Lapin aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta vuonna 2011

Transkriptio

1 Lapin aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta vuonna 2011 Aluehallintoviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialojen peruspalvelujen arviointi >> 2/2012 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 1

2 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta vuonna 2011 Aluehallintoviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialojen peruspalvelujen arviointi Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 2:2012 ISSN (PDF) Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

3 Lapin aluehallintovirasto Julkaisuja 2/2012 Tekijä Peruspalvelujen arviointiryhmä Puheenjohtaja opetustoimen ylitarkastaja Elisa Suutala Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Lapin aluehallintovirasto Julkaisun nimi Lapin aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta vuonna 2011, Lapin aluehallintovirasto Tiivistelmä Toimielimen asettamispäivä Aluehallintoviraston lakisääteisenä tehtävänä on yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa arvioida peruspalveluja kansalaisten tasa-arvon, turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Peruspalvelujen arvioinnissa tarkastellaan palvelujen alueellista saatavuutta ja tarjontaa sekä seurataan yhteiskunnan rakennemuutosta. Arvioinnissa käytetään hyväksi uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja sekä yksittäisiä kyselyjä eri toimijoille. Tuloksissa verrataan Lapin tilannetta koko maahan sekä vertaillaan Lapin seutukuntia ja kuntia keskenään. Peruspalveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluja, jotka koskevat suurta määrää ihmisiä, vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Valtio ja kunnat rahoittavat nämä palvelut yhteisesti, vaikka palvelujen järjestäminen on pääsääntöisesti kuntien tehtävä. Valtion aluehallintoa ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot määrittelevät vuosittaiset arviointikohteet. Vuoden 2011 raportin teemana ovat syrjäytymisen ehkäisyn ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut. Arviointikohteina ovat hallinnon yhteispalvelu, opetus-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastotoimi sekä ehkäisevä päihdetyö, poliisi- ja pelastustoimi, liikenne-, elintarvikevalvonnan- ja eläinlääkintäpalvelut. Ne on ryhmitelty aluehallintovirastojen ydintehtävien mukaan, joita ovat tasa-arvoisesta, hyvinvoivasta ja turvallisesta yhteiskunnasta vastaaminen. Arvioinnin avulla saatuja tuloksia hyödynnetään muun muassa säädösvalmistelussa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa. Erot Lapin kuntien toimintaympäristöjen välillä ovat suuria. Vuosia jatkunut syntyvyyden lasku ja nuoren väestön poismuutto ovat vaikuttaneet epäedullisesti läänin väestörakenteeseen. Vanheneva väestö lisääntyy koko ajan. Lapin pitkät etäisyydet, harva asutus ja toisaalta väestön keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin aiheuttavat suuria haasteita palvelujen järjestämiselle. Erityisesti maaseutumaisten kuntien asukkaiden peruspalvelujen turvaamiseen on kiinnitettävä tulevaisuudessa erityistä huomiota, kun yhteiskunnan hallinto- ja palvelurakenne on monin tavoin muuttumassa. Syrjäytymiskehityksen näkökulmasta muuta maata korkeampi nuorisotyöttömyys edellyttää erilaisia tukitoimia, jotta nämä nuoret saadaan kiinnittymään joko koulutukseen tai työelämään. Asiasanat Lappi, peruspalvelut, arviointi ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä Kieli Hinta 169 Suomi Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Tammerprint Oy, Tampere 2012 Paino 3

4 Sisällysluettelo Kuvailulehti...3 Lukijalle...5 Arvioinnin keskeiset tulokset Toimeksianto ja työn organisointi Toimintaympäristö Toiminta-alue Väestökehitys- ja väestörakenne Elinkeinot ja työpaikat Työllisyys, työttömyys ja huoltosuhde Kuntatalous Teemana syrjäytymisen ehkäisyn ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut Tasa-arvoinen yhteiskunta Yhteispalvelun kattavuus Hyvinvoiva yhteiskunta Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Kuntien taloudelliset resurssit ja henkilöstö liikunnan peruspalvelujen tuottamisessa Yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö Kuntien yleisen kulttuuritoiminnan ja valtionosuuslaitosten palvelut Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, työpajat ja etsivä nuorisotyö sosiaalisen vahvistamisen välineitä Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen kunnissa Joukkoliikenteen peruspalvelutaso Turvallinen yhteiskunta Poliisitoimi Ennalta estävä toiminta Nopean avun saanti Tutkintapalvelut Pelastustoimi Ennalta ehkäisevä toiminta Nopean avun saanti Turvallisuusyhteistyö Tieverkon kunto Elintarvikevalvonta Eläinlääkintähuolto Kuva- ja taulukkoluettelo Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

5 Peruspalvelujen arviointiraportin 2011 lukijalle Tehtävänsä mukaisesti Lapin aluehallintovirasto on arvioinut peruspalvelujen alueellista saatavuutta Lapissa vuonna Raportista ilmenevät arviointikohteet ovat kaikille aluehallintovirastoille yhteiset. Peruspalvelujen saatavuudessa tilanne on Lapissa edelleen pääosin hyvä. Asutus- ja elinkeinorakenteen muutos kasaa kuitenkin vuosittain vääjäämättä väestöä suurimpiin asutuskeskuksiin ja vastaavasti vähentää asutusta haja-asutusalueilla. Meneillään on selvä monien kylien autioitumiskehitys. Peruspalvelujen saatavuusongelmat kasautuvat Lapin reunaalueille. Peruspalvelujen saatavuutta kuvaavat mittarit ovat suurelta osalta palvelujen saatavuutta kuvaavia keskiarvoja, jotka osoittavat palvelujen saatavuuden kehittyvän pääasiassa hyvin keskiarvojen parantuessa. Tämä kuvaustapa on ongelmia peittävä, sillä asukkaiden keskittyessä taajamiin etäisyydet palveluihin lyhenevät ja esimerkiksi poliisin ja pelastuslaitoksen hälytysaikojen keskiarvot paranevat tämän keskittymisen seurauksena. Raportissa käsitellään myös poikkeamia keskiarvosta sekä parempaan että huonompaan suuntaan ja tämä poikkeamatarkastelu tulisi ottaa hyötykäyttöön palveluja edelleen kehitettäessä. Kasvavaksi ongelmaksi on muodostunut peruspalvelujen turvaaminen syrjäisimmillä, harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi perusopetuksen saavutettavuus on jo nyt muuta Suomea merkittävästi huonompi ja kouluverkko on asutusrakenteen mukana edelleen harventumassa. Nuorten ikäluokkien supistuminen on johtanut erityisesti toisen asteen koulutuksen tarjonnan supistumiseen pienissä kunnissa. Seitsemässä Lapin kunnassa ei ole lainkaan tarjolla ammatillista koulutusta, ja lähivuosina myös lukiokoulutuksen saatavuus voi huonontua merkittävästi. Valtionhallinnon paikallispalvelujen saatavuus on säilynyt pääosin entisellä tasolla. Yhteispalvelupisteitä on toiminnassa kolme: Enontekiöllä ja Pelkosenniemellä kunnanvirastoissa ja Utsjoella työvoima- ja elinkeinotoimiston yhteydessä. Nähtävissä on kuitenkin kehitys, jossa valtion eri sektorit siirtävät palveluja sähköisiin verkkoihin ja lopettavat paikallisia asiakastoimistoja. Poistuvat asiointitoimistot tulisi ennen lakkauttamista korvata toimivilla julkisen hallinnon yhteispalvelupisteillä. Lapin peruspalvelujen arviointiraportti on luettavissa osoitteessa ja peruspalvelujen valtakunnallinen raportti osoitteessa Ajankohtaista/julkaisut/Documents/2012/ Aluehallintovirastojen%20keskeiset%20arviot%20 peruspalvelujen%20tilasta%202011_lr.pdf Ylijohtaja Timo E. Korva 5

6 Arvioinnin keskeiset tulokset TASA-ARVOINEN YHTEISKUNTA Valtion paikallishallinnon palvelut ovat hyvin saatavilla koko Lapissa Tehtävänä oli arvioida yhteispalvelun kattavuutta ja keskeisten valtion paikallishallinnon palvelujen saatavuutta. Arviointia on tehty vuodesta 2002 alkaen. Lapissa oli kolme yhteispalvelupistettä: Enontekiöllä ja Pelkosenniemellä kunnanvirastolla ja Utsjoella TE-toimiston yhteydessä. Kela ja TE-toimisto olivat mukana kaikissa palvelupisteissä ja poliisin lupahallinto Pelkosenniemellä ja Utsjoella. Palveluna tarjottiin pääosin viranomaisten sopimat vakiopalvelut ja asiantuntijapalveluja tarjottiin ajanvarauksella tai videoyhteyden avulla etäpalveluna. Mahdollisuus joko omatoimiseen tai palveluneuvojan opastamaan sähköiseen asiointiin oli hyvä. Valtion paikallishallinnon palvelupisteiden määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia ja palvelujen saavutettavuus oli pysynyt hyvänä. Väestöstä 83 prosenttia asui enintään 20 kilometrin etäisyydellä Kelan, työ- ja elinkeinotoimistojen, poliisin lupahallinnon sekä verohallinnon palveluista. Kelan palveluverkko oli kattavin. Pelkosenniemellä oli vain yhteispalvelupiste ja Keminmaassa ja Simossa ei ollut lainkaan valtion hallinnon palveluja. Maantieteellisen etäisyyden lisäksi palvelujen saavutettavuuteen vaikutti merkittävästi palvelukanavien monipuolistuminen ja erityisesti sähköisten palvelujen ja puhelinpalvelun yleistyminen. Valtion viranomaisten strategiset linjaukset asiakaslähtöisen palvelun kehittämisestä uudistavat palvelujen tuottamistapaa ja toimintatapoja. Asiakkaat käyttävät entistä enemmän sähköisiä palveluja, jotka ovat aina tarjolla. Henkilökohtainen asiointitarve ja palvelujen riippuvuus toimitilasta vähenee. Julkisen hallinnon palveluverkon uudistusten yhteydessä tarvitaan viranomaisten laajaa alueellista ja paikallista yhteistyötä palvelujen laadun ja kokoaikaisen saatavuuden turvaamiseksi. Yhteispalvelussa toimivien on turvattava sähköisten palvelujen saatavuus joko omatoimisena tai tuettuna palveluna tai etäpalveluna. HYVINVOIVA YHTEISKUNTA Perusopetuksen kouluverkkoa joudutaan edelleen sopeuttamaan oppilasmäärän muutokseen Perusopetuksen alueellista saavutettavuutta on arvioitu yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 lähtien. Vuodesta 2005 alkaen arviointiin on otettu mukaan myös koulumatkojen pituuden ja koulumatka-aikojen seuranta. Perusopetuksen toimintaympäristö oli Lapin eri kunnissa hyvin erilainen. Noin 70 prosenttia peruskoululaisista asui kaupunkikunnissa tai niiden läheisyydessä ja noin 30 prosenttia harvaan asutulla maaseudulla. Lapin laajassa maakunnassa perusopetuksen saavutettavuus oli Manner-Suomeen verrattuna selvästi heikompi. Lapissa 1-6 luokkalaisista keskimäärin 87 prosenttia ja 7 9 luokkalaisista 72 prosenttia asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä peruskoulusta, kun vastaavat luvut Manner-Suomessa olivat 93 ja 80 prosenttia. Kuntien väliset erot näyttävät edelleen suurenevan, koska oppilasmäärän väheneminen jatkuu osassa Lapin kuntia ja seutukuntia. Esimerkiksi alle puolet Savukosken ja Posion koululaisista saa perusopetusta enintään viiden kilometrin etäisyydellä, kun Kemissä lähes kaikilla lähikoulu on enintään viiden kilometrin päässä kotoa. Suurimmalla osalla peruskoululaisista koulumatka ei ole kovin pitkä, sillä 80 prosentilla kuljetusedun saavista peruskoululaisista koulumatka oli enintään 20 kilometriä yhteen suuntaan. Pisin päivittäinen yhdensuuntainen koulumatka oli 95 kilometriä. Lainvastaisten, liian pitkien koulumatka-aikojen määrä väheni Lapissa selvästi eikä ollut enää yleisempää kuin muiden aluehallintovirastojen alueilla. 6 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

7 Kuntien on pyrittävä säilyttämään kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1 6 oppilaat voivat käydä koulua kotoa käsin ja esiopetuspalvelut ovat kohtuullisesti kaikkien oppilaiden saavutettavissa. Kuntien on suunniteltava niiden raja-alueilla asuvien lasten opetuspalvelujen järjestäminen kuntarajat unohtaen. Valtionosuusuudistuksessa on otettava huomioon Lapin erityisen toimintaympäristön, esimerkiksi pitkien ja kalliiden koulukuljetusmatkojen vaikutus oppilaskohtaisiin kustannuksiin. Nuorten ikäluokkien voimakas pieneneminen uhkaa johtaa toisen asteen koulutuksen tarjonnan supistamiseen pienissä kunnissa Lapin aluehallintoviraston tehtävänä oli arvioida toisen asteen koulutuksen alueellista saavutettavuutta vuosina Saavutettavuutta arvioitiin tarkastelemalla kuinka suurelle osalle alueen 16-vuotiaista oli tarjolla lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta yhdellä ja vähintään kolmella koulutusalalla alle 10 kilometrin ja 30 kilometrin etäisyydellä nuoren asuinpaikasta. Lukiokoulutusta oli tarjolla alle 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta 77 prosentille ja alle 30 kilometrin etäisyydellä 93 prosentille Lapin 16-vuotiaiden ikäluokasta. Lukioiden opiskelijamäärät ovat viime vuosina nuorten ikäluokkien pienenemisen seurauksena laskeneet, samalla kun kiinnostus lukioopintoja kohtaan on vähentynyt. Lapin pienissä, alle sadan opiskelijan lukioissa, opiskelijamäärä laski tarkasteluajanjaksona kahdeksan prosenttia. Lukiokoulutuksessa tulevaisuuden haasteena onkin koulutustarjonnan säilyminen niissä kunnissa, joissa opiskelijamäärät ovat hyvin pieniä. Alle sadan opiskelijan lukioita oli vuonna 2011 Lapissa 14, joista kaksi (Savukoski ja Utsjoki) olivat alle 30 opiskelijan kouluja. Pelkosenniemellä ei ollut lukiota. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus edellyttää hyvän maantieteellisen sijainnin lisäksi valittavaksi riittävän monta koulutusalavaihtoehtoa. Kolme ammatillista koulutusalaa oli tarjolla alle 10 kilometrin etäisyydellä 60 prosentille ja alle 30 kilometrin etäisyydellä 72 prosentille Lapin 16-vuotiaiden ikäluokasta. Seutukuntakohtaiset erot saavutettavuudessa vaihtelivat paljon ja seitsemässä kunnassa ei ollut lainkaan tarjolla ammatillista koulutusta. Vähintään kolmen koulutusalan koulutuksen saavutettavuus oli Lapissa selvästi huonompi kuin Manner-Suomessa. Kuntien on lukioverkkoratkaisuja harkitessaan otettava huomioon, että lukion lakkauttaminen vaikeuttaa myös laadukkaan perusopetuksen järjestämistä, koska pienissä kunnissa näillä kouluasteilla on yhteisiä opettajia. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien on suunnattava koulutusta joustavasti työelämän tarpeiden mukaan ja tarjottava koulutusta eri puolilla Lappia sijaitsevissa opetuspisteissä. Verkko-opetusta on kehitettävä edelleen opiskelun tueksi. Kunnat käyttivät rahaa liikuntaan lähes yhtä paljon kuin vuonna 2008 Liikuntatoimen arviointikohteena olivat kuntien taloudelliset resurssit ja liikunnan peruspalveluja tuottava henkilöstö. Lapin kuntien liikuntapalvelujen järjestämisen kokonaismenot investointimenoineen olivat vuonna 2011 yhteensä 21,7 miljoonaa euroa, eli noin 117 euroa asukasta kohden. Kokonaiskäyttömenojen osuus asukasta kohden oli 89 euroa. Tähän sisältyivät liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitokustannukset, palkka- ja henkilöstömenot, ostopalvelut sekä seuroille myönnetyt toiminta- ja kohdeavustukset. Suurin menoerä oli liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Liikunnan peruspalveluja tuottavaa henkilöstöä oli yhteensä 150 henkilötyövuotta. Vakinaisessa työsuhteessa henkilöstöstä oli noin 70 prosenttia. Liikunnan kokonaismenot asukasta kohden olivat keskimäärin yhtä suuret Lapissa ja koko maassa. Lapin menot olivat pysyneet lähes samana kuin vuonna Liikunnan palveluja järjestävän henkilöstön määrä lisääntyi hieman vuodesta Kuntien on varmistettava vuosittain riittävät ja yhdenvertaiset henkilöstö- ja määräraharesurssit sekä 7

8 pidettävä huolta liikuntapaikkojen kunnosta ja toimivuudesta. Lisäksi kuntien on huolehdittava siitä, että liikuntapaikkojen kunnossapidosta vastaa osaava henkilöstö. E-kirjoja on vasta muutamassa Lapin kirjastossa Arvioinnissa tarkasteltiin kaupallisesti saatavilla olevien verkkoaineistojen ja e-kirjojen tarjontaa ja käyttöä yleisissä kirjastoissa sekä arvioitiin yleisten kirjastojen asemaa tietoyhteiskuntatoimijoina. Yleisten kirjastojen asiakkaita kiinnostavia verkkoaineistoja ja e-kirjoja oli liian vähän saatavilla suomen kielellä. E-aineistojen kehitys Suomen kustannusalalla oli hidasta ja vähäisten aineistojen hankintahinnat olivat korkeat. Verkkoaineistojen hallinta, markkinointi ja käytön opastaminen vaatii kirjastoilta uudenlaista osaamista. Nämä olivat keskeisiä syitä siihen, miksi yleiset kirjastot olivat jättäytyneet hieman sivuun sähköisten sisältöjen välittämisestä. Verkkoaineistojen tarjonta ja käyttö oli kirjastoissa vähäistä. Kirjastojen asema tietoyhteiskuntatoimijoina oli laajasti tiedostettu, ja kirjastot pystyivät vastaamaan näihin odotuksiin tarjoamalla tilat ja laitteet tietoverkkojen käyttöön. Sen sijaan tietoyhteiskuntataitojen opetus sekä verkkoaineistojen tuntemus ja markkinointi oli useissa kirjastoissa korkeintaan tyydyttävällä tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön on johdettava määrätietoisesti kansallisia toimia, joilla yleisten kirjastojen asiakkaita kiinnostava aineisto saadaan digitaaliseen jakeluun kirjastoihin. Lisäksi ministeriön tulee selkiyttää kirjastojen roolia tietoyhteiskuntataitojen opastajana. Paikallis- ja aluetasolla kirjastojen on huolehdittava verkkoaineistoihin perehtymisestä ja markkinoinnista. Kansalliskirjaston on luetteloitava julkisella rahoituksella tuotetut verkkojulkaisut kansallisbibliografiaan, jotta niiden jakelu ja käyttöön saaminen helpottuu. Kaksi kolmasosaa Lapin kunnista käytti alle yhden henkilötyövuoden yleiseen kulttuuritoimeen Arviointikohteena oli kuntien yleisen kulttuuritoiminnan sekä taiteen ja kulttuurin valtionosuuslaitosten (museot, teatterit, orkesterit) tuottamat palvelut. Lapin maakunnan kunnista kaksi kolmasosaa käytti alle yhden henkilötyövuoden yleiseen kulttuuritoimeen. Yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokustannukset vaihtelivat huomattavasti eri kunnissa. Vuonna 2009 lähes puolessa Lapin kunnista yleisen kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset olivat 6 15 euroa asukasta kohden. Lapin maakunnassa yleisen kulttuuritoimen keskimääräiset nettokustannukset olivat vuonna 2010 alle puolet valtakunnallisesta keskiarvosta. Vuonna 2009 museoiden, teattereiden ja orkestereiden nettokustannukset olivat Lapin maakunnassa euroa asukasta kohden. Yleisen kulttuuritoimen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden yhteenlasketut nettokäyttökustannukset nousivat korkeimmiksi maakuntakeskuksissa. Valtionosuusteatterit ja -orkesteri toimivat Kemissä ja Rovaniemellä. Valtionosuusmuseoita oli myös asukasluvultaan pienemmissä kunnissa. Kuntien on vastattava siitä, että niissä noudatetaan valtakunnallista kuntien yleisen kulttuuritoiminnan ja valtionosuuslaitosten palvelujen arvioinnin suosituksia: Vähintään päätoiminen (100 %) kulttuuritoimen työntekijä kunnassa, jonka asukasluku on , lisäksi johtava kulttuuritoimen työntekijä (100 %) kunnassa, jonka asukasluku ylittää asukasta. Yhdistelmävirka tai -toimikunnassa, jonka asukasluku on alle asukasta (suositus 0,5 htv, minimi 0,3 htv). Kuntien kulttuuritoiminnan tilastotiedon tuotantoa on yhtenäistettävä ja kehitettävä, jotta se olisi paremmin vertailukelpoista erityisesti yleisen kulttuuritoiminnan osalta. Koordinoinnista vastaavat Tilastokeskus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Tiedontuotannosta vastaavat kunnat. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää selvityksen yleisen kult- 8 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

9 tuuritoimen henkilöstön koulutustarpeista samoin kuin selvityksen yleisen kulttuuritoiminnan sisällöstä, muun muassa kuntien myöntämistä avustuksista kolmannelle ja yksityiselle sektorille. Tiedontuotannosta vastaavat kunnat. Taide- ja kulttuurilaitokset yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tulevat selvittämään valtionosuuslaitosten kiertuetoiminnan kattavuuden eri maakunnissa. Etsivä nuorisotyö tavoittaa yhä enemmän nuoria Nuorisotoimen peruspalvelujen arviointikohteena olivat kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostot, työpajat ja etsivä nuorisotyö, jotka kaikki ovat sosiaalisen vahvistamisen välineitä. Nuorten työpajatoiminnan arviointi keskittyi siihen, onko palveluja olemassa riittävästi tarpeeseen nähden. Etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden arvioinnissa tärkein arviointimittari oli tavoitettujen nuorten määrä. Nuorisolaissa säädetty velvoite nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta oli toteutunut hyvin, sillä 20 Lapin kuntaa oli jo perustanut verkoston tai oli valmisteluvaiheessa. Suurin osa nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen puheenjohtajista oli sitä mieltä, että nuorisolain monialaista yhteistyötä ohjaava uusi säännös ohjasi kunnan eri tahoja nuorisopoliittiseen ajatteluun. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä ja etsivien nuorisotyöntekijöiden määrä kasvoi vuonna 2010 paljon edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä oli mahdollista, koska valtio lisäsi merkittävästi panostusta tähän työhön. Vaikka etsivä nuorisotyö tavoitti suurimman osan nuorista jonkin viranomaisen pyynnöstä, merkittävä osa nuorista tavoitettiin sosiaalisten verkostojen kautta. Nämä nuoret olivat todennäköisimmin juuri niitä, jotka muuten olivat kaikkien yhteiskunnan palvelujen saavuttamattomissa. Työpajoissa sekä valmentautujien että valmentajien määrät ovat kasvaneet paljon viime vuosina. Kaikki työpajapalveluja tarvitsevat nuoret eivät kuitenkaan päässeet mukaan toimintaan, sillä tilanpuutteen vuoksi kaikkia halukkaita ei pystytty ottamaan työpajalle. Kaikkien kuntien on perustettava lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ja jo perustettuja verkostoja on tarvittaessa täydennettävä niin, että kaikki laissa säädetyt toimialat ovat niissä edustettuina. Lapin kuntien ja säätiöiden on laajennettava nuorten työpajatoimintaa edelleen ja resursoitava työpajoja niin, että kaikki työpajapalveluja tarvitsevat nuoret pääsevät mukaan toimintaan. Kuntien etsivän nuorisotyön on pyrittävä tavoittamaan mahdollisimman paljon erityisesti kaikkien palvelujen ulkopuolella olevia nuoria. Etsivää nuorisotyötä on kehitettävä kunnissa monialaisena yhteistyönä. Ehkäisevään päihdetyöhön on vielä panostettava Lakisääteisellä kuntien ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vähentämään alkoholista aiheutuvia haittoja, ehkäisemään syrjäytymistä sekä edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä osana kuntien peruspalveluja. Tässä raportissa tarkasteltiin ehkäisevän päihdetyön toteutumista kunnissa erityisesti rakenteellisten edellytysten ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Lähes kaikissa kunnissa toimi moniammatillinen työryhmä, jolle ehkäisevän päihdetyön tehtävät kuuluivat. Työryhmissä oli edustus erityisesti terveys- ja sosiaalitoimesta, opetus- ja nuorisotoimesta, vapaa-aikatoimesta, poliisista ja seurakunnasta. Poikkeuksetta niistä puuttuivat elinkeinon edustajat ja vain yhdessä oli kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa suositeltu kokemus-asiantuntija. Ehkäisevästä päihdetyöstä vastasi 16 kunnassa sosiaali- ja terveyslautakunta tai vastaava toimielin. Viidestä kunnasta vastuutaho puuttui. Yhdyshenkilö oli nimetty lähes kaikkiin kuntiin. Vain yhden kunnan yhdyshenkilö työskenteli kokoaikaisesti ja yli puolessa kunnista yhdyshenkilön tehtäväkuvaa ei oltu määritelty. Päihdepalvelujen laatusuosituksen mukainen strategia ehkäisevän päihdetyön edistämiseksi puuttui kolmesta kunnasta. Mini-interventio ja varhaisen puuttumisen puheeksiottamisen mallit olivat vuonna 2011 kaikissa kunnissa vähintäänkin yksittäisen työntekijän käytössä. 9

10 Ehkäisevään päihdetyöhön panostetaan kunnissa, muttei tilastojen valossa vielä riittävästi. Kunnissa tapahtuneet rakenteelliset uudistukset ovat voineet hämärtää vastuuta ehkäisevän päihdetyön, raittiustyön, toteuttamisesta. Ennaltaehkäisevä työ on voinut jäädä muiden töiden varjoon ja siten lähes unohtunut, koska kuntien henkilöresurssit olivat rajalliset. Ehkäisevä päihdetyö on tunnustettava osaksi kunnan kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Päihdetyön rakenteita on vahvistettava ja vastuita selkiytettävä, jotta kunnat voivat vastata tästä lakisääteisestä tehtävästä. Joukkoliikenteen peruspalvelutasossa on Lapissa jonkin verran puutteita Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, millä alueilla joukkoliikenteen palvelut ovat tällä hetkellä vähintään peruspalvelutasoisia. Lapin ELY-keskus määritteli vuonna 2011 joukkoliikenteen palvelutasot. Niiden mukainen peruspalvelutaso toteutui suurimmassa osassa maakuntaa. Työmatkoihin soveltuvaa joukkoliikennettä oli Lapissa kaupunkiseutuja lukuun ottamatta vähän, koska kunnat ovat laajoja ja kuntarajat ylittävää työssäkäyntiä on vähän. Osa harvaanasutun maaseudun asukkaista oli peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen ulkopuolella. Suurimmat puutteet löytyivät Enontekiön, Utsjoen, Posion ja Tervolan kunnista. Valtakunnallisesti yhtenäisesti tehdyt palvelutasomäärittelyt suuntaavat jatkossa liikenteen hankintaa ja osoittavat kunkin alueen kannalta olennaiset yhteysvälit. Kuntien, liikennöitsijöiden ja ELY-keskusten on kiinnitettävä erityistä huomiota matkaketjujen sujuvuuteen. Kuntien ja ELY-keskuksen on hankittava peruspalvelutasoista joukkoliikennettä mahdollisuuksien mukaan ja täydennettävä harvaan asutuilla alueilla säännönmukaista joukkoliikennettä kutsujoukkoliikenteellä ja palveluliikenteellä. Nämä joukkoliikenteen muodot palvelevat erityisesti asukkaiden asiointitarpeita. Joukkoliikennettä järjestävien ja hankkivien tahojen on tehtävä yhteistyötä kuljetuspalvelujen järjestämisessä. Liikkumista on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja joukkoliikenteen palveluja on tarjottava ensisijaisesti kaikille avoimena liikenteenä. TURVALLINEN YHTEISKUNTA Hälytysajojen valmiusaika on kaupunkikuntien ulkopuolella Lapissa pitkä Poliisitoimen arviointikohteina olivat ennalta ehkäisevä toiminta, nopean avun saanti sekä tutkinnan palvelutaso. Ennalta estävä toiminta on poliisin tärkeimpiä tehtäviä. Paikallisessa poliisitoiminnassa korostettiin ennalta estävää toimintaa suhteessa reaktiiviseen työhön. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausten yhteydessä myös poliisi pyrki ohjaamaan asiakkaita muiden korjaavien palvelujen pariin. Perheväkivallaksi kirjattujen kotihälytysten määrä kasvoi Lapissa vuodesta 2010 noin 2,5 prosenttia. Asukaslukuun suhteutettuna perheväkivalta oli Lapissa selvästi koko maan tasoa yleisempää. Perheväkivallan aiheuttamat tehtävät lisääntyivät ilmoituskynnyksen laskun takia. Alle 21-vuotiaisiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi Lapin alueella vuoteen 2010 verrattuna noin neljä prosenttia. Kaikkiaan pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi viidenneksellä. Lapin poliisilaitoksen alueella lasten ja nuorten kohtaama väkivalta pysyi ennallaan, mutta kasvoi Peräpohjolassa. Kaikkein nuorimpien ikäryhmässä määrä kuitenkin laski molemmilla alueilla. Hälytystehtävien toimintavalmiusaika kohentui hieman vuodesta Kuntien väliset erot olivat Kemin, Tornion ja Rovaniemen ulkopuolella erittäin suuret. Toimintavalmiusajat kertovat poliisilaitoksen toimintaympäristöstä. Jos poliisilaitoksen alueella on vain yksi tai kaksi suurempaa väestökeskittymää, on hälytystoiminta helpompi järjestää kuin sellaisilla alueilla, joissa asutus on hajanaista ja välimatkat taajamien välillä pitkiä. 10 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

11 Hälytystehtävien määrä laski keskimäärin hieman vuodesta Hälytystehtävistä kaksi kolmasosaa sijoittui Rovaniemelle, Tornioon ja Kemiin. Aikaisempiin vuosiin verrattuna hälytystehtävien määrä väheni kaikissa näissä Lapin suurimmissa kaupungeissa, mutta lisääntyi yli kymmenellä prosentilla Simossa, Posiolla ja Muoniossa. Rikoslakirikosten määrä kasvoi koko maakunnan alueella noin kaksi prosenttia. Pahoinpitelyrikollisuuden merkittävä kasvu johtui pääosin lakimuutoksesta, jonka seurauksena entistä suurempi osa lievistäkin väkivallanteoista siirtyi virallisen syytteen alaisiksi. Rikoslakirikosten selvitysaste heikentyi, mutta vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kaikkia rikoksia tarkasteltaessa tilanne sen sijaan koheni, sillä vuonna 2011 poliisi selvitti Lapissa noin 85 prosenttia kaikista tietoon tulleista rikoksista. Lapissa palokunta saapuu onnettomuuspaikalle aiempaa nopeammin Pelastustoimen peruspalvelujen arvioinnin kohteena olivat palotarkastusten sekä valistus- ja neuvontatoiminnan toteutuminen, hälytyspalvelujen saatavuus ja paikallisen turvallisuusyhteistyön toteutuminen. Valtakunnallisen valistus- ja neuvontatyön määrällinen tavoite on, että valistusta ja neuvontaa annetaan 20 prosentille väestöstä. Tämä tavoite saavutettiin Lapissa neljässä kunnassa. Kuntien välillä oli suuria eroja. Lapin pelastuslaitos tarkasti vuonna 2011 lähes kaikki erityiskohteet (koulut, sairaalat, kauppakeskukset, majoitustilat ja teollisuuslaitokset). Asuinrakennuksista ja muista harvemmin tarkastettavista kohteista tarkastettiin 11 prosenttia suunnitellusta määrästä. Pelastustehtävien määrä laski kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Eniten hälytyksiä aiheuttivat automaattisten paloilmaisimien tarkastus- ja varmistustehtävät sekä liikenneonnettomuudet. Lapissa palokunta saapui onnettomuuspaikalle aiempaa nopeammin. Paikallinen turvallisuusyhteistyö toteutui Lapin kunnissa hyvin. Lähes kaikki kunnat olivat laatineet turvallisuussuunnitelman. Lapin pelastuslaitoksen on edelleen jatkettava laaja-alaista onnettomuuksien ennaltaehkäisytyötä ja pyrittävä toteuttamaan tehty valvontasuunnitelma. Pelastustoimen on edelleen kehitettävä menetelmiä automaattisten paloilmoituslaitosten virheellisten hälytysten määrän vähentämiseksi. Kehitystoimenpiteitä on suunnattava paikallisten turvallisuussuunnitelmien toteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Tieverkon kunto ja hoidon taso eivät haittaa elintärkeitä kuljetuksia Lapissa Tehtävänä oli arvioida haittaako tieverkon kunto ja hoidon taso elintärkeitä kuljetuksia Lapissa. Tieverkon kunto ja hoidon taso eivät haitanneet elintärkeitä kuljetuksia Lapissa. Talvella ongelmakeleillä ja kelirikkoaikaan saattoi harvaan asuttujen alueiden tieverkko olla muuta tieverkkoa huonommassa kunnossa ja kuljetukset voivat hidastua koko tieverkollakin, mutta niiden estyminen oli todella poikkeuksellista. Tulevaisuudessa tilanne tulee heikkenemään, koska tienpidon nykyinen rahoitus ei riitä teiden kunnon nykytasoiseen ylläpitoon. ELY-keskus varmistaa riittävän liikennöitävyyden peruspalvelutason myös harvaan asutuilla alueilla, vaikka tiestön ikääntymisestä johtuvat puutteet kasautuvat ja edellyttävät lisärahoitusta. Suuriin liikennevirtoihin panostaminen on kuitenkin edelleen etusijalla, koska niillä on enemmän yhteiskunnallista merkitystä. ELY-keskus kehittää poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden aiheuttamien liikennehäiriöiden hallintaa ottaen huomioon myös harvaan asutut seudut. Viranomaisten ja muiden toimijoiden (teiden hoitoa ja ylläpitoa tekevät yrittäjät, tievalaistuksen ynnä muiden laitteiden toiminnasta vastaavat yritykset, metsäkoneurakoitsijat ja kuljetusyritykset) yhteistyölle on luotava entistä yhtenäisemmät menettelytavat, joita myös harjoitellaan riittävästi. ELY-keskus jatkaa yhteistyötä eri tienkäyttäjäryhmien kanssa, tekee tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksia ja teiden teknisiä kuntomittauksia sekä reagoi näistä saataviin heikkoihinkin signaaleihin. Tavoitteena on, että voidaan turvata eri käyttäjäryhmille ja alueille sopiva tien kuntotaso. 11

12 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueiden aloittamiseen liittyvä toiminnan organisointi vähensi elintarvikevalvontaan käytössä olevaa työaikaa Arvioinnissa tarkasteltiin harvaan asuttujen ja taajaan asuttujen seutujen välistä eroa suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan saatavuudessa. Tavoitteena on, että elintarvikevalvonnan palvelujen saatavuus on valtakunnallisesti tasalaatuista ja sitä toteutetaan kaikilla alueilla yhtenäisillä periaatteilla. Harvaan asuttujen ja taajaan asuttujen seutujen välillä ei ollut eroa suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan saatavuudessa. Lapissa suuret hiihtokeskukset sijaitsevat pääasiassa väkiluvultaan pienten, mutta pinta-alaltaan suurten kuntien alueella. Sesonkiaikoina näissä kunnissa oleskelevan väestön ja suoraan kuluttajia palvelevien ravintoloiden määrä moninkertaistuu. Elintarvikevalvonnan palvelujen järjestäminen vaatii näissä kunnissa erityisjärjestelyjä. Elintarvikehuoneistojen tarkastussuunnitelmien toteutumisen ja valvontayksiköiden taajama-asteiden välillä ei ollut sellaista riippuvuutta, että eroa harvaan asuttujen ja taajaan asuttujen seutujen välillä olisi ollut havaittavissa. Uusien valvontayksiköiden toiminnan aloittamiseen liittyvä organisointi vaati henkilöstöltä paljon työaikaa, mikä vähensi suoraan valvontaan käytössä olevaa työaikaa. ja käytössä oleviin henkilöresursseihin. Palvelutavoitteena on, että kunnassa on erillinen valvontaeläinlääkäri, joka ei tarjoa muita eläinlääkäripalveluja. Lapissa vain neljäsosa valvontayksiköistä oli järjestänyt eläinsuojeluvalvonnan säädösten mukaisesti niiden kahden vuoden kuluessa, jotka eläinlääkintähuoltolaki on ollut voimassa. Lapin aluehallintoviraston alueella toimi vuonna 2011 vain kolme valvontaeläinlääkäriä ja näistä viroista kaksi oli osan vuotta ilman viranhaltijaa. Eläinsuojeluvalvontaa tekivät muut kunnaneläinlääkärit, mutta valvonta ei ollut aina jäävitöntä. Lapissa oli vuonna 2011 muutenkin poikkeuksellisen huono eläinlääkäritilanne, mikä vaikutti merkittävästi erityisesti kiireettömien eläinsuojelutarkastusten tekemiseen. Kaikkien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden on järjestettävä valvontatehtävät joko erillisen valvontaeläinlääkärin avulla tai muuten jäävittömästi. Kuntien on otettava huomioon eläinsuojeluvalvonnan resurssitarpeen laskemisessa asukasluvun lisäksi alueen kotieläintuotantorakenne. Valvontayksiköiden on huolehdittava eläinsuojeluvalvonnan resursseista siten, että valvontaeläinlääkärin sijaisjärjestelyt toimivat myös loma-aikoina. Lapissa vielä vireillä olevien yhteistoimintaalueiden muodostaminen (Tunturi-Lappi, Itä-Lappi sekä Kemi-Simon alue) on toteutettava vuoden 2012 aikana. Lapin aluehallintoviraston on seurattava ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden suunnitelman mukaisten tarkastusten toteutumista suunnitelmakautta pidemmällä ajanjaksolla, jotta voidaan havaita toimintaympäristön muutosten todelliset vaikutukset käytännön valvontatyöhön. Vain neljäsosa valvontayksiköistä on järjestänyt eläinsuojeluvalvonnan säädösten mukaisesti Eläinlääkintähuollon arvioinnissa tarkasteltiin kunnan eläinsuojeluvalvonnan saatavuutta ja riittävyyttä suhteessa eläinlääkintähuoltolain vaatimuksiin 12 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

13 1. Toimeksianto ja työn organisointi Peruspalvelujen arviointi on lakisääteistä toimintaa Peruspalvelujen alueellinen arviointi on aluehallintovirastosta annetun lain (896/ ) 4 :n mukaan aluehallintovirastojen tehtävä. Hallituskaudelle laadittavassa aluehallintovirastojen strategisessa asiakirjassa on aluehallintovirastoille asetettu tavoitteeksi seurata, valvoa ja arvioida peruspalvelujen saatavuuden alueellista ja yhdenvertaista toteutumista. Vastaava tehtävä kuului aiemmin lääninhallituksille vuosina Lakisääteistä peruspalvelujen arviointi on ollut vuodesta 2000 lähtien. Arviointia ohjaavat omilla toimialoillaan asianomaiset ministeriöt ja keskushallinnon virastot. Kuntien peruspalvelujen arviointi liittyy kuntalain mukaiseen peruspalveluohjelmamenettelyyn. Aluehallintovirastojen suorittama valtakunnallinen arviointi tuottaa osaltaan aineistoa tähän prosessiin ja tietoa muun muassa peruspalvelujen tilaraporttiin. Peruspalveluilla tarkoitetaan sellaisia hyvinvointipalveluja, joiden on perustuslain mukaan oltava kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesti saatavilla. Peruspalveluiksi määritellään palvelut, jotka koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Peruspalveluja ovat myös erityisryhmien palvelut, vaikka ne eivät koskisikaan suurta määrää ihmisiä. Julkisen vallan ja valtion tehtävänä on luoda riittävät edellytykset peruspalvelujen tuottamiselle. Valtio ja kunnat rahoittavat peruspalvelut yhteisesti, vaikka palvelujen järjestäminen on pääsääntöisesti kuntien tehtävä. Suuri osa peruspalveluista kuuluu kuntien valtionosuusjärjestelmän piiriin. Julkisen sektorin tilivelvollisuus kansalaisia kohtaan edellyttää, että kansalaisille annetaan tietoa siitä, mitä verorahoituksella on tuotettu. Vuoden 2011 arvioinnin toteutus Valtionvarainministeriö määritteli hallinnonaloittaiset arviointikohteet vuoden 2011 peruspalvelujen arviointia varten (VM:n kirje , VM/1711/ /2011). Arvioinninkohteet valittiin yhteistyössä aluehallintovirastoja ohjaavien viranomaisten kanssa, ja niistä neuvoteltiin Suomen Kuntaliiton kanssa. Valtakunnallinen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointiraportti laadittiin myös tällä arviointikierroksella ajallisesti ennen aluehallintovirastojen alueellisia arviointiraportteja ja ainoastaan sähköisenä. Se julkaistiin ja luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille Tällä menettelyllä pyritään saamaan arviointitieto mukaan keskushallinnon suunnittelu- ja päätöksentekosykliin. Aluehallintovirastot valmistelivat aluekohtaiset raportit mennessä. Aluehallintovirastojen strategisen asiakirjan mukaan vuotta 2011 koskevan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemana olivat syrjäytymisen ehkäisyn ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut. Teemoja tarkasteltiin kaikissa niissä arviointikohteissa, joissa sen sisällyttäminen arviointiin oli mahdollista. Vuoden 2011 peruspalvelujen arvioinnissa arviointikohteet oli ensimmäistä kertaa ryhmitelty aluehallintovirastojen ydintehtävien mukaan, joita ovat tasa-arvoisesta, hyvinvoivasta ja turvallisesta yhteiskunnasta vastaaminen. Arvioinnin kirjoittajat selviävät kunkin arviointikohteen yhteydessä. Nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoimen sekä liikennepalvelujen arvioinnit tehtiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ja poliisitoimen arvioinnin teki Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Ehkäisevän päihdetyön arvioinnin suoritti koko maassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 13

14 ja kukin aluehallintovirasto täydensi analysointia alueellisella näkemyksellä omissa arviointiraporteissaan. Vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantamana Jyväskylän yliopiston KUULTO -projekti suoritti koko maan osalta kuntien yleisen kulttuuritoiminnan arvioinnin. Lapin aluehallintoviraston johtoryhmä vastasi peruspalvelujen arviointityön kokonaisuudesta ja arviointityötä koordinoi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen opetustoimen tiimi: opetustoimen ylitarkastaja Elisa Suutala (koordinaattori) erikoissuunnittelija Marjatta Tarkiainen erikoissuunnittelija Aune Kina Paikkatiedon vastuuhenkilöinä toimivat ja karttojen teosta vastasivat erikoissuunnittelijat Aune Kina ja Marjatta Tarkiainen. Raportin graafisesta suunnittelusta ja taitosta vastasi Tammerprint Oy. 14 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

15 2. Toimintaympäristö 2.1. Toiminta-alue Lapin aluehallintoviraston toiminta-alue on Lapin maakunta, joka rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Kansainvälisyys on luonteva osa Lapin arkea, mikä johtuu sijainnista ja vilkkaasta matkailusta. Lapin pinta-ala on km 2. Lappi on pinta-alaltaan Suomen maakunnista suurin ja kattaa 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Etäisyydet sekä maakunnan sisällä että valtakunnan keskuksiin ovat pitkät. Lapin maakunta muodostuu 21 kunnasta, joista kaupunkeja on neljä: Rovaniemi, Kemi, Tornio ja Kemijärvi. Kuntien määrä väheni viimeksi vuoden 2006 alusta, kun Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät. Tilastollisen kuntaryhmittelyn mukaan kaupunkimaisia kuntia ovat Kemi, Rovaniemi ja Tornio, taajaan asuttuja kuntia Kemijärvi ja Keminmaa ja maaseutumaisia muut 16 kuntaa. Sodankylä oli lähes pari vuotta luokiteltu taajaan asutuksi kunnaksi, mutta on nyt jälleen merkitty maaseutumaiseksi kunnaksi. Seutukuntia on kuusi. Kuvassa on esitetty Lapin kunnat sekä seutukunnat asukasmäärineen. Paikallispoliisia koskeva toimialueuudistus tuli voimaan , jolloin maahan muodostettiin 24 poliisilaitosta. Sitä ennen niitä oli ollut 90. Lappiin tuli aikaisemman 10 kihlakunnan poliisilaitoksen tilalle kaksi poliisilaitosta: Lapin ja Peräpohjolan poliisilaitokset. Kansalaisen näkökulmasta uudistus ei aiheuttanut juurikaan muutosta. Lapin poliisilaitos muodostettiin Inarin-Utsjoen, Koillis-Lapin, Ranuan-Posion, Rovaniemen ja Sodankylän kihlakunnan poliisilaitoksista. Lapin poliisilaitoksen pääpoliisiasema on Rovaniemellä ja poliisiasemat Inarissa, Kemijärvellä, Ranualla ja Sodankylässä. Palvelupisteet ovat Posiolla, Sallassa, Savukoskella ja Utsjoella. Peräpohjolan poliisilaitos muodostettiin Kemin, Kittilän, Käsivarren, Tornion Utsjoki Utsjoki ja Tornionlaakson kihlakunnan poliisilaitoksista. Utsjoki Utsjoki Poliisilaitoksen Utsjoki Utsjoki Inari Inari Inari Inari Inari Kuva Lapin kunnat ja seutukunnat asukasmäärineen Inari as. Enontekiö as. Enontekiö as. Enontekiö as. Enontekiö as. Enontekiö as. Enontekiö as Utsjoki as. Sodankylä Muonio Kittilä as. Sodankylä Muonio Kittilä as. Sodankylä Muonio Kittilä as. Sodankylä Muonio Kittilä as. Sodankylä Seutukunta (kuntien määrä) Muonio Inari Sodankylä Savukoski Muonio Kittilä Savukoski Kittilä Seutukunta (kuntien määrä) 18 Savukoski 294 as. Seutukunta (kuntien määrä) Kolari 18 Savukoski as. 294 as. Seutukunta (kuntien määrä) Kolari Pelkosenniemi 18 Savukoski Enontekiö 294 as. Pelkosenniemi Rovaniemi (2) Seutukunta Rovaniemi (kuntien määrä) (2) Kolari 18 Savukoski 294 as. Seutukunta Rovaniemi (kuntien määrä) (2) Kolari Pelkosenniemi as. Seutukunta Rovaniemi Kemi-Tornio (kuntien määrä) (2) (5) Kolari Pelkosenniemi Salla as. Kemijärvi Kemi-Tornio (5) Rovaniemi Kemi-Tornio (2) (5) Kolari Pello Pelkosenniemi as. Salla Kemi-Tornio Torniolaakso (5) Pello Sodankylä Rovaniemi Pelkosenniemi Rovaniemi (2) Kemijärvi Salla Kemi-Tornio Rovaniemi Torniolaakso (2) (5) Muonio Kittilä 562 Pello as. Rovaniemi Kemijärvi Salla Torniolaakso (2) Torniolaakso Itä-Lappi Kemi-Tornio (2) (5) 562 Pello as. Rovaniemi Kemijärvi Salla Torniolaakso Kemi-Tornio Itä-Lappi (5) (2) Itä-Lappi Tunturi-Lappi (5) (4) Ylitornio 562 Pello as. Rovaniemi Kemijärvi Salla Torniolaakso (2) Ylitornio 562 Pello as. Rovaniemi 64 Savukoski 899 as. Kemijärvi Itä-Lappi (5) Itä-Lappi Torniolaakso Tunturi-Lappi (5) (2) (4) Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi (4) (3) Ylitornio 562 as. Rovaniemi Seutukunta Itä-Lappi (kuntien määrä) as. (5) Kolari Pohjois-Lappi (3) Tornio Ylitornio as. Tervola Tunturi-Lappi Itä-Lappi (4) (5) Pelkosenniemi Posio Tunturi-Lappi (4) Pohjois-Lappi (3) Tornio60 Ylitornio 344 Tervola as. Tunturi-Lappi Rovaniemi (4) (2) as. Posio Pohjois-Lappi (3) Tornio60 Ylitornio Ranua Keminmaa 344 Tervola as. Tunturi-Lappi (4) as. Posio Tornio60 Ranua Pohjois-Lappi (3) Keminmaa 344 Tervola as. Kemi-Tornio (5) Salla as. Posio Pello Kemijärvi Ranua Pohjois-Lappi (3) Pohjois-Lappi Torniolaakso (3) (2) Tornio60 Rovaniemi Keminmaa 344 Tervola Simo as. Posio Tornio60 as. Ranua Kemi Keminmaa 344 Tervola Simo as. Posio Itä-Lappi (5) Ranua Ylitornio Kemi Keminmaa Simo as. Ranua Tunturi-Lappi (4) as. Kemi Keminmaa Simo Pohjois-Lappi (3) Tornio Tervola Kemi Simo Posio as. Kaupunki Lähde: Lapin aluehallintovirasto Kemi Ranua Simo Kaupunki Lähde: Lapin aluehallintovirasto Keminmaa Kaupunki Lähde: Lapin aluehallintovirasto Simo Kaupunki Lähde: Lapin aluehallintovirasto Kemi Kaupunki Lähde: Lapin aluehallintovirasto Kaupunki Lähde: Lapin aluehallintovirasto Lähde: Lapin aluehallintovirasto Kaupunki Lähde: Lapin aluehallintovirasto 15

16 pääpoliisiasema on Torniossa ja poliisiasemat Kemissä, Kittilässä, Muoniossa ja Ylitorniolla. Palvelupisteet ovat Enontekiöllä, Kolarissa ja Pellossa Väestö- ja asutusrakenne Lapin väkiluku on ollut aleneva vuodesta 1993 lähtien. Vuosina Lappi menetti väestöstään yli henkeä eli 9,6 prosenttia. Eniten väkeä menettivät syrjäiset maaseutualueet ja erityisesti Itä-Lapin ja Torniolaakson seutukunnat, joiden väestö väheni tuona aikana yli neljänneksen. Pahimmat väestökatovuodet ajoittuivat 1990-luvun lopulle ja vuosituhannen alkuun, jolloin väestö väheni hengellä vuosittain. Väestön väheneminen on kuitenkin hidastunut ja vuonna 2011 vähennys oli 158 asukasta. (Taulukko ). Vuodesta 2001 vuoteen 2011 väkiluku väheni Lapissa kaikkiaan 3,1 prosenttia (Kuva ) ja oli vuoden 2011 lopussa henkeä. Lapin väkimäärä oli 3,4 prosenttia koko maan väestöstä. Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin asukasmäärä vähenee lähivuosina selvästi aiempaa maltillisemmin. Väki vähenisi vuoteen 2015 ja alkaisi sen jälkeen taas kasvaa. Vuonna 2020 väestöä olisi kuitenkin noin 800 henkeä vähemmän kuin oli vuonna 2011 (Taulukko 2.2.1). Lapin vuosikymmeniä jatkuneeseen väestökatoon on ollut syynä syntyvyyden nopea lasku ja erityisesti muuttoliike. Vielä 1990-luvun alkuvuosina Lapissa syntyi vuosittain noin lasta, kun vuonna 2011 syntyneitä oli Syntyneiden määrä on kuitenkin ollut jo useampia vuosia peräkkäin suurempi kuin kuolleiden määrä, joten luonnollista väestönkasvua Lappiin saatiin myös vuonna Vähiten lapsia syntyi Pelkosenniemellä (4), Savukoskella (7) ja Utsjoella (12). Väestön muuttotase on ollut lähes kaikissa Lapin kunnissa vuosittain negatiivinen. Pahin vuosi oli 1998, jolloin maakunnasta muutti pois oli henkeä. Muuttotase on parantunut vuosituhannen Taulukko Lapin kuntien väkilukutietoja vuosina Väkiluku Muutos Muutos Kunta ennuste ennuste lkm lkm Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio Lappi Koko maa Lähde: Tilastokeskus 16 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

17 Kuva Väkiluvun muutos Lapin kunnissa vuodesta 2001 vuoteen Väkiluvun muutos, % (kuntien Väkiluvun määrä) muutos, Väkiluvun muutos, (kuntien Väkiluvun määrä) muutos, (kuntien Väkiluvun määrä) muutos, % (kuntien määrä) (kuntien 0,1 0,1 määrä) - 7,9 (3) (3) 0,1 7,9 (3) -10,0 0,1 7,9 0,0 (3) (9) (9) -16,0-10,0-10,0 0, ,1 0,0 7,9 0,0 (9) (5) (3) (9) -16,0-10,1 (5) -19,8-10, ,1 0,0 (4) (9) -16,0 (5) -19,8-16, ,1-10,1-10,1 (4) (5) (5) -19,8-16,1 (4) -19, ,1 (4) (4) Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lappi Lähde: -3,1 Tilastokeskus % Koko maa 3,5 % Lähde: Tilastokeskus Lappi -3,1 Lappi -3,1 Koko Lappi maa -3,1 3,5 Koko Lappi maa -3,1 % 3,5 Koko maa 3,5 Koko maa 3,5 % Väkiluvun muutos, % (kuntien määrä) 0,1-7,9 (3) -10,0-0,0 (9) -16, ,1 (5) -19, ,1 (4) Lähde: Tilastokeskus Lappi -3,1 % Koko maa 3,5 % Muuttotase Kuva Muuttotase Lapin kunnissa vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan (henkilöä) mi Rovaniemi Kittilä Sodankylä Enontekiö Utsjoki Kolari Savukoski Pelkosenniemi Posio Inari Kemijärvi Tornio Simo Muonio Keminmaa Tervola Pello Salla Ylitornio Ranua Kemi Lappi Lähde: Tilastokeskus Kuva Muuttotase Lapin kunnissa vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan. Lähde: Tilastokeskus 17

18 Taulukko Väestön ikärakenne Lapissa ja koko maassa vuosina ja ennuste vuosille 2015 ja v v yli 64 v % % % Yhteensä Lappi ,5 65,6 18, ,5 64,8 19, ,6 61,8 22, ,1 58,2 25, Koko maa ,5 66,0 17, ,5 65,4 18, ,5 62,8 20, ,6 60,5 22, Lähde: Tilastokeskus vaihteen tilanteesta selvästi, mutta on edelleen negatiivinen. Vuoden 2010 kokonaisnettomuutto oli -347 henkeä tappiollinen ja Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2011 kokonaismuutos tulee olemaan -204 henkeä tappiollinen. Muuttotase oli jonkin verran positiivinen ainoastaan neljässä Lapin kunnassa. (Kuva ) Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjanmaan maakunnat ovat maan ainoat maakunnat, joissa asuu enemmän miehiä kuin naisia. Lapissa naisenemmistöisiä kuntia ovat vain Rovaniemi ja Kemi. Väestön keski-ikä oli Lapissa vuonna 2011 hieman korkeampi kuin keskimäärin koko maassa. Lapissa se oli 43,2 vuotta ja koko maassa 41,6 vuotta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan myös tulevina vuosina ikääntynyttä väestöä on Lapissa koko maata enemmän (taulukko 2.2.2). Vuosia jatkunut syntyvyyden lasku ja nuoren väestön poismuutto ovat vaikuttaneet epäedullisesti Lapin väestörakenteeseen. Vuonna 2011 vain neljässä Lapin kunnassa (Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Tornio) oli 0 14-vuotiaiden osuus väestöstä suurempi kuin yli 64-vuotiaiden osuus (Kuva ). Lapin väestön yhtenä erityispiirteenä on Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Saamelaiskäräjien vuonna 2011 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä keräämien tietojen mukaan Suomessa on noin saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Kotiseutualueella asuu noin saamelaista. Suomen saamelaisista noin 65 prosenttia asuu kuitenkin saamelaisalueen ulkopuolella tai ulkomailla. Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta on Utsjoki, jossa saamelaisten osuus kunnan väestöstä on noin 60 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten osuus Lapin väestöstä oli vuoden 2011 lopussa 1,8 prosenttia eli henkilöä. Heistä Euroopasta tuli 1 818, Aasiasta 1 166, Afrikasta 215, Amerikasta 86 ja Oseaniasta 12 henkeä. Ulkomaalaiset ovat keskittyneet pääosin Rovaniemen ja Kemi- Tornion seutukuntiin, joissa asuu noin 80 prosenttia kaikista Lapin ulkomaalaisista. Vuonna 2010 ulkomaalaisväestöään kasvattivat Itä-Lappia lukuun ottamatta kaikki Lapin seutukunnat. Lapin väestön koulutustaso on noussut koko ajan, ja ero koko maahan on kaventunut vuosittain. Vuonna 2010 Lapin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 66 prosenttia suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, kun koko maassa tutkinnon suorittaneita oli enää alle prosenttiyksikkö enemmän. Alle 60 prosentin osuus on enää viidessä Lapin kunnassa. (Kuva ) Vähiten pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia oli Rovaniemellä, Keminmaassa ja Torniossa. Lapissa on koko maahan verrattuna suhteellisesti enemmän toisen asteen perustutkinnon suorittaneita ja vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Asutusrakenne Lappi on erittäin harvaan asuttua aluetta. Keskimääräinen väestötiheys on vain kaksi asukasta neliökilometriä kohden, kun koko maassa neliökilometrillä on 18 asukasta. Erityisesti alueen pohjois- ja itäosissa sijaitsee laajoja asumattomia alueita. Toisaalta Lapissa on myös selkeitä väestökeskittymiä, joista suurimmat ovat Rovaniemen ja Kemi-Tornion kaupunkiseudut, joissa asuu kaksi kolmasosaa alueen väestöstä. (Kuva ja Kuva 2.2.6) Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja niiden läheisyydessä sijaitseville alueille sekä kuntakeskuksiin on jatkunut tasaisesti ja jatkunee tulevinakin vuosina. Toisaalta täysin asumattomien 18 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011

19 Kuva Väestön ikärakenne Lapissa kunnittain ja koko maassa Pelkosenniemi Salla Pello Kemijärvi Posio Savukoski Ylitornio Kolari Inari Enontekiö Sodankylä Kemi Utsjoki Lappi Muonio Ki<lä Kittilä Tervola Koko maa Rovaniemi Simo Tornio Keminmaa Ranua 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Tilastokeskus vuomaat vuotiaat vuomaat vuotiaat yli 64 vuotiaat vuomaat Lähde: Tilastokeskus Väestön ikärakenne Lapin kunnissa ja koko maassa Kuva Tutkinnon suorittaneiden osuudet kunnittain Lapissa vuonna Väkiluvun muutos, % (kuntien määrä) Tutkinnon suorittaneiden osuus % 15 Väkiluvun vuotta 0,1 täyttäneestä - muutos, 7,9 (3) % väestöstä (kuntien -10,0 määrä) - 0,0 (9) Väkiluvun -16,0 - muutos, -10,1 (5) 0,1 7,9 (3) % (kuntien 65-19,8 tai määrä) enemmän - -16,1 (4) (5) -10,0 0,0 (9) Väkiluvun 62-16,0-64,9 - muutos, -10,1 (5) (6) 0,1 7,9 (3) % Lappi -3,1 % (kuntien -19,8 määrä) - -16,1 (4) Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 60-10,0-61,9 0,0 (9) Koko maa 3,5 % (5) 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Lähde: -16,0 Tilastokeskus - -10,1 (5) alle 0,1 60 7,9 (3) Lappi -3,1 % -19, ,1 (4) (5) 65 tai enemmän (5) -10,0 0,0 (9) Koko maa 3,5 % 62-64,9 (6) Lappi Lähde: -16,0 66,1 Tilastokeskus -% -10,1 (5) 60-61,9 (5) Lappi -3,1 % alle 60 (5) Koko -19,8 maa - 67,0-16,1 % (4) Koko maa 3,5 % Lähde: Tilastokeskus Lappi -3,1 % Lappi 66,1 Koko % maa 3,5 % Koko maa 67,0 % Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 19

20 Kuva Lapin väestö neliökilometrin ruuduissa (tumma väri kuvaa suurta väestötiheyttä eli väestön keskittymistä). Väestön määrä neliökilometrin Väestön määrä ruuduissa neliökilometrin ruuduissa Väestön määrä neliökilometrin ruuduissa (555) (555) (154) (328) (154) (811) (328) (4389) (811) 0-10 (4389) (555) (154) (328) (811) 0-10 (4389) Väestön määrä neliökilometrin ruuduissa (555) (154) (328) (811) 0-10 (4389) 0 0 km km km Lähde: Tilastokeskus Kuva Lapin kuntien taajama-aste Väkiluvun muutos, % (kuntien määrä) Taajamissa asuvien osuus Väkiluvun (%) 0, muutos, 7,9 (3) % (kuntien -10,0 määrä) - 0,0 (9) Väkiluvun -16,0 - muutos, -10,1 (5) 0,1 7,9 (3) % (kuntien -19,8 70,0 määrä) - -16,1 99,2 (4) -10,0 0,0 (9) (4) -16,0 Väkiluvun 50,0-0,1-10,1 muutos, 69,9 (5) 7,9 (3) %(6) -19, ,1 (4) (kuntien -10,0 40,0 määrä) - 49,9 0,0 (9) (6) Lähde: -16,0 Tilastokeskus - -10,1 (5) -19,8 28,3 0, ,1 39,9 7,9 (3) (4) (5) -10,0-0,0 (9) Lähde: -16,0 Tilastokeskus - -10,1 (5) -19, ,1 (4) Lappi Lähde: 75,6 Tilastokeskus % Koko maa 84,1 % Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lappi -3,1 % Koko maa 3,5 % Lappi -3,1 % Koko maa 3,5 % Lappi -3,1 % Koko maa 3,5 % Lappi Taajamissa -3,1 % asuvien Koko osuus maa (%) 3, % 70,0-99,2 (4) 50,0-69,9 (6) 40,0-49,9 (6) 28,3-39,9 (5) Lähde: Tilastokeskus Lappi 75,6 % Koko maa 84,1 % 20 Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut Lapissa 2011