SOPEUTUMISVALMENNUS. Suomalaisen kuntoutuksen oivallus. Hely Streng (toim.) Raha-automaattiyhdistys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOPEUTUMISVALMENNUS. Suomalaisen kuntoutuksen oivallus. Hely Streng (toim.) Raha-automaattiyhdistys"

Transkriptio

1 SOPEUTUMISVALMENNUS Suomalaisen kuntoutuksen oivallus Hely Streng (toim.) Raha-automaattiyhdistys

2 SOPEUTUMISVALMENNUS Suomalaisen kuntoutuksen oivallus Toimittanut Hely Streng Raha-automaattiyhdistys 2014

3 2 Toimittanut: Hely Streng Kansikuva: Vesa Sammalisto Taitto: Orange Advertising Oy Paino: Grano Oy ISBN:

4 Sisällys Esipuhe RAY... 4 Johdanto, Hely Streng Sopeutumisvalmennuksen alkutaival, Marja-Liisa Heiskanen, Aulikki Kananoja, Pirkko Korpela ja Heidi Paatero Järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus, Hely Streng, Teuvo Ruponen ja kirjan toimituskunta Teoreettisia näkökulmia psykososiaaliseen sopeutumiseen ja sopeutumisvalmennukseen, Aila Järvikoski, Kristiina Härkäpää ICF ja sopeutumisvalmennus, Sinikka H. Peurala Sopeutumisvalmennus postmodernissa yhteiskunnassa, Leila Keski-Luopa Ihminen suhteessa ympäristöönsä, Ilpo Vilkkumaa Vertaisryhmätyö sopeutumisvalmennuksessa, Seppo Kantola Sopeutumisvalmennus käytännössä, Miikka Niskanen Sopeutumisvalmennus kokemuksena, Miikka Niskanen, Hely Streng Terveydenhuolto, Kela ja RAY sopeutumisvalmennuksen mahdollistajina, Helena Mäenpää, Tuula Ahlgren ja Leena Poikkeus, Ulla Jämsä, Janne Jalava ja Pekka Mykrä Julistus sopeutumisvalmennuksen puolesta, Hely Streng ja kirjan toimituskunta Määritelmä, Hely Streng ja kirjan toimituskunta Kirjoittajat

5 Esipuhe Idea tästä kirjasta juontaa juurensa 2000-luvun alkuun, jolloin sopeutumisvalmennusta tuottaneet ja sen kehittämisestä kiinnostuneet järjestöt alkoivat kokoontua säännöllisesti yhteisen työryhmän puitteissa. Prosessi oli monivaiheinen ja ideasta kirjan valmistumiseen kului kaiken kaikkiaan 12 vuotta. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut keskeinen rooli sopeutumisvalmennuksen kehittäjänä. Mutta mistä sopeutumisvalmennuksessa on kyse? Yksiselitteistä vastausta on ollut vaikea saada ja vastauksen sisältö on riippunut siitä, keneltä on kysytty ja kuka on kysynyt. Sopeutumisvalmennusta on käsitelty ja tarkasteltu useissa eri julkaisuissa sekä tutkimuksissa. Myöskään lainsäädännössä sopeutumisvalmennusta ei ole määritelty kovin kattavasti tai yksiselitteisesti. Kuvaavaa on ollut, että kokoavaa yleisteosta sopeutumisvalmennuksesta ei ole ollut, mikä on osaltaan vaikeuttanut käsitteen ja sisältöjen haltuunottoa. Oman haasteensa on asettanut myös kuntoutusjärjestelmämme monialaisuus. Tämä kirja pyrkii vastaamaan edellä esitettyyn haasteeseen. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi Iholiitto ry:lle projektiavustuksen, minkä tavoitteena oli koota ja kuvata yksiin kansiin sopeutumisvalmennuksen historia, määritelmät ja käsitteet, teoreettiset lähestymistavat, tavoitteet ja menetelmät sekä kokemustieto. Myös Kansaneläkelaitos on osallistunut kirjan rahoitukseen. Artikkeleiden kirjoittajat vastaavat omista teksteistään, eivätkä tekstit edusta RAY:n virallista kantaa. Kirja on tarkoitettu kaikille kuntoutuksen parissa toimiville ja siitä kiinnostuneille, niin ammattilaisille, opiskelijoille, kuntoutujille itselleen kuin heidän läheisilleen ja omaisilleen. Lopputuotos on nyt käsillä, kaikkien luettavaksi ja hyödynnettäväksi. Kiitos kirjan toimituskunnalle, kirjoittajille sekä kaikille yhteistyöhön osallistuneille! Espoossa Tuomas Koskela, Kehittämispäällikkö Raha-automaattiyhdistys, avustusosasto 4

6 Johdanto Tämä kirja on syntynyt vammais- tai sairausryhmäjärjestöjen yhteistyönä ja toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen projektina. Myös Kansaneläkelaitos on osallistunut kirjan rahoitukseen. Kirjan toimituskunnan muodosti kymmenen sopeutumisvalmennuksesta vastaavaa henkilöä sopeutumisvalmennusta toteuttavista järjestöistä. Mukana ovat olleet Ann-Mari Veneskoski Aivoliitosta, Anu Korhonen Aivovammaliitosta, Elina Perttula Suomen CP-liitosta, Marja Nylén Epilepsialiitosta, Risto Heikkinen Iholiitosta, Hely Streng Invalidiliitosta, Ritva Pirttimaa Lihastautiliitosta, Pekka Kankaanpää Munuais- ja maksaliitosta, Arja Toivomäki Suomen MS-liitosta ja Lauri Honkala Suomen Reumaliitosta. Päätoimittajana on toiminut Hely Streng. Hanketta hallinnoi Iholiitto. Sopeutumisvalmennuskirjan valmistuminen on ollut pitkä prosessi, joka sai alkunsa jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2002 sopeutumisvalmennusta toteuttaneet ja sen kehittämisestä kiinnostuneet järjestöt muodostivat yhteistyöryhmän, joka kokoontui säännöllisin väliajoin. Yhteistyöryhmään olivat tervetulleita kaikki halukkaat vammais- ja sairausryhmäjärjestöt. Ryhmästä muodostui ammatillinen vertaisryhmä sopeutumisvalmennusta järjestävien kesken. Se on tarjonnut osallistujille mahdollisuuden pohdintaan, arviointiin ja näkemysten kirkastamiseen. Tämä on tapahtunut aikana, kun monet tuulet ovat heitelleet sopeutumisvalmennusta ja kysymyksiä on esitetty sen tarpeesta, tavoitteista, sisällöstä ja vaikutuksista. Välillä on kyseenalaistettu sopeutumisvalmennuksen olemassaolo kuntoutusmuotona tai laajennettu se käsittämään kaikki mahdollinen ryhmätoiminta. Sopeutumisvalmennustyöryhmän jäsen on aina järjestö, joka valitsee edustajansa. Ryhmässä näkemykset sopeutumisvalmennuksesta ja sen kehittämisestä sekä järjestöjen välisen yhteistyön tärkeydestä kirkastuivat keskustelemalla ja tekemällä asioita yhdessä. Alusta alkaen lausuttiin ääneen ajatus sopeutumisvalmennusta kuvaavan kirjan kirjoittamisesta. Lopulta päätettiin järjestää sopeutumisvalmennusseminaari, joka toteutui Lahdessa Sibelius-talossa lakisääteisen sopeutumisvalmennuksen 30 vuotta kestäneen taipaleen kunniaksi. Seminaarissa käsiteltiin silloin, niin kuin joka kerta myöhemminkin, suomalaisen sopeutumisvalmennuksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Puhujina olivat sopeutumisvalmennuksen tai sen taustateorioiden asiantuntijoita, mahdollistajien, tiedemaailman, politiikan ja järjestöjen edustajia. Kokemuspuheenvuoro on kuulunut mukaan ensimmäisestä kerrasta lähtien. Lahdessa jaettiin ensimmäinen kerran myös sopeutumisvalmennuspalkinto. Kriteerinä oli ansioituminen sopeutumisvalmennuksen parissa. Suunnitelma oli, 5

7 että seminaarissa pidetyistä puheenvuoroista olisi koottu myöhemmin kirja. Kirjan valmistumiseen kului 12 vuotta, mutta seminaareja järjestettiin joka toinen vuosi. Tämän vapaaehtoisuuteen ja kiinnostukseen perustuvan yhteistyön tuloksena ryhmään kuuluneet järjestöt tekivät päätöksen toteuttaa unelman kirjasta ja hakivat siihen avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä vuonna Kirjaa pidettiin alusta alkaen tarpeellisena myös rahoittajien keskuudessa. RAY hyväksyi projektin alkavaksi 2013 ja Kela hankkeen oman osuutensa vähän myöhemmin. Sopeutumisvalmennuksen juuret ovat vammaisjärjestöjen toiminnassa, josta se on noussut hyvien käytäntöjensä kautta lakisääteiseksi kuntoutukseksi. Lakisääteistä sopeutumisvalmennusta on toteutettu vammais- ja sairausryhmäjärjestöjen toimesta jo yli 40 vuotta. Kaikessa sopeutumisvalmennuksessa tarve lähtee ihmisen elämässä tapahtuneesta muutoksesta, johon hän ja hänen läheisensä tarvitsevat tukea ja apua. Potilas- ja vammaisjärjestöt ovat vastanneet tähän tarpeeseen kehittämällä järjestönsä tehtävästä nouseville kohderyhmilleen sopeutumisvalmennuskursseja. Koska lähtökohdat ovat erilaisia, myös käytännön toteutus kursseilla on ollut erilaista kuitenkin niin, että kaikesta sopeutumisvalmennustoiminnasta voi sanoa löytyvän samat perusperiaatteet. Näihin periaatteisiin eri järjestöjen jäsenistön erityispiirteet tuovat omat lisätarpeensa. Sopeutumisvalmennus on välttämätön osa lihassairauteen sairastuneen suuntautumisessa normaaliudesta kohti vammaisidentiteettiä, yksilön silti säilyttäessä terveen itsetunnon ja täyden ihmisyyden ja täyden osallistumisen yhteiskuntaan. Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, jolla on ollut merkittävä asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä elämänhallinnan tukemisessa ja vaikutuksia siihen osallistuneiden elämänlaatuun. Sopeutumisvalmennus on ollut kuntoutusta, jossa ICF ja sen eri osa-alueet ovat olleet läsnä jo ennen kuin niitä kuntoutuksen kentässä tunnettiin. Tavoitekin on ollut vammaisen henkilön ja hänen läheistensä osallistumisen ja voimavarojen vahvistuminen. Siinä missä muu kuntoutus yleensä on diagnoosikeskeistä, sopeutumisvalmennuksessa on painottunut ihmisen elämänvaiheet, elämäntilanteet ja elinympäristö. Sopeutumisvalmennus on siis ollut enemmän ICF kuin ICF itse! Jokainen järjestö on tuonut sopeutumisvalmennukseen oman jäsenistönsä tarpeet ja näkökulman. Tästä syystä sen erityisyytenä on eläminen ajassa ja avoin yhteys ympäristöön. Yhteneväisinä asioina ovat aina 6

8 pysyneet sopeutumisvalmennuksen eri tieteistä nousevat viitekehykset sekä sen kiistaton vahvuus, ryhmämuotoisuudesta nouseva vertaistuki. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat prosesseja, eivät yksittäisiä kuntoutustapahtumia. Sopeutumisvalmennus eroaa ryhmämuotoisesta kuntoutuskurssista. Sopeutumisvalmennuskurssilla keskeinen tehtävä on tukea osallistujia oivaltamaan oman vamman tai sairauden merkityksiä identiteettiin, mahdollisuuksiin elää hyvää arkea ja löytää oma paikkansa yhteisön jäsenyydessä. Sopeutumisvalmennuksessa on aina kysymys prosessista, jossa yksilö rakentaa uutta suhdetta itseensä (minuus) ja ympäristöönsä (identiteetti). Sairaus tai vamma muuttaa ihmisen käsitystä itsestään. Eheytymisprosessiin hän tarvitsee toisia ihmisiä ja erityisen hyödyllistä on toiminta ja keskustelu vertaisryhmässä. Siinä osallistujien toisilleen antama tasavertaisuudesta kumpuava tuki on keskeistä. Samoja kokeneet ja samankaltaisessa elämätilanteessa elävät ihmiset antavat toisilleen sen voiman. Henkilökunnan rooli on tukea tätä eheytymisprosessia, tarjota vaihtoehtoja, tukea muutoksessa ja rohkaista vuorovaikutukseen ja osallistumiseen. Ryhmämuotoisilla kuntoutuskursseilla pääpaino on vamman tai sairauden seurauksena syntyneiden toimintarajoitteiden minimoiminen ja kompensoivien taitojen harjoittelu. Henkilökunnan rooli on eri ryhmämuotoisten terapioiden ja harjoitteiden ohjaamisessa. Molemmissa kuntoutusmuodoissa on myös yhteisiä elementtejä, mutta ne eivät ole sama asia. Vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys erilaisissa kehitys- ja muutosprosesseissa. Molemmissa kuntoutusmuodoissa toteutuu ryhmän merkitys oppimisessa, vertaisuus, uuden oppiminen ja tiedon saaminen vammasta tai sairaudesta. Samalla henkilöllä voi olla tarve sekä sopeutumisvalmennukseen että ryhmämuotoiseen kuntoutuskurssiin. Sopeutumisvalmennuksen antamiseen valmistavaa ammattikoulutusta ei ole. Se on määritelty lainsäädännössä tavoitteensa ja sisältönsä kautta. Sopeutumisvalmennusta on toteutettu hyvinkin eri tavoin. Joustavuus ja erilaiset sovellukset ovat olleet mahdollisia. Se on ollut hyväkin asia, mutta samalla sopeutumisvalmennus kuntoutuspalveluna on saattanut hämärtyä ja ammatillisuus on jäänyt avoimeksi. Ilpo Vilkkumaa toteaa tässä kirjassa: Sopeutumisvalmennus säilyy ja kehittyy vain, jos ihmisen suhde ympäristöön ymmärretään molemmat sisältävänä kokonaisuutena eikä sopeutumisvalmennusta pidetä ihmisen ja ympäristön suhdetta kehittävänä erityisenä kuntoutusinterventiona. Sopeutumisvalmennus ei häviä erityisenä kuntoutuspalveluna, vaikka se viedään ympäristön keskelle, kuntoutujan sinne saattamana. Vammaispolitiikan esteettömyysstrategia kulkee toista tietä, ja sopeutumisvalmennus siirtyy syrjään sen tieltä. 7

9 Sopeutumisvalmennus on eri laeissa määritelty suppeasti, ja siihen viitataan eri ammattialojen tieteellisissä julkaisuissa, mutta yhtä kokoavaa teosta siitä ei ole tehty. Jotta sopeutumisvalmennus ei kadottaisi syvintä olemustaan ja asemaansa kuntoutuksen kokonaisuudessa, on ollut tärkeää saada kirja, jota voivat käyttää sekä ammattilaiset että opiskelijat. Ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään henkilöitä, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus, tai perheitä, joissa on vammainen tai pitkäaikaissairas perheenjäsen, hyötyvät kirjasta saadessaan kattavan tiedon sopeutumisvalmennuksesta. He oppivat ohjaamaan kuntoutumistarpeessa olevia henkilöitä oikean palvelun piiriin. Kirjan valmistumista on tukenut sen kirjoittajien tapaamiset ja yhteiset keskustelut sopeutumisvalmennuksesta eri aikakausina ja eri toimijoiden rahoittamana tai toteuttamana. Tämän kirjan alussa on kaksi artikkelia, joissa kummassakin kuvataan sopeutumisvalmennuksen alkutaivalta. Toisen artikkeleista ovat kirjoittaneet sopeutumisvalmennuksen keskeisten päättäjä- ja toimijatahojen silloiset viranhaltijat. He kuvaavat sopeutumisvalmennuksen alkutaivalta, josta voinee Marja-Liisa Heiskasta lainaten todeta, että sopeutumisvalmennus alkoi lakisääteisenä ja pohjautui järjestöjen toteuttamaan kurssitoimintaan. Teoreettista viitekehystä pohdittiin melko vähän. Lähtökohtana oli lainsäädäntö. Toinen artikkeli kuvaa järjestölähtöisen sopeutumisvalmennuksen kehittymistä. Kirjoittajina ovat kirjan toimituskunnan muodostaneet 10 järjestön työntekijät. Lukuun on sisällytetty myös Näkövammaisten keskusliiton (ennen Sokeain keskusliitto) kuvaus, koska ensimmäinen sopeutumisvalmennuksen nimellä järjestetty kurssi oli Sokeain Keskusliiton vuonna 1963 järjestämä vastasokeutuneiden sopeutumis- ja harjoituskurssi. Sopeutumisvalmennuksen taustateorioita käsitellään kirjan useammassa luvussa. Aila Järvikosken ja Kristiina Härkäpään artikkeli Teoreettisia näkökulmia psykososiaaliseen sopeutumiseen ja sopeutumisvalmennukseen käsittelee sopeutumisvalmennuksen psykologisia, sosiologisia ja monitieteisiä taustateorioita. Sitä kuvataan katsauksena sopeutumisvalmennuksen ja psykososiaalisen kuntoutuksen kannalta relevanttiin teoreettispainotteiseen kirjallisuuteen. Artikkelissa Sopeutumisvalmennus ja ICF Sinikka Peurala tarkastelee toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen sisältöä. Hän lähestyy sopeutumisvalmennusta ICF-viitekehyksen eri osa-alueiden kautta. Seppo Kantolan artikkelissa Vertaisryhmätyö sopeutumisvalmennuksessa on kuvaus sopeutumisvalmennuksen keskeisestä menetelmästä ryhmäprosessin ohjaa- 8

10 misesta keskeisten sosiaalipsykologisten ja psykoanalyyttisten teorioiden tarjoamasta viitekehyksestä käsin. Artikkeli pohjautuu asiantuntijaryhmän pohdintoihin, ja Seppo Kantolan lisäksi keskustelemassa olivat Leila Keski-Luopa ja Hely Streng. Leila Keski-Luopa kirjoittaa sopeutumisvalmennuksesta postmodernissa yhteiskunnassa. Hän pyrkii artikkelissaan osoittamaan, että näkökulmaa tarvitsee muuttaa siten, että luodaan nykyistä enemmän ymmärrystä ihmisenä olemisen peruskysymyksiin. Hän lähestyy teemaa identiteetti-käsitteen avulla. Se on avainkäsite tutkittaessa ihmisen suhdetta sosiaaliseen ympäristöönsä ja tuon suhteen laadun vaikutusta ihmisen elämänlaatuun. Ilpo Vilkkumaa kirjoittaa tässä kirjassa, että sopeutumisvalmennusta arvostellaan usein siitä, että se yksipuolisesti vaatii ja opettaa sopeutumaan ympäristöön sen sijaan, että vaatisi ympäristöä ottamaan huomioon vammaisen tai sairaan ihmisen elämäntilanteen. Tämän arvostelun ovat sopeutumisvalmennuksen kehittäjät ja käyttäjät toivottavasti kaikki kuntoutujat ja vammaiset henkilöt torjuneet toimenpiteen nimestä johtuvana väärinkäsityksenä. Ilpo Vilkkumaan mukaan maailma, jossa ihminen tekee työtään ja elää arkeaan, on yksilöä vahvempi ja jokaisen on se hyväksyttävä. Kuntoutujilta ei pitäisi edellyttää suurempaa tai laaja-alaisempaa sopeutumista kuin muilta ihmisiltä tai elämänpiirin ja tavoitteiden supistamista niin, että vaikeudet ympäristön kanssa minimoitaisiin syrjään vetäytymällä. Kuntoutuksen tehtävä on saada aikaan yhdenvertainen elämäntilanne kaikille, ja sopeutumisvalmennus valmistaa ihmistä ja yhteiskuntaa siihen. Miikka Niskasen toimittama luku Sopeutumisvalmennus käytännössä pohjautuu kirjan toimituskuntaan kuuluviin vammais- ja sairausryhmäjärjestöihin suunnattuun laajaan kyselyyn niiden vuonna 2013 toteuttamasta sopeutumisvalmennustoiminnasta. Luvun alussa esitellään prosessikuvaus sopeutumisvalmennuskursseista tyypillisimmillään. Lukijalle avataan konkreettisesti, mitä sopeutumisvalmennusprosessissa tapahtuu. Kun puhutaan sopeutumisvalmennuksen prosessista, täytyy muistaa, ettei kyse ole pelkästään yksittäisten teorioiden tai ohjelmien osuudesta. Kyse on nimenomaan pidemmästä prosessista, jonka aikana erilaiset toimenpiteet erilaisine resursseineen ja asiantuntemuksineen muodostavat kokonaisuuden, jolle on määritelty haluttu lopputulos. Tätä artikkelia varten kutsuttiin mukaan myös muut sopeutumisvalmennukseen RAY-avustusta saavat järjestöt. Miikka Niskanen ja kirjan toimituskunta sekä järjestöjen edustajat keskustelivat sopeutumisvalmennuksen sisällön 9

11 keskeisistä elementeistä. Luvun lopussa Hely Streng ja Miikka Niskanen nostavat esiin kaksi toteuttamisen keskeistä asiaa: perheen ja vertaistuen. Sopeutumisvalmennusta järjestävät eri järjestöt julkaisivat lehdissään ja sosiaalisessa mediassa ilmoituksen, jossa pyydettiin kirjoituksia sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneilta. Näitä on kokemuksia on omassa luvussaan Sopeutumisvalmennus kokemuksena. Lakisääteinen sopeutumisvalmennus on kehittynyt eri järjestäjien, rahoittajien ja muiden toimijoiden väliseksi toiminnaksi. Kirjassa on oma lukunsa Terveydenhuolto, Kela ja RAY sopeutumisvalmennuksen mahdollistajina. Terveydenhuoltoesimerkkinä on Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, jonka sopeutumisvalmennustoimintaa kuvaa Ulla Jämsä. Helena Mäenpää on pitkään toiminut sopeutumisvalmennuskursseilla lääkärinä ja suositellut kursseja lapsille, nuorille ja perheille vuosien ajan. Hän on kirjoittanut näkemyksiään sopeutumisvalmennukseen ohjaamisesta, tarpeen ja hyötyjen näkymisestä lääkärin työssä. Järjestöjen perustama Raha-automaattiyhdistys on ollut merkittävä rahoittaja avustaessaan järjestöjen toteuttamaa sopeutumisvalmennusta ja sen kehittämistä erilaisissa projekteissa. Pekka Mykrä on kirjoittanut tähän artikkeliin RAY-rahoitteisesta sopeutumisvalmennuksesta. Tuula Ahlgren ja Leena Poikkeus kirjoittavat Kelan osuudesta sopeutumisvalmennuksen järjestäjänä, rahoittajana ja yhteistyökumppanina. Luvussa on tietoja sopeutumisvalmennuksen määristä, koh- 10

12 deryhmistä ja sopeutumisvalmennukseen käytetyistä varoista. Lisäksi kirjoittajat kertovat Kelan järjestämän sopeutumisvalmennuksen kehittymisestä ja niistä valinnoista, joita viime vuosina on tehty esim. eri sairausryhmille kohdennettujen sopeutumisvalmennuskurssien standardeja laadittaessa. Kirja päättyy julistukseen sopeutumisvalmennuksen tulevaisuuden puolesta ja toimituskunnan sopeutumisvalmennuksesta muotoilemaan määritelmään. Toimituskunta on pohtinut ilmassa olevia näkyjä niin kehittämiseen, tulevaisuuden mahdollisuuksiin kuin uhkakuviinkin liittyen. Tahtotila on, että sopeutumisvalmennus kehittyy mutta säilyy lakisääteisenä kuntoutuksena eikä sitä sekoiteta moneen muuhun ihmisen hyvinvointia lisäävään toimintaan, joka muistuttaa sopeutumisvalmennusta vain siinä määrin, että se toteutetaan ryhmässä. Tästä syystä toimituskunta on ottanut ohjat käsiinsä ja laatinut sopeutumisvalmennuksen määritelmän yli neljäkymmentä vuotta sen jälkeen, kun sopeutumisvalmennuksesta tuli lakisääteistä. Päätoimittaja Hely Streng Invalidiliitto 11

13 12

14 1 Sopeutumisvalmennuksen alkutaival Marja-Liisa Heiskanen, Aulikki Kananoja, Pirkko Korpela ja Heidi Paatero 1. Miten sopeutumisvalmennus sai alkunsa? 1.1 Invaliidihuoltolaki suomalaisen kuntoutuksen suunnan antajana 1940-luvulla Suomalaista vammais- ja kuntoutuspolitiikkaa ohjasi vuosi kymmeniä vuonna 1946 annettu invaliidihuoltolaki 1 (907/1946). Aikaisemmin oli annettu laki sotainvaliidien työ huollosta (649/1942), joka oli monin osin myös invaliidihuoltolain perustana (Komiteanmietintö 1966:A8, 16). Invaliidihuolto lain työkykyä ja ansiomahdollisuuksia painottava tavoite vaikutti suomalaiseen kuntoutus- ja vammaispolitiikkaan pitkään, toiminnan laajentuessa myös sosiaalivakuutuksen ja yleisten palvelujärjestelmien piiriin. Laki heijastui myös ensimmäisiin sopeutumisvalmennusta ohjaaviin tavoitteisiin. Invaliidihuoltolain tarkoituksena oli kuntoutettavan työ- ja toimintakyvyn sekä ansiomahdollisuuksien parantaminen. Sen määrittelemät huoltomuodot olivat lääkintä- ja työhuolto sekä koulutus. Sodanjälkeistä vammais- ja kuntoutuspolitiikkaa hallitsi kansallinen pyrkimys saada sodan vammauttamat ihmiset takaisin työelämään. Invaliidihuoltolain täytäntöönpanon johto ja valvonta kuuluivat sosiaaliministeriölle, jonka apuna toimi invaliidihuoltoasiain neuvotte- 1 Invalidi-sana kirjoitettiin aiemmin kahdella i-kirjaimella, mikä näkyi myös lakien nimissä. Sopeutumisvalmennuksen alkutaival 13

15 lukunta. Lakisääteinen invaliidihuolto oli kokonaisuudessaan valtion rahoittamaa. Paikallisella tasolla kunnan sosiaaliviranomaiset toimivat vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten ohjaajina invaliidihuoltolain piiriin. Yksilökohtaiset päätökset lain mukaisten toimenpiteiden myöntämisestä teki keskitetysti sosiaaliministeriö. Invaliidihuoltolain mukaisen toiminnan toteuttajina - nykytermein palveluntuottajina - olivat suurelta osin vammaisjärjestöt valtionavustuksen turvin omissa laitoksissaan ja omine toimintoineen. Lääkintähuoltoa tosin toteutettiin myös sairaaloissa. 1.2 Sopeutumisvalmennusta koskevia viitteitä ja 1960-luvuilla Sopeutumisvalmennuksesta ei puhuttu tai kirjoitettu ja 1950-luvuilla. Tulkintoja siihen viittaavasta toiminnasta on sittemmin tuotu esiin eri yhteyksissä, kuten kuntoutuskomitean mietinnössä vuonna 1966 (Komiteanmietintö 1966:A8). Komitea mainitsee esimerkkeinä vuonna 1952 toimintansa aloittaneen Hoikan opiston, jonka tuberkuloottisille antaman opetuksen katsottiin olevan luonteeltaan osin sopeutumisvalmennuksellista, vaikka käsitettä ei tuolloin käytettykään. Komitea mainitsee myös Sokeain Keskusliiton järjestämät vastasokeutuneiden kuntoutuskurssit sekä Sokeiden kuntouttamiskomitean vuodelta 1963 (1963:70), jossa pidettiin tärkeänä sopeutumisvalmennuksen vakiinnuttamista. Toisena varhaisena esimerkkinä mainitaan invaliidihuoltoasiain neuvottelukunnassa käyty keskustelu lääkintähuollon ja koulutuksen välisistä toimintamuodoista. Myös ulkomaisiin esimerkkeihin vaikeavammaisille järjestetyistä tietopuolis-käytännöllisistä kursseista viitataan (Komiteanmietintö 1966:A8, 37). 1.3 Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen varhaisvaiheita Vuonna 1939 voimaan tullut kansaneläkelaki (248/37) sisälsi jo säännöksen, jonka mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saajalle voitiin työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi antaa sairaanhoitoa ja ammattiopetusta sekä työvälineitä ja muita apuneuvoja. Samoin voitiin työkyvyttömyyden estämiseksi antaa tarkoituksenmukaiseksi nähtyä sairaanhoitoa. Vuonna 1956 voimaan tulleen kansaneläkelain (347/56) 34 :n mukaan kuntoutuksena voitiin kustantaa lääkintähuoltoa, koulutusta ja työhuoltoa pysyvän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi. Laki koski 16 vuotta täyttäneitä. 14

16 Alkuvuosina toiminta keskittyi hoitoon Reumasäätiön ja Invalidisäätiön sairaaloissa. Ammatillista kuntoutusta kehitettiin Kiipulasäätiössä. Kuntoutusasioita hoidettiin Kansaneläkelaitoksen eläkeosastolla. Vuodesta 1958 alkaen siellä toimi kuntoutussihteeri, jonka tehtävänä oli ohjata eläkkeenhakijoita kuntoutukseen, kun oli toiveita työkyvyn parantamisesta. 2. Uuden kuntoutuspolitiikan hahmottelua 1960-luvulla 1960-luku toi olennaisia muutoksia kuntoutukseen ja vammaishuoltoon. Vuosikymmenen alussa voimaan tullut sairausvakuutuslaki (364/63) antoi mahdollisuuden kuntoutukseen. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen korvausmuotoja täydennettiin lakisääteisillä kuntoutustoimenpiteillä (laki tapaturmakorvausta saavien invalidihuollosta 592/1963 ja laki liikennevakuutuskorvausta saavien invalidihuollosta 155/1965). Myös 1960-luvun alussa voimaan tullut työeläkelainsäädäntö antoi vapaaehtoisuuden pohjalta mahdollisuuden ammatilliseen kuntoutukseen. Sopeutumisvalmennusta käsitteenä tai korvausmuotona ei näihin lakeihin sisältynyt, mutta kuntouttamishoidon käsitteen määrittelyn mukaisesti oli mahdollisuus edistää työkyvyn ohella myös toimintakykyä. 2.1 Kuntoutuskomitean ehdotukset sopeutumisvalmennuksesta Kuntoutuksen lainsäädäntöpohjan laajentuminen synnytti uuden tilanteen, joka vaati valtakunnallisen kokonaistilanteen uutta arviointia. Vuoden 1963 alussa valtioneuvosto asetti Kuntoutuskomitean selvittämään invalidien kuntouttamislainsäädännön ja kuntouttamistoiminnan puutteellisuuksia ja epäkohtia sekä tekemään niiden poistamiseksi tarpeelliseksi katsomiaan ehdotuksia. Kuntoutuskomitea jätti mietintönsä vuonna 1966 (1966:A8). Mietinnössä esiintyy ensimmäisen kerran sopeutumisvalmennuksen käsite. Kaikkiaan kolmessa eri pykäläehdotuksessa käsitellään sopeutumisvalmennusta. Se on yksi koulutukseen ja valmennukseen sisältyvä toimenpide, jonka 13 :n mukaisena tarkoituksena on auttaa kuntoutettavan tottumista sairauden, vian tai vamman aiheuttamaan tilaan tai saattaa hänet kykeneväksi käyttämään tuloksellisesti muuta kuntoutusta (emt., 71). Mietinnössä todetaan myös yleisen toimintakyvyn parantamisen merkitys: komitean mukaan sopeutumisvalmennus on olennainen osa kuntoutusprosessia. Sopeutumisvalmennuksen alkutaival 15

17 Lakiehdotuksen 14 :n mukaan sopeutumisvalmennusta annetaan harjoituksena ja opetuksena sosiaaliministeriön hyväksymässä laitoksessa tai kurssilla sekä muuna tarpeelliseksi katsottavana harjoituksena ja opetuksena (emt., 71). Samassa pykälässä todetaan lisäksi, että lapsen sopeutumisvalmennukseen kuuluu myös hänen vanhemmilleen tai huoltajilleen järjestettävä opastus. Komitea ehdotti, että sopeutumisvalmennus sisällytetään lakisääteisen kuntoutuksen toimintamuotoihin ja että sopeutumisvalmennuksen järjestäminen annetaan sopivien alan järjestöjen ja laitosten hoidettavaksi, valtion taloudellisesti tukemana. Toteamus noudatti invaliidihuoltolain määrittelyä, jonka mukaan sosiaaliministeriö käyttää invalidihuollon toimeenpanossa mahdollisuuksiensa mukaan apunaan alan järjestöjä, laitoksia ja yrityksiä. Käytännön kokemusta vammaisjärjestöjen vastuusta palvelujen tuottamisessa oli tuolloin jo saatu esimerkiksi ammatillisesta kuntoutuksesta. 2.2 Ns. Ailion jaoston ehdotukset Kuntoutuskomitea ehdotti erillistä kuntoutusjärjestelmää koordinoimaan eri toimijoiden kuntoutustoimenpiteitä. Ehdotus erillisestä järjestelmästä ei kuitenkaan saanut riittävästi kannatusta. Itse komiteakin oli erimielinen luvulla vahvistui normaalisuuden periaate, jonka mukaan yleisten palvelu- ja etuusjärjestelmien tulee palvella myös vammaisia henkilöitä. Komitean esittämän järjestelmän arvioitiin aiheuttavan yleisten palvelujärjestelmien ja erillisen kuntoutusjärjestelmän päällekkäisyyttä. Sen sijaan esitykset invalidihuollon sisällön monipuolistamiseksi saivat kannatusta. Sosiaaliministeriön invaliidihuoltoasiain neuvottelukunta nimesikin Ailion jaoston valmistelemaan voimassa olevan invaliidihuoltolain täydentämistä kuntoutuskomitean esittämin sisällöllisin toimenpitein. Vuosina työskennellyt Ailion jaosto määritteli sopeutumisvalmennuksen seuraavasti (Invalidihuoltoasiain neuvottelukunta, pöytäkirja ): Sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on auttaa invaliidin tottumista vamman tai sairauden aiheuttamaan tilaan tai edistää hänen kykyään käyttää hyväkseen muuta invaliidihuoltoa. Tämä määrittely hyväksyttiin sittemmin myös invaliidihuoltolaissa. Kuntoutuskomiteaan verrattuna Ailion jaosto mainitsi useampia käytännön esimerkkejä jo toteutuneesta sopeutumisvalmennuksesta. Näitä olivat vastasokeutuneiden kurssien lisäksi Kuulonhuoltoliiton järjestämä kuulonharjoitus- ja näkökuulon opetustoiminta, Suomen Siviili- ja Asevelvolli- 16

18 suusinvalidien liiton järjestämät vammaisten lasten kurssit, Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaisten Liiton järjestämät keuhkoastmaa sairastavien lasten kuntoutuskurssit sekä Raajarikkojen koulusäätiön uusille oppilailleen järjestämät kouluolosuhteisiin totuttamiskurssit. Yleisessä sosiaalihallinnossa tapahtui 1960-luvun lopulla myös kuntoutukseen vaikuttavia muutoksia. Aikaisempaan sosiaaliministeriöön yhdistettiin myös terveydenhuolto sosiaali- ja terveysministeriöksi. Sen alaisuuteen perustettiin vuonna 1968 sosiaalihallitus, jonka yhdeksi tehtäväksi tuli invaliidihuoltolain soveltaminen. Lääkintöhallitus oli oma keskusvirastonsa niin ikään sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. 2.3 Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan laajeneminen Sairausvakuutuslain (364/1963) voimaantulo vuonna 1964 laajensi kuntoutustoimintaa merkittävästi. Lain 60. pykälä sisälsi velvoituksen käyttää vuosittain kaksi prosenttia vakuutusmaksuina kertyneistä varoista sairauksia ehkäisevään toimintaan ja vakuutettujen kuntoutukseen. Kuntoutusta voitiin järjestää myös alle 16-vuotiaille ja työiän sivuuttaneille. Viiden sairausvakuutusalueen aluetoimistoihin perustettiin kuntoutussihteerien toimet. Heidän avukseen asetettiin kuntoutustyöryhmät. Kansaneläkelaitoksen hallituksen asettama toimikunta jätti mietintönsä kuntoutustoiminnan kehittämisestä huhtikuussa Kelan hallitus päätti laajentaa kansaneläkelain mukaista kuntoutustoimintaa kolme kuukautta myöhemmin. Kansaneläkelaitoksen eläkeosasto, jossa silloin hoidettiin kansaneläkelakiin perustuvaa kuntoutusta, lähetti kuntoutusta hoitaville tahoille ohjekirjeen. Siinä kuntoutustoimenpiteet jaoteltiin kuntoutustutkimuksiin, lääkinnälliseen ja sosiaaliseen (ammatilliseen) kuntoutukseen. Sosiaalisen kuntoutuksen pohdintaa ei tuolloin vielä ollut, joten lienee tyydyttävä ohjekirjeen määrittelyyn. Sosiaalisesta kuntoutuksesta käsiteltiin vain ammatillista kuntoutusta eli kaikkia niitä erityisiä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina saattamaan vakuutettu työelämään. Siihen sisältyivät sopeutumisohjaus, työhönvalmennus, ammattikasvatus, elinkeinoapu sekä työhön sijoittaminen vapaille työmarkkinoille tai suojatyöhön. Työelämään saattamiseen painottuvaa sopeutumisohjausta voidaan pitää ensimmäisenä sopeutumisvalmennukseen viittaavana käsitteenä Kansaneläkelaitoksen ohjeissa. Sopeutumisvalmennuksen alkutaival 17

19 Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan yhtenäistämiseksi perustettiin keskushallintoon kuntoutusosasto elokuussa Paikallistasolla kansaneläkelain mukaisia kuntoutusasioita hoitivat Kelan piiriasiamiehet. Vuonna 1968 alueiden kuntoutussihteerit oikeutettiin päättämään myös kansaneläkelain mukaisten kuntoutusvarojen käytöstä vakuutettujen yksilökohtaiseen kuntoutukseen. Vuodesta 1969 alkaen kuntoutustyöryhmiä alettiin perustaa jokaiseen keskussairaalapaikkakunnan paikallistoimistoon. Kelan kuntoutuksen perusteena oleva lainsäädäntö antoi laitokselle oikeuden ja myös velvollisuuden hoitaa kuntoutusta. Koska lait eivät tarkasti nimenneet kuntoutusmuotoja, voitiin lähteä tukemaan tarpeellista ja tavoitteellista toimintaa. Sopeutumisvalmennus sisältyi sekä lääkinnällisestä että sosiaalisesta kuntoutuksesta laadittuihin ohjeisiin luvun lopulla Kansaneläkelaitos myönsi kansanopisto-opintoja sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyvinä, samoin kuin näkövammaisten kurssitoimintaa Tyyskylän kurssikeskuksessa. MS-potilaiden kurssitoiminta käynnistyi vuonna 1969 Helsingin MS-yhdistyksen järjestämänä. Vuonna 1968 Samfundet Folkhälsanin tavalliselle lasten kesäleirille otettiin myös puheterapiaa tarvitsevia lapsia. Heille tehtiin kurssin aikana foniatrin tutkimus ja annettiin puheterapiaa. Lasten tarvitsema kuntouttava erityisohjelma kustannettiin Kelan kuntoutuksena. Tällainen järjestely syntyi käytännön tarpeesta: puheterapeutin palveluja ei ollut saatavana ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja lapset jäivät ilman tarvitsemaansa hoitoa myös pitkien etäisyyksien takia. Myös lasten vanhemmat saivat leirin aikana ohjausta. Lapset osallistuivat leirin muuhun toimintaan samanikäisten terveiden lasten kanssa. (Korpela 1983) 2.4 Vakuutusalan kuntoutuskokemuksia selkäydin vammaisten kuntoutuskursseista 1960-luvulta Vakuutusalan kuntoutustoiminta ei sisältänyt lakiin perustuvia säännöksiä sopeutumisvalmennuksesta, mutta sen tarve tuli esiin toiminnan yhteydessä. Vakuutusalan Kuntouttamiskeskus (myöhemmin Vakuutuskuntoutus VKK) omaksui yleisestä invalidihuollosta poikkeavan työskentelytavan. Kun yleisessä invalidihuollossa olennaista oli hallinnollinen päätöksenteko siitä, kuuluuko henkilö invaliidihuoltolain piiriin, VKK:n työskentelyote oli kuntoutusprosessin hoitamista. Tässä olennaista oli perehtyminen kuntoutusasiakkaan tilantee- 18

Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus

Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus Sopeutumisvalmennus suomalaisen kuntoutuksen oivallus 10.3.2015 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 2015 Hely Streng kehittämispäällikkö YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 19 artikla: Tämän

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun 22.1.2015 Invalidiliiton Kuntoutus Oy Validia Kuntoutus Lahti Kehittämispäällikkö Hely Streng hely.streng@validia.fi Validia Kuntoutus Lahti

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Päivitetty 23.4.2013 Teini-ikäisten liikuntavammaisten lasten 09.06. - 15.06. (7 pv), koko perhe 16.06. - 18.06. (3 pv), nuoret yksin Kurssi on

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot