vuosikirja Sisällysluettelo

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vuosikirja Sisällysluettelo"

Transkriptio

1 2014 vuosikirja

2

3 2014 vuosikirja Sisällysluettelo Kuurojen Liitto 2 Toiminnanjohtajan katsaus 3 PALVELUTOIMINTA Aluetiimit palvelevat 5 Järjestöohjausta etelästä pohjoiseen 7 Viittomakielinen kulttuuri moninaistui ja rikkoi rajoja 8 Nuorisotyö seikkailuja, urheilua ja vertaistoimintaa 11 toimitus Tiina Vihra graafinen ilme Hahmo Design taitto Legendium Oy kannen kuvat vasemmalta Silja Ruonala, Valeria Borovskaya, Tiina Vihra paino Painotalo Kyriiri Oy Kuurojen Liitto ry pl 57, Helsinki p KEHITTÄMISTOIMINTA Viittomakielilaki jätti paljon tehtävää 12 Vaikuttamistyön supervuosi 13 Kestäviä tuloksia syntyy pitkäaikaisessa yhteistyössä 15 Viestinnästä hyvää mieltä ja tarpeellista tietoa 16 HALLINTO Hallintokertomus 18 Henkilöstökertomus 19 Varainhankinta sai uudistetut verkkosivut 21 Luottamusorganisaatio ja johtoryhmä 22 Kuurojen kansanopisto 24 Kuurojen Liiton konserniyhtiöt 25 Edustukset eri yhteisöissä Toimikunnat ja työryhmät Jäsenyhdistykset Lausunnot

4 Perustettu 1905 Jäsenyhdistyksiä 42 Jäseniä yhdistyksissä 4043 Julkaisu Kuurojen lehti Dövas tidskrift Toimipaikat Keskustoimisto, Valkea talo, Haaga, Helsinki Aluetoimistot: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa Arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Asiakaslähtöisyys Luotettavuus Yhteisöllisyys Dynaamisuus Missiomme Kuurojen Liiton tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Visiomme Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kuurojen Liiton vuosia koskevat yhteiset strategiset tavoitteet 1) Liitto paneutuu tuloksekkaasti kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Sitä varten liitolla on tehokas edunvalvontajärjestelmä, joka toimii proaktiivisesti kieli- ja vammaispolitiikan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan aloilla. 2) Liitolla on asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin soveltuva selkeä ja ajantasainen viestintä- ja verkkopalvelujärjestelmä. 3) Alueellisista palveluista 30 % tuotetaan etä- ja verkkopalveluina. Erilaisia palveluja tuotetaan prosesseina yli osasto-, yksikkö- ja tiimirajojen. 4) Senioreille tarjotaan heidän toiveidensa mukaista virkistys- ja muuta toimintaa. Edunvalvonnan keinoin varmistetaan, että he saavat tarvitsemansa viittomakieliset palvelut. Toiminnan painopiste on paikallisella ja alueellisella tasolla. 5) Kuurojen Liitto on profiloitunut tunnetuksi ja tunnustetuksi kansainväliseksi osaajaksi. 6) Henkilöstön tehtävänkuvausten muuttamisella ja konsernin sisällä tehtävistä toisiin siirtymisellä pystytään reagoimaan joustavasti kuurojen yhteisön tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. 7) Kuurojen Liiton konsernirakenne on eheä ja sen toiminnat ovat yhtenäisiä. Kuurojen Liitto on velaton vuonna

5 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Ihmisoikeudet arjessa SANNI KOSTIAINEN MARKKU JOKINEN, TOIMINNANJOHTAJA Vuoden 2014 yhdistystason neuvottelupäivien aihe oli ytimekkäästi Ihmisoikeudet arjessa, joka kuvaa hyvin kyseisen vuoden työmme sisältöä ja tuloksia. Vuosittaiset neuvottelupäivät on foorumi, jossa viittomakielisten arki ja heidän oikeuksiensa toteutuminen nousevat esille. Esillä ovat myös unelmat ja tavoitteet kohti yhdenvertaisempaa elämää ja yhteiskuntaa. Neuvottelupäivien osanottajista moni koki, etteivät ihmisoikeudet ole vieläkään toteutuneet heidän arjessaan. Niinkin arkinen asia kuin opiskelemaan pääsy tyssäsi eräällä kuurolla siihen, että viittomakielen tulkkaus koettiin rasitteeksi oppilaitoksen arjessa. Syksyllä ilmi tullut syrjintätapaus sai paljon näkyvyyttä mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. On yhä enemmän merkkejä siitä, etteivät viittomakieliset enää alistu epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin, vaan nousevat vaatimaan oikeuksiaan ja peräämään viittomakielisiä palveluja. Kuurojen opiskelijoiden syrjintätapaukset osoittavat tämän hyvin, tietoisuus omista oikeuksista on kohentunut. Liiton asiakas- ja edunvalvontatyö arjen esteiden poistamiseksi on entistä tärkeämpää nyt, kun hyvinvointivaltio on muutosten edessä. Haasteina ovat esimerkiksi palveluiden rapautuminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen. Työssä keskeistä on viittomakielisen arjen syvempi ymmärtäminen ja osaaminen, mikä edellyttää viittomakielen, kuurojen kulttuurin ja yhteisön perusteiden hyvää hallintaa ja osin myös omakohtaista kokemusta. Liiton työntekijöillä on tärkeä ja toisinaan vaativa rooli viedä viranomaisille ja päättäjille tietoa näistä perusasioista ja arjen esteistä. Liittokokous hyväksyi uudet strategiset tavoitteet vuosille Tätä edeltävä onnistunut strategiatyö toteutettiin laajalla rintamalla, jossa olivat mukana jäsenyhdistykset, yhteistyökumppanit, viranomaiset ja liiton työntekijät. Liiton hallitus oli aktiivisesti työssä mukana toteuttamalla muun muassa jäsenyhdistyksissä ryhmähaastatteluja, joissa tiedusteltiin, mitä yhdistysten jäsenet haluavat vuoteen 2020 mennessä saavutettavan. Tämä kaikki myös selkiytti liiton toiminnan profiilia ja suuntaviivoja. Liiton oma strategia, oikeuksien valvominen sekä viittomakielisten palvelujen ja lainsäädännön kehittäminen ovat asioita, joita haluamme tuoda esille yhteiskunnassa. Näiden lisäksi tarvitaan omakielistä ja -kulttuurista toimintaa ja palveluja sekä yhdessäoloa, jotta voimaantuisimme. Tämä kaikki on järjestötoiminnan ydintä; 110-vuotisjuhlan kynnyksellä voi sanoa liiton merkityksen viittomakielisten edunvalvojana olevan aivan yhtä tärkeä kuin perustamisvuonna Järjestöjen hetki ei siis ole vain nyt, vaan aina. Aktiivisen ja laaja-alaisen toiminnan toteuttamisen lisäksi pyrittiin pitämään huolta liiton taloudesta; tappiollinen tulos oli suuri pettymys. Vaikka vuoden 2014 budjettia supistettiin melko rankastikin, se jäi silti alijäämäiseksi. Tästä johtuen vuodeksi asetettiin säästötavoitteita, mutta niissä onnistuttiin vain alkuvuoden osalta. Talouden hallinta on myös tulevien vuosien haasteena. Kaikkialla toistettiin verkostoitumisen ja yhteistyön tiivistämisen mantraa ja osaltamme sitäkin toteutettiin. Yhteistyö muun muassa Suomen Kuurosokeat ry:n, Humanistisen Ammattikorkeakoulun ja Kuurojen Palvelusäätiön kanssa syveni entisestään. Viittomakielisten oikeudellisen tilanteen tunnettuus vahvistui: viittomakielisten asema on ollut varsin näkyvästi esillä viittoma- 3

6 Kuurojen Pohjoismainen Neuvosto uusille urille kielilakiprosessin ja syrjintätapausten myötä. Merkittävää oli myös eduskunnan viittomakielten verkoston perustaminen, ja sen kautta saatu laaja tuki viittomakielisten oikeuksille. Näin viittomakielisten arjesta on tullut osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. MARKKU JOKINEN TOIMINNANJOHTAJA Kuurojen pohjoismaisen kulttuurifestivaalin avajaisissa esiintyivät KPNN:n sihteeri Liisa Syväsalmi ja KPN:n puheenjohtaja Jaana Keski-Levijoki. Suomi johti Kuurojen Pohjoismaista Neuvostoa (KPN) puheenjohtajavuosinaan yhdessä Kuurojen pohjoismaiden nuorisoneuvoston (KPNN) kanssa luoden neuvostolle uusia toimintatapoja sekä uudenlaista verkostoitumista Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston sekä suurlähetystöjen kanssa. Puheenjohtajakautta ohjasi Kuurojen Liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen visio siitä, kuinka pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden laajaa osaamista ja asiantuntijuutta voi ja tulee hyödyntää kuurojen ja viittomakielisten asioiden ajamisessa. Loimme suhteita Pohjoismaiden neuvoston kansanedustajiin, jotka vastavuoroisesti saivat tietoa KPN:ltä omiin asiavalmisteluihinsa. Merkittävä pohjoismaisen yhteistyön tulos oli Tanskan viittomakielen tunnustaminen. Suurlähettiläiden tapaamisissa KPN toi tietoa pohjoismaisista viittomakielistä, viittomakielisestä kulttuurista sekä ajankohtaisista ongelmista. Puheenjohtajakauden polttavimpia aiheita olivat viittomakielisten lasten koulutilanne Pohjoismaissa, opiskelutulkkauksen järjestäminen opiskelijavaihtoohjelmissa ja viittomakielen tulkkauspalvelun laatu sekä kuurojen työllisyys. Heinä elokuun vaihteessa järjestetyn Kuurojen pohjoismaisen kulttuurifestivaalin päätteeksi KPN:n ja KPNN:n puheenjohtajuudet luovutettiin Tanskaan, joka jatkaa arvokasta ja perinteistä yhteistyötä Pohjoismaiden kaikkien viittomakielisten hyväksi. JAANA KESKI-LEVIJOKI KPN:n PUHEENJOHTAJA KUUROJEN LIITON PUHEENJOHTAJA TIINA VIHRA 4

7 PALVELUTOIMINTA Aluetiimit palvelevat SANNI KOSTIAINEN PÄIVI LAPPI, PALVELUJOHTAJA Kuurojen Liitolla on koko maan kattava aluetyön verkosto, jossa käytännön asiakastyötä tekee neljä aluetiimiä. Jokaisessa aluetiimissä työskentelee kaksi tai kolme kuntoutussihteeriä, työasiamies ja järjestöohjaaja. Etelätiimissä työskentelee lisäksi osa-aikainen viittomakielisen vapaaehtoistyö Vivan koordinaattori. Liiton työntekijöistä aluetyöntekijät ovat niitä, jotka pääsevät kaikkein lähimmäksi yksittäisten kuurojen sekä yhdistystoiminnan arkea. He ovat niin lähellä, että heidänkään työpanoksensa ei ehkä aina tule mieleen silloin, kun lausutaan lähes myyttinen ilmaus liitto ei tee mitään. Toisaalta aluetyöntekijät ovat niin lähellä, että heidän toimintansa ja joskus myös persoonallisuutensa ovat alttiita kovallekin kritiikille. Varsinkin kuurojen aluetyöntekijöiden kohdalla joudumme usein pohtimaan sitä, miten he tasapainottelevat työntekijän ja kuurojen yhteisön jäsenen roolien välillä. Aluetyö ja Vivan toiminta rahoitetaan kokonaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Viimeisten kymmenen vuoden aikana rahoitus on kiristynyt niin, että työntekijäresursseista on jouduttu vähitellen karsimaan yhteensä 7,7 henkilötyövuotta. Suhteellisesti eniten karsintaa on tehty hallintoja asiantuntijatehtävissä, mutta myös kuntoutussihteerien asiakaspalvelutyössä. Raha-automaattiyhdistys edellyttää järjestöiltä yhä tarkempaa raportointia sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointia. Keräämme aluetiimien toiminnoista vuosittain erilaisia tilastotietoja. Vuonna 2014 kertyi erilaisia asiakastapaamisia ja etäpalvelukontakteja Lisäksi oli suuri määrä yhdistys- ja kerhokäyntejä, kursseja ja muita ryhmätoimintoja. Kuulevien maailmaan suuntautui viranomaistapaamisia ja verkostoitumista sekä koulutusta ja tiedotusta. Tilastotietoja olemme tottuneet keräämään, mutta toiminnan vaikutusten arviointi ja niiden kuvaaminen on ollut meille suuri haaste. Sen kehittämiseksi teimme yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa ja kokeilimme erilaisia asiakaspalautteen keräämisen muotoja aluekehittämispäivillä ja neuvottelupäivillä. Liiton hallitus teki arvokasta vapaaehtoistyötä ja vieraili yhdistyksillä haastattelemassa jäsenistöä. Erillisillä kyselyillä kartoitettiin myös aluetyön yhteistyökumppaneiden ja Vivan tukihenkilöiden näkemyksiä. Toinen iso haaste oli sopeutumisvalmennuskurssien majoitus- ja ravitsemispalveluiden hankintalain mukainen kilpailutus. Vuoden 2014 aikana kilpailutuksia toteutettiin kaksi. Alkuvuodesta kilpailutimme vuoden 2014 kurssipaikat ja loppuvuodesta vuosien kurssipaikat. Hankintaprosessiin perehtyminen ja sen toteuttaminen oli mielenkiintoista. Kilpailutuksen kautta käyttöön tuli aivan uusia kurssipaikkoja. Kaukaisia ja kovin erilaisia nykypäivään verrattuna ovat ne ajat, jolloin kaikki kurssit järjestettiin liiton omassa kurssikeskuksessa Malminharjulla. Silloin kaikki oli omalla tavallaan niin helppoa ja kotoista. Vai onkohan aika kullannut muistot? 5

8 Teatteri Totti itsenäistyi Teatteri Totti ehti toimia Kuurojen Liiton ylläpitämänä teatterina 27 vuotta. Alkuvuosina teatteritoiminta oli osa liiton yleistä kulttuuritoimintaa. Vähi- tellen se 1990-luvulla erottui selvästi omaksi toiminnakseen. Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt Teatteri Totille vuosittaisen avustuksen vuodesta 2006 alkaen. Jo tuolloin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin Totin eriyttäminen liiton toiminnasta. Toden teolla itsenäistymisen valmisteluun ryhdyttiin vuonna 2011, ja apuna tässä olivat muun muassa Q-teatterin asiantuntijat. Teatteri totti ry. perustettiin keväällä 2014, ja sen vasta valittu hallitus aloitti suuren urakan luodakseen puitteet teatterin ylläpitämiselle. Hallitus valmisteli muun muassa jäsenhankintaa, markkinointia ja varainhankintaa. Yhdistys hankki y-tunnuksen, pankkitilin, kirjanpitäjän ja uudet tilat Mannerheimintieltä. Työtä ja touhua riitti. Suuri päivä koitti Teatteri Totti siirtyi liikkeenluovutuksena Kuurojen Liitolta Teatteri totti ry:n ylläpitämäksi toiminnaksi. Viittoma kielisen teatteritaiteen piirissä toimivien pitkäaikainen haave toteutui: itsenäinen Teatteri Totti aloitti toimintansa. DAWN JANI BIRLEY Vuoden 2014 uutuusnäytelmä oli Kukunor ja Unikuu, joka toteutettiin Tirakkor-teatteriryhmän ja Teatteri Totin yhteistuotantona. Näytelmä on sekä viittomakielinen että suomenkielinen: rooleja näytteli samanaikaisesti kaksi henkilöä. SOPEUTUMIS VALMENNUSKURSSIEN SUOSIO KASVOI Kuurojen Liiton RAY:n rahoittamille sopeutumisvalmennuskursseille oli enemmän hakijoita kuin pystyttiin ottamaan mukaan. Sope-kurssien suosio on kasvanut vuosi vuodelta: kurssien parempi alueellinen jakautuminen sekä kurssisisältöjen tarkka suunnittelu on ollut onnistunutta. Toimintavuonna järjestettiin 10 sope-kurssia, joihin tuli yhteensä 184 hakemusta; kurssipaikan sai 158 hakijaa. Kohderyhminä olivat muun muassa ikääntyneet, lesket, yksinelävät ja maahanmuuttajat sekä erilaiset perheet. Kaikkein suosituin oli kuurojen vanhempien kuuleville lapsille suunnattu kurssi, johon tuli 39 hakemusta. Kursseilta saatu palaute oli erittäin positiivista. Kurssilaiset kokivat sisällöt hyödylliseksi ja vertaistuen tärkeäksi: Oli ihana purkaa arkisia asioita vertaistilanteessa. Kursseilla voimaannuttiin ja monelle perheelle oli tärkeää kokemus siitä, ettei oma perhe olekaan niin erilainen. Perheen vuorovaikutustaidoille saatiin tukea ja erilaisiin ongelmatilanteisiin löydettiin yhdessä ratkaisuja. Lisäksi kursseilta löytyi uusia ystäviä: Kukaan ei jäänyt toiminnoissa ulkopuolelle. Kurssien toivottiin vain kestävän pidempään, ja muun muassa suomenruotsalaisille kuuroille kaivattiin lisää omia kursseja. 6

9 ALUETOIMINTA Järjestöohjausta etelästä pohjoiseen Järjestöohjaajien vuosi on ollut kiireinen ja täynnä uusia, rikastuttavia kohtaamisia. Yhteistyö yhdistysten kanssa on ollut antoisaa, ja vuoteen on mahtunut huikeita kehittymiskokemuksia. Sosiaalisen median hyödyntäminen niin tiedottamisessa kuin arkipäivän yhteydenpitovälineenäkin on kasvanut räjähdysmäisesti. Tietotekniikan avulla viittomakieliset pääsevät kommunikoimaan ilman esteitä ympäri maailmaa. Yhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana vaikuttamistyössä, kuten esimerkiksi EU-vaalipaneelissa, jota oli järjestämässä useampi yhdistys yhteistyössä. Myös tärkeät yhteistyöverkostot ovat laajentuneet, ja toimintaan on tullut jatkuvasti mukaan uusia yhteistyökumppaneita. Järjestöohjaajan työssä ei ole unohdettu tietenkään perinteisiä järjestötoimintaan liittyviä kursseja, koulutuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi aluetoiminnan kehittämispäiviä. Toimintavuonna jäsenyhdistyksille avattiin verkkokysely järjestötoiminnan kurssitoiveista, ja kyselyyn saatiin kattavasti vastauksia. Vastausten avulla pääsimme paremmin täyttämään kentän toiveita. Vuoden aikana käynnistettiin myös pilottiarviointi, jonka tavoitteena on löytää sopivia arviointimenetelmiä kuurojenyhdistyksille. Yhdistykset voivat hyödyntää pilottiarvioinnin tuloksia oman tulevaisuutensa suunnittelussa ja kehittämisessä. Järjestöohjauksen työkenttä on laaja. Työhön sisältyy monenlaista yhdistyksen perusasioiden tukemisesta suurempien tapahtumien järjestämiseen. Tärkeä osa työtä on yhdistysten voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen. Erityisesti pienemmissä yhdistyksissä tarvitaan jokaisen työpanosta, jotta ANNUKKA HIEKKANEN Huhtikuussa kokoonnuttiin Joensuuhun yhdistysten hyvinvointikurssille, jossa muun muassa harjoiteltiin ryhmissä yhdistyksien hallitusten jäsenten ja rivijäsenten työnjakoa. toiminta saadaan sujuvaksi. Tärkeää on myös vanhemman sukupolven hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmalle sukupolvelle. Ilahduttavaa on ollut nähdä miten nuorempi sukupolvi on tullut rohkeasti mukaan yhdistystoimintaan. Vaikuttamistyön tärkeä osa on myös yhteistyö alueellisten päättäjien ja viranomaisten kanssa. Viittomakielisten yhdistysten toiminta nähdään tärkeänä osana kuntien sosiaalisten palveluiden verkostoa. Yhdistysten toiminnan tavoitteiden toteutuessa myös viittomakieliset kuntalaiset voivat hyvin ja erilaisuus ja monikielisyys nähdään voimavarana. Työnsarka ei siis suinkaan ole valmis, vaan edelleen tarvitsemme yhdistyksiä ja yhdistysten jäseniä luomaan positiivisen ja innostuneen ilmapiirin. Kukapa ei sellaiseen toimintaan haluaisi mukaan! TIINA HEDRÉN JÄRJESTÖOHJAAJA, ETELÄTIIMI HANNA JOKELAINEN JÄRJESTÖOHJAAJA, POHJOISTIIMI 7

10 Viittomakielinen kulttuuri moninaistui ja rikkoi rajoja JUSSI RINTA-HOISKA Kuurojen valtakunnalliset kulttuuripäivät ja Kuurojen pohjoismainen kulttuurifestivaali olivat kulttuurivuoden päätapahtumia. Kulttuuripäivien Riko rajoja! sekä pohjoismaisen festivaalin Moninaisuus Pohjolassa inspiroivat niin taiteilijoita ja esiintyjiä kuin yleisöäkin. Teemat vahvistivat myös vuorovaikutusta yleisön ja esiintyjien välillä. Kuurojen 28. valtakunnalliset kulttuuripäivät kokosi noin 1100 kulttuurinystävää Tampere-taloon. Esityssali oli saanut hienon, punatiilisen ilmeen päivien tapahtumajulisteen mukaisesti: siinä kun kädet repivät tiilipaperia auki rajoja rikkoen. Perinteet ovat tärkeitä, mutta perinteisiä tapoja on lupa myös rikkoa. Kulttuuripäivien isäntäyhdistykset Tampereen viittomakieliset ja Tammersign halusivat rohkaista viittomakielisiä tekemään uutta ja erilaista. Uudistetut kulttuuripäivien kilpailusäännöt otettiin käyttöön vuoden 2012 kulttuuripäivillä, ja nyt toisella kertaa ne alkoivat tulla jo tutuiksi. Kilpailijoita oli 245, joista oli 29 kilpailuesitystä ja 145 taide- ja kädentaitotyötä. Joukossa oli myös tietokilpailujen osallistujia sekä taitavia leipureita, sillä päivien yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa C.O.Malmin leivoskilpailu. Kulttuuripäivien teema oli hyvin huomioitu, ja monessa esityksessä rikottiin hauskasti rajoja eri tavoin. Finaalissa voittajat saivat stipendit, lisäksi isäntäyhdistykset palkitsivat parhaita esityksiä gaalaillallisella. Lisäksi kulttuuripäivien kaksi Viito! ry:n esityksessä sotkettiin maaleilla ja lopputulos oli värikäs kangas ryhmäesitystä ja yksi sooloesitys kutsuttiin Kuurojen pohjoismaisille kulttuurifestivaaleille. Loppukesän helteisimmässä säässä Turussa pidettiin Kuurojen pohjoismainen kulttuurifestivaali. Tapahtumapaikkana oli VR:n entinen konepaja, nykyinen kulttuurikeskus Logomo, jossa nähtiin esityksiä viidessä tilassa. Lisäksi Logomon käytävillä esiteltiin taidetöitä. Festivaalilla vieraili arviolta 600 kävijää. Teemassa Moninaisuus Pohjolassa kohtasivat perinteet ja viittomakielisen yhteisön moninaisuus. Festivaalijulisteessa ja 8

11 JUSSI RINTA-HOISKA Helsingin Kuurojen Yhdistyksen esityksen nimi oli ytimekkäästi: Helsinki nro 1. 9

12 SILJA RUONALA Kuurojen pohjoismaisen kulttuurifestivaalin avajaisissa nähtiin Tukholman teatterikorkeakoulun viittomakieliseltä linjalta valmistuneiden huikea esitys, josta ei savua, tulta tai kimalletta puuttunut. maskotteina esiintyivät kansallispukuiset tyttö ja poika, jotka olivat mukana myös avajaisissa ja päättäjäisissä. Avajaiset olivat mahtava show: merimatka Turkuun sisälsi valoja, savuja ja ilotulitusta myrskyn ja aaltojen pauhuissa. Päättäjäisissä puolestaan näkyivät seuraavan kulttuurifestivaalin isäntämaan Tanskan värit. Sekä avajaisissa että päättäjäisissä esiintyi Tukholman teatterikorkeakoulun viittomakieliseltä näyttelijälinjalta valmistuneiden ryhmä. He vastasivat myös läpi festivaalin nähdyistä Kulttuuritehtaan esityksistä, jotka pop-up-tyyliin alkoivat ja loppuivat missä milloinkin. Festivaalin jokaisella päivällä oli oma päiväteemansa: moninaisuus, historia ja kulttuuri, taide ja yrittäjyys sekä koulutus ja tulevaisuus. Teemojen mukaisesti taiteilijat, esiintyjät, luennoitsijat sekä työpajojen ja foorumien vetäjät rakensivat kunkin päivän ohjelman ja keskustelut. Festivaalin oheisohjelmana järjestettiin senioreille ja nuorille omaa iltaohjelmaa Turun keskustassa. Lisäksi moni oli kiinnostunut mielenkiintoisista historiallisista paikoista Turussa, kuten ensimmäisestä valtion kuurojen koulusta ja C.O.Malmin hautapaikasta. Molemmissa kulttuuritapahtumissa yhteistyö paikallisten yhdistysten ja tapahtumapaikkojen henkilöstön kanssa sujui viittomakielistä taidetta ja kulttuuria arvostaen. Lisäksi vapaaehtoiset olivat korvaamaton apu. Teemojen mukaisesti kulttuurivuosi kannusti ja rohkaisi viittomakielistä yhteisöä rikkomaan rajoja, tekemään uutta ja avartumaan monimuotoisuuteen. Lämpimät kiitokset yhteistyökumppaneille, rahoittajille ja vapaaehtoisille sekä kaikille, jotka suuresti tukivat ja mahdollistivat näiden hienojen kulttuuritapahtumien toteuttamisen. Toivottavasti kulttuurimme rikastuu entisestään kun tapaamme taas seuraavissa kulttuuritapahtumissa! HELENA TORBOLI HYVINVOINTI- JA KULTTUURI- YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ 10

13 NUORISOTYÖ Nuorisotyö seikkailuja, urheilua ja vertaistoimintaa Vuonna 2014 Kuurojen Liiton nuorisotyössä tapahtui paljon asioita. Yksi merkittävistä tapahtumista oli tammikuussa Turussa järjestetty Lapset ja nuoret vuonna tilaisuus viittomakielisille vuotiaille. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä turkulaisen nuorten kerhon NK Thorin kanssa. Omasta tulevaisuudestaan oli keskustelemassa 42 lasta ja nuorta. Yhdessä pohdittiin myös Kuurojen Liiton strategisia tavoitteita ja mietittiin muun muassa lasten oikeuksia sekä nuorten opiskelua ja työllistymistä. Toimintavuonna järjestettiin myös monia muita tapahtumia. Lapsille suunnatuista tapahtumista suosituin oli Suomenlinnassa järjestetty Seikkailujen linnake -leiri, juniorit viihtyivät puolestaan parhaiten omilla LYXpäivillään. Nuoret kävivät muun muassa laskettelumatkalla Levillä sekä kokoontuivat runsain joukoin syksyn Nuorisopäivien yhteydessä järjestetyssä kokouksessa nuorisotoimikunnan uusiksi jäseniksi valittiin Kaarina Huovinen, Aino Hakala ja Riku-Petteri Lehtonen. nuorisopäiville, jonka teemana oli tällä kertaa Tiedät nimeni, muttet taustaani. Nuorisopäivien julkilausumassa kiinnitettiin huomiota viittomakielisten lasten ja nuorten kouluvalintoihin ja niihin liittyviin oikeuksiin. Viittomakielisillä lapsilla ja heidän vanhemmillaan ei käytännössä ole samanlaisia mahdollisuuksia valita haluamansa koulu kuin valtaväestöllä. Muita leirejä olivat muun muassa lasten saaristoleiri, ratsastusleiri ja hiihtolomaleiri. Liiton leiritoiminnan tavoitteena on muun muassa vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja kehittää viestintätaitoja. Luonnollisesti leireillä myös pidetään hauskaa ja saadaan uusia ystäviä. Lisäksi järjestettiin useita kansainvälisiä leirejä: pohjoismainen juniori- ja nuorisoleiri, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kuurojen urheiluleiri, EUDY -juniori- ja nuorisoleiri sekä WFDYS-lastenleiri. Aktiivisen nuorisotoimikunnan jäsenet osallistuivat moniin tilaisuuksiin ja kansainvälisiin kokouksiin nuorisotoimikunnan kokousten lisäksi. Suomen kausi Kuurojen Pohjoismaisen Nuorisoneuvoston puheenjohtajana päättyi Kuurojen pohjoismaiden kulttuurifestivaalin yhteydessä. Seuraavaksi tehtävän otti vastaan Tanska. Suomi hoiti puheenjohtajuuden , jolloin tehtiin hyvää vaikuttamistyötä viittomakielisten lasten ja nuorten puolesta sekä saatiin uusia yhteistyökumppaneita Pohjoismaiden tasolla. VALERIA BOROVSKAYA JUHA VAHTERA NUORISOSIHTEERI 11

14 KEHITTÄMISOSASTO Viittomakielilaki jätti paljon tehtävää SANNI KOSTIAINEN KAISA ALANNE, KEHITTÄMISJOHTAJA Pitkäjänteinen ja rakentava yhteistyö viranomaisten, päättäjien ja yhteistyökumppanien kanssa on alkanut pikkuhiljaa tuottaa tuloksia. Viittomakielinen yhteisö on myös herännyt siihen, että heitä koskeviin asioihin voi vaikuttaa eri tavoin. Paljon on tapahtunut viittomakielten ja viittomakielisten hyväksi toimintavuonna, sekä positiivisia että haasteellisia asioita. Oikeusministeriön työryhmän valmistelema lakiesitys viittomakielilaista avasi keskustelua erityisesti viittomakielisten ihmisoikeuksista ja kielellisistä oikeuksista. Lain tarkoituksena on edistää viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä, mutta myös vahvistaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia muun muassa erityislainsäädäntöjen kautta. Silti joulukuussa eduskuntaan mennyt esitys suppeasta yleislaista ei ole sellainen, mitä olimme hakeneet. Viittomakielilain ohjaava vaikutus ja sen puutteet huolestuttavat, sillä esitys ei velvoita esimerkiksi peruspalvelujen tarjoamiseen viittomakielellä tai mahdollista lapsen oikeutta viittomakieleen. Merkittävää kuitenkin on, että suomenruotsalainen viittomakieli on nyt lakiesityksessä nostettu suomalaisen viittomakielen rinnalle. Vaikuttamistyötä lain korjaamiseksi on jatkettu eduskunnan uuden viittomakielten verkoston ja lausuntojen kautta, jottei viittomakielilaki jäisi vain symboliseksi eleeksi. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimisprosessi on lykkääntynyt erityislainsäädäntöjen hitaan korjaamisen vuoksi. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäytymislain uudistustyössä viittomakielisten kielelliset oikeudet on, jälleen kerran, unohdettu. Varhaiskasvatuslakiuudistus on myös käynnissä ja sitä seurataan nyt silmä kovana, jotta myös viittomakieltä käyttävät lapset olisi huomioitu siinä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Toimintavuoden onnistumisia ovat muun muassa valtion rahoitus suomenruotsalaisen viittomakielen asiantuntijaohjaajakoulutukseen, yhteistyö Yleisradion kanssa viittomakielisten ohjelmien tuotannon lisäämiseksi ja kansanedustajien perustama eduskunnan viittomakielten verkosto. Viittomakielisessä yhteisössä ja vammaisliikkeissä on alkanut näkyä merkkejä voimaantumisesta. Kuurot ovat entistä rohkeampia omien ongelmien esiintuomisessa. Esimerkiksi kuurojen opiskelupaikkojen eväämiset saivat paljon julkisuutta eri medioissa. Myös sosiaalisessa mediassa käytiin aiheesta vilkasta keskustelua, joissa pohdittiin muun muassa miten ihmisarvo määritellään, ja milloin kuuro on oikeasti yhdenvertainen muiden kansalaisten kanssa. Kuurojen Liitossa edunvalvontaja vaikuttamistyö viittomakielten aseman edistämiseksi ruohonjuuri-, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla jatkuu entistäkin ponnekkaammin. 12

15 VIITTOMAKIELIYKSIKKÖ Vaikuttamistyön supervuosi Kulunut vuosi on ollut kiireistä vaikuttamistyön osalta. Viittomakielilaki ja lukuisat muut lakiesitykset, Opetushallituksen ja Kuurojen Liiton selvityksen valmistuminen, kuurojen kohtaama syrjintä sekä tulkkauspalvelut ovat puhuttaneet paljon sekä saaneet runsaasti huomiota julkisessa keskustelussa. Vuoden aikana on myös käyty neuvotteluita eri toimijoiden kanssa, joten uusia avauksia on odotettavissa tulevina vuosina. Viittomakielen päivän seminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa eduskunnassa Pikkuparlamentin auditoriossa. Tilaisuus kokosi salin täyteen alan opiskelijoita, tutkijoita, järjestöjen edustajia, päättäjiä ja muita viittomakielestä kiinnostuneita. Tilaisuudessa luovutettiin Vuoden viittomakieliteko tunnustuspalkinto lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulalle hänen viittomakielisten lasten puolesta tekemänsä työn ansiosta. Vuoden aikana perustettiin eduskunnan viittomakielten verkosto kansanedustaja Mikaela Nylanderin aloitteesta. Sen toiminnassa on mukana tällä hetkellä yhteensä 16 kansanedustajaa lähes jokaisesta eduskuntaryhmästä. Verkoston asiantuntemusta on hyödynnetty muun muassa viittomakielilain valmistelussa sekä eduskuntavaalikampanjoinnin käynnistämisessä. Yksi vuoden merkittävimmistä saavutuksista on ollut valtion rahoituksen saaminen suomenruotsalaisen asiantuntijaohjaajakoulutuksen käynnistämisen suunnittelemiseksi. Työn on tarkoitus käynnistyä vuonna Suomenruotsalainen viittomakieli on uhanalainen kieli, joka tarvitsee ripeitä elvytystoimia. Tämä on valtion taholta ensimmäi- ANNIKA POSTI Vuoden viittomakieliteko tunnustuspalkinnon sai lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. ANTTI MÄKIPÄÄ Viittomakieli sai hyvin näkyvyyttä Maailma kylässä-festivaalilla, jossa liiton toimintaa esiteltiin monipuolisesti liiton ständillä ja festivaalin ohjelmistossa. 13

16 TIINA VIHRA Päivi Rainò Humakista esitteli selvitystä kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärästä ja opetusjärjestelyistä Opetushallituksen julkaisutilaisuudessa toukokuussa. nen konkreettinen toimenpide kielen elvyttämiseksi. Viittomakielisten tiedonsaanti tulee suunnitelmien mukaan lähivuosina merkittävästi parantumaan. Yleisradion kanssa on neuvoteltu viittomakielisen ohjelmatuotannon lisäämisestä tulevina vuosina. Viittomakielisille ohjelmantekijöille järjestetyssä ideointipajassa esille noussut yhteisön viesti on selvä: ohjelmilta toivotaan ennen kaikkea laatua, ja Yleltä ymmärrystä viittomakielisten ohjelmien tuottamisesta. TIINA VIHRA Viittomakielinen EU-vaalipaneeli järjestettiin Eurooppa-salissa, Helsingissä ja tilaisuudesta toteutettiin myös suora verkkolähetys. Paneelissa olivat mukana EU-ehdokkaat Pirkko Mattila (Perus.), Timo Harakka (SDP), Päivi Storgård (RKP) ja Tiina Tuomela (KD.). Korpus- ja SignWiki-hankkeen toisena vuotena aloitettiin viitotun aineiston koodaustyö. Siinä kukin viittoma saa yksilöllisen tunnisteen (glossin), joka liitetään videoon tähän tarkoitukseen luodulla ELANohjelmalla. Näin yksittäisen viittoman esiintymiä voi kätevästi hakea viittomisen virrasta. Koodatut aineistot hyödyttävät merkittävästi kielentutkimusta ja edistävät muun muassa opetusmateriaalien valmistamista. Hankkeessa oltiin tuotteliaita myös viittomakieltemme dokumentoinnissa. SignWiki-kansalaissanakirjan työntekijät ovat tavanneet laajasti kielenkäyttäjiä ja keränneet sivustoille noin suomalaisen viittomakielen ja 900 suomenruotsalaisen viittomakielen viittomaa. Suvi verkkosanakirjalla on vakiintunut asema. Sen sivuilla on ollut vuoden aikana yli käyntiä. Suomenruotsalaisen viittomakielen Suvi-sivuston aukaiseminen siirtyi vuoden 2015 puolelle. Viittomakieltemme uudet sanakirja-aineistot ovat lisänneet ja vahvistaneet kielenkäyttäjien ja myös muiden niistä kiinnostuneiden tietoisuutta kielistä. Ratkaisut suomenruotsalaisen viittomakielen yliopistollisen tutkimuksen käynnistämiseksi ovat nousseet esille muun muassa viittomakielilakiprosessin yhteydessä. Kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö on keskeinen osa liiton työtä ja sillä on pitkät perinteet ja vahvat verkostot tässä työssä. Vuoden aikana Kuurojen Liitto tuki 11 kehitysyhteistyöhanketta, joihin se saa ulkoministeriön määrärahaa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti vammaiskumppanuusohjelmaa hallinnoivan Fididan kanssa, jonka nimi muuttui loppuvuodesta Vammaiskumppanuus ry:ksi. LAURA PAJUNEN YKSIKÖNPÄÄLLIKKÖ 14

17 Kestäviä tuloksia syntyy pitkäaikaisessa yhteistyössä Kuurojen liiton kehitysyhteistyötoiminta jatkui vuonna 2014 kahdeksassa maassa*. Lisäksi parhaita käytänteitä dokumentoidaan kahdessa laatuhankkeessa (Viittomakielityön käsikirja ja Kuurospesifi haastattelututkimus -käsikirja), joiden tuloksia kuurojen järjestöt ja kuurojen kanssa työskentelevät toimijat maailmanlaajuisesti voivat hyödyntää. Kuurojen Liitto on vammaisalalla yksi suurista kehitysyhteistyötoimijoista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Toiminta on osa ulkoministeriön rahoittamaa Vammaiskumppanuus ry:n kehitysyhteistyöohjelmaa. Ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa toteutetaan Ei mitään ilman meitä -periaatteella. Kumppaniliittojen kasvu oman *Albania, Etiopia, Gambia, Kambodzha, Kosovo, Malawi, Tansania ja Uganda. maansa kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi tapahtuu muun muassa osallistamalla kuurojen yhteisö kehitysprosessiin, vertais- ja asiantuntijakoulutuksella, mentoroinnilla sekä tietojen ja kokemusten vaihdolla. Vuonna 2014 juhlittiin Albaniassa kumppaniliiton merkittävää edunvalvontaosaamisen virstanpylvästä: viittomakieli tunnustettiin Albanian lainsäädännössä kuurojen ensikieleksi. Sen taustalla on monen aikaisemman, näkymättömäksi jääneen pitkäkestoisen kehitysvaiheen onnistuminen. Yhteistyön alussa oli kourallinen lähes luku- ja kirjoitustaidotonta kuurojen yhteisöstä valikoitunutta henkilöä. Nyt Albanian kuurojen liitto on järjestö, jonka valtio tunnustaa neuvottelukumppaniksi ja viittomakielialan asiantuntijaksi. Miten tämä on mahdollista? Keskiössä on sitoutuminen pitkäkestoiseen ja vuorovaikutteiseen yhdessä tekemiseen ja toisilta oppimiseen. Käyttövoimana on kokemus siitä, että kuurot itse voivat voimaantua ja kouluttautua askel kerrallaan ottamaan vastuun yhteisönsä ja järjestönsä rakentamisesta, oman kielensä tutkimisesta ja dokumentaatiosta sekä omasta kehityksestään viittomakielialan asiantuntijaksi. Kehitysyhteistyöltä edellytetään tuloksellisuutta ja kestävyyttä. Se on mahdollista jos ymmärretään, että pohjatyön ja näkyvien tulosten saavuttamisen välinen aikaperspektiivi on pitkä. Monialaisen kestävän osaamispohjan kehittyminen tyhjästä vie vähintään vuosikymmenen. Albaniassa viittomakielen tunnustaminen olikin vasta välietappi. Nyt alkaa työskentely lainsäädännön toteuttamiseksi ja siihen menee helposti toinen vuosikymmen. INKERI LAHTINEN HANKEVASTAAVA BLERTA KAMBO Vaikuttamistyötä parhaimmillaan: Albanian kuurojen liiton koordinaattori Florjan Robja keskustelemassa pääministeri Edi Raman kanssa. 15

18 TARJA AALTO VIESTINTÄ Viestinnästä hyvää mieltä ja tarpeellista tietoa Kuurojen Liiton ja Ylen Pikku Kakkosen yhteistyönä kuvattiin viittomakielisiä loruja, jotka ovat katsottavissa Yle Areenassa ja Viittomakielisessä kirjastossa. Kuurojen Liiton tuottama viittomakielinen viestintä antoi yleisöilleen eniten iloa, hyvää mieltä ja tietoa liiton toiminnasta. Tämä ilmenee liiton kyselystä, jolla selvitettiin kuurojen tiedonsaantia kehittävän viestinnän vaikutuksia. Vastaajien näkemykset viestinnän vaikutuksista osallistumiseen ja yhteisöllisyyden sekä identiteetin vahvistumiseen vaihtelivat ollen keskimäärin 5 6 asteikolla Suomenruotsalaisille viittomakielisille saavutettavia sisältöjä toivottiin kyselyssä lisää. Kiitosta saivat erityisesti netti-tv:n suorat lähetykset. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa verkkosivu www. kuurojenliitto.fi ja netti-tv olivat edelleen seuratumpia kuin liiton Facebook-sivu. Verkossa toteutettuun kyselyyn saatiin 81 vastausta. Kehittämistyön kärkihanke Viittomakielinen kirjasto avasi palvelunsa. Liiton verkkopalvelun ( uudistusta suunniteltiin käyttäjälähtöisesti workshopeissa tavoitteena yleisöjä palveleva hyvin saavutettava sivusto. Liitto eli myös sosiaalisessa mediassa, jossa toiminnanjohtajan twiittaus nousi järjestöjen somen käytön malliesimerkiksi. Somen potentiaalia valjastettiin viestinnän voimavaraksi koulutustilaisuuksissa. Viittomakielisissä ohjelmatuotannoissa (dvd, netti-tv) kantavat teemat olivat historia, kuurotietoisuus, perhe ja yhteiskunta sekä oikeudet. Kuurojen lehti toi näkyville yhteisön elämää, mielipiteitä sekä henkilöitä ja pureutui tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Toimintavuonna tehtiin vaikuttavaa viestintää. Liitto kampanjoi eurovaalisivunsa ja Kuurojen lehden kautta ehdokkaiden vaalikampanjoiden viittomakielisen saavutettavuuden puolesta. Suora verkkolähetys viittomakielisestä vaalipaneelista tuki äänestyspää- tösten tekoa. Viittomakielen asemaan ja viittomakielisten oikeuksiin pureutunutta Viittomakielen päivän päätapahtumaa eduskunnan auditoriosta seurattiin aktiivisesti liiton netti-tv:stä. Viestintä oli vahva tekijä liiton yhteisö-, kulttuuri- ja järjestötapahtumissa. Erityisen innostunutta palautetta herätti kansainvälisen kuurojen viikon verkkobileet. Suora lähetys viestinnän studiosta mahdollisti maan kattavan osallistumisen tapahtumaan muun muassa yhdistyksissä. Suomen rajojen ulkopuolella lähetystä seurasivat erityisesti ulkomailla asuvat suomalaiskuurot. Liiton lanseeraama uusi yhteisöilme viesti elävästi yhteisön ja liiton identiteettiä. Medianäkyvyydessä nousi erityisesti esille syrjintäkysymykset ja tulkkipalvelut. ANTTI MÄKIPÄÄ VIESTINTÄYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ 16

19 VIITTOMAKIELISET SAIVAT OMAN E-KIRJASTON Kuurojen Liiton Viittomakielinen kirjasto avasi virtuaaliset ovensa verkossa Kirjaston aineisto koostuu viittomakielisistä videoista ja yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat viittomakieliset lapset. Maailmanmittakaavassakin ainutlaatuisen kirjaston rooli omakielisen kieliympäristön ja kulttuuritarjonnan vahvistajana sekä viittomakielisen tiedonsaannin tukijana on huomattava. Viittomakielinen kirjasto saa tukea opetusja kulttuuriministeriöltä. Kirjaston vuosi käynnistyi hankintalain mukaisella kilpailutuksella, jolla valittiin sekä sivuston julkaisualusta että yhteistyökumppani, jonka kanssa rakennettiin kirjaston sivusto. Suunnitteluvaihe sisälsi muun muassa viittomakielisille suunnattuja työpajoja, joiden avulla kerättiin tietoa asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Kirjaston käynnistyessä se tarjosi katsottavaksi lähes 300 viittomakielistä videota, joista valtaosa oli Kuurojen Liiton aikaisemmin julkaisemia ohjelmia. Uutuustuotannossa keskityttiin lastenohjelmiin, joita tuotettiin muun muassa yhdessä Ylen kanssa. Kirjasto ANNE SJÖROOS julkaisi myös asiakkaiden viittomia runoja. Lisäksi kirjasto toimii portaalina muiden julkaisemalle viittomakieliselle aineistolle. Aineisto on luokiteltu ja asiasanoitettu kirjastoille ominaisella tavalla ja on siten asiakkaiden helposti käytettävissä. Viittomakielinen kirjasto on aktiivisesti etsinyt yhteistyökumppaneita sekä aineiston tuotantoon että palvelun markkinointiin. Kirjasto tekeekin yhteistyötä muun muassa maamme ekirjasto-verkoston kanssa. Kahden ensimmäisen toimintakuukauden aikana kirjasto keräsi yksinomaan myönteistä palautetta. Saadun palautteen ja asiakasmäärien perusteella kirjasto on sekä lunastanut paikkansa viittomakielisessä yhteisössä että lisännyt viittomakielen tunnettuutta valtaväestön keskuudessa. RIITTA VIVOLIN-KARÉN SUUNNITTELIJA Viittomakielisen kirjaston avajaistilaisuudessa viestintäyksikön päällikkö Antti Mäkipää muisti kirjaston koordinaattori Riitta Vivolin-Karénia kukilla. Viittomakielisessä kirjastossa on lapsille oma osio. POIMINTOJA VIESTINNÄSTÄ Kuurojen Liiton verkkosivujen käyntien v määrä ( ). -palvelussa käytiin katsomassa ( ) sivua. Mobiilikäyttäjien määrä kasvoi 60 % (108) ja tablet-laitteiden 70 %. Vuoden 2014 lopussa RAY:n avustuksella tuetussa verkkopalvelussa oli viittomakielistä videoleikettä / inserttiä. Netti-tv:ssä julkaistiin yhteensä 42 (62) ohjelmainserttiä ja 30 (27) tiedoteklippiä. Suoria lähetyksiä oli yli 72 (30) tuntia. Netti-tv:n katsojamäärä (10 500). Kuurojen Videon ohjelmia dvd:llä 6 kokonaisuutta, yhteensä noin 7 tuntia. Kuurojen lehden jakelumäärä eli tilaajat ja ilmaisjakelu 1069 (1 131), lehti ilmestyi 5 kertaa. Liiton Facebook-sivulla oli vuoden vaihteessa (1 681) tykkääjää. Liiton toiminnanjohtajaa seurattiin aktiivisesti Twitterissä. Liitto toi viittomakielisten teemat näkyville monikulttuuriseen Maailma kylässä -tapahtumaan. Suluissa edellisvuoden luku 17

20 HALLINTO Hallintokertomus SANNI KOSTIAINEN MARKKU TORNIAINEN, HALLINTOJOHTAJA Kuurojen Liiton tulot olivat Kulut olivat Kulut ylittivät tulot :lla. Tulos oli suuri pettymys. Vuoden 2014 budjettia karsittiin kovalla kädellä, mutta siitä huolimatta budjetti jäi alijäämäiseksi Ajatuksena oli, että vuoden kuluessa tehtävillä säästötoimenpiteillä saadaan alijäämä katettua. Alkuvuodesta säästöjä saatiinkin aikaan. Heinäkuun budjettivertailu osoitti säästöjä Heinäkuun jälkeen kaikkien kuukausien budjettivertailut ovat olleet miinusmerkkisiä. Tulosta laskettaessa on poistoina huomioitu Huonosta tilinpäätöksen tuloksesta huolimatta Kuurojen Liitto on edelleen velaton. Kuurojen Liiton konserni koostuu KL Support Oy:stä, Kiinteistö Oy Valkeasta talosta sekä Kuurojen Liitosta. Konsernin tuotot olivat 9,9 milj. ja tulos Osa KL Support Oy:n liiketoiminnasta myytiin joulukuussa Audienta Oy:lle, myyty liiketoiminta koostui erilaisista apuvälineistä. KL Support Oy jatkaa tekstipuhelinten vuokraustoimintaa. KL Support Oy:n liikevaihto oli ja tulos voitollinen. Kiinteistö Oy Valkean talon liikevaihto oli ja liikevoitto Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu (Humak) Oy:ssä on tehty sekä toiminnallisia että omistusjärjestelyjä. Enimmillään Humakissa oli 14 omistajaa, nyt omistajia on jäljellä kuusi. Kuurojen Liiton omistusosuus on noussut 28,6 prosenttiin, ja Humak on liiton osakkuusyhtiö. Liiton tilinpäätöksessä on laskettu mukaan osa Humakin tuloksesta. Tämä vaikutus on Humakin keskustoimisto muutti Valkeaan taloon alkuvuodesta Humakin toiminta on vilkastuttanut Valkeaa taloa, ja uusia yhteishankkeita Kuurojen Liiton ja Humakin kesken on syntynyt. Liiton taloushallintoa kehitettiin nopeuttamalla ostolaskujen ja matkalaskujen käsittelyä. Joulukuussa 2014 Kuurojen Liittoon valittiin uusi hallintojohtaja eläkkeelle siirtyvän Markku Torniaisen tilalle. Uusi hallintojohtaja on kauppatieteiden maisteri Raija Jokila. Kuurojen Liiton tuotot 8,3 milj. vuonna 2014 RAY-avustus 45 % Avustukset 30 % Keräystuotot 13 % Muut tuotot 12 % Kuurojen Liiton kulut 8,7 milj. vuonna 2014 Henkilöstökulut 57 % Huoneisto ja laitteisto 17 % Matkakulut 5 % Kokous ja koulutus 2 % Hankintakulut 11 % Muut kulut 8 % 18

21 Henkilöstökertomus 2014 Sosiaalialan järjestöjä koskeva uusi työehtosopimus tuli voimaan ajalle Liiton työehtosopimuksen omaa liityntäpöytäkirjaa uudistettiin ja se otettiin käyttöön Edellisvuonna käynnistynyttä Kehittämisen johtaminen (KEJO) -hanketta jatkettiin marraskuun loppuun saakka. Hanke pureutui kehittämisen johtamiseen, lähiesimiestyön ja hyvinvoinnin haasteisiin. Tavoitteena oli myös kehittää rakenteita, johtamista, työelämän laatua ja tuottavuutta. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Hankkeen tavoitteet toteutuivat hankkeen aikana vain osittain. Kehittämisen johtamisessa kokeiltiin uusia toimintamalleja, lisäksi pohdittiin yhteisiä pelisääntöjä ja kehitettiin mittaristoa. Loppuselvitysten perusteella työntekijät kokivat hankkeen parhaana antina mahdollisuuden vaikuttaa ja tuoda hyviä kehitysideoita esille. Hankkeen lopulliset tulokset näyttäytyvät vasta pidemmällä aikavälillä kun kehitysideoita ehditään viedä käytäntöön. Liiton työntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät vuonna 2014 selvään laskuun edellisvuoden nousun jälkeen. Työterveydenhuollon kustannukset olivat edellisvuotta korkeammat, sillä vuoden aikana panostettiin ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Diacor selvitti alkuvuodesta, mitä tukea esimiehet kaipaavat alaistensa työkyvyn seurantaan. Tukemalla esimiehiä voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja työssä jaksaminen paranee. Diacor teki myös lakisääteisen työpaikkaselvityskäynnin liiton Valkean talon toimistotiloihin, tavoitteena työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen sekä psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi. Tämän seurauksena tehtiin tehtiin hallinto-osastolle suunnattu psykososiaalista kuormitusta kartoittava työpaikkaselvitys, tuki- ja liikuntaelinkuormituksen vähentämiseen suunnattu kartoitus sekä järjestettiin henkilöstölle niska-selkäryhmiä. HENKILÖSTÖ TOIMINTAA henkilökunnan tiedotustilaisuutta työntekijäpäivä ja pikkujoulut liikuntapäivä 3 some-koulutustilaisuutta yhteistyössä Kuuloliiton kanssa atk-koulutusta yhteistyössä Salcom Group Oy:n kanssa Vuoden lopulla työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin. Kilpailutuksen voitti lääkärikeskus Mehiläinen, jonka kanssa toiminta käynnistyi Uusi työsuojelutoimikunta aloitti työnsä vuoden alussa. Toimikunta kokoontui neljä kertaa. Vuonna 2013 tehdyn vaaratekijöiden tunnistamisen ja riskien arvioinnin tulosten analysointi viivästyi luottamusmiehen vaihduttua. Tulosten valmistuttua ne kirjataan työsuojelun toimintaohjelmaan. Viittomakielen opetusta tarjottiin työntekijöille yhteistyössä Kuurojen kansanopiston kanssa liiton koulutus- ja kielipolitiikan mukaisesti. SUSANNA SILBERSTEIN HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ TS. 19

22 Henkilöstölukuja Kuurojen Liiton konsernissa vuoden 2014 henkilötyövuosien määrä oli 96 vuotta ja vuoden lopussa työsuhteessa oli yhteensä 100 työntekijää: Kuurojen Liitto ry 81 Kuurojen kansanopisto 11 KL Support Oy 2 KOY Valkea talo 6 Kuurojen Liiton henkilöstöstä (KL, KKO) naisia oli (70) 75,1 % ja miehiä (22) 23,9 %. Kuurojen Liiton koko henkilöstön keski-ikä (KL, KKO) oli n. 49 vuotta ja 11 kuukautta. Keskimääräinen työsuhteen pituus oli vuoden 2014 lopussa 12 vuotta ja 5 kuukautta Keski-ikä, naiset 45 v. 5 kk 46 v. 8 kk 46 v. 8 kk 46 v. 6 kk 46 v. 9 kk Keski-ikä, miehet 49 v. 48 v. 5 kk 48 v. 5 kk 48 v. 8 kk 49 v. 11 kk Työsuhteen laatu vuoden 2014 lopussa Vakinaisessa kokopäivätyössä 77 % 77 % 81 % 75 % 71 % Vakinaisessa osa-aikatyössä 5 % 10 % 15 % 10 % 14 % Määräaikaisessa kokopäivätyössä 14 % 11 % 2 % 13 % 11 % Määräaikaisessa osapäivätyössä 4 % 2 % 2 % 2 % 4 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Henkilöstöstä kuurojen ja kuulevien työntekijöiden osuus Kuuroja 40 % 40 % 40 % 42 % 40 % Kuulevia 60 % 60 % 60 % 58 % 60 % Kuurojen Liiton henkilöstö (myös liitännäisorganisaatiot) Kuurojen Liitto ry Kuurojen Kansanopisto WFD Pro Sign Oy Ab KL Support Ab Sign Line Oy KOY Valkea talo

23 Varainhankinta sai uudistetut verkkosivut Vuonna 2014 varainhankinnan toimintaympäristöä leimasi taloudellinen taantuma, mikä näkyi myös Kuurojen Liitolle annetuissa lahjoituksissa. Laskua edellisvuoteen verrattuna tapahtui sekä lahjoitusten määrien että lahjoitussummien osalta. Vuonna 2014 Kuurojen Liiton oma varainhankinta tuotti yhteensä euroa. Uusi lahjoittajarekisteri KILTA otettiin käyttöön helmikuussa Ohjelman käytännön räätälöintiä tehtiin koko vuosi. Suurin osa Kuurojen Liiton saamista lahjoituksista tulee yksityishenkilöiltä. Osoitteellisia lahjoitusvetoomuksia lähetettiin vuoden 2014 aikana sekä vanhoille tukijoille että uusille kontakteille. Tämä keräystapa oli tänäkin vuonna tuloksellisesti kannattavin. Uudet veloitustavat e-lasku ja suoramaksu otettiin käyttöön, mikä vähensi säännöllisten lahjoittajien määrää. Muutoksesta aiheutui sekä kuluja että lisätyötä. Lahja joka näkyy -sivuston ulkoasua nykyaikaistettiin, ja samalla monipuolistettiin lahjoitusmahdollisuuksia. Uudistetuilla sivuilla tarinat ovat aiempaa suuremmassa roolissa. Lisäksi sivulle luotiin työkalu, jonka avulla lahjoittajat voivat itse perustaa keräyksiä ja kohdentaa tuoton haluamaansa toimintoon. Pieni ele -lipaskeräys järjestettiin Toimintavuonna varainhankinta tuotti mainosfilmin, jossa viittomakieliset näyttelijät toivat esille kuurojen arkielämän esteitä. toukokuussa europarlamenttivaalien yhteydessä, Kuurojen Liiton paikallisyhdistyksistä 18 osallistui keräykseen. Lahjoituksia kerättiin ennakkoäänestyspaikoilla ja vaalipäivänä lipaskeräyksillä, minkä lisäksi keräystuottoa kasvatettiin myös verkko-, puhelin-, tekstiviestija pankkiautomaattilahjoituksilla. Kuurojen Liiton osuus keräystuotoista oli euroa. Rahankeräyslain osauudistus astui voimaan Suurin muutos on, että jatkossa rahankeräystä voivat harjoittaa aiempaa useammat tahot. Paineet koko keräystoiminnan vapauttamiseen ovat suuret, mutta vielä tästä ei olla päästy yksimielisyyteen. Varainhankinnalla kerätään varoja liiton toimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Siksi keräystoiminnan kehittäminen, kasvattaminen ja uusien tapojen ideointi on erittäin tärkeää. Varoja kerääviä tahoja on aiempaa enemmän ja massasta on erotuttava selkeällä, aidolla ja ennen kaikkea koskettavalla viestillä. Lämmin kiitos kaikille tukijoillemme. Jokainen lahjoitus pieni tai suuri vie viittomakielityötämme askeleen eteenpäin. EIJA TIAINEN KAMPANJASUUNNITTELIJA STOORITAIVAS OY 21

24 JOHTORYHMÄ JA LUOTTAMUSORGANISAATIO Liittokokous Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui Jyväskylässä. Liittokokouksessa oli edustettuna 34 kuurojenyhdistystä yhteensä 46 edustajalla. Julkilausumassaan liittokokous esitti huolensa viittomakielisten lasten opetuksen nykytilasta. Kuuro lapsi sijoitetaan kouluun edelleen lääketieteellisen diagnoosin perusteella eivätkä perheet voi aina itse osallistua koulun valitsemiseen. Opetushallituksen ja Kuurojen Liiton tekemän selvityksen mukaan äidinkieleltään viittomakielisiä kuuroja oppilaita on perusopetuksessa alle 100 ja oppilaat ovat hajallaan eri puolilla Suomea. Viittomakielistä opetusta tai opetusta viittomakielessä äidinkielenä saa vain erittäin pieni osa näistä lapsista. Lasten kielellisiä ja kulttuurisia tarpeita ei pystytä huomioimaan riittävästi, mikäli lähikoulut eivät muun muassa taloudellisista syistä saa tarvitsemaansa tukea. Kuurojen Liitto vaatii, että viittomakielisten lasten oikeuksia on vahvistettava lainsäädännön keinoin. Lisäksi viittomakielisten kuulevien (ns. coda-lapset), huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kaksi- ja rinnakkaiskielisyyttä on tuettava riittävästi muun muassa helpottamalla viittomakielisten lasten pääsyä viittomakieltä käyttäviin kouluihin. Lähikouluissa opiskeleville on puolestaan taattava oman kielen opetus esimerkiksi etäopetuksen keinoin. Erityishuomiota vaatii myös opetukseen ulottuva suomenruotsalaisen viittomakielen elvytyshanke, joka on käynnistettävä viipymättä. Osa oppilaista käyttää äidinkielenään suomenruotsalaista viittomakieltä, jonka asema on uhanalainen. Jäsenyhdistykset olivat aktiivisesti tehneet esityksiä (8 kpl), joissa kiinnitettiin huomiota muun muassa suomenruotsalaisen viittomakielen asemaan, järjestöpolitiikkaan ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksen vaikutuksiin. Liittokokousedustajat, työntekijät ja hallitus asettuivat ryhmäkuvaan kokouspaikan avaraan portaikkoon. 22

KUUROJEN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3 14

KUUROJEN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3 14 Hallituksen kokous 1 (5) Aika 26.4.2014 klo 9.20 16.38 Paikka Jyväskylän Kuurojen yhdistys, Jyväskylä Läsnä Jaana Keski-Levijoki puheenjohtaja Jaana Aaltonen Elina Blundin Cecilia Hanhikoski Johan Hedrén

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KUUROJEN LIITON EDUSTAJAT SEKÄ YHTEISTYÖTAHOJEN NIMEÄMÄT JÄSENET ERI ORGANISAATIOISSA VUONNA 2015. Edustaja/yhteyshenkilö

KUUROJEN LIITON EDUSTAJAT SEKÄ YHTEISTYÖTAHOJEN NIMEÄMÄT JÄSENET ERI ORGANISAATIOISSA VUONNA 2015. Edustaja/yhteyshenkilö KUUROJEN LIITON EDUSTAJAT SEKÄ YHTEISTYÖTAHOJEN NIMEÄMÄT JÄSENET ERI ORGANISAATIOISSA VUONNA 2015 Järjestö Edustaja/yhteyshenkilö Aikakauslehtien Liitto Jaana Aaltonen Antti Mäkipää Abilis-säätiö - hallitus

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Cecilia Hanhikoski Jari Kärkkäinen Salla Lähteenmäki poissa Jari Malkamäki Juha Oksanen Sanna Paasonen Nina Sivunen poistui kohdan 70 jälkeen

Cecilia Hanhikoski Jari Kärkkäinen Salla Lähteenmäki poissa Jari Malkamäki Juha Oksanen Sanna Paasonen Nina Sivunen poistui kohdan 70 jälkeen Hallituksen kokous 1 (5) Aika 26.9.2015 klo 9.00 Paikka Valkea talo, kokoushuone A 3.44, Helsinki Läsnä Jaana Aaltonen puheenjohtaja Outi Ahonen Elina Blundin poissa Cecilia Hanhikoski Jari Kärkkäinen

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Aaltonen Jaana puheenjohtaja paikalla kohdat 68-73

Aaltonen Jaana puheenjohtaja paikalla kohdat 68-73 Hallituksen kokous 1 (6) Aika 23.9.2017, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Valkea talo, iso kokoushuone. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet Aaltonen Jaana puheen paikalla kohdat 68-73 Fagerström Salla Hanhikoski

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

1 Tukiryhmän puheenjohtaja Sanna Lauslahti avasi kokouksen klo 8:20. 2 Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan haastekampanja

1 Tukiryhmän puheenjohtaja Sanna Lauslahti avasi kokouksen klo 8:20. 2 Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan haastekampanja 1 EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika: To 2.10.2014 klo 8.20-9 Paikka: Eduskunta, Sali A 107 MUISTIO 3.10.2014 Läsnä eduskunnasta: Anne Kalmari Sanna Lauslahti Kari Uotila Pirkko Mattila

Lisätiedot

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Helsingin Kuurojenyhdistys ry esittää näkyvää kampanjaa, työnantajien kuuroja

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Kuurojen Liitto ry VUOSIKIRJA 2015. www.kuurojenliitto.fi/vuosikirja-2015

Kuurojen Liitto ry VUOSIKIRJA 2015. www.kuurojenliitto.fi/vuosikirja-2015 Kuurojen Liitto ry VUOSIKIRJA 2015 www.kuurojenliitto.fi/vuosikirja-2015 1 Kuurojen Liitto ry VUOSIKIRJA 2015 SISÄLLYSLUETTELO Kuurojen Liitto 3 Toiminnanjohtajan katsaus 5 PALVELUTOIMINTA Henkilökohtaiselle

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset

Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset Yhdistysohjelma Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset TOIMINTA 1. Yhdistyksen perustoimintaa ja ohjelmaa rakennetaan rohkeasti uudelleen Yhdistyksen toiminta on jäsenlähtöistä ja se näyttäytyy raikkaana

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2016

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2016 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2016 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

TOIMINTA- KERTOMUS 2013

TOIMINTA- KERTOMUS 2013 TOIMINTA- KERTOMUS 2013 VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf 2 (6) Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf SISÄLLYS 1. Vastuullinen Lahjoittaminen ry 2.

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 17.6.2017 Paikka Valkea talo, Ilkantie 4 00400 Helsinki Lounas klo 12.00 13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia

80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia Vuoden 2015 kohokohdat 80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia Kiilopäällä siirtyminen maalämpöön ja erinomainen tulos Paljon panostusta uusiin lajeihin

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

vuosikirja Sisällysluettelo

vuosikirja Sisällysluettelo 2013 vuosikirja 2013 vuosikirja Sisällysluettelo Kuurojen Liitto 2 Toiminnanjohtajan katsaus 3 PALVELUTOIMINTA Yhteiskunnan muutokset lisäävät liiton palvelujen tarvetta 5 EU tuli lähelle kuuroja 7 Ohjelma

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 1/5 Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 Yleistä Sääntöjensä mukaisesti Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Edistää ry:n jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot