Munintakanojen hyvinvoinnin kansalliset tavoitteet

Transkriptio

1 MUNINTAKANOJEN HYVINVOINNIN KANSALLISET TAVOITTEET ETU-MUNA-ASIANTUNTIJARYHMÄ 2016

2 Munintakanjen hyvinvinnin kansalliset tavitteet Tämä dkumentti n päivitetty työryhmätyöskentelynä ETT ry:n krdiniman ETU-munaasiantuntijaryhmän timeksiannsta. Työryhmä Päivi Heikkilä, Siipikarjaliitt Hanna Hamina, Siipikarjaliitt Pasi Pärnänen, MTK, kananmunantuttaja Juha Venn, kananmunantuttaja (lumu), Munax Oy Kaisa Lähteenja, Haavistn siitskanala Sanna Muurama, LSK-Pultry Oy Anna Setälä, Tnest Oy Tiv Trkki, DAVA Fds Oy Stiina Lerkki, DAVA Fds Oy Eija Valknen, Hankkija Oy Susanna Ahlström, maa- ja metsätalusministeriö Helena Hepla, Evira Eläinten terveys ja hyvinvinti -yksikkö Laila Rssw, Evira tutant- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Petra Tuunainen, Lunnnvarakeskus Luke Hannele Nauhlz, Eläinten terveys ETT ry (siht.) 1

3 Tiivistelmä asetetuista tavitteista: 1. Hyvä rukinta a. Tilalla n käytössä rehuvaaka tdellisen rehunkulutuksen seurantaan b. Tilalla n käytössä ma autmaattivaaka kanjen punnitsemiseen c. Jumaveden laatu täyttää talusveden vaatimukset ja se varmistetaan tutkimuksin vähintään klmen vuden välein, js käytössä n muu kuin kunnallinen vesijhtvesi 2. Hyvät lsuhteet a. Ilmanvaihdn hallintaan liittyvän saamisen jatkuva kehittäminen b. Autmaattisesti päälle kytkeytyvät hälytys- ja varavimajärjestelmät, jiden timivuus testataan säännöllisesti c. Yöllä vähintään 8 tunnin yhtämittainen pimeä aika d. Listen ja tuhlaisten ennaltaehkäisyn humiiminen lsuhteissa. Kanapunkkien esiintyvyyden jatkuva tarkkailu pyydysten avulla. 3. Hyvä terveys a. Tehsta tautisujausta ttamalla käyttöön i. Tautisulku, erikseen ulk-vella ja eläintilaan siirryttäessä ii. Kanalakhtaiset sujavarusteet iii. Käsienpesumahdllisuus jka halliin iv. Kirjanpit kävijöistä b. Hanki kana-aines tutantketjusta, jnka emparvet vat aktiivisesti mukana siipikarjan terveystarkkailuhjelmassa c. Kehitä kanasilmääsi aktiivisesti kanjen terveyttä tarkkaillen (kts. Kanahavaintja-kirjan kappale 1) d. Tee aktiivista yhteistyötä eri asiantuntijiden kanssa (jalstus, eläinlääkäri, rukintaneuvnta) 4. Tarkituksenmukainen käyttäytyminen a. Varmista turvallinen ja tuttisa ympäristö, jssa kana pystyy tteuttamaan päivittäisiä rutiinejaan i. rauhallinen muninta pesään ii. lep iii. ruuanetsimiskäyttäytyminen 2

4 Sisällys Jhdant Hyvä rukinta ei pitkittynyttä nälkää tai jana... 5 a. Rehut ja rukinta... 5 b. Jumavesi Hyvät lsuhteet... 8 a. Lepmukavuus... 8 b. Spiva ilmanlaatu... 9 c. Liikkumisen helppus d. Muuta humiitavaa / lsuhteet: Hyvä terveys a. Vauriiden ennaltaehkäisy b. Sairauksien ennaltaehkäisy c. Kivuttmat hittimet d. Lpetus Tarkituksenmukainen käyttäytyminen a. Ssiaalisen käyttäytymisen ilmaisu b. Muun käyttäytymisen ilmaisu c. Hyvä eläin-hitaja-suhde d. Psitiivinen tunnetila Liitteet ja heislukemista

5 Jhdant Eläinsujelulainsäädäntö asettaa vähimmäisvaatimukset kanjen pidlle. Tämän dkumentin tarkituksena n täydentää lainsäädännön vaatimuksia antamalla hjeita ja susituksia hyvän timintatavan phjaksi, sekä asettaa kansallisia tavitteita kanjen hyvinvinnin edistämiselle yli lainsäädännön minimitasn menevin timin. Tähän dkumenttiin lainsäädännön vaatimuksia n kirjattu leellisilta sin kursiivilla. Hyvinvinnin määritelmä Tutanteläinten hyvinvinnin neuvttelukunta n määritellyt eläinten hyvinvinnin seuraavasti: Hyvinvinti n eläimen kkemus sen masta psyykkisestä ja fyysisestä ltilasta. Käsitteellä eläimen hyvinvinti kuvataan eläimen vintia, jka vi vaihdella hyvästä hunn. Eläimen hyvinvintiin vaikuttavat sen mahdllisuudet speutua ympäristön tapahtumiin ja lsuhteisiin. Js speutuminen ei nnistu, tai aiheuttaa eläimelle jatkuvaa tai vimakasta stressiä, rasitusta, käytöshäiriöitä tai haittaa terveydelle, eläimen hyvinvinti heikkenee. Eläinten hyvinvintiin vidaan vaikuttaa pit-lsuhteilla, hidlla, käsittelyllä ja eläinjalstuksella. Phjana Welfare Quality -jattelu Dkumentin tsikinnissa n phjana käytetty Welfare Qualityn neljää periaatetta ja 12 kriteeriä. 4

6 1. Hyvä rukinta ei pitkittynyttä nälkää tai jana Rukinnan salta hyvinvinnin tasa ilmaisevat mm.: lintujen painnkehitys tuts: munamäärä, munien painjakauma, lattiamunien suus munanlaatu: laatulukka, nahka-, särö-, lika- yms. munat sisäinen laatu: esim. keltuaisen väri ulkinen laatu: esim. kuren kalkki ja väri höyhenten nkkiminen, kannibalismi tms. häiriökäyttäytyminen a. Rehut ja rukinta - Tiedsta kanan rukinnalliset tarpeet ja ruki kanja niiden tarpeita vastaavasti. Varmista, että rehun rakenne n kanan syömiskäyttäytymiseen spiva. Humii, että kana tarvitsee liukenematnta kuitua (karkearehua) ja sraa lihasmahan timintaan. - Tteuta rukinta jalstajan susitusten perusteella tehdyn rukintasuunnitelman mukaisesti analysituja rehuaineita (raaka-aineita) käyttäen. - Seuraa rehunkulutusta eräkhtaisesti ja kirjaa kulutus ylös. Tarkkaile päiväkhtaisesti rehunkulutuksen mahdllisia muutksia, ja reagi muutksiin. Tavitteena n, että tilalla n käytössä rehuvaaka. - Vältä rukinnassa rehun kstumuksen tai määrän äkillisiä muutksia. - Humii rukintalaitteiden mitituksessa kanjen synkrninen käyttäytyminen rukintatilaa n ltava riittävästi. Kanan hyvinvinnin kannalta riittäväksi katstaan lakisääteinen minimitas, eli käytettävissä n ltava varustelluissa häkeissä vähintään 12 cm rukintakurun reunaa / täysikasvuinen kana ja avkanalissa jk rukintakurua käytettäessä vähintään 10 cm reunaa / kana tai pyörörukkijaa käytettäessä vähintään 4 cm reunaa / kana. - Seuraa kanjen paina ja pyri jalstajan antamaan hjepainn. Tavitteena n, että tilalla n käytössä autmaattivaaka. Seuraa kanjen paina seuraavasti (vrt. terveydenhulln kansallinen tas): susituksena kasvatuskanalissa: 4-16 viikn iässä viikittain uuden jalsteen ja/tai uuden tuttajan kyseessä llen, muuten jalstajan susitusten mukaisesti. munittamissa säännöllinen seuranta jalstajan susitusten mukaisesti. - Puhdista rukintalaitteistt ja desinfii ne jka kanaerän välillä. Seuraa laitteiden timintaa ja reagi häiriötilanteisiin npeasti. - Humii, etteivät kanat pääse stkemaan rehua esim. ulsteillaan. 5

7 b. Jumavesi - Hulehdi, että puhdasta jumavettä n kanilla jatkuvasti saatavilla. - Seuraa vedenkulutusta päivittäin (vesimittarin avulla) ja kirjaa kulutus ylös. - Käy säännöllisesti läpi jkaisen nipan ja jumalaitteen timivuus. Vedenkulutusta seuraamalla kntrllit samalla myös laitteiden timivuutta. Reagi häiriötilanteisiin npeasti. - Hulehdi, että kanilla n riittävästi jumatilaa. Kanan hyvinvinnin kannalta riittäväksi katstaan lakisääteinen minimitas, eli käytettävissä n ltava varustelluissa häkeissä kanaryhmälle spiva jumalaite vesinippja tai -kuppeja käytettäessä kunkin kanan ulttuvilla n ltava vähintään 2 nippaa tai kuppia. avkanalissa jk - Varmista veden hyvä laatu. yhtäjaksisia vesikuruja käytettäessä vähintään 2,5 cm reunaa / kana tai pyöröjuttlaitteita käytettäessä vähintään 1 cm reunaa / kana tai vesinippja tai -kuppeja käytettäessä 1 nippa tai kuppi / alkava 10 kanan ryhmä siten, että kunkin kanan ulttuvilla n vähintään 2 nippaa tai kuppia. Puhdista jumalaitteet pesemällä ne likaa irrttavalla pesuaineella ja desinfii ne jka kanaerän välillä. Tavitteena n, että jumaveden laatu täyttää talusveden vaatimukset ja se varmistetaan tutkimuksin vähintään klmen vuden välein, js käytössä n muu kuin kunnallinen vesijhtvesi (bakteerien määrä: E. cli, sulistperäiset enterkkit ja klifrmiset bakteerit, ph, väri). Humii erityisesti virikehäkkikanalassa: - Varmista, että rukintaketju pyörii riittävän kauan, jtta viimeistenkin pienryhmäsastjen kanat saavat tarpeeksi rehua. Humii erityisesti lattiakanalassa: - Rehunsyöttösäiliö n sujattava kannella. Humii erityisesti ulk- ja lumukanalassa: - Humii virikerehujen (heinä, ape) käytössä, että jaat rehua vain sen määrän, jnka kanat kuluttavat, jttei rehu pääse pilaantumaan. Ruki kanja vain sisätilissa. - Pyri estämään ulkilevien kanjen lätäköistä juminen. Ehkäise laitumen lätäköitymistä (läpäisevä maa-aines, salajitus, mukkaus). Sateen aikana ja heti sen jälkeen vältä kanjen ulkiluttamista, kunnes laidun kuivuu. 6

8 Tavitteet / Hyvä rukinta: - Tilalla n käytössä rehuvaaka tdellisen rehunkulutuksen seurantaan - Tilalla n käytössä ma autmaattivaaka kanjen punnitsemiseen - Jumaveden laatu täyttää talusveden vaatimukset ja se varmistetaan tutkimuksin vähintään klmen vuden välein, js käytössä n muu kuin kunnallinen vesijhtvesi Suljetut rehusiilt, siilmerkintä ja siisti ympäristö vat rehuhygienian leellinen perusta, kuva: Olli Ruh 7

9 2. Hyvät lsuhteet Olsuhteiden salta hyvinvinnin tasa ilmaisevat mm.: tilankäyttö (lintujen pakkautuminen, hakeutuminen tiettyihin paikkihin kanalassa jne.) käyttäytyminen (rauhallisuus, levttmuus jne.) jalkaterveys rintalastan epämudstumat munien puhtaus höyhenpeitteen puhtaus Yleistä: - Ota humin tutannn suunnittelussa, että kanat n kasvatettu samankaltaisessa ympäristössä, jssa ne tulevat elämänsä lemaan: varmista, että nurikkkasvatuksessa n tettu humin tuleva tutantmut. - Pidä kanalan laitteet ja puitteet hyvässä kunnssa, jtta varmistat kanjen turvallisuuden ja minimit vahinkjen mahdllisuuden. a. Lepmukavuus - Leppaikka Hulehdi, että rsia n timinnallisesti käytettävissä riittävä määrä (vähintään lainsäädännön vaatima 15 cm/kana, lumukanalassa 18 cm/kana). Hulehdi, että rret vat tarkituksenmukaisia: Orren n ltava selvästi krtettu lattian/ritilän tassta, kska kanat viihtyvät krkealla; esim. yöpuuna kanat susivat mahdllisimman krkealla levia rsia. Oleskelu eri tasilla kuuluu myös kanjen hierarkiaan. Kanan tulisi saada varpaansa leppaikaksi asennetun rren ympärille (hum. hyvinvintikrvauksen eht), ja kanan jalkaa vasten levien rren kulmien n ltava pyöristettyjä. Kaikki rret eivät le sveliaita. Paras rren mut n yläpulelta tasainen, kulmat pyöristetty. Siitä kana saa hyvän tteen. Lähde: Kanahavaintja (Kipsignalen) 8

10 - Ei häiriötekijöitä Orsimateriaalin valinnassa humii sen puhtaana pidettävyys ja spivuus kanalle. Puhtaat rret vaikuttavat kanjen jalkaterveyttä edistävästi. Humii, että kana saattaa kuitenkin itse valita leppaikakseen myös muun kuin ihmisen asentaman rren; esim. katttulit, pesän katn tms. Hulehdi, että kanalassa n rauhallista kanjen nukkuma-aikaan. Ohjaa kanja ylös rsille ja nukkumaan valja asteittain himmentämällä ja kanalaa pimentämällä. Kanapunkki ja muut ulkliset (kts. myös khta 3 b. ja liite 3) Tavitteena n, että kanapunkkeja tai muita kanja kiusaavia ulklisia ei esiinny, tai niiden määrä n mahdllisimman vähäinen. Pidä esim. ilmanvaihtjärjestelmä ja munankuljetushihnat puhtaina ja hulehdi, että kanapunkeille n tarjlla mahdllisimman vähän piilpaikkja, eikä kanalassa le kanapunkeille sutuisia lsuhteita. Aseta rakenteisiin kanapunkkipyydyksiä (tarranauha, aaltpahvi) ja tarkkaile kanapunkkien esiintyvyyttä säännöllisesti. b. Spiva ilmanlaatu - Ilmanvaiht - Pölyttömyys Aseta tavitteeksi ilmanvaihdn hallintaan liittyvän saamisesi jatkuva kehittäminen. Kanalassa n kneellinen ilmanvaiht. Hulehdi riittävästä minimi/maksimiilmanvaihdsta. Seuraa ilmanlaatua aistinvaraisesti päivittäin, ja timi välittömästi sen heikennyttyä. Ilmanlaatua vit parantaa esim. tiheämmällä lannanpistlla kanalasta. - Spiva lämpötila ja ksteus Pidä pölyn määrä kanalassa mahdllisimman alhaisena (ei saa khta haitallisen krkeaksi). Virikehäkkikanalassa käytävien säännöllinen imurinti pitää pölyn (ja myös pölypunkkien) määrän alhaisena. Optimi ilmanvaiht ja - ksteus kanalassa. Kanalan tavitelämpötila n C ja taviteksteus %. Seuraa lämpötilaa lämpömittarin ja ksteutta ksteusmittarin avulla sekä kanjen käyttäytymistä tarkkaillen: Kanjen tulee lla jakautuneena tasaisesti käytettävissä levaan tilaan. Mikäli havaitset kanjen kasautumista / pakkautumista yhteen, tarkista lämpötila kanalan eri sissa. 9

11 Spivassa lämpötilassa kanat vat aktiivisia ja uteliaita, mutta rauhallisia. Esim. aggressiivisuus tai passiivisuus saattavat lla ire väärästä lämpötilasta. Oireet kuten tärinä tai huhtus vat merkki liian alhaisesta tai krkeasta lämpötilasta. Kanalassa n ltava lämmitysmahdllisuus, ja lämpötilaa n ltava mahdllista säätää muiden lsuhdetekijöiden heikentymättä. c. Liikkumisen helppus - Täyttötiheys Tiheyden vaikutus liikkumiseen: humii laskennallisen tiheyden ja tdellisen tilanteen välinen er. Tilavaatimukset: Kanan hyvinvinnin kannalta riittäväksi katstaan lakisääteinen minimitas, eli varustellun häkin pinta-alan n ltava vähintään 750 cm 2 kanaa khti ja tästä 600 cm 2 kanaa khti käytettävissä levaa alaa (käytettävissä levaan alaan ei lasketa pesiä), kuitenkin siten, että häkin kknaispinta-ala n vähintään 2000 cm 2. avkanalissa kutakin käytettävissä levaa m 2 khti pidetään enintään 9 kanaa, lumututannssa kuitenkin vain 6 kanaa / m 2. Avkanalassa vit tarvittaessa estää kanjen pääsyn pehkualueelle petustarkituksessa nin kahden viikn ajan nurten munintaansa alittelevien kanjen tultua kanalaan (Eviran tulkinta, Malin Almin väitöskirjatutkimus Rutsissa). - Alusta Alustan laadun (pehku, pesän/häkin phja) n ltava kanalle miellyttävä. Käytä materiaaleja, jtka eivät le esim. liukkaita tai muuten kanalle vahingllisia. Pintjen n ltava ehjiä ja helpsti puhdistettavia. Lattiakanalan pehkun n ltava spivan kuivaa. Kutteri/purukerrksen spiva paksuus alkuvaiheessa n n. 1-2 cm. Turve ei le susiteltava pehkumateriaali munintakanille munien likaantumisriskin vuksi. Kanat n kasvatuskaudella ttutettava mm. klmiultteiseen liikkumiseen, krkeuserihin, lattiamateriaaliin ja rsiin. Kasvatuslsuhteilla n suuri merkitys tutantkauden nnistumiselle. 10

12 d. Muuta humiitavaa / lsuhteet: - Valaistus Vala n ltava riittävästi: kanjen n nähtävä ja tultava nähdyksi. Valaistuksella vit hjata kanjen timintaa sinne, mihin haluat niiden tulevan. Rehu- ja jumalaitteiden tasainen valaistus n tärkeää. Kanalassa n ltava valjen säätömahdllisuus. Nudata jalstajan antaman val-hjelman hjeita. Yöaikana kanalan n ltava riittävän pimeä, ja susituksena n yhtämittainen vähintään 8 h pimeä aika. Käytä kanalassa himmennintä aamu- ja iltahämärän lumiseksi. Led-valt vat susiteltavia valn laadun ja tasaisuuden vuksi. Listeputkia käytettäessä 100 Hz taajuus n susiteltava liitäntälaitteella varustettuna himmennyksen mahdllistamiseksi. Vaihda aina lamput mahdllisimman npeasti niiden rikkutuessa. Pystysuuntaisilla valaisimilla saavutetaan tasainen valaistus eri häkkikerrksiin Kuva: Sumen Siipikarjaliitt - Melu Humii j rakennusvaiheessa ja laite- ja materiaalivalinnissa, ettei kanalassa saa lla jatkuvaa melua. Melutas ei saa jatkuvasti ylittää 65 db. Vältä äkillistä häiritsevää melua. Ttuta kuitenkin kanja satunnaisiin ääniin ja ihmisen työskentelyyn, jtta ne eivät säiky pahasti krjaustöitä yms. Ilmanvaihtlaitteiden melutasn saat alhaiseksi ikealla suunnittelulla ja laitevalinnilla. 11

13 - Hälytys- ja varavimajärjestelmät Pyri aina ylläpitämään ptimilsuhteet kanille myös häiriötilanteiden aikana. Tavitteena vat autmaattisesti päälle kytkeytyvät hälytys- ja varavimajärjestelmät, jiden timivuus testataan säännöllisesti mavalvntana (pidä testauksesta kirjaa). Varaudu häiriötilanteisiin riittävästi: varmista, että saat hälytyksen tulipalsta virran katkeamisesta ilmanvaihdsta lämpötilasta veden ja rehun jakelungelmista valista Hanki myös murthälytin. Eläinten hitajalla niin tuttajalla itsellään ja vakituisilla työntekijöillä kuin myös tilapäistyöntekijöillä/lmittajilla n ltava käytössään tarvittavaa pelastus- ja palntrjunta-välineistöä sekä niiden käyttöön tarvittava saaminen. Käyttöä n myös harjiteltava. Pelastussuunnitelman laatiminen selkeyttää timintaa (esim. pelastus- ja palntrjuntakalustn sijainti) ja auttaa havaitsemaan mahdlliset puutteet man tilan varautumisessa häiriötilanteisiin. Humii erityisesti virikehäkkikanalassa: - Ryhmäkk kanaa: ryhmäkn kasvaessa negatiiviset vaikutukset lisääntyvät (murtumat, nkkiminen, liikkumisen vaikeutuminen jne.). Jissakin maissa ryhmäkka n rajitettu (Rutsi, Nrja, Tanska). - Tasainen valaistus n haasteena virikehäkkikanalissa. Varmista eri kerrsten tasainen valaistus valaisinten sijittelulla. Humii erityisesti lattiakanalassa: - Kana käyttää tilaa rajallisesti, eli kanat eivät välttämättä jakaudu tasaisesti tilaan, vaikka tilaa lisättäisiin. Nkkimisjärjestys n tärkeä tilankäytön kannalta. Yksikkökn kasvaessa kannattaakin jakaa eläinmäärä alaryhmiin esim. verkkseinillä. Osastinnilla myös esim. kanalan lämpötila pysyy tasaisempana, ja isn kanamäärän pakkautumista ja tallaantumista vidaan estää. Kanat käyttävät myös rukinta- ja juttlaitteita sekä rsia tasaisemmin pienempinä ryhminä. Jissakin maissa n rajitettu ryhmäkka (esim. Nrja 6000 kanaa). - Sijittele lattiakanalassa rukinta- ja vesilaitteet ikein kanan liikkuminen humiiden. - Pesien määrän n ltava riittävä huippumuninnan mukaan mititettuna. - Lattiakanaliden eläinaines n erityisen tärkeää kasvattaa samassa tutantmudssa, jssa kanat tulevat lemaan jatkssa munintavaiheessa. Humii erityisesti lumukanalassa: - Osastkk max kanaa (lumulainsäädäntö). - Päivänval saattaa aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä, jllin asiaan n puututtava npeasti häiriökäyttäytymisen estämiseksi (tilapäinen valn rajittaminen n mahdllista eläinlääkärin hjeen mukaan). 12

14 Tavitteet / Hyvät lsuhteet: - Ilmanvaihdn hallintaan liittyvän saamisen jatkuva kehittäminen - Autmaattisesti päälle kytkeytyvät hälytys- ja varavimajärjestelmät, jiden timivuus testataan säännöllisesti - Yöllä vähintään 8 tunnin yhtämittainen pimeä aika - Listen ja tuhlaisten ennaltaehkäisyn humiiminen lsuhteissa. Kanapunkkien esiintyvyyden jatkuva tarkkailu pyydysten avulla. Yksikkökn kasvaessa eläinmäärä kannattaakin jakaa alaryhmiin esim. verkkseinillä Kuva: Sumen Siipikarjaliitt 13

15 3. Hyvä terveys Eläinten terveys, hyvinvinti ja sveltuvuusminaisuudet eri tutantmutihin n tettava humin jalstetta ja kasvatustapaa valittaessa. Humiitava esim. stressiherkkyys ja pelkkuus. Tutkseen keskittyvä jalstus vie resursseja mm. stressin siedlta. Terveyden salta hyvinvinnin tasa ilmaisevat mm.: a. Vauriiden ennaltaehkäisy kulleisuus muutkset rehun- ja vedenkulutuksessa ireet, kuten esim. yskä pehkun ksteus jalkaterveys rintalastan epämudstumat höyhenpeite ulsteen kstumus - Kanjen rauhallisuus sekä niiden rauhallinen hit ja käsittely vähentävät vauririskiä. - Ryhmäkk vaikuttaa vauririskiin: mitä pienempi ryhmä ja ismpi käytettävissä leva tila, sitä pienempi n vauririski. - Varmista, ettei kanalassa le kanja vahingittavia rakenteita ja/tai laitteita. Krjaa tai pista mahdllisuuksien mukaan riskipaikat, jihin kanat esim. vivat jäädä jumiin tai muuten lukata itseään. Varmista, että rsien ja/tai tasjen krkeus n kanalle spiva kerrsritilä edellyttää kanan kasvatusta siten, että sen lihaksist n kehittynyt kiipeilyyn (krkeuserja j kasvatusaikana). b. Sairauksien ennaltaehkäisy Lisätieta > Terveydenhult > Siipikarjaterveydenhult > Ohjeita > Vastustussuunnitelma muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien siipikarjatautien varalta - Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy/tautisujaus ETT:n tilatasn tautisujaushje ja hje siipikarjatilalla kävijöille (liitteenä). Hanki kana-aines tutantketjusta, jnka emparvet vat aktiivisesti mukana siipikarjan terveystarkkailuhjelmassa. Nudata Eviran ja ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien susittelemaa rktushjelmaa. Varmista, että saat tiedn kanaerälle nurikkkasvatusaikana annetuista rktuksista (rkte, pvm., tiedn siirt kasvattamsta munittamn). Hanki rehut ETT:n psitiivilistalle hyväksytyiltä timijilta (salmnellariskin hallinta). - Tutantsairauksien ennaltaehkäisy Rukinta Humii rehun sisällön suhde kanan syöntikykyyn eri ikäkausina. 14

16 - Listartuntjen ennaltaehkäisy i. jalstajien hjeet: kanan syöntikyky g/päivä rehua > suunnittele rehun ravintainekstumus tämän mukaisesti. ii. rukintavälien tulee lla mahdllisimman tasaiset. Säädä rukintaväliä ttaen humin kanjen pain. Tavitteena n kanaerän tasaisuus ja jalstajien antamaan hjepainn pääsy. Kalsiumin riittävä saanti: hulehdi kalsium-fsfri-d-vitamiinitasapainsta tattamalla masta rehusta vilja-analyysi ja teettämällä rukintasuunnitelma asiantuntijalla. Humii valkuaisen ja energian tasapain rehustuksessa asiantuntijan tekemän rukintasuunnitelman mukaisesti. Stressin vähentäminen esim. munanjhtimen/vatsakalvn tulehduksen ennaltaehkäisy vältä muninnan liian aikaista alkamista: ta humin kanan tavitepain ja syöntikyky jalstajan hjeiden mukaan. ptimi tutant-lsuhteet. i. ilmanvaiht humi vudenajat, kts. khta 2 b. Hulehdi riittävästä hapensaannista myös kvilla pakkasilla. ii. kanapunkkien ennaltaehkäisy (kts. alla). Kanapunkkien ennaltaehkäisy (liite 3) Tarkkaile kanapunkkien määrää hallissa säännöllisesti. Tarkkailuun sveltuvat esim. tarranauhat tai aaltpahvirullat rsien/tukipuiden ympärillä. Js kanat ireilevat (levttmuus, veritäplät munissa tms.) tai havaitset kanapunkkeja silmämääräisesti, niiden kanta n kasvanut j haitalliselle taslle, jllin n ryhdyttävä kanapunkkisaneeraukseen. Sulinkaisten ennaltaehkäisy Varmista ennen kanaerän tula, että se n tutkittu kasvattamssa sulinkaisten varalta jk negatiivisin tulksin, tai mikäli tartunta n tdettu, se n lääkitty hyvissä ajin ennen siirta. Tutkituta kanat sulinkaisten varalta lattiakanalassa aina muninnan keskivaiheilla (ainakin 6 viikka kanalaan saapumisesta). Välitä tiet mahdllisesta sulinkaislöydöksestä munintakanalassa kasvattajalle. Tdettaessa siipikarjalla sulinkaisia ei lääkitys aina le tarpeen, varsinkaan kyseisen erän tutantkauden lppuvaiheessa. Sukkulamatlääkkeitä annetaan tarvittaessa tistuvasti nin neljän viikn välein, mikäli lintuja ei lishäädön yhteydessä vida siirtää puhtaaseen ympäristöön. Katkaise tartuntaketju ennen seuraavan erän tula. Puhdista ja desinfii kanala tyhjennyksen jälkeen hulellisesti (tauksaneeraus). Humii, etteivät useimmat yleisesti käytetyt pesu- ja desinfiintiaineet teha sulinkaisen muniin. Kuuman veden käyttö ja höyrytys tehstavat pesutulsta, samin kalkin käyttö rakenteissa. 15

17 c. Kivuttmat hittimet Js linnuilla n mahdllisuus päästä ulktarhaan ja parvessa n tdettu sulinkaistartunta, n maa-aines vaihdettava riittävän syvältä tartuntaketjun katkaisemiseksi. Js ulktarhaa ei saada erien välillä perusteellisesti puhdistetuksi, listen munien määrä ympäristössä lisääntyy jatkuvasti. Laidunkierrlla vidaan sukkulamatjen munien määrää ainakin vähentää. - Sumessa ei juurikaan juduta käyttämään kivuliaita hittimia. Esim. kanjen nkkia ei saa typistää ja muita kipua aiheuttavia timenpiteitä saa surittaa vain sallituista syistä. - Kanjen käsittely ja kiinnittaminen siirta varten Eläinten käsittely Opasta työntekijät kanankäsittelyyn. Mahdllisimman npea siirt viivyttelemättä Suunnittele siirt i. Suunnittele ja tteuta lastaus hyvin, rauhallisuus n valttia! ii. Valmistele kanjen vastaantt hulellisesti humii aikataulu ja ptimi lsuhteet valmiiksi ennen kanjen tula. Asianmukainen kalust laatikt ja ajneuvt, eläinlääkärin tarkastamat Varmista, että kanjen kuljetukseen käytetään tarkituksenmukaista kalusta. Varmista, ettei maksimieläinmääriä ylitetä i. tavitteena tarkituksenmukainen kanamäärä / laatikk humiiden purkutilanteen mahdllisimman justava hallinta. ii. Siirt n tehtävä hallitusti ja mahdllisimman tarkasti ikean kanamäärän varmistamiseksi. d. Lpetus Lisätieta Hyvä timintatapa siipikarjan lpetus : - Kärsimyksen minimimiseksi lpeta karsittavat kanat mahdllisimman npeasti. Lpetuksen saaminen n tärkeää! Varmista ma, työntekijöidesi ja myös tilapäisten työntekijöiden saaminen; tarvittaessa kuluta työntekijöitä. Niskamurt tai kaulan katkaisu n sallittu lukkaantuneen tai sairaudesta kärsivän kanan hätälpetuksena, tainnutus esim. päähän khdistetulla iskulla n susiteltava ennen niskamurta ja kaulan katkaisua. Merkitse ylös kirjanpitn lintujen kulleisuus ja tilalla tehty karsinta. - Varmista, että munintansa päättäneiden kanjen lpetuksessa kanjen siirt lpetusknttiin ja itse lpetus tehdään asianmukaisesti. Lisätieta n yllämainituissa ppaissa. Kanjen kiinnitt, siirt lpetusknttiin tai lastaus ja kuljetus vat hyvinvinnin kannalta kriittinen piste. Kanat vat herkkiä vahingittumaan varsinkin munintakauden lpussa. Kiinnitt tulee tehdä hämärässä, mieluiten sinisen valn avulla. Pienet siirrettävät, hallissa käytettävät lpetuskntit vat susiteltavia, jtta kanja ei juduta kantamaan uls. 16

18 Tuttaja valv tilalla tapahtuvaa kiinnitta, lastausta ja lpetusta, jtta kaikki tapahtuu asianmukaisesti, turhaa kivun ja tuskan aiheuttamista välttäen. Lpetusurakitsija vastaa eläinten asianmukaisesta käsittelystä. - Js kanasi teurastetaan, hulehdi edellä levien hjeiden mukaisesti, että kanjen kiinnitt, lastaus ja kuljetus tapahtuvat asianmukaisesti. - Paastta kanat ennen teurastusta teurastamn antamien hjeiden mukaisesti (max. 24 h ennen teurastusta). - Anna kanille vettä vapaasti lastaukseen asti. Kanalassa käytettävä lpetuskntti, kuva: Agrikumppanit Oy Humii erityisesti virikehäkkikanalassa: - Orret, varvaspellin alustat yms. jumittumisriski: varsinkin alkuvaiheessa n tärkeää seurata säännöllisesti kanjen tttumista häkin varusteisiin. - Orsien puhtaanapidlla n psitiivinen vaikutus jalkaterveyteen. - Eri kerrsten valvnta tasaisten lsuhteiden varmistaminen eri kerrksissa n tärkeää (val, ilmanvaiht, lämpö). - Haasteena pehkualue hygieniasta tinkimättä (esim. kkkidisiriski, likaiset munat). Pehkualue tyhjässä virikehäkissä, pehkumateriaali lisäämättä, kuva: Sumen Siipikarjaliitt 17

19 Humii erityisesti lattiakanalassa: - Lattiakanalassa rukinta- ja vesilaitteet n sijiteltava siten, etteivät kanat vauriita itseään - Tutanttiljen hygieniasta n hulehdittava, vettynyt pehku n aina krjattava pis ja kuivitettava uudestaan. - Erityisesti lattiakanalassa n kiinnitettävä humita taudinaiheuttajien trjuntaan (hyvälaatuinen pehku, sujavaatetus, jyrsijöiden trjunta) sekä listen hallintaan (sulinkaiset, kkkidit). - Orsien puhtaanapidlla n psitiivinen vaikutus jalkaterveyteen. Humii erityisesti ulk- ja lumukanalassa: - Orsien puhtaanapidlla n psitiivinen vaikutus jalkaterveyteen. - Ulkilevilla kanilla sujat (rakenteet/pensaat yms.) ja piilpaikat mahdllistavat liikkumisen tasaisesti kk ulkalueella. - Lumukanalissa n humiitava pesu- ja desinfiintiaineiden käyttömahdllisuuden rajitus. Lumukanalan terassi, kuva Ulla-Maija Leskinen Tavitteet / Hyvä terveys: - Tehsta tautisujausta ttamalla käyttöön Tautisulku, erikseen ulk-vella ja eläintilaan siirryttäessä Kanalakhtaiset sujavarusteet Käsienpesumahdllisuus jka halliin Kirjanpit kävijöistä - Hanki kana-aines tutantketjusta, jnka emparvet vat aktiivisesti mukana siipikarjan terveystarkkailuhjelmassa - Kehitä kanasilmääsi aktiivisesti kanjen terveyttä tarkkaillen (kts. Kanahavaintja-kirjan kappale 1) - Tee aktiivista yhteistyötä eri asiantuntijiden kanssa (jalstus, eläinlääkäri, rukintaneuvnta) 18

20 4. Tarkituksenmukainen käyttäytyminen Käyttäytymisen salta hyvinvinnin tasa ilmaisevat mm.: ssiaalisen käyttäytymisen, kuten kylpemisen, rrella nukkumisen, synkrnisen syömiskäyttäytymisen yms. määrä rauhallisuus/uteliaisuus levttmuus/pelkkuus aggressiivisuus häiriökäyttäytyminen, kuten höyhenten nkkiminen, kannibalismi a. Ssiaalisen käyttäytymisen ilmaisu - Varmista, että kanilla n jatkuvasti suurimman san valisasta ajasta pääsy kylpemään ja kupsuttelemaan, sekä muun ajan nkkimaan pehkumateriaalia. Kylpymateriaalia n ltava kylpyalueella jatkuvasti niin, että se peittää alueen. Kylpymateriaalin hit n tärkeää, ja pehkun n pysyttävä spivan kuivana ja kuhkeana. Kylpymateriaalina kana susii hienjakista ainesta, lunnssa esim. hiekkaa. Käytännössä esim. turve ei svellu munintakanalissa käytettäväksi munien likaantumisriskin vuksi. - Kanjen synkrnisen käyttäytymisen vuksi tarjlla n ltava riittävästi syönti-, rsi-, pesä-, ja pehkutilaa. Kilpailusta jhtuvien aggressiiden vähentämiseksi n tärkeintä hulehtia resurssien riittävyydestä jkaiselle. Pyri kilpailustressin minimintiin kanalassa. - Kanat hakeutuvat mielellään mahdllisimman ylhäällä levalle rrelle. Eri tasissa sijaitsevat rret mahdllistavat lintujen pyrähtelyn. Humii tämä rsien sijittelussa. Orret mahdllistavat myös erilaisten yksilöiden yksilöllisen käyttäytymisen. Kana ppii myös laitteistjen asianmukaisen käytön helpmmin ikein sijitettujen rsien avulla. Tavite: rret vat aina irti tassta, mahdllisuuksien mukaan eri krkeuksilla. b. Muun käyttäytymisen ilmaisu - Pesän n ltava rauhallinen, helpppääsyinen ja puhdas paikka. Pesäalaa n ltava riittävästi. Seuraa lattia- ja pesämunien määrää. Suuri lattiamuninta kielii siitä, etteivät kanat saa käyttää/pysty käyttämään pesiä, tai ne eivät le hukuttelevia. Kaikkien pesien tulisi lla yhtä hukuttelevia, ja kanat lisi saatava jakaantumaan pesiin tasaisesti (tasaiset lsuhteet, välistpit pesärivin edessä, valjen käyttö jne.). Pesän timivuudesta kert pesään munittujen munien määrä, ja pesien käyttöä sekä munien jakautumista eri pesiin n seurattava aktiivisesti. Kana pyrkii luntaisesti käyttämään pesärivin päässä sijaitsevia pesiä. Vedttmuus n tärkeää, ja kanat hakeutuvat mielellään lämpimään khtaan kanalaa, missä myös muut kanat vat. - Virikkeinä timivat erityisesti pehku ja kknaiset jyvät pehkualueella, jskus myös muut rehut, kuten juurekset, säilörehu, heinä/ruh (hum! hygieniariski!). Ylimääräisten virikkeiden käytöllä vidaan kmpensida esim. ulkilun tms. puutetta. Esim. pallja, köysiä tms. käytettäessä virikkeitä tulisi kuitenkin välillä vaihtaa, jtta ne timisivat tdellisena virikkeenä. 19

21 Pesän n ltava rauhallinen, helpppääsyinen ja puhdas paikka, kuva: Sumen Siipikarjaliitt c. Hyvä eläin-hitaja-suhde - Hitaja n tärkein kanan hyvinvintiin vaikuttava tekijä. Tuttajan ja/tai kanjen hitajan mtivaati vaikuttaa myös kanan hyvinvintiin. Hyvä hitaja n perehtynyt kanjen hitn ja ylläpitää ammattitaitaan esim. alan lehdistöä ja kirjallisuutta seuraamalla sekä sallistumalla tarjlla leviin kulutuksiin. - Kehitä kanasilmääsi jatkuvasti! - Kasvatusvaiheella n suuri merkitys kanan hyvinvinnille myös jatkssa. Hitajan n ttutettava kanat ihmiseen, ääniin ja ympäristön muuttumiseen j kasvatusvaiheessa. - Kanja n khdeltava rauhallisesti eikä niitä saa tarpeettmasti peltella eikä kiihdyttää. - Käy kanjen jukssa ja kiertele läpi kanalan jka sa, ja tarkista myös pesät. Erityisesti ylimmät ja alimmat virikehäkkikerrkset n muistettava aina tarkistaa. - Tarkkaile kanjen käyttäytymistä sellaisena aikana, jllin nrmaalisti et käy kanalassa. - Valvntakamera n vain apuväline kanjen vinnin tarkistamiseen, eikä sen käytöllä pidä krvata kanalassa käyntiä ja kntaktia kanihin. Vain kanalassa kiertämällä ja timimalla kanat tttuvat ihmiseen, ääniin jne. - Lainsäädäntö vaatii, että kanjen hyvinvinti ja lsuhteet n tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. Vastakuriutuneet, sairaat, vahingittuneet tai pikkeavasti käyttäytyvät linnut n tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Yksilöllinen tarkastus n suritettava niille kanille, jille se yleistarkastuksen perusteella n tarpeen. Js havaitset tarkastuksessa tavanmaisesta pikkeavaa, ryhdy välittömiin timenpiteisiin asian selvittämiseksi ja krjaamiseksi. - Valv tilalla tapahtuvaa kiinnitta, lastausta ja lpetusta, jtta kaikki tapahtuu asianmukaisesti, turhaa kivun ja tuskan aiheuttamista välttäen. Lpetusurakitsija vastaa eläinten asianmukaisesta käsittelystä. 20

22 d. Psitiivinen tunnetila - Jalsteen valinnalla ja kasvatuskauden timinnalla vidaan vaikuttaa kanan tunnetilaan: tavitteena n utelias, peltn, aktiivinen ja hyvin tuttava kana. - Muista, että hitajan käyttäytyminen, lsuhteet, jne. vaikuttavat kanan tunnetilaan ja käyttäytymiseen. Humii erityisesti virikehäkkikanalassa: - Vit vaikuttaa kanjen hyvinvintiin esim. laitevalinnilla ja kanja seuraamalla havaita kehittämistarpeita laitteistissa. - Mahdllista kanille niiden luntainen ssiaalinen käyttäytyminen. - Hulehdi, että kylpyalueella n käytettävissä kylpymateriaalia, jka peittää alueen. - Orsien tteutus haasteena; krkeuserjen tteuttaminen vaikeampaa. Orren n kuitenkin ltava irrallaan lattiapinnasta ja kanan n saatava varpaansa sen ympärille. Humii erityisesti lattiakanalassa: Varmista, että lattiakanalassasi n käytettävissä riittävästi kuiviketta kanan luntaisten käyttäytymistimien tteuttamiseen. Virikkeinä timivat erityisesti pehku ja kknaiset jyvät pehkualueella. Lattiakanalassa rukinta- ja vesilaitteet n sijiteltava kanan liikkuminen humiiden. Lunnllinen ryhmäkk kanalla n 5-30 yksilöä. On hyvä, js alaryhmien mudstuminen n lattiakanalissa mahdllista. Suurissa parvissa häiriöalttius lisääntyy. Kukt edistävät alaryhmien mudstumista ja siten vivat rauhittaa kanalaumaa. Humii erityisesti lumu/laidunkanalassa: - Laitumella kanjen n päästävä sujaan, pensaat/puut, rakennelmat yms. antavat tähän mahdllisuuden ja edistävät kk laidunalueen käyttöä (kanat uskaltavat paremmin lähteä kauemmas kanalarakennuksesta). Katettu veranta antaa myös sujaa ulkileville kanille. - Ulkilu talvikaudella asettaa haasteita säätilasta riippuen. Varmista, että kanilla n aina mahdllisuus päästä sujaan. Tavitteet / Tarkituksenmukainen käyttäytyminen - Varmista turvallinen ja tuttisa ympäristö, jssa kana pystyy tteuttamaan päivittäisiä rutiinejaan rauhallinen muninta pesään lep ruuanetsimiskäyttäytyminen 21

23 5. Liitteet ja heislukemista 1. ETT:n tilatasn tautisujaushje (liite 1) 2. ETT:n hje siipikarjatilalla kävijöille (liite 2) 3. Kanapunkin leviämiseen vaikuttavia riskitekijöitä (Lähde: Kanapunkki hallintaan munintakanalissa -hankkeen lppuraprtti; hllantilaisen tutkimuksen (Mul & Kenraadt, 2009) phjalta mukaillut Tum Tuvinen) (liite 3) 4. Kanahavaintja, käytännönläheinen pas siipikarjanpitn, jssa lintu pääsassa (Alkuperäistes Bestman, Ruis, Heijmans, Middelkp: Kipsignalen ), saatavilla Siipikarjaliitsta, puh Kana eläinsujelulainsäädäntöä kttuna > Tieta Evirasta > Julkaisut > Eläimet > Oppaat Painetun versin ppaasta vi tilata Evirasta. Timituksiin liittyvät kysymykset sähköpstilla tai puhelimitse / Kuva: Pasi Pärnänen 22

24 Liite 1 ETT:n tilatasn tautisujaushje Tuttaja vi itse vaikuttaa eläintensä terveyteen ja vähentää riskiä tarttuvien eläintautien leviämisestä tilalle, tilan sisällä ja tilalta eteenpäin. Seuraavat ETT:n susittelemat timintatavat eivät maksa paljn, mutta vivat estää tilan taluden ja eläinten hyvinvinnin kannalta khtalkkaiden eläin-tautien leviämisen. 1. ELÄINLIIKENNE Keskity yhteen tutantmutn, kska eri eläinlajit, eri-ikäiset eläimet sekä vilkas eläinliikenne lisäävät tautiriskejä. Eläimen stajana sinulla n ikeus esittää myyjälle eläinten terveyteen liittyviä kysymyksiä ja vaatimuksia. Eläinaineksen hankinta ktimaasta Hanki siitsmunat ja -untuvikt terveystarkkailuun kuuluvilta tililta tai tutantketjuilta. Hulehdi, että saat tieta untuvikkjen terveyteen vaikuttavista emjen terveystarkkailutulksista, rktuksista ja lishäädöstä jk Siipikarjaliitn lmakkeella (tdistus kanjen alkuperästä) tai muulla vastaavalla tavalla. Pyydä tieta lähtöparven terveydentilasta ja varmista, että salmnellavalvntahjelmaa n nudatettu. Js stat tuntilintuja tai muita lintuja/siitsmunia tilalta, jlla n tuntisiipikarjaa, varmista, että tunti n tapahtunut Eviran ja ETT:n hjeita nudattaen. Hulehdi, että untuvikkja kasvattamn tutaessa kulkureitti autsta halliin n puhdas ja ettei jalkineiden, laatikiden, vaunujen tms. kuljetusvälineiden mukana kulkeudu taudinaiheuttajia tutanttilihin. Kuljettajien käyntiä eläintilissa tulee mahdllisuuksien mukaan välttää. Eläinaineksen hankinta ulkmailta Siipikarjan tunti ei kuulu tilatasn rutiinitimiin, vaan se tulee keskittää jalstusaineksen ammattimaisiin tunteihin. Tunnissa n nudatettava Eviran antamia virallisia määräyksiä ja elinkeinn yhdessä spimia ETT ry:n lisähjeita karanteeni- ja tutkimustimineen tautiriskien hallitsemiseksi. Varmista, että tarttuvien tautien varalta tarpeelliset karanteenijärjestelyt, tutkimukset ja muut timenpiteet n tehty tunnin yhteydessä, jllin mahdlliset tartunnat eivät pääse leviämään tuntilintujen mukana tilallesi, lähialueelle tai tutantketjuun. Vastuu n tujan! Untuvikkjen, teuraslintujen ja munien siirt Hulehdi lintuja tai munia nudettaessa, ettei lastaajien mahdllisuuksien mukaan tarvitse käydä eläintilissa tai että heille n tarjlla asianmukaiset sujavaatteet ja -jalkineet sekä käsien ja saappaiden pesu- ja desinfiintimahdllisuus. Varmista, että kuljetuskalust n asiallisesti puhdistettu sekä lintujen ja munien kuljetuslaatikt ja lavat ehjiä ja puhtaita (kertakäyttöisiä tai pestäviä). Pidä kuljetusreitti tilalla puhtaana. 2. REHUT JA KUIVIKKEET Hulehdi rehuja staessasi, että ne n valmistettu tai tutu ETT:n psitiivilistalla levien yritysten timesta. Nämä yritykset vat timinnassaan situtuneet lainsäädännön määräyksiä tiukempaan vapaaehtiseen salmnellariskinhallintaan. Kivennäis- ja vitamiinirehut eivät kuulu psitiivilistatiminnan piiriin. Js tut itse maahan rehua tai rehuaineita, varmista, että tuntierä tutkitaan Sumessa salmnellan varalta ennen käyttööntta (säilytä tutkimustdistus). Hulehdi, ettei eläinten ulsteita pääse rehuun tai jumaveteen. Humii erityisesti, että rehu n varastitaessa sujattu niin, ettei sitä le tarjlla lunnnvaraisille linnuille tai jyrsijöille. Merkitse rehuvarastt. Sujaa myös kuivikkeet linnuilta ja jyrsijöiltä. Humii erityisesti, ettei linnuille le istumapaikkja rehu- tai kuivikevarastissa. Puhdista rehulinja jkaisella erätaulla pesemällä se likaa irrttavalla pesuaineella ja desinfiimalla. 23

25 3. HENKILÖ- JA AJONEUVOLIIKENNE Henkilöliikenne Päästä tutanttilihin vain välttämättömät kävijät. Kaikkien tutanttilissa kävijöiden tulee käyttää sastkhtaista tautisulkua. Penkki sisäänkäynnin yhteydessä helpttaa vaatteiden vaihta ja sillä n helpp erttaa ns. likainen ja puhdas puli. Tarja kävijöille asiallinen sujavaatetus ja jalkinesuja (saappaat tai muviset jalkinesujat). Järjestä mahdllisuus käsien, jalkineiden ja työvälineiden pesuun. Ajneuvliikenne Järjestä tilakeskuksen ja sen lähialueen kulkureitit siten, etteivät puhtaat ja likaiset reitit risteä. Säännöllisesti tilalta tiselle liikkuvien ajneuvjen, kuten rehu-, öljy-, raat- ja jäteautn tms. kulkureitti n pyrittävä järjestämään siten, ettei se kulje hulttiljen sisäänkäynnin editse. Sijita jäteastia ja raatjen nutpiste mahdllisimman kauas tutant- ja hulttilista. Edellytä urakitsijilta, että työkneet n puhdistettu ja tarvittaessa desinfiitu ennen tilalle tula. Tarja mahdllisuus kneiden pesuun ja desinfiintiin ennen tilalta pistumista. Spikaa yhteiskäytössä levien kneiden pesukäytännöistä. 4. KONTAKTIT ULKOMAILLE Ulkmaan matkat Pukeudu sujavaatteisiin, js vierailet ulkmaan matkilla eläintililla. Älä mene ktimaassa eläintilihin ennen kuin eläinkntaktista ulkmailla n kulunut vähintään 48 tuntia. Saun ktiin palattuasi, pese matkalla käytetyt vaatteet ja desinfii kengät. Älä tu eläinperäisiä tutteita tuliaisiksi ulkmailta! Js let saanut matkallasi ripulin, varmistu ettet le salmnellatartunnan kantaja. Vierailuja maihin, jissa esiintyy helpsti leviäviä eläintauteja, ei susitella. Ulkmaiset vierailijat ja työntekijät Myös tilallasi käyviä ulkmaisia vierailijita kskee sama 48 tunnin sääntö sekä sujavaatehje. Ulkmaiset työntekijät eivät saa tuda ktimaastaan eväitä tutanttilihin. Mikäli työntekijöilläsi n ktimaassaan eläinkntakteja, päästä heidät töihin aikaisintaan 48 tunnin kuluttua kntaktista. Älä päästä tutanteläintilihisi kävijöitä maasta, jssa esiintyy helpsti leviäviä eläintauteja. 5. MUUT KOTIELÄIMET ja HAITTAELÄIMET Muiden ktieläinten paikka ei le tutanteläintilissa. Haittaeläimet vivat timia taudin levittäjinä. Pidä tutantrakennuksen seinustat vapaina kasvillisuudesta. Älä ruki lunnnvaraisia lintuja tutanttiljen läheisyydessä. Mikäli sinulla n kiria, älä anna niille ulkmaisia puruluita tai siankrvia salmnellariskin vuksi. Js harrastat vesilinnustusta, hulehdi riistaa käsiteltyäsi hulellisesta käsien pesusta ennen tutanttilihin mena. Hävitä vesilintujen sisälmykset ja muut teurasjätteet niin, etteivät ne aiheuta tartuntavaaraa. Älä pidä samalla tilalla eri lintulajeja. Js tilallasi n myös muita tutanteläimiä, käytä siipikarjan tutanttilissa aina erillisiä sujavarusteita. Trju jyrsijöitä ja kärpäsiä säännöllisesti. 24

26 6. TARTUNTAKETJUN KATKAISU, TARTUNTAPAINEEN LASKU Hulehdi tutanttiljen yleisestä siisteydestä ja hygieniasta. Pyri aina kertatäyttöisyyteen! Ikärakenteeltaan yhtenäinen eläinaines n vahvempi vastustuskyvyltään. Surita erätaukpesu ja -desinfiinti aina hulellisesti erien välillä. Anna tutanttiljen kuivaa ennen seuraavien lintujen tula. Jatkuvatäyttöisessä yksikössä n pidettävä säännöllisesti tutanttauk, jnka aikana tilat vidaan pestä ja desinfiida. Muista myös rukinta- ja jumalaitteiden pesu ja desinfiinti jka erätaulla. Pidä eläintiheys khtuullisena, kska se laskee tartuntapainetta. Karsi hunkuntiset linnut ajissa. Kerää raadt mahdllisimman npeasti pis hallista. Säilytä raadt asiallisesti ja hävitä ne määräysten mukaisesti. raadnkeräily pltt hyväksytyssä laitteistssa 7. ELÄINTEN VASTUSTUSKYVYN LISÄÄMINEN Tarja mahdllisuuksia lajille minaiseen käyttäytymiseen sekä lsuhteet, jihin eläin pystyy helpsti speutumaan. Tarkkaile parven käyttäytymistä, kehitä lintusilmääsi ja reagi merkkeihin, jtka kertvat eläinten mahdllisesti kkemasta stressistä. Ruki lintuja tutantvaiheen mukaisesti ja hulehdi riittävästä veden saannista. Tarkasta rehun- ja vedenjakelun timivuus säännöllisesti, ja testaa niihin liittyvien hälytysjärjestelmien timivuus aina ennen uutta erää. Lu emille hyvä vastustuskyky nurikkvaiheen hulellisesti tteutetun rktushjelman avulla. 8. TAUTISEURANTA Hulehdi, että tilallasi nudatetaan salmnellavalvntahjelmaa, ja että eläinlääkärin hjelman mukaiset viralliset käynnit dkumentidaan siipikarjatilan salmnellavalvntakäyntilmakkeella. Mikäli tilasi kuuluu siipikarjan terveystarkkailuhjelmaan, hulehdi, että terveystarkkailunäytteet tetaan hjelman mukaisesti. Epäilyttävien ireiden esiintyessä ta aina yhteyttä eläinlääkäriin ja lähetä karsittuja tai kulleita lintuja tutkittavaksi Eviraan. Hulehdi, että sairauksista ja hidista pidetään tarkkaa kirjanpita. Muista, että jkaisen siipikarjanpitäjän ja -pitpaikan n rekisteröidyttävä (paikalliselle maaseutuelinkeinviranmaiselle)! 9. TERVEYDENHUOLTO Kehitä tilasi timintaa terveydenhulln kautta. Tee eläinlääkärin kanssa terveydenhultspimus, ja svi säännöllisistä terveydenhultkäynneistä, jiden phjalta saat terveydenhultkäyntiraprtin ja -suunnitelman. Tämä n pakllista siipikarjatilille, jille luvutetaan rktteita. Muille se n vapaaehtista. Varmista, että tutantsi täyttää siipikarjaterveydenhulln kansalliset tavitteet. 10. ASENNE, MOTIVAATIO, YHTEISTYÖ Tautien trjunta ei välttämättä vaadi suuria investinteja. Hyvät päivittäiset rutiinit ja jatkuva valppaus parantavat tilasi tautisujaa npeasti ja pysyvästi. Tee yhteistyötä tutantketjusi ja naapuritiljesi kanssa yhtenäisen tautisujauksen saavuttamiseksi. Arvii tilasi tautisujauksen kriittiset pisteet. Kysy neuva eläinlääkäriltäsi ja ryhdy tuumasta timeen. Lisähjeita ja lmakkeita:

27 Miksi tautisulku? Tutanttila, jssa eläimet vat, n pidettävä tarttuvista taudinaiheuttajista vapaana (bakteerit, virukset, liset). Khderyhmä: Tautisulku n susitus jkaiselle siipikarja-, sika- ja nautatilalle sekä vaatimus jalstusyksiköissä ja karanteeneissa. ETT:n susitus n sastkhtainen tautisulku. Periaate: Kaikki kävijät käyttävät tautisulkua asianmukaisesti. Kaikkien materiaalien n ltava helpsti puhtaana pidettäviä. Timintatapa: Tutanttilihin ei tule kskaan mennä ulkvaattein tai -jalkinein, vaan ainastaan yksikkökhtaisin sujavaattein ja -jalkinein. Eteiseen n hyvä järjestää ensimmäinen tautisulku: esimerkiksi penkki pikittain sisäänkäynnin yhteyteen siten, että ulkvaatteet jätetään penkin etupulelle naulakkn, istutaan penkille ja riisutaan kengät, heilautetaan jalat penkin yli valkiselle alueelle, puetaan työvaatteet ja -jalkineet, pestään ja desinfiidaan kädet käsihuuhteella ja vasta sitten siirrytään ssiaalitilihin (tai tutanttilihin). Ns. likainen alue pestään ja desinfiidaan säännöllisesti. Jalstusyksiköiden ssiaalitilissa saattaa lla suihku, jnka kautta kaikkien kävijöiden n kuljettava. Tällöin nudatetaan tilan hjeita esim. mien vaatteiden käytöstä. Ssiaalitilan ja varsinaisen tutanttilan välillä n tinen tautisulku: esim. hygieniakarsina, jnka eteen jätetään ssiaalitilissa käytettävät jalkineet ja astutaan karsinassa leviin jalkineisiin, jita käytetään vain tutanttilissa. 26 Osastkhtaisesti vaihdetaan jalkineet/jalkinesujat.

28 Ohje siipikarjatililla kävijöille TILA Päästä kanalaan aina vain paklliset kävijät! Js tilallasi n eri-ikäisiä lintuja, liikkumis-järjestys kävijöille n aina nurimmista parvista vanhempiin. Pidä kirjaa kaikista kävijöistä (nimi/yritys, päivämäärä, käynnin tarkitus). Tarja kävijälle asianmukaiset, kertakäyttöiset tai muuten puhtaat ja kuivat sujavaatteet, -päähine ja - jalkineet. Säilytä sujavarusteet kuivassa ja lämpimässä paikassa. Tarja tautisulku sekä hallin ulk-vella että ssiaalitilista tutanttilihin siirryttäessä Penkki tai karsina, jka erttaa muut tilat tutanttilista sujavaatteiden ja -jalkineiden vaiht Eri saststa tiseen siirryttäessä ainakin jalkineiden/jalkinesujien vaiht Jalstusplven tililla suihku Järjestä asianmukainen mahdllisuus käsien, jalkineiden ja työvälineiden pesuun; riittävästi lämmintä vettä, vesiletku, pesuharja, saippua, käsidesi ja kertakäyttöisiä paperipyyhkeitä. Varaa kävijän työvälineitä varten puhdas, hyvin valaistu pöytätas. Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy vaatii kaikkien sapulten yhteistyötä. Sinulla n tuttajana vastuu tilasi tautisujauksesta ja siten myös ikeus vaatia tilalla käyviltä vierailijilta asianmukaista tautisujautumista ja karenssiajan nudattamista. Mikäli tilallasi n tarttuvien tautien ireita tai muuten syytä epäillä tarttuvaa tautia, ilmita siitä käyntiä suunnittelevalle tahlle etukäteen. Tällöin tilanne vidaan ttaa humin käynnin tarpeellisuutta arviitaessa ja/tai aj/työjärjestyksen suunnittelussa. KÄVIJÄ Älä kskaan mene siipikarjayksikköön mistajan tietämättä tai ilman lupaa. Tautisujaus n yhteistyötä. Tilan tautisujaus n tuttajan vastuulla (eläintautilaki, salmnellavakuutus, tutantspimus yms. velvittavat tuttajaa), jten ta tämä humin ja kunniita tilan tapaa hitaa tautisujaus. Käytä aina ensisijaisesti taln tarjamia sujavaatteita ja -jalkineita. Käytä tautisulkua tuttajan antamien hjeiden mukaisesti. Mikäli tilalla n käytäntönä sisäänpääsy vain suihkun kautta, se kskee kaikkia kävijöitä. Mikäli judut käyttämään mia sujavarusteita, hulehdi siitä, että ne vat puhtaat aina uudelle tilalle mentäessä. Pese ja desinfii kätesi, jalkineesi ja mahdlliset työvälineesi aina lähtiessäsi tilalta. Vältä tarpeetnta eläinten kskettelua. Liiku varvasti tuttajan hjeiden mukaisesti, jtta linnut eivät pelästyessään vahingita itseään ja muita lintuja. Pidä vähintään 12 tunnin tauk aina ktimaassa tilalta tiselle siirtyessäsi. Ennen seuraavaan siipikarjayksikköön mena vaihda kaikki vaatteet ja peseydy perusteellisesti. Käy mieluiten saunassa tilakäyntien välillä. Mikäli judut käymään tilalla, jlla epäillään tai n tdettu tarttuvaa ja mahdllisesti tilalta tiselle leviävää tautia, älä kskaan mene tiselle siipikarjatilalle tämän jälkeen samana päivänä, vaan nudata 48 h - sääntöä. Mikäli sinulla n harrastesiipikarjakntakteja, nudata 48 h -sääntöä, käy saunassa ja vaihda kaikki vaatteet ja jalkineet ennen siipikarjatilalle mena. Nudata aina 48 h -sääntöä ulkmailta palattuasi ennen seuraavaa tilakäyntiä. Lisähjeita: 27