INTENSIIVIKuRSSIT KOKEMuKSIa Ja HyVIä KäyTäNTÖJä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INTENSIIVIKuRSSIT KOKEMuKSIa Ja HyVIä KäyTäNTÖJä"

Transkriptio

1 INTENSIIVIKuRSSIT KOKEMuKSIa Ja HyVIä KäyTäNTÖJä

2 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutusja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Graafinen suunnittelu: Satu Salmivalli Valokuva: Satu Haavisto ISBN (pdf) 2013

3 Sisällys Esipuhe Vaikuttavia intensiivikursseja 4 5 Erasmus Intensiivikurssin ilot ja haasteet Sports and free-time experiences FIRST Kokemuksia intensiivikursseilta Venäjältä Nordplus Hyödyllinen, haasteellinen intensiivikurssi Tehokasta opiskelua ja pysyviä kontakteja Onnistunutta intensiivikurssia rakentamassa The role of intensive courses in increasing international mobility North South South Jokaisen matka on erityinen En kurs med specialbehov Motivated by human rights

4 Korkeakoulujen Hyvä lukija, kansainvälistymisstrategian edessäsi on julkaisu, jossa jaetaan kokemuksia korkeakoulujen intensiivikursseista sekä niihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Intensiivikurssit ovat matalan kynnyksen kansainvälistymistä. Kurssit tuovat lyhyeksi ajanjaksoksi yhteen opiskelijoita ja opettajia eri maista vaihtamaan kokemuksia ja työskentelemään yhdessä. Intensiivikurssit ovat oppimiskokemuksia yhtä lailla opettajille kuin opiskelijoillekin ne kehittävät molempien ryhmien kansainvälisyystaitoja. Intensiivikurssit antavat mahdollisuuden sellaisten, usein monialaisten erityisaiheiden opettamiseen, joita korkeakoulu ei voisi välttämättä tarjota omin voimin. Jo pelkästään tässä julkaisussa esiteltävät hankkeet kattavat niinkin erilaiset alat kuin esimerkiksi liikuntatieteet ja ihmisoikeudet. Intensiivikurssi soveltuukin työskentelymuodoksi kaikille aloille. Intensiivikursseja tuetaan CIMOn hallinnoimista Erasmus-, FIRST-, Nordplus Korkeakoulutus- ja North South South-ohjelmista. Kullakin ohjelmalla on omat painopisteensä ja ominaispiirteensä. Ohjelmat täydentävät toisiaan jo pelkästään maantieteellisesti: Erasmuksesta tuetaan eurooppalaista yhteistyötä, FIRST-ohjelma tukee yhteistyötä Venäjän lähialueiden kanssa, Nordplus suuntautuu Pohjoismaihin sekä Baltiaan ja North South South edistää yhteistyötä etelän maissa. Yhteistä intensiivikursseille kuitenkin on, että opinnot hyväksiluetaan opiskelijoiden tutkintoon. Intensiivikurssin järjestäminen ja koordinointi voi olla ajoittain myös haastavaa, sillä yllätyksiltä tai viime hetken muutoksilta tuskin voi välttyä. Kirjoituksista välittyy kuitenkin aito innostus ja tekemisen ilo. Toivomme, että nämä tarinat ja kokemukset innostavat järjestämään kursseja tai osallistumaan niille!

5 vaikuttavia intensiivikursseja CIMO tilasi Vaasan yliopiston Levón-instituutilta syksyllä 2011 selvityksen intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä hyötyä intensiivikursseista on korkeakoulujen näkökulmasta sekä siitä, miten intensiivikurssit näyttäytyvät korkeakoulujen kv-toiminnan kokonaisuudessa. Selvitys toteutettiin teemahaastatteluina, joihin osallistui 76 opetus- ja hallintoalan työntekijää 17 korkeakoulusta. Selvitys valmistui maaliskuussa Intensiivikurssit osana korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa Selvityksestä ilmenee, että intensiivikurssit nähdään yhtenä kansainvälistymisen välineenä. Lyhyet kurssit eivät vaikuta korkeakoulujen liikkuvuustavoitteisiin, mutta silti intensiivikursseilla arvioidaan olevan jopa laajempia vaikutuksia kuin perinteisellä opiskelijaliikkuvuudella. Lyhyen kestonsa ja intensiivisen luonteensa vuoksi kurssi pakottaa kaikki osallistujat, myös opettajat, työskentelemään tavoitteellisesti. Lisäksi rahoituksellakin on ohjaava vaikutus kursseihin. Selvityksessä nimittäin mainittiin, että koska kurssin tulee olla laadukas ja hyvin suunniteltu saadakseen rahoitusta, päästään itse kursseilla aina oppimisen tavoitteisiin. Opettajille kurssi voi myös olla ainutlaatuinen tilaisuus keskittyä ja syventyä vain tietyn aiheen opetukseen ja vaihtaa kokemuksia muiden kollegoiden kanssa. Selvityksen mukaan intensiivikurssit ovat eräänlainen väliaskelma perinteisen liikkuvuuden ja syvemmän yhteistyön välillä. Monet korkeakoulujen edustajat mainitsevatkin, että kurssit ovat hyvä keino testata kumppaneita ja tunnustella mahdollisuutta laajempaan yhteistyöhön. Intensiivikurssit ovat parhaimmillaan poikineet yhteisiä julkaisuja tai opetusmoduuleja, yhteistutkintoja tai esimerkiksi opetussuunnitelmien kehittämishankkeita. Syy seuraussuhde ei kuitenkaan ole aina yksiselitteinen, sillä yhteistyön syvenemiseen vaikuttaa koko kv-toiminnan kokonaisuus ja välillä intensiivikurssi on seurausta aiemmasta yhteistyötä eikä päinvastoin. Eväitä pedagogiseen kehittämiseen Intensiivikurssit antavat mahdollisuuden tuoda opetukseen erityisaiheita ja alan uusinta tietoa, mikä ei välttämättä olisi mahdollista normaaliopetuksen puitteissa. Lähes kaikki selvitykseen osallistuneet korkeakoulujen edustajat mainitsivat, että intensiivi- Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

6 kursseja ei pitäisi toteuttaa, jos tavoitteena ei ole jonkin uuden luominen. Hyvä esimerkki on tässä julkaisussa esitelty Jyväskylän yliopiston kurssi Sport in the EU and its Member States, joka valikoitui aiheeksi kun havaittiin, että missään verkoston korkeakoulussa ei tarjottu aiheeseen liittyvää opetusta. Myös tämän julkaisun artikkelit kertovat siitä laajasta opetusmenetelmien kirjosta, joita kursseilla käytetään. Keskeistä on vuorovaikutteisuus, käytännönläheisyys ja tekemällä oppiminen. Opetuksessa tulee kuitenkin aina huomioida myös paikallinen opetuskulttuuri. Esimerkiksi etelässä tai Venäjällä opetus saattaa olla vielä hyvinkin opettajakeskeistä, eikä sinne voi lähteä testaamaan uusia opetusmenetelmiä samoin kuin esimerkiksi pohjoismaisten kumppanien kanssa. Kurssit jäävät harvoin elämään sellaisinaan rahoituksen päättymisen jälkeen, mutta niistä poimitaan ideoita, menetelmiä ja materiaaleja omaan opetukseen. Kurssit tarjoavat mahdollisuuden testata ja kehittää opetusta yhteistyössä kumppanien kanssa. Kansainvälisyyttä kaikille? Yhtenä selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, soveltuvatko kurssit erityisen hyvin joillekin tietyille ryhmille. Esiin nousivat aikuisopiskelijat ja erityisesti ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat, joilla ei perhesyistä tai työtilanteen vuoksi ole mahdollisuutta irrottautua ja sitoutua pitkään vaihtojaksoon. Selvityksessä kuitenkin todettiin, että yli viikonkin poissaolo voi olla liian pitkä aika eivätkä korkeakoulut välttämättä näe kysyntää räätälöidä kursseja aikuisopiskelijoiden tarpeisiin. Positiivisiakin esimerkkejä kuitenkin löytyy, kuten tässä julkaisussa esitelty Jyväskylän ammattikorkeakoulun FIRST-kurssi sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijoille. Aroille opiskelijoille intensiivikurssi on turvallinen tapa kansainvälistyä ryhmässä. Sosiaaliset taidot ja kielitaito voivat kohentua lyhyessäkin ajassa silmin nähden. Erasmus- ja Nordplus-ohjelmissa on voinut hakea lisätukea (nk. esteettömyystukea) opiskelijoille tai opettajille, joilla on erityistarpeita. Esteettömyystuki on myös laajentunut kansallisiin ohjelmiin eli FIRST- ja North South South-ohjelmiin lukuvuodesta Selvityksessä nämä kohderyh- Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

7 mät eivät nousseet esille, mutta aiheena teemaa on käsitelty mm. Åbo Akademin NSS-kurssilla Human Rights and Persons with Disabilities. Kun pohdittiin sitä, lisäävätkö intensiivikurssit pitkäaikaista liikkuvuutta, tulokset eivät täysin vastanneet ennakko-oletuksia. Intensiivikursseille osallistuneet eivät välttämättä lähteneet enää pitkään vaihtoon. Syitä tähän on monenlaisia: kurssi saatetaan järjestää opintojen loppuvaiheessa tai opiskelijavalinnassa painotetaan jo aikaisempaa kv-kokemusta. FIRSTohjelmassa esteeksi näyttäisi muodostuvan kielitaito. Vaikka kurssille osallistuminen herättäisikin kiinnostuksen Venäjää kohtaan, riittävän kielitaidon hankkiminen pidempää vaihtojaksoa ajatellen vaatii opiskelijoilta aikaa ja oma-aloitteisuutta. Vaihtoehtona kotikansainvälistyminen Intensiivikurssit tarjoavat kokemuksen kansainvälisyydestä myös kurssin järjestävän korkeakoulun opiskelijoille. Monet korkeakoulut haluavatkin Erasmus- ja Nordplus-ohjelmissa järjestää kurssin nimenomaan Suomessa, jotta se saisi suuremman näkyvyyden omassa korkeakoulussa ja paikallismediassa. Samalla voidaan saada oman korkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa osallistumaan myös itse kurssin ulkopuolella, esimerkiksi vapaa-ajan ohjelmaan. Intensiivikurssi voi innostaa myös toimimaan tutorina tuleville vaihto-opiskelijoille ja kurssilaisille. Millainen on hyvä intensiivikurssi? Selvityksen ja tämän julkaisun tekstien pohjalta voidaan poimia tekijöitä, jotka suoraan vaikuttavat kurssin laatuun ja sitä kautta luovat pitkäaikaisia vaikutuksia. Keskeisimpiä näistä ovat hyvä yhteistyö, luottamus ja avoimuus kumppanien välillä. Myös opetushenkilöstön sitoutuminen ja innostus ovat oleellisia. Opiskelijoidenkaan panosta ei voi unohtaa, sillä motivoituneet ja valmistautuneet opiskelijat luovat kurssin hengen ja työskentelyilmapiirin yhdessä opettajien kanssa. Onnistuneella kurssilla syntyy ainutlaatuinen yhteisöllisyyden ilmapiiri ja kurssilla syntyneet ystävyyssuhteet kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Hyvän kurssin aihe on hyödyllinen kaikille ja sillä on uutuusarvoa. Aihe syntyykin usein kumppanien toisiaan täydentävästä osaamisesta. Kumppaneiden tulee jakaa yhteinen tavoite ja kurssin tulee olla kaikilta osin yhteistyön tulos. Jotta opettajat voivat keskittyä sisällön kehittämiseen, vaaditaan myös johdon tukea ja kannustusta sekä hallinnollista tukea talous- ja Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

8 kv-palveluilta. Myöskään kurssipaikan valintaa ei pidä vähätellä; mitä kauempana kurssi järjestetään, sitä suurempi merkitys fyysisillä olosuhteilla on. Kaikki nämä tekijät ovat kuitenkin merkityksettömiä, jos kokemuksia ja tuloksia kurssilta ei muisteta levittää eteenpäin siitä ajatuksesta syntyi myös tämä julkaisu! Ulla Tissari Lähde: Anna Martin Miia Mäntylä 2012: CIMOn rahoittamien intensiivikurssien vaikuttavuus suomalaisissa korkeakouluissa Impact of the intensive courses funded by CIMO in Finnish higher education institutions vices/publications/impacts_of_the_ intensive_courses Korkeakouluille intensiivikurssit ovat hyvä keino testata kumppaneita laajempaa yhteistyötä varten. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

9 ERASMUS intensiivikurssin ilot ja haasteet koordinaattorin ja opettajan näkökulma Sport in the EU and its Member States -intensiivikurssi järjestettiin vuosina Jyväskylän yliopistossa, liikuntatieteiden laitoksen koordinoimana. Partnereina olivat Belgian Leuvenin katolinen yliopisto, Liettuan liikunta-akatemia ja Cassinon yliopisto Italiasta. Työ kansainvälisen maisteriohjelman koulutuspäällikkönä johdatti minut Erasmus-intensiivikurssin koordinaattoriksi ja opettajaksi. Suunnittelimme pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden kanssa Erasmus Mundus -ohjelmaa ja kaksoistutkintosopimuksia, joita ei kuitenkaan silloin solmittu, koska Belgian ja Liettuan silloinen koulutusjärjestelmä oli murroksessa. Halusimme silti hyödyntää perinpohjaista suunnittelutyötämme. Idea intensiivikurssista syntyi opiskelijoiden toiveiden pohjalta. Järjestin Jyväskylän yliopiston kesäkoulussa vuosina viikon kestävän liikunta ja EU -aiheisen kurssin, jossa partneriyliopistojemme opettajat opettivat. Opiskelijat esittivät toiveen kesäkoulua pidemmästä kurssista, jolla voisi perehtyä syvällisemmin Euroopan Unioniin ja sen liikuntapolitiikkaan. Intensiivikurssin myötä opiskelijat saivat mahdollisuuden opiskella asioita, joita ei oman yliopiston opetusohjelmassa ollut. Päätimme hakea Erasmus-tukea yhteistyönä järjestettävälle kahden viikon intensiivikurssille. Tuen hakeminen kurssille ei ollut vaikeaa yliopistomme kansainvälisten palvelujen erittäin hyvän tuen ansiosta. Hakemuksen tekemistä helpottivat tutut ja luotettavat partnerit, laitoksemme pitkä kokemus intensiivikurssien järjestämisestä ja kesäkoulusta saamamme palaute. Suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin Kurssin suunnittelu aloitettiin kevään intensiivikurssia edeltävänä syksynä, joten valmisteluaikaa oli riittävästi. Pidimme myös suunnittelukokouksen hyvissä ajoin ennen kurssin haun alkamista. Suunnittelukokouksessa hyväksyimme intensiivikurssin toteutusaikataulun vastuuhenkilöineen, päätimme opetussisällöistä sekä käytännön asioista kuten hakuja arviointilomakkeista. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

10 ERASMUS Palkkasimme opiskelijatutorin auttamaan käytännön asioiden hoitamisessa. Tutor vastasi intensiivikurssin sähköpostikyselyihin, vastaanotti saapuvat opiskelijat, järjesti vapaa-ajanohjelmaa ja auttoi opiskelijoita käytännön asioissa. Opiskelijatutor oli suuri apu ja hänen oma kokemuksensa intensiivikurssiin osallistumisesta helpotti työhön perehtymistä. Intensiivikurssin raportointiin vaadittiin paljon yksityiskohtaisia tietoja opiskelijoista ja opettajista. Keräsimme loppuraportointia varten mahdollisimman kattavat tiedot opiskelijoista jo hakulomakkeessa ja loput viimeistään kurssin aikana. Näin säästyi huomattavasti aikaa ja loppuraportointi sujui sutjakkaasti. Opettaja-koordinaattorin tiivis työjakso Koska olin isäntäyliopiston opettaja sekä samalla kurssin koordinaattori, intensiivikurssi työllisti minut tiiviisti ennen kurssia, sen aikana sekä myös jälkeen kurssin. Vierailevien opettajien työskentelyjaksot olivat enintään viisi työpäivää. Koska olin ainut koko ajan läsnä oleva opettaja, pystyin informoimaan muita opettajia siitä miten kurssi on edennyt ja millaisista asioista opiskelijat olivat erityisen kiinnostuneita. Omassa opetuksessani pyrin huomioimaan seikkoja, jotka kenties olivat jääneet epäselväksi tai vaativat täydennystä. Opiskelu oli monipuolista aina sähköisen oppimisympäristön tarjoamista etätehtävistä ohjattuun keskustelumenetelmään. Ryhmätöissä varmistin, että opiskelijat saivat harjoittaa vuorovaikutustaitojaan mahdollisimman monen eri opiskelijan kanssa. Intensiivikurssien aikana oli mukava huomata, kuinka nopeasti opiskelijoiden vuorovaikutustaidot vieraalla kielellä kohenevat jo kahden viikon aikana. Opiskelijat verkostoituivat ja pitävät edelleen yhteyksiä muun muassa Facebookin kautta. Kansainvälisen yhteistyön haasteita Kansainvälisen yhteistyön toteuttamisessa yksi konkreettisimmista haasteista on kaikille sopivan kurssiajankohdan löytäminen, sillä luku-, tentti- ja lomakaudet sijoittuvat eri maissa yllättävän eri aikoihin. Ensimmäisenä vuonna kurssimme oli toukokuun lopussa juuri ennen belgialaisten opiskelijoiden tenttikautta, mikä näkyi selkeästi stressinä osalla opiskelijoista. Seuraavana vuonna muutimme kurssin maaliskuulle. Kunkin partneriyliopiston opetusohjelman suunnittelussa tulee huomioida intensii- Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 10

11 ERASMUS vikurssi, jottei kurssin ajalle osu opiskelijoiden muihin opintoihin liittyvien tehtävien viimeisiä palautuspäiviä tai muita läsnäoloa vaativia opintoja. Intensiivikurssin opintopisteiden hyväksyminen osaksi tutkintoa ei välttämättä ole itsestäänselvyys. Tästä syystä opintosuoritusten kirjaaminen on syytä varmistaa jo suunnitteluvaiheessa. Palautekeskusteluja ja arviointitilaisuuksia Jokaisen kurssipäivän päätteeksi opettajakunta keskusteli päivän kulusta, mahdollisista ongelmista ja onnistumisista, minkä lisäksi opiskelijatutor välitti opiskelijoiden kokemuksia ja havaitsemiaan ongelmia. Ensimmäisen viikon lopussa pidimme väliarviointitilaisuuden, jossa opiskelijat antoivat ryhmissä kirjallista palautetta. Annetusta palautteesta keskusteltiin yhdessä opiskelijoiden kanssa ja ongelmakohtiin puututtiin heti. Kurssin päätyttyä jokainen osallistuja täytti intensiivikurssia koskevan sähköisen arviointilomakkeen. Intensiivikurssien jälkeen pidimme partnereiden kanssa arviointikokoukset, joissa käsittelimme kaiken saamamme palautteet opiskelijoiden arviointilomakkeista opettajien antamaan palautteeseen. Kolmen vuoden aikana saamamme positiiviset arviot tiivistyvät mainiosti seuraavassa opiskelijan antamassa palautteessa: I think the role of a program like this is invaluable, not only because the material we are taught, but the possibility of international encounter and the exchange of ideas. We can learn how to be openminded and tolerant towards other peoples and ideas. Anna-Katriina Salmikangas on yliopistotutkija (LitT) Jyväskylän yliopistossa, liikuntatieteiden laitoksella. Hän toimi koordinaattorina sekä opettajana Sport in the EU and its Member States -intensiivikurssilla (SEUMS). Intensiivikurssin myötä opiskelijat saivat mahdollisuuden opiskella asioita, joita ei oman yliopiston opetusohjelmassa ollut. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 11

12 ERASMUS Sports and free-time experiences student s perspective I took part as a student in the Sport in the EU and its Member States (SEUMS) IP course in In 2009 I worked as a tutor for the programme. One of the main reasons for deciding to do this course was the fact that it would be a great opportunity to study together with students from different countries, with similar interests. Even though I was studying in an international environment already, it was refreshing to meet other international students. Another reason was because I saw this as a good opportunity to obtain more knowledge about Sport at EU level, which I was not so aware of prior to the IP. It helped raise my knowledge of issues such as the White paper in sport. Since this programme I have followed closer issues and decisions concerning sports at EU level quite closely. Finally, I chose this IP because of the amount of credits on offer, 10 ECTS. I saw this as a good opportunity to increase the amount of credits that I had completed already and to help me reach the number of credits needed for our programme (120 ECTS) quicker. What was different? The main differences this IP had compared to my normal programme were different lecturers and students. The IP had two lecturers from Belgium, two from Lithuania and one from Finland, including some guest speakers from Finland also. It was interesting seeing the different styles of teaching and lecturing. Each lecturer had their own way of interacting with the students and encouraging us to participate. In addition, one group task we had was a debate. This was new to me and for some of my colleagues also, but it was also very interesting to do, when compared to the usual presentations group work tasks involve. Different nationalities make group work more interesting I had experience studying in an international environment previously, as I was studying my Master s Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 12

13 ERASMUS in Sports Science and Management at the University of Jyväskylä. I also did an exchange period in Finland, during my previous degree programme, so I had quite much experience dealing with different nationalities. But there is always something to learn regardless of one s experience. My experiences of studying with different nationalities are definitely positive and I thoroughly enjoyed my time during this IP programme. I think it is more fulfilling having different nationalities present in a group, as everyone is able to give their own opinion, perspective and experiences. Memorable free-time experiences The IP programme also offered many free-time activities over the course of the two weeks for students to get acquainted with the Finnish lifestyle. During my IP course, as a student, it was organised in May so the weather was really nice. These free-time activities were really important so that students also get to know each other better in order to create a strong network, which could be useful in the future in working life. These included canoe polo, sauna and watching a local football match. Course s effect on career plans It is always interesting to know what is happening at EU level regarding sports and it is something, which I have been keeping up actively since the course. Moreover, it is impossible to say where I will be working in the future and there may come a situation where I might need information learned in this course during my working lift. I think it is more fulfilling having different nationalities present in a group, as everyone is able to give their own opinion, perspective and experiences. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 13

14 Inspiring work as a tutor In 2009 I worked as a tutor for the IP which included taking care of the incoming foreign students and dealing with their issues, prior, during and after the IP. The motivation for doing this was firstly because I had previous work experience with Erasmus students as a tutor, which I enjoyed, and felt that I could do a similar job with students in this IP. Moreover, having taken part in the IP the previous year I had good knowledge of the course how much workload was involved and what teamwork activities could be done. It was important because these were some of the issues that students contacted me about. I also felt that it would be good experience to work with EU programme and I am sure some of the tasks I did over the year will be useful in the future. Working in this programme has made me more eager to be part of organising similar IPs or sport events in the future. Finally, it was really interesting being involved with the students during all the free-time activities. They had so many questions and were so interested in learning more about Finland, that it reminded me of my first time in Finland, many years ago. As the IP was organised in early March, the activities focused on winter sports such as snow walking, down-hill skiing, snowboarding, hole in the ice swimming. These activities offered a relaxing break from the classroom and studies, which is needed occasionally. Brian Crosby graduated with a Master s in Sport Science and Management, He is currently working as teacher in an International day care in Espoo, focusing on sports for children. He took part in Sport and the EU Intensive Programme in Jyväskylä, Finland Working in this programme has made me more eager to be part of organising similar IPs or sport events in the future. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 14

15 FIRST kokemuksia intensiivikursseilta venäjältä opettajien näkökulma Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hyvinvointiyksikön, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sosiaali- ja terveysalan sekä State St.Petersburg Medical Academyn (SPASMA) ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-opettajien ja -opiskelijoiden yhteistyönä toteutettiin kolme intensiivikurssia Pietarissa vuosina 2008, 2009 ja Intensiivikurssien rahoittajana toimi CIMO ja rahoitusohjelmana FIRST. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) on työelämäkeskeinen korkeakoulututkinto, joka on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille, joilla on vähintään kolme vuotta vuoden työkokemusta alalta. Kansainvälisyysosaaminen ja sen kehittäminen ovat tärkeitä osaamisen painopistealueita ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Intensiivikurssin tavoitteet, sisältö ja toteutus Kurssien laajuus oli 5 opintopistettä ja osallistujina olivat edellä mainittujen korkeakoulujen suomalaiset ja venäläiset opettajat sekä sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijat. Jokaisella kolmella intensiivikurssilla oli oma ammatillinen teemansa, mutta kaikkien intensiivikurssien yhteisenä tavoitteena oli osallistujien kulttuurisen tietoisuuden lisääntyminen tarkastelemalla omia käsityksiään, mahdollisia asenteitaan ja ennakkoluulojaan kriittisesti intensiivikurssin aikana. Tavoitteena oli myös osallistujien ammatillisen roolin syventyminen sekä opettajien ja opiskelijoiden verkostoituminen venäläisten kanssa. Intensiivikurssien valintakriteerinä oli, että opiskelija oli edennyt opinnoissaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Tämän lisäksi jokaisen mukaan valitun opiskelijan tuli keskustella tutoropettajansa kanssa siitä, miten intensiivikurssi mahdollisesti kehittää opiskelijan ammatillista asiantuntijuutta ja kansainvälisyysosaamista. Lähtökohtana oli, että opiskeluun käytettävät viisi opintopistettä luetaan täysimääräisesti hyväksi osana opiskelijan syventäviä tai vapaasti valittavia ammattiopintoja. Intensiivikurssit jakautuivat viiteen vaiheeseen 1) orientaatio, 2) ennakkotehtävät, 3) intensiivikurssiviikko, 4) lopputehtävät sekä 5) arviointi ja opitun levittäminen. (kaavio sivu 16) Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 15

16 FIRST Orientaatio Ennakkotehtävät Intensiivikurssi Lopputehtävät Arviointi ja opitun levittäminen Informaatio vierailun Curriculum vitaen Asiantuntijaluennot Oppimispäiväkirjan Opintorekisteriin kohteena olevasta laatiminen palauttaminen suoritus yliopistosta Tutustuminen opettajalle Valmistautuminen venäläisten opiskeli- Opiskelijat kertoivat Perehdytys intensiivi- työpaikan ja asian- joiden työpaikoille Kirjoitus oman alan työpaikoillaan inten- kurssin ohjelmaan ja tuntijuusalueen julkaisuun intensiivi- siivikurssin kokemuk- ennakkotehtäviin esittelyyn Reflektiiviset työpajat kurssin kokemuksista sista ja hankitusta osaamisesta. Info matkustukseen Posterin laatiminen Poster -näyttely liittyvistä asiakirjoista Opiskelijat esittelivät Oppimispäiväkirja omia työyhteisöjään Perehdytys venäläiseen venäläisille heidän kulttuuriin ja turvalli- Palautteen antaminen vieraillessaan seen matkustamiseen Suomessa. Kulttuuriohjelma Opettajat markkinoivat intensiivikurssia uusille opiskelijoille sekä alan julkaisuissa. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 16

17 FIRST Opiskelijoiden arviot positiivisia Opettajat painottivat hyvää suunnittelua Opiskelijoille suunnatun palautekyselyn tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat kokivat intensiivikurssin vaikuttavan heidän asiantuntijuutensa kehittymiseen ja kansainvälisyysosaamisen vahvistumiseen. Suomalaiset opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa etukäteisinformaatioon venäläisestä yliopistosta sekä tulevan intensiivikurssin sisällöstä. He olivat perehtyneet aktiivisesti SPASMAn verkkosivuihin ennen Pietariin lähtöä ja pitivät etukäteistehtäviä mielekkäinä ja hyödyllisinä. Opiskelijoiden antaman palautteen mukaan paras oppimiskokemus kaikilla kolmella intensiivikurssilla oli hyvin järjestetyt vierailukäynnit terveydenhuollon ja sosiaalialan yksiköihin Venäjällä. Pääosa mukana olleista opiskelijoista saavutti oman arvionsa perusteella intensiivikurssille asettamansa tavoitteet hyvin tai melko hyvin. Intensiivikurssi oli kehittänyt heidän ymmärrystään kulttuurisista eroista ja vahvistanut heidän ammatillista osaamistaan, kuten erään opiskelijan kommentti avoimessa vastauksessa osoittaa: Kurssi avasi silmäni näkemään erot kahden maan välillä. Lähes kaikki intensiivikursseille osallistuneista opiskelijoista olivat valmiit suosittelemaan vastaavaa kurssia muille opiskelijoille. Intensiivikurssien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa mukana olleet suomalaiset opettajat painottivat kurssin hyvää etukäteissuunnittelua. Opettajien näkökulmasta oli tärkeää, että kurssille valikoituu motivoituneita, opiskelussaan hyvin edenneitä opiskelijoita. Olennaista on, että opiskelijoiden valintakriteerit on päätetty etukäteen, ja ne ovat opiskelijoiden tiedossa ennen valintoja. Opettajat toivat arviossaan esille, että opiskelijavalintaan kannattaa varata aikaa. Venäjällä työskennellessä on varauduttava suunnitelmien muutoksiin hyvinkin pienellä varoitusajalla, joten opettajat painottivat mukaan lähtevien opiskelijoiden ja opettajien joustavaa asennetta. Venäjällä toteutuva opiskelu on melko vaativaa, joten mukaan lähtevien opiskelijaryhmien koko kannattaa opettajien mukaan pitää suhteellisen pienenä. Opiskelijoille suunnatut orientaatiot ja ennakkotehtävät ennen varsinaista intensiiviviikkoa on valmistettava hyvin ja tehtävänannot tulisi olla opettajien mukaan mahdollisimman selkeitä. Sekä opettajien että opiskelijoiden perehtymistä venäläiseen kulttuuriin ennen lähtöä pidettiin tärkeänä. Kurssilla käytet- Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 17

18 Kansainvälinen intensiivikurssi on eräs mahdollisuus vahvistaa työssä käyvän aikuisopiskelijan kansainvälisyysosaamista suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. FIRST tävä opetusmateriaali ja pedagogiset menetelmät on myös suunniteltava huolella etukäteen. Henkilökohtaiset suhteet tärkeitä Kansainvälisen intensiivikurssin suunnitteluun ja toteutukseen osallistumista pidettiin vaativana työnä. Tästä syystä opettajat arvioivat, että kurssilla on hyvä olla mukana vähintään kaksi opettajaa samasta maasta tai korkeakoulusta. Henkilökohtaiset suhteet ovat venäläisessä työskentelykulttuurissa avainasemassa. Niiden luomiseen on varattava aikaa, sillä ilman toimivia henkilökohtaisia suhteita asiat eivät etene suunnitellusti. Opettajien kokemusten mukaan myöskään pelkkä sähköpostin lähettäminen ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan kasvotusten tapahtuvaa viestintää mm. kurssin järjestelyistä ja tavoitteista. Opettajien mukaan intensiivikurssilla hankitun osaamisen reflektointi on tärkeää kotimaahan palattua. Oppimispäiväkirjat ja artikkelien kirjoitukset kokemuksista tarjoavat hyvän menetelmän opiskelijoille reflektoida kokemuksiaan ja jäsentää hankkimaansa kansainvälisyysosaamista. Tavoitteena tietojen ja taitojen soveltaminen käytäntöön Ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa ei riitä pelkkä teoreettisen tiedon hallinta, vaan tavoitteena on opiskelijan hankkimien tietojen ja taitojen muuntuminen käytännön toiminnaksi. Muun muassa relevanttien kansainvälisten katsausten seuraaminen, osallistuminen alan kongresseihin sekä yhteistyö ja verkostoituminen alan kansainvälisten kumppaneiden kanssa edellyttävät rohkeutta käyttää vierasta kieltä, taitoa ja joustavuutta toimia vieraassa ympäristössä. Kansainvälinen intensiivikurssi on eräs mahdollisuus vahvistaa työssä käyvän aikuisopiskelijan kansainvälisyysosaamista suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Hanna Hopia, Pia Piispanen ja Leena Liimatainen työskentelevät Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Varpu Lipponen Tampereen ammattikorkeakoulussa. He kaikki ovat osallistuneet CIMOn rahoittamille intensiivikursseille Pietarissa vuosien aikana. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 18

19 nordplus HYÖDYLLINEN, HAASTEELLINEN INTENSIIVIKURSSI opettajan näkökulma Pohjoismaisen Atmosphere-Biosphere Studies (ABS) -maisteriohjelman sekä tutkijakoulujen tukema Pilvien mikrofysiikka -kurssi järjestettiin keväällä 2011 kolmatta kertaa Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen ja Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikön yhteistyönä. Joka toinen vuosi pidettävä intensiivikurssi on herättänyt mielenkiintoa laajemmaltikin ympäri Eurooppaa, ja vaikka opiskelijoista suurin osa tulee Suomesta sekä muista Pohjoismaista, on kurssille osallistunut myös venäläisiä, alankomaalaisia ja englantilaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tutkittaessa ihmistoiminnan vaikutusta ilmastoon ja sen muuttumiseen, pilvien ominaisuuksien merkitys on edelleen eräs hankalimmin ennustettavista asioista. Pohjoismaissa on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kehittynyt vahvaa osaamista pilvien ja ilmakehän hiukkasten tutkimisessa. Tästä kertovat muun muassa pohjoismaiset ja kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt, tutkijakoulut sekä yhteinen maisteriohjelma. Jotta alalle saataisiin uusia mallintajia, järjestettiin Pilvien mikrofysiikka -intensiivikurssi keväällä 2011 jo kolmatta kertaa. Ensimmäisen kerran epävarmuus ja onnistumisen ilo Itselläni ei kurssia suunnitellessani ollut kokemusta vastaavalla tavalla järjestetystä kurssista, joten ensimmäisellä kerralla olin hyvin epävarma siitä, miten kaikki käytännössä sujuisi ja saataisiinko kaikki toteutettua suunnitelman mukaan. Opiskelijat kysyivät kuitenkin ohjeistuksen mukaan neuvoja ongelmiinsa, ja opetusväki pyrki parhaansa mukaan opastamaan. Ohjelmointivirheiden etsiminen on tämän tyyppisellä kurssilla opettajille ehkä kaikkein vaativin tehtävä: eri opiskelijoiden tapa ohjelmoida saattaa poiketa hyvinkin paljon toisistaan, ja opetusväen on nopeasti pystyttävä etsimään virheitä pitkien kaavojen seasta. Joka kurssikerralla ryhmät ovat kuitenkin saaneet mallinsa valmiiksi ja niiden tuloksia on päästy analysoimaan. Etätyötä ennen intensiivijaksoa Kurssin kehitystyön lähtökohtana on ollut jatkumon muodostaminen meteorologian, aerosolifysiikan ja lämpöopin perusteista pilvipisaroiden ja pilvien muodostumisen mallintamiseen. Kurssin alun etätyöjakson aikana tehdään yksittäisiä palasia malliin, jotka kurssin lopussa olevan intensiivijakson aikana liitetään toisiinsa kokonaiseksi pilvimalliksi. Opiske- Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 19

20 nordplus lijat ovat voineet kurssin jälkeen käyttää tekemäänsä mallia tutkimuskäyttöön ja sitä onkin käytetty tutkimustyöhön esim. Tanskan Ilmatieteen laitoksella sekä opetusvälineenä Hyytiälässä järjestetyssä kansainvälisessä kesäkoulussa. Alun ryhmissä tehtävä etätyö on opiskelijoille kurssin haastavin vaihe, sillä ryhmät koostuvat usein eri maissa olevista opiskelijoista. Tähänastisten kokemusten perusteella yhteistyö on sujunut hyvin nykyaikaisten verkkoyhteyksien avulla. Kurssityö tehdään lähes kokonaan tietokoneella ja kehitettävä ohjelmakoodi välittyy sähköpostilla opiskelijalta toiselle, mikä vaatii paljon aktiivisuutta opiskelijoilta. Koska kaikilla opiskelijoilla ei välttämättä ole kurssityön vaatimaa ohjelmointikokemusta, ei käytännön työ jakaudu aivan tasaisesti kaikkien ryhmän jäsenten välillä. Erot on kuitenkin pyritty tasaamaan intensiivijakson aikana ottamalla ryhmiä muodostaessa huomioon opiskelijoiden erityisvahvuudet. Näin olemme saaneet muodostettua keskenään hyvin homogeeniset ryhmät, mikä on ollut opiskelijoidenkin toiveiden mukaista. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat Kurssimateriaalin mitoittaminen hyvin erilaisista taustoista tuleville ja erilaisen lähtötason opiskelijoille oli jossain määrin haasteellista. Materiaali tehtiin hyvin laajaksi, jotta opiskelijat, joilla ei ole aiempaa tietoa ilmakehän hiukkasista voivat täydentää tietämystään ja ymmärtää paremmin kurssin sisältöä. Koska kaikilla opiskelijoilla ei ole aiempaa ohjelmointikokemusta, materiaali sisälsi myös ohjelmointiin liittyviä oppaita aina Fortran-kielen alkeista lähtien. Viimeistään intensiivijaksolla nekin, jotka eivät täysin ohjelmointia osanneet, pääsivät yllättävän hyvin mukaan. Tästä olemmekin saaneet positiivista palautetta ja voisi jopa sanoa, että kaikki on mennyt odotettua paremmin. Oppiminen arvioinnin kautta yllättävän tehokasta Kurssin läpiviemiseen olemme käyttäneet Moodleoppimisympäristöä, joka on osoittautunut erittäin hyväksi tämän tyyppiselle verkkokurssille. Moodlen avulla olemme pystyneet kontrolloimaan kurssin aikataulua ja pitämään työmäärät järkevinä. Lisäksi oppimisympäristö on mahdollistanut viikoittaiset verkkotapaamiset, joissa kurssilaisten kanssa on Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 20

21 nordplus käsitelty kurssin asiasisältöä. Erilaisten oppimismateriaalien jakaminen on ollut helppoa keskitetyn oppimisympäristön kautta ja kurssilaiset ovat itsekin käyttäneet sitä esimerkiksi harjoitusten palauttamiseen. Tämä on mahdollistanut myös arviointiprosessin, jossa kurssilaiset ovat arvioineet muiden harjoituksia ryhmätasolla. Oppiminen opetuksen kautta, tässä tapauksessa arvioinnin kautta, onkin ollut yllättävän tehokasta ja oppilaat ovat pitäneet siitä. Palautteen myötä kurssia kehittämään muodostumista pilvipisaroiden skaalassa, haluttiin kurssia laajentaa niin että opiskelijat saavat käsityksen siitä, miten nämä ilmiöt vaikuttavat koko maapallon ilmastoon ja auringon säteilyn kulkuun ilmakehässä. Kurssin jatkon kannalta on olennaista miettiä, onko järjestäminen yhden yliopiston ja laitoksen toimesta enää järkevin toimintamalli vai tulisiko synergiaa hakea laajemmin, jakamalla kurssi mahdollisesti kahden ja kolmen eri pohjoismaisen yliopiston kesken. Joka kurssilla osallistujat ovat aktiivisesti antaneet parannusehdotuksia ja kurssin sisältö on kerta kerralta virtaviivaistunut. Intensiivijakson aikana opetus tapahtuu tiiviisti opiskelijoiden kanssa, joten kurssista on ollut helppo saada palautetta ja sitä on runsaasti tullutkin. Siksipä myös parannusehdotuksia on tullut runsaasti. Kaikki parannusehdotukset on otettu käsittelyyn kunkin kurssikerran jälkeen ja niiden pohjalta on pyritty parantamaan seuraavan kerran opetusta. Suurin muutos kurssiin on ollut ulkopuolisten luennoitsijoiden kutsuminen mukaan viime keväänä. Koska kurssin varsinainen aihe on tutkia pilven Harri Kokkola toimii erikoistutkijana Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikössä ja on Itä-Suomen yliopiston dosentti. Intensiivijakson aikana opetus tapahtuu tiiviisti opiskelijoiden kanssa, joten kurssista on ollut helppo saada palautetta ja sitä on runsaasti tullutkin. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 21

22 nordplus TEHOKASTA OPISKELUA JA PYSYVIÄ KONTAKTEJA opiskelijan näkökulma Osallistuin Pilvien mikrofysiikka -kurssille kevättalvella Olin osallistunut jo aiemmin useammille intensiivikursseille opintojeni varrella ja ennakkoodotukseni olivat positiiviset. Odotin, että työtä olisi paljon, mutta että lopuksi huomaisin oppineeni hurjan määrän asioita. Odotin myös, että viikon jälkeen voisin lisätä jälleen Facebookiin muutaman kontaktin, joihin haluaisin pitää jatkossakin yhteyttä. Odotukseni myös toteutuivat. Vaativa etätyöjakso, kevyempi intensiivijakso Ennakkotehtävien tekeminen oli vaativaa, sillä tahti oli tiivis. Kommunikoinnin ryhmän kesken oli oltava tehokasta. Oman mausteensa ryhmätyöskentelyyn toivat kurssilaisten vaihtelevat taustat. Osa osallistujista oli vielä maisterivaiheen opiskelijoita, osa jo väitelleitä. Lisäksi tämän sekalaisen joukon erikoisosaamisalueet ja tutkimuskohteet olivat moninaiset eivätkä välttämättä liittyneet suoraan kurssin aiheeseen. Vaikka apua ja neuvoja tehtävien ratkaisemiseen oli saatavilla tarvittaessa, aikataulussa pysyminen vaati ponnisteluja. Sitä vastoin intensiivijakson tehtävät olivat kuitenkin kohtuullisen yksinkertaisia, koska valtaosa työstä oli tehty jo ennakkoon. Talvista eksotiikkaa Koska asun ja työskentelen Kuopiossa, minun näkökulmani tähän intensiivikurssiin ei ole varmasti samanlainen kuin niiden, jotka tulivat Helsingistä tai kauempaa ulkomailta. Iltaisin muut opiskelijat viettivät vapaa-aikaa yliopiston vierasmajassa tai hostellissa sekä tutustumalla omatoimisesti lähiympäristöön. Myös yhteistä ohjelmaa oli pyritty järjestämään. Kävimme katsomassa Kuopion suurta nähtävyyttä Puijoa mittausasemineen ja testaamassa sataman retkiluistelurataa. Muutamalle syyrialaiselle opiskelijalle laji olikin aivan uusi kokemus. Alkuinnostuksesta ja kokeilunhalusta huolimatta luistimet vaihtuivat potkukelkkaan muutaman yrityksen ja pyllähdyksen jälkeen. Yhtäkaikki, jäällä liukuminen kauniissa auringonpaisteessa jäi varmasti kuitenkin kivaksi muistoksi kurssilta ja Kuopiosta. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 22

23 nordplus Vastuu omasta oppimisesta Henkilökohtainen mielipiteeni on, että intensiivikurssit ovat mielekkäämpiä ja oppimisen kannalta jopa tehokkaampia verrattuna muutaman kuukauden mittaisiin, muutaman kerran viikossa kokoontuviin opintojaksoihin. Kun kukin opiskelija kantaa itse vastuun omasta oppimisestaan, kysyy neuvoa ongelmatilanteissa ja on aktiivinen ryhmässä, saa kurssista täyden hyödyn vaikka lähtötiedot kurssin alkuvaiheessa olisivatkin vajavaiset. Uusiin ihmisiin tutustuu intensiivikurssilla helposti ja kontaktien luominen tuleviin kollegoihin ja yhteistyötahoihin tapahtuu lähes huomaamatta. Emmi Laukkanen työskentelee tutkijana Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikössä ja on Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen jatko-opiskelija. Uusiin ihmisiin tutustuu intensiivikurssilla helposti ja kontaktien luominen tuleviin kollegoihin ja yhteistyötahoihin tapahtuu lähes huomaamatta. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 23

24 nordplus ONNISTUNUTTA INTENSIIVI- KURSSIA RAKENTAMASSA koordinaattorin näkökulma Sain sytykkeen lähteä koordinoimaan pohjoismaista maisteriohjelmaa omana jatko-opiskeluaikanani, jolloin tutkimusryhmämme liittyi mukaan pohjoismaiseen NorFA-verkostoon. NorFAn puitteissa järjestettiin vuosittain 1 2 noin viikon mittaista intensiivikurssia. Nuo kurssit olivat opiskeluaikani suola sain aivan uusia näkökulmia tutkimusaiheeseeni ja tutustuin useisiin pohjoismaisten yliopistojen professoreihin sekä opiskelijoihin. Näistä ihmisistä on sittemmin tullut hyviä ystäviä ja tärkeitä yhteistyökumppaneita. Suunnittelu, rekrytointi, markkinointi Kurssipaikalla on suuri merkitys kurssin onnistumisen kannalta. Meidän ohjelmassamme kursseja on järjestetty niin yliopistokaupungeissa (Helsinki, Kuopio, Kööpenhamina, Lund, Tartto) kuin enemmän tai vähemmän syrjäisillä mittausasemilla (Hyytiälä, Värriö, Abisko, Risø). Mielestäni syrjäinen paikka on motivoivampi kurssiympäristö kuin suuri yliopistokaupunki ihmisvilinöineen ja erilaisine houkutuksineen. Kun aika ja paikka on päätetty, rekrytoimme opettajat ja pienryhmäohjaajat, markkinoimme kurssia ja järjestämme hakuprosessin. Intensiivikurssit ovat osoittautuneet erinomaisiksi verkostoitumis- ja oppimistapahtumiksi myös tutkijoille, joten suurehkonkaan hyvin motivoituneen opettaja- ja ohjaajaporukan mukaan saanti ei ole ollut ollenkaan vaikeaa. Aloitamme intensiivikurssien käytännön järjestelyt aina kurssin pituuden ja ajankohdan sekä paikan päättämisellä. Olemme järjestäneet ajallisesti kahdenlaisia kursseja: lyhyet kurssit ovat kestoltaan 4 6 päivää, pitkät päivää. Lyhyet kurssit ovat yleisesti aikataulullisesti helpompia, koska viikon poissaolo tavallisesta luento-opetuksesta ei lukukausienkaan aikana aiheuta yleensä suuria ongelmia opiskelijoille tai opettajille. Pitkät kurssit pidetään pääasiassa kesällä. Olemme markkinoineet intensiivikursseja yksinomaan internetissä, ohjelman kotisivulla sekä sähköpostilistalla. Opiskelijat ovat löytäneet tietokanavat hyvin, ja ilmoitukset näillä kanavilla riittävät kokemukseni mukaan mainiosti, jotta kursseille saadaan hyvinkin paljon innostuneita hakijoita. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 24

25 nordplus Koordinaattorin kannattaa lähteä kurssille avoimin mielin melkeinpä mitä tahansa voi tulla eteen. Kurssin aikana voi joutua esimerkiksi tilaamaan ambulanssin hengenahdistuksesta kärsivälle opiskelijalle, ajamaan laina-autolla luennoitsijan lähimmälle juna-asemalle räntäsateessa klo 4 aamulla tai setvimään opiskelijoiden romanttista kolmiodraamaa. Nämä kaikki ovat todellisia, omalle kohdalleni sattuneita tapauksia. Myös kulttuurierot on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Hyvän intensiivikurssin resepti Resepti hyvälle intensiivikurssille sisältää monia aineksia: ongelmalähtöinen, monitieteinen lähestymistapa, horisontaalinen oppiminen, opiskelijalähtöisyys, kansainvälisyys sekä relevantti yhteys ajankohtaiseen tutkimukseen ovat näistä tärkeimmät. Intensiivikurssimme kokoavat yhteen opettajia ja opiskelijoita hyvin erityyppisiltä tieteenaloilta fysiikasta, kemiasta, biologiasta, ympäristötieteistä ja luonnonmaantieteestä. Kullakin kurssilla käsiteltävät erityiskysymykset muodostavat kytköksen näitä tieteenaloja edustavien opiskelijoiden välille. Kokemukseni mukaan oppiminen tapahtuu parhaiten 3 6 opiskelijan ryhmässä. Kussakin ryhmässä on oltava opiskelijoita useasta eri yliopistosta ja usealta eri koulutusalalta. Käytän termiä horisontaalinen oppiminen kuvaamaan sitä tietovirtaa, joka intensiivikursseillamme vallitsee. Perinteisessä, vertikaalisessa oppimisessa tietovirta on pääasiassa yhdensuuntainen, opettajalta opiskelijalle. Horisontaalisessa oppimisessa vuorovaikutus on ratkaisevassa asemassa. Professorit ja assistentit ovat aktiivisesti mukana ryhmien keskusteluissa oppien myös itse koko ajan uutta. Eräs keskeinen havainto, jonka olen vuosien varrella toistuvasti tehnyt, on opiskelijoiden suunnaton innostus silloin, kun kurssilla työskennellään aidosti relevanttien tutkimuskysymysten parissa. Opiskelijat voivat intoutua hyvinkin omaperäisiin ja lennokkaisiin ongelmanratkaisuihin. Muistan tapauksen, jossa ohjaajien täytyi klo yöllä komentaa laskutoimitusten parissa innokkaasti pakertavat opiskelijat nukkumaan. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 25

26 nordplus Intensiivikurssit ovat osoittautuneet erinomaisiksi verkostoitumis- ja oppimistapahtumiksi myös tutkijoille, joten suurehkonkaan hyvin motivoituneen opettaja- ja ohjaajaporukan mukaan saanti ei ole ollut ollenkaan vaikeaa. Kursseilla syntyy kestäviä verkostoja Intensiivikursseilla kansainvälisyys ei jää pintapuoliseksi tapaamiseksi. Kursseilla syntyy aitoja opiskelijoiden verkostoja yhteyksiä, jotka kestävät jopa vuosikymmeniä ja johtavat myöhemmässä vaiheessa tieteelliseen ja/tai ammatilliseen yhteistyöhön. Oma havaintoni on ollut, että intensiivikurssit ovat jopa ratkaisevan tärkeässä asemassa tällaisten verkostojen syntymisessä. Palautetta, arviointia ja lepoa ennen seuraavan kurssin suunnittelua Toimivimmaksi tavaksi palautteen keräämisessä on osoittautunut suullisen ja kirjallisen palautteen yhdistäminen. Pidämme kurssin lopussa noin tunnin mittaisen palautetilaisuuden, johon osallistuvat kurssin kaikki opettajat, ohjaajat ja opiskelijat. Opettajat ja ohjaajat osallistuvat keskusteluun, perustelevat kurssilla tehtyjä ratkaisuja ja kertovat oman näkökulmansa kurssin onnistumisesta. Kurssin jälkeen opiskelijoilta kerätty palaute kootaan yhteen ja toimitetaan kurssin opettajille ja ohjaajille. Opiskelijat saavat todistuksen osallistumisestaan intensiivikurssille joko kurssin lopussa tai kurssin jälkeen postitse riippuen siitä, mikä on kurssin suoritustapa. Kansainvälisten, monitieteisten intensiivikurssien järjestäminen on erittäin antoisaa, elämää monella tavalla rikastuttavaa työtä. Kun opiskelijat ja opettajat on hyvästelty kurssin lopussa, koordinaattorin takki on usein tyhjä ja lepo on paikallaan. Mutta motivaatio nousee pian uudelleen onhan aina seuraava intensiivikurssi! Antti Lauri toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella. Hän koordinoi pohjoismaista Atmosphere-Biosphere Studies (ABS) -maisteriohjelmaa sekä ohjelmaan liittyvää samannimistä Nordplusverkostoa. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 26

27 nordplus THE ROLE OF INTENSIVE COURSES IN INCREASING INTERNATIONAL MOBILITY student s perspective In the Division of Atmospheric Sciences at the University of Helsinki, intensive courses form an integral part of every student s curriculum. These courses are held several times a year, and students are encouraged to participate both as students and as assistants following their academic progression. Intensive courses cover a variety of subjects within the field of atmospheric sciences, and, though vary in size, may be attended by as many as 30 students. Intensive courses in our Division are not only intended for pure scientific and learning purposes, but also for bringing students from different countries together and establishing international network connections. Drawn by the idea of traveling to another country to study I was a Master student at another European university when I participated in an intensive course given by the University of Helsinki for the first time. It was a 10-day course held at the Hyytiälä Forestry Field Station in Hyytiälä, Southern Finland, and aimed at improving data analysis skills within the field of atmospheric research. I had never taken an intensive course and I was curious to see how this course would be different from regular courses and excited to meet new people from various universities. I was drawn by the idea of traveling to another country and to submerge myself into a short period of intensive research with my peers and new friends. Besides, I was also looking forward to improving my data analysis skills. Prior to the course I had no idea about atmospheric research at the University of Helsinki and did not expect the course to turn into such an amazing overall experience. How do intensive courses differ from regular courses? With respect to the workload and the pace, intensive courses given by our Division live up to their name - they are intensive, and this is their most obvious difference. Meanwhile a regular university course is meant to take up a certain, relatively low percentage of one s time over the course of several weeks, intensive courses last only several days and, therefore, students Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 27

28 nordplus work continuously for many hours a day. During the course the majority of the time is dedicated to working in groups on solving the given research problem, with several lectures in between to help students get acquainted with the basics of both data analysis and the science behind the research questions. For young beginning scientists it is imperative to learn the skills of working in a group, sharing and dividing the tasks, keeping communication flowing and putting together the final project work, both in oral and in written form. Since workload is condensed in time, students also learn to prioritize, to make commitments and to be responsible for their work. Intensive courses also give an opportunity to students to practice their presentation skills and to improve their English language skills, if English is not their native tongue. Learning good practices of scientific research Besides the scientific merit itself, I personally find intensive courses to be very important and necessary in learning the good practices of scientific research. I found the course to be very helpful in developing problem-solving, communication and leadership skills. I believe that intensive courses give young scientists a glimpse of how scientific research is done and how to efficiently collaborate with people. As mentioned previously, networking is an important part of the course - often a group may have bachelor, master and doctorate students, allowing for the information flow and sharing of experiences and scientific traditions across the levels of academic career. Similar is true for the presence of international students, especially considering that the origin of students is not limited to Europe. In my own experience during an intensive course I learned that study practices and the approaches to scientific and group work vary in different countries, providing a wide cultural perspective. Contribution to international mobility Throughout my academic career, I have studied in five different countries and, therefore, I have a good understanding of what international studying is and how important and beneficial it is both for a student and for a hosting institution. From this point of view, intensive courses in our Division excel not only at bringing international and Finnish students together, but also at providing necessary facilities, knowledge and environment for a successful completion of the project work. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 28

29 Besides the scientific merit itself, I personally find intensive courses to be very important and necessary in learning the good practices of scientific research. nordplus I have participated in a total of five intensive courses, both as a student and as an assistant, and international students were well represented in each of them; which is also true for foreign lecturers and professors. This is indicative of the success of the information flow between universities to increase the awareness of such courses given by our University, as well as of the willingness of both students and professors to travel and to exchange scientific knowledge and practices, in other words, to be mobile. My first intensive course a significant career move For me personally, the very first intensive course I took at University of Helsinki resulted in a significant career move and a transfer to University of Helsinki for finishing my MSc degree and the current PhD project. For many international students, an intensive course given by our Division is a first opportunity to meet Finnish people, to share knowledge and experience not only from a scientific, but also from a social point of view, and to become familiar with the research. In general, University of Helsinki has very good grounds and facilities for a broader international community with respect to research capabilities, supervision, funding and cultural open-mindedness. Division of Atmospheric Sciences, in my opinion, has very well succeeded in attracting prospective international students both for participation in intensive courses and for degree studies, thus strengthening international connections with institutions around the world. Mikhail Paramonov is currently working on his PhD degree at the University of Helsinki in the Division of Atmospheric Sciences and participated in his first intensive course Physics and chemistry of air pollution and their effects in March He completed his BSc at Trent University in Peterborough ON Canada and his MSc at the University of Helsinki in Finland. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 29

30 north south south JOKAISEN MATKA ON ERITYINEN opettajan näkökulma Keväällä 2010 Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, Makereren yliopistossa järjestettiin North South South-kurssi, jonka teemana oli vammaisten ihmisoikeudet (Human Rights and Persons with Disabilities). Kurssille osallistui opettajia ja opiskelijoita Afrikan maista ja Suomesta. Teen tutkimusta vammaisten ihmisoikeuksista Ugandassa, ja on selvää että tällaisesta aiheesta syntyy rikkaampi kuva paikanpäällä kuin Turussa tutkijankammiossa. Valmistauduin hyvin matkaan ja sainkin paljon vahvistusta aiempiin ideoihini ja lukuisia uusia ideoita matkan aikana. Näin ollen matka oli todellakin paljon muuta kuin vain opettamista; se oli merkittävä virstanpylväs omassa tutkimuksessani. Lisämausteen osallistumiseeni toi se, että olen itse liikuntavammainen pyörätuolin käyttäjä. Oli myös mielenkiintoista valmistella luentoja tietäen, että opetus- ja oppimiskulttuuri Suomessa ja Afrikassa poikkeavat toisistaan merkittävästi. Afrikassa luennot ovat keskustelevampia ja värikkäämpiä kuin Suomessa. Lisäksi matka oli henkilökohtaisella tasolla avartava kokemus. Kun näkee kurjuutta ja ihmisoikeuksien toteutumattomuuden, tulee siitä itselle valtava halu tehdä asioille jotain. Matkat ovat piristysruiske, jos motivaatio on kadoksissa. Kun kymmenet samanhenkiset kohtaavat, yhteenkuuluvuuden vaikutus on vallankumouksellinen. Kokonaisuudessaan koin ennen matkaa, että kurssille osallistuminen on minulle oppimiskokemus ja sellaiseksi se osoittautuikin. Huolellinen valmistautuminen on kaiken perusta Intensiivikurssille lähtiessä pääasia on, että teema on tuttu. Kurssille ei voi lähteä kylmiltään, kuuntelemaan jonkun muun laatimia esityksiä. Päinvastoin, asiat pitää osata hyvin, jotta voi ottaa osaa keskusteluun ja tuoda oman näkökulmansa esiin ymmärrettävällä tavalla. Valmistautuminen intensiivikurssille vaatii tutustumista paitsi teemaan myös kyseisen maan yleiseen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen ympäristöön. Esimerkiksi oma teemani, vammaisten ihmisoikeudet, on teema josta ei juuri ole ennen puhuttu Ugandan akateemisissa piireissä. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 30

31 north south south Jo luentoja ja sessioita valmistellessa kannattaa olla yhteydessä paikallisiin, kysellä heiltä mitkä ovat yhteiskunnalliset lähtökohdat ja miten asioita kannattaisi tuoda esiin. Oman kokemukseni mukaan paikalliset osallistuvat mielellään tällaiseen valmistelevaan työhön ja ottavat innokkaastikin kantaa asioihin. On kuitenkin muistettava, että esitys on valmisteltava itse, liikaa ei voi myöntyä muiden ajatusten ja mielipiteiden kuljeteltavaksi. Opin kuuntelemaan ja suunnittelemaan Sain matkalta paljon. Puuelefanttien lisäksi kassissa oli paljon pedagogista oppia ja suunnitelmallisuutta. Vaikka olin valmistautunut siihen, että Afrikassa keskustellaan paljon, olin aivan innoissani siitä, että näin oikeasti kävi. Ihmiset osallistuivat keskusteluun ja toivat esiin myös osin ristiriitaiset näkemyksensä. Opin kuuntelemaan ja havainnoimaan keskustelua. Omalla kohdallani piti miettiä myös fasiliteettien järjestämistä. Kurssillamme suurin osa väestä majoittui yliopiston vierasmajassa. Itse majoituin hotellissa, koska se oli ainoa esteetön vaihtoehto pyörätuolilla liikkumiseen. Positiivista hotellimajoituksessa oli hyvä sänky, siisti vessa ja hyvä aamiainen. Negatiivista puolestaan pitkä matka kurssipaikalle ja ennen kaikkea se, että jäin eristyksiin muista kurssilaisista ja opettajista. Jäin paitsi niistä iltakeskusteluista, jotka akateemisessakin elämässä ovat erittäin tärkeitä. Olisi mielestäni tärkeää, että kaikki osallistujat voisivat asua mahdollisimman lähellä toisiaan. Opettajan roolin minimoinen aktiivisessa keskustelussa on ollut tämän kurssin jälkeen yksi asia mihin olen pyrkinyt. Sitä kautta osallistujat saavat tilaisuuden osallistua ja oppia tehokkaammin. Koin, että keskusteleva opetus- ja oppimiskulttuuri antaa myös opettajalle paljon enemmän kuin monologin pitäminen. Opin paljon myös suunnitelmallisuuden tärkeydestä. Vaikka minä ja kollegani olimme valmistautuneet mielestäni kohtuullisesti, olisi valmistautuminen voinut olla vielä parempaa. Esimerkiksi työryhmien sisällöt ja kysymykset olisi voinut valmistella etukäteen enemmän muiden, paikallisten opettajien kanssa. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 31

32 north south south Tuliaisena oli luonnollisesti myös paljon akateemista pääomaa eli tietoa ja kontakteja. Yhteiset kirjoitusideat ja suunnitelmat uusista kursseista syntyvät nopeasti. Nämä ovat selkeitä voittoja opettajalle mutta myös laitokselle. Erilaisuus luo rikkautta Jokaisen matka on erilainen ja erityinen. Minun kohdallani erityisyys liittyy vammaisuuteen. Vammaisille osallistujille on tärkeää, että myös opettajana on vammaisia ihmisiä, samanlaisia kuin osa oppilaista. Vielä tärkeämpää asennetyötä tämä on muille opettajille. Erilaisuus tuo kursseille rikkautta. Oli mahtavaa seurata ja olla mukana, kun osa oppilaista ja opettajista oli itse vammaisia. Se toi ryhmään yhteenkuuluvuutta ja samalla kasvatti myös ei-vammaiset oppilaat ja opettajat osaksi ryhmää. Uskon, että se jätti positiivisen jälkensä kaikkiin kurssin osallistujiin. Matka oli todellakin paljon muuta kuin vain opettamista se oli merkittävä virstanpylväs omassa tutkimuksessani. Jukka Kumpuvuori (OTM) on tutkijana ja valmistelee väitöskirjaansa vammaisten ihmisoikeuksista Ugandassa, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutissa. Lisäksi hän on aktiivinen Vammaisten Ihmisoikeus VIKEssä ja Harvardin vammaisoikeusprojektin Pohjois-Euroopan vastaava. Kumpuvuori osallistui North South South -ohjelman kurssille vammaisoikeuksista Makereren yliopistossa Ugandan pääkaupunki Kampalassa maaliskuussa Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 32

33 north south south EN KURS MED SPECIALBEHOV koordinatorens perspektiv Kursen Human Rights and Persons with Disabilities har vuxit fram ur ett forskningssamarbete mellan två av nätverkets partneruniversitet. Institutet för mänskliga rättigheter vid Åbo Akademi inledde 2007 tillsammans med Makerere University ett forskningsprojekt om människorättsbaserad utveckling och handikapp. Genom att förverkliga intensivkursen som ett samarbete mellan forskningsprojektet och NSS-projektet har det varit möjligt att mera effektivt än annars utnyttja den tillbudsstående expertisen på området och de ekonomiska resurserna i båda projekten. Planering och förberedelser I början av hösten 2009 inleddes detaljplaneringen av kursen. Sammanställningen av kursprogrammet gjordes i Åbo i nära samarbete med forskarna i forskningsprojektet om handikappades rättigheter. Partneruniversiteten erbjöds möjlighet att precisera sina respektive teman och namnge de lärare som skulle medverka i kursen. I december kunde ett möte arrangeras i Åbo i samband med att tre lärare från Makerere University befann sig i Finland på undervisningsuppdrag. Under mötet finslipades kursprogrammet och andra praktiska saker diskuterades speciellt i förhållande till utrymmena vid Makerere University och rekryteringen av studeranden. Det faktum att nätverket Sustainable Development and Human Rights är tvärvetenskapligt och består av studerande och lärare från ett flertal discipliner såsom juridik, filosofi, ekonomi, geografi och samhällsvetenskaper ställdes stora krav på kursens innehåll och arbetsformer. Vid sidan om föreläsningar lades därför vikt vid grupparbeten och övningsuppgifter där studerandena skulle ha möjlighet att utbyta erfarenheter och lära sig från varandra. Valet av deltagare skedde vid respektive partneruniversitet. Utgångspunkten var att så långt som möjligt välja ett jämt antal kvinnliga och manliga deltagare samt även ge plats åt studerande med funktionsnedsättning. Alla parter tog hänsyn till kravet om jämn könsfördelning, och 50 % av deltagarna var kvinnor. Ungefär en tredjedel av deltagarna hade någon form av handikapp. De handikappade studerandenas medverkan i kursen var inte bara viktig ur jämlikhets- och rättvisesynpunkt utan även ur ett pedagogiskt perspektiv. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 33

34 Medeltalet 3,8 Individuell skriftlig kursevaluering genomfördes sista kursdagen. Fördelen med att göra detta som en del av kursprogrammet var att mer eller mindre alla returnerade sina blanketter ifyllda. Utöver allmännorth south south Under diskussionen i klassen och i arbetsgrupperna kunde studerandena med handikapp dela med sig av sina erfarenheter och på så sätt bidra till att stärka medvetenhet bland alla deltagare om de faktiska problem som personer med funktionsnedsättning i utvecklingsländer möter. De praktiska arrangemangen kring kursen handhades av en lokal organisationskommitté vid Makerere University, som under förberedelserna upprätthöll tät kontakt till projektkoordinationen i Åbo. Arbetet med de praktiska arrangemangen inleddes i början av år 2010 och intensifierades i takt med att kursen närmade sig. Organisationskommittén skötte alla bokningar av utrymmena, övernattningarna samt luncher. De olika partneruniversiteten skötte researrangemangen för sina egna lärare och studerande. Jämmställdhet framför allt För oss innebar detta att alla oberoende av om de hade handikapp eller inte skulle ha likvärdiga möjligheter att delta i kursen, kursen fick inte innehålla avsnitt som inte alla kunde delta i, samt vi fick inte skapa en situation där handikappade studerande marginaliserades och ställdes utanför gruppen eller behandlades på ett negativt sätt i förhållande till de övriga studerande. Följaktligen blev det centralt att se till att kursens utrymmen var tillgängliga även för deltagare och lärare i rullstol. Ett sådant utrymme kunde hittas i en av universitetens nyare byggnader. I övrigt förlöpte kursarrangemangen bra och underlättades av att både boende och undervisningen ägde rum på kampus. Detta blev speciellt tydligt när det under kursveckan uppstod sociala oroligheter på kampus och i staden. Tack vare de lokala arrangörernas agerande påverkades undervisningen inte av händelserna. En av de viktigaste aspekter av kursens genomförande hade att göra med vår strävan att kunna inkludera studerande med handikapp och beakta deras eventuella specialbehov. Kursen som behandlar handikappades rättigheter inte i sig skulle diskriminera studerande och lärare med funktionsnedsättning. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 34

35 north south south na omdömen om kursens innehåll, undervisning, kursmaterial, övningar och praktiska arrangemang ombads studerandena även ge synpunkter på de enskilda undervisningsavsnitten samt på hur kursen motsvarade deras förväntningar och hur de kommer att utnyttja den nya kunskapen i framtiden. På en skala från 1 till 5 blev medeltalet för kursens utvärdering 3,8. I de fria formuleringarna framgick att speciellt övningsuppgifterna och rättegångstävlingen ansågs mycket lyckade. Rättegångstävlingen var byggd kring ett fiktivt fall om en mentalt handikappad persons rättigheter. Fallet behandlades i form av ett rollspel både i en nationell domstol och i ett internationellt övervakningsorgan för mänskliga rättigheter. Studerandena var uppdelade i lag där det ena representerade offret och det andra staten. Även studerande utan juridiska förkunskaper uppskattade denna form av inlärning som gav möjlighet att kontrastera en analys av handikappades faktiska ställning i det aktuella landet med det nationella och internationella regelverket. Överlag förefaller der tvärvetenskapliga greppet på kursen att ha bidragit till att utveckla studerandenas färdigheter att arbeta i en mångdisciplinär miljö och till att därmed få bättre insikter i olika yrkesgruppers kunskapsområden och sätt att resonera. Detta är speciellt värdefullt när man arbetar med att förbättra handikappades möjligheter att de facto komma i åtnjutande av sina mänskliga rättigheter. Katarina Frostell (PL) arbetar som projektkoordinator vid Institutet för mänskliga rättigheter vid Åbo Akademi och är administrativ koordinator för North South South nätverket Sustainable Development and Human Rights. Hon deltog i kursen om handikappades rättighäter med en föreläsning om diskriminering av handikappade kvinnor. Kursen som behandlar handikappades rättigheter inte i sig skulle diskriminera studerande och lärare med funktionsnedsättning. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 35

36 north south south MOTIVATED BY HUMAN RIGHTS student s perspective The name of the course Intensive Course on Human Rights and Persons with Disability was by 100% a motivation to my participation in the course. One might ask why. My response to this question is that because I am a person with albinism. I come from a country, Tanzania, where since 2007 both its people and outsiders have witnessed the wave of albino killings with parts of their bodies being brutally chopped off. It is also in the same state where more than 70 persons with albinism (as per various media sources) have been murdered and many others have had serious injuries or their body parts hacked off following the attacks. The evils in this beautiful territory are said to believe that albino s body parts possess magical powers capable of bringing riches. The killings and atrocities against persons with albinism have indeed eroded my beloved Tanzania s image as a place of safety in the international community. To this juncture, I hope that readers can to some extent foretell why I dare to say that the name of the course was by 100% a motivator my participation. More than just a learning experience Relative to other teachings, the intensive course had variety of participants; the participants who came from various universities, countries and cultures. The target audience (in this case students) and the organisers (in this case contributors/lecturers) were from various schools, faculties and fields of studies. In this regard, I experienced useful knowledge and skills from the said fields such as education, philosophy and laws just to mention a few. I found the course more than just a learning experience. As a learning experience, I am of the view that presenters organized their presentations to the best of their knowledge. As a master of education discipline, I have the perspective that the course introduced me to laws, which in fact added up to my legal insight. I do not hesitate pronouncing to have been legally reformed. As more than just learning experience, the strengths of my statement rests upon the extraordinary abilities exhibited by the contributors and the target audience during the course. There were also a good number of students with disabilities whose contri- Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 36

37 north south south butions managed to both convince and change my prior thoughts. I have audacity to believe on the philosophy that disability is not inability. I therefore propose that persons with disability should be empowered; they should be given their rights to life and education. A Mind opening exposure to international study Participation to intensive course on human rights and persons with disabilities was my first exposure not only to international study but also outside my motherland. During my university education, I met students from diverse corners of the world. This made me consider the experience to international study. Prior my attendance I had the conception that being a college/ university student or going for studies overseas altogether form international education. Nevertheless, the course at Makerere University changed my perceptions on international education. I now conceive it to be knowledge, skills and experience acquired through teachings, meetings, seminars, workshops and conferences organized. It also involves discussions of issues, subjects and/ or topics by members from different schools, colleges and/ or universities purposely recruited from more than one country. My opinions and views have changed post my participation to the course and the process continues. Hoping to share awareness and knowledge It is uncommon for someone to pursue something without having a goal. In this regard, I participated in the intensive course believing that it will have a positive impact to both future studies and career plans. On the side of future studies I wish to experience courses with elements of human rights that would add up to peoples knowledge on the means and ways with which to live better in a society with diverse population that has various needs needs that would consider human rights and an inclusive society where opportunities are enjoyed by all persons without any form of discrimination. As a professional teacher I wish to extend the human rights education to learners during the teaching/ learning process. Through this I believe the society will be transformed, as people will be aware of their rights regardless of their conditional differences. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 37

38 north south south From singular to annual? The intensive course on human rights and persons with disability as arranged and successfully conducted at Makerere University, exercised a typical international education as it involved a total of 30 students from the organising 6 North South South partner universities. The essence of human rights became apparent. I recommend the course to be conducted annually and that it includes a relatively larger scope of students, lecturers and universities to enhance an extensive experience sharing. Nemes Colman Temba was a Masters student at the University of Dar es Salaam. He graduated on the year 2010 and now holding a Masters degree on Educational Management and Administration (MEMA). By then, He worked as a Program Officer in Research, Advocacy and Public Awareness in a Christian Canadian Based Non Profit-Non Governmental Organization, which promotes the wellbeing of persons with albinism in Tanzania ( ). He is currently working as an Education Coordinator in the Millennium Villages Project in Tabora Tanzania. The project works to implement and achieve the Millennium Development Goals by My opinions and views have changed post my participation to the course, and the process continues. Intensiivikurssit kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 38

39 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO PL 343 (Hakaniemenranta 6) Helsinki Puhelin

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa Sami Kivelä Lehtori, kansainväliset asiat Diakonia-ammattikorkeakoulu Koordinaattoritapaaminen, CIMO 30.11.2016

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Erasmus+ osallistujaraporttien kooste

Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Aineistona ammatillisen koulutuksen vuoden 2014 suomalaisten Erasmus+ -liikkuvuushankkeiden osallistujaraportit: yhteensä 2804

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen Anne Siltala, CIMO

Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen Anne Siltala, CIMO Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Korkeakoulujen Erasmus-peruskirja Erasmus Charter for Higher Education, ECHE Korkeakoulun

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO DS-tunnusten haku 2013 Outi Jäppinen CIMO 2/2009 DS-tunnukset ECTS- ja DS-tunnusten avulla pyritään edistämään ECTS-järjestelmän sekä tutkintotodistuksen liitteen Diploma Supplementin asianmukaista käyttöä

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Kohtuu kaikessa: sopivalla kuormituksella hyviin oppimistuloksiin. Jaakko, Ilkka ja Katariina

Kohtuu kaikessa: sopivalla kuormituksella hyviin oppimistuloksiin. Jaakko, Ilkka ja Katariina Kohtuu kaikessa: sopivalla kuormituksella hyviin oppimistuloksiin Jaakko, Ilkka ja Katariina 21.3.2016 Kuormittavuus Opiskelijan (ja opettajan) kurssin hyväksi käyttämä aika ja yksilöllinen kokemus kurssin

Lisätiedot

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia 2.2.2016 Satakunnan alueellinen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Mauste-hanke Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus Tarkoituksena tarjota: - tasalaatuisia palveluita

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

How can university education answer to local needs?

How can university education answer to local needs? DEVELOPING THE TRAINING OF COMMUNITY HEALTH NURSES HUMAN RIGHT BASED APPROACH IN THE CARE OF ELDERLY IN SWAZILAND North-South-South Intensive Program in Uniswa 22.2 5.3.2010 How can university education

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen INFO: Ohjelman tavoitteet & toiminnot Suomessa Miten Suomi tuli mukaan Science without Borders apurahaohjelmaan? Juha Ketolainen, CIMO Without borders:

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography

kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography Nimi / Name Kertoo edistymiseni kieltenopiskelussa Shows my development in learning languages 2 Kielenoppimiskertomus koostuu kolmesta osasta: My Language

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES

LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES Chair: Taina Saarinen Speakers: Inkeri Lehtimaja, Charles Mathies Main question (Why) should international students (not) learn Finnish as a part

Lisätiedot

OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN. Tiedotustilaisuus, Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN. Tiedotustilaisuus, Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN Tiedotustilaisuus, Helsinki 7.9.2009 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Opintovierailun järjestäminen mahdollistaa: verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot