Maanantai klo Savukosken kunnanvirasto. Savukosken lämpölaitoksen perusmaksu ja liittymismaksu

Transkriptio

1 Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Paikka Maanantai klo Savukosken kunnanvirasto Kunnanhallitukselle tiedoksi Siivoojan toimen täyttäminen Savukosken lämpölaitoksen perusmaksu ja liittymismaksu Talousarvion toteutuminen tammi-syyskuulta 2015 Vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit Vuoden 2016 tuloveroprosentti Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Itä-Lapin kuntayhtymän talousarvio 2016 Lausunto hallituksen esityksestä Metsähallituksen uudelleen organisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kunnanhallituksen alustava käyttösuunnitelma Investointisuunnitelman 2016 hyväksyminen Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman alustava käsittely Vuoden 2015 talousarvion muutos / investoinnit Muut mahdolliset asiat - Yleiskeskustelu Itä-Lapin kuntayhtymästä

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14/2015 sivu 266 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana ) Maanantai klo Savukosken kunnanvirasto Ahvenainen Jouni Haapakoski Raimo Halonen Jouni Harju Irja Karvonen Tuovi Orava Juho Peltoniemi Helena Jäsen Jäsen Puheenjohtaja Jäsen Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen POISSA MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT Savukoski Jouko Kilpimaa Kari Mulari Antti Röninki Iines Todettiin. :t Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Irja Harju ja Tuovi Karvonen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS Jouni Halonen Iines Röninki Pöytäkirja on tarkistettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Savukoski, Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Tuovi Karvonen Aika ja paikka Savukoski, Irja Harju Allekirjoitus Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Taimi Kuosku

3 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSELLE TIEDOKSI Khall 157 Saapuneet pöytäkirjat: 1. Sivistyslautakunnan pöytäkirja Lapin liiton hallituksen pöytäkirja Lapin liiton valtuuston pöytäkirja Tarkastuslautakunnan pöytäkirja Teknisen lautakunnan pöytäkirjat ja Verohallinto: 6. Verovuoden 2014 luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkisten tietojen luovuttaminen kunnanhallituksille Ympäristöministeriö: 7. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 :n kumoamisesta Seminaarit, koulutukset: 8. Lapin aluehallintovirasto: Alueellinen maanpuolustuskurssin yleiskurssi helmikuussa Lapin aluehallintovirasto: Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö koulutus Elintarvikkeiden hankintafoorumi Sodankylässä 11. Lapin liikennepäivä Kemissä Lapin liitto: 12. Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle / Luonnos hallituksen esitykseksi Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kiinteistönluovutusilmoitukset: 13. Savukosken kunnassa sijaitseva Kyllilä niminen tila RN:o 76:3 (Kyllikki Kilpelä / Ari ja Tuula Lehtimäki) Muut: 14. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien edustajien kirje Savukosken yrittäjille koskien energiajuomien myynnin lopettamisesta alle 15 vuotiaille 15. Vetoomus päiväkodin rakentamisesta Kunnanjohtaja: Merkitään tiedoksi. Kunnanhallitus: Merkittiin tiedoksi

4 Kunnanhallitus SIIVOOJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN Khall 158 Tekninen lautakunta Siivooja Sirkka Saari siirtyi sisäisellä siirrolla teknisen lautakunnan alaisesta siivoojan toimesta Saukodin laitoshuoltajaksi kesän alussa. Saukodin edellinen laitoshuoltaja jäi silloin eläkkeelle ja toimi täytettiin sisäisellä haulla. Toimistopäällikön viranhaltijan päätöksellä otettiin Maarit Julkunen- Korhonen laitoshuoltajan oppisopimuskoulutukseen ajaksi. Hänen työtehtäviin kuuluvat teknisen toimen työkohteet mm. kunnanvirasto, kuntosalit ja rivitalojen saunat. Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpanon ohjeiden mukaan vapautuvan viran tai toimen täyttäminen edellyttää kunnanhallituksen lupaa kyseisen työpaikan hakuilmoituksen julkaisemiseen ja toimen täyttämiseen. Toimistopäällikkö: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaisi luvan aloittaa hakumenettelyn yhden siivoojan kokoaikaisen toimen täyttämiseksi heti. Khall 158 Tekninen lautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti

5 Kunnanhallitus SAVUKOSKEN LÄMPÖLAITOKSEN PERUSMAKSU JA LIITTYMISMAKSU Khall 159 Tekninen lautakunta Liite Savukosken lämpölaitokselle on hyväksytty nykyisten perusmaksujen ja liittymismaksujen tariffi marraskuussa 2007 kaukolämmön käyttöönoton yhteydessä. Perusmaksu on tarkoitettu kattamaan lämpölaitoksen kaukolämpökanavien rakentamisesta ja käyttämisestä aiheutuvia kiinteitä kustannuksia. Perusmaksutariffin kiinteitä kuluja ovat mm. ulkopuoliset palvelut, materiaalit, palkat ja muut henkilöstökulut. Omakotitalon asiakkaan nykyinen veroton perusmaksu on 12,50 euroa kuukaudessa. Kunnan kiinteistöjen suurin perusmaksu on koulukeskuksella 281 /kk. Perusmaksu määräytyy liittymistehon ja tilausvesivirran mukaan. Uusi perusmaksu omakotitaloille olisi 20 euroa kuukaudessa. Koulukeskuksen perusmaksu uuden tariffin mukaan olisi 450 /kk. Muiden kiinteistöjen perusmaksut nousevat myös samassa suhteessa keskimäärin noin 60 %. Liittymismaksuilla katetaan osa verkoston rakentamiskustannuksista. Liittymismaksun suuruuden määrää kiinteistön lämmöntarve suurimman lämmöntarpeen hetkellä. Lämmöntarve määritetään yleensä ulkolämpötilassa -32 C. Lämmöntarpeen mittana käytetään tilausvesivirtaa, jonka lukuarvosta liittymismaksun suuruus osaltaan riippuu. Savukosken kaukolämpöverkon liittymismaksuksi omakotitaloon on päätetty lämpölaitoksen valmistuttua vuonna 2007 nytkin voimassa oleva euroa. Se voidaan maksaa kolmena yhtä suurena vuosittaisena eränä liittymän valmistuttua. Jos asiakas haluaa maksaa koko liittymismaksun yhdellä kertaa, niin hän saa 20 % alennuksen liittymismaksusta. Tällöin koko maksu erääntyy maksettavaksi 2 kuukautta kaukolämpöliittymän valmistumisen jälkeen. Savukosken kunnan vesilaitoksella on sama käytäntö alennuksen osalla. Rivitalojen ja muiden rakennusten liittymismaksut lasketaan samalla periaatteella lämmön tarpeen ja tilausvesivirran mukaan. Liittymismaksut ovat palautusoikeudellisina erinä vapaat arvonlisäverosta. Lämpölaitoksen ja kaukolämpöverkon rakentamiseen saatiin valtion avustuksia, jotka siirrettiin liittyjien eduksi taksoihin. Nykyisin avustukset ovat aina harkinnanvaraisia. Rakentaminen koostuu tarvikkeista sekä mies- ja konetöistä. Kaikkien näiden hintataso on noussut huomattavasti kahdeksassa vuodessa. Energiamaksu on alkaen ollut 70,20 /MWh (alv 0 %) eikä siihen maksuun ole nyt korotuspainetta../..

6 Kunnanhallitus SAVUKOSKEN LÄMPÖLAITOKSEN PERUSMAKSU JA LIITTYMISMAKSU Tekn.ltk 24./.. Liitteenä on perusmaksujen, liittymismaksujen ja energiamaksujen tariffi. Toimistopäällikkö: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi lämpölaitoksen uudet perus- ja liittymismaksujen tariffit. Khall 159 Tekninen lautakunta: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi lämpölaitoksen uudet perus- ja liittymismaksujen tariffit alkaen Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen koskien lämpölaitoksen perusmaksun ja liittymismaksun korottamista. Tarkastuslautakunta on kehottanut kunnanhallitusta kiinnittämään huomiota alijäämän kattamiseen erityisesti lämpölaitoksen osalta. Kunnanhallitus esittää, että teknisen toimen tulee tehdä täydentävä esitys seuraavaan hallituksen kokoukseen lämpölaitoksen energiamaksujen korotuksesta tai vaihtoehtoisesti esitettävä jokin muu keino alijäämien kattamiseksi. Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti

7 Kunnanhallitus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAMMI-SYYSKUULTA 2015 Khall 160 Liite Taloussihteeri Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan kunnanhallitukselle neljännesvuosittain ja valtuustolle puolivuosittain. Liitteenä on tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja käyttötalouden toteuma tammi-syyskuulta 2015 käyttösuunnitelma- ja tiliryhmätasolla. Liitteistä ilmenee edellisen vuoden tilinpäätöksen ja tammi-syyskuun toteuma. Tuloslaskelman toimintakate on parantunut edellisvuoden vastaavasta yli euroa eli 4,8 %. Toimintatulot ovat noin euroa eli 1,0 % edellisvuotta isommat ja ne ovat 79,6 % talousarviosta. Toimintatuloissa on mukana vuodenvaiheessa jaksotettavia hanketukia. Toimintamenot ovat 70,8 % arvioiduista. Edellisvuoteen verrattuna ne ovat pienentyneet liki euroa eli 4,0 %. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 3,2 % ja avustukset 17,5 %. Avustuksissa työmarkkinatuen kuntaosuus on noussut euroa eli 63,4 % edellisvuodesta. Asiakaspalvelujen ostot ovat vähentyneet euroa eli 8,4 %. Vähennystä on terveydenhuollon asiakaspalvelumaksuissa euroa ja sosiaalitoimen asiakaspalvelumaksuissa euroa. Muiden palvelujen ostot ovat pienentyneet edellisvuodesta 14,7 %, aine- ja tarvikehankinnat 3,3 % sekä muut toimintamenot 17,8 %. Verotulokertymässä tammi-syyskuulta on kasvua 3,1 % edellisvuoteen verrattuna. Verotulo oikaistaan marraskuun verotilityksessä, kun verotus vuodelta 2014 on valmistunut. Yhteisöveron tuoton kasvu on euroa eli 8,8 %. Valtionosuudet ovat kertyneet arvioidusti ja ne ovat pienentyneet edellisvuodesta euroa eli 4,3 %. Vuosikate on parantunut huomattavasti viime vuodesta ollen euroa ylijäämäinen. Poistojen jälkeenkin kunnan tulos tammi-syyskuulta jää noin euroa positiiviseksi. Mikäli kunnan toimintaa jatketaan erityistä taloudellisuutta noudattaen, on odotettavissa, että kunnan tämän vuoden tulos saadaan positiiviseksi. Rahoituslaskelman mukaan investointeja on toteutettu vain noin eurolla budjetoiduista eurosta. Jätevesipuhdistamon ympäristölupahakemuksen laatimiseen on käytetty euroa ja Itä- Lapin Energia Oy:öön euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulona on Asunto Oy Martintuvan osakkeiden myyntitulo. Asunto-osakkeiden myynti pienensi muihin toimintamenoihin sisältyviä vuokravastikkeita. Lainanottoa oli budjetoitu talousarvion rahoitusvajeen kattamiseksi euroa, mutta lainaa ei ole nostettu eikä sitä ole tarkoitus nostaakaan tänä vuonna. Lainoja on lyhennetty edellisvuoden tapaan maksusuunnitelmien mukaisesti../..

8 Kunnanhallitus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAMMI-SYYSKUULTA 2015 Khall 160./.. Kunnanhallituksen toimintakate budjetoidusta on 68,1 %, maaseutulautakunnan 56,9 %, sosiaalilautakunnan 72,5 %, sivistyslautakunnan 65,9 % ja teknisen lautakunnan 84,8 %, joten kunnan toimintakatteen toteuma on 69,5 %. Sosiaalitoimen hallinnon sekä vanhus- ja vammaispalvelujen menot ovat toteutuneet yli 76 % arvioiduista. Sivistystoimessa vapaa-aikatoimen menojen toteuma on 91,2 %, toisaalta tulopuolelle on saatu jaksotettavia hankerahoituksia. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi talousarvion toteutumisen tammi-syyskuulta Kunnanhallitus: Merkittiin tiedoksi

9 Kunnanhallitus VUODEN 2016 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Khall 161 Liite Vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään tiistaina marraskuun 17. päivänä Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistövero menee kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kaikki kiinteistöt ovat kattavasti veron piirissä. Tärkein poikkeus laajasta soveltamisalasta on metsien ja maatalousmaan jääminen veropohjan ulkopuolelle. Verovapaita ovat lisäksi muun muassa yleiset tiet, kadut ja torit. Kiinteistöstä menevän veron on velvollinen maksamaan kiinteistön omistaja, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kiinteistöveroprosenttien raja-arvot vuonna 2016: Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,80 ja enintään 1,55. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,37 0,80 prosenttia. Muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (mm. vapaa-ajan asunnot) kiinteistövero voidaan määrätä vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Veroprosentti voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti (nykyisen 0,60 prosenttiyksikön sijasta). Kunnanvaltuusto voi määrätä voimalaitoksille kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli on 0,80-3,10 prosenttia. Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 prosentti ja enintään 4,00 prosenttia. Tarkoituksena on, että asuntorakentamiseen kaavoitetun alueen omistajat ryhtyisivät joko itse rakentamaan tai luovuttaisivat maan sellaiselle, jotka ovat valmiita rakentamaan. Alue tulee olla kaavoitettu ja sillä tulee olla kunnallistekninen valmius../..

10 Kunnanhallitus VUODEN 2016 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Khall 161./.. Jos kunta määrää rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin, sen tulee samalla selvittää ne rakennuspaikat, joihin sitä sovelletaan. Tätä ei sovelleta loma-asutusta varten kaavoitettuihin alueisiin. Liitteenä kuntaliiton kiinteistöverotulon veroennustelaskelma. Kunnanvaltuusto on viime vuonna vahvistanut uusiksi kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20 - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,60 - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,20 - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,40 - voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 - rakentamattomille rakennuspaikoille ei ole määrätty kiinteistöveroprosenttia Kunnan kiinteistöverotulot ovat Kuntaliiton ennusteen mukaan noin euroa. Valtuuston hyväksymässä toimenpideohjelmassa kunnan talouden tervehdyttämiseksi ei ole huomioitu kiinteistöveroprosenttien nostoa vuodelle Kunnanjohtaja: Hallitus esittää valtuustolle, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 vahvistetaan seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20 - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,60 - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,20 - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,40 - voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 - rakentamattomille rakennuspaikoille ei määrätä kiinteistöveroprosenttia Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa

11 Kunnanhallitus VUODEN 2016 TULOVEROPROSENTTI Khall 162 Liite Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kunnallisveroprosenttia on korotettu viimeksi vuodelle ,25 %:iin, vuonna 2012 veroprosenttia nostettiin 20,75 %:iin ja vuonna ,75 %:iin. Kunnan talouden tila on edelleen heikko, vaikka tämä vuosi syyskuun tilanteen mukaan näyttää kehitystä parempaan suuntaan. Painolastina kunnalla ovat aikaisemmilta vuosilta kertyneet alijäämät, yhteensä euroa. Tämän vuoden talousarvio jouduttiin laatimaan jälleen euroa alijäämäiseksi. Tarkemmin ei vielä voida ennustaa, mikä tulee olemaan lopputulos, mutta tällä hetkellä tulos näyttää muodostuvan positiiviseksi. Päätettyjen säästötoimenpiteiden toteutuminen ja tasapainottamisen toimenpiteissä onnistuminen sekä myös loppuvuoden toimintamenojen ja verotulojen kehitys vaikuttavat paljon vuoden tulokseen. Rahatilanne on ollut parempi, joten kunnan ei ole tarvinnut ottaa lisää lainaa koko vuotena. Yhteisöverotulot ovat kertyneet hieman odotettua parempana, mutta edelleen huolta aiheuttaa kunnan tuloverokertymän alhaisuus. Liitteenä veroennustetaulukko lokakuun tilanteen mukaan. Talouden tasapainotusohjelmassa on suunniteltu, että tuloveroprosenttia nostetaan 0,5 prosenttiyksiköllä vuodelle Kunnan talous on kuitenkin kehittynyt parempaan suuntaan oletettua nopeammin. Korotuspaine on siitä huolimatta olemassa, mutta koska kunnallisveroprosentti jo nyt Lapin korkein, on pyrittävä tasapainottamaan taloutta muilla keinoin. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2016 kunnallisveroprosentiksi vahvistetaan nykyinen 21,75 prosenttia. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa

12 Kunnanhallitus ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Khall 163 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Liite Luonnos kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on esityslistan liitteenä nro 1. Kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan on kirjoitettu ne edunvalvontatehtävät, jotka ovat alueemme elinkeinoelämän, saavutettavuuden ja lähialueyhteistyön kannalta tärkeitä ja ovat olleet toimintamme perustana. Joitakin täsmennyksiä tehtäviin on alueen tilanteiden muututtua tehty. Kehittämis- ja toimenpideohjelmiin liittyvät edunvalvonta-asiat keskittyvät Itä-Lapin elinkeinostrategian toimenpiteisiin ja alkaneeseen ohjelmakauteen. Ohjelmakauden hankkeiden suunnittelu ja toteutus jatkuvat. Lainsäädäntöön vaikuttamisessa mukaan lisättiin kaivostoiminnasta kuntiin ohjautuvien verojen ja maksujen lisäksi metsätaloudesta ohjautuvat tulot. Infraan liittyviä edunvalvontatehtävissä Perämeri-Salla-reitin saaminen TEN-T -verkkoon esitetään nostettavaksi esille kokonaisuutena niin, että rataa korostetaan. Edunvalvontaa kehitetään nykyistä proaktiivisemmaksi. Tehtäviin lisättiin suhteiden ylläpito ja kehittäminen kansallisen tason päätöksentekojärjestelmiin. Edunvalvontamatkoilla hallituksen puheenjohtajan ja kehittämispäällikön kustannukset maksetaan pääsääntöisesti kuntayhtymän hallinnosta. Selkeitä muutoksia aiempaan verrattuna esitetään sisäisen toiminnan kehittämiseen. Siinä hallituksen roolia strategisten päätösten tekijänä korostetaan, kuntien luottamusmiesjohdon roolia toiminnassa vahvistetaan ja päätöksentekoprosessia yksinkertaistetaan. Taloushallinto yhdistetään Kemijärven kaupungin taloushallintoon. Rahoitusmallia muutetaan vastaamaan muuttuvia toimintaprosesseja. Yhteistyötä lähialueen kanssa jatketaan. Rataan, viisumivapauteen ja elintarviketarkastusasemaan liittyvää edunvalvontaa tehostetaan. Toimintasuunnitelmassa näitä ja muita asioita käsitellään tarkemmin. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus keskustelee toimintasuunnitelmasta, tekee tarvittavat muutokset ja hyväksyy sen. Hyväksytty toiminta- ja taloussuunnitelma merkitään pöytäkirjan liitteeksi nro 1. Päätös: Hallitus hyväksyi kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman pienin muutoksin. Hyväksytty toiminta- ja taloussuunnitelma on pöytäkirjan liitteenä nro 1../..

13 Kunnanhallitus ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Khall 163./.. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Itä-Lapin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti

14 Kunnanhallitus ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO 2016 Khall 164 Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus Liite Itä-Lapin kuntayhtymän vuoden 2016 alustava talousarvio koostuu hallinnosta ja kehittämistoiminnasta ja on suuruudeltaan euroa. Valmisteilla on myös luonnontuotealan hanke loppuvuoden rahoitushakuun, mutta sen budjetti ei ole vielä valmis. Mikäli hanke toteutetaan, tehdään sen osalta muutosesitys kuntayhtymän talousarvioon. Kokonaisbudjetti nousisi tämän vaikutuksesta arviolta eurolla. Hallinnon talousarvio koostuu yleishallinnon, hallituksen, työvaliokunnan, tarkastuslautakunnan, toimistopalveluiden ja edunvalvonnan osatalousarvioista. Kehittämistoiminta koostuu toimintavuonna käynnissä olevien hankkeiden ILLKKA-, Jälleenrakennusaika-, Villi luonto metsästä markkinoille -hankkeiden sekä hankevalmistelun osatalousarvioista. Yhtään lähialueyhteistyöhanketta ei ole vielä vuoden 2016 talousarviossa, mutta haun todennäköisesti avautuessa vuonna 2016 rahoitusta tullaan hakemaan. Kehittämishankkeiden yhteenlaskettu talousarvio on suuruudeltaan tällä hetkellä euroa. Hallinnon budjettia valmisteltaessa on huomioitu hankkeille tehtävä työ, joka pienentää hallinnon palkkakuluja varovasti arvioiden euroa. Mikäli hankkeita käynnistyy, palkkakuluja voidaan jyvittää tätäkin enemmän. Hallinnon talousarvioon on budjetoitu avustukset yhteisöille -kohtaan euroa House of Laplandin, euroa Lapin elokuvakomission ja euroa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaan. Barentskeskus Finland Oy:n jatkorahoitukseen ei ole varattu rahaa, eikä pyyntöäkään ole tullut. Rahoitusosuudet projekteille kohtaan on uutena varattu euroa jäsenkuntien maksuosuutta ABC hankkeen omarahoitukseen. Hallinnon osuus kokonaistalousarviosta on euroa. Nousua edelliseen vuoteen on 6 %. Budjettiin varattu ABC-hankkeen omarahoitus vaikuttaa nousuun. Jäsenkuntien maksuosuus hallinnosta on suunniteltu olevan euroa. Loppuosa katetaan edellisiltä tilikausilta kertyneellä ylijäämällä. Näin ollen talousarvio on laadittu euroa alijäämäiseksi kuten edellisenäkin vuonna. Alijäämä jää pienemmäksi, mikäli uusia hankkeita lähtee käyntiin talousarviovuoden aikana. Jäsenkuntien maksuosuudet on laskettu vuoden 2014 kunnallisverokertymän mukaisin prosenttiosuuksin ja ne on esitetty alla olevassa taulukossa../..

15 Kunnanhallitus ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO 2016 Ky 77./.. Jäsenkunta Maksuosuus % Maksuosuus Kemijärvi 60,6 % Salla 25,1 % Savukoski 7,8 % Pelkosenniemi 6,5 % % Esityslistan liitteenä nro 2 on kuntayhtymän vuoden 2016 alustava talousarvioesitys. Kesken vuotta käynnistyvien uusien hankkeiden tai muiden muutosten osalta esitetään tarvittaessa muutettu talousarvio. Kehittämispäällikön esitys: Hallitus hyväksyy kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion ja merkitsee sen pöytäkirjan liitteeksi nro 2. Hallitus esittää jäsenkunnille alustavan talousarvion hyväksymistä sekä määrärahan varaamista kuntayhtymän hallintoon vuodelle Päätös: 1) Hallitus hyväksyi yksimielisesti kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion ja merkitsi sen pöytäkirjan liitteeksi nro 2. 2) Hallitus esittää jäsenkunnille alustavan talousarvion hyväksymistä sekä määrärahan varaamista kuntayhtymän hallintoon vuodelle Khall Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy kunnan talousarvioon otettavaksi esitetyn määrärahan euroa. Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti

16 Kunnanhallitus LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ METSÄHALLITUKSEN UUDELLEEN ORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Khall 165 Metsähallituslain uudistamista on jatkettu Maa- ja metsätalousministeriössä uuden hallituksen aikana. Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Metsähallitus järjestivät Rovaniemellä kuulemistilaisuuden, jossa esiteltiin lainsäädäntöluonnokseen tällä hallituskaudella tehtyjä muutoksia. Kunnanhallitus on antanut maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon metsähallituslakiesityksestä. Ministeriö on tehnyt olennaisia muutoksia esitykseen ja koska se ei ole vieläkään selvittänyt uuden lain vaikutusta kuntien yhteisöverokertymään, antaa kunta uuden päivitetyn lausunnon asiasta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää maa- ja metsätalousministeriölle lausuntonaan seuraavaa: Metsähallituksen toiminta Savukosken kunnan alueella on erittäin merkittävää. Kunnan kokonaispinta-alasta km 2 :stä on Metsähallituksen hallinnassa yli puoli miljoonaa hehtaaria eli noin 86,3 %. Metsähallituksen hallinnoimaa metsämaata Savukosken kunnassa on yhteensä noin hehtaaria. Lisäksi luonnonsuojelu-alueita on hehtaaria, erämaa-alueita hehtaaria, virkistysalueita 558 hehtaaria ja muita alueita 74 hehtaaria. Metsähallituksen hakkuumäärä Savukoskella on vuositasolla noin m 3, minkä kantohinta-arvio on noin 3,2 miljoonaa euroa. Metsähallituksen työllistävä vaikutus kunnassa on tällä hetkellä 8 toimihenkilöä ja 14 metsuria sekä noin 80 kausityöntekijää (5 htv). Lisäksi Luontopalvelut työllistää 4-5 henkilöä. Itä-Lapin alueella Metsähallituksen korjuutöissä on yrittäjien työvoimaa 24, kaukokuljetuksessa 12 ja muissa konetöissä, tienrakennuksessa ja metsänhoito-töiden urakoinnissa yhteensä noin 8 työntekijää. Näistä osa kohdistuu Savukoskelle. Savukoskella hakatun puun käsittelystä Metsähallitus maksaa vuositasolla arviolta noin 4,2 milj. euroa (hakkuu ja lähikuljetus), kaukokuljetuksesta noin 2,8 milj. euroa ja VR:n rahtimaksuja yli puoli milj. euroa eli yhteensä noin 7,6 miljoonaa euroa../..

17 Kunnanhallitus LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ METSÄHALLITUKSEN UUDELLEEN ORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Khall 165./.. Savukosken kunnan yhteisöverosta, euroa, metsäerän osuus on 94,2 % ja yritystoimintaerän 5,8 %. Yhteisövero kertyy siten lähes kokonaan Metsähallituksen hakkuista, tällä hetkellä se on noin euroa. Tämä on kunnan kokonaisverotuloista noin 19 % eli noin viidennes kunnan saamista verotuloista kertyy Metsähallituksen maksamista yhteisöveroista. Metsäerään sisältyy myös luonnonsuojelualueilta saamatta jääneet kantorahatulot, joita ei kuitenkaan huomioida kuin vain osasta luonnonsuojelualueita. Metsähallituksen yhtiöittämisellä voi olla merkittävä vaikutus metsäerään, koska osakeyhtiömuotoisen metsätalousyhtiön yhteisöveron jakoperusteeksi tulisi yhtiön henkilöstömäärä kunnassa. Kunta, jossa valtion metsämaat sijaitsevat menettäisi todennäköisesti huomattavan osan keskeisistä verotuloistaan muualle, joihin yhtiön henkilöstö on keskittynyt ja keskittyisi entistä enemmän. Tähän asiaan ei ole lakiuudistuksessa kiinnitetty lupauksista huolimatta minkäänlaista huomiota. Savukosken kunta vaatii, että yhtiöittäminen ei saa johtaa verotulojen menetyksiin kunnassa, vaan lakiesitykseen tulee sisällyttää pykälä, jolla varmistetaan metsävaltaisten kuntien veronsaajaasema nykytasoisena. Tästä ei riitä maininta hallituksen esityksen perusteluissa. Savukosken kunta on jo UKK-puistolain kompensaatiotyöpaikkaasiassa saanut huomata, että pelkkä maininta lain esitöissä ei takaa oikeuden toteutumista. Tästä syystä yhteisöverojen tuloutus on kirjattava uuteen lakiin. Lisäksi on varmistettava, ettei suojelualueista aiheudu kunnalle veromenetyksiä, vaan päinvastoin valtion tulee tässä yhteydessä selvittää kaikkien kunnan alueella olevien veromenetysten oikeudenmukainen korvaaminen. Asia on tärkeä Lapin kuntien lisäksi Kainuulle, jossa metsähallitus on suurin yksittäinen maanomistaja. Kunta ei saa suojelluista talousmetsistä oikeaa verokorvausta, koska korvaukset perustuvat suojeltujen metsien vääriin taloudellisiin arvostuksiin. Lisäksi verokorvauksen piiriin ei ole sisällytetty kaikkia kunnassa suojeltujen alueitten talousmetsiä../..

18 Kunnanhallitus LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ METSÄHALLITUKSEN UUDELLEEN ORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Khall 165./.. Kunta on tehnyt asiasta esityksen valtiovarainministeriölle ja myös erillisen esityksen verohallinnolle kiinteistöveron ulottamisesta kaikille luonnonsuojelualueille. Savukosken kunta vastustaa metsätaloustoiminnan yhtiöittämistä. Euroopan unioni ei vaadi valtion toiminnan yhtiöittämistä sinällään. Kilpailuneutraliteettivaatimukset voidaan hoitaa muilla järjestelyillä, kuten on tehty monissa muissa EUmaissa. Liiketoiminnan siirtäminen osakeyhtiölle muodostaa merkittävän riskin kunnan verotuloihin ja työllisyyteen ja yleensä paikallistalouteen. Uhkana on myös, että nyt suunnitteilla oleva uudistus, johtaa uusiin muutoksiin, joissa pikkuhiljaa hivutetaan metsämaan ja vesistöjen omistusoikeus ja poliittinen ohjausvalta pois valtiolta. Esimerkkinä tällaisesta salamitaktiikasta on aselaki, jota on muutettu lähestulkoon vuosittain. Osakeyhtiömuotoinen toiminta voi siirtyä muualta operoitavaksi ja toiminnan läpinäkyvyys heikkenisi sen etääntyessä muualle. Kansalaisten ja metsätalouskuntien ääntä kuultaisiin entistä vähemmän. Lisäksi uudistus voi johtaa Metsähallituksen nykyisten yhteiskunnallisten velvoitteiden heikentämiseen ja porotalouden toimintaedellytysten ja paikallisten asukkaiden oikeuksien (esim. metsästyksen) heikentämiseen sekä alueitten virkistyskäytön ja matkailun vaikeuttamiseen. Savukosken kunta esittää, että lakiesitys hylätään kokonaan ja se palautetaan valmisteluun, jossa turvataan kunnille ja niiden asukkaille selkeästi kaikki nykyiset oikeudet. Kunnanhallitus: Lausuntoon lisätään metsähallituksen nykyisen työllistämisvelvoitteen säilyttäminen sekä, ettei kuntalaisten vapaa metsästysoikeus eivätkä paikallisten muutkaan oikeudet metsähallituksen mailla saa huonota lain myötä. Kunnanvirastolle annettiin oikeus laatia lopullinen lausunto edellä esitetyin evästyksin

19 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN ALUSTAVA KÄYTTÖSUUNNITELMA Khall 166 Taloussihteeri Liite Liitteenä kunnanhallituksen alustava käyttösuunnitelma vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallituksen käyttösuunnitelma on laadittu tämänvuotiselle toimintatasolle ja toimintakate on saatu tiukan menokurin ansiosta supistettua tämänvuotisesta talousarviosta 2,7 prosenttia. Toisaalta vuoden 2014 tilinpäätöksestä toimintakate nousee 9,5 prosenttia. Talousarvion valmisteluohjeessa kunnanhallitus päätti, että sitovat määrärahat esitetään valtuustolle nettomääräisinä eli toimintakate on kunnanhallitukseen ja -valtuustoon nähden sitova määräraha. Yleishallinnon nettomenot nousevat euroa, projektien euroa ja joukkoliikenteen euroa. Elinkeinotoimen nettomenot laskevat euroa. Terveydenhuoltoon arvioidaan määrärahoja euroa tämänvuotista vähemmän, mutta euroa viime vuoden toteutumaa enemmän. Terveydenhuollon menoja on vaikea arvioida, koska niiden toteuma vaihtelee vuositasolla suurestikin. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tässä vaiheessa alustavan käyttösuunnitelman tiedoksi sillä lisähuomiolla, että joukkoliikenteeseen tulee 6000 euroa lisämenoa, joka kohdentuu lakkautettaviksi suunniteltujen bussivuorojen ylläpitämiseen. Kunnanhallitus: Kunnanjohtaja esitti lisättäväksi euron määrärahan Pelkosenniemen kunnan kanssa yhteistyössä tehtävään 100-vuotiskirjaan ja vastaavasti kolmelle vuodelle jaksotetun myyntitulon kirjasta. Jouni Halonen esitti, että talousarvioon otetaan tarvittavat määrärahat kunnanvaltuuston hyväksymän palkkiosäännön mukaisesti. Palkkiosäännön muutos käsitellään erikseen. Kunnanhallitus hyväksyi alustavan talousarvioesityksen edellä esitetyin lisäyksin

20 Kunnanhallitus INVESTOINTISUUNNITELMAN 2016 HYVÄKSYMINEN Khall 167 Tekninen lautakunta on käsitellyt kokouksessaan Liite talousarvion ja -suunnitelman käsittelyn yhteydessä kunnan investointisuunnitelman. Investointeja vuodelle 2016 ovat mm. vuokrahuoneistojen peruskorjaus (varataan kolmen asunnon korjaamiseen vielä nimeämättömiltä kiinteistöiltä). Uuden päiväkodin rakentaminen on ensisijainen hanke. Uuden paloaseman rakentamiseen varaudutaan myös. Nesteen kuntosalin katto uusitaan Teollisuushallilla. Kunnanviraston sadevesiviemäröinti ja salaojitus peruskorjataan. Irtaimen omaisuuden hankintaan varataan euroa käytetyn traktorin ostamiseen lisävarusteineen. Toimistopäällikkö: Lautakunta hyväksyy vuoden 2016 investoinnit ja esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Tekninen lautakunta: Toimistopäällikkö selosti lautakunnalle talousarvion sisällön. Investoinneista päiväkodin rakentaminen siirretään vuoteen Uusi kuntosali rakennetaan koulukeskuksen liikuntasalin yhteyteen. Uuteen paloasemaan ei rakenneta tiloja kunnan teknisen toimen kunnossapidolle vaan kunnostetaan työtilat Teollisuushalli I. Päätösesitys hyväksyttiin tehdyin lisäyksin. Teknisen lautakunnan esitys päiväkodin rakentamiseksi on muutettu siten, että päiväkodin sijaan tehdään kuntosalilaajennus liikuntahallirakennuksen yhteyteen. Päiväkotitoimintaa jatketaan toistaiseksi nykyisissä Malmettirinteen tiloissa. Paloaseman rakentamista on siirretty vuodella eteenpäin, koska järkevä suunnittelu vaatii aikaa. Kaikki muutokset ilmenevät liitteestä. Liitteenä on teknisen lautakunnan esittämä investointisuunnitelma ja kunnanjohtajan esitys investointisuunnitelmaksi vuodelle Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus muuttaa teknisen lautakunnan esittämää investointisuunnitelmaa ja liittää talousarvioon liitteenä olevan kunnanjohtajan investointisuunnitelmaesityksen esitettäväksi kunnanvaltuustolle. Kunnanhallitus tarkisti kunnanjohtajan tekemän esityksen siten, että kuntosali poistetaan investointisuunnitelmasta, päiväkotihanke euroa lisätään vuodelle 2016,./..

21 Kunnanhallitus INVESTOINTISUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Khall 167./.. teollisuushallin katon korjaus vaihdetaan liikerakennuksen katon korjaamiseen sekä vesijohtoverkoston venttiilien uusintaan lisätään mahdollinen palopostin rakentaminen jääkiekkokaukalon viereen. Traktorin hankinta käsitellään seuraavassa kunnanhallituksen kokouksessa

22 Kunnanhallitus VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN ALUSTAVA KÄSITTELY Khall 168 Liite Taloussihteeri Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Siirtymäsäännösten mukaan taseeseen kertyneen alijäämän kattamisvelvoitetta sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään. Kaikki hallintokunnat ovat jättäneet määräaikaan mennessä ensi vuoden talousarvioesitykset ja suunnitelmavuosia koskevat esitykset. Liitteenä on yhteenveto tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta sekä käyttötaloudesta. Investoinnit käsitellään erikseen. Vuoden 2014 kunnan tilinpäätöksessä on ,66 euroa ja konsernitilinpäätöksessä ,01 euroa kattamatonta alijäämää. Tarkastuslautakunta on kokouksessaan kehottanut uuden kuntalain mukaisen alijäämän kattamisvelvoitteen perusteella kunnanhallitusta kiinnittämään huomiota alijäämän kattamiseen erityisesti lämpölaitoksen osalta. Talousarvion yhteenveto osoittaa, että vuosikatteesta on muodostumassa euroa positiivinen, mutta se ei kata suunnitelman mukaisia poistoja euroa, joten tilikauden tuloksesta muodostuisi noin euroa alijäämäinen. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi hallintokuntien jättämät talousarvioesitykset ja keskustelee talousarvion alijäämän kattamistavoista. Kunnanhallitus tarkisti yhteisöverotulokohtaa eurolla ja kunnallisverotulokohtaa eurolla. Kunnanhallitus velvoitti lautakunnat tarkistamaan vuokrat sekä muut maksut ja taksat ajan tasalle ja esittämään tulojen nousua vastaavat korjaukset talousarviotuloihin. Maksutarkistukset tulee tehdä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään alkuvuoden 2016 aikana

23 Kunnanhallitus VUODEN 2015 TALOUSARVION MUUTOS / INVESTOINNIT Khall 169 Rakennusmestari Lämpölaitoksen hakekattilaa parannettiin syksyllä muuttamalla osa muurauksista tulenkestäviksi valuiksi. Samalla myös tuhkaruuvit ja arinaraudat uusittiin ja parannettiin niiden toimivuutta. Kustannukset edellä mainittuihin töihin olivat euroa. Peruskorjauksessa huomioitiin Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n antama ohjeistus töiden tekemisestä. Tehdyt muutostyöt lisäävät lämpölaitoksen arvoa. Kunnanvaltuuston edellisessä kokouksessa päätettiin, että kyseisen peruskorjauksen määrärahat ovat käyttötalouden määrärahoja. Yllä mainituilla syillä kyseessä on kuitenkin investointi, joten asia tulee käsitellä päätöksenteon osalta uudelleen. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että lämpölaitoksen käyttötalouteen aiemmin myönnetty lisämääräraha euroa poistetaan ja lämpölaitoksen investointeihin varataan euron määräraha hakekattilan parantamiseen. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösesityksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa

24 Kunnanhallitus MUUT MAHDOLLISET ASIAT Kunnanhallitus kävi yleiskeskustelun Itä-Lapin kuntayhtymän toiminnasta ja tulevaisuudesta