Kevyet koneet metsänhoidossa OPAS METSÄNOMISTAJALLE. Miikka Parviainen Riitta Pellinen Mikko R. Salminen Tapani Sauranen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevyet koneet metsänhoidossa OPAS METSÄNOMISTAJALLE. Miikka Parviainen Riitta Pellinen Mikko R. Salminen Tapani Sauranen"

Transkriptio

1 Kevyet koneet metsänhoidossa OPAS METSÄNOMISTAJALLE Miikka Parviainen Riitta Pellinen Mikko R. Salminen Tapani Sauranen

2 Kevyet koneet metsänhoidossa Opas metsänomistajalle Kirjoittajat: Miikka Parviainen, Riitta Pellinen, Mikko R. Salminen ja Tapani Sauranen Kuvat: Riitta Pellinen, Mikko R. Salminen, Miikka Parviainen, Mari Hakkarainen sekä laitevalmistajat Taitto: Mari Hakkarainen Julkaisu on tuotettu Keski-Suomen Liiton ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun rahoittamassa Kevyet koneet metsänhoidossa -hankkeessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Painopaikka Kirjapaino Kari Sisältö Metsänhoidon näkymiä...4 Suomalainen metsänomistaja... 5 Omatoiminen metsänhoitotyö... 6 Kevyet koneet...7 Kevyiden koneiden ja laitteiden käyttösovelluksia metsätaloudessa...8 Istutus... 8 Taimikon hoito... 9 Nuoren metsän hoito ja ensiharvennus Varttuneet metsät Lannoitus Ruiskutukset Puutavaran kuljetus Metsäteiden ja ojien huolto...18 Tiet ja urat Tiestön hoitoon soveltuvia laitteita Ojien huolto Mönkijän varusteet ja laitteet...23 Varusteet Renkaat ja telat Tasauspyörästö Neliveto Vinssi Metsäperäkärry Työturvallisuus...27 Mönkijän ajaminen ja hallinta Mönkijän ja peräkärryn ajo kuormattuna Mönkijän ja peräkärryn siirto maantiellä Hoidettu metsä tuottoa, mielihyvää ja fyysistä kuntoa...31 Usein kysytyt kysymykset...32 Lue lisää Kevyet koneet metsänhoidossa

3 Kevyet koneet metsänhoidossa Tämä opas antaa tietoa siitä, miten ja millaisilla laitteilla omatoimista metsänhoitoa voi tehostaa, monipuolistaa ja tehdä mielekkäämmäksi. Tarkoitus ei ole kyseenalaistaa perinteisiä tehokkaiksi todettuja metsänhoitomenetelmiä, vaan tuoda tietoa vaihtoehtoisista toimintatavoista ja menetelmistä sekä kertoa lisäarvoa tuovista koneista ja laitteista. Oppaan ajatuksena on kannustaa monipuoliseen metsänhoitoon, missä huomioidaan taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tässä oppaassa korostuvat omatoiminen tekeminen ja metsänomistajien mahdollisuus aikaisempaa aktiivisempaan toimintaan metsähoidossa. Metsätaloudessa on menossa murros, joka aiheuttaa monia tuntuvia ja näkyviä muutoksia metsänhoitoon. Metsänomistajakunnan rakenteen muutokset, uudistunut metsälaki ja metsänhoitoyhdistyslain muutokset tukevat uudenlaisen metsänhoitoajattelun kehittämistä. Suomalaisen metsänomistuksen rakenne on muuttumassa. Entistä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa, tilakoot pienenevät, metsissä on aikaisempaa enemmän hoitorästejä ja metsänomistajat tekevät hoitotöitä vähemmän kuin ennen. Toisaalta metsänomistajat ovat halukkaita oppimaan uusia toimintatapoja ja metsien käyttö monipuolistuu. Metsiä käytetään puuntuotannon lisäksi virkistyskäyttöön. Marjastus, sienestys, retkeily ja metsästys ovat monen metsänomistajan harrastuksia. Metsäpalstalla tehdyt hoitotoimenpiteet tarjoavat myös hyvää hyötyliikuntaa. Metsänhoitoon soveltuvista kevyistä koneista on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Metsänomistajien kiinnostus laitteita kohtaan on kuitenkin herännyt. Viime vuosina käyttökokemuksista ja testiajoista on ollut alan lehdissä runsaasti artikkeleita. Parhaimmillaan mönkijöiden käyttö muodostaa kokonaisen metsänhoitoketjun, jossa niiden tehokas hyödyntäminen saadaan osaksi metsänhoitoa. Toivomme, että viihdyt oppaan parissa ja saat konkreettisia vinkkejä oman metsäsi hoitoon. Miikka Parviainen Riitta Pellinen Mikko R. Salminen Tapani Sauranen Oppaan kirjoittajat Metsälain muutos antaa metsänomistajalle aikaisempaa vapaammat kädet metsien hoidossa. Muuttunut metsänhoitoyhdistyslaki tuo muutoksia metsäneuvontaan. Metsänomistajat eivät ole enää sidoksissa oman alueensa metsänhoitoyhdistykseen, vaan voivat käyttää itselleen sopivimman neuvontaorganisaation palveluja. Monet toimijat ovat kehittäneet metsänomistajille suunnattuja tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Koulutusta ja kursseja on tarjolla runsaasti eri metsänomistajaryhmille. Kevyet koneet metsänhoidossa 3

4 Metsänhoidon näkymiä Metsien tilakoot KevMet-kyselyyn vastanneet, N= % 12 % 17 % 5 % 17 % 13 % 17 % yli 200 ha ha ha ha ha ha alle 10 ha Keväällä 2014 Kevyet koneet metsänhoidossa (KevMet) -hankkeessa toteutetussa metsänomistajille suunnatussa kyselytutkimuksessa ilmenee, että metsänomistus jakautuu melko tasaisesti eri tilakokoryhmiin. Suomalaisen metsätilan tyypilliseen kokoluokkaan sijoittuu kyselytutkimuksen vastaajista 47 %. Metsänomistajat KevMet-kyselyyn vastanneet, N= % 9 % 4 % 3 % 14 % 29 % 10 % Kyselytutkimukseen vastanneista metsänomistajista 31 % oli eläkeläisiä ja noin 29 % toimihenkilöitä. Maatalousyrittäjiä vastaajista oli 14 % ja muita palkansaajia 10 %. Metsätalousyrittäjiä, muita yrittäjiä ja ryhmään muu kuuluvia oli yhteensä 16 % vastaajista. Muu Eläkeläinen Muu yrittäjä Metsätalousyrittäjä Maatalousyrittäjä Muu palkansaaja Toimihenkilö Metsänhoitotyö on yleisnimike kaikille niille metsissä tehtäville töille, joiden tarkoituksena on kasvattaa metsiä kestävästi sekä luonnon monimuotoisuutta ja monikäyttömahdollisuuksia edistäen. Metsänhoitotöihin kuuluvat maanmuokkaus, kulotus, metsänviljely, taimikon varhaishoito, taimikonhoito, nuoren metsän hoito, pystykarsinta ja lannoitus. Lisäksi metsänhoitoon kuuluu metsäteiden rakentaminen ja ojitus sekä niiden kunnossapito. Metsänhoidollisilla toimenpiteillä varmistetaan puuston tuottokyky ja kehittyminen riittävään laatuun ja järeyteen tulevaisuudessa tapahtuvaa puun myyntiä silmällä pitäen. Vuonna 1997 voimaan tullutta kaikkia metsänomistajaryhmiä koskevaa metsälakia uudistettiin laajasti vuonna Hakkuiden ja metsänhoitotöiden tekemiseen liittyy säännöksiä, mutta laki ei velvoita metsähakkuisiin eikä hoitotoimenpiteisiin. Uudistushakkuuta seuraa aina velvollisuus uuden taimikon perustamiseen. Vastaavasti kasvatushakkuussa on säilytettävä riittävä kehityskelpoinen puusto. Uudet metsänhoitosuositukset mahdollistavat metsänomistajalle yhä lisääntyviä vaihtoehtoja metsiensä käsittelyyn. Esimerkiksi pienpiirteiset poiminta- ja pienaukkohakkuut ovat vaihtoehtoja avohakkuille, mutta vaativat suunnittelijoilta ja toteuttajilta uudenlaista osaamista. Myös uudistamiskypsyyden ikä- ja järeysrajat poistuivat, joten metsänomistaja itse voi päättää metsän uudistamisen ajankohdan. Metsänhoitoyhdistyslain muutos vuoden 2015 alussa tuo muutoksia metsänhoitoyhdistysten toimintamalliin. Veroluonteinen, hehtaariperusteinen metsänhoitomaksu poistuu. Sen sijaan jäsenet maksavat kunkin metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa päätettyä jäsenmaksua. Metsänomistajalla on mahdollisuus valita yhdistys, jonka jäsenenä voi halutessaan olla. Suomen Metsäkeskus on erottanut palveluliiketoimintansa erilliseksi yksiköksi. Samoin on tehty Metsähallituksessa. Monet pienet metsäpalveluyritykset tuottavat palveluja metsänomistajille. Koneketjut muodostavat avainyrittäjyyteen perustuvia toimintamalleja. Koulutustarjonta on entistä monipuolisempaa ja kehittämistyötä tehdään runsaasti. Metsäala on muuttumassa perinteisestä puuteollisuuden raaka-aineen tuotannosta monikäyttöiseen ja omistajansa arvomaailmaan nojaavaan omaisuudenhoitoon. 4 Kevyet koneet metsänhoidossa

5 Suomalainen metsänomistaja Metsätilojen keskimääräinen tilakoko Suomessa on noin 30 hehtaaria (Metla: Metinfo, tilanne , yli 2 hehtaarin tilat). Keskimääräinen tilakoko (pellot ja metsät) on noin 40 hehtaaria. Tässä oppaassa olevat metsänhoitoon liittyvät tilastotiedot perustuvat Keski-Suomen ja Pirkanmaan metsänomistajille keväältä 2014 tehtyyn Kevyet koneet metsänhoidossa -kyselytutkimukseen. Tutkimukseen vastasi metsänomistajaa. Metsänomistajakyselyyn vastanneiden metsäomistajien jakauma ammattiryhmittäin vastaa suomalaisen metsänomistajan tyypillistä jakaumaa. Suomalainen metsänomistaja on tyypillisesti yli 60-vuotias ja asuu muualla kuin omistamallaan metsätilalla. Metsänomistajista yli 70 % on halukkaita tekemään metsänhoitotöitä itse. Kiinnostus itse tekemiseen ei ole riippuvainen tilan koosta tai metsätilan sijainnista. Kaikkein pienimmillä tiloilla halukkuutta ilmenee hieman vähemmän kuin suuremmilla tiloilla. Suurimmillaan halukkuus tehdä töitä itse on tilakokoluokassa ha. Metsänomistajien tekemät työpanokset jakautuvat melko tasan istutuksen/kylvön, heinäntorjunnan, taimikon perkauksen ja taimikonhoidon kesken. Metsänomistajan ikä ei vaikuta metsässä omatoimisesti tehtäviin metsänhoitotöihin. Metsänomistajat, jotka ovat valmiita investoimaan eniten koneisiin ja laitteisiin tekevät nuorissa metsissään metsän kunnostusta ja hakkuualueen ennakkoraivausta. Yllättävää on, että eniten investoivista metsänomistajista vain hieman yli puolet tekee itse energiapuun hakkuuta ja metsäkuljetusta. Metsätilan sijainti vaikuttaa merkittävästi tilalla tehtävään nuoren metsän kunnostustyön määrään. Mitä pidempi tilan ja asuinpaikan välinen etäisyys on sitä vähemmän metsänomistajat tekevät nuoren metsän kunnostustöitä. Metsänomistajat tekevät ensiharvennusta merkittävästi enemmän jos tilan ja asuinpaikan välinen matka on alle 50 km kuin jos matka on sitä pidempi. Myös muut hakkuutyöt ovat riippuvaisia tilan ja asuinpaikan välisestä etäisyydestä. Entistä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa, jolloin läheistä kosketuspintaa omaan metsäomaisuuteen ei enää välttämättä synny. Samalla muuttuvat omatoimisen metsänhoidon käytännöt ja työtavat. Suurimmalla osalla metsänomistajista ei ole mahdollista lähteä kotoa traktorilla metsäpalstalle, koska etäisyydet ovat kymmeniä, ellei jopa satoja kilometrejä, eikä traktoriakaan metsän yhteydestä aina löydy. Tällöin työvälineet on kuljetettava mukana pääsääntöisesti henkilöautolla tai henkilöauton peräkärryllä. alle 10 ha ha ha ha ha ha yli 200 ha Metsänomistajien itse tekemät metsänhoitotyöt KevMet-kyselyyn vastanneet, N=2754 Istutus/kylvö Heinän torjunta Taimikon perkaus Taimikon hoito Nuoren metsän kunnostus Hakkuualueen ennakkoraivaus Enrgiapuun hakkuu Energiapuun metsäkuljetus Ensiharvennushakkuu Ensiharvennushakkuun metsäkuljetus Ainespuun hakkuu Ainespuun metsäkuljetus Lannoitus Pystykarsinta Maan muokkaus Tuulenkaatopuiden korjuu Metsäteiden raentaminen ja kunnossapito Muut työt Metsänomistajat tekevät tasaisesti kaikkia uudistamiseen liittyviä metsänhoitotöitä metsätilallaan riippumatta metsätilan sijainnista. Eniten uudistamistöitä tehdään itse, jos tila sijaitsee 5-20 km päässä asuinpaikasta. Metsänomistajien investointihalukkuus KevMet-kyselyyn vastanneet, N= yli alle 2000 Pienten metsätilojen omistajat ovat useimmiten halukkaita investoimaan kerralla alle 2000 metsänhoidossa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin. Yleisimmin ollaan valmiita investoimaan työvälineisiin Suurimpien tilojen omistajista yli 20 % on valmiita investoimaan kerralla yli koneisiin ja laitteisiin. Metsänomistajien tekemän metsänhoitotyn määrä on vain vähäisessä määrin riippuvainen investointihalukkuudesta. Kevyet koneet metsänhoidossa 5

6 Metsänomistajien käyttämät laitteet metsänhoidossa KevMet-kyselyyn vastanneet, N=2754 Raivaussaha Moottorisaha Moottorikelkka ja siihen liitettävät lisälaitteet Mönkijä ja siihen liitettävät lisälaitteet Pienoistraktori ja siihen liitettävät lisälaitteet Maataloustraktori Juontokoura Peräkärry ja kuormain Hakkuukoura Harvesteri Kuormatraktori Muu Kyselyyn vastanneita metsänomistajista suurin osa käyttää metsänhoitotöissä raivaussahaa ja moottorisahaa. Vastanneista yli puolet käyttää myös maataloustraktoria metsätöissä ja lähes kolmannes kuormaimella varusteltua peräkärryä. Mönkijää ja siihen liitettäviä lisälaitteita käyttää vastaajista hieman alle viidennes. Mönkijän omistajien metsänhoitotyössä käyttämät lisälaitteet KevMet-kyselyyn vastanneet mönkijän omistajat, N=990 Vinssi Metsätyövälinelaatikosto Puskulevy Lumiaura Lumilinko Torjunta-aineruisku Hinattava torjunta-aineruisku Peräkärry Peräkärry kippilavalla Metsäperäkärry Metsäperäkärry kuormaimella Energiakoura Juontokärry Lannoiteperäkärry/levitin Tielana Tiejyrä Vesakkoleikkuri Hiekotin Klapikone Haketin Kaivuulaite Muu Ei mikään Voisin käyttää Käytän Reilu kolmannes mönkijää käyttäneistä metsänomistajista käyttää mönkijän lisälaitteista eniten vinssiä. Seuraavaksi eniten käytetään peräkärryä kippilavalla ja ilman sekä metsäperäkärryä. Puskulevyä ja lumiauraa käyttää noin kymmenen prosenttia vastaajista. Mönkijän käyttäjät olisivat kiinnostuneita käyttämään lisälaitteena mm. kuormaimella varusteltua metsäperäkärryä, klapikonetta ja metsätyövälinelaatikostoa. 6 Kevyet koneet metsänhoidossa Metsänomistuksen muutoksen myötä sekä metsän tarkoitus että tapa suhtautua metsään muuttuvat. Metsä nähdään monipuolisena harrastuskohteena samalla, kun se tuottaa hyvin hoidettuna tuloja puun myynnistä. Suurimalle osalle metsänomistajista on tärkeää nähdä metsä hoidettuna ja hyväkuntoisena. Tällöin se tuottaa taloudellisen hyödyn lisäksi myös mielihyvää. Huomattavaa ovat myös metsän tarjoamat harrastusmahdollisuudet kuten metsänhoito hyötyliikuntana, metsästys, retkeily, sienestys ja marjastus. Omatoiminen metsänhoitotyö Metsänomistajan miettiessä metsänhoidollisten toimenpiteiden tekemistä yleensä vaihtoehtoja on kaksi: teenkö itse vai teetänkö ostopalveluna. Omatoimiseen metsänhoitotyöhön on hyvät edellytykset etenkin metsänkasvatusketjun alkupäässä. Uudistusalan raivaus, taimien istutus, heinäntorjunta ja varhaisperkaus ovat yksinkertaisia ja keveitä työtehtäviä, joiden tekemisen voi metsänomistaja ottaa myös kuntoilun ja harrastuksen kannalta. Taitojen ja metsäosaamisen kerryttyä voi metsänomistaja tehdä itse myös varsinaisen taimikonhoidon ja miksei myös ensiharvennuksen. Metsätalouden kannattavuutta voidaan parantaa tekemällä kevyitä ja erityisosaamista vaatimattomia töitä itse. Näihin töihin tarvittavien välineiden investoinnit ovat vähäiset. Tärkein aloittavan metsänomistajan työväline on kunnollinen raivaussaha. Omassa metsässä tehdylle omalle työlle on vaikea määritellä tarkkaa hintaa. Kustannuksia syntyy koneista ja laitteista, suojavarustuksesta, polttoaineesta, matkakuluista ja käytetystä työajasta. Omaa työaikaa lukuun ottamatta muut työstä syntyneet kustannukset on mahdollista vähentää metsäverotuksessa. Tällöin on syytä säilyttää ostokuitit ja pitää ajopäiväkirjaa metsäpalstalle kuljetuista matkoista. Ostopalveluna taimikonhoitotyö ja hakkuutyömaan ennakkoraivaus maksavat keskimäärin noin /ha (alv 0 %, 2014). Ammattitaitoinen metsuri raivaa noin puoli hehtaaria päivässä. Teetetystä työstä syntyneet kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa. Mikäli taimikon varhaishoidossa tehdään laiminlyöntejä, on niitä lähes mahdoton korjata metsikön myöhemmässä ikävaiheessa. Oikea-aikainen taimikonhoito on perusedellytys kannattavan ensiharvennuksen varmistamiseksi. Välinpitämättömyydellä aiheutetaan taloudellista tappiota omalle varallisuudelle.

7 Kevyet koneet Kevyet metsäkoneet ei ole vielä vakiintunut termi, eikä sitä ole vielä tarkasti määritelty. Metsäkoneet voidaan jakaa kolmeen luokkaan; raskaat (yli 12 t), keskiraskaat (9-12 t) ja kevyet (alle 9 t). Tässä oppaassa kevyillä metsäkoneilla tarkoitetaan koneita, joita voidaan kokonsa ja painonsa puolesta kuljettaa henkilöauton peräkärryssä. Tyypillisesti niitä ovat mönkijät, mönkijäsovitteiset lisälaitteet ja peräkärryt, pienoistraktorit sekä metsäkoneiden eli harvestereiden ja ajokoneiden pienimmät mallit. Oppaassa ei käsitellä moottorisahoja, raivaussahoja eikä muita käsityövälineitä. Kevyisiin koneisiin kuuluvat pienmetsäkoneiden lisäksi myös pienet ajokoneet eli kuormatraktorit metsäperäkärryineen, erilaiset sarvitraktorit, rauta- ja pyörähevot sekä juontokärryt. Pieniä kiinteistötraktoreitakin on nähty metsäkäyttöön varusteltuna. Keveillä koneilla työskennellessä ajourat ovat huomattavasti kapeammat kuin normaalilla metsäkoneella tehtävässä harvennuksessa. Mönkijän tarvitsema ajoura on noin 1,5 2,0 m, kun metsäkoneen ajouran tulee olla noin 3,5 4,5 metrin levyinen. Kapeampien ajourien vuoksi jäävä puusto jakautuu tasaisemmin metsikkökuviolle ja näin väljennyshakkuuseen jää suurempi pohjapinta-ala kasvatettavaa puustoa. Osa hakkuuta vaativista kohteista on sellaisia, joissa koneellinen hakkuu ja metsäkuljetus järeällä kuormatraktorilla eivät teknisesti onnistu tai eivät ole taloudellisesti kannattavia. Tällaisia ovat esimerkiksi puistot ja maisemallisesti arvokkaat alueet sekä kohteet, joissa hakkuukertymä jää pieneksi. Erityisosaamista ja kalliita varusteita vaativat metsänhoito- ja hakkuutyöt on järkevää teettää palveluntarjoajilla. Esimerkiksi lumi- ja myrskytuhopuiden sekä sähkölinjojen, talojen ja teiden läheisyydessä olevien ongelmapuiden korjuu vaatii erityisosaamista. Silti metsänomistajalle jää paljon mahdollisuuksia hyödyntää omaa osaamista ja hankittua kone- ja laitekantaa. Pienmetsäkoneita on markkinoilla vielä varsin vähän. Tähän oppaaseen on esimerkkikoneeksi valittu Usewood Oy:n valmistama Tehojätkä. Tehojätkä on kevyt metsäkone, jonka paino on noin 2000 kg varusteltuna. Kone on 4, 6 tai 8 pyöräinen runko-ohjattu ja varustettu hydrostaattisella vedolla. Hydrauliikkaa ohjataan tietokoneella. Talvikäytön mahdollistavat lämmitettävä hytti, työvalot ja pyöriin asennettavat telat. Risuraivaimella varustettuna Tehojätkä soveltuu taimikon perkaukseen ja harvennukseen. Tehojätkä muuntautuu raivaustyökalusta hakkuukoneeksi, kun se varustetaan hakkuupäällä. Hakkuupääksi voidaan valita energiakoura, hakkuukoura tai sykeharvesteri. Tehojätkän työpariksi puutavaran ajoon soveltuu hyvin mönkijä ja metsäperäkärry. Pienmetsäkone sijoittuu ominaisuuksiltaan miestyön ja suurten metsäkoneiden välimaastoon. Koneella on mahdollista tehdä hellävaraisempaa ja tarkempaa työtä kuin isommilla metsäkoneilla. Pieni ja kevyt kone mahtuu taimiväleihin ja työskentely onnistuu myös pehmeillä kohteilla. Kevyet koneet metsänhoidossa 7

8 Kevyiden koneiden ja laitteiden käyttösovelluksia metsätaloudessa Metsätalouskäytössä kevyiden koneiden käyttäjäryhmät jakaantuvat metsäpalveluyrittäjiin ja omia metsiään hoitaviin metsänomistajiin. Yksityiset metsänomistajat pärjäävät normaalisti metsänhoitotehtävissään perusvälineillä; mönkijä, metsäperävaunu, moottorisaha ja raivaussaha. Muiden välineiden osalta kannattaa harkita lainausta tai vuokrausta, sillä niiden käyttö on yleensä vähäistä. Myös varusteiden yhteishankinta on rajallisen käyttötarpeen vuoksi usein järkevää. Metsäpalveluyrittäjät, jotka urakoivat töitä joko metsäfirmoille, metsänhoitoyhdistyksille tai suoraan metsänomistajille voivat harkintansa mukaan hankkia laajemman valikoiman kevyitä metsätyövälineitä ja lisävarusteita. Istutus Uusi taimikko kannattaa perustaa mahdollisimman pian uudistushakkuun jälkeen. Maanmuokkaus on tarpeen lähes kaikissa kohteissa. Vain karuimmilla kasvupaikoilla ja kosteissa korvissa sekä lehdoissa voidaan maanmuokkaus jättää tekemättä. Metsä uudistetaan joko viljelemällä (kylvämällä/istuttamalla) tai luontaisesti. Istuttamalla saadaan nopeasti aikaiseksi vakiintunut ja hyvälaatuinen taimikko. Istutustiheys vaihtelee tainta/ha puulajista ja alueen sijainnista riippuen. Istutus tehdään pääasiassa käsityönä, joskin koneellisen istutuksen määrä on nousussa. Nykyään valtaosa metsäpuiden viljelytaimista on pakkasvarastoituja paakkutaimia, joiden istutus istutusputkella sopii hyvin metsänomistajan omana työnä tehtäväksi. Taimien istutuksessa työvälineiksi riittävät taimivakka, istutusputki ja suojakäsineet taimien tukkimiehentäikäsittelyn vuoksi. Pitkäkestoisessa työskentelyssä kovapohjaiset kengät vähentävät jalkoihin kohdistuvaa rasitusta. Ennen istutusta metsänomistajan on hyvä pohtia myös istutusalueella tulevaisuudessa tehtäviä hoitotoimenpiteitä ja niiden suorittamista vaivattomasti. Istutuksen suunnittelun yhteydessä kannattaa miettiä valmiiksi tulevia metsänhoitotöitä palvelevat ajourat. Ne kannattaa tasata ja merkitä ennen muokkausta sekä poistaa haittaavat oksat ja risut. Suunniteltujen urien kohdalle ei kannata istuttaa taimia. Ajouria voidaan hyödyntää myöhemmin heinäyksessä, varhaisperkauksessa, taimikonhoitotöissä ja polttopuiden keräämisessä. Uraverkoston hyödyt ulottuvat ensiharvennukseen ja myöhemmin tehtäviin muihin harvennuksiin asti. 8 Kevyet koneet metsänhoidossa

9 Istutustyötä helpottaa ja tehostaa merkittävästi taimilaatikoiden jakaminen sopivin välein istutusalueelle. Jakelu voidaan suorittaa mönkijän ja kuljetusperäkärryn avulla. Ajourat jakavat istutusalueen istutustyötä selkeyttäviin lohkoihin. Työ voidaan suorittaa järjestelmällisesti, jolloin työmaalle ei jää istuttamattomia kohtia, työ valmistuu lohko kerrallaan ja valmiin työn jäljen näkeminen motivoi työn suorittajaa. Taimikon hoito Taimikko on nuorta metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puustoa. Se voi olla vastikään istutettu pieni taimikko (pituus alle 1,3 m) tai jo hieman varttuneempi taimikko (pituus yli 1,3 m), jossa puiden rinnankorkeusläpimitta on kuitenkin alle 8 cm. Taimikossa tehtävistä kasvua edistävistä toimenpiteistä käytetään yleisnimitystä taimikonhoito. Taimikonhoito jaetaan taimikon eri kehitysvaiheissa tapahtuviin toimenpiteisiin: taimikon varhaishoitoon, taimikon perkaukseen ja taimikon harvennukseen. Taimikonhoidolla parannetaan kasvatettavien puiden laatua, puuston tiheyttä ja puulajisuhteita. Puuston kehitys ohjataan kasvupaikalle sopiviin taloudellisesti arvokkaisiin puulajeihin, poistamalla huonolaatuiset ja vähempiarvoiset taimet sekä ylitiheät taimiryppäät. Taimikon varhaishoito turvaa pienien taimien selviämisen heinän ja muun kasvua haittaavan pintakasvillisuuden seassa. Varhaishoitoon kuuluu kohteesta riippuen heinäntorjunta ja/tai lehtipuuvesakon perkaus. Haittaavaa kasvillisuutta poljetaan tai niitetään taimien ympäriltä 1-2 kertaa kesässä. Apuna voi käyttää myös raivaussahaa, johon on asennettu heinän- ja vesakontorjuntaan sopiva terä. Työ toistetaan niin usein, että taimet ovat kasvaneet kilpailevan heinäkasvuston ohi. Myös erityisillä taimisuojilla ja -levyillä voidaan estää heinittymisen aiheuttamia haittoja. Erittäin rehevillä kasvupaikoilla voidaan käyttää tarvittaessa ja perustelluista syistä kemiallista heinäntorjuntaa ennen maan muokkausta tai poikkeuksellisesti taimien istutuksen jälkeen. Taimikon varhaisperkaus tehdään 1-2 metrin pituusvaiheessa. Perkauksessa raivataan esim. raivaussahalla pääpuulajin kasvua haittaavaa puustoa, yleensä lehtipuuvesakkoa. Käsittely voidaan tehdä täysperkauksena, jolloin poistetaan kaikki kilpaileva lehtipuuvesakko tai reikäperkauksena, jossa vesakko poistetaan vain kasvatettavien taimien ympäriltä noin metrin alueelta Työajan jakautuminen taimien kuljettamisessa TTS Työtehoseuran KevMet-tutkimus Apuajat Kuorman järjestely Ajo tyhjänä Purkaminen Ajo täytenä Lastaus 0 Taimien kuljettaminen mönkijällä ja peräkärryllä tienvarsivarastolta istutustyömaalle sujuu joutuisasti sopivilla välineillä. Kuljetuksessa lastaus vie noin % ajasta. Kuorman purkaminen vie yli 25 % kuljetusajasta. Kuorman purkamisessa tulee huolehtia taimien sijoittelusta niin, että taimet säilyvät istutusalalla istutuskelpoisina. Tämä lisää purkuun tarvittavaa aikaa. Kuorman järjestelyyn käytetty aika on mahdollista minimoida, mikäli käytettävä peräkärry soveltuu kokonsa puolesta taimikuljetukseen. Tällöin laatikoita ei tarvitse sitoa eikä sovitella lavalle. Eri työvaiheisiin kuluvat ajat ovat riippuvaisia ajomatkasta ja maastosta. Taimien jakelu ojitusmätästetylle istutusalalle peräkärryn kanssa on vaikeaa tai joskus jopa mahdotonta. Mönkijään tehdyn taimikuljetustelineen kanssa taimia voidaan kuljettaa vaikeammissakin maastoissa. Taimikon harvennus tehdään kasvatettavan puuston valtapituuden ollessa noin 3 7 metriä. Tällöin kasvatettava puusto harvennetaan Kevyet koneet metsänhoidossa 9

10 puulajille sopivaan kasvatustiheyteen ja samalla poistetaan puuston kasvua haittaava vesakko. Oikealla kasvatustiheydellä varmistetaan puuston kehittyminen taloudellisesti kannattavaan ensiharvennukseen saakka. Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää jättämällä kasvatettavaa puustoa haittaamattomia pensaita, lehtipuita sekä katajia suojaksi riistalle ja eri eliöiden elinympäristöksi. Heinäntorjunta, perkaus ja taimikon harvennus ovat kevyttä työtä, ja soveltuvat erittäin hyvin omatoimisille metsänomistajille. Metsänomistaja voi tietyin edellytyksin saada Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaista tukea tekemälleen taimikonhoidolle. Mönkijä, johon on kiinnitetty varustelaatikko työvälineiden kuljetusta varten. Taimikonhoitotöissä mönkijä on sekä kulkuväline että mahdollistaa varusteiden kuljetuksen työmaalle. Mönkijän perusvarusteeksi riittää työvälinelaatikko, johon mahtuvat omille paikoilleen niin moottorisaha, raivaussaha kuin niiden huollon edellyttämät työkalut, polttoaineet sekä teräketjuöljy. Tällä varustelulla mönkijä toimii metsässä metsätyökeskuksena, jossa kaikki tarpeellinen on saatavilla. Mönkijän kuljetusperäkärry pysäköidään lähelle työkohdetta, jolloin tarvittavat täydennyksetkin ovat nopeasti ja helposti tehtävissä. Näin työkohteeseen on helppo mennä, kaikki tarvittava on mukana, työ sujuu hyvin ja on siten myös palkitsevaa. Taimikonhoitoa voidaan miestyön lisäksi tehdä myös pienmetsäkoneella. Pienmetsäkone kaataa vesakkoa puomin päässä hitaasti pyörivällä terällä. Raivain on toteutettu kaksitoimisena kahdella eri katkaisumekanismilla. Alle viisisenttiset puut ja risut katkeavat kertanapsauksella raivurin terän loven ja vastinkaran välissä (ns. giljotiinikoura). Isompien puiden kohdalla terän pyörimissuuntaa vaihdetaan, ja katkaisu tapahtuu tällöin sahaamalla. Matalakierroksinen terä jättää epätasaisemman jäljen kuin tavanomaiset raivausterät. Sälöille menevät pienet risut kuivahtavat helpommin, mikä estää uutta kasvua. Taimikon raivaukseen ja harvennukseen kehitetään jatkuvasti uusia menetelmiä, ja markkinoilta löytyy jo nyt myös vaihtoehtoisia teräteknologioita. Pienmetsäkoneen raivauspäässä on kaksi eri katkaisumekanismia. 10 Kevyet koneet metsänhoidossa Raivaussaha mies -yhdistelmää on pidetty pitkään kustannuksiltaan ylivoimaisena taimikonhoidossa, mutta toisaalta kevyiden koneiden käytöstä on mittaustuloksia ja tuotoslaskelmia kertynyt vasta varsin vähän. Kevyillä koneilla urakoivia yrittäjiä löytyy jo jonkin verran Suomesta, mutta määrä on pieni verrattuna taimikonhoitoa tekeviin metsureihin. Kevyen koneen kuljettajaksi soveltuukin paremmin ehkä kokenut ja ammattitaitoinen metsuri kuin isoon koneeseen tottunut metsäkoneen kuljettaja. Huolellinen ja laadukas taimikonhoito vaatii joka tapauksessa ammattimiehen silmää.

11 Nuoren metsän hoito ja ensiharvennus Nuoren metsän hoidolla (kunnostuksella) tarkoitetaan jo taimikkovaiheen ohittaneen, nuoren metsän raivausta ja harvennusta. Työ tehdään puuston valtapituuden ollessa 8 15 metriä. Nuoren metsän hoito on työlästä ja sen vuoksi myös melko kallista, etenkin jos työn ostaa ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Kunnostustyön tekeminen on välttämätöntä etenkin, jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai taimikko on jäänyt ylitiheäksi. Tiheässä kasvavien puiden latvus supistuu liiaksi, kasvukyky heikkenee, puusto riukuuntuu ja lumituhojen riski kasvaa. Nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä on mahdollista kerätä myös aines- ja/tai energiapuuta joko omaan käyttöön tai myyntiin. Nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen on tietyin edellytyksin mahdollista saada toistaiseksi voimassa olevaa Kemera-tukea. Energiapuun korjuu soveltuu niille kohteille, joissa taimikonhoito on tehty tarkoituksellisesti lievänä energiapuun kasvatusta silmällä pitäen tai ylitiheiksi jääneille, riukuuntuneille, hoitamattomille metsiköille. Pienialaisilla ja pienen energiapuukertymän kohteilla miestyönä tehtävä hakkuu on kustannuksiltaan kilpailukykyinen. Kun kohteen pinta-ala ja energiapuukertymä ovat riittävän suuret, on koneellinen korjuu taloudellisin vaihtoehto. Konekorjuukohteilla tarvitaan varsin usein myös miestyötä. Kohteen ennakkoraivaus (nk. alustaraivaus tai näkemäraivaus) konetyön helpottamiseksi ja korjuuvaurioiden estämiseksi on suotavaa. Energiapuuharvennuskohteilla ennakkoraivaukseksi riittää, että poistettavien energiapuiden ympärykset raivataan n. 0,5 1 metrin säteellä. Samoin jäävien puiden ympäriltä kaadetaan puut, joita ei voida koneellisesti korjata ilman korjuuvaurioiden syntymisen riskiä. Metsänomistajan kannalta taimikonhoito ja nuoren metsän ennakkoraivaus ovat yksi tuottavimmista työvaiheista. Työn tuottavuus ja tehokkuus kasvavat, jos työvälineet ja huoltotarvikkeet saadaan kuljetettua vaivattomasti työkohteeseen käyttämällä apuna metsävarusteltua mönkijää. Ensiharvennus ja nuoren metsän hoito ovat parhaiten kevyille koneille sopivia työkohteita Työajan jakautuminen energiapuun kuljettamisessa TTS Työtehoseuran KevMet-tutkimus Apuajat Purkaminen Kuormattuna ajo Kuormaus Siirtyminen Tyhjänä ajo 0 Mönkijän ja Ultratecin metsäperäkärryn yhdistelmällä työajasta lähes 40 % kuluu kuormaukseen ja noin 35 % kuorman purkuun. Muihin työvaiheisiin kuluu työajasta kuhunkin noin 5 %. Menetelmän tuottavuus on noin 1,4 m3/h. Tuottavuuteen vaikuttaa merkittävästi hakkuutyön jälki. Apuajat ja ajoon käytetty aika pitenee huomattavasti, jos kuljettaja joutuu siistimään ajouria ja madaltamaan kantoja hakkuun jäljiltä. Työn tuottavuus nousee, mikäli hakkuu suoritetaan siten, että samalla huomioidaan mönkijäkuljetuksen vaatimukset. Tällöin huolehditaan, ettei uralle kaadeta puustoa, kannot ovat riittävän lyhyitä ja mönkijällä pääsee ajamaan lenkkiä. Varsin moni metsänomistaja hyödyntää omasta metsästä saatavaa puuta oman kiinteistönsä lämmityksessä. Vuosittainen pilkkeen käyttömäärä Suomen pientaloissa on n. 6,5 6,8 milj. k-m3. Tästä määrästä yli puolet hankitaan omista metsistä. Keskimääräinen käyttömäärä on luokkaa 4,6 k-m3/talous eli 11,5 irto-m3. Korjattaessa energiapuuta omaan käyttöön työn tuottavuutta tai kustannuksia Kevyet koneet metsänhoidossa 11

12 ei juurikaan lasketa. Tärkeintä on toimenpiteen metsänhoidollinen hyöty Työvaiheiden osuudet tehollisesta työajasta TTS Työtehoseuran KevMet-tutkimus Apuajat Purkaminen Kuormattuna ajo Kuorman järjestely Kuormaus Siirtyminen Tyhjänä ajo KevMet-testeissä testattiin Nokka Oy:n hydraulikärryllä tehtävän kuljetuksen tuottavuutta sekä metsurin hakkaamilla että pienmetsäkoneella hakatuilla koealoilla. Keskimääräinen kuormakoko oli 1,2 m3/kuorma ja kuljetuksen tuottavuus oli keskimäärin 2,8 m3/h. Nokka Oy:n hydraulikärryä käytettäessä kuormaus vie 36 % käytetystä työajasta ja kuorman purkaminen 13 % kokonaistyöajasta. Kuorman järjestelyyn kuluu noin 6 % työajasta. Nuoren metsän kunnostuskohteilta korjattavan ainespuumitat täyttävän puuston määrä jää usein hyvin pieneksi (n. 20 % kokonaiskertymästä), joten sen erottelu omaksi puutavaralajikseen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tyypillinen toimintamalli on, että kaikki kertyvä puu ohjataan energiakäyttöön. Ensiharvennuskohteilla voidaan kaikki hakattu puu käyttää energiatuotantoon, jos kuitupuun määrä on pieni ja energiapuusta saatava hinta on riittävän korkea. Usein paikallinen lämpölaitos tai lämpöyrittäjä tarjoaa energiapuusta kilpailukykyisen hinnan. Tällöin hakkuu- ja metsäkuljetusvaiheessa ei tarvitse erotella kuitu- ja energiapuuta eri kasoihin. Kertymän määrä (m3/ha) on suurempi, kun latvaositteetkin korjataan. Metsien ensiharvennuksissa on perinteisesti totuttu käyttämään hakkuukoneita ja suurehkoja kuormatraktoreita eli ajokoneita. Hakkuumalliin kuuluu 20 metrin välein hakattavat ajourat, jotka ovat leveydeltään 3,5 4,0 metriä. Hakkuukoneen kuljettajan työtavoista riippuen on mahdollista, että metsä on harvennettu erittäin hyvin läheltä ajouria, mutta ajourien väliin jäävä keskialue jää joko koskemattomaksi tai ainakin heikosti harvennetuksi. Tällöin harvennusjälki on epätasainen, mikä puolestaan heikentää metsän tuottoa. Aktiivisen metsänomistajan vaihtoehtona on pienten alojen ensiharvennuksen tekeminen kokonaan itse: puiden kaato moottorisahalla sekä niiden kuljetus mönkijällä ja peräkärryllä tien varteen. Tämän menetelmän haasteeksi nousee usein sekä työn vaatima aika että tottumattomuus pitkäaikaiseen moottorisahatyöskentelyyn. Mönkijä ja metsäperäkärry -yhdistelmällä tehdyssä kuljetustutkimuksessa kuormaus ja purkaminen vievät 75 % käytetystä työajasta. Ensiharvennuksen voi tehdä myös pienellä/kevyellä hakkuukoneella, joka ei tarvitse varsinaisesti ajouria, vaan harventaa edetessään tasaisesti metsää joka kohdasta. Tällöin kasvatettavan puuston pohjapinta-ala jää harvennuksen jälkeen suuremmaksi kuin isommalla koneella tehdyn harvennuksen jälkeen. Korjattava puutavara voidaan tehdä kasoihin, jotka on helppo kuljettaa esimerkiksi mönkijän hydraulisella metsäperäkärryllä. Mikäli hakkuukone on metsänomistajan oma, voi hakkuita tehdä oman aikataulun mukaisesti. Pienmetsäkoneeseen voidaan asentaa energiapuulle sopivia sekä leikkuuterällä että sahalla varustettuja hakkuukouria. Pienmetsäkoneen hakkuupääksi on saatavilla lisäksi mm. sykeharvesteri. Koura on normaalia metsäkoneen kouraa pienempi ja siten sitä on helpompi liikutella tiheässä metsässä. Rankakoura soveltuu 12 Kevyet koneet metsänhoidossa

13 hyvin alustanraivauksiin, hakkuupäällä katkeaa vaivatta noin 20 cm paksuinen puu. Pienmetsäkoneella työskennellessä puut kaadetaan kalanruotomuotoon kulku-urille. Puiden kerääminen mönkijällä käy kätevimmin uravälin ollessa noin 8 metriä. Urat eivät sanottavasti näy metsässä koneen pienen pintapaineen ansioista. Pienmetsäkone sopii myös kaupunkipuistojen harvennukseen, missä työn jäljen esteettisyydellä on talousmetsänhoitoon verrattuna enemmän merkitystä. Kaupunkien puisto-osastot ovat olleet laitteesta kiinnostuneita myös erittäin matalan käyntiäänen, hellävaraisen maastoliikkuvuuden sekä tieliikennekelpoisuuden vuoksi. Keveytensä ansiosta peltojen ojanpenkat voidaan raivata tarvittaessa pellon päällä työskennellen. Tähän käyttötarkoitukseen sopii pienmetsäkoneen lisäksi myös mönkijän hydrauliikkanosturilla varustettu peräkärry, johon on kouran tilalle kiinnitetty pieni energiakoura. Tämä yhdistelmä sekä kaataa että kuljettaa korjattavan energiapuun. Ensiharvennuksen kevyitä kalustovaihtoehtoja voi kuvata seuraavasti: Harrastelinja moottorisaha Ammattilaislinja pienhakkuukone/ moottorisaha Varttuneet metsät mönkijä ja mönkijän peräkärry mönkijä ja mönkijän peräkärry tai pieni ajokone Ensiharvennus-, väljennys- ja päätehakkuualueilla tulisi tehdä ennakkoraivausta ennen koneellista hakkuuta. Raivaussahalla tehty ennakkoraivaus parantaa näkyvyyttä, lisää puunkorjuun tuottavuutta, parantaa jäävän puuston laatua ja pienentää puustovaurioiden riskiä. Testeissä käytetyllä Tehojätkällä tehdyn ensiharvennuskoivikon tehotuntiaikaan on laskettu koneen siirtyminen, puun käsittelyn työvaiheet sekä aluspuiden raivaukseen ja työn suunnitteluun käytetty aika. Keskeytykset (esim. tauot ja konerikot) eivät ole tehotuntilaskelmassa mukana. Lähtöpuusto 1800 runkoa/ha. Poistettavien puiden keskikoko oli 69 dm3. Tehojätkän tuottavuus kasvaa puun rinnankorkeusläpimitan kasvaessa. Pieniläpimittaisella puulla tuottavuus on noin 1 m3/h mutta kasvaa jopa 7,5 m3/ha puun läpimitan kasvaessa. Varttuneissa metsiköissä tapahtuu satunnaisesti myrsky- ja lumituhoja, joissa vaurioituu puustoa. Jos kaatuneita puita ei korjata riittävän nopeasti, sinistäjäsienet pilaavat puutavaran. Lisäksi ympäröiviin metsiin voi syntyä hyönteistuhoja korjaamattomien puiden takia. Talviaikaan hyönteis- ja sienituhovaaraa ei ole. Yksittäisiä tuhopuita Kevyet koneet metsänhoidossa 13

14 ei aina kannata korjata, sillä korjuukustannukset saattavat olla hyötyjä suuremmat. Näin on etenkin silloin, jos korjuu edellyttää kalliita työkoneiden siirtoja. Kaatuneet puut lisäävät lahotessaan metsien monimuotoisuutta. Määrän kasvaessa ne muodostavat kuitenkin riskin hyönteisten levittämille metsätuhoille. Metsätuhojen torjuntaa koskevassa laissa mainitaan, että tuhoutuneet puut on poistettava jos vahingoittuneita kuusia on yli 10 k-m3/ha tai mäntyjä yli 20 k-m3/ha. Etenkin suurten myrskytuhopuiden korjuu on erittäin vaarallista ja vaatii huolellista työskentelyä. Mönkijää voi käyttää apuvälineenä myrsky- ja lumituhopuiden paikantamisessa, leimikoiden rajaamisessa ja korjuuvalvonnan suorittamisessa. Talviaikaan metsässä liikuttaessa mönkijän lisävarusteiksi saatavat telat pitävät sen hangen pinnalla. Ajettaessa on mahdollista samalla hahmottaa tulevia ajouria ja tampata niitä valmiiksi. Mönkijän vaihtoehdoksi jääkin korkean lumen aikaan lähinnä moottorikelkka tai liikkuminen suksilla. Moottorikelkalla uravalinnan on onnistuttava kerralla, kun taas mönkijällä voi peruutella ja kääntyillä huomattavasti huolettomammin. Mikäli tuulenkaatoja tai lumen vaurioittamia puita on runsaasti, ne kannattaa korjata metsästä sekä metsätuhojen välttämiseksi että myös puiden taloudellisen arvon vuoksi. Tällöin pienet koneet ja laitteet voivat olla hyödyllisiä: ajouria ei yleensä tarvitse erikseen avata ja työn voi tehdä omatoimisesti muiden aikatauluista riippumatta. Esimerkki mönkijän lisälaitteeksi soveltuvasta lannoiteperäkärrystä. Tuulenkaatojen korjuussa jo katkontatyövaiheessa voidaan käyttää apuna mönkijää ja metsäperäkärryä. Peräkärryssä kuljetetaan moottorisahaa sekä tarvittavat polttoaineet, öljyt ja muut tarvikkeet. Siirryttäessä katkottavalta puulta toiselle voi samalla suunnitella ajourat. Katkontavaiheen päätyttyä poistetaan tarvikelaatikko kärrystä ja käynnistetään puunajo katkonnan yhteydessä muodostettuja ajouria pitkin. Lannoitus Taimikoissa voi esiintyä maaperän ravinne-epätasapainosta johtuvia kasvuhäiriöitä. Mönkijällä ja siihen kiinnitettävillä lisälaitteilla tehtävällä terveyslannoituksella voidaan korjata ravinnetasapainon häiriöt. Lannoituksessa käytettävät lannoitemäärät vaihtelevat kg/ha välillä. Mikäli lannoitteena käytetään tuhkaa, sen käyttömäärät ovat noin kg/ha kasvupaikasta riippuen. Lannoitteiden pakkauskoot ovat joko 40 kg:n piensäkki tai kg:n suursäkki. Lannoitteen siirto levittimeen voidaan tehdä 14 Kevyet koneet metsänhoidossa

15 esimerkiksi nostamalla suursäkki etukuormaajalla ja tyhjentämällä se tyhjennyshanan avulla tai leikkaamalla säkin kylkeen viilto. Pienet määrät vähän pölyävää ja pyöreärakeista lannoitetta (esimerkiksi Suomen salpietaria) voidaan kuormata nopeasti myös käsin esimerkiksi ämpärillä. Piensäkeissä oleva lannoite kuormataan levittimeen aina käsin. Kokemus on osoittanut, että puhaltavaa lannoitusperävaunua käytettäessä työn joutuisuuden ja tuottavuuden kannalta on järkevää ajaa noin 300 kg:n eli puolikkaan suursäkin tai kahdeksan piensäkin kokoisilla kuormilla. Lannoitettavan alueen pinta-alan ollessa pieni levityksen voi tehdä mönkijän tavaratelineelle sijoitettavalla lautaslevittimellä, johon mahtuu yksi 40 kg:n lannoitesäkki kerrallaan. Lautaslevitin voidaan kiinnittää myös mönkijän peräkärryyn ja kuljettaa tarvittava lannoite-erä mukana. Tällöin vähennetään lastaukseen liittyvää edestakaisin ajoa. Suuremmille pinta-aloille ja toistuvaan lannoitukseen voidaan käyttää tehokkaampaa mönkijän peräkärryyn integroitua lautaslevitintä. Lautaslevittimen säiliöön sopii kerralla yksi suursäkillinen eli noin 600 kg lannoitetta. Puhalluslevittimellä varustettu lannoiteperäkärry on käyttökelpoinen sekä kasvatuslannoituksessa että taimikkojen lannoittamisessa. Yläviistoon heittävä viuhkamainen lannoitesuihku muodostaa melko tasaisen lannoitusjäljen ja taimikossakin lannoite leviää hyvin. Lannoitteen muodostama viuhka nousee noin 2 2,5 metrin korkeudelle, jolloin tiheäkään taimikko ei estä lannoitteen leviämistä. KevMet-tutkimuksessa tehdyssä lannoitustestissä lannoitustyön tuottavuudeksi saatiin keskimäärin 286 kg/h (sisältää keskeytykset) ja tehotuntituottavuudeksi keskimäärin 496 kg/h (ei sisällä keskeytyksiä.). Tällöin hehtaarin lannoitustyön tekemiseen ilman keskeytyksiä kuluu hieman alle tunti ja hieman alle kaksi tuntia keskeytysten kanssa (ajouraväli 20 metriä). Lannoitustyön kustannukseksi saadaan euroa/hehtaari eli noin euroa/lannoitetonni. Lannoitusyksikön tuntikustannuksena on käytetty 30 euroa/h (alv 0 %). Laskemissa ei ole mukana kone- ja laitekustannuksia. Omana työnä tehty lannoitus (pl. tuhkalannoitus) on useimmiten kannattavaa verrattuna ostopalveluna tehtäviin lannoituksiin. Tuhkalannoitus on yleensä kannattavinta tehdä maalevityksenä kuormatraktorilla suurten lannoitemäärien vuoksi. Mönkijän käyttö tuhkalannoituksessa tulee kyseeseen ainoastaan pienillä alueilla ja käytettäessä rakeistettua tuhkaa. Tuhkaa käytetään yleisimmin turv la, jolloin ajourien suunnittelu tulee tehdä huolella Lannoitustyön työvaiheet TTS Työtehoseuran KevMet-tutkimus Häiriöt levitystyössä Levitys Siirtymiset (palstalle 210 m) Kuorman tekeminen (6 säkkiä / 240 kg) Työn tuottavuus ja kustannustaso ovat mönkijän ja Ultratecin lannoiteperäkärryn yhdistelmällä varsin kilpailukykyisellä tasolla. Levitysjakaumakokeiden perusteella lannoitusyksikkö on käyttökelpoinen ratkaisu. Levitettävän lannoitteen määrään vaikutetaan ajonopeutta ja ajokertoja säätelemällä, mikä tulee tiedostaa ja ottaa huomioon työn ja työkohteen suunnittelussa ja toteutuk-sessa. Kertalevityksellä lannoitemääräksi jää noin kg/ha ajonopeudesta riippuen. Levitysmäärää voidaan lisätä ajonopeutta alentamalla tai ajokertoja lisäämällä. Vaikeassa maastossa alhainen ajonopeus saattaa heikentää lannoitusyksikön etenemistä, jolloin ainoaksi levitysmäärän hallintakeinoksi jää ajokertoihin vaikuttaminen. Lannoite jakautuu levitysalueelle hieman epätasaisesti ja levittyvä lannoitemäärä vaihtelee säiliössä olevan lannoitteen määrästä riippuen. Levitystyön häiriöiden (lannoitemäärän tarkastaminen, levityslaitteen suuttimien säätö ja häiriöiden korjaaminen ja lannoitteen levittäminen perävaunussa) osuus työn kokonaisajanmenekistä oli tehdyssä testissä varsin suuri, 36 prosenttia. Levittimen ongelmaton toiminta ja häiriöiden vähäinen määrä on työn tuottavuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kun kuorman kooksi vakioitiin 600 kg, varaston ja palstan väliseksi siirtymismatkaksi 200 metriä ja levitystyön häiriöiden sekä työn keskeytysten yhteiseksi osuudeksi 25 % kokonaisajanmenekistä, saatiin työn laskennalliseksi käyttötuntituottavuudeksi keskimäärin 493 kg. Kevyet koneet metsänhoidossa 15

16 Lannoituksen toteuttamisessa metsänomistajalla on erilaisia vaihtoehtoja valittavanaan. Valintaperusteina tulee käyttää omaan työhön käytettävissä olevaa aikaa sekä tarvittavia koneita ja laitteita. Koneita ja laitteita hankittaessa tulee laskea investointi- ja käyttökustannukset suhteessa saatavaan säästöön lannoituksen toistuvuuden, lannoitettavien metsikkökuvioiden pinta-alojen ja lannoitemäärien avulla. Ruiskutukset Kemiallinen heinän ja vesakon torjunta on nykyisin varsin vähäistä ja käyttö tulee rajata tarkoin valituille kohteille mahdollisten ympäristöhaittojen vuoksi. Väärinkäytettynä rikkakasvien torjunta-aineet aiheuttavat vahinkoja myös kasvatettaville taimille; kasvutappioita tai jopa puiden kuoleman. Tämän takia valmistajien käyttöohjeita tulee noudattaa ehdottoman tarkasti. Arvokkaissa elinympäristöissä kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä lainkaan. Kemiallista käsittelyä voidaan turvallisimmin käyttää niillä alueilla, joissa ei vielä ole kasvavaa taimikkoa; kuten pellonmetsitysalueilla sekä rehevillä uudistusalueilla ennen taimien istutusta. Kasvinsuojeluaineiden käyttö vaatii aina riittävän koulutuksen, osaamisen ja laitteiston testaukset. Mönkijän ruiskutuslaitteen toimivuuden testaus vedellä. Uusi kasvinsuojeluainelaki edellyttää kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttäviltä henkilöiltä kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittamista viiden vuoden välein. Myös käytettävät laitteet tulee testata viiden vuoden välein 2020 asti ja sen jälkeen testaus tehdään kolmen vuoden välein. Mönkijöihin on saatavilla erilaisia sähköpumpulla toimivia kasvinsuojeluruiskuja, joiden lisävarusteena on levityspuomi. Tällöin työleveydeksi saadaan noin 3 metriä. Joissain ruiskuissa on myös kädessä pidettävä suutin, joka on 5 10 metrin pituisen letkun päässä. Tämä on kätevä lisä erikoiskohteissa, jonne ei mönkijällä voi ajaa. Valittavana on vaihtoehtoisesti mönkijän takatavaratelineelle sijoitettavia laitteita sekä erilliseksi peräkärryksi rakennettuja ruiskuyksiköitä. Torjunta-aineen käyttöliuoksen valmistukseen käytettävän veden tulee olla puhdasta, sillä epäpuhtaudet tukkivat helposti ruiskupuomin suuttimet. Vettä voi kuljettaa metsäpalstalle esimerkiksi muovisilla 1000 litran säiliöillä tai 200 litran tynnyreillä. Ruiskutuksien yhteydessä on huolehdittava määräysten ja ohjeiden mukaisesta suojavarustuksesta: nitriilihansikkaat, hengityssuojain sekä suojapuku ja kumisaappaat. 16 Kevyet koneet metsänhoidossa Pienmetsäkoneen raivauspäähän voidaan liittää lisävarusteena kemialliseen tai biologiseen vesakontorjuntaan tarkoitettu lisälaitteisto. Vesakontorjuntajärjestelmässä torjunta-ainetta annostellaan koneen päälle sijoitetusta säiliöstä risuraivaimen kautta suoraan terän alapuolelta vesakon leikkauspintaan. Laitteisto sopii myös juurikäävän torjunta-aineen levitykseen.

17 Puutavaran kuljetus Mönkijällä kuljetettavan puutavaran keskimääräinen kuormakoko on noin yksi kiintokuutiometri. Mönkijän tuottavuuden kasvu puunajossa ei synny kuormakokoa kasvattamalla, vaan huolehtimalla sujuvasta työskentelystä. Mönkijälle on pienestä koosta huolimatta suunniteltava ajourat. Suunnittelulla varmistetaan mönkijän mahtuminen puiden välistä ja maavaran riittävyys. Ura on aina suunniteltava siten, että kuormatulla peräkärryllä ei tarvitse peruuttaa. Joskus riittää, että ajoreitin valitsee hyvin. Toisinaan reittiä on valmisteltava sahaamalla kantoja lyhemmiksi ja lisäämällä uraleveyttä. Pyörämönkijälle riittää noin 1,5 metrin ajoura ja noin 4 metrin kääntösäde. Telamönkijälle uraleveyden on oltava noin 2 metriä ja kääntösäteen vähintään 6 metriä. Mönkijän ohjattavuutta edesauttaa, että siihen liitetty peräkärry on kuormattu tasapainoisesti. Tällöin ei synny liikaa ns. aisapainoa, joka keventää etupyöriä ja heikentää ohjattavuutta. Metsäojien ylitykset ovat usein haasteellisia. Kivennäismailla ojien yli ajo kahlaamalla matalassa vedessä on maaperän laadusta riippuen usein mahdollista. Turv la on yleensä rakennettava rumpuja tai väliaikaisia siltaramppeja. Siltarampeiksi soveltuvat hyvin hieman kantavammat ajosillat, jotka kulkevat kätevästi mönkijän peräkärryssä kohteeseen. Työmaan kokoojaurille syntyy herkästi urapainaumia. Kun puuta kuljetetaan samasta kohdasta usein, alkaa maa painua ja vesi nousta pintaan. Tällaisissa kohdissa on hyvä vahvistaa ajourat risuttamalla. Ajouran pohjalle asetellaan uran suuntaiset risut ja niiden päälle ladotaan poikittain risuja. Näin varmistetaan, etteivät yksittäiset oksat tai puunkappaleet nouse ajettaessa ylös ja vaurioita mönkijää. Ristikkäin ladonnalla saavutetaan myös parempi kantavuus. Mönkijän tarvitsemat ajourat ovat kapeita. Kevyet koneet metsänhoidossa 17

18 Metsäteiden ja ojien huolto Tiet ja urat Metsätöiden tehokkuuteen ja tuottavuuteen vaikuttaa usein olemassa olevan metsätiestön kunto ja vaivaton pääsy työkohteisiin. Mikäli metsänhoitokohteelle on helppo päästä, voidaan keskittyä työn tekemiseen välineiden edestakaisen kantamisen sijaan. Metsäyhtiöiden maksama korvaus puutavarasta riippuu puutavaran laadun ja leimikon koon lisäksi myös leimikon saavutettavuudesta. Leimikon saavutettavuus on sidoksissa metsäteiden liikennöitävyyteen eri vuodenaikoina, metsäkuljetusmatkaan sekä korjuukelpoisuuteen (hakkuuajankohtaan; kelirikko-kesä-talvi). Tietä, joka on tarkoitettu pääasiassa metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia varten, kutsutaan metsäautotieksi. Osa metsäautoteistä on liikennekelpoisia ympäri vuoden, osa vain kesä- ja talviaikaan. Liikkumiseen voi olla erillisiä rajoituksia kelirikkoaikana. Palstaa halkovalta metsäautotieltä on tehty yksi mönkijätie kokoomauraksi. Sen lisäksi maastoon on muodostettu mönkijäurien reitit helpottamaan metsätöitä. Mönkijätieksi voidaan kutsua metsään mönkijällä ajamista varten tehtyä tieuraa, jossa liikkuminen on vaivatonta ja turvallista. Mönkijätiet ovat yleensä metsäpohjasta erottuvia, rakennettuja kulkuväyliä, jotka on koneellisesti tasattu ja joihin on asennettu tarvittaessa oja-rumpuja. Mönkijätiet ovat kevyesti ja helposti rakennettuja teitä, jotka lisäävät mönkijällä tehtävän työn tehokkuutta muodostaen uraverkoston rungon ja kokoojauraston. Mönkijäteitä on järkevää tehdä esimerkiksi metsäojituksen yhteydessä. Ojia kaivettaessa nostetaan ojamaat toiselle penkalle ja tasataan ne piennartieksi. Näin muodostuva mönkijätie on noin 1,5 2 metriä leveä tie, jota pitkin on helppo ja nopea siirtyä metsässä kuviolta toiselle. Mönkijätien lisäkustannus ojituksen yhteydessä on muutamia kymmeniä senttejä/metri. Tiestöstä saatavaan hyötyyn verrattuna kustannus on pieni. Toisaalta mönkijäteiden tekemisessä kannattaa säilyttää maltti. Tiestöä rakennettaessa tulee huomioida myös myöhempi tiestön kunnossapitotarve ja sen vaatimat resurssit. Mönkijäura on maastoon raivattu kulkureitti, josta ei jää välttämättä pysyviä jälkiä. Ura voi olla käytössä vain tilapäisesti esimerkiksi taimikonhoidon tai ensiharvennuksen yhteydessä. Uralta on mahdollisesti poistettu risut ja tarvittaessa madallettu kantoja. Mönkijäurat 18 Kevyet koneet metsänhoidossa

19 voi tunnistaa lähinnä renkaiden jättämistä jäljistä. Hyvässä maastossa, esimerkiksi kangasmetsissä, mönkijällä voi liikkua ilman varsinaisia uria. Vaikeammilla kohteilla liikkuminen mönkijällä ilman uria hidastuu ja työn tuottavuus laskee. Tiestön hoitoon soveltuvia laitteita Tiestön hoitoon ja kunnostuksen käytettäviä koneita ja laitteita ovat esimerkiksi puskulevy, tiehöylä, jyrä, äes, sorakärry, kesantoleikkuri sekä lumilinko. PUSKULEVY Mönkijän keulaan liitettävällä puskulevyllä voi tasata ja levittää maaaineksia sekä aurata lunta. Puskulevyn nosto ja lasku voi tapahtua käsivivulla nostamalla, mönkijän keulassa olevan vinssin avulla tai hydraulisesti. Yleisimmin puskulevyä käytetään vinssillä. Puskulevyjen kiinnityksessä mönkijään on useita eri vaihtoehtoja. Perinteisesti puskulevy on kiinnitetty mönkijän pohjaan asennettavaan levyyn. Viimeaikoina tarjolle on tullut markkinoille mönkijän keulaan kiinnitettävät, varsin lyhyillä tukivarsilla olevat puskulevyt. Puskulevy voidaan kiinnittää myös mönkijän vetokoukkuun. Erilaisten kiinnitysmekanismien toimivuudesta ja käytettävyydestä erityisesti maa-ainesten siirrossa on erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia. Kiinnitysmekanismin valinnassa vaikuttavat puskulevyn kiinnityksen helppous ja sillä tapahtuvan työskentelyn sujuvuus. Puskulevyn hallinta tapahtuu useimmiten vinssillä nostamalla. Mönkijän keulaan kiinnitetty puskulevy. Puskulevyllä voi kerta-aurauksella aurata hyvissä olosuhteissa jopa 40 senttimetrin syvyistä koskematonta lumihankea. Korkeampaakin hankea voi yrittää aurata, mutta useimmiten se on tehtävä kaksivaiheisesti. Ensimmäisellä kerralla puskulevyä pidetään niin korkealla kuin mahdollista ilman mönkijän juuttumista jo auratulla alueella. Toisessa vaiheessa poistetaan loput auraamattomasta lumesta. TIEHÖYLÄ Mikäli tien hoitoa on enemmän tai halutaan pitää tien pinnan jatkuvasti hyvässä kunnossa, on mönkijän perään syytä hankkia tiehöylä. Tiehöylällä saa helposti ja nopeasti tasaista jälkeä. Jos tiessä on syviä kuopia tai uria, on tiehöylällä ajettava kunnostettava tienpätkä useampaan kertaan. Lopputulos on hyvä, kun tien pinta jää tasaiseksi ja Kevyet koneet metsänhoidossa 19

20 se viettää keskeltä reunoihin päin. Tien pinnan huoltamisessa keskeistä on, että vesi ei pääse seisomaan tiellä eikä toistuvasti imeydy tien rakenteisiin. JYRÄ Mönkijän perässä vedettävällä jyrällä saadaan tuoreestakin tierungosta tiivis ja tasainen. Käytettävyydeltään hyvä jyrä on metallinen, sillä se kestää maassa olevien kivien iskut. Vedellä täytettävän jyrän painoa on mahdollista säädellä. Se voidaan tyhjentää siirrettäessä sitä esimerkiksi henkilöauton peräkärryllä. Jyrässä on hyvä olla useampia täyttö-/tyhjennysaukkoja niiden tilanteiden varalta, jos jyrä syystä tai toisesta jää kiinni tai luiskahtaa esimerkiksi ojaan. Tällöin jyrän vesimäärää voidaan vähentää, jyrä kevenee ja sitä on helpompaa liikutella. Jyrä soveltuu myös tielle tai pihaan tuodun uuden maa-aineksen tasoittamiseen puskulevyn ja tiehöylän apuna. Mönkijän peräkärryyn voidaan kiinnittää teiden kunnostuksessa käytettävä tiehöylä. ÄKEET Yhtenä erikoisuutena mönkijän lisävarustelussa on erilaiset äkeet. Mönkijän vaatimattomasta painosta johtuen sillä ei voi pakottaa tietä kuntoon, vaan kunnostus on tehtävä vaiheittain. Tämä onnistuu ajamalla turvepohjaista ja -pintaista tietä äkeen kanssa muutaman kerran edestakaisin, jolloin pinta kuohkeutuu ja siihen muodostuu irtoainesta. Tämän jälkeen tie höylätään, jolloin irtoaines tasaa montut. Tien pinta viimeistellään painavalla jyrällä. Yksi edullisimmista vaihtoehdoista on ottaa vanha lapiorullaäes hyötykäyttöön turvepohjaisilla metsäteillä. KESANTOLEIKKURI Metsäteiden kunnossapidossa tienvarsikasvusto aiheuttaa haasteita. Tien sivuun kasvaa muutamassa vuodessa pajua ja puuntaimia, jotka kaventavat käytettävissä olevaa tieuraa. Mikäli tietä on vain vähän, on tämän kasvuston poistaminen tuottavinta tehdä raivaussahalla. Kun kunnossa pidettävä tien pituus kasvaa, on järkevää etsiä myös muita vaihtoehtoja. Järeä polttomoottorikäyttöinen kesantoleikkuri mönkijän perässä on hyvä vaihtoehto piennaralueen siistinä pitämiseksi. Käsittely tulee tehdä vuosittain, jotta vesakko ei pääse liian järeäksi leikkurille. 20 Kevyet koneet metsänhoidossa

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Vuosittainen kunnossapito on tieosakkaiden avaintehtävä. Kunnossapitotöiden

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense.

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense. MenSe -raivauspää sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen Käyttöpäivä 9.10.2014 MenSe Oy Perustettu 1996 Tuotantotilat Kaakkois-Suomessa Taavetissa. Suunnittelu,valmistus ja myynti. Konepaja

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja Elinvoimaa metsistä (EME) -hanke Talousmetsien mahdollisuudet käyttöön Padasjoki, valtuustosali 19.3.2013

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 1 K E M E R A Soveltamisala Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;

Lisätiedot

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kevyet koneet metsänhoitotöissä

Kevyet koneet metsänhoitotöissä TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 9/2014 (780) Kevyet koneet metsänhoitotöissä Jukka Salovaara Pyörämaasturi eli mönkijä toimii kuormatraktorina, kun siihen liitetään metsäperävaunu. Kuvan

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND ATV-sarja kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND Forest Pro Forest Pro FL Forest Pro Plus 2016 MALLISTO ON SAAPUNUT! Tee mönkijästäsi metsäkone Mönkijä on mainio kulkupeli monenlaisissa maastoissa, mutta

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle.

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle. PUUNKORJUUPAKETIT Puunkorjuupaketit, kannolta tienvarteen Metsäperävaunu varustettuna puutavarakuormaimella on tuttu näky monen maatalon pihassa. Tällainen paketti on kuitenkin kohtalaisen iso investointi,

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Uudenmaan Metsäurakointi Oy Perustettu 2005 Toimitusjohtaja Esa Nykänen Työntekijöitä 15 henkilöä Liikevaihto 1,1 milj. Alv 0% Palvelut

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle 1 Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle Tässä oppaassa esitetään tiiviinä muistilistana asiat, jotka haketuspalvelun käyttäjän tulisi huomioida ennen ja jälkeen haketuksen. Estä epäpuhtauksien joutuminen

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot