt 2640 (kirkko-tasalantie) Kevyen liikenteen väylä * 40 LITU (II), stks; pv Pt (Kolinummentie-) Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 30 LITU (II), stks Pt (terveysasema-laitakarintie) Kevyen liikenteen väylä * 150 LITU (II), stks Pt (Niementie-Palkertintie) Kevyen liikenteen väylä * 40 LITU (II) Mt 2640 alkuosa (vt 8 - pt 12863) Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 80 stks Vähäsuontie-Nummenkuja Kevyen liikenteen väylä * 30 LITU (II) Mt 2640 (Kehätie-Esso) Kevyen liikenteen väylä * 15 LITU (II); pv Pt (Kuivalahdentie-satama) Kevyen liikenteen väylä * 420 LITU (III) Vt 8 (Peränkylä) Kevyen liikenteen väylä * 200 Kullaa Mt 2550 Kevyen liikenteen väylä * 200 TTS ,LITU (II),stks;pv Pt Hidasteet * 100 LITU (I) Vt 11/Mt 2460 Kevyen liikenteen alikulku * 200 LITU (II); pv Mt 2460 Kevyen liikenteen väylä * 250 Vaarallinen koulutie; pv Noor- Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyt 1. vaiheen hankkeet (ks. Liite 3) Hidasteita + suojatiejärjestelyitä * 15 LITU (I); (pv) markku Rauhalammintie Kevyen liikenteen väylä (toteut. 2006?) * 200 Pt (Lehtola-koulu) Kevyen liikenteen väylä * 30 LITU (II); vaar. koulutie Pt (koulu-vt 8) Kevyen liikenteen väylä * 100 vaar. koulutie Vt 23 (Söörmarkku-Noormarkku) Kevyen liikenteen väylä * 600 LITU (II),vaar. koulutie; pv Vt 8/Pt Kevyen liikenteen alikulku * 320 Vaarallinen koulutie Vt 23/ Forssintie Ajoneuvo-/kevyen liikenteen alikulku * 320 LITU (II); pv Mt 2560 (Finpyy) Kevyen liikenteen väylän jatkaminen * 220 Koulumatka - Kärkihanke; pv Pomarkku LITU (I) Pitkäkuja (Vanhatie-Heikinpolku) Kevyen liikenteen väylä (toteutus 2006?) * 80 Muut liikenneturvallisuus-suunnitelmassa * 15 esitetyt 1. vaiheen hankkeet (ks. Liite 3) Suojatiejärjestelyitä LITU (I); (pv) Mt 2600 (vt 23-) Kevyen liikenteen väylä * 70 Vaarallinen koulutie Kivijärventie/Vanhatie Liittymäjärjestelyt * 20 Onnettomuuksia; pv Karhukunnat tärkeimmissä kohteissa Kaikissa kunnissa Pyöräpysäköinnin parantaminen * á 5 Kaikissa kunnissa Väistämisvelvollisuuden johdonmukaisuus peräkkäisissä liittymissä * - Kaikissa kunnissa Liittyminen pyöräilykuntaverkostoon * - Yhteisesti kunnissa Yhteisten kevyen liikenteen internetsivujen kehittäminen * - Alempiasteinen tie-/ katuverkko Piennarten uudelleenpäällystys koko aiemmin päällystetyllä osalla * * * - Kevyen liikenteen väylät Päällysteen korjaaminen kevyt liikenne huomioiden * * * - Kaikissa kunnissa Kevyen liikenteen huomioiminen työmaan aikaisissa liikennejärjestelyissä * * * - Kaikissa kunnissa Kunnissa ja yrityksissä työntekijöiden työmatkaliikunnan tukeminen * * * - Kaikissa kunnissa Yhteistyö vanhus-/vammaisneuvoston kanssa (esteettömyysasiat) * * * - Kaikissa kunnissa Kouluaikojen porrastus * * * - Kaikissa kunnissa Kevyen liikenteen onnettomuustilastoinnin tehostaminen * * * - Yhteistyö terveyssektorin kanssa Yhteisesti kunnissa Asennekasvatuksen tehostaminen * * * - Yhteisesti kunnissa Liikennesääntöjen tuntemisen parantaminen * * * - Yhteisesti kunnissa Yhteydet ja pp-liityntäpysäköinti tärkeimmillä jl-pysäkeillä * * * 80 ks. POLIS-joukkoliikenneselvitys Yhteisesti kunnissa Tiepiiri, Kullaa, Luvia, Nakkila, Pomarkku, (Pori) Kaikissa kunnissa Valta- ja kantatiet (kl-pääverkon osalla) Yhteisesti kunnissa Kaikissa kunnissa Yhteistyön tiivistäminen tiedottamisessa ja markkinoinnissa (myös järjestöjen kanssa) * * * - Esteettömyyskartoitukset (/päivittäminen) * * * á 20 Polkupyöräpaikkojen minimimäärät asemakaavoihin Päällystetty piennarleveys min. 1,0 m, jos ei erillistä kl-väylää Kevyen liikenteen kartan päivittäminen koko Karhukuntia käsittäväksi TTS= Turun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille LITU= Liikenneturvallisuussuunnitelma (suluissa esitetty toteuttamisvaihe) stks= Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma * * * - * - * 10 Retkeilyreittien viitoituksen parantaminen * 20 pv= toimenpide kohdistuu kevyen liikenteen pääverkolle lr= toimenpide kohdistuu laaturaitistolle

48 46 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VAIKUTUKSET 4 VAIKUTUKSET Toimenpide-ohjelmassa esitetään kevyen liikenteen väylästöä rakennettavaksi n. 120 km. Kevyen liikenteen alikulkukäytävähankkeita on 15 kpl. Toimenpide-ehdotuksista 20 kpl kohdistuu vaarallisille kouluteille n. 15 koulun vaikutusalueella. Kevyen liikenteen väyläverkkoa esitetään täydennettäväksi Pori-Noormarkku sekä Ulvila-Harjavalta-Nakkila -yhteysväleillä. Kevyen liikenteen väylästöä lisäksi jatketaan erityisesti asutuksen kasvualueilla. Matkaketjuja helpottavia pyöräpysäköinti- ja väylätoimenpiteitä esitetään 17 linja-autopysäkille, Pomarkun matkahuollon asiamiespisteeseen sekä Harjavallan rautatieasemalle ja Matkahuoltoon. Suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia on arvioitu suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi on arvioitu vaikutuksia kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvuun ja turvallisuuden paranemiseen sekä liikkumisympäristöjen esteettömyyteen ja viihtyisyyteen. Moni toimenpide palvelee useampaa kuin yhtä tavoitetta. Seuraavassa on mainittu eri tavoitteisiin parhaiten vastaavat toimenpiteet tavoitevuoden ollessa Vaikutusten arvioinnissa on oletettu, että kaikki esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan erityisesti koulu- ja työmatkoilla: Tärkeimmät kohteet ovat jo nykytilanteessa melko hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen verkkoa pitkin. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä parannetaankin etenkin nykyisellään vaarallisiksi luokiteltujen koulumatkojen onnistumista pyörällä ja kävellen. Myös kevyen liikenteen väylästön jatkuvuuteen on toimenpide-ehdotuksissa kiinnitetty erityistä huomiota, jolloin lisätään esteettömyyttä monen kohteen ympäristössä. Liittymä- ja suojatiejärjestelyt lisäävät huomattavasti kevyen liikenteen turvallisuutta vilkkaasti liikennöidyillä väylillä. Työnantajien panostus työmatkaliikuntaan lisää kiinnostusta kevyeen liikenteeseen hyötyliikuntana. Kevyen liikenteen verkkoa kehitetään ja ylläpidetään Porin ja muiden karhukuntien (kuntakeskusten) välillä: Seudullisen kevyen liikenteen edellytyksiä parantavat erityisesti kevyen liikenteen väylähankkeet valtatiellä 23 Noormarkussa ja valtatiellä 8 Pinomäentien ja Lattomerentien välillä sekä maantiellä 2440 Nakkilan ja Harjavallan välillä. Seudullisen verkon sujuvuutta palvelevat osaltaan lukuisat liittymä- ja suojatiejärjestelyt. Osa seudullisesta verkosta käyttää valtateiden piennarta ja osa hiljaisempia tieosuuksia. Näiden osuuksien tehostettu kunnossapito parantaa verkon käytettävyyttä. Pääverkko lisää turvallisuutta erottamalla kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne toisistaan. Kevyen liikenteen väylien merkitystä liikuntapaikkoina terveyden edistämisessä korostetaan. Parhaiten tätä tavoitetta palvelee ennen kaikkea yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken. Yhteistyössä järjestettävät kevyen liikenteen tapahtumat ja kampanjat sekä tehokas tiedottaminen ja markkinointi lisäävät kiinnostusta kevyeen liikenteeseen hyötyliikuntana, samoin työnantajien toimenpiteet kevyen liikenteen edistämiseksi työmatkaliikenteessä. Karhukuntien yhteisen pyöräily- ja retkeilykartan laatiminen sekä jakaminen eri tilaisuuksissa ja toimipisteissä innostaa

49 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 47 VAIKUTUKSET ihmisiä hyödyntämään seudun hienoja pyöräily- ja retkeilymahdollisuuksia. Esteettömyysselvityksillä parannetaan etenkin liikkumisesteisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää kevyen liikenteen väyliä myös virkistäytymistarkoitukseen. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon korkea taso turvataan. Kunnossapitotavoitteita palvelevat mm. vikailmoituslomakkeen käyttöönotto kaikissa Karhukunnissa, kevyen liikenteen erityistarpeiden huomioon ottaminen päällysteen paikkaamisessa kevytväylillä sekä pientareiden päällystäminen leveämmältä osalta. Myös työmaaaikaisissa järjestelyissä kevyen liikenteen huomioiminen nykyistä paremmin edistää osaltaan tätä tavoitetta. Suurin vaikutus kävelyn ja pyöräilyn suosioon on seudun kuntien yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehityksellä. Jos matkat pysyvät lyhyinä, edellytykset kävelyn ja pyöräilyn lisääntymiselle ovat hyvät. Kävelyn suosiota lisää erityisesti keskustojen kehittäminen jalankulkupainotteisemmiksi, pyöräilyn suosiota taas pyöräpysäköinnin selvä kohentaminen. Molempien osalta vaikutus kohdistuu paitsi suoraan kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin, myös kävelyn ja pyöräilyn ulkoiseen imagoon ja arvostukseen. Talvipyöräilyn suosiota kasvattaa tärkeimpien reittien talvihoidon yhtenäinen hyvä taso. Liityntäpysäköinnin parantaminen asemilla ja tärkeimmillä linja-autopysäkeillä lisää pyöräilystä ja joukkoliikenteestä koostuvan matkaketjun suosiota. Tehokkaimmin ja nopeimmin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen vaikutetaan rauhoittamalla liikennettä asuntoalueilla, keskustoissa ja taajamateillä sekä turvaamalla tienylityksiä ja muita vaaranpaikkoja pienillä, nopeasti toteutettavilla toimenpiteillä. Kevyen liikenteen väylähankkeista liikenneturvallisuuden kannalta merkittävimpiä ovat alikulut sekä vilkkaimpien teiden varsiin sijoittuvat väylät. Erityisesti koulumatkojen väylähankkeilla on merkittävä vaikutus myös asukkaiden kokemaan turvallisuudentunteeseen. Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan tehostaminen vähentää liukastumis- ja kaatumistapaturmia. Ympäristön esteettömyys lisää eri tavoin vammaisten, ikääntyneiden ja muiden liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden liikkumismahdollisuuksia ja liikkumisen turvallisuutta. Yksityiskohtien ohella tärkeää on jatkuvuus, koko matkan tulee olla esteetön. Esteettömyyden huomioon otto keskustojen ja taajamateiden parantamishankkeissa, talvihoidon hyvä taso sekä kuntien ja tiepiirien esteettömyyskartoituksiin perustuvat parantamistoimenpiteet ovat tärkeimpiä keinoja, joilla liikenneympäristöä kehitetään sopivammaksi kaikille ihmisille. Myös palvelujen saavutettavuus ilman autoa edistää kaikkien väestöryhmien sosiaalista tasa-arvoisuutta. Viihtyisä liikkumisympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta, mutta on myös tavoite jo sinänsä. Ehdotetuilla liikkumiskulttuuriin vaikuttavilla toimenpiteillä on saavutettavissa suuria vaikutuksia niin kävelyn ja pyöräilyn suosioon ja turvalliseen liikkumiskäyttäytymiseen kuin liikkumisympäristön viihtyisyyden ja esteettömyyden arvostukseen asukkaiden ja päättäjien keskuudessa. Liikkumiskulttuuriin vaikuttaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa pitkäjänteistä työtä ja järjestö- ja vapaaehtoissektorin vahvaa kytkentää mukaan toimintaan.

50 48 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA AIESOPIMUS 5 SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA AIESOPIMUS 5.1 Seudullinen organisointi Kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin seudullinen kehittäminen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön koordinoiminen annetaan Karhukuntien liikenneturvallisuusryhmän tehtäväksi. Ryhmän tehtävänä on mm: seurata liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa sovittavien toimenpiteiden toteutumista ja ylläpitää toimenpideohjelmaa välittää tietoa eri toimijoiden kevyttä liikennettä koskevista hankkeista muille osapuolille sekä valmistella pyöräilyä ja kävelyä koskevia asioita seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun tarpeisiin toimia seurantaryhmänä seudullisten hankkeiden, kuten seudullisen pyöräilykartan, suunnittelussa ja toteuttamisessa huolehtia kevyen liikenteen verkon jatkuvuudesta ja tavoiteverkkojen varausten toteuttamismahdollisuuksista kunta- ja hallintorajoilla erilaisissa liikenne- ja maankäyttösuunnitelmissa ja liikennehankkeiden toteuttamisen yhteydessä sekä tarkistaa tavoiteverkkoa tarvittaessa organisoida tiedotusta, tapahtumia ja toimintaa kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämiseksi yhteistyössä järjestösektorin kanssa 5.2 Toteuttamisohjelma, rahoitus ja aikataulu Nyt laadittu suunnitelma kävelyn ja pyöräilyn kehittämisestä on yhteisesti laadittu ehdotus, johon seudun toimijat ottavat virallisesti kantaa liikennejärjestelmäsuunnitelman jatkoprosessin yhteydessä. Tästä ja muista osaselvityksistä saatujen kannanottojen perusteella laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteenvetoraportti ja allekirjoitetaan yhteinen aiesopimus liikennejärjestelmäsuunnitelman lähivuosien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Prosessin yhteydessä myös kävely- ja pyöräilysuunnitelman ehdotuksiin saatetaan tehdä tarkennuksia. Seudullisen liikenneturvallisuusryhmän ja siihen osallistuvien tahojen tehtävänä on määrittää toimenpiteille tarkempi aikataulu ja seurata niiden toteutumista. Toteuttamisohjelman kustannukset ovat eri vaiheissa seuraavat: Vaihe I n. 4,1 M Vaihe II n. 8,2 M Vaihe III n. 7,2 M YHTEENSÄ 19,5 M Yhteensä suunnitelman mukaisten kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen hankkeiden rakentamiskustannukset ovat n. 18,5 M, josta yleisten teiden hankkeiden osuus on n. 14 M. Huomattava on, että osa toimenpiteistä on päällekkäisiä muissa POLIS-osaselvityksissä esitettyjen hankkeiden kanssa, joten myös kustannukset ovat osittain päällekkäisiä.

51 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ehdotus aiesopimuksen painopistealueiksi Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden priorisoinnissa painopistealueina ovat olleet: Liikenneturvallisuuden parantaminen - erityisesti vaarallisten kouluteiden turvallisuuden parantaminen Seudullisen tavoiteverkon rakentaminen vaiheittain sekä Yhteistyön tiivistäminen kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä (=asennekasvatus, tiedotus, muu kevyen liikenteen edistäminen). 5.4 Seuranta ja jatkotoimenpiteet Kuntien, Satakuntaliiton ja perustettavan seudullisen työryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että kevyen liikenteen tavoiteverkkojen rakentamisedellytykset turvataan eriasteisissa maankäyttösuunnitelmissa. Yleispiirteisissä kaavoissa tulee esittää kevyen liikenteen seudullisen pääverkon yhteydet ja asemakaavoissa puolestaan osoittaa laadukkaiden väylä- ja alikulkuratkaisujen edellyttämä tilavaraukset. Tavoiteverkkoja on tarpeen tarkistaa jatkuvasti maankäyttösuunnitelmien yhteydessä, mutta väylävarauksia mahdollisesti poistettaessa kaavoissa tulee osoittaa poistettavia yhteyksiä korvaavat reitit.

52 50 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTEET LÄHTEET Aaltonen Riikka. Pyöräilyn liikenneturvallisuus Porissa. Diplomityö Genimap Oy. Pyöräily GT2. 1: Karhukuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat 2003 Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina (KLIPA) -hankkeen aineistoa. Käyttäjätiimi : Jorma Humisto (Porin Pyörä-Karhut ry), Jari Wiksten (Porin Latu ry/koiviston Isku ry) Liikenne- ja viestintäministeriö (2000). Henkilöliikennetutkimus Liikenneministeriön julkaisuja 43/99, Helsinki Liikenne- ja viestintäministeriö (2004). Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Suomessa. Jaloin-hanke Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 29/2004. Liikenne- ja viestintäministeriö (2004). Kevyen liikenteen vaikutusten arvioinnin yleisohje. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 32/2004. Liikenne- ja viestintäministeriö (2004). Jaloin ohjelman arviointi sekä toimenpidesuosituksia jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 40/2004. Liikunnan kehittämiskeskus, Jyväskylän yliopisto 1/2000. Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo. Mika Ristimäki, Kari Oinonen, Harri Pitkäranta, Kaisu Harju: Kaupunkiseutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu. Suomen ympäristö 657, Alueiden käyttö. Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Joukkoliikenne Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pääliikenneverkko Porin liikenneturvallisuussuunnitelma Puhelinhaastattelut : Markku Setälä (Porin kaupunki), Juha Koskelo (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry), Kimmo Haapanen (Ulvilan kaupunki), Raimo Setälä (Porin vammaisneuvosto), Oiva Repo (Porin Tarmo ry), Raija Kulmala (Harjavallan vammaisneuvosto), Markku Mäkitalo (Noormarkku), Eila Laaksonen (Harjavallan kaupunki), Mika Hatanpää (Pomarkku) Ratahallintokeskus A 4/2003. Henkilöliikenneasemien esteettömyyskartoituksen tuloksia. Satakuntaliitto (1999). Satakunnan seutukaava 5, Seutukaavaselostus. Satakunnan seutukaava 5, Seutukaavakartta ja -määräykset. Satakuntaliiton julkaisusarja A:255 ja A:256.

53 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 51 LÄHTEET Satakuntaliitto (2002). Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Nykyisen liikennejärjestelmän kuvaus ja jatkosuunnittelun ohjelmointi. Satakuntaliiton julkaisusarja A:263. Satakuntaliitto (2003a). Karhun kämmen lyö. Satakunta. Osaava ja energinen alue vesien sylissä. Satakunnan maakuntasuunnitelma Satakuntaliitto, Porin, Harjavallan ja Ulvilan kaupunki, Kullaan, Luvian, Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun kunta, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turun tiepiiri (2000). Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla Satakuntaliiton julkaisusarja A:251. Tiehallinto, Hämeen ja Turun tiepiirit (2004). Vt 11 Tampere-Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys. Tiehallinto, Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiirit (2001). Valtatie 2 Helsinki - Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys. Tiehallinto, Turun ja Vaasan tiepiirit (2003). Valtatie 8 Pori - Vaasa. Yhteysvälin kehittämisselvitys. Tiehallinto, Turun tiepiiri (2002). Valtatie 8 Turku - Pori. Yhteysvälin kehittämisselvitys. Tiehallinto, Turun tiepiiri (2004). Kevyen liikenteen väylätarpeet 1-6 luokkalaisten koulumatkareiteillä. Tarveselvitys.. (Myös tämän selvityksen taustaaineistona olevat muut väylätarpeet ovat olleet käytettävissä). Tiehallinto, Turun tiepiiri, Satakuntaliitto (2004). Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelma

54 52 PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LIITTEET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Porin keskusta-alueen kevyen liikenteen väylästö sekä tärkeimmät kevyen liikenteen kohteet Poliisin tietoon tulleet kevyen liikenteen onnettomuudet Porin keskusta-alueella Kevyen liikenteen tarvekartoitus POLIS joukkoliikenneselvityksessä esitetty joukkoliikennepysäkkien tärkeysluokitus

55

56

57 Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Kevyt liikenne selvitys LIITTEET LIITE 2 Poliisin tietoon tulleet kevyen liikenteen onnettomuudet Porin keskusta-alueella vv