Vammaisten ja osatyökykyisten. työllisyys Suomessa. Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten ja osatyökykyisten. työllisyys Suomessa. Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka?"

Transkriptio

1 Asiaa vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien 1 14 Sivu asumisesta ja itsenäisestä elämästä. TEEMA Vammaisten ihmisten työllisyys Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Suomessa Vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuus keskiöön Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka? Sivu 4 Sivu 8 Sivu 20

2 Sisältö artikkelit 4 8 Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Suomessa Patrik Tötterman Vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuus keskiöön Harri Hietala vakiopalstat Miten julkiset hankinnat voivat edistää osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyttä? Riitta-Maija Hämäläinen Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka? Helka Raivio Projektitko kananlentoja? Liisa-Maija Verainen Nuorisotakuu nostaa esiin myös vammaisten nuorten työllistymisen epäkohtia Heli Markkula Numero 1 14 JULKAISIJA Aspa-säätiö Viljatie 4 A Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Saara Kanula TOIMITUSSIHTEERI Milla Rämö 13 Kulman takaa ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA SOLVER palvelut 19 Visionääri Suuntaajan verkkoversio on luettavissa osoitteessa Suuntaajan paperilehden voi tilata hintaan 15 /vuosi. Ilmoita osoitetietosi sähköpostilla osoitteeseen 2 Suuntaaja

3 Pääkirjoitus Uudistuneen Suuntaajan teemana on työllisyys LEA HAIKALA, TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ, ASPA-SÄÄTIÖ Media sähköistyy edelleen. Uutisia, artikkeleita, lehtiä, kirjojakin, luetaan yhä useammin erilaisilla päätelaitteilla perinteisten paperipainosten sijaan. Lukukokemus on miellyttävä, jos julkaisujen ulkoasu mukautuu laitteen näytön kokoon ja käyttöominaisuuksiin. Suuntaaja on alusta asti ollut sähköinen julkaisu, mutta perinteisen lehden asuun puettuna. Nyt sen on aika uudistua oikeaksi verkkolehdeksi luettavaksi selaimella erilaisissa päätelaitteissa. Verkkolehti koostuu erillisistä artikkeleista, joista ajan myötä karttuu artikkeliarkisto. Artikkeleita voidaan etsiä ja lajitella eri perusteilla; myös hakukoneet löytävät ne. Suuntaaja on tavoitellut roolia alan keskustelufoorumina, mutta spontaani keskustelu artikkeleiden kautta ei ole lähtenyt elämään. Keskustelun käymisen kynnystä on nyt madallettu tarjoamalla lukijoille artikkelikohtainen kommentointimahdollisuus. Toivottavasti tämä auttaa kirvoittamaan keskustelua. Näytöltä lukeminen ei edelleenkään kiinnosta kaikkia vaan perinteisellä lehdelläkin on ystävänsä. Heille on nyt tarjolla omakustannushintaan tilattava paperilehti. Trendiä vastavirtaan uiva paperilehti on aluksi vuoden mittainen kokeilu. Jos paperilehdelle on kysyntää, se jatkaa ilmestymistään tulevinakin vuosina. Uudistuneen lehden ensimmäisen numeron teema-artikkelit käsittelevät vammaisten ihmisten työllisyyttä eri näkökulmista. Katsauksen osatyökykyisten työllisyyteen Suomessa sekä vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä edistäviin toimiin luo ylitarkastaja Patrik Tötterman. Ekonomisti Harri Hietala taas arvioi niitä hyötyjä, joita kansantaloudelle koituisi, jos työkyvystä ja -haluista huolimatta työkyvyttömyyseläkkeelle siirretyt ihmiset työllistyisivät. Mikäli vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyyttä halutaan edistää julkisten hankintojen avulla, avainasioita ovat hankintojen kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi, sosiaalisen vastuun tiedostaminen sekä hankintojen suunnitelmallisuus. Näin päättelee FT, erikoistutkija Riitta-Maija Hämäläinen. Mitä voisi olla osallistava työvoimapolitiikka, pohtii projektipäällikkö Helka Raivio. Hän näkee, että jos politiikan tavoitteeksi asetetaan haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, samalla tingitään heidän kohdallaan oikeudesta työhön. Työllisyysprojektien tuloksellisuus on esillä Liisa-Maija Veraisen artikkelissa. Samaa asiaa sivuavat Kulman takana Milka Lintinen ja Katja Rajaniemi, jotka painottavat vaihtoehtoisten työllistymistapojen mahdollistamista sekä asenteiden ja ajattelutapojen muutoksia tulosten tuojana. Nuorisotakuun antia vammaisten nuorten työllistymismahdollisuuksille arvioi asiantuntija Heli Markkula. Työllisyysasioiden lomassa tämänkertainen visionääri, Espoon mielenterveysyhdistyksen EMY:n toiminnanjohtaja Kaj Järvisalo, visioi mielenterveyskuntoutujien elämää ja yhteiskunnallista asemaa vuonna Hyviä lukuhetkiä uudistuneen Suuntaajan parissa! Lukijoiden palaute uudistuksesta on lämpimästi tervetullutta. Suuntaaja

4 Artikkeli Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Suomessa Työkyvyttömyyden torjuminen ja osatyökykyisten työllisyyden parantaminen on yksi keskeisimpiä keinoja keskimääräisen työuran pidentämisessä. Vaikka yksittäiset työllistymistä edistävät palvelut ovatkin kunnossa, esiintyy edelleen haasteita palvelujen toimivasta yhdistämisestä kokonaisuuksiksi silloin, kun niitä tarjoavat useammat eri toimijat. PATRIK TÖTTERMAN, FT, YLITARKASTAJA, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee laaja konsensus siitä, että hyvinvointiyhteiskuntamme turvaaminen edellyttää sosiaalimenojen kasvun hidastamista ja sen rahoituksen turvaamista, mikä edellyttää nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Korkeamman työllisyysasteen ja eheämmän työuran myötä ikäsidonnaiset sosiaalimenot jäisivät pienemmiksi. Työkyvyttömyys on merkittävin yksittäinen työuraa lyhentävä tekijä. Kaikille työhön kykeneville tulee varmistaa mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen. Tavoitteena siinä yhdistyvät sekä yhteiskunnan että yksilön edut. Osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantaminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen onkin yksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman keskeisimpiä vammaispoliittisia linjauksia. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden parempi työelämäosallisuus on tärkeä myös muuten kuin sosiaalimenojen leikkaamisen näkökulmasta. Työvoimasta saattaa tulla tulevaisuudessa pula, vaikkakin työvoiman kysynnän kasvu todennäköisesti kohdistuu vain joillekin toimialoille (Honkatukia ym. 4 Suuntaaja

5 2010). Tuotantorakenteen muutos näkyy työvoiman kysynnän nopeassa kasvussa etenkin palvelualoilla ja vastaavasti joillakin perinteisteisten teollisuuden toimialoilla on odotettavissa työvoimankysynnän vähentymistä (Hanhijoki ym. 2011). Olemassa olevien työvoimavarantojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on keskeisin keino, jolla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa työmarkkinoilla. Työttömän työvoiman työllistymismahdollisuuksien lisäämisen lisäksi on tärkeää saada työvoiman ulkopuolinen väestö työmarkkinoiden käyttöön. Noin työeläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavista haluaisi töihin. Millaisena vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys näyttäytyy Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (Taskinen 2012) perusteella 55 prosentilla Suomessa vakinaisesti asuvista vuotiaista on yksi tai useampi pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma ja 18 prosenttia kaikista työikäisistä kokee, että heidän pitkäaikainen terveysongelmansa tai toimintarajoite vaikuttaa työmahdollisuuksiin. Sen sijaan vammaisten ja osatyökykyisten työllisyysasteen määrittely yksiselitteisesti ei ole mahdollista. Vamman tai sairauden haittaavuus tai tapa, jolla vammaisuus tai osatyökykyisyys määritellään, vaikuttaa työllisyysasteen määrittämiseen olennaisesti. OECD:n (2008) mukaan osatyökykyisten työllisyysaste olisi Suomessa poikkeuksellisen hyvä eli 54 prosenttia. Tässä osatyökykyisyys määriteltiin henkilön itsensä tekemän arvion perusteella. Kun vammaisuus tai osatyökykyisyys määritellään esimerkiksi työkyvyttömyysetuuden saamisen perusteella, näyttäytyy työllisyys varsin kaksijakoiselta. Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen (Kannisto 2013) mukaan vuoden 2011 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai työeläkejärjestelmästä henkilöä ja heistä yksi kymmenestä sai osaeläkettä (21 000). Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien työllisyysaste näyttäytyi tutkimuksen valossa varsin hyvältä, sillä heistä yli (75 %) oli työssä joulukuussa Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista yli oli työssä vuoden 2011 joulukuussa, mutta tämä on vain 17 % etuuden saajista. Osa vammaisista ja osatyökykyisistä on mukana työelämässä ollen samalla työelämän marginaalissa. Vammaisille henkilöille järjestetään työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa osana sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, jolloin henkilö voi olla työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa palveluntuottajaan. Työllistymistä tukevaan toimintaan osallistuvien määrä näyttäisi supistuvan ja vastaavasti työtoimintaan osallistuvien määrä lisääntyvän, mitä ei voida nähdä suotuisana kehityksenä. Vuonna 2010 arviolta noin henkilöä (vuonna 2006 yli henkilöä) osallistui kunnan järjestämään työllistymistä tukevaan toimintaan ja noin (vuonna 2006 noin henkilöä) työtoimintaan (THL 2011). Osatyökykyiseen työvoimaan tulee laskea myös ne henkilöt, jotka pyrkivät sinne työvoimapalveluiden avulla. Tammikuussa 2014 oli työnhakijana kaikkiaan henkilöä, joilla vamma tai sairaus vaikeuttaa työn saamista. Heistä noin oli työttömänä, noin työssä joko avoimilla työmarkkinoilla tai palkkatuetussa työssä ja loput työllistymistä edistävissä palveluissa. Niiden työkyvyttömyysetuutta saavien vammaisten ja osatyökykyisten joukossa työhön halukkaiden määrä on merkittävästi suurempi, kuin mitä pelkästään työssä käyntiä ilmaisevat tilastot kertovat. Gouldin ja Kalivan vuonna 2010 tekemän selvityksen perusteella työeläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavista vailla työtä olevista työhön halukkaita olisi noin Arvioitaessa kokonaisuudessaan työkyvyttömyyseläkkeen saajien työhön halukkuutta, on tähän lukuun lisättävä pelkästään kansaneläkkeenä työkyvyttömyysetuutta saavien joukko, josta ei ole tietoa. Näyttäisi siltä, että suurin osa työkyvyttömyysetuutta saavista työelämään halukkaista tavoittelee osa-aikatyötä, jolloin työtä voisi tehdä joustavasti pieniä määriä. Merkille pantavaa on, että niistä työkyvyttömyysetuutta saavista, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa työhön, vain muutamia satoja oli hakeutunut TE-toimistoon asiakkaiksi. Joka tapauksessa, kun yhdistetään sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat vailla työtä olevat työhaluiset ja työttömät työnhakijat, on yhteenlaskettu työvoimapotentiaali noin ikäluokan suuruinen eli noin henkilöä. JATKUU Suuntaaja

6 Yksittäiset palvelut kunnossa palvelukokonaisuuksissa selvästi parantamisen varaa Käsite osatyökykyinen voi olla joissakin tilanteissa harhaanjohtava, koska vamma tai sairaus ei automaattisesti tarkoita, että henkilö olisi osatyökykyinen tarjolla olevaan työhön tai tehtävään. Ensisijaisesti osatyökykyisten kohdalla on siis aina etsittävä sellaisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla, joissa vamma tai sairaus ei aiheuta työkyvyn tai tuottavuuden alentumista (so. osatyökykyisyyttä). Osalla vammaisista ja osatyökykyisistä riittää palveluina työllistymisen edistäminen julkisin työvoimapalveluin, osa tarvitsee tämän lisäksi palveluita, joilla parannetaan työllistymisedellytyksiä (ammatillinen kuntoutus). Julkisia työvoimapalveluja koskeva lainsäädäntö ja sen nojalla annettava ohjeistus uudistettiin alkaen ja tällä uudistuksella vastattiin Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa (VAMPO) ja SATA-komiteassa esiin nostettuihin kehittämistarpeisiin. Uudistukseen sisältyi palveluvalikoiman uudistaminen. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on taata kaikille asiakkaille yhdenvertainen kohtelu ja palvelutarpeeseen perustuva palvelujen tarjonta. Samalla työvoimapalveluja koskevasta lainsäädännöstä poistettiin työnhakijan työkykyä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevat rajaukset sekä leimaavaksi ja negatiiviseksi koettu vajaakuntoinen -käsite. Nämä muutokset parantavat erityisesti työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevien osatyökykyisten mahdollisuuksia saada TE-palveluja. Työhönvalmentaja voi tukea työnantajaa työtehtävien räätälöinnissä. Vammaisia ja osatyökykyisiä työllistäviä työnantajia voidaan tukea paitsi taloudellisesti (palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki) myös työhönvalmentajan antamalla tuella. Työhönvalmentaja voi tukea työnantajaa paitsi työtehtävien räätälöinnissä osatyökykyiselle sopivaksi ja tukien hakemisessa myös työsuhteen solmimisen jälkeen tarvittaessa. Työhönvalmennuksen määrää ja vaikuttavuutta onkin tarkoitus lisätä ja parantaa tulevaisuudessa. Myös ammatillisen kuntoutuksen palvelut näyttäytyvät sisällöltään kattavina ja tarkoituksenmukaisina. Työeläkelaitokset järjestävät työeläkekuntoutusta, joka varsin usein johtaakin työhön sijoittumiseen (Saarnio 2013). Samoin Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat pääosin ajan tasalla ja kuntoutuksen saamisen myöntöedellytyksiä lievennettiin lakimuutoksella tämän vuoden alusta lukien. Palvelujärjestelmässä esiintyy kuitenkin edelleen puutteita. Esimerkiksi kuntien sosiaalihuoltona järjestämissä palveluissa olleet vammaiset tai osatyökykyiset ovat varsin harvoin TE-toimistojen asiakkaina, vaikka lainsäädännössä palvelut onkin määritelty julkisiin työvoimapalveluihin nähden täydentäviksi. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelmaa valmistellut työryhmä (STM 2013) tunnistikin kehittämiskohteina eri palveluiden yhdistämisen ja samanaikaisuuden puutteet. Myös eri järjestelmien sisällä muiden toimijoiden palveluihin ohjaamisessa on selvästi puutteita. STM:n käynnissä olevan osatyökyiset työssä -toimintaohjelman toimintakonseptin tarkoituksena on varmistaa, että osatyökykyisiä varten on saumaton palvelujen ketju, joka auttaa heitä jatkamaan työssä tai työllistymään. Toimintakonseptin keskeisenä uutuutena on, että osatyökykyiselle nimetään työkykykoordinaattori, joka räätälöi eri keinoista, etuuksista ja palveluista osatyökykyisen tarpeiden mukaisen kokonaisuuden. Työssä olevalle koordinaattorin nimeää työnantaja ja työttömälle TE-toimisto. Työkykykoordinaattori-toimintaa pilotoidaan toimintaohjelman puitteissa Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Uudenmaan TE-toimistoissa. 6 Suuntaaja

7 Eri toimijoiden tulee myös opetella uudenlainen palvelukulttuuri, jossa vastuun siirtämisestä toiselle toimijalle luovutaan. Lopuksi Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen edistäminen ja sen mahdollisuuksista tiedottaminen on useiden eri tahojen tehtävä. Oikean tiedon jakaminen työnantajille erilaisista mahdollisuuksista ovat keskeisiä toimia, joilla voidaan vaikuttaa työllistämisen asenteisiin ja halukkuuteen. Järjestöillä on tässä tiedottamistehtävässä myös merkittävä rooli, koska vammaisia ja osatyökykyisiä tulee kannustaa hakeutumaan TE-palvelujen piiriin. Eri toimijoiden tulee myös opetella uudenlainen palvelukulttuuri, jossa vastuun siirtämisestä toiselle toimijalle luovutaan. Työllistymisen tuki syntyy palvelukokonaisuuksista, jossa useampi toimija tarjoaa samanaikaisesti palvelujaan synergiaetuja hakien. Lähteet ja lisätietoja Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 05/2013 Gould & Kaliva, 2010: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:5. Hanhijoki, I., Katajisto, J. & Kimari, M. (2011). Koulutus ja työvoiman kysyntä OPH Raportit ja selvitykset 2011:25 Honkatukia, J., Ahokas, J., & Marttila, K. (2010). Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATT Tutkimukset 154 Kannisto, J. (2013). Eläkkeellä ja työssä. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina OECD (2008). Sickness, disability and work. Breaking the barriers, Vol 3. Denmark, Finland, Ireland and the Netherlands. Saarnio, L. (2013) Työeläkekuntoutus vuonna Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 03/2013 STM (2013). Osatyökykyiset työssä -ohjelma. Osatyökykyisten työllistymistä edistävien säädösmuutostarpeiden ja palvelujen arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:37 Taskinen, P. (2012) Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta. Työkyky ja työllisyys työvoimatutkimuksen lisätutkimus Tilastokeskus: Hyvinvointikatsaus 4/2012. THL (2011) Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suuntaaja

8 Artikkeli Vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuus keskiöön Suomen väestö ikääntyy, elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat ja julkinen talous on pysyvämmin alijäämäinen. Haasteista selvitäksemme työllisyysasteen on noustava ja tuottavuuden parannuttava. Vain siten voimme säilyttää nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltiomme. HARRI HIETALA, EKONOMISTI, TUTKIJA, VATES-SÄÄTIÖ Elinkeinoelämämme käy läpi rakennemuutosta. Suomessa on noin työtöntä ja samaan aikaan yrityksissä kärsitään työvoimapulasta (Tilastokeskus 2014a ja 2014b). Usein pulaa on työntekijöistä osa-aikaisiin ja suorittavan tason tehtäviin sekä erikoisosaamista ja korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Monet näistä sopisivat osatyökykyisille ja vammaisille henkilöille. Osatyökykyisissä henkilöissä on kykeneviä työskentelemään niin osa- kuin kokoaikaisesti. Tehtäväkirjo vaihtelee yksinkertaisemmista suorittavista töistä aina vaativiin asiantuntijatason tehtäviin. Julkisen talouden alijäämä ei selity suhdannekuopalla, vaan taustalla on jo nyt tulojen ja menojen pysyvämpi epäsuhta. Nykyisillä julkisen sektorin rakenteilla väestön ikääntyessä tilanne heikkenee vielä lisää tulevina vuosikymmeninä. Elatussuhde (ei-työllisten suhde työllisiin) heikkenee nykyisestä reilusta 120 elätettävästä sataa työllistä kohden 20 henkilöllä, jos työllisyysastetta ei onnistuta nostamaan. (Tilastokeskus 2012.) Julkisen talouden haasteita ei ratkaista pelkällä eläkeiän nostolla ja nuorten nopeammalla valmistumisella koulutusputkesta. Yhteiskunnan on syytä herätäkin kaikilla tasoilla vammaisten ja osatyökykyisten mahdollisuuksiin osallistua työelämään ja potentiaaliin työllisyysasteen nostamiseksi. Työkyvyttömyyden kustannukset Työkyvyttömyyseläkettä saavia on Suomessa tällä hetkellä noin Näistä työkykyisiä ja työhaluisia arvioidaan olevan noin henkilöä (Gould & Kaliva 2010; Karisalmi et al. 2009; Holm 8 Suuntaaja

9 & Hopponen 2007). Kyseessä ei siis ole mikään marginaalinen ryhmä. Mikäli näistä henkilöä työllistyisi esimerkiksi euron palkkatasolle ansaiten toimeentulonsa palkkatulona eläkkeen ja asumistuen sijaan, paranisi julkisen talouden tasapaino vuositasolla jopa 800 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön arvioimasta ns. kestävyysvajeesta 800 miljoonaa on jopa kymmenesosa (Valtiovarainministeriö 2013). Samalla työurat jatkuisivat ja työllisyysaste nousisi prosenttiyksiköllä. (Hietala 2013b.) Työkyvyttömyyden hinta on kova etenkin työnantajille. Viime kädessä työnantajien kustantamia työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan reilut 3 miljardia euroa vuodessa (Eläketurvakeskus ja Kela 2013). Vähänkään suurempien yritysten kohdalla työnantajat voivat suoraan vaikuttaa omiin työkyvyttömyysmaksuihinsa. Jokainen myönnetty työkyvyttömyyseläke vaikuttaa suurtyönantajan omaan maksuluokkaan ja sitä kautta työkyvyttömyyseläkemaksun määrään. Kun mukaan otetaan työkyvyttömyyden aiheuttamat muut vaikutukset esim. tuottavuuden lasku sekä itse henkilöiden ja julkisen talouden menetykset ja kustannukset voidaankin edellä olevan perusteella esittää arvioita yli 20 miljardin euron kustannuksista yhteiskunnallemme työhyvinvoinnin ja työkyvyn heikkenemisestä. Panostamalla ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen voimme alentaa näitä kustannuksia myös nettomääräisesti. Työllistymiseen panostamisen hyödyt ovat luonnollisesti selvimpiä henkilön itsensä kannalta. Sairauden ja vamman vaikutukset heijastuvat koko elämään toimintakyvyn heikentyessä. Työkyvyn heikkeneminen merkitsee valtaosan kohdalla ansaintamahdollisuuksien ja toimeentulon alentumista. Tältäkin osin vaikutukset ulottuvat koko loppuelämänkaareen ansiosidonnaisen turvan kautta. Työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin panostaminen Työyhteisöstä tulee elävämpi ja viihtyisämpi, kun siinä kykenee toimimaan erilaisia yksilöitä. Työnantajan kannalta on taloudellisesti perusteltua panostaa ennaltaehkäisyyn, työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Työolobarometrin mukaan palkansaajalla on keskimäärin 8 sairauspoissaolopäivää vuodessa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Kun sairauspäivän hinnan arvioidaan olevan työnantajalle reilut 300 euroa, saadaan reilun 2,1 miljoonan palkansaajan 18 miljoonan sairauspäivän kokonaiskustannuksiksi lähes 5,5 miljardia euroa vuodessa. Reilut henkilöä vaihtaa vuosittain työpaikkaa (Räisänen, 2004; Koponen & Räisänen 2013). Jos näistä arvioidaan olevan ei-toivottuja työnantajan kannalta (ts. työnantaja haluaisi työntekijän työsuhteen jatkuvan) ja uusrekrytoinnin myötä työnantajalle arvioidaan koituvan keskimäärin euron kustannukset, vuositasolla työnantajien kustannukseksi muodostuu reilut 3,5 miljardia euroa. Kustannukset koostuvat itse rekrytointikonsultointipalkkioista ja -ilmoituskuluista, perehdytyksen ja koulutuksen kustannuksista sekä työtehtävän oppimisen aikaisista tuotannon menetyksistä. Osa kustannuksista olisi vältettävissä panostamalla työyhteisöön, -ilmapiiriin ja -hyvinvointiin. Usein panostukset työhyvinvointiin, työkykyyn ja kuntoutukseen nähdään pelkkinä kertaluonteisina menoerinä. Oleellisen tärkeää olisi kuitenkin nähdä panostusten investointiluonteisuus kaikilla tasoilla: nyt tehtävät panostukset tuottavat vasta tulevina vuosina. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa on usein vaikea osoittaa hyötyjä, koska vaikutukset tulevat esiin vasta myöhemmin ja tällöinkin syy seuraus -suhteita on vaikea todentaa. Sama koskee pitkälti ammatillisen, lääkinnällisen ja varsinkin sosiaalisen kuntoutuksen vaikutuksia. Kun panostusten vaikutusten tarkastelu tehdään pidemmällä aikavälillä, yhteiskunnan jäsentensä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi tehtyjen epävarmojen ja suurienkin panostusten hyödyt tulevat esiin. Panostukset tulevat takaisin työpanoksen, verotulojen sekä säästyneiden julkisten palveluiden kustannusten kautta. (Ks. esim. Hietala 2013a.) Lisäksi positiiviset ulkoisvaikutukset tulisi ottaa huomioon muun muassa työpaikan tasolla. Esimerkiksi työolojen sopeutus jonkun työntekijän vaatimusten vuoksi hyödyttää usein myös muita työntekijöitä. Kun työyhteisössä kykenee toimimaan erilaisia yksilöitä, tulee työyhteisöstä elävämpi ja viihtyisämpi. Ilmapiirikin tulee sitouttavammaksi, kannustavammaksi ja motivoivammaksi. Myös innovaatiot sekä JATKUU Suuntaaja

10 tuottavuuden ja laadun kehittäminen saavat uusia näkökantoja. Samalla työpaikka toteuttaa yhteiskuntavastuullisuuttaan, joka näkyy monesti myös rahallisena tuottona pidemmällä aikavälillä. Yhteiskunnan tuet työnantajalle Vammaisten ja osatyökykyisten joukossa on runsaasti koulutettuja ja keskimääräistä innostuneempia työnhakijoita. Heillä on yhtäläiset oikeudet osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä ansaita toimeentuloaan työllä ja yrittämisellä. Heillä voi luonnollisesti olla omat rajoitteensa eri tehtävien kannalta. Toimintarajoitteita voidaan kompensoida pitkälti työolosuhteiden mukauttamisella ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisella. Yhteiskunta tarjoaa nykyään toimivan keinovalikoiman työllistymisen ja työllistämisen tueksi. Työolosuhteiden järjestelytuella kompensoidaan taloudellisesti työpaikalla tehtäviä järjestelyjä ja hankintoja osatyökykyisten työskentelemisen mahdollistamiseksi. TE-toimistot voivat myöntää järjestelytukea myös toisen työntekijän vammaiselle antamaan apuun tehtyjen tuntien korvauksena. Lähes poikkeuksetta tehtävät järjestelyt hyödyttävät koko työyhteisöä. Järjestelytuki voi nousta aina euroon asti. Työnantajan ja työyhteisön panoksen tarvetta osatyökykyisen työllistämisessä vähentää tuntuvasti työhönvalmennuspalvelu. Palvelua järjestävät TE-toimistot, työvoiman palvelukeskukset ja Kela. Myös eläkevakuutusyhtiöt, liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt, työllisyyttä edistävät järjestöt ja säätiöt organisoivat valmennusta. Työhönvalmentaja toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä tukien koko työyhteisöä. Työntekijää valmentaja tukee työnhaussa, työhön oppimisessa ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Työnantajaa työhönvalmentaja auttaa sopivan työntekijän löytämisessä, työhön ja työyhteisöön perehdyttämisessä sekä työsuhteeseen liittyvissä seikoissa, kuten palkkatuen hakemisessa. Työhönvalmentaja vähentää merkittävästi työnantajalta ja työkavereilta vaadittavan tuen tarvetta eikä maksa työnantajalle. Työnantajan on mahdollista saada TE-toimistosta palkkatukea vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamiseen, jos työnantajalle asetettavat vaatimukset vain täyttyvät. Vaikeasti työllistyvän kohdalla palkkatuki voi usein olla korkeinta korotettua jopa euroa kuukaudessa. Tuki voi kattaa korkeintaan 50/75 prosenttia palkkakustannuksista tietyin edellytyksin. Palkkatuen kesto voi olla myös pitkä, jos osatyökykyisyyskin on pysyvää /kk netto % netto Vammainen Palkkatuettu Rekrytointikustannus Perehdytys ja koulutus Palkka ja sivukulut Palkkatuki Työhönvalmentaja Työolosuhteiden järjestelytuki Kuva 1. Työnantajan kustannukset ja tuet kuukausitasolla ensimmäisen vuoden aikana rekrytoitaessa vaikeasti työllistyvä vammainen (Vammainen) tai peruspalkkatuettu henkilö (Palkkatuettu) euron kuukausipalkalla. 10 Suuntaaja

11 Työnantajan kustannukset Tukien ansiosta työnantajan kustannukset osatyökykyisen palkkaamisesta ovat usein merkittävästi alhaisemmat kuin muiden kohdalla. Kustannukset ovat kymmeniä prosentteja alhaisemmat etenkin matalammilla palkkatasoilla. Lisäksi työhönvalmennus laskee vammaisen henkilön rekrytoimiseen mahdollisesti liittyviä riskejä huomattavasti. Työnantajan kustannukset vaikeasti työllistyvän vammaisen palkkaamisesta jäävät palkka- ja järjestelytuen ansiosta ensimmäisenä (rekrytointi) vuonna jopa yli 60 prosenttia matalammiksi kuin vaihtoehtoisen peruspalkkatuetun rekrytoinnin aina euron kuukausipalkkoihin asti (ks. kuva 1). Kun laskelmia tehdään korkeammillekin ansiotasoille, huomataan, että vielä euron palkkatasollakin erotus on 35 prosenttia. Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset korkeammin tuetun vammaisen rekrytoinnista ovat prosenttia matalammat aina euron palkkatasolle saakka. (Hietala 2013c.) Nyrkkisääntönä on, että ainakaan kustannuksista ja riskeistä lähtien ei ole syytä sulkea vammaisia ja osatyökykyisiä rekrytointiharkintojen ulkopuolelle. Näidenkin ryhmien kohdalla tulisi olla ratkaisevaa henkilön osaaminen ja sopivuus tehtävään. Yhteiskunnan tuki ei ole myöskään näiden henkilöiden työpanoksen vähättelyä, vaan positiivista syrjintää, jolla halutaan turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ja nostaa nämä ryhmät marginaalista ytimeen. Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukku Vaikka työpaikka olisikin tiedossa, työkyvyttömyyseläkettä saavan työllistymisen voi estää kannustinloukku: ansiosuhteista työtä ei kannata ottaa vastaan eikä työpanosta lisätä, jos kuukausipalkka on euroa. Tällöin henkilölle jää vähemmän rahaa käteen kuin eläkkeellä ja asumistuella ollessaan sekä mahdollisesti juuri 743,38 euroa ansaitessaan. Katso kuvassa 2 käteen jäävän tulon muutosta työllistyttäessä kyseisillä kuukausipalkkatasoilla. Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla eläke leikkaantuu kerralla pois palkan ylittäessä 743,38 euroa kuukaudessa. Kertaleikkaantumisesta aiheutuva kannustinloukku täytyy poistaa. Tasa-arvoinen ja kannustava malli olisi esimerkiksi eläkkeiden sovittelu samaan tapaan kuin nykyään sovitellaan työttömyysetuutta: jokainen ansaittu euro leikkaisi eläkettä esimerkiksi 40 senttiä suojaosuuden jälkeen (40 % leikkuri). JATKUU 1200 Käteen jäävän tulon muutos, /kk Nykyisin 40 % leikkuri Palkka /kk Kuva 2. Käteen jäävän tulon muutos kuukaudessa vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä ja asumistukea saavan työllistyessä eri kuukausipalkkatasoille nykyisessä ja 40 prosentin leikkurin sisältävässä järjestelmässä. Suuntaaja

12 Tällöin vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla olisi taloudellinen kannustin ja mahdollisuus hakea ja ottaa vastaan työtä. Tällaisen henkilön työllistyessä euron kuukausipalkkaiseen työhön käteen jäävä tulo paranisi eurolla vuodessa. (Hietala 2013b.) Keskeiset ratkaisukeinot Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston perusteella osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuudet eivät olekaan olemattomia. Henkilöistä, joiden työllistymistä vaikeuttaa sairaus tai vamma, on viime vuosina työllistynyt reilut vuosittain. Noin 60 prosentin kohdalla työllistymiseen on liittynyt tukitoimenpiteitä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013.) Vielä olisi ja on tehtävä paljon, jotta vammaisten, osatyökykyisten ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuudet työelämäosallisuuteen olisivat riittävän hyvällä tasolla. Vain siten voimme turvata hyvinvoinnin kasvun ja säilymisen maassamme. Keskeisimpiä toimia olisivat nähdäkseni: 1. Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen 2. Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä 3. Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen 4. Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen 5. Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen. Lähteet ja lisätietoja Eläketurvakeskus ja Kela (2013). Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Gould, R. & Kaliva, K. (2010): Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, Eläketurvakeskus. PTARGS_0_2139_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/ julkaisut/tutkimusjulkaisut/raportit/tyokyvyttomyyselake_ja_ansiotyo_7.pdf Hietala, H. (2013a): Kuntouttava työtoiminta neljä elinkaaricase-laskelmaa, VATES-säätiö. service.cntum?servicetype=servicedocumentsection&documentid=53155 Hietala, H. (2013b): Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset, VATES-säätiö. Hietala, H. (2013c): Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta, VATES-säätiö. DocumentSection&documentId=53080 Holm, P. & Hopponen, A. (2007): Vammaisten työkyky vuonna 2007, Pellervon taloustutkimus. fi/dokumentit/pttrap202_ pdf Karisalmi, S., Gould, R. & Virta, L. (2009): Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, Eläketurvakeskus. GS_0_2139_459_440_3034_43/http%3B/content.etk. fi%3b7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/ tutkimusjulkaisut/raportit/tyokyvyttomyyselakelaiset_ eri_jarjestelmissa_7.pdf Koponen, E. & Räisänen, H. (2013): Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät?, Työ- ja elinkeinoministeriö. Räisänen, H. (2004): Työvoiman hankinta julkisessa työvoimapalvelussa, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö Työnvälitystilasto. Työ- ja elinkeinoministeriö Työolobarometri Syksy Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 24/ Tilastokeskus 2014a. Avoimia työpaikkoja vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskus 2014b. Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,5 prosenttia. fi/til/tyti/index.html Tilastokeskus 2012c. Väestöennuste Ennuste 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman. Valtiovarainministeriö Taloudellinen katsaus. julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/index.jsp 12 Suuntaaja

13 Kulman takaa MILKA LINTINEN JA KATJA RAJANIEMI Vaikeita vai oikeita töitä? Osatyökykyisten ihmisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille oikeisiin töihin vaikuttaa vaikealta tehtävältä. Voisi ajatella, että tilastoja, tutkimuksia ja selvityksiä aiheesta on tehty niin paljon, että niiden tekemiseen käytetyllä panostuksella kaikki Suomen osatyökykyiset olisi jo työllistetty. Osatyökykyisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi käynnistetään vuosittain lukuisia projekteja, laaditaan toimenpideohjelmia ja kehitetään tukimuotoja. Osatyökykyisten työllistymistä pohtivien työryhmien toimintaan käytetyillä varoilla olisi todennäköisesti tehty muutoksia kohti esteettömiä työskentelyolosuhteita, ja koulutettu myös työyhteisöjä kohti monimuotoisempaa työelämää. Konkreettisia edistysaskelia tuntuu kuitenkin tapahtuvan kovin hitaasti. Milloin koittaa aika, jossa vuosikymmeniä käytössä olleiden toimintamallien todetaan olevan vanhentuneita vastaamaan nykypäivän haasteisiin? Jos sekä yhteiskunta, elinkeinorakenne että yritystoiminta ovat muuttuneet, tulee myös työllistymisen tukikeinojen, vaihtoehtojen ja koulutuksen muuttua ja monipuolistua. Voitaisiinko kyseenalaistaa olettamus, että vammaisten ihmisten työuran tavoitteena ja päätepisteenä ei ehkä olisikaan työkeskus vaan avoimet työmarkkinat ja oikeat palkkatyöt? Voisivatko esimerkiksi tuettu yrittäjyys ja työosuuskuntatoiminta olla vaihtoehtoja osatyökykyisten työllistymisen tukemisessa? Miltä kuulostaisi työosuuskunta, jossa vammainen ihminen voisi toimia yrittäjänä osuuskunnan tukemana? Vaihtoehtoisten työllistymistapojen kehittämisen lisäksi kaivataan asenteiden ja ajattelutavan muutosta. Yksilöllisten polkujen tukeminen voisi alkaa jo lapsuudessa, kotona ja koulussa. Jos kasvattaisimme lapsia ja nuoria luottamaan omiin mahdollisuuksiin huolimatta vammasta tai sairaudesta, voitaisiin tästä todennäköisesti odottaa seuraavan myönteisiä vaikutuksia työllistymiseen. Vammaisten ihmisten näkyminen työelämässä voisi olla normi meille ja tuleville sukupolville. Me ostaisimme sämpylämme, kansiomme ja käyntikorttimme paljon mieluummin pieniltä, kotimaisilta, sosiaalista vastuuta kantavilta toimijoilta, kuten vammaisten ihmisten itsensä perustamilta yrityksiltä. Monimuotoisuuden arvostamisen ja työllisyyttä tukevien pienten tekojen pitäisi alkaa meidän jokaisen henkilökohtaisista valinnoista sekä kotona että työelämässä. Kestävästä kehityksestä puhuttaessa korostetaan kulutusvalintojamme. Voimme jokainen vaikuttaa omalta osaltamme osatyökykyisten ihmisten työllistymiseen ottamalla työharjoitteluun erityistä tukea tarvitsevan nuoren tai palkkaamalla omaa keittiöremonttia tekemään yrityksen, joka palkkaa osatyökykyisiä työntekijöitä. Todellista kestävää kehitystä on vasta se, kun otamme valinnoissamme huomioon ympäristövaikutusten lisäksi myös yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Ehkä osatyökykyisten työllistäminen oikeisiin töihin ei olekaan mahdoton tehtävä! Suuntaaja

14 Artikkeli Miten julkiset hankinnat voivat edistää osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyttä? Osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä voidaan edistää soveltamalla sosiaalisia kriteerejä julkisissa hankinnoissa. Julkiset hankinnat muokkaavat kuntien työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä integroivat uusia toimijoita yhteiskuntavastuuseen. Euroopan unionin uuden hankintadirektiivin myötä julkisten hankintojen merkitys vahvistuu edelleen. RIITTA-MAIJA HÄMÄLÄINEN, FT, ERIKOISTUTKIJA, TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Kirjoittaja toimi Etelä-Suomen palveluinnovaatiot hankkeen (Espinno 1) projektipäällikkönä ja asiantuntijana hankkeessa Eurooppalaisia palveluinnovaatioita Etelä-Suomeen (Espinno 2) Mielenterveyden ongelmista ja vammaisuudesta tehdään monesti rajoite ihmisten itsenäiseen suoriutumiseen, itsemääräämisoikeuteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Vallitsevat asenteet ja rakenteelliset esteet mm. eläkkeiden ja palkan sovittamisessa vaikeuttavat taloudellisen itsenäisyyden saavuttamista, omannäköisen hyvinvoinnin rakentamista ja osallistumista (työ)elämään. Kuntien aktiivinen työvoimapolitiikka sisältää mm. tuettua työtä, kuntouttavaa työtoimintaa, työ- ja päivätoimintaa, työharjoittelua, työhön valmennusta, erilaisia työpajoja ja palkkatukea. Lisäksi sosiaaliset yritykset, osuustoiminta, työpankit, yritykset ja järjestöt palkkaavat osatyökykyisiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia. Näiden toimien hyödyistä ja työllistymisestä työmarkkinoille on ristiriitaisia tuloksia niin yksilöille kuin kuntatalouteen. Toisaalta toimenpiteillä on hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia (Kokko ym. 2013, Karjalainen&Karjalainen 2010, Räisänen 2013). Toisaalta tarvitaan enemmän yritysten, työnantajien ja kuntien sekä TE-toimistojen yhteistyötä työtehtävien 14 Suuntaaja

15 kartoittamiseksi (Kattainen&Kinnunen 2012) sekä työtehtävien mukauttamiseksi (työn uudelleen organisointi, osa-aikatyö, joustavat työajat tai yleisiin käytäntöihin tehtävät muutokset) ja työllistämispolkujen rakentamiseksi vammaisille ja osatyökykyisille (Nevala ym. 2011). ja palveluille. Huomioimalla pitkäaikaistyöttömien, vammaisten tai osatyökykyisten työllistäminen julkisissa hankinnoissa taataan perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden toteutumista työmarkkinoilla (Euroopan komissio 2011, Luostarinen ym. 2011). Yhteiskuntavastuu ja työllistäminen Yhteiskuntavastuu on osa kilpailukykyä. Julkisten organisaatioiden tulisi sitoutua arvioimaan toimintansa yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka liittyvät työntekijän oikeuksiin, ympäristön suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin. Yhteiskuntavastuuta voidaan huomioida myös julkisissa hankinnoissa ja julkisen hallinnon omassa toiminnassa (Valtioneuvoston periaatepäätös 2012). Miten vastuullisuutta voidaan edistää kuntien ja yritysten toiminnassa? Gallupit viestivät, että kuluttajat ovat kiinnostuneita vastuullisesti tuotetuista palveluista tai tuotteista. Esimerkiksi reilun kaupan tuotteiden ja luomutuotteiden ostot ovat lisääntyneet. Julkiset hankinnat ovat merkittävä markkinavaikuttaja, sillä niiden osuus on noin 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kansallisia hankintoja koskevia ilmoituksia julkaistiin vuonna 2011 noin Niiden ennakoitu arvo oli noin 5,8 miljardia euroa. Julkisten hankintojen ostovolyymit ovat niin suuria, että ne pystyvät vaikuttamaan merkittävästi palveluiden, tavaroiden ja tuotteiden kehittymiseen ja innovaatioihin ja sitä kautta työllisyyteen. Parhaimmillaan julkisten hankintojen ympärille muodostuu markkinavuoropuhelua ja voidaan miettiä työllistämisen osuutta hankinnassa, työntekijän rekrytointiprosessia ja työvoimaviranomaisten ja kunnan yhteistyötä yrityksen kanssa ja hankintaprosessin arviointia ja työllistämisen seurantaa. Monet julkisia hankintoja tekevät asiantuntijat ja kuluttajat tarvitsisivat suhteellisen yksinkertaisia ohjeita ja strategisia linjauksia parempien valintojensa tueksi (Luostarinen ym. 2011). Julkisten hankintojen työllistämisen taloudellisista vaikutuksista kunnissa on tehty laskelmia. Työllistämisvaikutuksilla on vaikutus esimerkiksi toimeentulomenoihin, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön, työmarkkinoihin yleensä ja kuntatalouteen puhumattakaan vaikutuksista työllistyneisiin. Julkiset hankinnat voivat toimia välineenä uusille palveluille, tavaroille, suunnittelulle ja arvoketjuille ja ne voivat lisätä innovaatioita palveluissa ja tavaroissa. Koska julkiset hankinnat rahoitetaan verovaroin, pyritään kilpailuttamisella saamaan asetetuissa vaatimuksissa paras hinta-laatusuhde hankittaville tavaroille Kuluttajat ovat kiinnostuneita vastuullisesti tuotetuista palveluista tai tuotteista. Lisää rohkeutta sosiaalisten näkökohtien soveltamiseen julkisissa hankinnoissa Sosiaalisten näkökohtien käyttöä hankinnoissa on sovellettu Lappeenrannan, Oulun, Tampereen ja Espoon kaupunkien hankinnoissa esimerkiksi vanhusten palvelutaloissa, vaikeavammaisten lyhytaikaishoidossa, esiopetustehtävissä, rakennusten purkamisessa ja elintarvikehankinnoissa. Näissä kilpailutuskohteissa on tarjottu harjoittelupaikkaa nuorille ammattilaisille tai ammattiin opiskelevalle sekä työpaikkoja maahanmuuttajille tai pitkäaikaistyöttömille (Luostarinen ym. 2011). Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa vaatii hoksaamista ja perehtymistä sekä soveltamista hankinnan tavoitteiden määrittelyssä, toimittajan soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten vertailussa tai hankintasopimuksissa. Näin voidaan kehittää ja edistää myös uusia tapoja tuottaa hyvinvointipalveluja. Sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen antaa uusia työllistämismahdollisuuksia ja on eräs tapa sekä julkisille hankinnoille että palveluntuottajille kantaa yhteiskuntavastuuta. Sosiaaliset näkökohdat ja työllistäminen on huomioitava hankintaprosessin eri vaiheissa, jotta työllistämisehto toteutuu niin hankkijan, toteuttajan ja työllistettävän kannalta. Työllistämisehdon toteuttamiseksi hankinnoista ja työllisyysasioista vastaavien JATKUU Suuntaaja

16 sekä yrittäjien on toimittava yhteistyössä. Kunta voi helpottaa työllistämisehdon toteuttamista, kun hankinta-asiakirjassa on liitteenä kuvaus työllistämisen prosessista eri toimijoiden välillä. Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen julkisissa hankinnoissa voi tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä esimerkiksi alihankkijoina. Työvoiman palvelukeskusten on tunnettava paikalliset työmarkkinat, jotta pitkäaikaiset palkkatuetut työsuhteet onnistuvat alueen yrityksissä (Luostarinen ym. 2011). Sosiaaliset näkökulmat ovat laajasti käytössä esimerkiksi Hollannissa Hollannissa hankitaan pitkäaikaistyöttömille työpaikkoja tavaroiden ja palveluiden lisäksi. Tällöin hankinta on sijoitus, joka tuottaa yhteisölle (Social Return on Investment). Suurissa kaupungeissa julkisten hankintojen hankintaprosessi on vaiheistettu: suunnittelu, tarjouspyyntö, sopimuksen laatiminen, tarjousten käsittely, ja hankintapäätös ja kunkin hankinnan työllistämismahdollisuudet on kartoitettu etukäteen (Mielonen 2013). Tämä prosessimalli helpottaa hankinnan toteuttamista, tavoitteiden saavuttamista ja työllistymistä. Hankintaan valmistautumisessa ja suunnittelussa määritellään työllistämisehdon tavoitteet ko. hankinnassa ja hankintasopimusvaiheessa yhdessä toimittajan kanssa määritellään miten henkilöiden työllistäminen toteutetaan. Utrechtissa hankinta-asiakirjoihin liitetään selkeästi kirjatut reunaehdot, joissa määritetään sosiaaliset näkökulmat sekä eri osapuolten roolit ja vastuut. Hankintayksikkö seuraa hankinnalle asetettujen työllisyystavoitteiden toteutumista. Haagissa yritys raportoi kaupungille työllistämisen tavoitteiden toteutumisen, jotka tarkastetaan ja rekisteröidään. Tarkka hankintojen seuranta ja arviointi sekä hankintojen kokonaistaloudellinen toteuttaminen ja todentaminen luovat edellytykset prosessimallille. Sähköinen seurantajärjestelmä todentaa tulevaisuudessa julkisten hankintojen sosiaalisten näkökulmien vaikutuksia (Mielonen 2013). Hollannissa useassa kaupungissa on käytössä selkeät raja-arvot hankinnoille, joihin työllistämisehtoa sovelletaan. Utrechtissa raja-arvo on euroa ja Haagissa kaikki yli euron arvoiset rakennusurakka- ja palveluhankintasopimukset soveltavat työllistämisehtoa. Kokonaisuudessaan työllistämisehdon soveltaminen asettuu Haagissa 5 50 prosentin väliin sopimuksen kokonaisarvosta. Tällöin yrityksen on panostettava vähintään viisi prosenttia sopimuksen arvosta erityisryhmien työllistämiseen tai työharjoittelijoiden palkkaamiseen eli hankinnan Pakollinen yhteiskuntavastuun raportointi on lisännyt markkinoita sosiaalisille yrityksille Tanskassa. sosiaaliseen ulottuvuuteen. Työvoimaintensiivisissä hankinnoissa arvo voi nousta lähelle 50 prosenttia (Mielonen 2013). Yli euron hankinnat ovat korkeamman rahallisen arvon lisäksi usein työvoimaintensiivisempiä kuin pienet hankinnat. Toinen mahdollinen tapa yksinkertaistaa hankintaprosessia on työllistämisehdon rajaaminen koskemaan tiettyjen sektoreiden hankintoja. Haagissa työllistämisehtoa sovelletaan eniten työvoimaintensiivisiin julkisiin hankintoihin, kuten siivouspalveluihin, ravintolapalveluihin, puhelinpalveluihin ja tieto- ja viestintäteknologian ylläpitotehtäviin. Näissä palveluissa usein myös työntekijöiden koulutusvaatimukset ovat alhaisempia (Mielonen 2013). Esimerkkejä Tanskasta ja Ruotsista Tanskassa Kööpenhaminalla on käytössä sekä sitovia että suositeltavia sopimusehtoja. Työllistämisvelvollisuus kuuluu aina sitoviin sopimusehtoihin sosiaalisten näkökulmien soveltamiseksi julkisissa hankinnoissa. Yrityksen on ehdon täyttääkseen työllistettävä tietty määrä työttömiä, harjoittelijoita tai tukityöllistettäviä. Työllistettävien määrä riippuu Kööpenhaminassa yrityksen liikevaihdon suuruudesta. Käytännössä Kööpenhamina on soveltanut työllistämisehtoa hankkiessaan nuorille työharjoittelupaikkoja (Mielonen 2013). Tanskassa nuoret saavat harjoitteluajalta palkkaa ja harjoittelut ovat Suomeen verrattuna kestoltaan pitkiä (6 kk 3,5 v). Työllistämisehtoa sovellettiin suuremmissa rakennusurakoissa kuten koulurakennusten urakoinnissa. Vuosina kaupunki oli soveltanut työllistämisehtoa 34 hankintasopimuksessa. Ehtojen avulla 115 opiskelijaa sai kokoaikai- 16 Suuntaaja

17 sen palkallisen harjoittelupaikan (Mielonen 2013). Tanskassa yhteiskuntavastuuta toteutetaan myös suuryritysten pakollisella vuosittaisella yhteiskuntavastuun raportoinnilla, mikä on lisännyt markkinoita sosiaalisille yrityksille, joilta suuryritykset tilaavat palveluita tai tavaroita. Tanskassa maatila toimii sosiaalisena yrityksenä tarjoten monipuolisia palveluita, luomuruokaa ja työ-, harjoittelu- ja opiskelupaikkoja noin 50 henkilölle. Asuntolassa asuvat tarjoavat sosiaalisen yrityksen kautta remontti-, pakkaus- ja muuttopalveluita sekä turistikierroksia toisenlaiseen Kööpenhaminaan (www.espinno.fi). Rosengårdin alueen elävöittämishankkeiden rakennusurakan voittaneita yrityksiä velvoitettiin työllistämään alueella asuvia nuoria työttömiä. Ruotsin Malmön kaupunkiympäristö ymmärretään kokonaisuutena, jonka positiivisen kehityksen kannalta on tärkeää huomioida kestävän yhteiskunnan eri näkökulmat. Kaupunkisuunnittelussa sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat tukevat ja täydentävät toisiaan. Malmön maahanmuuttajalähiössä Rosengårdissa asuu asukasta, jotka puhuvat yli sataa eri kieltä. Alueen haasteena on korkea työttömyys, matalapalkkaisuus ja alhainen koulutustaso. Asumisen mukavuutta, liikenneyhteyksiä ja ympäristön vuorovaikutteisuutta sekä sosiaalisen kohtaamisen paikkoja on lisätty. Muutoksia on tehty yhteistyössä asukkaiden kanssa. Alueella on järjestetty erilaisia avoimia tilaisuuksia ja työpajoja: jotkut pitkäjänteisesti ja toiset jakamalla ajatuksiaan yksittäisessä tilaisuudessa. Sosiaalisia näkökulmia on sovellettu Rosengårdin alueen elävöittämiseen tähtäävissä rakennushankkeissa. Rakennusurakan voittaneet yritykset velvoitettiin työllistämään alueella asuvia nuoria työttömiä (Mielonen 2013). Kunnan strateginen toiminta, työllistämistoimenpiteiden valinta ja yhteistoiminta avainasemassa Kunta voi määritellä esimerkiksi kokonaisstrategiassaan tai osastrategiassaan, kuten esimerkiksi ympäristö-, työllisyys- tai sosiaali- ja terveysstrategioissa, miten se hyödyntää julkisten hankintojen mahdollisuutta työllisyyteen ja voi perustella sitä kokonaistaloudellisuudella. Usein esteet ovat hallinnollisia hankintatoimi ei tiedä työllisyys- ja elinkeinotoimista ja päinvastoin. Hankintatoimi voisi toimia katalysaattorina eri työllistämistoimien ja työhön paluun välillä ja siten uudistaa työllisyyden toimintaa ja suunnata työllistämistä aktiiviseen suuntaan. Verkostot ja yhteistoiminta kuntien työllistämistoimenpiteiden, työ- ja elinkeinotoimistojen ja yritysten välillä ovat edellytyksenä vaikuttavien työllistämistoimenpiteiden soveltamiselle. Yhteistyö helpottaa sosiaalisten näkökulmien soveltamista julkisissa hankinnoissa sekä tiedon ja osaamisen jakamista eri osapuolten kesken. Kokemuksia sosiaalisten näkökulmien soveltamisesta julkisissa hankinnoissa on hyvä jakaa eri työllistämistoimenpiteiden ja -palveluiden välillä. Samalla voidaan poistaa raja-aitoja työllistämisen eri tavoilta ja menetelmiltä ja luoda tilaa keskustelulle, hyville käytännöille ja innovaatioille. Tämä voi osaltaan tehostaa työllistämisen toimenpiteitä. Yhteinen sosiaalisten innovaatioiden foorumi voisi toimia alustana ja areenana kollektiiviselle oppimiselle ja opitun jakamiselle. Se edistäisi sujuvien toimintatapojen etsimistä, toteuttamista, levittämistä ja hyödyntämistä. Työllistämisen eri tapojen kehittämiseksi ja opitun levittämiseksi tarvitaan kestävää ja jatkuvaa yhteistyötä lokeroimatta työllistämistä mm. vamman, työttömyyden keston tai iän mukaan. Yhteistyön foorumi (myös virtuaalisena) lisäisi tiedon saannin nopeutta ja saatavuutta sekä jakaisi tietoa monista hankkeista, selvityksistä ja tutkimuksista. Yhteistyön foorumi voisi nostaa työllistämistapojen näkyvyyttä ja erilaisia aloitteita esiin sekä tuottaa kriittistä ajattelua ja tutkimuksen ja muun tiedon vuorovaikutusta. JATKUU Suuntaaja

18 Johtopäätökset Julkisten hankintojen kohdentamisella voidaan saada myönteisiä vaikutuksia kohdentamalla ostot järkevästi ja suunnitelmallisesti. Palveluiden ja tavaroiden hankkiminen kokonaistaloudellisesti sekä hankintaosaamisen kehittäminen ovat välttämättömiä julkisen talouden resurssien yhä kiristyessä. Hankintastrategiat, jotka ovat kiinteästi yhteydessä kuntien laajempiin toimintastrategioihin, ovat osa työkalupakkia työllistymisen ja koheesion vahvistamiseksi. Suomessa julkiset yhteisöt ostavat yhä enemmän palveluja yksityisen sektorin tuottajilta. Euroopan unionin uusi hankintadirektiivi antaa selkeämmät linjaukset sosiaalisten näkökulmien voimakkaammalle käytölle julkisissa hankinnoissa. Siten julkisten hankintojen merkitys vahvistuu edelleen ja ne muokkaavat kuntien työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä integroivat uusia toimijoita yhteiskuntavastuuseen. Työllistämisehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa tukee sekä kunnan taloudellista vakautta että työttömien osallisuutta ja yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Työllistämisehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa tukee sekä kunnan taloudellista vakautta että työttömien osallisuutta ja yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Lähteet ja lisätietoja Euroopan komissio Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Työllisyys- sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto. Karjalainen V., Karjalainen J Kuntouttava työtoiminta kunnissa: arvioita toiminnan järjestämistavasta ja kehityssuunnasta. THL. Helsinki. Kokko R-L., Nenonen T., Martelin T., Koskinen S. (toim.) Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus. Hankkeen loppuraportti. Raportti 18 /2013. Tampere: Juvenes print Suomen Yliopistopaino Oy. Luostarinen S., Kinnunen K., Eskola S. et al Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke (Espinno). Saatavissa sähköisenä osoitteesta Mielonen E Työtä julkisilla hankinnoilla kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot-hanke (Espinno). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa sähköisenä osoitteesta Nevala N., Kalliomäki-Levanto T., Jääskeläinen K., Hirvonen M., Pekkarinen A., Elo J Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla. Työterveyslaitos. Räisänen H Onko yksikään työllisyyskokeilu onnistunut Suomessa? TEM-analyyseja. 47/2013. TEM. Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskuntavastuusta Saatavissa: 18 Suuntaaja

19 Visionääri Mitä muuttaisit mielenterveyskuntoutujien asemassa yhteiskunnassamme? Myös yhdistys voi kohdata ennakkoluuloja. Eri tahojen palveluohjauksessa ei ole aina ymmärretty Emyn mahdollisuuksia ja luonnetta: En voi ohjata asiakasta Emyyn, koska Ohjaavan henkilön mukaan Emyssä joko muut ovat liian huonossa kondiksessa tai joskus jopa liian hyvävoimaisia ihmisiä heidän asiakkailleen. Emy on ilmeisen vahvasti niitattu joko tiettyihin häiriöiden vaikeustasoon tai diagnoosiryhmiin. Palveluohjauksen näkökulmaksi toivon arvovarauksetonta markkinointia: Käy kurkkaamassa ja tutustumassa Emyyn! Sopii tai ei sovi asiakkaan valinta. VISIONÄÄRINÄ KAJ JÄRVISALO K aj Järvisalo on Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n toiminnanjohtaja. Emy toimii arjen ja ammattiavun välissä, eikä kävijöiltä kysytä lähetettä tai diagnoosia. Päivittäin toimintaan osallistuu ihmistä. Miten kiinnostuit edunvalvontatyöstä? Aloitin Emyssä lama-aikaan kaksikymmentä vuotta sitten, kun yhdistyksen puuhuvilaa alettiin korjata kuntoutujavoimin. Olin lomautettuna rakennusinsinöörin tehtävistä ja sain vinkin tästä työmaasta. Ajan myötä paine palata suunnittelupöydän taakse laimeni ja hyväksyin, että tämä on elämäni työ. Erään kunnostukseen osallistuneen lohdutuksen sanat ovat piirtyneet mieleeni: Älä sä murehdi remontin aikatauluista, ei me tässä pelkästään taloa kunnosteta, vaan mieltä me tässä rakennetaan. Mikä on mielenkiintoisinta työssäsi? Mielenkiintoisinta, mutta myös uuvuttavinta, työssäni on sen monipuolisuus, laaja-alaisuus, rajattomuus ja kanssakäynti ihmisten kanssa. Eniten vatsaa syövyttää taloudellisten resurssien niukkuus. Minkälaisia haasteita kohtaat työssäsi? Pääosa ajasta kuluu hallintoon: henkilöstöön, talouteen, hakemuksiin, selvityksiin ja hankintoihin. Haastavinta on saada asiat toimimaan mahdollisimman jouheasti ja pienellä aikaresurssilla, jotta hyvinvointityöhön ja kohtaamiseen jää aikaa. Uudistuva sosiaalihuoltolaki tuo isoja muutoksia muun muassa kuntouttavaan työtoimintaan liittyen. Osallisuuden merkitys nousee entisestään. Tarvitaan enemmän yksilöllisiä ratkaisuja. Välityömarkkinoiden tulisi mahdollistaa myös pitkäaikaisempia työsuhteita järjestöissä. Ei ole realistista, että kaikille löytyisi mielekkäitä teitä takaisin avoimille työmarkkinoille tai uudelleenkoulutukseen. Visiosi mielenterveyskuntoutujien elämästä ja yhteiskunnallisesta asemasta vuonna 2025? Uskon, että tutkimus ja tiedon kasautuminen tuottaa myös lääketieteessä mielen sairauksiin uusia selitysmalleja ja parempia hoitotapoja. Suurin muutos liittyy mielestäni kuitenkin sosiaalisiin innovaatioihin. Myös tulevaisuus tuo mukanaan erilaisia kumppanuusmalleja. Niissä hyödynnetään eri toimijoiden niin kunnan kuin järjestöjenkin vahvuuksia, yksityisiä palveluntuottajia unohtamatta. Yksilö, asiakas on niissä keskiössä. Passiivisesta palvelun kohteesta tulee aktiivinen osallistuja palvelun tuottamiseen. Tätä kaikkea harjoittelemme jo pienin askelin Espoossa. Yhteisöllisyys lisääntyy ja saa uusia muotoja. Verkostotaloudet, joukkoistamiset ja jakamistaloudet lisääntyvät. Yhdistysten sijaan ihmiset muodostavat uudenlaisia yhteenliittymiä riippumatta vallalla olevista järjestelmistä. Syntyy uusia tapoja tehdä ja jakaa työtä, mikä lisää osallisuutta. Myös taloudellista hyvinvointia voidaan jakaa esimerkiksi kansalaispalkan myötä. Näissä uusissa saumakohdissa myös osatyökykyiset saavat uudenlaisia mahdollisuuksia työelämään. Tämä kaikki tuo tullessaan myös järjestöille uudistumisen tarpeet. n Seuraavaksi visionääriksi Kaj ehdottaa toimitusjohtaja Heikki Vaistoa Espoon diakoniasäätiöstä. Suuntaaja

20 Artikkeli Mitä olisi osallistava työllisyyspolitiikka? Eurooppa strategiassa tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste, mikä edellyttää työurien pidentämistä sekä koko työvoimareservin käyttöönottoa. Erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolisten ryhmien työelämäosallisuutta tulee nyt lisätä. HELKA RAIVIO, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) -kehittämishankkeessa ( ) on kansainvälisellä yhteistyöllä tuotettu tietoa eurooppalaisista hyvistä käytännöistä työllistää ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä. Keskeinen johtopäätös on, että työllistymisen ja työllistämisen esteitä tulee poistaa myös rakenteellisella tasolla, työmarkkinoiden toimintaan vaikuttamalla. Työmarkkinoita tulee muokata inklusiivisiksi niin, että työhön haluaville on kysyntää huolimatta siitä, onko henkilö vammainen, pitkäaikaistyötön, nuori, maahanmuuttaja vai mahdollisesti kaikkea tätä. Tavoitteet ja asenteet työmarkkinoilla Euroopan unioni tähtää täystyöllisyyteen taloustilanteen sekä huoltosuhteen tasapainottamiseksi (Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma). Korkea työllisyysaste, sosiaalinen eheys ja tasa-arvo on kirjattu painopistealueiksi myös kotimaiseen hallitusohjelmaan. Tavoitteena on köyhyyden, syrjäytymi- 20 Suuntaaja

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa

Lisätiedot

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Kestävyysvaje 2 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 1 Väestön ikärakenne 3 6 500 000 henkilöä 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Työtä vai työelämäosallisuutta?

Työtä vai työelämäosallisuutta? Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus,

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5. Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015:

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015 Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki Viljami Packalén 6.5.2015 Strategiset linjaukset Espoo-tarina: Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen

Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen Suomella on suuret haasteet meneillään ja edessä hyvinvoinnin, vaurauden ja julkisen talouden kannalta finanssikriisistä riippumatta.

Lisätiedot

Työllisyyttä edistävät vastuulliset hankintakriteerit Oulun kaupungin hankinnoissa. Saila Lehto Ohjelmakoordinaattori/Projektipäällikkö

Työllisyyttä edistävät vastuulliset hankintakriteerit Oulun kaupungin hankinnoissa. Saila Lehto Ohjelmakoordinaattori/Projektipäällikkö Työllisyyttä edistävät vastuulliset hankintakriteerit Oulun kaupungin hankinnoissa Saila Lehto Ohjelmakoordinaattori/Projektipäällikkö Vastuullisten hankintakriteerien lainsäädännöllinen tausta Hankintalaki

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Hankintojen kilpailutuksella töitä

Hankintojen kilpailutuksella töitä Hankintojen kilpailutuksella töitä 23.10.2014 Työllisyyden kuntakokeilu Espoossa hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen on osa valtakunnallista työllisyydenhoidon Kuntakokeiluhanketta. Espoon kuntakokeilu

Lisätiedot

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Petri Puroaho Miksi olen Kainuussa? 6.10: Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston, Tuetun työllistymisen palveluiden pyynnöstä (Helena Karppinen,

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Hyvinvoinnille vahva perusta terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa pidempiä uria

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Ikääntyvä maailma, yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä (%) OECD EU27 Japan Korea USA World Brazil China Finland 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2%

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari Pohjois-Pohjanmaa/Oulu 11.2.2015

Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari Pohjois-Pohjanmaa/Oulu 11.2.2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari Pohjois-Pohjanmaa/Oulu 11.2.2015 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa - Suomi

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala

Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala Valtakunnalliset työpajapäivät 10.-11.3.2015 Turku 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 Miksi mahdollisuus työhön tärkeää? Henkilöiden

Lisätiedot

kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen

kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen TYÖTÄ JULKISILLA HANKINNOILLA kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...5 OSA I KONKREETTISIA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ TYÖLLISTÄMISEHDON SOVELTAMISEN HELPOTTAMISEKSI 1. Julkisten

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot