SOPEUTUMISVALMENNUS. Suomalaisen kuntoutuksen oivallus. Hely Streng (toim.) Raha-automaattiyhdistys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOPEUTUMISVALMENNUS. Suomalaisen kuntoutuksen oivallus. Hely Streng (toim.) Raha-automaattiyhdistys"

Transkriptio

1 SOPEUTUMISVALMENNUS Suomalaisen kuntoutuksen oivallus Hely Streng (toim.) Raha-automaattiyhdistys

2 SOPEUTUMISVALMENNUS Suomalaisen kuntoutuksen oivallus Toimittanut Hely Streng Raha-automaattiyhdistys 2014

3 2 Toimittanut: Hely Streng Kansikuva: Vesa Sammalisto Taitto: Orange Advertising Oy Paino: Grano Oy ISBN:

4 Sisällys Esipuhe RAY... 4 Johdanto, Hely Streng Sopeutumisvalmennuksen alkutaival, Marja-Liisa Heiskanen, Aulikki Kananoja, Pirkko Korpela ja Heidi Paatero Järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus, Hely Streng, Teuvo Ruponen ja kirjan toimituskunta Teoreettisia näkökulmia psykososiaaliseen sopeutumiseen ja sopeutumisvalmennukseen, Aila Järvikoski, Kristiina Härkäpää ICF ja sopeutumisvalmennus, Sinikka H. Peurala Sopeutumisvalmennus postmodernissa yhteiskunnassa, Leila Keski-Luopa Ihminen suhteessa ympäristöönsä, Ilpo Vilkkumaa Vertaisryhmätyö sopeutumisvalmennuksessa, Seppo Kantola Sopeutumisvalmennus käytännössä, Miikka Niskanen Sopeutumisvalmennus kokemuksena, Miikka Niskanen, Hely Streng Terveydenhuolto, Kela ja RAY sopeutumisvalmennuksen mahdollistajina, Helena Mäenpää, Tuula Ahlgren ja Leena Poikkeus, Ulla Jämsä, Janne Jalava ja Pekka Mykrä Julistus sopeutumisvalmennuksen puolesta, Hely Streng ja kirjan toimituskunta Määritelmä, Hely Streng ja kirjan toimituskunta Kirjoittajat

5 Esipuhe Idea tästä kirjasta juontaa juurensa 2000-luvun alkuun, jolloin sopeutumisvalmennusta tuottaneet ja sen kehittämisestä kiinnostuneet järjestöt alkoivat kokoontua säännöllisesti yhteisen työryhmän puitteissa. Prosessi oli monivaiheinen ja ideasta kirjan valmistumiseen kului kaiken kaikkiaan 12 vuotta. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut keskeinen rooli sopeutumisvalmennuksen kehittäjänä. Mutta mistä sopeutumisvalmennuksessa on kyse? Yksiselitteistä vastausta on ollut vaikea saada ja vastauksen sisältö on riippunut siitä, keneltä on kysytty ja kuka on kysynyt. Sopeutumisvalmennusta on käsitelty ja tarkasteltu useissa eri julkaisuissa sekä tutkimuksissa. Myöskään lainsäädännössä sopeutumisvalmennusta ei ole määritelty kovin kattavasti tai yksiselitteisesti. Kuvaavaa on ollut, että kokoavaa yleisteosta sopeutumisvalmennuksesta ei ole ollut, mikä on osaltaan vaikeuttanut käsitteen ja sisältöjen haltuunottoa. Oman haasteensa on asettanut myös kuntoutusjärjestelmämme monialaisuus. Tämä kirja pyrkii vastaamaan edellä esitettyyn haasteeseen. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi Iholiitto ry:lle projektiavustuksen, minkä tavoitteena oli koota ja kuvata yksiin kansiin sopeutumisvalmennuksen historia, määritelmät ja käsitteet, teoreettiset lähestymistavat, tavoitteet ja menetelmät sekä kokemustieto. Myös Kansaneläkelaitos on osallistunut kirjan rahoitukseen. Artikkeleiden kirjoittajat vastaavat omista teksteistään, eivätkä tekstit edusta RAY:n virallista kantaa. Kirja on tarkoitettu kaikille kuntoutuksen parissa toimiville ja siitä kiinnostuneille, niin ammattilaisille, opiskelijoille, kuntoutujille itselleen kuin heidän läheisilleen ja omaisilleen. Lopputuotos on nyt käsillä, kaikkien luettavaksi ja hyödynnettäväksi. Kiitos kirjan toimituskunnalle, kirjoittajille sekä kaikille yhteistyöhön osallistuneille! Espoossa Tuomas Koskela, Kehittämispäällikkö Raha-automaattiyhdistys, avustusosasto 4

6 Johdanto Tämä kirja on syntynyt vammais- tai sairausryhmäjärjestöjen yhteistyönä ja toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen projektina. Myös Kansaneläkelaitos on osallistunut kirjan rahoitukseen. Kirjan toimituskunnan muodosti kymmenen sopeutumisvalmennuksesta vastaavaa henkilöä sopeutumisvalmennusta toteuttavista järjestöistä. Mukana ovat olleet Ann-Mari Veneskoski Aivoliitosta, Anu Korhonen Aivovammaliitosta, Elina Perttula Suomen CP-liitosta, Marja Nylén Epilepsialiitosta, Risto Heikkinen Iholiitosta, Hely Streng Invalidiliitosta, Ritva Pirttimaa Lihastautiliitosta, Pekka Kankaanpää Munuais- ja maksaliitosta, Arja Toivomäki Suomen MS-liitosta ja Lauri Honkala Suomen Reumaliitosta. Päätoimittajana on toiminut Hely Streng. Hanketta hallinnoi Iholiitto. Sopeutumisvalmennuskirjan valmistuminen on ollut pitkä prosessi, joka sai alkunsa jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2002 sopeutumisvalmennusta toteuttaneet ja sen kehittämisestä kiinnostuneet järjestöt muodostivat yhteistyöryhmän, joka kokoontui säännöllisin väliajoin. Yhteistyöryhmään olivat tervetulleita kaikki halukkaat vammais- ja sairausryhmäjärjestöt. Ryhmästä muodostui ammatillinen vertaisryhmä sopeutumisvalmennusta järjestävien kesken. Se on tarjonnut osallistujille mahdollisuuden pohdintaan, arviointiin ja näkemysten kirkastamiseen. Tämä on tapahtunut aikana, kun monet tuulet ovat heitelleet sopeutumisvalmennusta ja kysymyksiä on esitetty sen tarpeesta, tavoitteista, sisällöstä ja vaikutuksista. Välillä on kyseenalaistettu sopeutumisvalmennuksen olemassaolo kuntoutusmuotona tai laajennettu se käsittämään kaikki mahdollinen ryhmätoiminta. Sopeutumisvalmennustyöryhmän jäsen on aina järjestö, joka valitsee edustajansa. Ryhmässä näkemykset sopeutumisvalmennuksesta ja sen kehittämisestä sekä järjestöjen välisen yhteistyön tärkeydestä kirkastuivat keskustelemalla ja tekemällä asioita yhdessä. Alusta alkaen lausuttiin ääneen ajatus sopeutumisvalmennusta kuvaavan kirjan kirjoittamisesta. Lopulta päätettiin järjestää sopeutumisvalmennusseminaari, joka toteutui Lahdessa Sibelius-talossa lakisääteisen sopeutumisvalmennuksen 30 vuotta kestäneen taipaleen kunniaksi. Seminaarissa käsiteltiin silloin, niin kuin joka kerta myöhemminkin, suomalaisen sopeutumisvalmennuksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Puhujina olivat sopeutumisvalmennuksen tai sen taustateorioiden asiantuntijoita, mahdollistajien, tiedemaailman, politiikan ja järjestöjen edustajia. Kokemuspuheenvuoro on kuulunut mukaan ensimmäisestä kerrasta lähtien. Lahdessa jaettiin ensimmäinen kerran myös sopeutumisvalmennuspalkinto. Kriteerinä oli ansioituminen sopeutumisvalmennuksen parissa. Suunnitelma oli, 5

7 että seminaarissa pidetyistä puheenvuoroista olisi koottu myöhemmin kirja. Kirjan valmistumiseen kului 12 vuotta, mutta seminaareja järjestettiin joka toinen vuosi. Tämän vapaaehtoisuuteen ja kiinnostukseen perustuvan yhteistyön tuloksena ryhmään kuuluneet järjestöt tekivät päätöksen toteuttaa unelman kirjasta ja hakivat siihen avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä vuonna Kirjaa pidettiin alusta alkaen tarpeellisena myös rahoittajien keskuudessa. RAY hyväksyi projektin alkavaksi 2013 ja Kela hankkeen oman osuutensa vähän myöhemmin. Sopeutumisvalmennuksen juuret ovat vammaisjärjestöjen toiminnassa, josta se on noussut hyvien käytäntöjensä kautta lakisääteiseksi kuntoutukseksi. Lakisääteistä sopeutumisvalmennusta on toteutettu vammais- ja sairausryhmäjärjestöjen toimesta jo yli 40 vuotta. Kaikessa sopeutumisvalmennuksessa tarve lähtee ihmisen elämässä tapahtuneesta muutoksesta, johon hän ja hänen läheisensä tarvitsevat tukea ja apua. Potilas- ja vammaisjärjestöt ovat vastanneet tähän tarpeeseen kehittämällä järjestönsä tehtävästä nouseville kohderyhmilleen sopeutumisvalmennuskursseja. Koska lähtökohdat ovat erilaisia, myös käytännön toteutus kursseilla on ollut erilaista kuitenkin niin, että kaikesta sopeutumisvalmennustoiminnasta voi sanoa löytyvän samat perusperiaatteet. Näihin periaatteisiin eri järjestöjen jäsenistön erityispiirteet tuovat omat lisätarpeensa. Sopeutumisvalmennus on välttämätön osa lihassairauteen sairastuneen suuntautumisessa normaaliudesta kohti vammaisidentiteettiä, yksilön silti säilyttäessä terveen itsetunnon ja täyden ihmisyyden ja täyden osallistumisen yhteiskuntaan. Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, jolla on ollut merkittävä asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä elämänhallinnan tukemisessa ja vaikutuksia siihen osallistuneiden elämänlaatuun. Sopeutumisvalmennus on ollut kuntoutusta, jossa ICF ja sen eri osa-alueet ovat olleet läsnä jo ennen kuin niitä kuntoutuksen kentässä tunnettiin. Tavoitekin on ollut vammaisen henkilön ja hänen läheistensä osallistumisen ja voimavarojen vahvistuminen. Siinä missä muu kuntoutus yleensä on diagnoosikeskeistä, sopeutumisvalmennuksessa on painottunut ihmisen elämänvaiheet, elämäntilanteet ja elinympäristö. Sopeutumisvalmennus on siis ollut enemmän ICF kuin ICF itse! Jokainen järjestö on tuonut sopeutumisvalmennukseen oman jäsenistönsä tarpeet ja näkökulman. Tästä syystä sen erityisyytenä on eläminen ajassa ja avoin yhteys ympäristöön. Yhteneväisinä asioina ovat aina 6

8 pysyneet sopeutumisvalmennuksen eri tieteistä nousevat viitekehykset sekä sen kiistaton vahvuus, ryhmämuotoisuudesta nouseva vertaistuki. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat prosesseja, eivät yksittäisiä kuntoutustapahtumia. Sopeutumisvalmennus eroaa ryhmämuotoisesta kuntoutuskurssista. Sopeutumisvalmennuskurssilla keskeinen tehtävä on tukea osallistujia oivaltamaan oman vamman tai sairauden merkityksiä identiteettiin, mahdollisuuksiin elää hyvää arkea ja löytää oma paikkansa yhteisön jäsenyydessä. Sopeutumisvalmennuksessa on aina kysymys prosessista, jossa yksilö rakentaa uutta suhdetta itseensä (minuus) ja ympäristöönsä (identiteetti). Sairaus tai vamma muuttaa ihmisen käsitystä itsestään. Eheytymisprosessiin hän tarvitsee toisia ihmisiä ja erityisen hyödyllistä on toiminta ja keskustelu vertaisryhmässä. Siinä osallistujien toisilleen antama tasavertaisuudesta kumpuava tuki on keskeistä. Samoja kokeneet ja samankaltaisessa elämätilanteessa elävät ihmiset antavat toisilleen sen voiman. Henkilökunnan rooli on tukea tätä eheytymisprosessia, tarjota vaihtoehtoja, tukea muutoksessa ja rohkaista vuorovaikutukseen ja osallistumiseen. Ryhmämuotoisilla kuntoutuskursseilla pääpaino on vamman tai sairauden seurauksena syntyneiden toimintarajoitteiden minimoiminen ja kompensoivien taitojen harjoittelu. Henkilökunnan rooli on eri ryhmämuotoisten terapioiden ja harjoitteiden ohjaamisessa. Molemmissa kuntoutusmuodoissa on myös yhteisiä elementtejä, mutta ne eivät ole sama asia. Vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys erilaisissa kehitys- ja muutosprosesseissa. Molemmissa kuntoutusmuodoissa toteutuu ryhmän merkitys oppimisessa, vertaisuus, uuden oppiminen ja tiedon saaminen vammasta tai sairaudesta. Samalla henkilöllä voi olla tarve sekä sopeutumisvalmennukseen että ryhmämuotoiseen kuntoutuskurssiin. Sopeutumisvalmennuksen antamiseen valmistavaa ammattikoulutusta ei ole. Se on määritelty lainsäädännössä tavoitteensa ja sisältönsä kautta. Sopeutumisvalmennusta on toteutettu hyvinkin eri tavoin. Joustavuus ja erilaiset sovellukset ovat olleet mahdollisia. Se on ollut hyväkin asia, mutta samalla sopeutumisvalmennus kuntoutuspalveluna on saattanut hämärtyä ja ammatillisuus on jäänyt avoimeksi. Ilpo Vilkkumaa toteaa tässä kirjassa: Sopeutumisvalmennus säilyy ja kehittyy vain, jos ihmisen suhde ympäristöön ymmärretään molemmat sisältävänä kokonaisuutena eikä sopeutumisvalmennusta pidetä ihmisen ja ympäristön suhdetta kehittävänä erityisenä kuntoutusinterventiona. Sopeutumisvalmennus ei häviä erityisenä kuntoutuspalveluna, vaikka se viedään ympäristön keskelle, kuntoutujan sinne saattamana. Vammaispolitiikan esteettömyysstrategia kulkee toista tietä, ja sopeutumisvalmennus siirtyy syrjään sen tieltä. 7

9 Sopeutumisvalmennus on eri laeissa määritelty suppeasti, ja siihen viitataan eri ammattialojen tieteellisissä julkaisuissa, mutta yhtä kokoavaa teosta siitä ei ole tehty. Jotta sopeutumisvalmennus ei kadottaisi syvintä olemustaan ja asemaansa kuntoutuksen kokonaisuudessa, on ollut tärkeää saada kirja, jota voivat käyttää sekä ammattilaiset että opiskelijat. Ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään henkilöitä, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus, tai perheitä, joissa on vammainen tai pitkäaikaissairas perheenjäsen, hyötyvät kirjasta saadessaan kattavan tiedon sopeutumisvalmennuksesta. He oppivat ohjaamaan kuntoutumistarpeessa olevia henkilöitä oikean palvelun piiriin. Kirjan valmistumista on tukenut sen kirjoittajien tapaamiset ja yhteiset keskustelut sopeutumisvalmennuksesta eri aikakausina ja eri toimijoiden rahoittamana tai toteuttamana. Tämän kirjan alussa on kaksi artikkelia, joissa kummassakin kuvataan sopeutumisvalmennuksen alkutaivalta. Toisen artikkeleista ovat kirjoittaneet sopeutumisvalmennuksen keskeisten päättäjä- ja toimijatahojen silloiset viranhaltijat. He kuvaavat sopeutumisvalmennuksen alkutaivalta, josta voinee Marja-Liisa Heiskasta lainaten todeta, että sopeutumisvalmennus alkoi lakisääteisenä ja pohjautui järjestöjen toteuttamaan kurssitoimintaan. Teoreettista viitekehystä pohdittiin melko vähän. Lähtökohtana oli lainsäädäntö. Toinen artikkeli kuvaa järjestölähtöisen sopeutumisvalmennuksen kehittymistä. Kirjoittajina ovat kirjan toimituskunnan muodostaneet 10 järjestön työntekijät. Lukuun on sisällytetty myös Näkövammaisten keskusliiton (ennen Sokeain keskusliitto) kuvaus, koska ensimmäinen sopeutumisvalmennuksen nimellä järjestetty kurssi oli Sokeain Keskusliiton vuonna 1963 järjestämä vastasokeutuneiden sopeutumis- ja harjoituskurssi. Sopeutumisvalmennuksen taustateorioita käsitellään kirjan useammassa luvussa. Aila Järvikosken ja Kristiina Härkäpään artikkeli Teoreettisia näkökulmia psykososiaaliseen sopeutumiseen ja sopeutumisvalmennukseen käsittelee sopeutumisvalmennuksen psykologisia, sosiologisia ja monitieteisiä taustateorioita. Sitä kuvataan katsauksena sopeutumisvalmennuksen ja psykososiaalisen kuntoutuksen kannalta relevanttiin teoreettispainotteiseen kirjallisuuteen. Artikkelissa Sopeutumisvalmennus ja ICF Sinikka Peurala tarkastelee toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen sisältöä. Hän lähestyy sopeutumisvalmennusta ICF-viitekehyksen eri osa-alueiden kautta. Seppo Kantolan artikkelissa Vertaisryhmätyö sopeutumisvalmennuksessa on kuvaus sopeutumisvalmennuksen keskeisestä menetelmästä ryhmäprosessin ohjaa- 8

10 misesta keskeisten sosiaalipsykologisten ja psykoanalyyttisten teorioiden tarjoamasta viitekehyksestä käsin. Artikkeli pohjautuu asiantuntijaryhmän pohdintoihin, ja Seppo Kantolan lisäksi keskustelemassa olivat Leila Keski-Luopa ja Hely Streng. Leila Keski-Luopa kirjoittaa sopeutumisvalmennuksesta postmodernissa yhteiskunnassa. Hän pyrkii artikkelissaan osoittamaan, että näkökulmaa tarvitsee muuttaa siten, että luodaan nykyistä enemmän ymmärrystä ihmisenä olemisen peruskysymyksiin. Hän lähestyy teemaa identiteetti-käsitteen avulla. Se on avainkäsite tutkittaessa ihmisen suhdetta sosiaaliseen ympäristöönsä ja tuon suhteen laadun vaikutusta ihmisen elämänlaatuun. Ilpo Vilkkumaa kirjoittaa tässä kirjassa, että sopeutumisvalmennusta arvostellaan usein siitä, että se yksipuolisesti vaatii ja opettaa sopeutumaan ympäristöön sen sijaan, että vaatisi ympäristöä ottamaan huomioon vammaisen tai sairaan ihmisen elämäntilanteen. Tämän arvostelun ovat sopeutumisvalmennuksen kehittäjät ja käyttäjät toivottavasti kaikki kuntoutujat ja vammaiset henkilöt torjuneet toimenpiteen nimestä johtuvana väärinkäsityksenä. Ilpo Vilkkumaan mukaan maailma, jossa ihminen tekee työtään ja elää arkeaan, on yksilöä vahvempi ja jokaisen on se hyväksyttävä. Kuntoutujilta ei pitäisi edellyttää suurempaa tai laaja-alaisempaa sopeutumista kuin muilta ihmisiltä tai elämänpiirin ja tavoitteiden supistamista niin, että vaikeudet ympäristön kanssa minimoitaisiin syrjään vetäytymällä. Kuntoutuksen tehtävä on saada aikaan yhdenvertainen elämäntilanne kaikille, ja sopeutumisvalmennus valmistaa ihmistä ja yhteiskuntaa siihen. Miikka Niskasen toimittama luku Sopeutumisvalmennus käytännössä pohjautuu kirjan toimituskuntaan kuuluviin vammais- ja sairausryhmäjärjestöihin suunnattuun laajaan kyselyyn niiden vuonna 2013 toteuttamasta sopeutumisvalmennustoiminnasta. Luvun alussa esitellään prosessikuvaus sopeutumisvalmennuskursseista tyypillisimmillään. Lukijalle avataan konkreettisesti, mitä sopeutumisvalmennusprosessissa tapahtuu. Kun puhutaan sopeutumisvalmennuksen prosessista, täytyy muistaa, ettei kyse ole pelkästään yksittäisten teorioiden tai ohjelmien osuudesta. Kyse on nimenomaan pidemmästä prosessista, jonka aikana erilaiset toimenpiteet erilaisine resursseineen ja asiantuntemuksineen muodostavat kokonaisuuden, jolle on määritelty haluttu lopputulos. Tätä artikkelia varten kutsuttiin mukaan myös muut sopeutumisvalmennukseen RAY-avustusta saavat järjestöt. Miikka Niskanen ja kirjan toimituskunta sekä järjestöjen edustajat keskustelivat sopeutumisvalmennuksen sisällön 9

11 keskeisistä elementeistä. Luvun lopussa Hely Streng ja Miikka Niskanen nostavat esiin kaksi toteuttamisen keskeistä asiaa: perheen ja vertaistuen. Sopeutumisvalmennusta järjestävät eri järjestöt julkaisivat lehdissään ja sosiaalisessa mediassa ilmoituksen, jossa pyydettiin kirjoituksia sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneilta. Näitä on kokemuksia on omassa luvussaan Sopeutumisvalmennus kokemuksena. Lakisääteinen sopeutumisvalmennus on kehittynyt eri järjestäjien, rahoittajien ja muiden toimijoiden väliseksi toiminnaksi. Kirjassa on oma lukunsa Terveydenhuolto, Kela ja RAY sopeutumisvalmennuksen mahdollistajina. Terveydenhuoltoesimerkkinä on Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, jonka sopeutumisvalmennustoimintaa kuvaa Ulla Jämsä. Helena Mäenpää on pitkään toiminut sopeutumisvalmennuskursseilla lääkärinä ja suositellut kursseja lapsille, nuorille ja perheille vuosien ajan. Hän on kirjoittanut näkemyksiään sopeutumisvalmennukseen ohjaamisesta, tarpeen ja hyötyjen näkymisestä lääkärin työssä. Järjestöjen perustama Raha-automaattiyhdistys on ollut merkittävä rahoittaja avustaessaan järjestöjen toteuttamaa sopeutumisvalmennusta ja sen kehittämistä erilaisissa projekteissa. Pekka Mykrä on kirjoittanut tähän artikkeliin RAY-rahoitteisesta sopeutumisvalmennuksesta. Tuula Ahlgren ja Leena Poikkeus kirjoittavat Kelan osuudesta sopeutumisvalmennuksen järjestäjänä, rahoittajana ja yhteistyökumppanina. Luvussa on tietoja sopeutumisvalmennuksen määristä, koh- 10

12 deryhmistä ja sopeutumisvalmennukseen käytetyistä varoista. Lisäksi kirjoittajat kertovat Kelan järjestämän sopeutumisvalmennuksen kehittymisestä ja niistä valinnoista, joita viime vuosina on tehty esim. eri sairausryhmille kohdennettujen sopeutumisvalmennuskurssien standardeja laadittaessa. Kirja päättyy julistukseen sopeutumisvalmennuksen tulevaisuuden puolesta ja toimituskunnan sopeutumisvalmennuksesta muotoilemaan määritelmään. Toimituskunta on pohtinut ilmassa olevia näkyjä niin kehittämiseen, tulevaisuuden mahdollisuuksiin kuin uhkakuviinkin liittyen. Tahtotila on, että sopeutumisvalmennus kehittyy mutta säilyy lakisääteisenä kuntoutuksena eikä sitä sekoiteta moneen muuhun ihmisen hyvinvointia lisäävään toimintaan, joka muistuttaa sopeutumisvalmennusta vain siinä määrin, että se toteutetaan ryhmässä. Tästä syystä toimituskunta on ottanut ohjat käsiinsä ja laatinut sopeutumisvalmennuksen määritelmän yli neljäkymmentä vuotta sen jälkeen, kun sopeutumisvalmennuksesta tuli lakisääteistä. Päätoimittaja Hely Streng Invalidiliitto 11

13 12

14 1 Sopeutumisvalmennuksen alkutaival Marja-Liisa Heiskanen, Aulikki Kananoja, Pirkko Korpela ja Heidi Paatero 1. Miten sopeutumisvalmennus sai alkunsa? 1.1 Invaliidihuoltolaki suomalaisen kuntoutuksen suunnan antajana 1940-luvulla Suomalaista vammais- ja kuntoutuspolitiikkaa ohjasi vuosi kymmeniä vuonna 1946 annettu invaliidihuoltolaki 1 (907/1946). Aikaisemmin oli annettu laki sotainvaliidien työ huollosta (649/1942), joka oli monin osin myös invaliidihuoltolain perustana (Komiteanmietintö 1966:A8, 16). Invaliidihuolto lain työkykyä ja ansiomahdollisuuksia painottava tavoite vaikutti suomalaiseen kuntoutus- ja vammaispolitiikkaan pitkään, toiminnan laajentuessa myös sosiaalivakuutuksen ja yleisten palvelujärjestelmien piiriin. Laki heijastui myös ensimmäisiin sopeutumisvalmennusta ohjaaviin tavoitteisiin. Invaliidihuoltolain tarkoituksena oli kuntoutettavan työ- ja toimintakyvyn sekä ansiomahdollisuuksien parantaminen. Sen määrittelemät huoltomuodot olivat lääkintä- ja työhuolto sekä koulutus. Sodanjälkeistä vammais- ja kuntoutuspolitiikkaa hallitsi kansallinen pyrkimys saada sodan vammauttamat ihmiset takaisin työelämään. Invaliidihuoltolain täytäntöönpanon johto ja valvonta kuuluivat sosiaaliministeriölle, jonka apuna toimi invaliidihuoltoasiain neuvotte- 1 Invalidi-sana kirjoitettiin aiemmin kahdella i-kirjaimella, mikä näkyi myös lakien nimissä. Sopeutumisvalmennuksen alkutaival 13

15 lukunta. Lakisääteinen invaliidihuolto oli kokonaisuudessaan valtion rahoittamaa. Paikallisella tasolla kunnan sosiaaliviranomaiset toimivat vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten ohjaajina invaliidihuoltolain piiriin. Yksilökohtaiset päätökset lain mukaisten toimenpiteiden myöntämisestä teki keskitetysti sosiaaliministeriö. Invaliidihuoltolain mukaisen toiminnan toteuttajina - nykytermein palveluntuottajina - olivat suurelta osin vammaisjärjestöt valtionavustuksen turvin omissa laitoksissaan ja omine toimintoineen. Lääkintähuoltoa tosin toteutettiin myös sairaaloissa. 1.2 Sopeutumisvalmennusta koskevia viitteitä ja 1960-luvuilla Sopeutumisvalmennuksesta ei puhuttu tai kirjoitettu ja 1950-luvuilla. Tulkintoja siihen viittaavasta toiminnasta on sittemmin tuotu esiin eri yhteyksissä, kuten kuntoutuskomitean mietinnössä vuonna 1966 (Komiteanmietintö 1966:A8). Komitea mainitsee esimerkkeinä vuonna 1952 toimintansa aloittaneen Hoikan opiston, jonka tuberkuloottisille antaman opetuksen katsottiin olevan luonteeltaan osin sopeutumisvalmennuksellista, vaikka käsitettä ei tuolloin käytettykään. Komitea mainitsee myös Sokeain Keskusliiton järjestämät vastasokeutuneiden kuntoutuskurssit sekä Sokeiden kuntouttamiskomitean vuodelta 1963 (1963:70), jossa pidettiin tärkeänä sopeutumisvalmennuksen vakiinnuttamista. Toisena varhaisena esimerkkinä mainitaan invaliidihuoltoasiain neuvottelukunnassa käyty keskustelu lääkintähuollon ja koulutuksen välisistä toimintamuodoista. Myös ulkomaisiin esimerkkeihin vaikeavammaisille järjestetyistä tietopuolis-käytännöllisistä kursseista viitataan (Komiteanmietintö 1966:A8, 37). 1.3 Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen varhaisvaiheita Vuonna 1939 voimaan tullut kansaneläkelaki (248/37) sisälsi jo säännöksen, jonka mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saajalle voitiin työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi antaa sairaanhoitoa ja ammattiopetusta sekä työvälineitä ja muita apuneuvoja. Samoin voitiin työkyvyttömyyden estämiseksi antaa tarkoituksenmukaiseksi nähtyä sairaanhoitoa. Vuonna 1956 voimaan tulleen kansaneläkelain (347/56) 34 :n mukaan kuntoutuksena voitiin kustantaa lääkintähuoltoa, koulutusta ja työhuoltoa pysyvän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi. Laki koski 16 vuotta täyttäneitä. 14

16 Alkuvuosina toiminta keskittyi hoitoon Reumasäätiön ja Invalidisäätiön sairaaloissa. Ammatillista kuntoutusta kehitettiin Kiipulasäätiössä. Kuntoutusasioita hoidettiin Kansaneläkelaitoksen eläkeosastolla. Vuodesta 1958 alkaen siellä toimi kuntoutussihteeri, jonka tehtävänä oli ohjata eläkkeenhakijoita kuntoutukseen, kun oli toiveita työkyvyn parantamisesta. 2. Uuden kuntoutuspolitiikan hahmottelua 1960-luvulla 1960-luku toi olennaisia muutoksia kuntoutukseen ja vammaishuoltoon. Vuosikymmenen alussa voimaan tullut sairausvakuutuslaki (364/63) antoi mahdollisuuden kuntoutukseen. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen korvausmuotoja täydennettiin lakisääteisillä kuntoutustoimenpiteillä (laki tapaturmakorvausta saavien invalidihuollosta 592/1963 ja laki liikennevakuutuskorvausta saavien invalidihuollosta 155/1965). Myös 1960-luvun alussa voimaan tullut työeläkelainsäädäntö antoi vapaaehtoisuuden pohjalta mahdollisuuden ammatilliseen kuntoutukseen. Sopeutumisvalmennusta käsitteenä tai korvausmuotona ei näihin lakeihin sisältynyt, mutta kuntouttamishoidon käsitteen määrittelyn mukaisesti oli mahdollisuus edistää työkyvyn ohella myös toimintakykyä. 2.1 Kuntoutuskomitean ehdotukset sopeutumisvalmennuksesta Kuntoutuksen lainsäädäntöpohjan laajentuminen synnytti uuden tilanteen, joka vaati valtakunnallisen kokonaistilanteen uutta arviointia. Vuoden 1963 alussa valtioneuvosto asetti Kuntoutuskomitean selvittämään invalidien kuntouttamislainsäädännön ja kuntouttamistoiminnan puutteellisuuksia ja epäkohtia sekä tekemään niiden poistamiseksi tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia. Kuntoutuskomitea jätti mietintönsä vuonna 1966 (1966:A8). Mietinnössä esiintyy ensimmäisen kerran sopeutumisvalmennuksen käsite. Kaikkiaan kolmessa eri pykäläehdotuksessa käsitellään sopeutumisvalmennusta. Se on yksi koulutukseen ja valmennukseen sisältyvä toimenpide, jonka 13 :n mukaisena tarkoituksena on auttaa kuntoutettavan tottumista sairauden, vian tai vamman aiheuttamaan tilaan tai saattaa hänet kykeneväksi käyttämään tuloksellisesti muuta kuntoutusta (emt., 71). Mietinnössä todetaan myös yleisen toimintakyvyn parantamisen merkitys: komitean mukaan sopeutumisvalmennus on olennainen osa kuntoutusprosessia. Sopeutumisvalmennuksen alkutaival 15

17 Lakiehdotuksen 14 :n mukaan sopeutumisvalmennusta annetaan harjoituksena ja opetuksena sosiaaliministeriön hyväksymässä laitoksessa tai kurssilla sekä muuna tarpeelliseksi katsottavana harjoituksena ja opetuksena (emt., 71). Samassa pykälässä todetaan lisäksi, että lapsen sopeutumisvalmennukseen kuuluu myös hänen vanhemmilleen tai huoltajilleen järjestettävä opastus. Komitea ehdotti, että sopeutumisvalmennus sisällytetään lakisääteisen kuntoutuksen toimintamuotoihin ja että sopeutumisvalmennuksen järjestäminen annetaan sopivien alan järjestöjen ja laitosten hoidettavaksi, valtion taloudellisesti tukemana. Toteamus noudatti invaliidihuoltolain määrittelyä, jonka mukaan sosiaaliministeriö käyttää invalidihuollon toimeenpanossa mahdollisuuksiensa mukaan apunaan alan järjestöjä, laitoksia ja yrityksiä. Käytännön kokemusta vammaisjärjestöjen vastuusta palvelujen tuottamisessa oli tuolloin jo saatu esimerkiksi ammatillisesta kuntoutuksesta. 2.2 Ns. Ailion jaoston ehdotukset Kuntoutuskomitea ehdotti erillistä kuntoutusjärjestelmää koordinoimaan eri toimijoiden kuntoutustoimenpiteitä. Ehdotus erillisestä järjestelmästä ei kuitenkaan saanut riittävästi kannatusta. Itse komiteakin oli erimielinen luvulla vahvistui normaalisuuden periaate, jonka mukaan yleisten palvelu- ja etuusjärjestelmien tulee palvella myös vammaisia henkilöitä. Komitean esittämän järjestelmän arvioitiin aiheuttavan yleisten palvelujärjestelmien ja erillisen kuntoutusjärjestelmän päällekkäisyyttä. Sen sijaan esitykset invalidihuollon sisällön monipuolistamiseksi saivat kannatusta. Sosiaaliministeriön invaliidihuoltoasiain neuvottelukunta nimesikin Ailion jaoston valmistelemaan voimassa olevan invaliidihuoltolain täydentämistä kuntoutuskomitean esittämin sisällöllisin toimenpitein. Vuosina työskennellyt Ailion jaosto määritteli sopeutumisvalmennuksen seuraavasti (Invalidihuoltoasiain neuvottelukunta, pöytäkirja ): Sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on auttaa invaliidin tottumista vamman tai sairauden aiheuttamaan tilaan tai edistää hänen kykyään käyttää hyväkseen muuta invaliidihuoltoa. Tämä määrittely hyväksyttiin sittemmin myös invaliidihuoltolaissa. Kuntoutuskomiteaan verrattuna Ailion jaosto mainitsi useampia käytännön esimerkkejä jo toteutuneesta sopeutumisvalmennuksesta. Näitä olivat vastasokeutuneiden kurssien lisäksi Kuulonhuoltoliiton järjestämä kuulonharjoitus- ja näkökuulon opetustoiminta, Suomen Siviili- ja Asevelvolli- 16

18 suusinvalidien liiton järjestämät vammaisten lasten kurssit, Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaisten Liiton järjestämät keuhkoastmaa sairastavien lasten kuntoutuskurssit sekä Raajarikkojen koulusäätiön uusille oppilailleen järjestämät kouluolosuhteisiin totuttamiskurssit. Yleisessä sosiaalihallinnossa tapahtui 1960-luvun lopulla myös kuntoutukseen vaikuttavia muutoksia. Aikaisempaan sosiaaliministeriöön yhdistettiin myös terveydenhuolto sosiaali- ja terveysministeriöksi. Sen alaisuuteen perustettiin vuonna 1968 sosiaalihallitus, jonka yhdeksi tehtäväksi tuli invaliidihuoltolain soveltaminen. Lääkintöhallitus oli oma keskusvirastonsa niin ikään sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. 2.3 Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan laajeneminen Sairausvakuutuslain (364/1963) voimaantulo vuonna 1964 laajensi kuntoutustoimintaa merkittävästi. Lain 60. pykälä sisälsi velvoituksen käyttää vuosittain kaksi prosenttia vakuutusmaksuina kertyneistä varoista sairauksia ehkäisevään toimintaan ja vakuutettujen kuntoutukseen. Kuntoutusta voitiin järjestää myös alle 16-vuotiaille ja työiän sivuuttaneille. Viiden sairausvakuutusalueen aluetoimistoihin perustettiin kuntoutussihteerien toimet. Heidän avukseen asetettiin kuntoutustyöryhmät. Kansaneläkelaitoksen hallituksen asettama toimikunta jätti mietintönsä kuntoutustoiminnan kehittämisestä huhtikuussa Kelan hallitus päätti laajentaa kansaneläkelain mukaista kuntoutustoimintaa kolme kuukautta myöhemmin. Kansaneläkelaitoksen eläkeosasto, jossa silloin hoidettiin kansaneläkelakiin perustuvaa kuntoutusta, lähetti kuntoutusta hoitaville tahoille ohjekirjeen. Siinä kuntoutustoimenpiteet jaoteltiin kuntoutustutkimuksiin, lääkinnälliseen ja sosiaaliseen (ammatilliseen) kuntoutukseen. Sosiaalisen kuntoutuksen pohdintaa ei tuolloin vielä ollut, joten lienee tyydyttävä ohjekirjeen määrittelyyn. Sosiaalisesta kuntoutuksesta käsiteltiin vain ammatillista kuntoutusta eli kaikkia niitä erityisiä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina saattamaan vakuutettu työelämään. Siihen sisältyivät sopeutumisohjaus, työhönvalmennus, ammattikasvatus, elinkeinoapu sekä työhön sijoittaminen vapaille työmarkkinoille tai suojatyöhön. Työelämään saattamiseen painottuvaa sopeutumisohjausta voidaan pitää ensimmäisenä sopeutumisvalmennukseen viittaavana käsitteenä Kansaneläkelaitoksen ohjeissa. Sopeutumisvalmennuksen alkutaival 17

19 Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan yhtenäistämiseksi perustettiin keskushallintoon kuntoutusosasto elokuussa Paikallistasolla kansaneläkelain mukaisia kuntoutusasioita hoitivat Kelan piiriasiamiehet. Vuonna 1968 alueiden kuntoutussihteerit oikeutettiin päättämään myös kansaneläkelain mukaisten kuntoutusvarojen käytöstä vakuutettujen yksilökohtaiseen kuntoutukseen. Vuodesta 1969 alkaen kuntoutustyöryhmiä alettiin perustaa jokaiseen keskussairaalapaikkakunnan paikallistoimistoon. Kelan kuntoutuksen perusteena oleva lainsäädäntö antoi laitokselle oikeuden ja myös velvollisuuden hoitaa kuntoutusta. Koska lait eivät tarkasti nimenneet kuntoutusmuotoja, voitiin lähteä tukemaan tarpeellista ja tavoitteellista toimintaa. Sopeutumisvalmennus sisältyi sekä lääkinnällisestä että sosiaalisesta kuntoutuksesta laadittuihin ohjeisiin luvun lopulla Kansaneläkelaitos myönsi kansanopisto-opintoja sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyvinä, samoin kuin näkövammaisten kurssitoimintaa Tyyskylän kurssikeskuksessa. MS-potilaiden kurssitoiminta käynnistyi vuonna 1969 Helsingin MS-yhdistyksen järjestämänä. Vuonna 1968 Samfundet Folkhälsanin tavalliselle lasten kesäleirille otettiin myös puheterapiaa tarvitsevia lapsia. Heille tehtiin kurssin aikana foniatrin tutkimus ja annettiin puheterapiaa. Lasten tarvitsema kuntouttava erityisohjelma kustannettiin Kelan kuntoutuksena. Tällainen järjestely syntyi käytännön tarpeesta: puheterapeutin palveluja ei ollut saatavana ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja lapset jäivät ilman tarvitsemaansa hoitoa myös pitkien etäisyyksien takia. Myös lasten vanhemmat saivat leirin aikana ohjausta. Lapset osallistuivat leirin muuhun toimintaan samanikäisten terveiden lasten kanssa. (Korpela 1983) 2.4 Vakuutusalan kuntoutuskokemuksia selkäydin vammaisten kuntoutuskursseista 1960-luvulta Vakuutusalan kuntoutustoiminta ei sisältänyt lakiin perustuvia säännöksiä sopeutumisvalmennuksesta, mutta sen tarve tuli esiin toiminnan yhteydessä. Vakuutusalan Kuntouttamiskeskus (myöhemmin Vakuutuskuntoutus VKK) omaksui yleisestä invalidihuollosta poikkeavan työskentelytavan. Kun yleisessä invalidihuollossa olennaista oli hallinnollinen päätöksenteko siitä, kuuluuko henkilö invaliidihuoltolain piiriin, VKK:n työskentelyote oli kuntoutusprosessin hoitamista. Tässä olennaista oli perehtyminen kuntoutusasiakkaan tilantee- 18

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti Jalava Janne, 6.3.2015 1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun 22.1.2015 Invalidiliiton Kuntoutus Oy Validia Kuntoutus Lahti Kehittämispäällikkö Hely Streng hely.streng@validia.fi Validia Kuntoutus Lahti

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot