TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Transkriptio

1 1 TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Lohjan seudun mielenterveysseura ry on perustettu vuonna Seuramme on Suomen Mielenterveysseuran jäsenjärjestö. Jäsenmäärämme on noin 170 ja olemme yksi suurimmista Suomen Mielenterveysseuran jäsenjärjestöistä. Seurassamme toimii palkattuna vakituinen tukihenkilökoordinaattori sekä puolipäiväinen erityisesti tukikoirakkotoiminnasta vastaava työntekijä, 35 koulutettua tukihenkilöä, 20 tukikoirakkoa sekä vaihteleva määrä muita aktiivisia vapaaehtoistoimijoita. Yhteensä aktiivisia vapaaehtoistoimijoita on noin Päämäärä Seuran päämäärä on edistää ja ylläpitää mielenterveyttä Lohjan alueella. Kansalaisjärjestönä haluamme tarjota vapaaehtoistyön muodossa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia mielenterveyden alalla. Suomen mielenterveysseuran kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys - strategian mukaisesti olemme paikallisesti nostamassa mielenterveyden merkitystä yhteiskunnalliseen keskusteluun, lisäämässä vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta sekä vahvistamassa vaikuttamistyötä paikallisia tarpeita ja ruohonjuuritason kehittämiskohteita esiin tuomalla. 3. Tavoitteet Toiminnan yleiset tavoitteet 1. Perustoimintamme (tukihenkilö- ja tukikoirakkotoiminnan) jatkaminen: järjestää aktivoivaa tukitoimintaa mielenterveyskuntoutujien arjen toimintakyvyn parantamiseksi. 2. Uusien tukihenkilöiden löytäminen. Sellaisten toimintamuotojen löytäminen, joille on tarvetta ja jotka sopivat nykyiseen kiireiseen elämänrytmiin ja innostavat tukihenkilöitä pysymään mukana toiminnassa. 3. Vakiinnuttaa työntekijämäärä 2:ksi (alkaen 2017) vapaaehtoisten tuen ja sitouttamisen turvaamiseksi. 4. Yhteistyön jatkaminen Klubitalon kanssa: tilojen yhteiskäyttö ja yhteistyö ryhmätoiminnassa. Yhteistyön jatkaminen Vihdin mielenterveysseuran kanssa: Vihdin ylläpitämä kriisikeskuspäivystys Lohjalla sekä yhteisiä tukihenkilökoulutuksia ja tapahtumia vapaaehtoisille. 5. Löytää arviointi- ja palautekäytäntöjä, joiden pohjalta toimintaa voidaan kehittää asiakaslähtöisesti. 6. Lisätä toimintamme näkyvyyttä ja vaikuttavuutta alueellamme uuden toimitilan, Hyvän mielen majan keskeistä sijaintia hyödyntämällä. Toiminnallisesti täsmennetyt tavoitteet 1. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen 2. Mielenterveystietoisuuden lisääminen 3. Tukimuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen 4. Kehitysprojektien ylläpitäminen 5. Resurssien turvaaminen

2 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Järjestämme aktivoivia tukitoimia ensisijassa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, mutta myös erilaisissa tilapäisissä arjen ongelmissa apua tarvitseville. Tavoitteenamme on auttaa tuettavia selviytymään itsenäisesti arjessaan tarvitsematta hakeutua raskaampien hoitomuotojen pariin ja tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Korostamme näkemystä mielenterveydestä voimavarana ja opittavissa olevina elämäntaitoina, joiden tukemisessa vertaistuella voi olla merkittävä rooli Mielenterveystietoisuuden lisääminen Haluamme vaikuttaa mielenterveyden huomioimiseksi yhteiskunnassa ja olla mukana mielen hyvinvointi - käsitteen tutuksi tekemisessä. Toimistomme, Hyvän mielen maja, on viikoittain avoinna jäsentemme ja vapaaehtoistemme lisäksi kenelle tahansa kiinnostuneelle. Järjestämme yleisötilaisuuksia mielenterveysasioista esim. luentojen muodossa. Yleisöluentojen järjestämistä yhteistyössä Hiiden opiston kanssa on tarkoitus jatkaa uusin ideoin. Seuran avoimiin oviin ovat kaikki tervetulleita. Osallistumme paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhdessä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Niissä teemme seuramme toimintaa tunnetuksi, jaamme tietoa mielenterveydestä, hankimme jäseniä ja vapaaehtoisia ja järjestämme arpajaisia ym. varainhankintaa. Järjestämme edelleen Suomen Mielenterveysseuran tuella ohjelmallisia yleisötapahtumia seuralle ajankohtaisista aiheista. Paikallista Hyvää mieltä kulttuurista viikkoa toukokuussa erilaisine tapahtumineen jatketaan ja pyritään saamaan siihen mukaan muitakin järjestöjä. Yhteistyön tiivistäminen median, yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa antaa seuralle mahdollisuuden viedä mielen hyvinvoinnin viestiä eteenpäin. Verkostoituminen kaiken kaikkiaan on seuralle tärkeää. Kotisivuillamme ja Facebookissa tiedotamme seuran toiminnasta ja käytämme myös hyödyksi muuta sosiaalista mediaa. Osallistumalla Suomen Mielenterveysseuran järjestämiin tilaisuuksiin saamme tuotua lisätietoa mielenterveydestä seuralle ja sen toimijoille. Samoin osallistuminen valtakunnallisesti ja paikallisesti alalla tapahtuviin seminaareihin ja koulutuksiin lisää mielenterveystietoutta Lohjan alueella. Haluamme toimia arvovaikuttajana alueellamme Tukimuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen Yleistä Seura ylläpitää ja koordinoi erilaisia vapaaehtoisia tukimuotoja. Tukimuotojen kehittämisessä seuran on vastattava yhteiskunnan muutokseen. Kaikki vapaaehtoiset eivät ole valmiita sitoutumaan niin pitkäksi aikaa kuin esim. yksilötukisuhde vaatii. Tämän vuoksi pyritään löytämään uusia tuki- ja toimintamuotoja, jotka vastaavat sekä vapaaehtoisten että tuettavien tarpeisiin. Eri tukimuotojen välistä yhteistyötä lisätään; erityisesti yhteistyökumppanuutta Lohjan Klubitalon, Vihdin mielenterveysseuran ja lohjalaisten asumisyksiköiden (mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten) kanssa Tukimuodot Perinteisin tukimuoto on yksilötukisuhteet, jossa tukihenkilö kulkee tuettavan rinnalla määräaikaisesti. Tukihenkilöpyyntöjä tulee mm. asumispalveluyksiköistä: Aspa ja Männikkö, Lohjan kaupungin nuorten tukija neuvontakeskus Linkistä, psykiatrisilta hoitoyksiköiltä, päihdeklinikalta, omaisilta ja yhä enenevässä määrin tuettavilta itseltään.

3 3 Ryhmätoiminta on toinen perinteinen tukimuoto, jota on pyritty jo useana vuonna lisäämään. Useat tuettavat ovat eristyneet sosiaalisista kontakteista ja ryhmistä löytyvä vertaistuki on todettu toimivaksi. Avoimiin ryhmiin, jotka ovat vastanneet enimmäkseen yksinäisyyteen, etsitään uusia ajankohtaisia sisältöjä myös miehille(1-2 ryhmää). Tavoitteena on saada toimintaan 6-8 ryhmää sekä syksyisin että keväisin. Suunnitteilla on, että tukihenkilöt vierailevat pareina tai ryhmissä asumispalveluyksiköissä ja että 2-3 tukihenkilöä tuettavineen kokoontuisivat välillä yhdessä erilaisten toimintamuotojen merkeissä. Tämä lisäisi asiakkaiden sosiaalisia kontakteja ja toimisi keskinäisenä vertaistukena. Päivystäminen valtakunnallisessa kriisipuhelimessa on toimiva tukimuoto. Puhelujen sisällön ennakoimattomuus on suurin haaste. Tähän vastataan koulutuksella ja työnohjauksella. Toimintaa jatketaan päivystämällä kerran joka viikko ja joka toinen viikko kaksi kertaa. Vakiintunut tukikoirakkotoiminta on eläinavusteista toimintaa jossa koirat tuovat iloa ja eloa asiakkaillemme. Tukikoirakot pitävät koirakahvilaa ja vierailevat laitoksissa. Viime vuonna aloitetut vierailut lasten/nuorten vastaanottokodissa ovat nyt säännöllisiä. Osapäiväinen toiminnanohjaaja vastaa toiminnasta ja kehittää sitä ottaen osaa myös Suomen mielenterveysseura valtakunnalliseen hankkeeseen tukikoirakkotoiminnan pohjan laajentamiseksi. Tukikoirakot ovat mukana myös erilaisissa tempauksissa mm. päiväkotien ja vanhusten hoivakotien teemapäivät (ystävänpäivä, vanhusten viikko, päiväkodin eläinpäivä). Tukikoirakoilla on yhteistyötä myös HUS:n kanssa heidän vieraillessaan Paloniemen sairaalan nk. kipuryhmissä. Tukikoirakkotoimintaa esitellään erilaisissa tapahtumissa ja messuilla vuosittain. Omille jaloille tukihenkilötoiminta jää nykyisessä muodossaan pois. Seuran omat tukihenkilöt voivat erikoistua talous- ja velka-asioihin Takuu-säätiön koulutuksien avulla. Uusin tukimuoto on Tukinet -verkkoneuvonta, jossa voi käydä kahdenkeskeisiä ja luottamuksellisia keskusteluja tuettavan kanssa. Toiminta jatkuu pienimuotoisena. Hyvinvointitreenejä toteutetaan Hiiden opiston kanssa. Uusi suunniteltu kohderyhmä on maahanmuuttajat. Liikuntaryhmiä jatketaan. Keilailuryhmän lisäksi on suunnitteilla muutakin liikunnallista toimintaa vapaaehtoisten tarpeiden mukaan. Olemme edelleen matalan kynnyksen tukipiste, josta on helppo pyytää apua omaan elämäntilanteeseen. Edellytyksenä ei ole diagnoosi eikä hoito- tai asiakassuhde terveys- tai sosiaalipalveluihin, vaan otamme vastaan kaikki tukipyynnöt. Tarvittaessa ohjaamme eteenpäin ammattilaisille Koulutus Järjestämme tukihenkilön peruskurssin (35 h) kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Se on pohjana kaikille, jotka tekevät tukityötä. Peruskurssin voi täydentää tukikoirakko-osuudella (n. 12 h). Alueen oppilaitokset kuten Luksia, Laurea amk ja Kanneljärven opisto tarjoavat seuran tukihenkilökoulutusta vapaavalinnaisena kurssina opiskelijoilleen. Järjestämme vuoden aikana toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Huomioimme niissä tukihenkilöiden erilaiset koulutustarpeet. Koulutusiltoja / -päiviä tarjotaan noin 8 x vuosi ja kannustamme tukihenkilöitä osallistumaan Suomen Mielenterveysseuran järjestämiin perus- ja täydennyskoulutuksiin. Tiukentuneesta taloustilanteesta johtuen veloitamme omavastuuosuutta koulutuksista, jotka ovat aikaisemmin olleet pääsääntöisesti ilmaisia. Tarjoamme jäsentemme kouluttamana Mielenterveyden ensiapukursseja omien vapaaehtoisten lisäksi myös ulkopuolisille, yht. 2-3 kurssia /vuosi. Koulutusta on myös mahdollista ostaa seuralta esimerkiksi osana yrityksen hyvinvointiohjelmaa.

4 Työnohjaus Laadukkaan ja monipuolisen tukihenkilötyön varmistamiseksi on tukihenkilönä työskentelevistä vapaaehtoisista pidettävä hyvää huolta. Tukihenkilöille tarjotaan kuukausittain (9 kertaa/vuodessa) työnohjausta ryhmissä sekä erikoistapauksissa yksilötyönohjausta. Seuralla on useampia työnohjausryhmiä, jotka perustuvat tehtäväjakoon: yksilötukisuhdetta hoitavilla ja ryhmänohjaajilla on yhteisiä ryhmiä sekä oma ryhmä kriisipuhelinpäivystäjille ja tarpeen mukaan myös muille ryhmille. Uusia työnohjaajia omaan työnohjaustarpeeseen koulutetaan pääseuran kautta Virkistys Tuemme vapaaehtoisiamme jaksamaan virkistystoiminnalla tai liittämällä virkistysosuuksia koulutuspäivien yhteyteen. Vietämme vuosittain joulujuhlaa, kesäkauden avajaisia sekä hyvän olon iltoja erilaisine hoitoineen ja ohjelmineen. Virkistys on myös kulttuuri- ja liikuntapainotteista, vapaaehtoisten toiveet huomioiden. Etsimme uusia muotoja jaksamisen tukemiseen ja vapaaehtoisten aktivointiin talousarvion puitteissa Muuta Riskien arviointia ja itsearviointia päivitetään Suomen Mielenterveysseuran mallien mukaan koko seuran ja tukitoiminnassa mukana olevien turvaksi. Olemme jo v määrätietoisesti kehittäneet arviointi- ja tilastointilomakkeitamme RAY:n ohjeiden mukaisesti. Kaikilta osapuolilta säännöllisesti kerättyjen palautekyselyjen ja toistuvan tilastoinnin kautta toimijoiden/ kohderyhmän toiveet ja kehittämisideat voidaan huomioida ja ottaa käyttöön. Järjestämme sekä hallituksen että vapaaehtoistoimijoiden kehittämispäivät (itsearviointityöpajat), joissa yhdessä etsitään konkreettisia parannusehdotuksia toimintaan. Seurantavastuu on hallituksella ja palkatulla henkilökunnalla. Toimintojen tilastoinnin järkeistäminen on jatkuva haaste, samoin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen. 3.4 Kehitysprojektien ylläpitäminen Emme saaneet RAY:ltä projektirahaa vuosille kokemusasiantuntijakoulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi pilottihankkeemme jatkoksi. Keskitymme edelleen perustoimintamme kehittämiseen. 3.5 Resurssien turvaaminen Henkilökunta Motivoituneet ja sitoutuneet vapaaehtoiset sekä palkattu henkilökunta ovat yhdistyksen tärkeimmät resurssit. Ylläpitämällä avointa vuorovaikutusta ja pitämällä huolta heistä seura takaa toiminnan jatkuvuuden Rahoitus Seura rahoittaa toimintaansa pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustuksella. Lohjan kaupungin järjestöavustus, kaupungin liikuntakeskuksen erityisavustus ja Suomen Mielenterveysseuran avustukset ja kulukorvaukset ovat pienenä lisänä tuotoissamme. Lohjan kaupungilta on mahdollista saada korvausta tukisuhteesta, joka sisältyy asiakkaan henkilökohtaiseen palvelusuunnitelmaan. Osapäiväisen työntekijämme palkkaaminen päätoimisesti on tavoitteena vuodesta Myös yhteistyökumppaneiden löytäminen saman alan toimijoista on tärkeää. Erityisenä tavoitteena vuonna 2016 on saada paikallisia yrityksiä mukaan tukemaan toimintaamme. Seura rahoittaa toimintaansa myös hankkimalla uusia jäseniä, järjestämällä arpajaisia ja muuta varainhankintaa. Näiden merkitys kokonaisbudjetissa on kuitenkin vähäinen. Vuosittain pyritään löytämään tapahtuma- ja hankekohtaista muuta rahoitusta. Kansalaisjärjestötoiminnan perusidea on vapaaehtoistoiminnan ja osallisuuden vakiinnuttaminen ja laajentaminen. Vapaaehtoistyö tarvitsee pysyvät tukirakenteet tavoitteidensa toteuttamiseksi ja

5 5 tukikustannukset lisääntyvät toiminnan uudistumisen ja kehittymisen myötä. Yhteistyön tuomien synergiaetujen ohella tarvitsemme pitkäjänteistä rahoitusta perustoimintamme säilyttämiseksi. 4. Tulevaisuus Katsomme positiivisesti tulevaisuuteen ja uskomme kansalaistoiminnan ja vapaaehtoisen vertaistuen vaikuttavuuteen. Jatkamme taloudellisen tilanteen uhista huolimatta vakiotoimintojamme ja pyrimme kehittämään uusia ajankohtaisia teemoja tukityöhömme. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän työn tiivistäminen ja monipuolistaminen on yksi lähitulevaisuuden tärkeimmistä kehitystehtävistä. Nykyiset tilat osoitteessa Karstuntie 2 ovat olleet käytössämme huhtikuusta 2015 alkaen. Tilojen keskeinen sijainti antaa entistä paremman mahdollisuuden toimia matalan kynnyksen paikkana. Panostamme tilojen näkyvyyteen ja viihtyvyyteen. Vihdin kriisikeskuksen kanssa vuonna 2015 aloitettu yhteistyö kriisivastaanoton laajentamiseksi Lohjan alueelle jatkuu. Hyvän mielen majassa toiminut viikoittainen Vihdin mielenterveysseuran kriisityöntekijän vastaanotto vakiintunee toimintavuoden aikana. Osallistumme aktiivisesti Apuomena ry:n Lohjastuu-projektiin , jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa toimintamalleja lohjalaisten järjestöjen ja kaupungin toimijoiden sekä yritysten väliseen yhteistyöhön.