Maaviesti. Maittava kotiruoka matkailuvaltiksi. Helena Petäistö: Vasikasta huippulypsäjäksi. Peltokierrokselta. nurmet nousuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Maittava kotiruoka matkailuvaltiksi. Helena Petäistö: Vasikasta huippulypsäjäksi. Peltokierrokselta. nurmet nousuun"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2014 Vasikasta huippulypsäjäksi Peltokierrokselta nurmet nousuun Metsän makuja syksyn pöytään Helena Petäistö: Maittava kotiruoka matkailuvaltiksi 3/2014 maaviesti 1

2 Kalkitus kannattaa KALKKIA KANS! Hyödynnä sänkietu: elo-lokakuun aikana noudetut Aito-kalkit saavat maksuaikaa saakka! VALKOISELLA VIHREÄÄ Meillä sinua palvelee aina paikallinen säästöpankkilainen - HENKILÖKOHTAISESTI JA NOPEASTI. Tervetuloa asiakkaaksi! Oulu puh Kempele puh Kajaani puh Kuusamo puh Rovaniemi puh Tornio puh Pyhäsalmi puh >> * Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min 2 maaviesti 3/2014

3 Maaviesti Sisältö 3/2014 Jalostusvalintojen ja suunnitelmallisen ruokinnan ansiosta Seppälän kyyttökarja lypsää vuosi vuodelta enemmän maitolitroja. Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Kun maidon hinta on tipahtamassa, talouden suunnittelu, budjetointi ja kassavirran hallinta ovat eturintamassa, kun keinoja tulevaisuuteen pohditaan. Sivu 5 Kasvustohavaintoja voidaan tehdä nurmilla koko kasvukauden ajan. Peltokierroksella pohditaan yhdessä, ovatko valinnat ja tavoitteet toteutuneet. Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja elintarvikeasiantuntijat tarjoavat syksyn tilaisuuksissa tietoa hyvästä ruuasta ja ravitsemuksesta Ella Karttimo Leila Laine 8 KOTIRUOKAA Helena Petäistö toisi kahviloihin soppatykit ja kotoisat keitot. 10 NUORKARJA ETURIVIIN Hieho pitäisi siementää silloin, kun sen hedelmällisyys on parhaimmillaan. 12 JUOTOLLA TUOTOSTA Vasikkana runsaasti juotettu lehmä palkitsee hoitajansa lisälitroilla. 14 HYVÄÄ SÄILÖREHUA Lehmä on sitä, mitä se syö. Kun rehu maistuu, karja myös tuottaa. 15 AMMATTITIETOA ProAgrian ammattijulkaisuja voi nyt tilata uudesta verkkokaupasta. 16 GEENIPANKKI Seppälä on vaalinut kyyttöjen geenipankkia vuodesta NURMET NOUSUUN! Säilörehuntuotanto on kotieläintilan tärkein peltopuolen viljelyosa-alue. 19 NURMIHAVAINTOJA Peltojen vesitalouteen ja nurmen perustamiseen kannattaa satsata. 21 PUHTIA PATTERISTA Orgaanisten lannoitteiden patterointi kannattaa suunnitella hyvin. 22 JÄTEVEDET HALTUUN Askarruttavatko jätevesiasiat: käytä asiantuntijaa, vertaa ja kilpailuta! 23 PIENIKIN PÄRJÄÄ Opinnäytetyö antoi uskoa pienen tilan mahdollisuuksiin. 24 NEULEITA NUORILLE Villasukat ja työpajat osoittavat välittämistä Kainuun nuorille. MAASEDUN NAINEN ESIIN Sirpa Juntunen on tämän vuoden maa- ja kotitalousnainen Kainuussa. 25 HYVÄÄ JÄRKIRUOKAA Syksyn kampanjat kannustavat syömään hyvin ja terveellisesti. 26 METSÄN MAKUJA Marjat, sienet ja riista ovat syksyllä metsän parasta antia. 30 KALAUUTISIA Kalanpoikasten istutus on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii suunnittelua Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 27 Näe hyvä lähellä 28 Koulutukset ja tapahtumat 3/2014 maaviesti 3

4 Tilasekoituksen edullinen ja vaivaton ratkaisu! Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla KALAJOKI KOLPPI Pohjanmaan Rehujauhatus Oy ja Suomen Rehu jalostavat viljasi tilakohtaiseksi rehuksi. Teemme räätälöidyn tilaseoksen Suomen Rehun laadukkaiden ja rahtimylläykseen suunniteltujen rehujakeiden pohjalta. Lopputuloksena on juuri omalle tilallesi sopiva rehu. Tarjontamme sisältää myös Luomututantoon soveltuvat rehuseokset. Soita meille puh. tai på svenska Kerromme mielellämme tuotteistamme lisää! Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, Tynkä Semex Finland Oy Viikatetie 3, Liminka, puh Lähetä ne Viljavuuspalveluun! LUOTETTAVA NIR ANALYSOINTI Markkinoiden laajin analyysisisältö Edistyksellinen Silage Manager -tulkinta Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli 4 maaviesti 3/2014

5 Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu PL 106, Kauppurienkatu Oulu, PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Eturintaman työ kutsuu Oma maa mansikka, muu maa mustikka -sanonta on pyörinyt mielessä, kun seuraa maailman tapahtumia. Televisiouutisia hallitsevat erilaisten taistelujen ja sotien katsaukset eri puolilta maailmaa, ikään kuin meno olisi tiivistymässä aihepiirin ympärillä. Elintarvikkeiden vienti on pysähdyksissä Venäjälle. Miten kauan asioiden tila kestää joka tapauksessa kyse on kuukausista, jopa pitemmästä ajasta. Nyt viimeistään on selvää, että omaa elintarvike- ja energiahuoltoa on pidettävä yllä ja kehitettävä. Vuosikymmenen loppuun mennessä viidennes maatiloista on lopettamassa ja tuotantoyksiköt kasvavat vääjäämättä. Oman alueemme viljelijöiden luottamus maitoon on vahvaa, mikä näkyy tehdyissä selvityksissä. Olemme myös bioenergian ja puhtaan veden osalta maailman rikkaimpia maita asukaslukuumme suhteutettuna. Juuri nuo asiat korostuvat tulevina vuosikymmeninä. Nyt on päättäjiemme aika tehdä päätöksiä, jotka tähtäävät energiaomavaraisuuteen. Samalla myymme teknologiaa, joka sen mahdollistaa. PÄÄKIRJOITUS Nyt viimeistään on selvää, että omaa elintarvikeja energiahuoltoa on pidettävä yllä ja kehitettävä. Maaseutu ja maatilat ovat eturintamassa, kun strategiaa lähdetään toteuttamaan: oma vahva ruuan- ja energiantuotanto on tuttua, ja erityisesti bioenergiassa piilee paljon lisättävää. Biotalous ja it-teknologia voisivat hakeutua yhteen nykyistä vahvemmin erityisesti Oulun seudulla, jolloin syntyisi lisää uusia innovaatioita kestävälle pohjalle myös viennin näkökulmasta. Miten tässä tilanteessa edetään tilalla, kun maidon hinta on tipahtamassa 10 prosenttia? Summa on suoraan pois yrittäjätulosta. Vääjäämättä maatilojen on katsottava kustannuksiinsa, voiko sieltä saada aikaan säästöjä. Kulujen karsinta ei riitä, vaan myös toimintaa ja tuotantoa voi kehittää. ProAgria lisää aktiivisesti palvelujensa näkyvyyttä ja markkinointia asiakkaille. Nyt on hyvä hetki tarkistaa, millaisen kustannusrakenteen hinnan pudotus kestää. Talouden suunnittelu, budjetointi ja kassavirran hallinta ovat eturintamassa, kun keinoja tulevaisuuteen pohditaan. VESA NUOLIOJA johtaja ProAgria Oulu Matkailija arvostaa asutusta ja maisemaa Maataloudella on äärimmäisen tärkeä tehtävä pitää maa asuttuna ja maisema kauniina, mikä taas on matkailun edellytys. Toinen tärkeä syy on pientuottajien pärjääminen. Ei ole sattumaa, että Ranska on koko maailman matkailutilastojen ykkönen, Helena Petäistö sanoi Pohjoiset arktiset maut -seminaarissa. Kuva: Ella Karttimo 3/2014 maaviesti 5

6 lyhyet Parempaa perunaa pellolta pöytään! Ruokaperunan laatu lautasella on herättänyt keskustelua jo vuosikausia. Pahimmillaan laatuvaihtelut saattavat johtaa perunan korvaamiseen muilla tuotteilla, jolloin se tuntuu tulojen ja työpaikkojen menetyksenä. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja MTT halusivat parantaa tarjottavan ruokaperunan laatua ammattikeittiöissä. Perunan laatuun perehdyttiin MTT:n hallinnoimassa Peruna paremmaksi -hankkeessa vuosina Mukana toteutuksessa olivat myös ProAgria Oulu ja ProAgria Keski- Pohjanmaa. Hankkeessa tarkasteltiin perunaketjun kipupisteitä. Seurattavina olivat viljelyolosuhteiden ja ravinteiden vaikutus ruokaperunan laatuun, ammattikeittiöiden perunan käsittely ja tiedonkulku Kaisa Myllykangas Kuoriperunoiden käyttö on lisääntynyt useissa ammattikeittiöissä viime vuoden aikana. pellolta pöytään -perunaketjun eri toimijoiden välillä. ProAgria Oulun peruna-asiantuntijat auttoivat viljelijäkontaktien luomisessa ja välittivät tietoa perunanviljelijöille. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset toteuttivat hankkeen tiedonvälitys- ja vuorovaikutusosiota, jossa kerättiin tietoa kyselyiden, keittiökäyntien ja keskustelutilaisuuksien avulla. Saatujen tietojen perusteella laadittiin ammattikeittiöille perunan käyttöopas ja tiivistetty ohjeistus. Julkaisut ovat osoitteessa www. proagriaoulu.fi > Maa- ja kotitalousnaiset. Hankkeen loppuraportti julkaistaan sähköisessä muodossa syksyn 2014 aikana. Kyläkävelylle syksyn väreihin! Kainuun kylillä on vielä tilaisuus tiedustella maksutonta kyläkävelyä Maisemat Ruotuun -hankkeelta, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Tapoja käytännön toteutukseen on monia. Jos kylä ei muodostu yhtenäisestä asutuksesta, myös pyöräillen tai autoilla voi liikkua eri maisemakohteisiin. Yhteistyötä voi tehdä myös naapurikylien välillä! Kylien kannattaa kysyä myös erityistukisuunnitelmista vuoden 2015 ympäristökorvausten hakuja varten. MARU-hanketta toteuttavat Lapin ja Kainuun ELYkeskukset yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa Maaseuturahaston tuella. Lisätietoa: Matti Partanen, , tai Marjo Piirainen, tai Ella Karttimo Oulun tiimit Artturi-voittoon Artturi-rehunäytekilpailun parhaaksi kehittyjätiimiksi nousi ProAgria Oulun Kairanmaan tiimi ja toiseksi saman keskuksen Eteläisintiimi. Kolmostila meni ProAgria Pohjois-Savoon ja neljäs sija ProAgria Kainuuseen. Tämänkertaisessa kilpailussa haettiin yli 30 tiimin joukosta parasta kehittyjää. Arviointikriteerejä olivat säilörehu- raaka-aine- ja korjuuaikanäytteiden määrä ja kattavuus, kauden aikana tiimissä tehtyjen ruokinnan seuranta- ja suunnittelulaskelmien määrä sekä tuotosseurannan ilmoitusviiveet. Myös viime vuonna voittoon yltänyt Kairanmaan tiimi kilpaili nyt uudessa kokoonpanossa: mukana olivat ProAgria Oulun asiantuntijat Maire Pikkarainen, Irma Huhtamäki, Satu Huovinen, Pirkko Kalaoja, Eliisa Laitila, Pekka Ryymin, Janne Vähäsöyrinki, Olli Valtonen ja Matti Viitala. Tiimi lähtee palkintomatkalle Saksaan Eurotier-näyttelyyn marraskuuta Pohjolan Maidon tuottajien kanssa. Toiseksi sijoittuneessa Eteläisin-tiimissä olivat mukana asiantuntijat Heli Alatalo, Irma Härö, Liisa Lehikoinen, Sirpa Luttinen, Tarja Paatero, Marjo Posio, Marja Suihkonen, Anitta Talus ja Lauri Tölli. Ella Karttimo Voittajatiimejä onniteltiin ProAgria Oulun koulutuspäivillä Oulun Pohtossa. 6 maaviesti 3/2014

7 Ammattilaiset kohtaavat KoneAgriassa KoneAgria-näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa marraskuuta. Luvassa on monipuolinen näyttely, sillä näyttelytila on käytännössä loppuunmyyty. Osastoja on noin 200 sekä yrityksiä ja valmistajia useita satoja. Näyttely levittäytyy noin neliömetrin ulkoalueelle ja neliön alalle lämmitettyihin telttahalleihin. Niiden pinta-alaa on lisätty puolella viime vuodesta. Näyttelyn yhteydessä järjestetään useita seminaareja. Torstain aiheena on maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella. Osakeyhtiömuotoista maataloutta tarkastellaan 8. ja ProAgrian seminaari käsittelee tuotosseurantaa johtamisen apuna. Pihvikarjaliitto järjestää oman seminaarinsa Itä- KoneAgria Suomen MTK-liittojen lihavaliokunta ja MTK-Etelä-Pohjanmaan lihavaliokunta järjestävät alan foorumin Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin. ProAgrian asiantuntijat kertovat uusista kasvintuotannon palvelupaketeista sekä muun muassa investoinneista talouden näkökulmasta, yhtiömuotoisesta maataloudesta ja pienryhmätoiminnasta. Maidontuotannon huippuosaajat tuovat muun muassa esille muun uudistuneen tuotosseurannan mahdollisuuksia. Jo 10:nnen KoneAgrian järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Lisätietoa: Seurantaloille korjausavustuksia Suomen Kotiseutuliitto on julistanut haettavaksi vuoden 2015 seurantalojen korjausavustukset. Hakemukset on toimitettava Kotiseutuliittoon viimeistään 30. syyskuuta. Korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, toimivuuden parantamiseen ja kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Vuonna 2013 korjausavustusta myönnettiin 188 yhdistykselle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Korjausavustuksista päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa Neuvottelukunnassa ovat edustettuna seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museovirasto ja Kuntaliitto. Seurantalojen korjausavustusten hakuohjeet ja linkki sähköiseen palveluun: seurantaloavustukset. Maatalousalan kirjat uuteen verkkokauppaan ProAgria on avannut uuden verkkokaupan, josta voi tilata helposti ja nopeasti ilman lähetyskuluja ProAgrian ammatti- ja harrastekirjoja sekä nyt myös järjestö- ja hopeatuotteita sekä ProAgria Collection -vaatteita. Verkkokauppa on osa ProAgrian sähköisten palvelujen kehitystä ja ensimmäinen askel kohti sähköisesti tilattavia palveluja. Maatalousalan kirjojen kustantajat ovat nykyisin harvassa. Pro- Agrian Keskusten Liiton ammattijulkaisuja löytyy melkoisella varmuudella jokaisen maataloudesta kiinnostuneen kirjahyllystä. Vuosittain ilmestyy kuusi maatalousalan kirjaa ja niitä painetaan yhteensä kappaletta. Jokaiselle maatilayritykselle riittää yksi, jos painosmäärä suhteutetaan aktiivisesti toimivien tilojen määrään, ProAgria Keskusten Liiton kustannuspäällikkö Hanne Teräväinen kertoo. Sähkökirjojen käyttö on lisääntynyt hiljalleen ja julkaisuala odottaakin menekin merkittävää kasvua tulevaisuudessa. Lähes kaikki ammattijulkaisut ovat olleet saatavina sähkökirjoina vuodesta 2006 alkaen. Sähköisessä muodossa järeä ammattikirjasto kulkee aina mukana ja on luettavissa helposti juuri silloin, kun tietoa tarvitsee. Myös opiskelijoiden kommentit kirjoista ovat olleet positiivisia. Uusi verkkokauppa on osoitteessa 3/2014 maaviesti 7

8 kansi Euroopan herkkumarkkinat ovat pientuottajan mahdollisuus ELLA KARTTIMO Kyllähän meillä herkkuja olisi. Suuri ongelma kuitenkin on, että näitä ihanuuksia on aivan käsittämättömän huonosti tarjolla paitsi vientikaupassa myös omassa maassa! MTV3:n Ranskan-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö pohti Pohjoiset arktiset maut -seminaarissa suomalaisen ja pohjoispohjalaisen ruokakulttuurin mahdollisuuksia. Hän palasi muutaman vuoden takaisiin Jacques Chiracin ja Silvio Berlusconin moitteisiin. He osuivat valitettavasti aika oikeaan. Jokapäiväinen todellisuus maassamme on aivan toista kuin mihin Italiassa ja varsinkin Ranskassa on totuttu. Turistit eivät tyydy siihen, mihin me suostumme: syömään huoltoasemilla ja epämääräisillä kioskeilla yhtä epämääräistä sapuskaa. Eurooppalaisia miellyttävät ruokapaikat puuttuvat suomalaisten teiden varsilta, kun Ranskassa automatkailijaa suorastaan hemmotellaan: on ruokapaikkoja, jotka tarjoavat yleensä myös maittavaa ruokaa ja paikallisia erikoisuuksia. Olen aina ihmetellyt, mikseivät kahvilat meillä pidä soppatykkiä lämpimänä. Ei sen tarvitse ihmeellistä olla, vain yksi lämmin keitto saatavana kaiken aikaa. Lohi- ja sienikeittomme ovat parhaimmillaan gourmet ta eurooppalaisille. Myös hernekeitto tekee kauppansa. Näitä kaikkia olen testaillut herkkusuilla ranskalaisilla. Ruokapaikka joka pitäjään Helena Petäistön mielestä tärkeintä olisi miettiä, miten oman alueen herkkuja tarjoava ruokapaikka saadaan joka paikkakunnalle. Se ei tietenkään ole yksinkertaista. Voisivatko kunnat ja pientuottajat pohtia sitä yhdessä? Kunnissa on tyhjillään eurooppalaisin silmin idyllisiä vanhoja 8 maaviesti 3/2014 puurakennuksia. Jokainen kunta voisi kunnostaa yhden sellaisen ja tarjota paikkaa yrittäjälle. Kun ruokapaikan merkitsisi niin selvästi, että ohikulkijat sinne osaisivat, voisi jotakin tapahtuakin. Yhden valuvian hän haluaisi Suomessa kuntoon. Valitamme jatkuvasti matkailukautemme lyhyyttä, ja sitten itse pätkäisemme sen poikki kesken eurooppalaisten lomakauden eli elokuun puolivälissä! Sillä menetämme satoja miljoonia euroja matkailusta tulevaa rahaa. Maatalous edistää matkailua Matkailu on kasvava ja työllistävä ala. Maataloudella on tässä oma tärkeä roolinsa. Ranskakaan ei satsaa maatalouteen alan itsensä takia, vaan siksi, että maatalous pitää maan asuttuna ja maiseman kauniina. Ei ole sattumaa, että Ranska on koko maailman matkailutilastojen ykkönen. Toinen tärkeä syy on tietysti pientuottajien pärjääminen. Pientuottajan mahdollisuus Massatuotteilla ja tavallisilla elintarvikkeilla Suomen ei kannata kilpailla Euroopan vaativilla markkinoilla. Sen sijaan eurooppalaiset herkkukaupat ja huippuravintolat ovat kiinnostuneita pientuottajien huipputuotteista. Siihen kannattaa satsata, Helena Petäistö kannusti. Vaikka Euroopan herkkumarkkinat eivät pelastakaan Suomen kansantaloutta, pientuottajien hyvinvointi pitää maaseudun asuttuna, luo edellytyksiä matkailulle, työllistää ja tuo laadukkaita vaihtoehtoja myös meille itsellemme. Suomalaista supermarjaa mustikkaa muualta Euroopasta tullut ei välttämättä tunnista, niin paljon sen maku eroaa etelämpänä tunnetusta pensasmustikasta. Jos keskiyön auringon kypsyttämien marjojen terveysvaikutukset Ella Karttimo Suomalainen keittiö on Euroopassa tuntematon, mutta yksi asia tiedetään kaikkialla: Suomi on kylmä maa. Se merkitsee myös puhtautta ja se on valtti herkkumarkkinoilla, Helena Petäistö sanoi. käännettäisiin ranskaksi ja esiteltäisiin heille, marjat houkuttelisivat taatusti. Helena Petäistö uskoo, että marjojen ja mausteyrttien lisäksi todellisia mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla olisi esimerkiksi kalatuotteilla, mädillä ja sienillä. Metsäsienillä ja puikulaperunoilla on sama etu kuin marjoilla ja mausteyrteillä: niissä on paljon enemmän makua kuin eurooppalaisissa vastineissa. Markkinat avautumassa Vaikka työt Brysselissä kutsuivat myös seminaariviikolla, Oulusta kotoisin oleva Helena Petäistö mahdutti kalenteriinsa myös pohjoisen ruokaseminaarin. Ennen kaikkea halusin tulla kertomaan, että suomalaiset herkkutuotteet ovat vihdoin pääsemässä Ranskan markkinoille. Miksi suuri Ranska on suomalaisten pientuottajien herkuille hyvä kohdemaa? OECD:n tilastoissa ranskalaiset kotitaloudet käyttävät kaikkein eniten rahaa ruokaan, kun me loistamme kodin elektroniikan suurina kuluttajina. Helena Petäistö kertoi, että uudessa päänavauksessakin kaiken takana on nainen: Ranskan herkkumarkkinat, avaintoimijat ja byrokratian tunteva Jarna Coadic, joka on saanut Suomessa kumppanikseen entisen maatalousministerimme, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan.

9 Paikallisen ruuan juurilla Pohjoiset raaka-aineet, paikallinen ruokakulttuuri, ruokamatkailu ja pohjoismainen yhteistyö. Siinä 3. ja 4. syyskuuta järjestetyn Pohjoiset arktiset maut -ruokatapahtuman ainekset. Pohjoista yhteistyötä Bothnia à la carte -pienryhmässä on ollut mahdollisuus puhua yhteisistä asioista ja pulmista, kertoivat kuusamolaiset yrittäjät Katja Vira (vasemmalla) ja Sirpa Kämäräinen Isokenkäisten Klubilta. Tapahtuman avasi neljä ruokateemaista kävelykierrosta Oulun keskustassa. Oulun seudun oppaat esittelivät kävelyillä oman kaupungin ruokaperinnettä ja historiaa. Tarjolla oli maisteluannoksia reitin ravintoloissa. Ruokakävelyjä kokeiltiin Oulussa nyt ensimmäistä kertaa. Ne myös kiinnostivat ja ryhmät täyttyivät nopeasti. Osana Pohjoiset arktiset maut -tapahtumaa järjesti Oulun Paistinkääntäjien voutikunta lasten ruokakulttuuritapahtuman seminaariviikolla hotelli Lasaretissa. Mukana oli yli 120 Myllytullin koulun oppilasta opettajineen. Pohton seminaariin osallistui molempina päivinä toista sataa osallistujaa. Ensimmäinen päivä paneutui ruokateemaan matkailun näkökulmasta. Toisen päivän puheenvuorot käsittelivät puhtaita ja paikallisia raaka-aineita. Oululaiset ravintolat Gastro26, Hella, Hugo, Virta, Puistola ja Ynninkulman Juhlahuoneisto 1656 sekä ravintola Luoto Hailuodosta tarjosivat Northern Arctic Flavours -menua Menuravintolat esittäytyivät seminaarissa torstaina ja kertoivat yhteistyöstään paikallisten tuottajien ja ruokatoimijoiden kanssa. Myös aitojamakuja-fi-sivuston mahdollisuudet tuottajille ja kuluttajille olivat esillä. Ruokamatkailutapahtuman järjesti yhteistyöverkostonsa kanssa ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hallinnoima Bothnia á carte -hanke. Se on osa MASVA Pohjois- Pohjanmaa Elinvoimaa ja menestystä maaseudulle -hanketta, jota rahoittaa Euroopan Maaseuturahasto. Tuen on myöntänyt Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Lisätietoa: Tuottajatorilla möivät tai esittelivät tuotteitaan pohjoispohjalaiset yritykset, jotka ovat mukana myös aitojamakuja.fi-sivustolla. Mukana oli myös Vihertiipertti Haukiputaalta. Viskaalin tila Muhokselta on ravintola Puistolan tärkeä kumppani. Yhteistyön tuloksena on syntynyt muun muassa oma lammasmakkara, Viskaalin Tuula Kukkola-Räinä (vasemmalla) ja ravintoloitsija Sari-Helena Forsman kertoivat. Asiantuntija ja yrittäjä Teuvo Hatva kertoi koillismaalaisen muikun eli Kitkan viisaan EU:n alkuperänimisuojan hankintaprosessista, joka vei aikaa kolmisen vuotta. Onnistumisen avaimia olivat tavoitteellinen toiminta, vahva motivaatio ja sitoutuneet yrittäjät. Ensimmäinen seminaaripäivä päättyi pohjoispohjalaisiin maistelukalaaseihin. Raaka-aineista vastasivat Tuottajatorin yritykset. Kuvat: Ella Karttimo Lisää kuvia osoitteessa 3/2014 maaviesti 9

10 maito Tarua vai totta hiehon voi siementää 14 kuukauden iässä? MINNA NORISMAA Tutkimusten mukaan kuukauden ikäisten hiehojen hedelmällisyys on parhaimmillaan. Tuotosseurantatulokset kertovat, että siemennykset aloitetaan vasta kuukauden iässä ja tiineyttä kohden on tarvittu 1,71 siemennystä. Miksi siemennykset aloitetaan näin myöhään ja miksi hiehot eivät tiinehdy ensimmäisestä siemennyksestä? Optimaaliseen aikaan, kuukauden iässä, poikineiden hiehojen elinikäistuotos on parempi verrattuna vanhempana poikineisiin hiehoihin. Tuotosseurantatiloilla hiehojen poikimaiän haitari on valtava: kuukautta. Paras kolmannes tuotosseurantatiloista poi ittaa hiehot 25 kuukauden iässä. Viiden viime vuoden aikana hiehojen poikimaikä ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen. Nuorkarjan teemavuoden tavoitteena on vaikuttaa toimintatapoihin ja muuttaa tilannetta parempaan suuntaan tulevina vuosina. Maidontuotannon kannattavuutta voi vahvistaa pienillä ja yksinkertaisilla asioilla kuten hiehoprosessia tehostaen. Miksi hiehot poikivat liian vanhoina? Hiehoja ei kannata siementää ennen kuin niillä on riittävä elopaino: ayshireillä vähintään 340 kiloa ja holsteineilla 370 kiloa. Monien karjojen hiehot kasvavat hyvin, ja siemennykset voisi aloittaa nykyistä aikaisemmin. Oikean ajankohdan varmistamissa mittanauha on oiva apuväline. Siemennykset kuitenkin aloitetaan vanhasta tottumuksesta vasta, kun hieho on 16 kuukautta. Tutkimuksissa on havaittu, että kuukauden ikäisten hiehojen hedelmällisyys on merkittävästi heikompi kuin kuukauden 10 maaviesti 3/2014 Mittanauha on hyvä apuväline oikean siemennysajankohdan varmistamiseen. ikäisillä. Tässä lienee yksi syy, miksi siemennyksiä tarvitaan runsaasti ja poikimaikä viivästyy. Mihin kiiman merkit katoavat? Hyvin ruokittujen ja riittävän päiväkasvun eläimillä kiimakierrot käynnistyvät ajallaan. Kiimakierto alkaa, kun aikuiselopainosta on saavutettu 40 prosenttia. Kun siemennys tulee ajankohtaiseksi, hiehoilta kuitenkin häviää kiimakäyttäytyminen ja näkyvät merkit. Mistä tämä johtuu? Usein hiehot siirretään uuteen eläinryhmään siemennysiän lähestyessä. Ryhmäkarsina muuttuu, hieho muuttaa karsinasta parteen kuivikepohjalta kovalle pohjalle, kaverit muuttuvat, rehut saattavat muuttua, navetta saattaa vaihtua eli olosuhteissa Yleisimmät optimaalisen poikimaiän esteet: Minna Norismaa tapahtuu suuri muutos. Lattian liukkaus, kova pinta, valaistuksen puute, lämmin navettailma sekä rehujen ja kenties hoitajien vaihtuminen ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat hiehojen kiimakäyttäytymiseen sekä tiinehtymiseen. Kaikki muutokset tulisi tehdä vähintään kuukautta ennen siemennysten aloittamista. Ruokinta ei ole ollut riittävää vasikka- ja teinivaiheessa. Eläimet ovat kasvaneet hyvin, mutta aloitussiemennykset tehdään vanhasta muistista liian myöhään. Kiimantarkkailu on ollut puutteellista, eikä eläinten siemennysikää seurata. Olosuhteissa on parantamisen varaa. Onko ruokinta kohdallaan? Kiimakierto käynnistyy liian myöhään, jos hieho kasvaa liian hitaasti. Huonoon kasvuun voi olla syynä puutteellinen syntymähetken sekä vasikka- ja hiehokauden ruokinta. Vasikoiden tulisi kasvaa kilo päivässä ja syödä väkirehuja vieroitusvaiheessa vähintään 1,5 kiloa päivässä. Juottokauden virheet näkyvät hitaana kasvuna ja myös vasikoiden terveydessä. Usein eläinten päiväkasvut ovat olleet vasikkavaiheessa grammaa ja tiineinä 800 grammaa eli täysin päinvastoin kuin tulisi olla. Tiineiden hiehojen korkeaa päiväkasvua selittää kuntoluokkien nouseminen yli optimin. Kuka aiheuttaa ongelmat? Eläinlääkäri ja maitotilayrittäjä Gordie Jones sanoo: Jos lehmällä on ongelma, sillä on etunimi ja sukunimi. Meidän omat tekemisemme ovat ongelmien taustalla, sillä eläin ei tietoisesti sairastu. Kun tunnistaa nykytilanteen ja muuttaa omia toimintatapojaan, tulokset paranevat kaikilla osa-alueilla. Hiehoprosessin tehostamiseen antavat lisätietoa Vasikasta huippulypsylehmäksi -kirja, ProAgrian ruokinnanohjauspalvelut, Hienot hiehot -pienryhmät ja nuorkarjahavaintopäivät. Lisätietoa: oman ProAgria-keskuksen maitotila-asiantuntijat Minna Norismaa on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan lypsykarjan ruokinta ja hyvinvointi sekä CowSignals-kouluttaja.

11 Nyt kampanjahintaan! Yhden lavan ostajalle 100 kg veloituksetta, kahden lavan ostajalle 200 kg tai Blåkläderin talvitakki. Lue lisää muista kampanjatuotteistamme sekä -ehdoista kotisivuiltamme Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, Kolppi puh. vaihde KIVENNÄIS- JA ERIKOISREHU- KAMPANJA Kun tilaat 500 kg rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja* tai kg jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Thermoksen termospullo Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 :n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä ja erikoisrehuissa tai 20 :n alennus tonnilta jauheisissa kivennäisissä. *Kampanja koskee myös erikoisrehuja, jotka myydään kg:n lavoina (Tähti-Energialisä, Tähti- Seleeni-E ja Tähti-ADE Vitamiini). Kampanjaedun saat jokaisesta 500 kg:sta. Kampanja voimassa Lisätiedot kampanjasta Mikko Heikkinen, Seppo Hihnala, Kalajoki Ari Haataja, Liminka Veikko Karioja, Tyrnävä Murrontie Utajärvi p Myynti: maatalouskaupat 3/2014 maaviesti 11

12 maito Pienestä kiinni Hollantilaiset lehmät kestävät suomalaisia pitempään. Korkeamman keskituotoksen ansiosta ne yltävät elinikänään yli kilon maitomäärään. Me suomalaiset pääsemme vain kiloon samalla kansainvälisellä geeniaineksella. Mitä he tekevät toisin? CowSignals-oppeja on tuotu ja tuodaan jatkuvasti Suomeen Hollannista. Havaintopäivien kautta on kansainvälistä tietoa viety meilläkin käytäntöön. Nuorkarjahavainto-päivissä on opiskeltu kolostrometriä ja syntymäpäivän merkitystä lypsylehmän elämälle. Puhdas laskeutumisalusta Syntymäpaikan puhtaus ja ternimaidon saanti ovat vasikalle tärkeitä. Lehmän istukka ei läpäise immunoglobuliineja, vaan vastaaineet siirtyvät ternimaidon kautta jälkeläiseen. Kolostrometrillä tutkittua ja syntymäkarjassa tuotettua ternimai- toa vasikan tulee saada mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Jos ensimmäisen annoksen saanti menee yli neljään tuntiin syntymästä, ollaan hollantilaisten oppien mukaan jo myöhässä. Toista mahdollisuutta ei tule. Virpi Kurkela Vasikan syntymäpäivän ensimmäisellä ternimaitoannoksella on suuri merkitys eläimen tulevaisuudelle. Tutkittu ternimaito Poikinut lehmä lypsetään tyhjäksi mahdollisimman pian poikimisen jälkeen. Ternimaito tutkitaan heti lypsyn jälkeen. Mikäli vasta-ainetaso on korkealla eli kolostrometrin vihreällä alueella, pakastetaan maito syntyvien vasikoiden ensimmäistä juottoa varten. Jos vastaainetaso on alhaisempi, maito sopii hyvin yli vuorokauden ikäisille vasikoille. Vuonna 2005 tehtiin Arizonan yliopistossa virallinen tutkimus 68 vasikalla. Niiden tuotosta seurattiin lypsylehminä kahteen tuotantokauteen asti. Vasikat, joille annettiin neljä litraa tutkittua ja laadukasta ternimaitoa tunnin sisällä syntymästä, lypsivät litraa enemmän ensikkovuotenaan kuin ne, jotka saivat vain kaksi litraa ensimmäisessä juotossaan. Toisella lypsykaudella sama litran tuotosero näkyy ryhmien välillä edelleen. Tulos on huikea ja mahdollista saavuttaa omassa yrityksessä valmistetulla tuotantopanoksella. Syönnin maksimointia Sekä vasikan että emän hyvän terveyden ja tuotannon varmistaa rehun runsas syöntimäärä. Sen takaamiseksi niiden ei anneta keskenään leimaantua ja kiintyä toisiinsa. Tämä helpottaa kaikkien osapuolten fyysistä ja henkistä kuormitusta. Vasikalle opetetaan alusta alkaen, että maito tulee ihmiseltä. Se oppii silloin vahvimmassa käyttäytymisviretilassa tekniikan, jota tilalla käytetään. Ensimmäinen kerta jää niin ihmisillä kuin eläimilläkin mieleen vahvimmin. Siksi vasikka ei saa imeä emäänsä, vaan se opetetaan helposti ja vaivattomasti juotettavaksi. Vasikka pyyhitään heinätukolla joka viedään ruokintapöydälle. Opin isoisältäni kaiken, mitä maidontuotannossa Minulla on ollut onni saada oppia monelta roolimallilta elämäni aikana. Eri maiden maitotiloilla vierailleena ymmärrän nyt paremmin kuin koskaan, että kaiken tiedon, minkä todella tarvitsen, opin maidontuotannosta jo isoisältäni. Tiedän nyt ehkä enemmän teknisiä ja tieteellisiä taustoja, miksi asiat menevät niin kuin ne menevät, mutta perusperiaatteet, jotka hän opetti, pätevät yhä. 12 maaviesti 3/2014 Rakastuin maidontuotantoon jo kuusivuotiaana, kun äitini muutti takaisin kotikaupunkiinsa isovanhempieni naapuriin. Velvollisuuteni oli rajattu vasikoiden ruokintaan. Tuolloin en vielä ymmärtänyt, että minulle oli annettu mahdollisuus oppia pätevältä maidontuottajalta. Kentuckyyn palattuani monet meijeriteollisuuden professorit ovat osoittaneet, että isoisä oli aikaansa edellä. Isoisän karja tuotti 1990-luvun alussa kiloa maitoa/lehmä ilman hormonipistoksia tai erillisiä umpilehmäosastoja. Hänen tilallaan ei ollut mitään hienouksia. On ironista, että nykyinen työni käsittelee laajasti lypsykarjalaitteistoja, sovelluksia ja teknologioita, kun mikään näistä ei ollut hänen menestykselleen välttämätöntä. Löydän usein itseni miettimästä, miten hän saavuttikaan tällaisen menestyksen niin pienin satsauksin. Pitämällä asiat yksinkertaisina perusasioina oli olennainen osa hänen menestystään. Seitsemän asiaa, jotka karjanhoidosta tarvitsee todella osata Läksy 1: Kyse on lehmistä. Kuten moni maidontuottaja, isoisä kohteli lehmiään kuin perheenjäseniä. Lehmän hoito yksityiskohtaisesti oli hänen yksi vahvuutensa. Hän tunsi jokaisen lehmän ja tiesi pienestäkin merkistä, milloin asiat olivat menossa pieleen. Hän vietti ylimääräistä aikaa lehmien kanssa nähdäkseen kiimat. Ei epäilystäkään, etteikö jokainen lehmä ollut huomion keskipisteenä. Kutsuttakoon sitä lehmien mukavuudeksi, lehmähavainnoiksi tai karjanhoidoksi, kyky nähdä on yhä tärkeää myös tämän päivän maitotiloilla. Läksy 2: Kaikki aika, jonka käyttää rehun laatuun, maksaa itsensä. Kun olin nuori, en koskaan ymmärtänyt miksi isoisä oli niin huolissaan säästä ja suunnitteli kaiken sen perusteella. Nyt ymmärrän, että se oli yksi pääsyy, miksi hän sai niin paljon maitoa lehmistään. Hänellä oli aina korkealuokkainen säilörehu, sinimailasheinä ja kokoviljasäilörehu, koska hän korjasi ne oikeaan aikaan. Läksy 3: Geneettinen valinta todellakin toimii. Isoisälläni ei ollut koskaan 38 karjanhoitovuotensa aikana omaa sonnia. Hän omaksui jo varhain tavan käyttää keinosiemennystä, eikä koskaan sitä katunut. Joka

13 Näin lehmän suuntautuu sinne, ei poikimapaikkaan tai oveen, josta vasikka vietiin pois. Kun hoivaamiskäyttäytymistä ei sytytetä, sitä ei tarvitse myöskään sammuttaa. Näin saadaan lehmä suuntaamaan heti alusta alkaen mielenkiinto syömiseen, eikä herumiskauden energiavaje pääse kasvamaan hoitotoimenpiteitä vaativalle tasolle. Stressi minimiin Poikimisen ja ternimaidon saannin jälkeen vasikka viedään mahdollisimman pian toipumaan syntymästään. Hyvälaatuisen ternimaidon oikea-aikainen ja riittävä annostelu on hoitajan tärkein tehtävä. Seuraavaksi tärkeintä on huolehtia, että kahdeksan viikon mittaisella maitojuottokaudella vasikalla on korkeintaan yksi muutos viikossa. Näin minimoidaan riskejä, jotka saattavat sairastuttaa vasikan. Vasikalle paljon maitoa Vasikan sairastumisen syynä on hyvin harvoin liian suuri maitojuoman määrä. Virheen etsintä kannattaa TIINA KARLSTRÖM ennemmin aloittaa maitojuoman oikeasta lämpötilasta, jonka tulee olla vähintään 38 astetta juontivaiheessa. Myös juoman hygieniataso, tasalaatuisuus ja oikea koostumus ovat tärkeitä tekijöitä. Usein vasikka sairastuu, kun hoitaja vaihtuu. Silloin on syytä tarkentaa ohjeistusta ja varmistaa, että kaikki työskentelevät samoin työtavoin. Nuorkarjahavaintopäivät syksyllä 2014 ti klo 10 15, Siikajoki, Hilja ja Markku Raappana, verhoseinäinen kahden robotin automaattilypsypihatto Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Erika Jylhä-Pekkala, , Tiina Karlström, , to klo 10 15, Nivala, Paavo Karhu ja Maarit Lassila, lämmin yhden robotin automaattilypsypihatto Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Pirkko Kalaoja, , Tiina Karlström, , ke klo 10 15, Ylivieska, Juha Sipilä, lämmin yhden robotin automaattilypsypihatto Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Irma Huhtamäki, , Tarja Paatero, , Tiina Karlström, , Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä, joten ilmoittautua kannattaa nopeasti. Osallistumisen hinta on 120 euroa/henkilö + alv 24 %, laskutus jälkikäteen. Ilmoittautuneille lähetetään noin viikkoa ennen tapahtumaa tarkemmat tiedot ja ajo-ohjeet tiloille. Tulokset esiin nopeasti Kansainvälisten oppien mukaan runsaalla juotolla saadaan lisäetua jalostuksen tuomaan parannukseen. Jalostuksen vaikutus on keskimäärin viisi prosenttia maitotuotoslisää lehmäsukupolvea kohti. Runsaalla maitojuotolla on mahdollisuus saada suurempi lisäys. Puhutaan jopa 2,5 litran päivittäisestä lisätuotoksesta, jos vasikan päivittäinen maitojuomaannos saadaan kuuden ensimmäisen viikon aikana nousemaan 12 litraan. Jos tavoitteena on korkeampi maitotuotos, tehokas tapa vaikuttaa siihen on kiinnittää huomiota nuorkarjan ensimmäisiin elinviikkoihin. Mahdollisuudet parempiin hiehoihin konkretisoituvat paljon nopeammin kuin jalostuksen kautta. Voit aloittaa jo tänään. Haluatko tietää lisää? Kysy lisää omalta maitotila-asiantuntijaltasi ja tule mukaan Nuorkarjahavaintopäiviin. Tiina Karlström on ProAgria Oulun kotieläinagrologi ja ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten terveys, hyvinvointi ja ruokinta. Hän on myös CowSignals-kouluttaja. tarvitsen JEFFREY BEWLEY Isoisäni uskoi ihmisiin, arvosti perhettään ja työntekijöitään. Hän halusi meidän kaikkien nauttivan siitä, mitä teimme, Jeffrey Bewley sanoo. kerta, kun näemme, hän edelleen kysyy, montako prosenttia Kentuckyn maidontuottajista käyttää keinosiemennystä. Vaikkei meillä koskaan ollut rekisteröityä jalostuskarjaa, eläi- naines oli aina korkealuokkainen käyttämiensä. Hän valitsi sonnit aina arvostelulistan kärkipäästä. Eläinaineksen laatu on osoittanut, että systeemi toimii. Läksy 4: Maitotila on yritys. En tätäkään ymmärtänyt nuorena, mutta sen lisäksi että isoisä oli hyvä maidontuottaja, hän oli myös hyvä pienyrittäjä. Hän oli keskittynyt tuottamaan rahaa kustantaakseen perheensä elämänlaadun. Hän ei epäröinyt käyttää rahaa asioihin, jotka nostivat tuloja, vaikka pitikin kuluja tarkasti silmällä. Hän tiesi, mikä nollatuloksen aste maidontuotannossa oli, eikä epäröinyt teurastaa lempilehmäänsä, jollei se maksanut kulujaan. Läksy 5: Tuotantolukujen seuranta kannattaa. Sen jälkeen kun isoisä liittyi tuotosseurantaan, karjan tuotoskyky parani merkittävästi. Muistan ajat, jolloin juoksin koulubussilta innokkaana lukemaan viimeisimmät tuotosseurantaraportit hänen kanssaan. Saimme raporteista informaatiota yksilökohtaisesta maidontuotannosta, hedelmällisyydestä ja utareterveydestä. Ne kaikki auttoivat meitä parantamaan karjamanagementia kullakin osa-alueella. Läksy 6: Huomion kiinnittäminen lypsyaseman yksityiskohtiin kannattaa. Isoisäni oli erityisen vaativa siinä, mitä lypsyasemalla tapahtuu ja kuka siellä työskentelee. Lypsin useita vuosia ennen kuin hän antoi minun lypsää itsenäisesti. Hän oli tarkka lypsyrutiineista. Tuottamalla suuren määrän hyvälaatuista maitoa hän sai parhaan tulotason. Läksy 7: Kysymys ei ole oikeastaan lehmistä. Kysymys on ihmisistä. Isoisäni uskoi ihmisiin ja arvosti perhettään ja työntekijöitään. Hän halusi meidän kaikkien nauttivan siitä, mitä teimme. Hän oli lempeä johtaja, joka johti esimerkillään. Minulle hän on sen ilmentymä, mitä näen meijeriteollisuudessa ympäri maailman ihmiset ovat menestyksen takana. Kentuckyn yliopiston apulaisprofessori Jeffrey Bewley tunnetaan myös CowSignalslähettiläänä. Lisätietoa: 3/2014 maaviesti 13

14 maito Liian hyvää säilörehuksi? Joskus kuulee mainittavan, että säilörehusta tuli liian hyvää. Puhutaan ydinpolttoaineesta, joka pistää lehmien vatsatkin sekaisin. Tällaisen rehun alhainen kuidun määrä vaatii olkilisän, jotta tilanteesta selvitään lehmien terveyttä vaarantamatta. Samalla lasketaan myös säilörehuun saatua korkeaa energiapitoisuutta. Ilman oljen ja heinän käyttöä sama tilanne on mahdollista saavuttaa, kun alennetaan rehustuksen väkirehupitoisuutta. Parisataa suomalaista tuottajaa on sen jo toteuttanut. Haluatko tietää miten? Taulukkoon on laskettu kolme vaihtoehtoa, joilla päädytään ruokinnallisesti samaan lopputu- Tarja Paatero Viimeisillä syöntikiloilla lehmä lypsää ne loput maitokilot, joten hyvällä syöntimäärällä on merkitystä. Säilörehu Säilörehu ja heinä Säilörehu ja olki Karkearehut: SR D704 RV169 KA% Ohran olki D430 RV40 KA%85 1 Heinä D620 RV100 KA% 83 2 Väkirehut: Ohrakauraseos (kuivattu) 7,7 7,6 7,6 Rypsirouhe OIV ,2 2,6 Kivennäinen 0,3 0,3 0,3 Robotin houkutusrehu: Robotilta täysrehu 12,7 MJ/kg ka OIV119 g/kg ka = Rehustuksen ruokinnalliset arvot: Syönti kg ka/pv Väkirehu% OIV g/kg ka Karkearehun kuitu g/kg ka Kokonaiskuitu g/kg ka Tärkkelys g/kg ka Kuitua säilörehusta vai oljesta ja rypsistä? Taulukko havainnollistaa, että kaikilla kolmella vaihtoehdolla saadaan ruokinnallisesti sama lopputulos. Kokonaiskuidun saanti on sama, vain kuidun lähde on eri. Viljassa on kuitua 260 grammaa ja rypsissä 270 grammaa kuiva-ainekiloa kohti. Lehmän kannalta asialla ei juuri ole merkitystä, mutta lehmän ruokalaskun maksajalle kyllä. Jos rypsin veroton hinta tilalle tuotuna on 300 euroa/tonni, tekee puolen kilon päiväannoksen lisä 30 lehmän karjassa 1600 euron kustannuslisän vuositasolla. Ilman, että ostorehupanoksella saadaan lisättyä maitotuotosta. lokseen. Ajatusleikki on tehty todellisella tilakohtaisella aineistolla. Säilörehuanalyysin D-arvo on 704 ja syönti-indeksi loistava 121. Paitsi, että on onnistuttu raakaaineen korjuun kanssa, on menestystä tullut myös säilönnän kanssa. Kun sato onnistui myös määrällisesti, ei sen käyttömäärää kannata lähteä oljella laskemaan. Lehmä on sitä, mitä se syö Esimerkkitilalla on automaattilypsy. Lehmät saavat robotilta houkutusrehuna täysrehua kahdeksan prosenttia lypsämästään EKM- eli energiakorjatusta maitomäärästä. EKM-maito sisältää rasvaa neljä prosenttia ja valkuaista 3,3 prosenttia, joiden tuottamiseen lehmä tarvitsee energiaa ja valkuaista oikeassa keskinäisessä suhteessa. Taulukon oletettu maitotuotos on 38 kiloa, jolloin robottirehun määrä on kaikissa vaihtoehdoissa kolme kiloa päivässä. Loput lehmän tarvitsemasta ravintoainemäärästä annetaan ruokintapöydältä aperehuna, joka koostuu säilörehusta, kuivasta viljaseoksesta, rypsistä ja kivennäisestä. Lisäksi appeeseen laitetaan vettä seitsemän litraa lehmää koh- 14 maaviesti 3/2014

15 TIINA KARLSTRÖM ti, jotta sen kuiva-ainepitoisuus saadaan laskettua hyvää aperehun syöntiä tukevalle prosentin tasolle. Samalla ape pysyy koostumukseltaan tasalaatuisena ilman lajittumisriskiä. Kylmä vesi varsinkin kesähelteellä raikastaa rehua ja saa sen maistumaan lehmän mielestä erinomaisen hyvältä. Palkka hyvästä työstä Jos yrityksessä saatiin peltoprosessiin panostamalla aikaiseksi hyvälaatuinen ja runsas säilörehusato, kannattaa hyöty maksimoida itselle. Hyvä säilörehu ei tarvitse laimentamista, vaan kovaa syöntiä ja hyväksikäyttöä. ProAgria Tilakunnon mukaan vuonna 2013 Suomessa oli 257 maitotilaa, jotka ruokkivat karjaansa alle 40 prosentin väkirehutasolla. Näistä 10 prosenttia ylsi yli kilon keskituotokseen. Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä omaan maitotilaasiantuntijaasi. Tiina Karlström on ProAgria Oulun kotieläinagrologi ja ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten terveys, hyvinvointi ja ruokinta. Hän on myös CowSignalskouluttaja. ammattijulkaisuja Ammattitietoa ja käytännön kokemuksia Luomunaudanlihan tuottajia tarvitaan Luonnonmukaisen naudanlihatuotannon hyvät toimintatavat -opas antaa perustiedot käytännön työhön ja siihen, miten siirtyä tuottamaan luomunaudanlihaa. Opas antaa ohjeita eläinten hyvinvointiin ja kestävään tuotantoon sekä sisältää lisäksi huomioon otettavia eläinsuojelumääräyksiä ja täydentävien ehtojen kohtia. Luonnonmukainen naudanlihantuotanto on lisääntynyt erityisesti viime vuosina varsinkin emolehmätiloilla. Luomupihvivasikoille ei kuitenkaan ole riittävästi loppukasvatuspaikkoja. Vielä huonompi tilanne on maitorotuisten lehmien vasikoilla. Iso osa luomuvasikoista päätyykin tavanomaiseen tuotantoon. Luomulihaketjun tavoitteena on, että nykyistä suurempi määrä luomutiloille syntyneistä vasikoista kasvatetaan luomuun erikoistuneilla tiloilla. Oppaan on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Oppaan voi ladata osoitteesta: > hakusana: Luonnonmukaisen naudanlihatuotannon hyvät toimintatavat Kannattavuutta lehmähavainnoilla Lehmähavaintoja-oppaasta on ilmestynyt kolmas painos. Lehmälähtöisen karjanhoidon opas antaa käytännönläheisiä välineitä lehmän antamien merkkien näkemiseen ja hyödyntämiseen. Hollantilaisen eläinlääkärin Jan Hulsenin kirjoittama opas on käännetty 28 kielelle ja se on käytössä jo tuhansilla maitotiloilla Suomessa. Lehmät viestivät jatkuvasti terveydestään, hyvinvoinnistaan, ravitsemustilastaan ja tuotoksestaan. Kun opimme tulkitsemaan ja hyödyntämään näitä merkkejä, voimme ehkäistä tauteja, edistää hyvinvointia ja parantaa kannattavuutta. Lehmähavaintoja-kirjaan on koottu esimerkkejä lehmien ja lehmäryhmien käyttäytymisen ja fyysisten ominaisuuksien tulkitsemiseksi. Apuna on lähes 300 valo- ja piirroskuvaa. Oppaan sisältöä voi syventää osallistumalla Lehmähavaintojakoulutuksiin, joissa opetellaan Teknologia haltuun maatilalla asioita käytännössä. Lehmähavaintoja-opas kuuluu ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja -sarjaan ja sen voi tilata osoitteesta Kiinnostaako ruokintapienryhmä? Kuudesta seitsemästä maitotilasta muodostuvat ruokintapienryhmät jatkavat ja uusia kootaan tarpeen mukaan. Kysy lisää! ProAgria Oulu, ruokinnan osaamisvastaavat Maire Pikkarainen, ja Tiina Karlström, tiina Teknologian hyödyntäminen maatilalla -opas auttaa arvioimaan erilaisten teknologiaratkaisujen soveltuvuutta omalle tilalle. Maatilan töitä helpottavaa tekniikkaa on runsaasti tarjolla, mutta eri teknologioiden yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi on palapeli, joka vaatii perehtymistä. Uudet laitesukupolvet tulevat usein markkinoille ennen vanhojen laitteiden teknisen käyttöiän loppua, eikä uusi tekniikka aina sovi yhteen vanhemman kaluston kanssa. Kirja opastaa, kuinka hyödyntää monipuolisesti tilan sisä- ja ulkopuolella syntyvät tiedot, minkä merkitys korostuu tulevaisuudessa. Julkaisu kertoo myös, miten automatisointi muuttaa työn luonnetta ja miten teknologiainvestoinnin kannattavuuden voi arvioida. Kirjan avulla voi varautua eri häiriötilanteisiin ja kapasiteetin riittävyyteen. Ennen kaikkea se avaa ikkunan mielenkiintoisiin tilaesimerkkeihin ja ideoihin meillä ja maailmalla. Kirja kuuluu ProAgria Keskusten Liiton ja MTT:n Tieto tuottamaan -sarjaan. Sen voi tilata osoitteesta 3/2014 maaviesti 15

16 maito Kyytöstä on moneksi Seppälän koulutila on vaalinut itäsuomenkarjan eli kyyttöjen elävää geenipankkia vuodesta Tavoitteena on edistää karjan monimuotoista perimää ja jalostaa aiemmin hyvän lypsylehmän maidontuotantoominaisuuksia. Rauhallinen kyyttökarja on tottunut ihmisiin eikä säiky vieraita, sillä Kainuun ammattiopistossa eläintenhoitoa ja maaseutualaa opiskelevat nuoret työskentelevät tilalla ympäri vuoden. Kyytöt ovat Seppälän vetonaula, oli kyse keväisestä laitumelle laskusta tai syksyisistä markkinoista. Seppälän ISK-geenipankkikarjaan kuuluu tällä hetkellä 35 lypsylehmää ja saman verran nuorta karjaa. Itä- ja länsisuomenkarjaa säilyttää myös Ahlmanin ammattiopisto Tampereella. Lisäksi karjaa on paljon tavallisilla maatiloilla, joista osalla on oikeus käyttää geenipankin sonneja. Geenipankin ylläpito ei ole mitään hifistelyä, vaan välillä harvinaiseksi käyneen alkuperäisrodun perimän säilyttämistä ja monipuolistamista. Tuotos on yksi keskeinen tavoite, Faban jalostusasiantuntija Maarit Hietanen sanoo. Nopea sukulaistuminen voidaan estää jalostukseen käytettävien lehmien ja sonnien valinnoilla. Jos joku sukulinja alkaa ehtyä, käytettävissä on aikanaan geenipankkiin säilytykseen pakastettua siementä. Lisäksi voidaan tehdä alkionhuuhteluita. Koulutilakin tarvitsee ulkopuolista silmää Kyyttökarjan keskituotos on tuplaantunut kuuden Seppälä-vuoden aikana. Keskituotos on reilut kiloa, kun paras lypsylehmä heruttaa litroja yli kiloa. Kyyttöjen kilon keskituotos on täysin realistinen tavoite, uskoo ProAgria Kainuun maatilayritysasiantuntija Voitto Kemppainen, joka vastaa Seppälän karjan tuotosseurannasta ja ruo- 16 maaviesti 3/2014 Ella Karttimo Kuntoluokitus antaa tietoa lehmän kunnosta, rakenteesta ja ruokinnan onnistumisesta. Kyytöt kilpailemassa Maarit Hietasen (vasemmalla), Voitto Kemppaisen, Kaisu Korhosen ja karjamestari Arto Mäkeläisen huomiosta. Monialainen Seppälä kintasuunnitelmista. Vaikka koulutilallakin on paljon asiantuntemusta, on tärkeää, että asioita tarkastellaan myös ulkopuolisin silmin, maaja karjatalouden opettaja Kaisu Korhonen sanoo. Koulumaatilan 74 peltohehtaaria ovat luomuviljelyssä. Nurmea viljellään yli 50 hehtaarilla säilörehuksi, laitumeksi ja kuivaksi heinäksi. Karja on seosrehuruokinnassa, koska haluamme perehdyttää opiskelijoita nykyaikaiseen konetekniikkaan. Työmenetelmissä ei luomuilla, vaan pelloilla ja navetassa tehdään työtä ajanmukaisilla laitteilla. Voitto Kemppainen antaa kiitosta rehunäytteistä, joita koulutilalla otetaan ahkerasti joka lohkolta ja joka sadosta: niiden pohjalta on hyvä suunnitella ruokintaa eriikäisille ja eri tuotantovaiheessa oleville lehmille. ELLA KARTTIMO Tutkimusta ja tuotekehitystä Itäsuomenlehmä on monipuolinen tuotantoeläin. Kyyttökarjat ovat kuitenkin edelleen harvinaisia ja tiloilla on enimmäkseen yksittäisiä eläimiä valtarotujen seassa. Seppälästä kyyttöjä on mennyt muille tiloille maidon- ja lihantuotantoon sekä maisemanhoitajiksi. Tarvitaan lisää tutkimusta ja tuotekehitystä, että kyytönmaidon ja -lihan erityispiirteet tulisivat tunnetuiksi ja syntyisi kokonaisia karjoja, jotka tuottavat kyytönmaitoa tai -lihaa. Samalla laajenisi myös geenipohja ja rodun tulevaisuus olisi turvattu, luonnonvara-alan koulutusjohtaja Leena Karjalainen pohtii. Esimerkiksi tämän vuoden alussa julkistettu ja MTT:n koemeijerissä tehty tutkimus osoittaa, että kyytönmaito sopii erityisen hyvin juuston valmistukseen. Tutkijat halusivat testata laboratoriossa vanhan perimätiedon maatiaismaidon erinomaisesta juustoutumisesta. Kymmenestä kyytönmaitolitrasta saatiin 1,1 kiloa juustoa. Samasta määrästä valtarotujen maitoa juustoa saadaan yksi kilo. Kyytönmaidon juoksettumisominaisuuksiin vaikuttaa sen proteiinikoostumus. Kyyttöjuustoja Kainuussa valmistaa tällä hetkellä sotkamolainen Raija Kauppinen. Kyyttösonneja Sotkamossa kasvattaa Tarja Tervo omalla lihanautatilallaan. perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja nuorille ja aikuisille Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan toimipiste ja koulutila: koirakeskus, navetta, talli, puutarha, verstas, metsät, vihertyöhalli, piha-alueet ja urheilunurmet samaan kokonaisuuteen tulossa myös maanrakennus ja logistiikka alueella yrittäjävetoiset eläinsairaala ja pieneläinhautausmaa osuuskunta Seppälän Impilinna kannustaa opiskelijoita yrittäjyyteen sekä edistää tuotekehitystä ja maaseudun pienyrittäjyyttä noin 330 oppilasta ja noin 30 työntekijää Lisätietoa:

17 Vapaaehtoisia lähivesien hoitajiksi Vesistöjen hoito vaatii pitkäjänteisiä ponnisteluja ja talkootyötunteja. Järvikylien väen ikääntyessä aktiivisista tekijöistä on tulevaisuudessa kasvava pula. Jos vesialueiden yhdistäminen kangertaa, toisivatko paikalliset vesienhoitoyhdistykset vastausta ongelmaan? Järvien ja virtavesien kunnostus on ollut Suomessa perinteisesti valtion ympäristöhallinnon organisoimaa toimintaa. Valtion säästöohjelmat ovat puraisseet myös vesienhoidon resursseihin. Toisaalta EU:n vesipuitedirektiivi asettaa lisäpaineita vesien tilan parantamiseen koko unionin alueella. Direktiivin mukaan kaikkien pintavesien, niin järvien kuin virtavesienkin, on oltava lähivuosina vähintään hyvässä ekologisessa tilassa. Koillismaalla vedet ovat maaperän luonteen vuoksi yleisesti kelpo kunnossa, mutta maakunnan länsi- ja eteläpuolella tehtävää vielä riittää. Maankäytön vaikutukset vesistöön korostuvat suovaltaisilla alavilla mailla ja vanhan merenpohjan happamilla sulfaattimailla. ELY-keskusten johdolla on laadittu alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat. Pohjois-Pohjanmaan suunnitelma kantaa nimeä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma. Tavoitteita ei saavuteta ilman järvikylien asukkaiden, kyläseurojen, kalastus- ja osakaskuntien sekä muiden aktiivisten toimijoiden työpanosta. Kunnostushankkeita onkin maakunnassa virinnyt kiitettävästi. Neuvontaa ja suunnitteluapua Usein kunnostushankkeet tarvitsevat käynnistyäkseen neuvontaa ja suunnitteluapua. Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan ProAgria Oulun hallinnoima VYYHTI-hanke. Tietoa eri kunnostusmahdollisuuksista, hankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta on jaettu ympäri maakuntaa pidetyissä työpajoissa. Työpajoissa on käsitelty myös eri vesistöjen ongelmia ja niihin johtaneita syitä. Ehkä yleisin vesien käyttäjiä riepova ongelma ovat järvien mataloitumiset ja siitä seuranneet rehevöitymiset takavuosien metsäojitusten kiintoainekuormituksen seurauksena. Myös virtavesissä ojitusten vaikutukset näkyvät. Ojituksia tehtäessä ei vaikutuksia juurikaan osattu arvioida. Monet järvet olisivat ruoppauksen tarpeessa, mutta laajempien ruoppausten toteuttaminen on usein kallista, eivätkä sellaiseen riitä edes valtion eurot. Rahoitusta voi hakea eri lähteistä Kunnostushankkeisiin voi hakea rahoitusta eri lähteistä, kuten kunnilta, osakaskunnilta, kalastusalueilta, yhdistyksiltä, säätiöiltä ja muilta paikallisilta toimijoilta. Leader-rahoitus on mahdollisesti lähitulevaisuudessa yksi vesistökunnostushankkeiden rahoitusmuoto. Myös valtio voi osarahoittaa paikallisia ja alueellisia hankkeita, joilla on yleistä merkitystä ja jotka edistävät vesistöjen monipuolista käyttöä, hoitoa ja suojelua. Jukka Koutaniemi Paikallisten aktiivisuutta on herätelty muun muassa erilaisilla työnäytöksillä. Taivalkosken Tyräjärvellä järjestetty vesikasvien niittonäytös keräsi päivän mittaan noin 50 katsojaa. Valtio tukee kunnostushankkeita resurssien mukaan vesistökunnostusavustuksina ja asiantuntijaapuna. Tuen saajan on oltava oikeustoimikelpoinen yhteisö, kuten kalastuskunta, metsästysseura tai kyläyhdistys. Tuki on enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuudeksi kelpaa muun muassa paikallisten talkooja konetyö tai kolmannen toimijan satsaus kunnostushankkeeseen. Se voi olla esimerkiksi metsätalouden vesiensuojelurakenteiden suunnittelu- ja rakennustyötä. Valuma-alueiden maa- ja metsätalouden vesiensuojelu onkin tärkeää. Kunnostusvaikutukset jäävät vaisuiksi, jos ulkoista kuormitusta ei saada hallintaan. Valuma-alueen toimet myös edistävät kunnostushankeen rahallisen tuen saantia. Metsätalouden vesiensuojeluun on mahdollisuus saada apua Metsäkeskuksesta ja metsänhoitoyhdistyksistä. Maatalouden vesiensuojeluun on erilaisia ympäristötukia, joista voi kysyä kuntien maataloussihteereiltä ja ProAgriasta. Kunnostushankkeiden omarahoituksen haalimisessa innovatiivisuudesta ei ole haittaa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla tulisi Etelä- Suomessa toteutettujen kunnostushankkeiden tapaan hyödyntää enemmän yrityksiä ja säätiöitä. VYYHTI-hankkeen liite EERO HILTUNEN Vesienhoidon kannalta on eduksi, jos vesialueet olisivat hallinnollisesti yhtenäisiä. Monien pieniin osakas- ja jakokuntiin jakautuneiden järvien kunnostustoimien suunnittelua ja toteutusta helpottaisi, jos vesialue kuuluisi yhdelle laajemmalle hoitokunnalle. Myös vesienhoidon rahoituksen saaminen saattaa olla helpompaa, jos toimenpiteet voidaan ulottaa yhteishengessä koko vesialueelle. VYYHTI-hanke pyrkii osaltaan edistämään myös yhdistymistavoitteita. Yhdistyminen ei ole aina helppoa ja päätökset ovat viime kädessä vesialueiden omistajien käsissä. Paikallisia vesienhoitoyhdistyksiä Jos vesialueiden yhdistäminen kangertaa, paikalliset vesienhoitoyhdistykset voisivat olla ratkaisu ongelmaan. Niiden kokoonpanoon voisi kuulua kalastuskuntien edustajia, ranta-alueiden asukkaita, kesämökkiläisiä ja virkistyskalastajia ylipäänsä ihmisiä, jotka tuntevat huolta lähivesistönsä tilasta. Ovathan he kaikki myös kunnostusten hyödyn saajia. Esimerkiksi kesämökkiläiset hyötyvät puhtaammasta mökkijärvestä sekä virkistyskäytön että kiinteistön arvonnousun myötä. Laajapohjainen toimintamalli voi tuoda toimintaan aktiivisia ja nuoria tekijöitä, joita vesienhoitotyössä kaivataan. VYYHTI-työpajoissa ja työpajaretkillä jaettu informaatio on realisoitunut käytännön toteutuksina jo kuluneen vuoden aikana. Aktivoitumisen kautta neuvonnan tarve kasvaa edelleen. Olisi tärkeää, että neuvontaa voitaisiin jatkaa myös vuoden vaihteen jälkeen VYYHTI-hankkeen päätyttyä. Virinnyt kunnostusaktiivisuus ei saa lopahtaa siihen, että neuvojien puhelimet vaikenevat. Eero Hiltunen on ProAgria Oulun hallinnoiman VYYHTI-hankkeen vesistökunnostusasiantuntija. 1

18 VYYHTI -hankkeen liite Kuinka vähentää ulkoista kuormitusta? Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on yksi tehokas keino parantaa vedenlaatua. VYYHTI-hanke on auttanut löytämään sopivia kunnostuskohteita ja tehnyt valuma-aluekohtaista kartoitustyötä. Paikallisten tietämyksellä ja avulla on ollut merkitys töiden onnistumisen kannalta. RISTO PAAKKONEN Risto Paakkonen Usein vesistön tilassa havaitaan muutosta ja asia nousee ajoittain esille paikallisissa keskusteluissa. Jostakin ehkä löytyy kertynyttä kiintoainetta tai ravinnekuormitukseen viittaavia vesikasveja, leviä, kaloja tai muita eliöitä. Vesistön sanotaankin ilmentävän valuma-alueensa kuntoa. Kunnostuspotentiaalin havaitseminen voi olla haastavaa, jos se on kovin lähellä arkipäivän toimintaympäristöä. Kunnostumahdollisuuksia etsitään usein läheltä joen tai järven rantaa, missä sijanti onkin hyvä ja kaikki kuivatusalueen vesi saadaan kulkemaan esimerkiksi kosteikon tai laskeutusaltaiden kautta. Useita pieniä kosteikkoja Erinomaisia kohteita saattaa löytyä yllättävän kaukaakin vesistöstä. Yhden suuren kosteikon sijaan voi harkita myös hieman pienempien kosteikkojen tai eri kunnostusmuotojen yhdistelmää, eli sijoittaa niitä koko alueella sopiviin paikkoihin mahdollisuuksien mukaan. Useiden pienten kunnostusten avulla voidaan hillitä kuormituksen liikkeellelähtöä tai pysäyttää se heti alkuvaiheessa. Kun virtaamat ovat pienehköjä, tarvittavat toimet ovat kevyempiä ja kunnostus voi olla hyvinkin kustannustehokasta. Luontaisesti alava paikka helpottaa kosteikon suunnittelua ja vähentää kaivamisen tarvetta, jolloin kustannuksetkaan eivät nouse kovin korkeiksi. Notkelmissa ja alavilla ojanvarsilla voidaan hyö- Esimerkiksi pellon alava osa voisi soveltua kosteikoksi. Ympäröivä alue viettää paikalle, joka on sijainniltaan vesiensuojelullisesti ja maisemallisestikin merkittävä. dyntää myös patoamista. Paikoin kosteikon rakentaminen voi onnistua jopa maan pinnalle: kun alueella on sopivasti korkeusvaihtelua, voidaan hyödyntää pengertämistä. Mahdollisuutta vesien ohjaamiselle kannattaa myös miettiä, jos paikka olisi muuten hyvä, mutta sinne ei virtaa kuivatusvesiä. Kartoitustyö kannattaa Kunnostusmahdollisuuksien kartoittaminen on mainio tapa edistää vesistökunnostusta. Kartoitustyö ei velvoita toimenpiteisiin, mutta siitä voi olla merkittävää hyötyä jatkossa: paikka löytyy ja kunnostus mahdollistuu. Usein löytyy luontaisesti alavia ja kosteita paikkoja, niin sanottuja joutomaita tai paikkoja joiden käyttö esimerkiksi maa- tai metsätalouteen voi olla hankalaa. VYYHTI-hankkeen aikana kosteikkokartoitusta on tehty erilaisille aloille ja hieman eri lähestymistavoilla. Ensimmäisessä työssä tarkasteltavana oli noin 650 km²:n laajuinen alue Lamujoelta, joka on Siikajoen suurin sivuhaara. Työssä etsittiin potentiaalisia kosteikkopaikkoja, merkittiin kohteet kartalle sekä tehtiin määritystä kohteen valuma-alueesta ja peltoviljelyn osuudesta maankäytössä. Lisäksi kohteiden sopivuutta maa- tai metsätalouskosteikoksi arvioitiin. Alueella edistettiin myös kunnostuksista kiinnostuneiden toimijoiden ja maanomistajien kohtaamista. Tämän työn tuloksena Suomen Metsäkeskus on valinnut kartoitetuista kohteista luonnonhoitokohteiksi soveltuvia paikkoja. Viimeisimmäksi kartoitusta on tehty Reisjärvellä noin 69 km²:n Kiljanjärven osavaluma-alueella, joka löytyy aivan Kalajoen latvoilta. Aluksi alueen viiden järven ja parin jokipätkän suurimmille ojille määritettiin karkeasti valumaalueet, jolloin niiden ja mahdollisten kosteikkokohteiden laajuus saatiin selville. Tämän jälkeen kyseisten ojien alueilta etsittiin mahdollisia kosteikkopaikkoja ja useimmilta alueilta niitä löytyikin, joissain tapauksissa useita eri vaihtoehtoja. Myös näitä kohteita lajiteltiin karkeasti soveltuvuuden mukaan maa- ja metsätalouden kosteikoiksi valuma-alueen maankäytön peltoviljelyosuuden mukaan. Molemmissa kartoituksissa löytyi erittäin hyviä kosteikkomahdollisuuksia, joista osaa on jo hyödynnetty, pari kohdetta on suunnittelussa ja vielä useampi tulossa suunnitteluun, kunhan rahoitusmahdollisuudet varmistuvat. Sopivat kohteet muistiin ja tiedoksi Lamujoen alue oli laaja ja kohteiden löytyminen enemmänkin sattumanvaraista. Hyvänä puolena mainittakoon kunnostusten alkaminen laajemmalla alueella ja niiden kohdentuminen selkeästi tärkeisiin kohteisiin. Suppeamman alueen kartoitus puolestaan on hieman helpompaa ja sitä voi tehdä järjestelmällisemmin oja kerrallaan. Tärkeintä on sopivien kohteiden havaitseminen, merkitseminen muistiin ja niiden tuominen myös paikallistoimijoiden tietoisuuteen. Näin kohteita on mahdollisuus hyödyntää myös muun toiminnan ohessa ja kunnostaa aina resurssien mukaan. Risto Paakkonen on ProAgria Oulun hallinnoiman VYYHTI-hankeen kosteikkoasiantuntija. 2

19 VYYHTI-hankkeen liite Kansainvälinen työleiri apuna jokikunnostuksissa Ajatus työleiristä lähti Keski-Pohjanmaalla siitä, että tahdoimme kannustaa myös nuoria vesistö- ja ympäristöasioiden pariin ja ajattelimme, että kansainvälinen tuulahdus innostaisi mukaan. Tulevaisuudessa vesistöjen kunnostaminen on entistä enemmän meidän kaikkien vastuulla, joten uusia toimijoita ja aktiivisuutta tarvitaan. Leirivalmistelut aloitettiin noin vuosi sitten yhteydenotolla Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:hyn. Pienimuotoiset kunnostukset leirin aikana sisälsivät jokien vesipinta-alan kasvattamista, joen syvyys- ja virtausvaihteluiden lisäämistä erilaisin kivirakennelmien avulla, kutusorakoiden rakentamista taimenille ja harjuksille sekä uomien ja rantojen perkaamista. Leirin 11 osallistujaa olivat kotoisin Espanjasta, Tsekistä, Venäjältä, Sloveniasta, Ranskasta, Kreikasta ja Suomesta. He tulivat tänne KVT ry:n kautta löydettyään leiri-ilmoituksen netistä. Lei- Kuvat: Satu Järvenpää Rannalle nostettuja kiviä palautetaan takaisin uomaan. Kivistä muotoillaan kynnyksiä ja suisteita, joilla muutetaan vedenkorkeutta ja virtausta. Myös isot yksittäiskivet ja pienempien kivien ryhmät monipuolistavat uoman virtausolosuhteita, luovat kaloille suojapaikkoja ja varjostavat uomaa. riläiset olivat hyvin kiinnostuneita Suomesta ja maamme luonnosta. Eräs leiriläinen sanoi: Suomalainen metsä on ihmeellinen ja sitä on täällä kaikkialla. Meillä Ranskassa tällaista ei näe missään. Toinen espanjalaisista totesi talven olevan ihmeellisintä, kun kaikki on SATU JÄRVENPÄÄ silloin lumen peitossa. Ensimmäinen leiriviikko kului Lestijärvellä Lehtosenjoen kunnostuksissa. Kunta tarjosi hyvät majoitustilat Jukolasta. Yhteistyö paikallisen yläkoulun kanssa sujui hyvin, ja kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset osallistuivat iltapäivisin ahkerasti töihin. Onhan se vähän outoa, että Lestijärvelle on tullut näin iso joukko ulkomaalaisia, totesi eräs koululainen työn lomassa. Toinen viikko kului Vetelin Räyringissä Forsbackankoskea kunnostamassa. Siellä leiriläiset majoittuivat erään kalastuskunnan jäsenen mökkiin. Vaikka tunnelma oli tiivis, oli se toisiinsa jo tutustuneelle porukalle upea kokemus. Vapaa-aika järven rannalla kalastaen, soudellen ja saunoen oli mieluista. Räyrinkiläiset olivat innolla mukana leirin valmisteluissa ja toteuttamisessa. Satu Järvenpää on VYYHTIhankevetäjä Keski- ja Etelä- Pohjanmaan alueella. Leirille saapui osallistujia Suomen lisäksi eri puolilta Eurooppaa. 3

20 VYYHTI -hankkeen liite Onnistunut kunnostusprojekti Tavastkengällä RIINA RAHKILA Alussa koko projekti tuntui todella isolta ja vähän pelottavaltakin, mutta eihän se loppujen lopuksi ollutkaan kovin iso. Nykyisiltä ja entisiltä kyläläisiltä on saatu pelkästään positiivista palautetta, Tavastkengän Maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Matti Leiviskä kertoo Kurkelanjärven kosteikkohankkeesta. Pyhännällä keskellä Tavastkengän kylän maisemaa sijaitsevan Kurkelanjärven kunnostus kosteikoksi sai ensimmäisen sysäyksen kevättalvella 2013, kun Matti Leiviskä otti yhteyttä VYYHTI-hankkeen projektipäällikköön. Hän tuskin arvasi, että puolentoista vuoden päästä kylällä olisi hommissa ponttonikaivuri ja kunnostustyöt sekä järvellä että sen lähiympäristössä hyvässä vauhdissa. VYYHTI-hankkeen tavoitteena on aktivoida paikallisia toimijoita käytännön vesien- ja ympäristönhoitotöihin. Tavastkenkä on erinomainen esimerkki siitä, että pitkään haaveiltu kunnostushanke voi edetä ripeästi, jos asialle saadaan sopivat puuhamiehet ja tueksi asiantuntevaa neuvontaa. Kurkelanjärven kunnostus on ollut tapetilla jo kymmeniä vuosia. Järven ja viereisen jokivarsilaitumen kunnostaminen nousivat esille myös muutamia vuosia sitten maisemaselvityksessä, joka liittyi Bioenergian edelläkävijät -hankkeeseen. VYYHTI-hankkeeseen otimme yhteyttä heti, kun saimme siitä kuulla, Matti Leiviskä sanoo. Esimerkkisuunnitelmia ja tukihakemuksia VYYHTI-hanke laati Kurkelanjärven kosteikosta ja sen vieressä sijaitsevan joenvarsilaitumen alkuraivauksesta ja hoidosta esimerkkisuunnitelmat yhteistyössä kyläläisten ja maanomistajien kanssa keväällä Suunnitelmat ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden hyödynnettävissä VYYHTI-hankkeen internetsivuilla osoitteessa > Vyyhti > Esimerkkisuunnitelmat. Yhdistys haki kohteiden toteutukseen ei-tuotannollisten investointien tukea kesäkuussa 2013 ja sai molemmille hankkeille myönteiset rahoituspäätökset samana syksynä. VYYHTI oli apuna myös tukihakemusten täyttämisessä. Kyllä papereiden kuntoon saaminen kerralla vaatii neuvontaa, vaikka ei se mikään mahdoton tehtävä olekaan, Matti Leiviskä kommentoi tukihakua. Kalle Hellström Joenvarren laidunalueelle alkaa raivauksen ja laidunnuksen seurauksena muodostua hakamaalle ominainen ilme. Saara Pönkkö Ponttoonikaivurilla työskentely onnistuu vetisellä ja upottavalla alustalla. Yhteistyöpalaverista ideoita toteutukseen Kesällä 2013 perinnebiotoopin raivaustöitä aloiteltiin kansainvälisen työleirin voimin. Talven tultua saatiin kunnalta päätös kosteikkohankkeeseen tarvittavan pankkilainan takauksesta. Kosteikon toteutukseen tuli kuitenkin mutkia matkaan. Paikalliset tekivät tarkentavia tutkimuksia Kurkelanjärven alueella, jolloin huomattiin, että kovaa pohjaa ei löydy suunnitellun kosteikon alueelta. Niinpä alueen jäädyttäminen talvitöinä tehtäviä kaivinkonetöitä varten olisi mahdotonta. Taas oli tuumaustauon ja suunnittelupalaverin paikka. Silloin johtokunta meinasi laittaa hanskat tiskiin. Onneksi pidet- tiin vielä yksi palaveri, jossa paikalla oli myös Kotiseutukosteikko Life -hankkeen projektipäällikkö Juha Siekkinen. Hän kertoi ponttonikaivurista ja siitä, millaisissa olosuhteissa se pystyisi toimimaan. Silloin virisi toivo, että kosteikko saataisiin sittenkin toteutettua, Matti Leiviskä muistelee. Kosteikon toteutus ponttonikaivinkoneella konkretisoitui elokuun alussa 2014, kun paikalle saapui Ähtäristä löytynyt sopiva kuski koneineen. Toteutus onnistui ongelmitta ja paikalla kävi tutustumassa useita kosteikoista ja kunnostushankkeista kiinnostuneita. Kuka tietää vaikka lähialueella viriäisi jatkossa muitakin samantyyppisiä hankkeita. Moni on sitä mieltä, että nyt Kurkelanjärvi on pelastettu, kun todellisuudessa veden tilan parantaminen on vasta alussa. Myös kohteiden hoitoon sitoudutaan vuosiksi eteenpäin ja se työllistää meitä kyläläisiä. Kansainvälisiä työleirejä aiomme järjestää jatkossakin, sillä niistä on suuri apu hoitotöissä, Matti Leiviskä sanoo. Työleirien avulla raivattu joenvarsilaidun on nyt käytössä. Laidunnus jokivarressa alkoi viiden hiehon voimin kesäkuussa Uusia satsauksia virkistyskäyttöön Tavastkengällä ei jäädä lepäämään laakereille tämänkään projektin jälkeen. Seuraavaksi kyläläiset suunnittelevat Leader-rahoituksen hakemista pitkospuiden, nuotiopaikan ja muiden virkistyskäyttörakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi kylällä pohditaan mahdollisuuksia Törmäsjoen koskikunnostukseen. Tästä kylästä kuullaan vielä. Riina Rahkila on ProAgria Oulun hallinnoiman VYYHTI-hankkeen projektipäällikkö. 4

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot