Vammaisten ja osatyökykyisten. työllisyys Suomessa. Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten ja osatyökykyisten. työllisyys Suomessa. Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka?"

Transkriptio

1 Asiaa vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien 1 14 Sivu asumisesta ja itsenäisestä elämästä. TEEMA Vammaisten ihmisten työllisyys Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Suomessa Vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuus keskiöön Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka? Sivu 4 Sivu 8 Sivu 20

2 Sisältö artikkelit 4 8 Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Suomessa Patrik Tötterman Vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuus keskiöön Harri Hietala vakiopalstat Miten julkiset hankinnat voivat edistää osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyttä? Riitta-Maija Hämäläinen Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka? Helka Raivio Projektitko kananlentoja? Liisa-Maija Verainen Nuorisotakuu nostaa esiin myös vammaisten nuorten työllistymisen epäkohtia Heli Markkula Numero 1 14 JULKAISIJA Aspa-säätiö Viljatie 4 A Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Saara Kanula TOIMITUSSIHTEERI Milla Rämö 13 Kulman takaa ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA SOLVER palvelut 19 Visionääri Suuntaajan verkkoversio on luettavissa osoitteessa Suuntaajan paperilehden voi tilata hintaan 15 /vuosi. Ilmoita osoitetietosi sähköpostilla osoitteeseen 2 Suuntaaja

3 Pääkirjoitus Uudistuneen Suuntaajan teemana on työllisyys LEA HAIKALA, TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ, ASPA-SÄÄTIÖ Media sähköistyy edelleen. Uutisia, artikkeleita, lehtiä, kirjojakin, luetaan yhä useammin erilaisilla päätelaitteilla perinteisten paperipainosten sijaan. Lukukokemus on miellyttävä, jos julkaisujen ulkoasu mukautuu laitteen näytön kokoon ja käyttöominaisuuksiin. Suuntaaja on alusta asti ollut sähköinen julkaisu, mutta perinteisen lehden asuun puettuna. Nyt sen on aika uudistua oikeaksi verkkolehdeksi luettavaksi selaimella erilaisissa päätelaitteissa. Verkkolehti koostuu erillisistä artikkeleista, joista ajan myötä karttuu artikkeliarkisto. Artikkeleita voidaan etsiä ja lajitella eri perusteilla; myös hakukoneet löytävät ne. Suuntaaja on tavoitellut roolia alan keskustelufoorumina, mutta spontaani keskustelu artikkeleiden kautta ei ole lähtenyt elämään. Keskustelun käymisen kynnystä on nyt madallettu tarjoamalla lukijoille artikkelikohtainen kommentointimahdollisuus. Toivottavasti tämä auttaa kirvoittamaan keskustelua. Näytöltä lukeminen ei edelleenkään kiinnosta kaikkia vaan perinteisellä lehdelläkin on ystävänsä. Heille on nyt tarjolla omakustannushintaan tilattava paperilehti. Trendiä vastavirtaan uiva paperilehti on aluksi vuoden mittainen kokeilu. Jos paperilehdelle on kysyntää, se jatkaa ilmestymistään tulevinakin vuosina. Uudistuneen lehden ensimmäisen numeron teema-artikkelit käsittelevät vammaisten ihmisten työllisyyttä eri näkökulmista. Katsauksen osatyökykyisten työllisyyteen Suomessa sekä vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä edistäviin toimiin luo ylitarkastaja Patrik Tötterman. Ekonomisti Harri Hietala taas arvioi niitä hyötyjä, joita kansantaloudelle koituisi, jos työkyvystä ja -haluista huolimatta työkyvyttömyyseläkkeelle siirretyt ihmiset työllistyisivät. Mikäli vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyyttä halutaan edistää julkisten hankintojen avulla, avainasioita ovat hankintojen kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi, sosiaalisen vastuun tiedostaminen sekä hankintojen suunnitelmallisuus. Näin päättelee FT, erikoistutkija Riitta-Maija Hämäläinen. Mitä voisi olla osallistava työvoimapolitiikka, pohtii projektipäällikkö Helka Raivio. Hän näkee, että jos politiikan tavoitteeksi asetetaan haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, samalla tingitään heidän kohdallaan oikeudesta työhön. Työllisyysprojektien tuloksellisuus on esillä Liisa-Maija Veraisen artikkelissa. Samaa asiaa sivuavat Kulman takana Milka Lintinen ja Katja Rajaniemi, jotka painottavat vaihtoehtoisten työllistymistapojen mahdollistamista sekä asenteiden ja ajattelutapojen muutoksia tulosten tuojana. Nuorisotakuun antia vammaisten nuorten työllistymismahdollisuuksille arvioi asiantuntija Heli Markkula. Työllisyysasioiden lomassa tämänkertainen visionääri, Espoon mielenterveysyhdistyksen EMY:n toiminnanjohtaja Kaj Järvisalo, visioi mielenterveyskuntoutujien elämää ja yhteiskunnallista asemaa vuonna Hyviä lukuhetkiä uudistuneen Suuntaajan parissa! Lukijoiden palaute uudistuksesta on lämpimästi tervetullutta. Suuntaaja

4 Artikkeli Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Suomessa Työkyvyttömyyden torjuminen ja osatyökykyisten työllisyyden parantaminen on yksi keskeisimpiä keinoja keskimääräisen työuran pidentämisessä. Vaikka yksittäiset työllistymistä edistävät palvelut ovatkin kunnossa, esiintyy edelleen haasteita palvelujen toimivasta yhdistämisestä kokonaisuuksiksi silloin, kun niitä tarjoavat useammat eri toimijat. PATRIK TÖTTERMAN, FT, YLITARKASTAJA, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee laaja konsensus siitä, että hyvinvointiyhteiskuntamme turvaaminen edellyttää sosiaalimenojen kasvun hidastamista ja sen rahoituksen turvaamista, mikä edellyttää nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Korkeamman työllisyysasteen ja eheämmän työuran myötä ikäsidonnaiset sosiaalimenot jäisivät pienemmiksi. Työkyvyttömyys on merkittävin yksittäinen työuraa lyhentävä tekijä. Kaikille työhön kykeneville tulee varmistaa mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen. Tavoitteena siinä yhdistyvät sekä yhteiskunnan että yksilön edut. Osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantaminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen onkin yksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman keskeisimpiä vammaispoliittisia linjauksia. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden parempi työelämäosallisuus on tärkeä myös muuten kuin sosiaalimenojen leikkaamisen näkökulmasta. Työvoimasta saattaa tulla tulevaisuudessa pula, vaikkakin työvoiman kysynnän kasvu todennäköisesti kohdistuu vain joillekin toimialoille (Honkatukia ym. 4 Suuntaaja

5 2010). Tuotantorakenteen muutos näkyy työvoiman kysynnän nopeassa kasvussa etenkin palvelualoilla ja vastaavasti joillakin perinteisteisten teollisuuden toimialoilla on odotettavissa työvoimankysynnän vähentymistä (Hanhijoki ym. 2011). Olemassa olevien työvoimavarantojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on keskeisin keino, jolla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa työmarkkinoilla. Työttömän työvoiman työllistymismahdollisuuksien lisäämisen lisäksi on tärkeää saada työvoiman ulkopuolinen väestö työmarkkinoiden käyttöön. Noin työeläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavista haluaisi töihin. Millaisena vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys näyttäytyy Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (Taskinen 2012) perusteella 55 prosentilla Suomessa vakinaisesti asuvista vuotiaista on yksi tai useampi pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma ja 18 prosenttia kaikista työikäisistä kokee, että heidän pitkäaikainen terveysongelmansa tai toimintarajoite vaikuttaa työmahdollisuuksiin. Sen sijaan vammaisten ja osatyökykyisten työllisyysasteen määrittely yksiselitteisesti ei ole mahdollista. Vamman tai sairauden haittaavuus tai tapa, jolla vammaisuus tai osatyökykyisyys määritellään, vaikuttaa työllisyysasteen määrittämiseen olennaisesti. OECD:n (2008) mukaan osatyökykyisten työllisyysaste olisi Suomessa poikkeuksellisen hyvä eli 54 prosenttia. Tässä osatyökykyisyys määriteltiin henkilön itsensä tekemän arvion perusteella. Kun vammaisuus tai osatyökykyisyys määritellään esimerkiksi työkyvyttömyysetuuden saamisen perusteella, näyttäytyy työllisyys varsin kaksijakoiselta. Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen (Kannisto 2013) mukaan vuoden 2011 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai työeläkejärjestelmästä henkilöä ja heistä yksi kymmenestä sai osaeläkettä (21 000). Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien työllisyysaste näyttäytyi tutkimuksen valossa varsin hyvältä, sillä heistä yli (75 %) oli työssä joulukuussa Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista yli oli työssä vuoden 2011 joulukuussa, mutta tämä on vain 17 % etuuden saajista. Osa vammaisista ja osatyökykyisistä on mukana työelämässä ollen samalla työelämän marginaalissa. Vammaisille henkilöille järjestetään työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa osana sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, jolloin henkilö voi olla työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa palveluntuottajaan. Työllistymistä tukevaan toimintaan osallistuvien määrä näyttäisi supistuvan ja vastaavasti työtoimintaan osallistuvien määrä lisääntyvän, mitä ei voida nähdä suotuisana kehityksenä. Vuonna 2010 arviolta noin henkilöä (vuonna 2006 yli henkilöä) osallistui kunnan järjestämään työllistymistä tukevaan toimintaan ja noin (vuonna 2006 noin henkilöä) työtoimintaan (THL 2011). Osatyökykyiseen työvoimaan tulee laskea myös ne henkilöt, jotka pyrkivät sinne työvoimapalveluiden avulla. Tammikuussa 2014 oli työnhakijana kaikkiaan henkilöä, joilla vamma tai sairaus vaikeuttaa työn saamista. Heistä noin oli työttömänä, noin työssä joko avoimilla työmarkkinoilla tai palkkatuetussa työssä ja loput työllistymistä edistävissä palveluissa. Niiden työkyvyttömyysetuutta saavien vammaisten ja osatyökykyisten joukossa työhön halukkaiden määrä on merkittävästi suurempi, kuin mitä pelkästään työssä käyntiä ilmaisevat tilastot kertovat. Gouldin ja Kalivan vuonna 2010 tekemän selvityksen perusteella työeläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavista vailla työtä olevista työhön halukkaita olisi noin Arvioitaessa kokonaisuudessaan työkyvyttömyyseläkkeen saajien työhön halukkuutta, on tähän lukuun lisättävä pelkästään kansaneläkkeenä työkyvyttömyysetuutta saavien joukko, josta ei ole tietoa. Näyttäisi siltä, että suurin osa työkyvyttömyysetuutta saavista työelämään halukkaista tavoittelee osa-aikatyötä, jolloin työtä voisi tehdä joustavasti pieniä määriä. Merkille pantavaa on, että niistä työkyvyttömyysetuutta saavista, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa työhön, vain muutamia satoja oli hakeutunut TE-toimistoon asiakkaiksi. Joka tapauksessa, kun yhdistetään sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat vailla työtä olevat työhaluiset ja työttömät työnhakijat, on yhteenlaskettu työvoimapotentiaali noin ikäluokan suuruinen eli noin henkilöä. JATKUU Suuntaaja

6 Yksittäiset palvelut kunnossa palvelukokonaisuuksissa selvästi parantamisen varaa Käsite osatyökykyinen voi olla joissakin tilanteissa harhaanjohtava, koska vamma tai sairaus ei automaattisesti tarkoita, että henkilö olisi osatyökykyinen tarjolla olevaan työhön tai tehtävään. Ensisijaisesti osatyökykyisten kohdalla on siis aina etsittävä sellaisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla, joissa vamma tai sairaus ei aiheuta työkyvyn tai tuottavuuden alentumista (so. osatyökykyisyyttä). Osalla vammaisista ja osatyökykyisistä riittää palveluina työllistymisen edistäminen julkisin työvoimapalveluin, osa tarvitsee tämän lisäksi palveluita, joilla parannetaan työllistymisedellytyksiä (ammatillinen kuntoutus). Julkisia työvoimapalveluja koskeva lainsäädäntö ja sen nojalla annettava ohjeistus uudistettiin alkaen ja tällä uudistuksella vastattiin Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa (VAMPO) ja SATA-komiteassa esiin nostettuihin kehittämistarpeisiin. Uudistukseen sisältyi palveluvalikoiman uudistaminen. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on taata kaikille asiakkaille yhdenvertainen kohtelu ja palvelutarpeeseen perustuva palvelujen tarjonta. Samalla työvoimapalveluja koskevasta lainsäädännöstä poistettiin työnhakijan työkykyä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevat rajaukset sekä leimaavaksi ja negatiiviseksi koettu vajaakuntoinen -käsite. Nämä muutokset parantavat erityisesti työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevien osatyökykyisten mahdollisuuksia saada TE-palveluja. Työhönvalmentaja voi tukea työnantajaa työtehtävien räätälöinnissä. Vammaisia ja osatyökykyisiä työllistäviä työnantajia voidaan tukea paitsi taloudellisesti (palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki) myös työhönvalmentajan antamalla tuella. Työhönvalmentaja voi tukea työnantajaa paitsi työtehtävien räätälöinnissä osatyökykyiselle sopivaksi ja tukien hakemisessa myös työsuhteen solmimisen jälkeen tarvittaessa. Työhönvalmennuksen määrää ja vaikuttavuutta onkin tarkoitus lisätä ja parantaa tulevaisuudessa. Myös ammatillisen kuntoutuksen palvelut näyttäytyvät sisällöltään kattavina ja tarkoituksenmukaisina. Työeläkelaitokset järjestävät työeläkekuntoutusta, joka varsin usein johtaakin työhön sijoittumiseen (Saarnio 2013). Samoin Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat pääosin ajan tasalla ja kuntoutuksen saamisen myöntöedellytyksiä lievennettiin lakimuutoksella tämän vuoden alusta lukien. Palvelujärjestelmässä esiintyy kuitenkin edelleen puutteita. Esimerkiksi kuntien sosiaalihuoltona järjestämissä palveluissa olleet vammaiset tai osatyökykyiset ovat varsin harvoin TE-toimistojen asiakkaina, vaikka lainsäädännössä palvelut onkin määritelty julkisiin työvoimapalveluihin nähden täydentäviksi. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelmaa valmistellut työryhmä (STM 2013) tunnistikin kehittämiskohteina eri palveluiden yhdistämisen ja samanaikaisuuden puutteet. Myös eri järjestelmien sisällä muiden toimijoiden palveluihin ohjaamisessa on selvästi puutteita. STM:n käynnissä olevan osatyökyiset työssä -toimintaohjelman toimintakonseptin tarkoituksena on varmistaa, että osatyökykyisiä varten on saumaton palvelujen ketju, joka auttaa heitä jatkamaan työssä tai työllistymään. Toimintakonseptin keskeisenä uutuutena on, että osatyökykyiselle nimetään työkykykoordinaattori, joka räätälöi eri keinoista, etuuksista ja palveluista osatyökykyisen tarpeiden mukaisen kokonaisuuden. Työssä olevalle koordinaattorin nimeää työnantaja ja työttömälle TE-toimisto. Työkykykoordinaattori-toimintaa pilotoidaan toimintaohjelman puitteissa Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Uudenmaan TE-toimistoissa. 6 Suuntaaja

7 Eri toimijoiden tulee myös opetella uudenlainen palvelukulttuuri, jossa vastuun siirtämisestä toiselle toimijalle luovutaan. Lopuksi Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen edistäminen ja sen mahdollisuuksista tiedottaminen on useiden eri tahojen tehtävä. Oikean tiedon jakaminen työnantajille erilaisista mahdollisuuksista ovat keskeisiä toimia, joilla voidaan vaikuttaa työllistämisen asenteisiin ja halukkuuteen. Järjestöillä on tässä tiedottamistehtävässä myös merkittävä rooli, koska vammaisia ja osatyökykyisiä tulee kannustaa hakeutumaan TE-palvelujen piiriin. Eri toimijoiden tulee myös opetella uudenlainen palvelukulttuuri, jossa vastuun siirtämisestä toiselle toimijalle luovutaan. Työllistymisen tuki syntyy palvelukokonaisuuksista, jossa useampi toimija tarjoaa samanaikaisesti palvelujaan synergiaetuja hakien. Lähteet ja lisätietoja Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 05/2013 Gould & Kaliva, 2010: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:5. Hanhijoki, I., Katajisto, J. & Kimari, M. (2011). Koulutus ja työvoiman kysyntä OPH Raportit ja selvitykset 2011:25 Honkatukia, J., Ahokas, J., & Marttila, K. (2010). Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 Kannisto, J. (2013). Eläkkeellä ja työssä. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina OECD (2008). Sickness, disability and work. Breaking the barriers, Vol 3. Denmark, Finland, Ireland and the Netherlands. Saarnio, L. (2013) Työeläkekuntoutus vuonna Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 03/2013 STM (2013). Osatyökykyiset työssä -ohjelma. Osatyökykyisten työllistymistä edistävien säädösmuutostarpeiden ja palvelujen arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:37 Taskinen, P. (2012) Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta. Työkyky ja työllisyys työvoimatutkimuksen lisätutkimus Tilastokeskus: Hyvinvointikatsaus 4/2012. THL (2011) Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suuntaaja

8 Artikkeli Vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuus keskiöön Suomen väestö ikääntyy, elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat ja julkinen talous on pysyvämmin alijäämäinen. Haasteista selvitäksemme työllisyysasteen on noustava ja tuottavuuden parannuttava. Vain siten voimme säilyttää nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltiomme. HARRI HIETALA, EKONOMISTI, TUTKIJA, VATES-SÄÄTIÖ Elinkeinoelämämme käy läpi rakennemuutosta. Suomessa on noin työtöntä ja samaan aikaan yrityksissä kärsitään työvoimapulasta (Tilastokeskus 2014a ja 2014b). Usein pulaa on työntekijöistä osa-aikaisiin ja suorittavan tason tehtäviin sekä erikoisosaamista ja korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Monet näistä sopisivat osatyökykyisille ja vammaisille henkilöille. Osatyökykyisissä henkilöissä on kykeneviä työskentelemään niin osa- kuin kokoaikaisesti. Tehtäväkirjo vaihtelee yksinkertaisemmista suorittavista töistä aina vaativiin asiantuntijatason tehtäviin. Julkisen talouden alijäämä ei selity suhdannekuopalla, vaan taustalla on jo nyt tulojen ja menojen pysyvämpi epäsuhta. Nykyisillä julkisen sektorin rakenteilla väestön ikääntyessä tilanne heikkenee vielä lisää tulevina vuosikymmeninä. Elatussuhde (ei-työllisten suhde työllisiin) heikkenee nykyisestä reilusta 120 elätettävästä sataa työllistä kohden 20 henkilöllä, jos työllisyysastetta ei onnistuta nostamaan. (Tilastokeskus 2012.) Julkisen talouden haasteita ei ratkaista pelkällä eläkeiän nostolla ja nuorten nopeammalla valmistumisella koulutusputkesta. Yhteiskunnan on syytä herätäkin kaikilla tasoilla vammaisten ja osatyökykyisten mahdollisuuksiin osallistua työelämään ja potentiaaliin työllisyysasteen nostamiseksi. Työkyvyttömyyden kustannukset Työkyvyttömyyseläkettä saavia on Suomessa tällä hetkellä noin Näistä työkykyisiä ja työhaluisia arvioidaan olevan noin henkilöä (Gould & Kaliva 2010; Karisalmi et al. 2009; Holm 8 Suuntaaja

9 & Hopponen 2007). Kyseessä ei siis ole mikään marginaalinen ryhmä. Mikäli näistä henkilöä työllistyisi esimerkiksi euron palkkatasolle ansaiten toimeentulonsa palkkatulona eläkkeen ja asumistuen sijaan, paranisi julkisen talouden tasapaino vuositasolla jopa 800 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön arvioimasta ns. kestävyysvajeesta 800 miljoonaa on jopa kymmenesosa (Valtiovarainministeriö 2013). Samalla työurat jatkuisivat ja työllisyysaste nousisi prosenttiyksiköllä. (Hietala 2013b.) Työkyvyttömyyden hinta on kova etenkin työnantajille. Viime kädessä työnantajien kustantamia työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan reilut 3 miljardia euroa vuodessa (Eläketurvakeskus ja Kela 2013). Vähänkään suurempien yritysten kohdalla työnantajat voivat suoraan vaikuttaa omiin työkyvyttömyysmaksuihinsa. Jokainen myönnetty työkyvyttömyyseläke vaikuttaa suurtyönantajan omaan maksuluokkaan ja sitä kautta työkyvyttömyyseläkemaksun määrään. Kun mukaan otetaan työkyvyttömyyden aiheuttamat muut vaikutukset esim. tuottavuuden lasku sekä itse henkilöiden ja julkisen talouden menetykset ja kustannukset voidaankin edellä olevan perusteella esittää arvioita yli 20 miljardin euron kustannuksista yhteiskunnallemme työhyvinvoinnin ja työkyvyn heikkenemisestä. Panostamalla ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen voimme alentaa näitä kustannuksia myös nettomääräisesti. Työllistymiseen panostamisen hyödyt ovat luonnollisesti selvimpiä henkilön itsensä kannalta. Sairauden ja vamman vaikutukset heijastuvat koko elämään toimintakyvyn heikentyessä. Työkyvyn heikkeneminen merkitsee valtaosan kohdalla ansaintamahdollisuuksien ja toimeentulon alentumista. Tältäkin osin vaikutukset ulottuvat koko loppuelämänkaareen ansiosidonnaisen turvan kautta. Työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin panostaminen Työyhteisöstä tulee elävämpi ja viihtyisämpi, kun siinä kykenee toimimaan erilaisia yksilöitä. Työnantajan kannalta on taloudellisesti perusteltua panostaa ennaltaehkäisyyn, työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Työolobarometrin mukaan palkansaajalla on keskimäärin 8 sairauspoissaolopäivää vuodessa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Kun sairauspäivän hinnan arvioidaan olevan työnantajalle reilut 300 euroa, saadaan reilun 2,1 miljoonan palkansaajan 18 miljoonan sairauspäivän kokonaiskustannuksiksi lähes 5,5 miljardia euroa vuodessa. Reilut henkilöä vaihtaa vuosittain työpaikkaa (Räisänen, 2004; Koponen & Räisänen 2013). Jos näistä arvioidaan olevan ei-toivottuja työnantajan kannalta (ts. työnantaja haluaisi työntekijän työsuhteen jatkuvan) ja uusrekrytoinnin myötä työnantajalle arvioidaan koituvan keskimäärin euron kustannukset, vuositasolla työnantajien kustannukseksi muodostuu reilut 3,5 miljardia euroa. Kustannukset koostuvat itse rekrytointikonsultointipalkkioista ja -ilmoituskuluista, perehdytyksen ja koulutuksen kustannuksista sekä työtehtävän oppimisen aikaisista tuotannon menetyksistä. Osa kustannuksista olisi vältettävissä panostamalla työyhteisöön, -ilmapiiriin ja -hyvinvointiin. Usein panostukset työhyvinvointiin, työkykyyn ja kuntoutukseen nähdään pelkkinä kertaluonteisina menoerinä. Oleellisen tärkeää olisi kuitenkin nähdä panostusten investointiluonteisuus kaikilla tasoilla: nyt tehtävät panostukset tuottavat vasta tulevina vuosina. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa on usein vaikea osoittaa hyötyjä, koska vaikutukset tulevat esiin vasta myöhemmin ja tällöinkin syy seuraus -suhteita on vaikea todentaa. Sama koskee pitkälti ammatillisen, lääkinnällisen ja varsinkin sosiaalisen kuntoutuksen vaikutuksia. Kun panostusten vaikutusten tarkastelu tehdään pidemmällä aikavälillä, yhteiskunnan jäsentensä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi tehtyjen epävarmojen ja suurienkin panostusten hyödyt tulevat esiin. Panostukset tulevat takaisin työpanoksen, verotulojen sekä säästyneiden julkisten palveluiden kustannusten kautta. (Ks. esim. Hietala 2013a.) Lisäksi positiiviset ulkoisvaikutukset tulisi ottaa huomioon muun muassa työpaikan tasolla. Esimerkiksi työolojen sopeutus jonkun työntekijän vaatimusten vuoksi hyödyttää usein myös muita työntekijöitä. Kun työyhteisössä kykenee toimimaan erilaisia yksilöitä, tulee työyhteisöstä elävämpi ja viihtyisämpi. Ilmapiirikin tulee sitouttavammaksi, kannustavammaksi ja motivoivammaksi. Myös innovaatiot sekä JATKUU Suuntaaja

10 tuottavuuden ja laadun kehittäminen saavat uusia näkökantoja. Samalla työpaikka toteuttaa yhteiskuntavastuullisuuttaan, joka näkyy monesti myös rahallisena tuottona pidemmällä aikavälillä. Yhteiskunnan tuet työnantajalle Vammaisten ja osatyökykyisten joukossa on runsaasti koulutettuja ja keskimääräistä innostuneempia työnhakijoita. Heillä on yhtäläiset oikeudet osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä ansaita toimeentuloaan työllä ja yrittämisellä. Heillä voi luonnollisesti olla omat rajoitteensa eri tehtävien kannalta. Toimintarajoitteita voidaan kompensoida pitkälti työolosuhteiden mukauttamisella ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisella. Yhteiskunta tarjoaa nykyään toimivan keinovalikoiman työllistymisen ja työllistämisen tueksi. Työolosuhteiden järjestelytuella kompensoidaan taloudellisesti työpaikalla tehtäviä järjestelyjä ja hankintoja osatyökykyisten työskentelemisen mahdollistamiseksi. TE-toimistot voivat myöntää järjestelytukea myös toisen työntekijän vammaiselle antamaan apuun tehtyjen tuntien korvauksena. Lähes poikkeuksetta tehtävät järjestelyt hyödyttävät koko työyhteisöä. Järjestelytuki voi nousta aina euroon asti. Työnantajan ja työyhteisön panoksen tarvetta osatyökykyisen työllistämisessä vähentää tuntuvasti työhönvalmennuspalvelu. Palvelua järjestävät TE-toimistot, työvoiman palvelukeskukset ja Kela. Myös eläkevakuutusyhtiöt, liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt, työllisyyttä edistävät järjestöt ja säätiöt organisoivat valmennusta. Työhönvalmentaja toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä tukien koko työyhteisöä. Työntekijää valmentaja tukee työnhaussa, työhön oppimisessa ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Työnantajaa työhönvalmentaja auttaa sopivan työntekijän löytämisessä, työhön ja työyhteisöön perehdyttämisessä sekä työsuhteeseen liittyvissä seikoissa, kuten palkkatuen hakemisessa. Työhönvalmentaja vähentää merkittävästi työnantajalta ja työkavereilta vaadittavan tuen tarvetta eikä maksa työnantajalle. Työnantajan on mahdollista saada TE-toimistosta palkkatukea vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamiseen, jos työnantajalle asetettavat vaatimukset vain täyttyvät. Vaikeasti työllistyvän kohdalla palkkatuki voi usein olla korkeinta korotettua jopa euroa kuukaudessa. Tuki voi kattaa korkeintaan 50/75 prosenttia palkkakustannuksista tietyin edellytyksin. Palkkatuen kesto voi olla myös pitkä, jos osatyökykyisyyskin on pysyvää /kk netto % netto Vammainen Palkkatuettu Rekrytointikustannus Perehdytys ja koulutus Palkka ja sivukulut Palkkatuki Työhönvalmentaja Työolosuhteiden järjestelytuki Kuva 1. Työnantajan kustannukset ja tuet kuukausitasolla ensimmäisen vuoden aikana rekrytoitaessa vaikeasti työllistyvä vammainen (Vammainen) tai peruspalkkatuettu henkilö (Palkkatuettu) euron kuukausipalkalla. 10 Suuntaaja

11 Työnantajan kustannukset Tukien ansiosta työnantajan kustannukset osatyökykyisen palkkaamisesta ovat usein merkittävästi alhaisemmat kuin muiden kohdalla. Kustannukset ovat kymmeniä prosentteja alhaisemmat etenkin matalammilla palkkatasoilla. Lisäksi työhönvalmennus laskee vammaisen henkilön rekrytoimiseen mahdollisesti liittyviä riskejä huomattavasti. Työnantajan kustannukset vaikeasti työllistyvän vammaisen palkkaamisesta jäävät palkka- ja järjestelytuen ansiosta ensimmäisenä (rekrytointi) vuonna jopa yli 60 prosenttia matalammiksi kuin vaihtoehtoisen peruspalkkatuetun rekrytoinnin aina euron kuukausipalkkoihin asti (ks. kuva 1). Kun laskelmia tehdään korkeammillekin ansiotasoille, huomataan, että vielä euron palkkatasollakin erotus on 35 prosenttia. Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset korkeammin tuetun vammaisen rekrytoinnista ovat prosenttia matalammat aina euron palkkatasolle saakka. (Hietala 2013c.) Nyrkkisääntönä on, että ainakaan kustannuksista ja riskeistä lähtien ei ole syytä sulkea vammaisia ja osatyökykyisiä rekrytointiharkintojen ulkopuolelle. Näidenkin ryhmien kohdalla tulisi olla ratkaisevaa henkilön osaaminen ja sopivuus tehtävään. Yhteiskunnan tuki ei ole myöskään näiden henkilöiden työpanoksen vähättelyä, vaan positiivista syrjintää, jolla halutaan turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ja nostaa nämä ryhmät marginaalista ytimeen. Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukku Vaikka työpaikka olisikin tiedossa, työkyvyttömyyseläkettä saavan työllistymisen voi estää kannustinloukku: ansiosuhteista työtä ei kannata ottaa vastaan eikä työpanosta lisätä, jos kuukausipalkka on euroa. Tällöin henkilölle jää vähemmän rahaa käteen kuin eläkkeellä ja asumistuella ollessaan sekä mahdollisesti juuri 743,38 euroa ansaitessaan. Katso kuvassa 2 käteen jäävän tulon muutosta työllistyttäessä kyseisillä kuukausipalkkatasoilla. Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla eläke leikkaantuu kerralla pois palkan ylittäessä 743,38 euroa kuukaudessa. Kertaleikkaantumisesta aiheutuva kannustinloukku täytyy poistaa. Tasa-arvoinen ja kannustava malli olisi esimerkiksi eläkkeiden sovittelu samaan tapaan kuin nykyään sovitellaan työttömyysetuutta: jokainen ansaittu euro leikkaisi eläkettä esimerkiksi 40 senttiä suojaosuuden jälkeen (40 % leikkuri). JATKUU 1200 Käteen jäävän tulon muutos, /kk Nykyisin 40 % leikkuri Palkka /kk Kuva 2. Käteen jäävän tulon muutos kuukaudessa vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä ja asumistukea saavan työllistyessä eri kuukausipalkkatasoille nykyisessä ja 40 prosentin leikkurin sisältävässä järjestelmässä. Suuntaaja

12 Tällöin vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla olisi taloudellinen kannustin ja mahdollisuus hakea ja ottaa vastaan työtä. Tällaisen henkilön työllistyessä euron kuukausipalkkaiseen työhön käteen jäävä tulo paranisi eurolla vuodessa. (Hietala 2013b.) Keskeiset ratkaisukeinot Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston perusteella osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuudet eivät olekaan olemattomia. Henkilöistä, joiden työllistymistä vaikeuttaa sairaus tai vamma, on viime vuosina työllistynyt reilut vuosittain. Noin 60 prosentin kohdalla työllistymiseen on liittynyt tukitoimenpiteitä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013.) Vielä olisi ja on tehtävä paljon, jotta vammaisten, osatyökykyisten ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuudet työelämäosallisuuteen olisivat riittävän hyvällä tasolla. Vain siten voimme turvata hyvinvoinnin kasvun ja säilymisen maassamme. Keskeisimpiä toimia olisivat nähdäkseni: 1. Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen 2. Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä 3. Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen 4. Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen 5. Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen. Lähteet ja lisätietoja Eläketurvakeskus ja Kela (2013). Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Gould, R. & Kaliva, K. (2010): Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, Eläketurvakeskus. PTARGS_0_2139_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/ julkaisut/tutkimusjulkaisut/raportit/tyokyvyttomyyselake_ja_ansiotyo_7.pdf Hietala, H. (2013a): Kuntouttava työtoiminta neljä elinkaaricase-laskelmaa, VATES-säätiö. service.cntum?servicetype=servicedocumentsection&documentid=53155 Hietala, H. (2013b): Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset, VATES-säätiö. Hietala, H. (2013c): Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta, VATES-säätiö. DocumentSection&documentId=53080 Holm, P. & Hopponen, A. (2007): Vammaisten työkyky vuonna 2007, Pellervon taloustutkimus. fi/dokumentit/pttrap202_ pdf Karisalmi, S., Gould, R. & Virta, L. (2009): Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, Eläketurvakeskus. GS_0_2139_459_440_3034_43/http%3B/content.etk. fi%3b7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/ tutkimusjulkaisut/raportit/tyokyvyttomyyselakelaiset_ eri_jarjestelmissa_7.pdf Koponen, E. & Räisänen, H. (2013): Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät?, Työ- ja elinkeinoministeriö. Räisänen, H. (2004): Työvoiman hankinta julkisessa työvoimapalvelussa, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö Työnvälitystilasto. Työ- ja elinkeinoministeriö Työolobarometri Syksy Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 24/ Tilastokeskus 2014a. Avoimia työpaikkoja vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskus 2014b. Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,5 prosenttia. fi/til/tyti/index.html Tilastokeskus 2012c. Väestöennuste Ennuste 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman. Valtiovarainministeriö Taloudellinen katsaus. julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/index.jsp 12 Suuntaaja

13 Kulman takaa MILKA LINTINEN JA KATJA RAJANIEMI Vaikeita vai oikeita töitä? Osatyökykyisten ihmisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille oikeisiin töihin vaikuttaa vaikealta tehtävältä. Voisi ajatella, että tilastoja, tutkimuksia ja selvityksiä aiheesta on tehty niin paljon, että niiden tekemiseen käytetyllä panostuksella kaikki Suomen osatyökykyiset olisi jo työllistetty. Osatyökykyisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi käynnistetään vuosittain lukuisia projekteja, laaditaan toimenpideohjelmia ja kehitetään tukimuotoja. Osatyökykyisten työllistymistä pohtivien työryhmien toimintaan käytetyillä varoilla olisi todennäköisesti tehty muutoksia kohti esteettömiä työskentelyolosuhteita, ja koulutettu myös työyhteisöjä kohti monimuotoisempaa työelämää. Konkreettisia edistysaskelia tuntuu kuitenkin tapahtuvan kovin hitaasti. Milloin koittaa aika, jossa vuosikymmeniä käytössä olleiden toimintamallien todetaan olevan vanhentuneita vastaamaan nykypäivän haasteisiin? Jos sekä yhteiskunta, elinkeinorakenne että yritystoiminta ovat muuttuneet, tulee myös työllistymisen tukikeinojen, vaihtoehtojen ja koulutuksen muuttua ja monipuolistua. Voitaisiinko kyseenalaistaa olettamus, että vammaisten ihmisten työuran tavoitteena ja päätepisteenä ei ehkä olisikaan työkeskus vaan avoimet työmarkkinat ja oikeat palkkatyöt? Voisivatko esimerkiksi tuettu yrittäjyys ja työosuuskuntatoiminta olla vaihtoehtoja osatyökykyisten työllistymisen tukemisessa? Miltä kuulostaisi työosuuskunta, jossa vammainen ihminen voisi toimia yrittäjänä osuuskunnan tukemana? Vaihtoehtoisten työllistymistapojen kehittämisen lisäksi kaivataan asenteiden ja ajattelutavan muutosta. Yksilöllisten polkujen tukeminen voisi alkaa jo lapsuudessa, kotona ja koulussa. Jos kasvattaisimme lapsia ja nuoria luottamaan omiin mahdollisuuksiin huolimatta vammasta tai sairaudesta, voitaisiin tästä todennäköisesti odottaa seuraavan myönteisiä vaikutuksia työllistymiseen. Vammaisten ihmisten näkyminen työelämässä voisi olla normi meille ja tuleville sukupolville. Me ostaisimme sämpylämme, kansiomme ja käyntikorttimme paljon mieluummin pieniltä, kotimaisilta, sosiaalista vastuuta kantavilta toimijoilta, kuten vammaisten ihmisten itsensä perustamilta yrityksiltä. Monimuotoisuuden arvostamisen ja työllisyyttä tukevien pienten tekojen pitäisi alkaa meidän jokaisen henkilökohtaisista valinnoista sekä kotona että työelämässä. Kestävästä kehityksestä puhuttaessa korostetaan kulutusvalintojamme. Voimme jokainen vaikuttaa omalta osaltamme osatyökykyisten ihmisten työllistymiseen ottamalla työharjoitteluun erityistä tukea tarvitsevan nuoren tai palkkaamalla omaa keittiöremonttia tekemään yrityksen, joka palkkaa osatyökykyisiä työntekijöitä. Todellista kestävää kehitystä on vasta se, kun otamme valinnoissamme huomioon ympäristövaikutusten lisäksi myös yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Ehkä osatyökykyisten työllistäminen oikeisiin töihin ei olekaan mahdoton tehtävä! Suuntaaja

14 Artikkeli Miten julkiset hankinnat voivat edistää osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyttä? Osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä voidaan edistää soveltamalla sosiaalisia kriteerejä julkisissa hankinnoissa. Julkiset hankinnat muokkaavat kuntien työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä integroivat uusia toimijoita yhteiskuntavastuuseen. Euroopan unionin uuden hankintadirektiivin myötä julkisten hankintojen merkitys vahvistuu edelleen. RIITTA-MAIJA HÄMÄLÄINEN, FT, ERIKOISTUTKIJA, TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Kirjoittaja toimi Etelä-Suomen palveluinnovaatiot hankkeen (Espinno 1) projektipäällikkönä ja asiantuntijana hankkeessa Eurooppalaisia palveluinnovaatioita Etelä-Suomeen (Espinno 2) Mielenterveyden ongelmista ja vammaisuudesta tehdään monesti rajoite ihmisten itsenäiseen suoriutumiseen, itsemääräämisoikeuteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Vallitsevat asenteet ja rakenteelliset esteet mm. eläkkeiden ja palkan sovittamisessa vaikeuttavat taloudellisen itsenäisyyden saavuttamista, omannäköisen hyvinvoinnin rakentamista ja osallistumista (työ)elämään. Kuntien aktiivinen työvoimapolitiikka sisältää mm. tuettua työtä, kuntouttavaa työtoimintaa, työ- ja päivätoimintaa, työharjoittelua, työhön valmennusta, erilaisia työpajoja ja palkkatukea. Lisäksi sosiaaliset yritykset, osuustoiminta, työpankit, yritykset ja järjestöt palkkaavat osatyökykyisiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia. Näiden toimien hyödyistä ja työllistymisestä työmarkkinoille on ristiriitaisia tuloksia niin yksilöille kuin kuntatalouteen. Toisaalta toimenpiteillä on hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia (Kokko ym. 2013, Karjalainen&Karjalainen 2010, Räisänen 2013). Toisaalta tarvitaan enemmän yritysten, työnantajien ja kuntien sekä TE-toimistojen yhteistyötä työtehtävien 14 Suuntaaja

15 kartoittamiseksi (Kattainen&Kinnunen 2012) sekä työtehtävien mukauttamiseksi (työn uudelleen organisointi, osa-aikatyö, joustavat työajat tai yleisiin käytäntöihin tehtävät muutokset) ja työllistämispolkujen rakentamiseksi vammaisille ja osatyökykyisille (Nevala ym. 2011). ja palveluille. Huomioimalla pitkäaikaistyöttömien, vammaisten tai osatyökykyisten työllistäminen julkisissa hankinnoissa taataan perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden toteutumista työmarkkinoilla (Euroopan komissio 2011, Luostarinen ym. 2011). Yhteiskuntavastuu ja työllistäminen Yhteiskuntavastuu on osa kilpailukykyä. Julkisten organisaatioiden tulisi sitoutua arvioimaan toimintansa yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka liittyvät työntekijän oikeuksiin, ympäristön suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin. Yhteiskuntavastuuta voidaan huomioida myös julkisissa hankinnoissa ja julkisen hallinnon omassa toiminnassa (Valtioneuvoston periaatepäätös 2012). Miten vastuullisuutta voidaan edistää kuntien ja yritysten toiminnassa? Gallupit viestivät, että kuluttajat ovat kiinnostuneita vastuullisesti tuotetuista palveluista tai tuotteista. Esimerkiksi reilun kaupan tuotteiden ja luomutuotteiden ostot ovat lisääntyneet. Julkiset hankinnat ovat merkittävä markkinavaikuttaja, sillä niiden osuus on noin 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kansallisia hankintoja koskevia ilmoituksia julkaistiin vuonna 2011 noin Niiden ennakoitu arvo oli noin 5,8 miljardia euroa. Julkisten hankintojen ostovolyymit ovat niin suuria, että ne pystyvät vaikuttamaan merkittävästi palveluiden, tavaroiden ja tuotteiden kehittymiseen ja innovaatioihin ja sitä kautta työllisyyteen. Parhaimmillaan julkisten hankintojen ympärille muodostuu markkinavuoropuhelua ja voidaan miettiä työllistämisen osuutta hankinnassa, työntekijän rekrytointiprosessia ja työvoimaviranomaisten ja kunnan yhteistyötä yrityksen kanssa ja hankintaprosessin arviointia ja työllistämisen seurantaa. Monet julkisia hankintoja tekevät asiantuntijat ja kuluttajat tarvitsisivat suhteellisen yksinkertaisia ohjeita ja strategisia linjauksia parempien valintojensa tueksi (Luostarinen ym. 2011). Julkisten hankintojen työllistämisen taloudellisista vaikutuksista kunnissa on tehty laskelmia. Työllistämisvaikutuksilla on vaikutus esimerkiksi toimeentulomenoihin, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön, työmarkkinoihin yleensä ja kuntatalouteen puhumattakaan vaikutuksista työllistyneisiin. Julkiset hankinnat voivat toimia välineenä uusille palveluille, tavaroille, suunnittelulle ja arvoketjuille ja ne voivat lisätä innovaatioita palveluissa ja tavaroissa. Koska julkiset hankinnat rahoitetaan verovaroin, pyritään kilpailuttamisella saamaan asetetuissa vaatimuksissa paras hinta-laatusuhde hankittaville tavaroille Kuluttajat ovat kiinnostuneita vastuullisesti tuotetuista palveluista tai tuotteista. Lisää rohkeutta sosiaalisten näkökohtien soveltamiseen julkisissa hankinnoissa Sosiaalisten näkökohtien käyttöä hankinnoissa on sovellettu Lappeenrannan, Oulun, Tampereen ja Espoon kaupunkien hankinnoissa esimerkiksi vanhusten palvelutaloissa, vaikeavammaisten lyhytaikaishoidossa, esiopetustehtävissä, rakennusten purkamisessa ja elintarvikehankinnoissa. Näissä kilpailutuskohteissa on tarjottu harjoittelupaikkaa nuorille ammattilaisille tai ammattiin opiskelevalle sekä työpaikkoja maahanmuuttajille tai pitkäaikaistyöttömille (Luostarinen ym. 2011). Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa vaatii hoksaamista ja perehtymistä sekä soveltamista hankinnan tavoitteiden määrittelyssä, toimittajan soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten vertailussa tai hankintasopimuksissa. Näin voidaan kehittää ja edistää myös uusia tapoja tuottaa hyvinvointipalveluja. Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen antaa uusia työllistämismahdollisuuksia ja on eräs tapa sekä julkisille hankinnoille että palveluntuottajille kantaa yhteiskuntavastuuta. Sosiaaliset näkökohdat ja työllistäminen on huomioitava hankintaprosessin eri vaiheissa, jotta työllistämisehto toteutuu niin hankkijan, toteuttajan ja työllistettävän kannalta. Työllistämisehdon toteuttamiseksi hankinnoista ja työllisyysasioista vastaavien JATKUU Suuntaaja

16 sekä yrittäjien on toimittava yhteistyössä. Kunta voi helpottaa työllistämisehdon toteuttamista, kun hankinta-asiakirjassa on liitteenä kuvaus työllistämisen prosessista eri toimijoiden välillä. Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen julkisissa hankinnoissa voi tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä esimerkiksi alihankkijoina. Työvoiman palvelukeskusten on tunnettava paikalliset työmarkkinat, jotta pitkäaikaiset palkkatuetut työsuhteet onnistuvat alueen yrityksissä (Luostarinen ym. 2011). Sosiaaliset näkökulmat ovat laajasti käytössä esimerkiksi Hollannissa Hollannissa hankitaan pitkäaikaistyöttömille työpaikkoja tavaroiden ja palveluiden lisäksi. Tällöin hankinta on sijoitus, joka tuottaa yhteisölle (Social Return on Investment). Suurissa kaupungeissa julkisten hankintojen hankintaprosessi on vaiheistettu: suunnittelu, tarjouspyyntö, sopimuksen laatiminen, tarjousten käsittely, ja hankintapäätös ja kunkin hankinnan työllistämismahdollisuudet on kartoitettu etukäteen (Mielonen 2013). Tämä prosessimalli helpottaa hankinnan toteuttamista, tavoitteiden saavuttamista ja työllistymistä. Hankintaan valmistautumisessa ja suunnittelussa määritellään työllistämisehdon tavoitteet ko. hankinnassa ja hankintasopimusvaiheessa yhdessä toimittajan kanssa määritellään miten henkilöiden työllistäminen toteutetaan. Utrechtissa hankinta-asiakirjoihin liitetään selkeästi kirjatut reunaehdot, joissa määritetään sosiaaliset näkökulmat sekä eri osapuolten roolit ja vastuut. Hankintayksikkö seuraa hankinnalle asetettujen työllisyystavoitteiden toteutumista. Haagissa yritys raportoi kaupungille työllistämisen tavoitteiden toteutumisen, jotka tarkastetaan ja rekisteröidään. Tarkka hankintojen seuranta ja arviointi sekä hankintojen kokonaistaloudellinen toteuttaminen ja todentaminen luovat edellytykset prosessimallille. Sähköinen seurantajärjestelmä todentaa tulevaisuudessa julkisten hankintojen sosiaalisten näkökulmien vaikutuksia (Mielonen 2013). Hollannissa useassa kaupungissa on käytössä selkeät raja-arvot hankinnoille, joihin työllistämisehtoa sovelletaan. Utrechtissa raja-arvo on euroa ja Haagissa kaikki yli euron arvoiset rakennusurakka- ja palveluhankintasopimukset soveltavat työllistämisehtoa. Kokonaisuudessaan työllistämisehdon soveltaminen asettuu Haagissa 5 50 prosentin väliin sopimuksen kokonaisarvosta. Tällöin yrityksen on panostettava vähintään viisi prosenttia sopimuksen arvosta erityisryhmien työllistämiseen tai työharjoittelijoiden palkkaamiseen eli hankinnan Pakollinen yhteiskuntavastuun raportointi on lisännyt markkinoita sosiaalisille yrityksille Tanskassa. sosiaaliseen ulottuvuuteen. Työvoimaintensiivisissä hankinnoissa arvo voi nousta lähelle 50 prosenttia (Mielonen 2013). Yli euron hankinnat ovat korkeamman rahallisen arvon lisäksi usein työvoimaintensiivisempiä kuin pienet hankinnat. Toinen mahdollinen tapa yksinkertaistaa hankintaprosessia on työllistämisehdon rajaaminen koskemaan tiettyjen sektoreiden hankintoja. Haagissa työllistämisehtoa sovelletaan eniten työvoimaintensiivisiin julkisiin hankintoihin, kuten siivouspalveluihin, ravintolapalveluihin, puhelinpalveluihin ja tieto- ja viestintäteknologian ylläpitotehtäviin. Näissä palveluissa usein myös työntekijöiden koulutusvaatimukset ovat alhaisempia (Mielonen 2013). Esimerkkejä Tanskasta ja Ruotsista Tanskassa Kööpenhaminalla on käytössä sekä sitovia että suositeltavia sopimusehtoja. Työllistämisvelvollisuus kuuluu aina sitoviin sopimusehtoihin sosiaalisten näkökulmien soveltamiseksi julkisissa hankinnoissa. Yrityksen on ehdon täyttääkseen työllistettävä tietty määrä työttömiä, harjoittelijoita tai tukityöllistettäviä. Työllistettävien määrä riippuu Kööpenhaminassa yrityksen liikevaihdon suuruudesta. Käytännössä Kööpenhamina on soveltanut työllistämisehtoa hankkiessaan nuorille työharjoittelupaikkoja (Mielonen 2013). Tanskassa nuoret saavat harjoitteluajalta palkkaa ja harjoittelut ovat Suomeen verrattuna kestoltaan pitkiä (6 kk 3,5 v). Työllistämisehtoa sovellettiin suuremmissa rakennusurakoissa kuten koulurakennusten urakoinnissa. Vuosina kaupunki oli soveltanut työllistämisehtoa 34 hankintasopimuksessa. Ehtojen avulla 115 opiskelijaa sai kokoaikai- 16 Suuntaaja

17 sen palkallisen harjoittelupaikan (Mielonen 2013). Tanskassa yhteiskuntavastuuta toteutetaan myös suuryritysten pakollisella vuosittaisella yhteiskuntavastuun raportoinnilla, mikä on lisännyt markkinoita sosiaalisille yrityksille, joilta suuryritykset tilaavat palveluita tai tavaroita. Tanskassa maatila toimii sosiaalisena yrityksenä tarjoten monipuolisia palveluita, luomuruokaa ja työ-, harjoittelu- ja opiskelupaikkoja noin 50 henkilölle. Asuntolassa asuvat tarjoavat sosiaalisen yrityksen kautta remontti-, pakkaus- ja muuttopalveluita sekä turistikierroksia toisenlaiseen Kööpenhaminaan (www.espinno.fi). Rosengårdin alueen elävöittämishankkeiden rakennusurakan voittaneita yrityksiä velvoitettiin työllistämään alueella asuvia nuoria työttömiä. Ruotsin Malmön kaupunkiympäristö ymmärretään kokonaisuutena, jonka positiivisen kehityksen kannalta on tärkeää huomioida kestävän yhteiskunnan eri näkökulmat. Kaupunkisuunnittelussa sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat tukevat ja täydentävät toisiaan. Malmön maahanmuuttajalähiössä Rosengårdissa asuu asukasta, jotka puhuvat yli sataa eri kieltä. Alueen haasteena on korkea työttömyys, matalapalkkaisuus ja alhainen koulutustaso. Asumisen mukavuutta, liikenneyhteyksiä ja ympäristön vuorovaikutteisuutta sekä sosiaalisen kohtaamisen paikkoja on lisätty. Muutoksia on tehty yhteistyössä asukkaiden kanssa. Alueella on järjestetty erilaisia avoimia tilaisuuksia ja työpajoja: jotkut pitkäjänteisesti ja toiset jakamalla ajatuksiaan yksittäisessä tilaisuudessa. Sosiaalisia näkökulmia on sovellettu Rosengårdin alueen elävöittämiseen tähtäävissä rakennushankkeissa. Rakennusurakan voittaneet yritykset velvoitettiin työllistämään alueella asuvia nuoria työttömiä (Mielonen 2013). Kunnan strateginen toiminta, työllistämistoimenpiteiden valinta ja yhteistoiminta avainasemassa Kunta voi määritellä esimerkiksi kokonaisstrategiassaan tai osastrategiassaan, kuten esimerkiksi ympäristö-, työllisyys- tai sosiaali- ja terveysstrategioissa, miten se hyödyntää julkisten hankintojen mahdollisuutta työllisyyteen ja voi perustella sitä kokonaistaloudellisuudella. Usein esteet ovat hallinnollisia hankintatoimi ei tiedä työllisyys- ja elinkeinotoimista ja päinvastoin. Hankintatoimi voisi toimia katalysaattorina eri työllistämistoimien ja työhön paluun välillä ja siten uudistaa työllisyyden toimintaa ja suunnata työllistämistä aktiiviseen suuntaan. Verkostot ja yhteistoiminta kuntien työllistämistoimenpiteiden, työ- ja elinkeinotoimistojen ja yritysten välillä ovat edellytyksenä vaikuttavien työllistämistoimenpiteiden soveltamiselle. Yhteistyö helpottaa sosiaalisten näkökulmien soveltamista julkisissa hankinnoissa sekä tiedon ja osaamisen jakamista eri osapuolten kesken. Kokemuksia sosiaalisten näkökulmien soveltamisesta julkisissa hankinnoissa on hyvä jakaa eri työllistämistoimenpiteiden ja -palveluiden välillä. Samalla voidaan poistaa raja-aitoja työllistämisen eri tavoilta ja menetelmiltä ja luoda tilaa keskustelulle, hyville käytännöille ja innovaatioille. Tämä voi osaltaan tehostaa työllistämisen toimenpiteitä. Yhteinen sosiaalisten innovaatioiden foorumi voisi toimia alustana ja areenana kollektiiviselle oppimiselle ja opitun jakamiselle. Se edistäisi sujuvien toimintatapojen etsimistä, toteuttamista, levittämistä ja hyödyntämistä. Työllistämisen eri tapojen kehittämiseksi ja opitun levittämiseksi tarvitaan kestävää ja jatkuvaa yhteistyötä lokeroimatta työllistämistä mm. vamman, työttömyyden keston tai iän mukaan. Yhteistyön foorumi (myös virtuaalisena) lisäisi tiedon saannin nopeutta ja saatavuutta sekä jakaisi tietoa monista hankkeista, selvityksistä ja tutkimuksista. Yhteistyön foorumi voisi nostaa työllistämistapojen näkyvyyttä ja erilaisia aloitteita esiin sekä tuottaa kriittistä ajattelua ja tutkimuksen ja muun tiedon vuorovaikutusta. JATKUU Suuntaaja

18 Johtopäätökset Julkisten hankintojen kohdentamisella voidaan saada myönteisiä vaikutuksia kohdentamalla ostot järkevästi ja suunnitelmallisesti. Palveluiden ja tavaroiden hankkiminen kokonaistaloudellisesti sekä hankintaosaamisen kehittäminen ovat välttämättömiä julkisen talouden resurssien yhä kiristyessä. Hankintastrategiat, jotka ovat kiinteästi yhteydessä kuntien laajempiin toimintastrategioihin, ovat osa työkalupakkia työllistymisen ja koheesion vahvistamiseksi. Suomessa julkiset yhteisöt ostavat yhä enemmän palveluja yksityisen sektorin tuottajilta. Euroopan unionin uusi hankintadirektiivi antaa selkeämmät linjaukset sosiaalisten näkökulmien voimakkaammalle käytölle julkisissa hankinnoissa. Siten julkisten hankintojen merkitys vahvistuu edelleen ja ne muokkaavat kuntien työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä integroivat uusia toimijoita yhteiskuntavastuuseen. Työllistämisehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa tukee sekä kunnan taloudellista vakautta että työttömien osallisuutta ja yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Työllistämisehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa tukee sekä kunnan taloudellista vakautta että työttömien osallisuutta ja yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Lähteet ja lisätietoja Euroopan komissio Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Työllisyys- sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto. Karjalainen V., Karjalainen J Kuntouttava työtoiminta kunnissa: arvioita toiminnan järjestämistavasta ja kehityssuunnasta. THL. Helsinki. Kokko R-L., Nenonen T., Martelin T., Koskinen S. (toim.) Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus. Hankkeen loppuraportti. Raportti 18 /2013. Tampere: Juvenes print Suomen Yliopistopaino Oy. Luostarinen S., Kinnunen K., Eskola S. et al Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke (Espinno). Saatavissa sähköisenä osoitteesta Mielonen E Työtä julkisilla hankinnoilla kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot-hanke (Espinno). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa sähköisenä osoitteesta Nevala N., Kalliomäki-Levanto T., Jääskeläinen K., Hirvonen M., Pekkarinen A., Elo J Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla. Työterveyslaitos. Räisänen H Onko yksikään työllisyyskokeilu onnistunut Suomessa? TEM-analyyseja. 47/2013. TEM. Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskuntavastuusta Saatavissa: 18 Suuntaaja

19 Visionääri Mitä muuttaisit mielenterveyskuntoutujien asemassa yhteiskunnassamme? Myös yhdistys voi kohdata ennakkoluuloja. Eri tahojen palveluohjauksessa ei ole aina ymmärretty Emyn mahdollisuuksia ja luonnetta: En voi ohjata asiakasta Emyyn, koska Ohjaavan henkilön mukaan Emyssä joko muut ovat liian huonossa kondiksessa tai joskus jopa liian hyvävoimaisia ihmisiä heidän asiakkailleen. Emy on ilmeisen vahvasti niitattu joko tiettyihin häiriöiden vaikeustasoon tai diagnoosiryhmiin. Palveluohjauksen näkökulmaksi toivon arvovarauksetonta markkinointia: Käy kurkkaamassa ja tutustumassa Emyyn! Sopii tai ei sovi asiakkaan valinta. VISIONÄÄRINÄ KAJ JÄRVISALO K aj Järvisalo on Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n toiminnanjohtaja. Emy toimii arjen ja ammattiavun välissä, eikä kävijöiltä kysytä lähetettä tai diagnoosia. Päivittäin toimintaan osallistuu ihmistä. Miten kiinnostuit edunvalvontatyöstä? Aloitin Emyssä lama-aikaan kaksikymmentä vuotta sitten, kun yhdistyksen puuhuvilaa alettiin korjata kuntoutujavoimin. Olin lomautettuna rakennusinsinöörin tehtävistä ja sain vinkin tästä työmaasta. Ajan myötä paine palata suunnittelupöydän taakse laimeni ja hyväksyin, että tämä on elämäni työ. Erään kunnostukseen osallistuneen lohdutuksen sanat ovat piirtyneet mieleeni: Älä sä murehdi remontin aikatauluista, ei me tässä pelkästään taloa kunnosteta, vaan mieltä me tässä rakennetaan. Mikä on mielenkiintoisinta työssäsi? Mielenkiintoisinta, mutta myös uuvuttavinta, työssäni on sen monipuolisuus, laaja-alaisuus, rajattomuus ja kanssakäynti ihmisten kanssa. Eniten vatsaa syövyttää taloudellisten resurssien niukkuus. Minkälaisia haasteita kohtaat työssäsi? Pääosa ajasta kuluu hallintoon: henkilöstöön, talouteen, hakemuksiin, selvityksiin ja hankintoihin. Haastavinta on saada asiat toimimaan mahdollisimman jouheasti ja pienellä aikaresurssilla, jotta hyvinvointityöhön ja kohtaamiseen jää aikaa. Uudistuva sosiaalihuoltolaki tuo isoja muutoksia muun muassa kuntouttavaan työtoimintaan liittyen. Osallisuuden merkitys nousee entisestään. Tarvitaan enemmän yksilöllisiä ratkaisuja. Välityömarkkinoiden tulisi mahdollistaa myös pitkäaikaisempia työsuhteita järjestöissä. Ei ole realistista, että kaikille löytyisi mielekkäitä teitä takaisin avoimille työmarkkinoille tai uudelleenkoulutukseen. Visiosi mielenterveyskuntoutujien elämästä ja yhteiskunnallisesta asemasta vuonna 2025? Uskon, että tutkimus ja tiedon kasautuminen tuottaa myös lääketieteessä mielen sairauksiin uusia selitysmalleja ja parempia hoitotapoja. Suurin muutos liittyy mielestäni kuitenkin sosiaalisiin innovaatioihin. Myös tulevaisuus tuo mukanaan erilaisia kumppanuusmalleja. Niissä hyödynnetään eri toimijoiden niin kunnan kuin järjestöjenkin vahvuuksia, yksityisiä palveluntuottajia unohtamatta. Yksilö, asiakas on niissä keskiössä. Passiivisesta palvelun kohteesta tulee aktiivinen osallistuja palvelun tuottamiseen. Tätä kaikkea harjoittelemme jo pienin askelin Espoossa. Yhteisöllisyys lisääntyy ja saa uusia muotoja. Verkostotaloudet, joukkoistamiset ja jakamistaloudet lisääntyvät. Yhdistysten sijaan ihmiset muodostavat uudenlaisia yhteenliittymiä riippumatta vallalla olevista järjestelmistä. Syntyy uusia tapoja tehdä ja jakaa työtä, mikä lisää osallisuutta. Myös taloudellista hyvinvointia voidaan jakaa esimerkiksi kansalaispalkan myötä. Näissä uusissa saumakohdissa myös osatyökykyiset saavat uudenlaisia mahdollisuuksia työelämään. Tämä kaikki tuo tullessaan myös järjestöille uudistumisen tarpeet. n Seuraavaksi visionääriksi Kaj ehdottaa toimitusjohtaja Heikki Vaistoa Espoon diakoniasäätiöstä. Suuntaaja

20 Artikkeli Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka? Eurooppa strategiassa tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste, mikä edellyttää työurien pidentämistä sekä koko työvoimareservin käyttöönottoa. Erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolisten ryhmien työelämäosallisuutta tulee nyt lisätä. HELKA RAIVIO, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) -kehittämishankkeessa ( ) on kansainvälisellä yhteistyöllä tuotettu tietoa eurooppalaisista hyvistä käytännöistä työllistää ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä. Keskeinen johtopäätös on, että työllistymisen ja työllistämisen esteitä tulee poistaa myös rakenteellisella tasolla, työmarkkinoiden toimintaan vaikuttamalla. Työmarkkinoita tulee muokata inklusiivisiksi niin, että työhön haluaville on kysyntää huolimatta siitä, onko henkilö vammainen, pitkäaikaistyötön, nuori, maahanmuuttaja vai mahdollisesti kaikkea tätä. Tavoitteet ja asenteet työmarkkinoilla Euroopan unioni tähtää täystyöllisyyteen taloustilanteen sekä huoltosuhteen tasapainottamiseksi (Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma). Korkea työllisyysaste, sosiaalinen eheys ja tasa-arvo on kirjattu painopistealueiksi myös kotimaiseen hallitusohjelmaan. Tavoitteena on köyhyyden, syrjäytymi- 20 Suuntaaja

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen Helsinki 11.10.2016 Jukka Lindberg 2 Vates-säätiön toiminta Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5. SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisyys Osatyökykyisyys on yksilöllistä. Osatyökykyisyyttä on monenlaista. Osatyökykyisyys voi olla tilapäistä. Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään.

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena

Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhöntulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työhöntulija voi olla

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Työministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Autismisäätiön seminaari 5.11.2014 Kehittyvät työvoima- ja yrityspalvelut Julkisissa työvoima-

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot