Trafikförbindelserna förbättras Liikenneyhteydet paranevat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Trafikförbindelserna förbättras Liikenneyhteydet paranevat"

Transkriptio

1 2/2012 KOMMUNERNAS GEMENSAMMA TVÅSPRÅKIGA INFOTIDNING KUNTIEN YHTEINEN KAKSIKIELINEN TIEDOTUSLEHTI I N F O H A P A R A N D AT O R N st. T O R N I O H A P A R A N D A kpl Delas ut till varje hushåll i Haparanda och Tornio. Jaetaan jokaiseen Tornion ja Haparandan kotitalouteen I N F O I O Trafikförbindelserna förbättras Liikenneyhteydet paranevat Tillsammans är vi mer Yhdessä enemmän 5 LÄS LÄS MER MER PÅ PÅ SIDORNA LUE LISÄÄ SIVUILTA Offentlig konst ett brännande ämne Arjen turvaa kunnissa -hanke käynnistynyt Kuntalaisten ääni halutaan kuuluviin Julkinen taide polttava aihe LÄS MER PÅ SIDAN 14 LUE LISÄÄ SIVULTA 14 LÄS MER PÅ SIDAN 5 LUE LISÄÄ SIVULTA 5 Skridskoåkning i Stadsviken, om vädret tillåter Kaupunginlahdella luistellaan jos tasaiset pakkassäät suosivat 6 Talvitapahtumat VINTER- ARRANGEMANG 20

2 2 LEDARE Pääkirjoitus Samarbetet förnyas Yhteistyö uudistuu Om ett par veckor firar vi in det nya året 2013! HaparandaTornio har anordnat det gemensamma nyårsfirandet allt sedan millenniumskiftet 1999/2000. Det gemensamma nyårsfirandet följer ett We do it twice koncept där man firar både det finska och det svenska nyåret tillsammans. Arrangemanget anordnas På Gränsen- området. Företagare från bägge sidor av gränsen har bidragit med fyrverkerier. Vi vill fortsätta att förverkliga visionen om HaparandaTornio som en internationell mötesplats mitt i Barents. Vi ska lyfta vintern, mörkret, våra kulturer och traditioner. Vi ska skapa en internationell atmosfär som välkomnar besökare från när och fjärran och fortsätta att utveckla We do it twice och intensifiera samverkan med turistföretagen i regionen. Vi fortsätter att positionera HaparandaTornio och vårt gränslösa samarbete. I augusti tog vi det första spadtaget för ett gemensamt resecentrum i HaparandaTornio. Det blir ett internationellt resecentrum som förenar kollektivtrafiken i Sverige och Finland. Vi kommer att bredda arbetsmarknaden och möjliggöra en större arbetspendling mellan olika orter i Sverige och Finland. Det skapar en större rörlighet och människor och gods kommer att kunna förflytta sig lättare över gränsen, vilket är en av EU:s grundtankar. Vi har dock ännu en stor utmaning att övervinna för att båda parter ska kunna verka i resecentret på lika villkor enligt det egna hemlandets lagstadgar. Resecentret beräknas vara färdigställt hösten Resecentret är en av de viktiga infrastruktursatsningar som görs i regionen. I januari invigs den nya Haparandabanan. 3,2 miljarder kronor har satsats på att bygga nytt och renovera delar av banan. Vi flyttar fram positionen för att få till persontrafiken från Luleå till Haparanda och över finska gränsen till Kemi. Vår nya gränssamarbetsutvecklare, Birgitta Tamminen, påbörjade sitt arbete i slutet av september. Detta efter att samarbetssekreterare Ritva Nousiainen, som varit med från grundandet av Provinsen, pensionerades efter 25 år i tjänsten. Vi tackar Ritva för utmärkta arbetsinsatser och resultat! Med vår nyanslutning har vi nu möjlighet att granska vår verksamhet ur ett fräscht perspektiv och omprioritera i mån av behov. Tillsammans med dig och alla andra medborgare skapar vi tillväxt och ett positivt klimat i HaparandaTornio. Nu fortsätter vi resan in i framtiden! Låt oss tillsammans bjuda på en välkomnande attityd till alla som besöker vår region och därmed bidra till utvecklingen av Haparanda- Tornio som en internationell mötesplats! Vi önskar våra medborgare en riktigt GOD JUL, ett riktigt Gott Nytt år och en lagom kall och solig vinter! Gunnel Simu Kommunalråd Haparanda stad Raimo Ronkainen Stadsdirektör Tornio stad Jonkun viikon kuluttua juhlimme uutta vuotta 2013! TornioHaparanda on järjestänyt yhteistä uudenvuoden viettoa jo vuosituhannen vaihteesta 1999/2000. Yhteinen uudenvuoden vietto seuraa We do it twice -konseptia, jossa siis vietetään yhdessä sekä Suomen että Ruotsin uuttavuotta. Tapahtumaa on järjestetty Rajalla- alueella. Yrittäjät molemmin puolin rajaa ovat olleet mukana lahjoittamassa uudenvuoden tulituksia. Haluamme jatkaa visiomme toteuttamista TornioHaparandasta kansainvälisenä tapaamispaikkana keskellä Barentsin aluetta. Painotamme talven, pimeyden, kulttuurimme ja perinteemme merkitystä. Luomme kansainvälisen ilmapiirin, joka toivottaa vierailijat tervetulleeksi läheltä ja kaukaa. Jatkamme myös kehittämällä We do it twice -konseptia ja vahvistamalla yhteistyötä alueen turistiyritysten kanssa. Jatkamme toimimalla TornioHaparandan ja rajattoman yhteistyömme puolesta. Elokuussa tehtiin Tornio- Haparandan yhteisen matkakeskuksen ensimmäinen lapionpisto. Siitä kehkeytyy kansainvälinen matkakeskus, joka yhdistää Ruotsin ja Suomen joukkoliikenteen. Laajennamme tällä tavoin työmarkkinoita ja mahdollistamme paremman työssä kulkemisen Suomen ja Ruotsin eri pakkakuntien välillä. Tämä luo suuremman liikkuvuuden ja sekä ihmiset että tavara pystyy helpommin liikkumaan rajan yli, mikä on myös yksi EU:n perusajatuksista. Meillä on kuitenkin vielä iso haaste voitettavana, että saamme luvan toimia matkakeskuksessa kumpikin oman kansallisen lainsäädännön pohjalta. Matkakeskuksen arvioidaan valmistuvan syksyllä Matkakeskus on yksi alueen tärkeistä infrastruktuurisijoituksista. Tammikuussa vihitään uusi Haaparannan rata käyttöön. 3,2 miljardia kruunua on investoitu uudelleenrakentamiseen ja jo olemassa olevan radan osien uusimiseen. Toimimme alueen edistämisen puolesta, jotta saisimme henkilöliikenteen Luulajasta Haaparannalle ja siitä Suomen rajan yli Kemiin. Gunnel Simu KUNNANNEUVOS HAPARANDA KAUPUNKI Uusi rajayhteistyön kehittäjä Birgitta Tamminen aloitti työnsä syyskuun lopulla, kun Provinssin perustamisen alusta saakka yhteistyösihteerinä toiminut Ritva Nousiainen, siirtyi 25 vuoden työrupeaman jälkeen vapaalle. Kiitämme Ritvaa erinomaisesta työpanoksesta ja aikaansaannoksista! Uuden työntekijän myötä meillä on tilaisuus tarkastella toimintojamme uudesta näkökulmasta ja tarvittaessa priorisoida asioita uuteen järjestykseen. Yhdessä sinun ja kaikkien muiden kansalaisten kanssa saamme aikaan alueellista kasvua ja positiivisen ilmapiirin TornioHaparandaan. Nyt matkamme tulevaisuuteen jatkuu! Tarjotaan yhdessä vastaanottavan asenteen kaikille, jotka vierailevat alueellamme ja sitä myöten osallistuvat TornioHaparandan kehittymiseen kansainväliseksi kohtaamispaikaksi! Toivotamme kansalaisillemme oikein HYVÄÄ JOU- LUA, oikein Onnellista Uutta Vuotta ja sopivan kylmää ja aurinkoista talvea! Raimo Ronkainen kaupunginjohtaja tornion kaupunki

3 3 Perhekeskus tukee arjen touhuissa Tornion Perhekeskus on avoin kohtauspaikka kaikille kotona oleville lapsiperheille ja toimii ainoana laatuaan Meri- Lapin alueella Perhekeskuksen tavoitteena on tukea perheitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa silloin, kun perheellä ei ole tarvetta kokopäiväiselle hoidolle. Perheet, jotka saavat kotihoidontai yksityisen hoidon tukea, voivat käyttää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Perhekeskus tekee tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin, oppilaitosten ja seurakunnan kanssa. Keskuksessa käy myös usein luennoitsijoita eri järjestöistä sekä muun muassa Kelalta ja kaupungin organisaatiosta, kuten neuvoloista. Yhteistyötä tullaan lisäämään edelleen. Päivähoidon päällikkö Riitta Keloneva sanoo, että esimerkiksi muualta muuttajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Putaan nuorisotoimen tiloissa toimivan Perhekeskuksen toimintaan. -He ovat tutustuneet uusiin ihmisiin ja saaneet muun muassa tietoa kaupungin palveluista. Perhekeskuksessa työskentelee lastentarhanopettaja ja oppisopimuksella oleva hoitaja. Perhekerhot kokoontuvat kolme kertaa viikossa, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello Maksuttomat perhekerhot on tarkoitettu kotihoidossa oleville 0-5-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kerhoissa tarjotaan lapsille leikkiseuraa ja monipuolista toimintaa arjen keskellä sekä vanhemmille mahdollisuus vertaistukeen toisten vanhempien kanssa. -Perhekeskukseen voi tulla koska vaan aukioloaikana. Olemme kokeneet, että paikkaan on helppo tulla. Toivomme kaikkien kotona olevien perheiden käyttävän perhekeskuksen palveluja. Lasten kerhot ovat avointa varhaiskasvatusta, ohjattua ja tavoitteellista toimintaa alle kouluikäisille kotihoidossa oleville lapsille. Kerhot on tarkoitettu 3 5-vuotiaille lapsille ja muutama paikka on kaksivuotiaille. Kerhot kokoontuvat maanantaisin ja perjantaisin kello , kerhot ovat maksuttomia. Familjecentret ett stöd i vardagen Kerhoihin voi hakea ympäri vuoden päivähoitohakemuksella paivahoito ja opetus. Perhekeskuksessa on joululoma Kevätkausi alkaa jatkuen toukokuun loppuun. Talviloma on Lomalla ollaan myös ja ja MAARET MATTILA Familjecentret i Tornio är en öppen mötesplats för alla hemmavarande barnfamiljer och fungerar som det enda i sitt slag i Meri-Lappi området Familjecentret har som syfte att stödja sådana familjer i barnavård och uppfostran som inte har ett behov av att ha barnet på daghem heltid. Alla familjer som får stöd för hemvård eller privatvård av barn kan använda sig av familjecentrets tjänster. Familjecentret, placerat i ungdomsgården på Pudas-området, samarbetar med bland annat tredje sektorn (bland annat frivilliga organisationer), skola samt församling och arrangerar olika slag av aktiviteter och föreläsningar för både barn och vuxna. Familjeklubbarna samlas tre gånger i veckan: tisdagar, onsdagar och torsdagar mellan kl finsk tid. Klubbverksamheten är gratis och ämnad för familjer med barn i åldern 0-5 år. Barnklubbarna samlas två gånger i veckan: måndagar och fredagar mellan kl finsk tid. Klubbverksamheten är gratis och ämnad för barn i åldern 3-5 år, med några reserverade platser för tvååringar. För ytterligare information och året runt- ansökan till klubbverksamheten: ja opetus. Tornion terveyskeskus kouluttaa erikoistuvia yleislääkäreitä Tornion terveyskeskus toimii Oulun Yliopiston yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkönä. Sopimuskoulutuksella sovelletaan opittua käytäntöön ansiokkaasti moniammatillisella yhteistyöllä. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee toimia lääkärin tehtävissä lääketieteellisen alan tutkintoja antavan yliopiston hyväksymässä terveyskeskuksessa vähintään yhdeksän kuukauden ajan palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Yliopistot ovat vastikään määrittäneet vaatimukset, jotka kouluttavan yksikön tulee täyttää. Vt. johtava lääkäri Jukka Sarianna Suominen on yksi neljästä koulutusjaksolla olevista lääkäreistä. Hän on ollut tämän vuoden helmikuusta lähtien Torniossa ja sanoo viihtyneensä hyvin mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä avoinna. Jukka Ronkainen kuulosteli kuulumisia Suomisen vastaanottohuoneessa. Ronkainen sanoo, että tällä hetkellä yhdeksän kuukauden koulutusjaksoa tai yleislääketieteeseen tähtäävää erikoistumista suorittaa neljä lääkäriä. Jokainen toimii työnantajan, oman ohjaajan ja ohjeiden alaisena laillistettuna ammattilaisena, oppien kunnan perusterveydenhuollon käytänteet. Moniammatillinen yhteistyö on toimintaa muun muassa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon eri ammattilaisten ja erikoissairaanhoidon kanssa. Ronkainen huolehtii Tornion terveyskeskuksen koulutusylilääkärinä, että yliopiston antama ohjeistus sovelletaan käytäntöön -Jatkokoulutuksen opetukseen kuuluu muun muassa sata tuntia sisäistä toimipaikkakoulutusta vuosittain sekä määrätty määrä ulkoista. Jokainen koulutettava on jo täyslaillistettu lääkäri. Heille tulee olla nimetty henkilökohtainen koulutettu ohjaajalääkäri. Koulutuksessa oleva toimii normaalissa lääkärin työssä ja voi tarpeen tullen konsultoida omaa ohjaajaansa, jonka kanssa pidetään myös palaveria viikoittain lääkärinä olemisesta ja kokonaisuudessaan perusterveydenhuollon potilasolosuhteista. Terveyskeskusjaksoa suorittavan lääkärin koulutukseen panostetaan ja terveyskeskustyön lisäksi he työskentelevät myös koulu- ja neuvolaterveydenhoidossa. -Terveyskeskusjakson jälkeen erityiskoulutuksessa oleva lääkäri on saanut kokonaisvaltaisen käsityksen perusterveydenhuollon merkityksestä terveydenhuollossa ja potilaiden hoidossa. Jukka Ronkainen toteaa, että yleislääketiede ei ole vain pelkkää lääketiedettä. -Nykyisin lääketieteen opiskelijat saavat erinomaisen hyvät teoriatiedot ja yleislääketiede on mielenkiintoista ja laaja-alaista. Lääkäri huomioi ja hoitaa potilaansa sairauden lisäksi myös muun muassa tämän elinolosuhteita ja potilaan yhteisön sekä alueelliset olosuhteet. Yleislääketieteen kenttä on laaja ja haastava. Ronkainen opettaa lisäksi Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen yleislääketieteen yksikössä. -Se on myös yksi hyvä rekrytointikanava ja reitti tutustua, saada palautetta käytännön kentältä yliopistoon ja päinvastoin. Ronkainen sanoo perehdyttämiskoulutuksen olevan elävä prosessi. -Meidän on pysyttävä ajan hermolla. Toiveena on tietysti saada koulutuksen liittyvän sairaalapalvelun jälkeen lääkärit takaisin. Teemme hyvää työtä, hyvin tutkimusvälinein. Torniossa on tällä hetkellä 11 täyttä työaikaa tekevää lääkäriä, kolme osa-aikaista ja yksi on vuorotteluvapaalla. -Toiveena olisi, että Tornioon saataisiin jatkossa perustettua lisäksi erillisiä yleislääketieteen erikoistumiseen tähtääviä koulutusvirkoja. Tornio vårdcentral utbildar specialiserande allmänläkare Tornio vårdcentral fungerar i samarbete med medicinska fakulteten vid Uleåborgs universitet som utbildningsenhet för läkare som specialiserar sig inom allmänmedicin. Målet för specialutbildningen är att inskola läkare i varierande uppgifter inom hälso- och sjukvård samt i nära samarbete med socialvården. Ytterligare mål är även att få utbildningstjänster inom allmänmedicin i Tornio, att i framtiden utöka rekrytering och utbildningsplatser samt att få de inskolade till att stanna kvar i området.

4 4 Hyvinvointia ja omatoimisuutta kannustava palvelu toimii Iäkkäiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat kunnan tarjoamaa palvelua kotonaan asuvalle, tietyn ikäiselle tai riskiryhmiin kuuluvalle iäkkäälle kuntalaiselle. Kuluneen vuoden aikana palvelutiimi on kartoittanut noin sadan ikääntyneen torniolaisen palvelutarpeet. Liisa Hyry, Raili Perkaus, Anne-Maarit Mörsäri ja Teija Rousu täydentävät toistensa tietotaitoa. Käynnin tavoitteena on tukea kotona selviytymistä. Vuoden 2012 alusta alkanut palvelu tarjoaa ensin kartoituskäynnin, jonka avulla selvitetään monipuolisesti ihmisen tarpeet, tulossa olevat elämänmuutokset, lääkitystilanne, apuvälineiden- tai kodin perusparannustarpeet. Palvelutiimiin kuuluvat ohjaaja Anne-Maarit Mörsäri, joka hoitaa palveluneuvontaa, muistihoitaja Raili Perkaus ja potilaskoordinaattori Liisa Hyry. Tämä moniammatillinen asiantuntijaryhmä varmistaa, että eri näkökulmat ja kotikäyntien merkitys tulevat laaja-alaisesti huomioiduiksi. -Torniossa jokaisen 80-vuotta täyttäneen kanssa, joka ei ole ennestään kotipalvelun piirissä, selvitetään hänen tilannettaan eri näkökulmista ja häntä kannustetaan käyttämään omia voimavarojaan omatoimisuuden säilymiseksi. Hänelle kerrotaan kunnassa tarjolla olevista palveluista ja henkilöistä, joihin hän voi ottaa yhteyttä apua tarvitessaan. Kotikäynnin palvelutiimi lähettää ensin kaavakkeen, johon voi rauhassa tutustua ja täyttää. Kaavakkeen pohjalta lähdetään kartoittamaan tilannetta. Palvelutiimin mukaan nyt vuoden toiminnassa ollut toimintamuoto on antanut iäkkäälle ihmiselle kanavan löytää erilainen apu tarvittaessa ja jokainen neuvoja tarvitseva tietää, että avulla on kasvot. -Asiakkaat ovat kokeneet, että heistä välitetään. He ovat iloisia mahdollisuudesta soittaa tai ottaa muuten yhteyttä meihin, koska heillä on nyt konkreettiset ihmiset joilta kysyä neuvoa. Meidän monipuolinen tiimimme voi auttaa suoraan, eikä asiakkaita tarvitse siirtää niin sanotusti luukulta toiselle. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat osa kuntalaisille tarjottavia yleisiä ennaltaehkäiseviä palveluja ja vanhuspalvelujen tärkeä, kehittyvä työmuoto, jokainen voi itse päättää, ottaako hän tarjouksen vastaan. Kotikäynnit tarjoavat mahdollisuuden suunnitella ajoissa omaa ikääntymistä sekä pohtia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Kotikäynnin aikana keskitytään iäkkään omiin asioihin ja häntä askarruttaviin kysymyksiin ja keskustellaan kiireettä kuin kyläillen. MAARET MATTILA En grupp från Tornio stad kontaktar sedan början av 2012 äldre torniobor som bor hemma och kartlägger deras livssituation. Syftet är att informera om och erbjuda tjänster som gör att de äldre kan bo kvar i sina hem och med bra stöd. Tack för min tid i Haparanda Kiitos ajastani Haaparannalla Jag tillträdde min tjänst hösten 2009 och har haft en spännande och rolig tid med många utmaningar och upplevelser. Redan från början satte vi upp ett mål om att försöka bli årets Kvalitetskommun 2013 vilket är en mycket stor utmaning. Vi har gjort många olika saker med att försöka förbättra vår kvalitet på det vi levererar. Den nya mål- och resultatstyrningen är införd vilket ger en tydlig politisk styrning. Vårt värdegrundsarbete med en verksamhetsidé har gett resultat genom tolkningen av det politiska uppdraget. Vi har jobbat fram en ledar- och medarbetaridé som talar om vilket förhållningssätt vi som medarbetare och chefer har i Haparanda. Vi har inrättat ett medborgarkontor vars syfte är att underlätta för kommuninvånarna. I samband med det byggde vi om delar av Stadshuset där vi integrerat kommunens ledningsgrupp. Vår satsning på att bli den ledande e-förvaltningskommunen har gett bra resultat. Att använda den senaste tekniken för att utveckla kvaliteten är en förutsättning för att lyckas. Vi har lyckats bli nominerade två år i följd till E-Diamond Award vilket är ett kvitto på att vi har kommit långt med våra satsningar på den digitala världen. Vi har förändrat organisationen och har numera en samsyn inom ledningen i många frågor. Från 1 januari 2013 kommer Haparanda teknik och fastighets AB att upplösas och återgå till den kommunala organisationen. Jag har också jobbat en hel del med att försöka öka tillväxten genom att fånga externa investerares intressen för HaparandaTornio och regionen. Upphandlingen På Gränsen Staden är en fantastisk möjlighet att få fler arbetstillfällen och fler människor från när och fjärrran att vilja besöka oss. Vårt varumärke stärks från år till år och i det fallet är vi alla viktiga ambassadörer. Det har också varit spännande att få vara en del av det fina samarbetet över gränsen tillsammans med Tornio stad. Jag har verkligen kunnat jobba över gränsen och aldrig upplevt språket som ett problem. Jag har också bott i kommunen och upplevt många av de idrotts- och kulturevenemangen som årligen arrangeras vilket är av en kvalitet som jag är glad och stolt över. Haparandas geografiska läge och underbara skärgård har gett mig många härliga minnen för livet! Jag avslutar min anställning den 30 december och påbörjar sedan nya utmaningar. Jag vill tacka politikerna som har gett mig förtroendet, kommuninvånarna som har kommit med synpunkter om vår utveckling samt alla fantastiska medarbetare som gör ett strålande jobb! Jag önskar HaparandaTornio all lycka och framgång och en del av mitt hjärta finns i Haparanda och Tornedalen för alltid! Patrik Oja Kommunchef i Haparanda Tulin virkaani syksyllä 2009, ja minulla on ollut jännittävää ja hauskaa monien haasteiden ja elämysten parissa. Jo aivan alusta asetimme tavoitteeksi, että Haaparannasta tulisi vuoden 2013 laatukunta Ruotsissa, mikä on ollut suuri haaste. Olemme tehneet monia eri asioita yrittäessämme parantaa laatua palveluissa, joita tarjoamme. Uusi tavoiteja tulosohjaus on toteutettu, mikä johtaa selvään poliittiseen ohjaukseen. Arvomaailmatyömme ja sen toimintaidea ovat johtaneet tuloksiin poliittisten toimeksiantojen tulkinnan kautta. Olemme työstäneet johtaja- ja työntekijäidean, mistä käy ilmi se millainen suhtautumistapa meillä työntekijöinä ja päällikköinä on Haaparannassa. Olemme perustaneet kansalaistoimiston, jonka tarkoituksena on helpottaa kuntalaisten asiointia. Samalla kertaa uudistimme osan Kaupungintalosta, mihin olemme sijoittaneet myös kunnan johtoryhmän. Panostuksemme nousta johtavaksi e-hallintokunnaksi on johtanut hyviin tuloksiin. Viimeisimmän tekniikan käyttäminen laadun kehittämiseksi on edellytys onnistumiselle. Olemme olleet ehdolla kaksi kertaa peräkkäisinä vuosia palkinnon E-Diamond Award saajaksi, mikä on kuitti siitä, että olemme päässeet pitkälle panostuksessamme sähköiseen tekniikkaan. Olemme muuttaneet organisaatiota, ja meillä johdossa on tänä päivänä sama näkemys monissa asioissa. Haaparannan tekniikka ja kiinteistö Oy lakkautetaan 1 tammikuuta 2013 ja se palaa takaisin kunnan organisaatioon. Olen tehnyt paljon työtä yrittäessäni lisätä kasvua vangitsemalla uusien sijoittajien mielenkiinnon Haaparanta- Tornioon ja koko alueelle. Rajalla Kaupungin hankintamenettely on meille fantastinen mahdollisuus yhä useampiin uusiin työpaikkoihin ja yhä useampien ihmisten - läheltä ja kaukaa haluun vierailla täällä. Tavaramerkkimme vahvistuu vuosi vuodelta ja tässä suhteessa me kaikki olemme tärkeitä lähettiläitä. On myös ollut jännittävää saada olla osa hienoa rajan ylittävää yhteistyötä Tornion kaupungin kanssa. Olen todella voinut tehdä työtä rajan yli, enkä ole koskaan kokenut kielen olevan ongelma. Olen myös asunut kunnassa ja kokenut monia niistä urheilu- ja kulttuuritapahtumista, joita vuosittain järjestetään, ja jotka ovat laadultaan sellaisia, mistä voin olla iloinen ja ylpeä. Haaparannan maantieteellinen paikka ja upea saaristo jättävät minuun monia ihania ja ikuisia muistoja! Lopetan virassani 30 joulukuuta ja jatkan sen jälkeen uusiin haasteisiin. Haluan kiittää poliitikkoja, jotka ovat luottaneet minuun, kansalaisia, jotka ovat kertoneet mielipiteensä kehityksestämme sekä kaikkia työkavereitani, jotka tekevät mahtavaa työtä! Toivotan onnea ja menestystä HaaparantaTorniolle ja pala sydäntäni tulee aina olemaan Haaparannalla ja Tornionlaaksossa! Patrik Oja Haaparannan kunnanjohtaja

5 5 Arjen turvaa kunnissa -hanke käynnistynyt Kuntalaisten ääni halutaan kuuluviin Torniossa elokuussa käynnistyneellä Arjen turvaa kunnissa -hankkeella halutaan rakentaa yksinkertainen hyvinvoinnin ja turvallisuusyhteistyön laaja-alainen toimintamalli harvaan asutulle alueelle. Toimijoita on kyllä runsaasti, mutta koordinointia vähän. Myös kuntalaisten ääni halutaan kunnolla kuuluviin. -Kaikki ovat olleet valmiita yhteistyöhön. Halutaan, että joku vetäisi asiat yhteen ja tiedettäisiin, mitä kaikkea Tornion kaupungissa tehdään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyen, kertoo projektinvetäjä Marja Mathlein. Työtä tekevät kaupungin eri palvelualueet, järjestöt, yhdistykset, yrittäjät, poliisi, pelastuslaitos ja seurakunta. Hankkeita ja erilaisia työryhmiä on runsaasti. Myös päällekkäistä toimintaa on paljon. -Hankkeen alussa selvitän kuinka paljon erilaisia työryhmiä, hankkeita ja toimijoita tällä saralla kunnassa toimii. Sitten tulee pohdittavaksi millaisella yhteistyömallilla Nyt jää paljon hyviä työryhmien esityksiä toteutumatta, koska yhteys päätöksentekoon on heikko, sanoo Marja Mathlein. tätä kaikkea toimintaa ja toimijoita voitaisiin koordinoida siten, että kaikkien työ tulisi tasavertaisesti esille ja se olisi vielä kuntalaisen kannalta tuloksellista. Mahdollisesti tarvitaan eri toimijoiden yhteinen foorumi, joka koordinoisi hankkeita ja veisi niitä eteenpäin, toteaa Mathlein. -Jos nähdään vaje, voidaan siihen tarttua suoraan. Yhteiselimellä olisi mahdollisuus perustaa tarvittava työryhmä, jolla on selkeä toimeksianto ja määräaika. Pitkäaikaisista työryhmistä luovuttaisiin. -Näin toiminta saadaan tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi. Kaikki toimisivat yhteisen hyvän eteen. Nyt jää paljon hyviä työryhmien esityksiä toteutumatta, koska yhteys päätöksentekoon on heikko. Kyse on siitä, miten palvelut harvaanasutulla seudulla tuotetaan tulevaisuudessa, miten ne voidaan säilyttää ja mahdollisesti monipuolistaa. Palvelujen järjestäminen kylillä voisi olla sopimuspohjaista. Kaupungin ei tarvitsisi tuottaa kaikkea, vaan se voisi tehdä sopimuksia esimerkiksi yhdistysten kanssa. Kaupunkilaiset halutaan mukaan suunnitteluprosessiin. Usein kuntalaisilta pyydetään kannanottoja vasta suunnitelman valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä asiat etenevät pääosin hallinnosta kohti kuntalaista. -Oikeasti pitäisi lähteä sekä kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, että kunnan eri tilastotiedoista, huomauttaa Marja Mathlein. -Kuntalainen on aktiivinen toimija. On kaikkien tehtävä huolehtia ympäristön ja ihmisten turvallisuudesta. Arjen turvaa kunnissa -hanke liittyy sisäasiainministeriön vuonna 2004 käynnistämään sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Nyt toimintamallia ollaan jalkauttamassa kuntien tasolle. Tornio on yksi Lapin ja Koillismaan pilottikunnista. Muita ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio ja Pudasjärvi. Projektia hallinnoi Lapin aluehallintovirasto ja rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Projekti päättyy heinäkuussa MATTI KOSKENRANTA I Tornio pågår projektet Vardagstrygghet i kommunen. Idag arbetar många lokala aktörer på olika sätt med detta och koordinering behövs. Det är viktigt att även de mer glesbebyggda delarna av kommunen får vardagstrygghet och nu uppmanar man kommunborna att engagera sig i planeringsprocessen. Tillsammans är vi mer Yhdessä enemmän Gemensamma näringslivstjänster Haparanda- Tornio-projektet utvecklar städernas näringslivstjänster tillsammans med företagarna. Huvudsyftet med projektet är att samla ett gränsöverskridande näringslivskunnande samt utveckling av ett gemensamt näringslivskoncept. Syftet är också att förstärka de redan befintliga företagens konkurrenskraft samt att förbättra förutsättningar för nya företag att etablera sig och investera i TornioHaparanda - området. Praktiska exempel på dessa är bland annat lediga lokaler i både Tornio och Haparanda samt företagsregister, vilka i fortsättningen kommer att finnas på Team Botnias och Tillväxtenhetens hemsidor. Tuula Ajanki har påbörjat projektledarskapet för Gemensamma näringslivstjänster TornioHaparanda. Hon betonar vikten av samarbete mellan projektet och företagarna. -För att vi ska kunna bemöta användarbehov av näringslivstjänster på bästa möjliga sätt, är det av yttersta vikt att projektet förverkligas i samarbete med företagen. Enligt Tuula Ajanki bemöts företagarna på deras egna villkor utifrån hur mycket tid de kan lägga ner. -TornioHaparanda är mer tillsammans men vi bör även komma ihåg samarbete med andra aktörer och kommuner i närområdena. Information: Tuula Ajanki projektledare tuula.ajanki@tornio.fi tuula.ajanki@haparanda.se Tuula Ajanki sanoo, että yrittäjät kohdataan yrittäjän ajankäytön ehdoilla. Ajanki inbjuder företagare både lokalt och i närområdena till ett utvecklingsarbete genom att de antingen deltar i arrangemang och/eller att ge feedback samt delger sina egna erfarenheter. Utgångspunkten är att planera aktiviteter som ingår i projektet utifrån företagarnas villkor och hur mycket tid de kan lägga ner. -Projektets syfte är även Elinkeinopalvelut TornioHaparanda-hanke kehittää kaupunkien elinkeinopalveluita yhdessä yrittäjien kanssa Hankkeen päätavoitteena on rajan ylittävän elinkeinoosaamisen kokoaminen ja yhteisen elinkeinokonseptin kehittäminen. Tavoitteena on myös vahvistaa jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä sekä parantaa uusien yritysten edellytyksiä sijoittua ja investoida Tornio-Haaparanta alueelle. Käytännön esimerkkejä ovat muun muassa Tornion että Haaparannan vapaat toimitilat ja yritysrekisterit, jotka jatkossa löytyvät Team Botnian ja Tillväxtenhetenin sivuilta. Tuula Ajanki on aloittanut Elinkeinopalvelut TornioHaparanda-hankkeen projektipäällikkönä. Hän korostaa hankkeen ja yrittäjien yhteistyötä. - Jotta pystymme vastaamaan mahdollisimman hyvin elinkeinopalveluiden käyttäjien tarpeisiin on ensiarvoisen tärkeää, että hanke toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa. - TornioHaparanda on yhdessä enemmän mutta täytyy muistaa myös yhteistyö muiden lähialueiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Lisätietoja: Tuula Ajanki projektipäällikkö tuula.ajanki@tornio.fi tuula.ajanki@haparanda.se Ajanki haluaa haastaa paikalliset ja lähialueiden yritykset mukaan kehitystyöhön joko tilaisuuksiin osallistumalla ja/tai antamalla palautetta sekä kertomalla omista kokemuksistaan. Lähtökohtana on suunnitella projektiin liittyvät aktiviteetit yrittäjien ajankäytön ehdoilla. - Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa rajan ylittäviä liikesuhteita ja yhteistyöverkostoja yritysten, yritysorganisaatioiden, viranomaisten sekä lähialueiden korkeakouluyksiköiden ja yliopistojen välillä. EU:n Interreg IV A Pohjoinen -ohjelman lisäksi hanketta rahoittavat Lapin liitto, Norrbottenin lääninhallitus, Perämerenkaari -yhdistys, Tornionlaakson neuvosto sekä yritykset Torniosta ja Haaparannalta. Hankkeen toteuttamisaika on MAARET MATTILA

6 6 Skridskoåkning i Stadsviken, om vädret tillåter Kaupunginlahdella luistellaan jos tasaiset pakkassäät suosivat Denna vinter blir det troligtvis en skridskobana bara förhållandena på Stadsviken medger det. Tapio Miettunen, chef för Tornio stads friluftsanläggningar, säger att det på grund av isförhållandena är svårt att få till en skridskobana på Stadsviken. Dock lever hoppet om att få till en bana denna vinter. -Haparanda förverkligar troligtvis skridskobanan i viken. Då det har funnits möjligheter att göra en bana har den alltid visat sig vara populär. Underhållet försvåras av den växlande vattennivån i Stadsviken. Vädret har stor påverkan på området. Allan Fjellvind, fritidschef för Haparanda stad, berättar att de i vanlig ordning kommer att ha skidspår i Riekkola, efter vandringsleden, ute på havsisarna. Skidspåren kommer att köras upp så snart det finns tillräckligt med snö och vädret i övrigt medger det. Även skoterlederna kommer att prepareras så snart vi får bra med snö. Några större förändringar kommer det inte att bli i ledsystemet mot föregående år. Totalt är det närmare 200 km skoterleder som kommer att prepareras. På grund av byggverksamhet och stadsplanering blir det många ändringar i Tornios skidspår. En del av ändringarna sker redan under pågående skidsäsong, resten genomförs nästa sommar. -Puuluoto-Kokkokangasskidspåret dras utefter Röyttäntie, in på Kromilaaksoområdet. Den nya leden kommer att följa grönområden och privatägda marker. Enligt Miettunen är planerna klara. -Dessa förverkligas nästa sommar. Nuvarande skidspår är planlagda till industriområden, med redan befintliga vägar. Till nuvarande skidspår i Kiviranta har det planerats villatomter och med byggnation av bland annat anslutningsvägar samt ändrings- och byggnadsarbeten i området kan det inverka störande för skidåkare. Det knappt två kilometer långa skidspåret kommer att utgå på grund av ändringarna. Nu under hösten pågår en grundförbättring av elljusspåret i Karunki, samtidigt som man förlänger skidspåret. Om ett år får skoterförarna fler märkta leder när man efter årsskiftet bygger ut den planerade leden från Kiviranta till Ylitornio. Maaret Mattila Tänä talvena tultaneen toteuttamaan, hankalien jääolosuhteiden alueena pidetylle kaupunginlahdelle luistelurata Tornion liikuntatoimen johtaja Tapio Miettunen sanoo, että kaupunginlahdelle on jääolosuhteidensa vuoksi hankala tehdä luistelurataa mutta toivo elää, että tälle talvelle rata saataisiin. -Haaparanta toteuttanee luisteluradan lahdelle. Rata on ollut aina suosittu kun se on ollut mahdollista tehdä. Ylläpitoa vaikeuttaa lahden vedenkorkeuden vaihtelevuus. Alue on hyvin pitkälti säiden armoilla. Haaparannan liikuntatoimen johtaja Allan Fjellvindin mukaan heillä tulee tavalliseen tapaan olemaan hiihtoladut Riekkolassa, vaellusreitin varrella ja merenjäällä. Hiihtoladut ajetaan heti, kun saadaan tarpeeksi lunta ja ilmat näin suovat. Myös moottorikelkkareitit valmistellaan heti, kun saadaan kunnolla lunta. Suurempia muutoksia, viime vuoteen verrattuna, ei kelkkareitteihin tule. Yhteensä valmistellaan lähemmäs 200 km moottorikelkkareittiä. Tornion latureitistöihin tulee monia muutoksia rakentamisen ja kaavoitusten vuoksi. Osa jo kuluvan hiihtokauden aikana, osa tehdään ensi kesänä. -Puuluoto-Kokkokangaslatu tehdään Röytäntien varteen, Kromilaakson alueelle. Uusi reitti tulee kulkemaan pitkin viherkaistoja ja yksityismaiden läpi. Miettusen mukaan suunnitelmat ovat valmiina ja reittisuunnitelmat tehty. -Toteutus on ensi kesänä. Nykyinen latureitti on kaavoitettu teollisuustonteille, jonne on jo tiestö valmiina. Kivirannan nykyisen ladun alueelle on kaavoitettu omakotitontteja ja muun muassa pistoteiden rakentaminen alkaa ja muutos- ja rakennustyöt saattavat häiritä hiihtäjiä. Vajaan kahden kilometrin latu tullee poistumaan muutoksista johtuen. Karungin valaistun latureitin perusparannus on työn alla ja samalla latua jatketaan. Kelkkailijat saavat vuoden kuluttua lisää merkittyjä reittejä kun Kivirannalta Ylitornion rajalle suunniteltua reittiä aletaan vuodenvaihteen jälkeen rakentaa. MAARET MATTILA

7 7 Karta över snöskoterleder i Haparanda kommun. Kartan kan laddas ner från: www. haparanda.se/skoterleder Kartta moottorikelkkareiteistä Haaparannan kunnassa. Kartan voi ladata sivulta: Bra att veta om snöskoter Hyvä tietää kelkkailusta För att få köra snöskoter i Sverige krävs att du är 16 år och har antingen ett förarbevis för snöskoter, utfärdat efter 1/ eller ett förarbevis för terrängskoter som är utfärdat före 1/ (Dessa äldre förarbevis ska bytas ut senast under 2012). Du får även köra snöskoter om du har ett traktorkort eller körkort som är utfärdat första gången före 1/ Ett körkort (oavsett behörighet) eller traktorkort utfärdat från 1/ ger rätt att köra snöskoter inom ramen för organiserad turistverksamhet (snöskotersafari). Som utländsk förare (inom EES*) har du rätt att köra snöskoter i Sverige om du har rätten i ditt hemland. Om du inte kan visa det eller om du kommer från ett land utom EES är den enda möjligheten att ingå i en grupp inom turistnäringen eller att du har ett svenskt förarbevis. *EES-länder är medlemsländerna i EU, samt Norge, Island och Liechtenstein. Regler Körning med snöskoter i snötäckt terräng är i grunden tillåten, men det finns vissa begränsningar: Det är förbjudet att köra på skogs- och jordbruksmark, om det inte är uppenbart att det kan ske utan risk för skada på skog eller mark. Skogen ska ha en medelhöjd av minst två meter innan du får passera genom den. Det är förbjudet att köra på öarna i Norrbottens skärgård. Tillåtet är att köra närmaste väg till och från stuga. Snöskoterkörning för allmänheten är förbjuden i en skidanläggning. Det är förbjudet att ha passagerare på snöskotern eller i snöskoterkälken när man korsar väg eller järnväg. Det är i allmänhet förbjudet att köra på väg, gata eller liknade men om det sker så är högsta tillåtna hastighet 20 km/tim. Högertrafik gäller på snöskoterled. Högsta tillåtna hastighet för snöskoter är 70 km/tim Moottorikelkalla ajaminen Ruotsissa edellyttää, että olet 16 vuotta ja sinulla on moottorikelkka-ajokortti, joka on annettu 1/ jälkeen tai maastoajoneuvoajokortti, joka on annettu ennen 1/ (Nämä vanhemmat ajokortit pitää vaihtaa viimeistään vuoden 2012 aikana). Saat myös ajaa moottorikelkalla, jos sinulla on traktoriajokortti tai ajokortti, joka on annettu ensimmäisen kerran ennen 1/ Ajokortti (riippumatta pätevyydestä) tai traktoriajokortti, joka on annettu alkaen 1/ antavat oikeuden ajaa moottorikelkkaa järjestetyn matkailutoiminnan puitteissa (moottorikelkkasafari). Ulkomaalaisena kuljettajana (EES*:n sisällä) sinulla on oikeus ajaa moottorikelkkaa Ruotsissa jos sinulla on sellainen oikeus kotimaassasi. Jos et voi näyttää sellaista lupaa tai jos tulet EES:n ulkopuolisesta maasta, ainoa mahdollisuus on kuulua matkailuyrittäjän ryhmään tai että sinulla on ruotsalainen moottorikelkkakortti. EES-maat ovat EU:n jäsenmaita, sekä Norja, Islanti ja Lichtenstein. Säännöt Moottorikelkalla ajaminen lumisessa maastossa on periaatteessa sallittua tietyin rajoituksin: Ajaminen on kielletty metsä- ja maanviljelymailla, jos ei ole ilmiselvää, että ajaminen voi aiheuttaa vahinkovaaran metsille tai maille. Metsän keskikorkeuden on oltava vähintään kaksi metriä ennenkuin saat ajaa siellä. Ajaminen on kielletty Norrbottenin saariston saarilla. On sallittua ajaa lähimmältä tieltä mökille ja sieltä pois. Yleisön moottorikelkalla ajaminen on kielletty hiihtokeskuksissa. Moottorikelkassa tai reessä ei saa olla matkustajia kun niillä ylitetään tie tai rautatie. Yleisesti ajaminen tiellä, kadulla tai vastaavilla on kielletty mutta jos niin tapahtuu, korkein sallittu nopeus on 20 km tunnissa. Moottorikelkkareiteillä on voimassa oikeanpuoleinen liikenne. Moottorikelkan korkein sallittu nopeus on 70 km tunnissa.

8 8 Vuoden 2012 kunnallisvaalitulos Tornion kaupungissa Vaalilain 95 :n 2 momentin mukaan ilmoitetaan, että lokakuun 28 päivänä 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa toimikaudelle tulivat valituiksi Tornion kaupunginvaltuustoon valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi eri ryhmistä seuraavat henkilöt: VALTUUTETUT: Kulmuni Katri YTK, KESK Taramaa Markku hallintovastaava, KESK Kapraali Ilkka opettaja, eläkeläinen, VAS Välimaa Risto myyntipäällikkö, agrologi (AMK), KESK Tuomaala Mari materiaalisiirron valvoja, SDP Pelttari Pekka lehtori, KESK Keinänen Juhani prosessinhoitaja, kunnossapitomies, PS Heikkilä Tuomo asianajaja, varatuomari, KOK Doktare Mari kassa, myyjä, VAS Ponkala Markku sähkölaitospäällikkö, KESK Keinänen Erkki eläkeläinen, KESK Aho Kirsti isännöitsijä, KESK Hyöppinen Sauli toiminnanohjaaja, VAS Lappalainen Mauri satamavalvoja, eläkeläinen, SDP Kanto Arto rakennusmestari, Pro Tornio Lankila Matti agrologi, KESK Törmä Markus yrittäjä, PS Aikio-Tallgren Paula yrittäjä, KOK Ponkala Arto yrittäjä, KESK Aalto Merja nosturinkuljettaja, VAS Timonen Mauri kuorma-autonkuljettaja, KESK Virtanen Liisa terveyskeskuslääkäri, VIHR Keinänen Outi toimitusjohtaja, erikoissairaanhoitaja, KESK Jutila Lasse betonimies, SDP Junes-Leinonen Marianne terveydenhoitaja, KESK Hakomäki Jan-Mikael nuoriso-ohjaaja, VAS Juuso Kaisa sairaanhoitaja, vakuutustutkija, PS Kalliokoski Teemu prosessinhoitaja, KESK Aho Kaarina yrittäjä, KOK Kristo Helena talous- ja velkaneuvoja, KESK Keränen Toni nosturinkuljettaja, VAS Ylikitti Reino maanviljelijä, eläkeläinen, KESK Ollila Kosti vanhempi sovellussuunnittelija, SDP Liikamaa Arto prosessinhoitaja, Pro Tornio Pirttimaa Pertti sovellussuunnittelija, KESK Kvist Pekka asentaja-hitsaaja, PS Parkkila Olavi prosessinhoitaja, VAS Auno Kimmo yrittäjä, KESK Lummi Raija opettaja, KOK Rantamaa Kyösti yrittäjä Huhta Osmo suunnittelupäällikkö, KESK Meller Kaarina lehtori, eläkeläinen, VAS Olsen Janne sosionomi (AMK) SDP Valtuutetuille valittiin kuntalain 11 :n mukainen määrä varavaltuutettuja seuraavasti: VARAVALTUUTETUT: Perussuomalaiset r.p. Huhtalo Heikki paloesimies, eläkeläinen Koivisto Marko vuorohuoltomies Aspegren Jyrki raskaankaluston asentaja Aarnio-Keinänen Johanna yrittäjä, lähihoitaja Kansallinen Kokoomus r.p. Hacklin Pekka insinööri (AMK) Saranne Marika lehtori Marin Satu fysioterapeutti, yrittäjä Matilainen Reeta yrittäjä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Petäjämaa Katariina perushoitaja Piiparinen Helena koulunkäyntiavustaja Olsen Seija perhekodin vanhempi Kanto Eija elintarviketekniikan insinööri, koulutusalan yrittäjä Nykänen Lauri lehtori, eläkeläinen Vasemmistoliitto r.p. Dunder Annikki uittotyöläinen, eläkeläinen Stoor Olavi asentaja, eläkeläinen Lohiniva Eeva sairaanhoitaja Muhonen Marjo oppilashuollon työntekijä Tapio Tarja vanhustyön opettaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Jaako Juhani koneasentaja Häkkinen Martti autonkuljettaja Kurttio Jouni CNC-koneistaja Vihreä liitto r.p. Rahkonen Pekka taksiautoilija Huttunen Jetta lehtori, kulttuurituottaja Suomen Keskusta r.p. Häkkinen Sampo opettaja Auniola Vilho kunnallisneuvos, agrologi Alaviuhkola Veikko ylikonstaapeli, eläkeläinen Hentilä Eeva-Marja yhteisöpedagogi (AMK) Luonua-Bajrami Miia lähihoitaja, kasv.tiet.yo Sadinmaa Markku kuljetusesimies Husa Marja-Liisa osastonsihteeri Rättyä Kaisa työterveyshoitaja Palosaari Tuija lastentarhanopettaja, kasv.tiet.yo Kettunen Rainer koulutuspäällikkö Kourilehto Gunnar tarkastaja, eläkeläinen Tervahauta Eija maaseutuyrittäjä Laine Kari muurari Uusitalo Hannu yrittäjä Tarkka Minna apulaisosastonhoitaja Hyvärinen Annikki arkistonhoitaja Salminen Paula posliinimaalaajamestari, opettaja Planting Mauri prosessinvalvoja Leinonen Antti insinööri (AMK) Pro Tornio - kuntalaisen parhaaksi yhteislista Rauvala Kaisa päivähoidon aluejohtaja Määttä Seppo eläkeläinen

9 9 Meän kylissä investoidaan Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät kakkonen -hanke on pyörinyt kohta kaksi vuotta ja paljon on sinä aikana tapahtunut myös Torniossa. Kylissä on muun muassa toteutettu monenlaisia investointihankkeita. -Kylätaloja on remontoitu, taloihin on hankittu erilaisia laitteita ja tarvikkeita, lämmitysjärjestelmiä on muutettu ja uimarantoja rakennettu. Kylätalojen ympäristöön ollaan tekemässä lähiliikuntapaikkoja, jalkapallokentästä jääkiekkokaukaloihin, kertoo projektipäällikkö Tarja Kinnunen. Hankkeiden tukiprosentti on yleensä 60. Loppu jää hakijalle, joka useimmiten on kyläyhdistys. Omavastuuosuudesta voi olla talkootyötä 75 %. Tällöin hakija joutuu laittamaan puhdasta rahaa vain 10 %. Koneiden ja laitteiden hankinnassa talkootyötä ei tietystikään voi käyttää. Kylien välisen yhteistyön edistäminen on Meän kylät kakkonen -hankkeessa tärkeässä asemassa. Keskeinen foorumi tässä on Tornioon vuonna 2010 perustettu kylien neuvosto, jossa on edustettuna 18 kylää. Neuvosto kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa. -Neuvostossa ajetaan asioita eteenpäin kunnalliseen päätöksentekoon, kertoo Tarja Kinnunen. Neuvoston kautta on saatu läpi muun muassa Tornion kaupungin väliaikainen rahoitus kylien hankkeille. Hanketuki nimittäin maksetaan aina jälkikäteen. Kaupungilta voi hakea korotonta lainaa hankkeen toteuttamisen ja avustuksen maksun väliseksi ajaksi. Kylien yhteistyönä ja kaupungin myötävaikutuksella on toteutumassa Arpelan, Sattajärven, Karungin, Kantojärven ja Lautamaan kylien yhteinen ulkoilureitistö. Kylien yhteinen internetsivusto on tällä hetkellä koekäytössä. Sattajärvellä, Laivajärvellä, Kantojärvellä, Raumolla ja Vojakkalassa on tehty esitemallinen kyläsuunnitelma. Esitteessä on lyhyesti kylän historia, nykyhetki ja toimintasuunnitelma. Kaikki nämä kyläsuunnitelmat löytyvät Tornion kaupungin kotisivuilta. Esite on hyvä väline kylille markkinoida itseään ja se toimii tietolähteenä kuntaan ja rahoittajille. Tällaisia kyläsuunnitelmia on tulossa vielä lisää. Vielä ensi vuoden kestävä Meän kylät kakkonen -hanke on järjestänyt opintomatkoja Suomen lisäksi Viroon ja Ruotsiin. Projekti järjesti Outokairan alueen ensimmäiset kyläpäivät huhtikuussa Torniossa. Ensi keväänä kokoonnutaan Ylitorniolla. Kylien nuoria on lähestytty omalla ohjelmalla. Lokakuun alusta hankkeen projektityöntekijäksi on palkattu Marika Mathlein, jonka tehtävänä on laatia kuntakohtaiset maaseudun kehittämisohjelmat. Tällaista ohjelmaa ei Torniossa ole aiemmin tehty. Siinä käydään Det investeras i våra byar läpi maaseudun nykytilanne ja kehittämistarpeet. Ohjelma toimii myös linkkinä kunnan ja kylien välillä. Outokaira tuottamhan ry. on toiminut jo 15 vuotta. Se on maaseudun kehittämisyhdistys, joka toimii Tornion lisäksi Ylitorniolla ja Pellossa. Outokaira on EU:n Leadertoimintaryhmä, joita on Suomessa 56 kappaletta. Yhdistyksen kautta voi hakea rahoitusta kylien yleishyödyllisiin hankkeisiin, maaseudulla toimivien yritysten hankkeisiin ja myös koulutushankkeisiin. MATTI KOSKENRANTA Outokaira tuottamhan ry:s projekt Meän kylät kakkonen har pågått i snart två år och under denna tid har mycket hänt även i Tornio. I de närliggande byarna har det bland annat genomförts många olika investeringsprojekt, som till exempel renovering av bygdegårdar. Att främja samarbetet mellan byarna fyller en viktig funktion i Meän kylät kakkonen-projektet. Outokaira tuottamhan ry. är en förening för landsbygdsutveckling som varit i gång redan i 15 år. Förutom i Tornio, finns den även i Ylitornio och Pello. Outokaira är en EU Leaderaktionsgrupp, som det finns 56 stycken av i Finland. Av föreningen kan man söka finansiering för bland annat ideella projekt i byarna, utbildningsprojekt samt projekt för företag belägna ute på landsbygden. Yhteiskuntatakuu apuna nuoren työllistymiseen Työllisyyysmäärärahojen lisääminen nuorten työllistämiseen tukee omalta osaltaan hallitusohjelmaan kirjattua ja vuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tulevaa nuorten yhteiskuntatakuuta. Tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Nuorten yhteiskuntatakuu merkitsee sitoutumista siihen, että kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista ja tunnistetaan heidän tuen ja ohjauksen tarpeensa. Myös alueelliset työelämäpalvelut tulee saada riittävän kattaviksi nuorille. Henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen sanoo, että Torniossa toimii hyvä yhteistyö työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön, Työvoimalasäätiön, Lappian ja yhdistysten kanssa. - Näissä toteutetaan työhön valmennusta, osaamisen kehittämistä ja yksilöllisesti suunniteltuja tukimuotoja nuorten tarpeiden mukaisesti. Torniossa koetaan kuitenkin vielä ongelmana palkkatyösuhteen löytyminen yrityksistä tai kaupungilta. -Kaupunki pyrkii vastaamaan tähän lisäämällä nuorille vuotiaille tarkoitettuja työllisyyspaikkoja niihin työtehtäviin, joihin tarvitaan nykyisen henkilökunnan eläköityessä uusia tekijöitä lähivuosina. Työllisyyspaikkoja tulee muun muassa toimistotehtäviin ja laitosapulaisen tehtäviin. Kevään 2013 aikana selvitetään myös mahdollisuudet perustaa harjoittelijoiden toimia päivähoitoon. Harjoittelijan paikat on tarkoitettu ammattikoulutusta vailla oleville nuorille. Tämän vuoden syyskuussa Torniossa oli 196 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta. Heistä alle 20-vuotiaita oli 57. MAARET MATTILA Samhällsgaranti för ungdomssysselsättning I början av år 2013 får finska ungdomar under 30 år genom en ny samhällsgaranti samt ett ökat sysselsättningsanslag hjälp med att hitta utbildnings-, praktikant-, verkstads-, rehabiliterings- eller arbetsplats. Tornio har ett välfungerande samarbete mellan olika hjälpinstanser, men saknar ännu rent konkreta arbetstillfällen på företag eller hos staden. Detta försöker man ta fasta på genom att ordna bland annat subventionerade anställningar för ungdomar i åldrarna år. I september 2012 hade Tornio 196 unga arbetslösa i åldrarna under 25 år. Av dessa 196 var 57 stycken under 20 år. Meri-Lappiin tarvitaan uusia matkailuoppaita Talvi- ja kesämatkailijoiden ohjelmatarjotaan tarvitaan lisää monipuolisia matkailupalveluja ja mm. matkailuoppaita esittelemään paikkakuntien historiaa ja käyntikohteita. Ammattiopisto Lappiassa alkaa tammikuussa Kemi-Keminmaa- Simo-Tornio- Haparanda alueiden opaskurssi. Lisätietoja asiasta TornioHaparanda matkailutoimistosta, puh Tornion kaupungin avoimet työpaikat LÖYDÄT OSOITTEESTA

10 10 Trafikförbindelserna förbättras Resecentret Byggandet av Tornio och Haparanda städers gemensamma resecenter påbörjades i september och byggnaden beräknas stå klar till slutet av nästa år. Haparandaföretaget HEAB står som entreprenör. Kostnaden för byggandet av resecentret är beräknad till 3,06 milj. Euro, varav 50 % finansieras av Interreg IVA. Dessutom bidrar Norrbottens länsstyrelse med en summa på Euro. Tornio och Haparanda städers andel är Euro vardera. Resecentret är ämnat för all vägburen kollektivtrafik. Resecentret kommer även att kopplas ihop med andra transportsätt genom förbindelser till ett kommande resecentra för tågtrafik samt till de närliggande flygplatserna Kemi-Tornio, Oulu, Rovaniemi och Luleå. För taxi har man reserverat rastrum i resecentret. - Dörren står alltså öppen om taxi vill flytta in. I vart fall kommer det taxistolpar till resecentret, berättar Tornios stadsarkitekt Jarmo Lokio och projektkledare Alf Waara, Haparanda stad. Fastigheten där Tornio busstation är belägen ägs av staden. När den blir ledig kan man fortsätta att utveckla fastigheten. I den år 2000 utarbetade grundplanen är platsen avsatt som ett höghusboendeområde. Det slutgiltiga användandet klargörs i en kommande planprocess. - Genom försäljning av fastigheten kan staden täcka byggnadskostnader för det splitternya resecentret, säger Lokio. Även med tanke på passagerarna är det nya resecentret en utmärkt lösning. Lokalerna är moderna och trivsamma och till byggnaden får man även café- och restaurangverksamhet. Det centrala i detta är dock att persontrafik samt uträttande av ärenden mellan Sverige och Finland underlättas och förenklas. Placeringen av det finska Matkahuolto på svensk sida för med sig utmaningar. Fortfarande har man att lösa beskattningspraxis för bland annat godstrafiken. Städerna har föreslagit att Matkahuolto kunde agera enligt finsk skattelagstiftning även om själva byggnaden ligger marginellt på svenska sidan. Området mellan resecentret och På Gränsen köpcentret är tänkt att byggas som ett kvartersområde dit bostäder, affärsverksamhet och Haparandas nya gymnasieskola planeras. Byggandet av området kommer att påbörjas tidigast år Resecentret kommer alltså att finnas mitt i det gemensamma centrumets kärna, påpekar Lokio. Det moderna och trivsamma resecentret får även café- och restaurangverksamhet. Moderniin ja viihtyisään matkakeskukseen tulee myös kahvila ja ravintola. Haparandabanan Den nyligen anlagda järnvägen mellan Haparanda och Kalix kan i framtiden nyttjas även till persontrafik, även om banan i första hand är byggd för godstrafik. Sträckan mellan Haparanda och Kalix är helt nybyggd och söderut från Kalix har man renoverat den gamla banan på en sträcka av 119 kilometer. Hela banan från Boden till Haparanda är elektrifierad. Den nya sträckan mellan Kalix och Haparanda är 42 kilometer lång. Tidigare har endast en norrgående bana utgått från Haparanda. Söderut har man kunnat åka via Karungi. Sträckan från Haparanda till Kalix har förkortats med 90 kilometer och nu kommer man ända till Malmö från Haparanda med eltåg. - Som mål rent lokalt är att persontrafiken mellan Sverige och Finland påbörjas hösten Tågtrafiken fungerar mellan Sverige och Danmark samt Sverige och Norge. Nu har vi en skyldighet att på båda sidor av gränsen få förbindelsen mellan Sverige och Finland att fungera, säger Haparanda stads planeringschef Göran Wigren. - Från Kemi går tågen till Rovaniemi. I Kemi skulle det vara enkelt att dela upp tåget på så vis att en del åker till Rovaniemi och en del till Tornio och på det här viset skapar vi en förbindelse till Sverige med sina nio miljoner invånare. Saken är lätt att lösa, om bara viljan finns, konstaterar Wigren och berättar att i Sverige sträcker sig persontrafiken till Boden. Ringlinjen och Kaupunkilinja fungerar ihop och bussstationerna förenas. Nästa steg är att förena tågtrafiken. Den nya Haparandabanans officiella invigning med sidoevenemang arrangeras på Haparanda järnvägsstation den 15 januari. Festtalet hålls av Sveriges infrastrukturminister Catharina Elmsäter- Svärd och festen är öppen för allmänheten. Kaupunkilinja och ringlinjen Försöksperioden för Tornios kaupunkilinja och Haparandas ringlinje är förbi och verksamheten har gjorts permanent. Nyttjandet av bussarna är öppet för allmänheten och trafiken servar allt från förvärvsarbetande till skolbarn, äldre och rörelsehindrade. Biljettpriserna är mycket förmånliga. I Tornio åker bussen bland annat till Pirkkiö, Kokkokangas, Kiviranta, Luotomäki, Pudas och Juhannussaari samt i Haparanda till Marielund, Björka, Närsta, Grankullen och till Tornio centrum. Mötesplatser för kaupunkilinja och ringlinjen är Tornio bussstation och På Gränsen köpcentret. Ett av målen för Kaupunkilinja har varit att få till en förbindelse från de spridda bosättningsområdena till de normala bussturerna. - Kollektivtrafikens omfattning förbättras och på detta vis blir tröskeln till att använda kollektivtrafiken lägre, konstaterar Tornio stads upphandlingschef Harri Telkki och Göran Wigren. När det nya resecentret färdigställs, förbättras anslutningarna märkbart. Kommunerna har vissa organiseringsskyldigheter vad gäller kollektivtrafiken. Till exempel ålägger handikappservicelagen vissa krav i Finland. Handikappanpassade bussar möjliggör resor även med rullstol. Kunder som omfattas av handikappservicelagen får åka buss gratis. Liknande system finns även på svenska sidan. - Kaupunkilinja är mångfacetterad och kostnadseffektiv såväl för beställaren av tjänsten, det vill säga staden, som för kunderna, påpekar Harri Telkki. För närvarande går stadsbussarna under dagtid från måndag till fredag. - Om passagerarantalet ökar gynnsamt i fortsättningen möjliggör det för planering av extraturer på kvällar och helger, då utbudet av kollektivtrafiken ännu är svagt. Med hjälp av tidtabeller, linjekartor samt QR-koder är det ämnat att förbättra hållplatsinformation inom en snar framtid. QR-koder är serviceanordnarens länkar till stadstrafikens information via smarttelefoner. Synpunkter angående Kaupunkilinja och Ringlinjen tas gärna emot. Tankar kring och förbättringsförslag kan framföras på Tornios hemsida och Haparandas hemsida se/synpunkt. Ytterligare information om linjernas verksamhet hittas på adresserna www. tornio.fi/kaupunkilinja och MATTI KOSKENRANTA

KESKUSVAALILAUTAKUNNAN ILMOITUS TOIMIKAUDELLE VALITUISTA VALTUUTETUISTA JA VARAVALTUUTETUISTA

KESKUSVAALILAUTAKUNNAN ILMOITUS TOIMIKAUDELLE VALITUISTA VALTUUTETUISTA JA VARAVALTUUTETUISTA Kaupunginhallitus 154 22.05.2017 KESKUSVAALILAUTAKUNNAN ILMOITUS TOIMIKAUDELLE 1.6.2017-31.5.2021 VALITUISTA VALTUUTETUISTA JA VARAVALTUUTETUISTA 299/00.00.00/2017 KH 22.05.2017 154 Valmistelija kaupunginlakimies

Lisätiedot

VUODEN 2017 KUNTAVAALIEN TULOS TORNION KAUPUNGISSA

VUODEN 2017 KUNTAVAALIEN TULOS TORNION KAUPUNGISSA VUODEN 2017 KUNTAVAALIEN TULOS TORNION KAUPUNGISSA Vaalilain 95 :n 2 momentin mukaan ilmoitetaan, että huhtikuun 9 päivänä 2017 toimitetuissa kuntavaaleissa toimikaudelle 1.6.2017-31.5.2021 tulivat valituiksi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunginhallitus 16.2.2009

Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunginhallitus 16.2.2009 1 TORNION KAUPUNKI Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunginhallitus 16.2.2009 TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 2009-2010 TOIMIKUNNAT Asiakastoimikunta Tervahauta Marja-Riitta Ahokas Johanna Ylihurula Aini Wanhatalo

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Trafikförbindelserna förbättras Liikenneyhteydet paranevat

Trafikförbindelserna förbättras Liikenneyhteydet paranevat 2/2012 KOMMUNERNAS GEMENSAMMA TVÅSPRÅKIGA INFOTIDNING KUNTIEN YHTEINEN KAKSIKIELINEN TIEDOTUSLEHTI I N F O H A P A R A N D AT O R N 16000 st. T O R N I O H A P A R A N D A kpl Delas ut till varje hushåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 9.5.007 klo 14-17 Sarja A Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/6) NEUVOSTO

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/6) NEUVOSTO TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/6) TORNION KYLIEN NEUVOSTON KOKOUS Aika: Tiistai 25.01.2011 klo 18.00-20.30 Paikka: Laivajärvi, ampumaradan maja Läsnä: Osmo Huhta Arpela Arto Kanto Arpela Pekka Pitkäkari

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

JAKOBSTAD PIETARSAARI

JAKOBSTAD PIETARSAARI Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande

Lisätiedot