6 Laulua laulamisen ilosta. Hengitysliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Laulua laulamisen ilosta. Hengitysliitto"

Transkriptio

1 Hengitysliiton jäsenlehti 2/ Laulua laulamisen ilosta 14 Iloitse äänestäsi 18 Kirmaa liikkeelle, karista esteet! 20 Tukkoinen nenä ja tupakointi laihdutuksen hyödyn heikentäjiä Hengitysliitto

2 Tässä numerossa 6 on Laulua laulamisen ja oikean astmalääkityksen ilosta Jyväskyläläinen Seija Kettunen nauttii elämästä ja laulaa sydämensä kyllyydestä nyt, kun astman lääkitys kohdallaan. Ääntä voi hoitaa Lääkäri voi auttaa astmaatikkoa 12 ääniongelmissa. 14 leikitellä. Iloitse äänestäsi Ääni on itseilmaisun väline, joka kanssa voi Ääntä kannattaa myös huoltaa. 18 Nyt karistetaan esteet ja kirmataan liikkeelle! 10 Kolumni: Ääni on kuin ystävän silitys 11 Sosiaaliturva: Kotitalousvähennys arjen auttajana 16 Huolla ääntäsi 20 Laihdutuksen hyötyjen vähentäjiä uniapnean hoidossa 22 Harvinainen sairaus säätelee perheen arkea Tehtyä ja tulevaa 26 Ilmanäyte ei aina kerro totuutta 28 Liittohallitus aloitti työskentelynsä 30 Uudet virtuaaliset tukimuodot kiinnostavat tupakoinnin lopettajia 32 Esitys lääkekustannusten korvausjärjestelmän uudistamisesta huono 33 Terveysuutisia 34 Hae tuetuille lomille 39 Hämeen-Anttila: Meill on hanki ja jää 42 Svenska sidor 2 Hengitys >

3 Hengitysliiton jäsenlehti 2/2012 Toimitus Hengitysliitto ry PL 40, HELSINKI Puh Sähköpostiosoitteet: Päätoimittaja Mervi Puolanne Toimitus Toimituspäällikkö: Tuula Hakkarainen Toimittaja: Sari Sakala Tämän lehden sinulle tekivät Henry Blomster, Virpi Hämeen- Anttila, Kimmo Juutilainen, Virve Järvinen, Marjatta Karvinen, Tarja Pajunen, Mervi Puolanne ja Tuula Syrjänen Käännökset Thomas Harald Taitto Sauli Heikkilä/Pieni Huone Oy Ulkoasu Arto Sivonen/Työmaa Oy Kansi Kuva: Anna Koivisto Jäsenasiat ja tilaukset Susanne Peura Puh Tilaushinta Vuosikerta 35 Julkaisija Hengitysliitto ry PL 40 (Oltermannintie 8) HELSINKI Puh Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Puh. (09) , fax (09) Anna äänesi kuulua! Tässä lehdessä puhutaan paljon äänestä ja laulamisesta. Se johtuu siitä, että toukokuisen Astmaviikon teemana on Astma ja ääni. Kolumnissaan (s. 10) järjestöjohtaja Mervi Puolanne kertoo, miksi tämä aihe tuli valituksi. Laulamisen ilo on löydetty ainakin Jyväskylässä, jossa sain vierailla paikallisen hengitysyhdistyksen laulupiirissä sekä tutustua lähemmin yhden sen astmaatikkojäsenen elämään. Juttu on luettavissa sivuilla 6 9. Usein nämä reissut, joilla me toimittajat matkustamme tapaamaan haastateltavaamme, ovat antoisia ja mielenkiintoisia. Eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Lähden matkaan tapaamaan minulle ennalta tuntematonta ihmistä tarkoituksena tutustua häneen ja pyytää häntä kertomaan elämästään. Kun haastateltava avautuu minulle, usein hyvinkin intiimeistä asioista liittyen omaan sairauteensa ja sen kokemiseen, tunnen ylpeyttä hänen rohkeudestaan. Olen myös iloinen siitä, että hän on valmis jakamaan tarinansa teille lukijoille. Toivon, että te voitte juttua lukiessanne peilata omia kokemuksianne siihen. Parhaimmissa tapauksessa henkilöhaastattelu voi toimia vertaistukena. Laulamisen tuomien hyötyjen ei pitäisi olla hyvien laulajien etuoikeus. Jokainen kun voi kehittää omaa laulutaitoaan, opettaa haastattelemamme Ava Numminen. Vinkkejä äänen käyttöön tältä musiikin ja psykologian ammattilaiselta saa sivuilla Hän kehottaa kaikkia meitä iloitsemaan äänestämme, oli se minkälainen tahansa. Itse tykästyin karaoken ja kaikenlaisten yhteislaulujen ystävänä tuohon neuvoon. Lääkärin neuvoja äänen hoitamiseen on sivuilla Tänä keväänä Hengitysliitto on tuonut hengityssairaan ääntä kuuluviin muun muassa lääkekorvausasiassa. Liitto otti välittömästi kantaa Lääkekorvaustyöryhmän esitykseen korvauksien heikentämisestä. Lue lisää tämän lehden sivulta 32. Hengitys-lehdessä on tapana julkaista vähintään yksi pitkä henkilöhaastattelu joka numerossa. Siitä huolimatta teidän lukijoiden lähettämissä palautteissa vakiotoive on ollut, että lisää vain tämän kaltaista! Kiitos tästä palautteesta, se mielessäni on ilo lähteä taas uusille matkoille tarinoiden perässä. Jokainen ihminen on laulun ja artikkelin arvoinen. Sari Sakala Toimittaja Antti Voutilainen Painos vuosikerta ISSN ISSN-L Toimitus ei julkaise tilaamatta lähetettyjä juttuja ja kuvia. Hengitysliitto Hengitys >

4 Ilmassa nyt Koonnut: Sari Sakala Suojaa silmäsi kevätauringolta Alexander Sorokopud/Dreamstime Silmien suojaaminen UV-säteilyltä ja häikäisyltä on tärkeää jo keväällä. Heijastusta lisää, jos maassa on jäätä ja lunta. Aurinkolasit suojaavat silmiä ja herkkää silmänympärysihoa UV-säteilyltä, tuulelta, pölyltä ja liialliselta valolta. Optisen Alan Tiedotuskeskuksen mukaan liiallinen UV-säteily aiheuttaa yleisimmin sarveiskalvon tulehdusta eli lumisokeutta. Oireita ovat voimakas kipu, vetistely ja hiekan tunne. Pysäkeille ja oville halutaan tupakointikiellot Yli puolet kaupunkilaisista kannattaa tupakointikieltoa katetuilla joukkoliikennepysäkeillä ja 68 prosenttia tupakoinnin kieltämistä julkisten rakennusten ovien edessä. Tiedot käyvät ilmi Suomen ASH ry:n teettämästä kyselystä. Kyselytutkimuksella selvitettiin, miten savuttomuuteen suhtaudutaan eri puolella Suomea. Mladen Bozickovic/Dreamstime Ulkoilu luonnossa lisää hyvinvointia Luonnossa liikkuminen on yhteydessä parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin. Ulkoilu luonnossa koetaan monia muita vapaa-ajan harrastuksia virkistävämpänä, etenkin metsä- tai peltoympäristöissä, jotka sijoittuivat veden äärelle. Toisaalta ihmiset kokevat saavansa sisäliikuntatiloissa yhtä vahvoja elpymiskokemuksia kuin luonnossa liikuttaessa, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen koordinoima tutkimus. Lähde: LUM 3/12, SLU.fi. Puunpoltosta tulee jopa puolet pienhiukkasista Talvisaikaan pääkaupunkiseudulla ilman hiukkasista tulee noin prosenttia puunpoltosta. Eniten hiukkasia on ilmassa tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla osuus voi nousta jopa prosenttiin pienhiukkasmäärästä. Tulos käy ilmi Ilmatieteen laitoksen, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sekä Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimuksessa. Puunpolton haittoja voidaan vähentää polttotapojen ja tulisijojen valinnoilla. Hannu Ala-Hakkola/Kuvaario 4 Hengitys >

5 Laveran Neutral sarja herkkäihoisille ja allergisille 5 vuoden takuu Allergy parquet Dyson All Floors DC32 DC29 T2 Mallistossamme myös muut Dysonin tehokkaat pölynimurit Hengitystien avaavat suolapiiput meiltä Huippulaadukas kosteudenpoistaja Mitsubishi mj-e16vx Tuotteemme ovat suunnattu juuri sinulle, joka välität itsestäsi, läheisistäsi sekä luonnosta. Verkkokaupastamme löydät allergiaystävälliset: pölynimurit ilmanpuhdistimet ilmankostuttimet kosteudenpoistajat hengitystietuotteet pesuaineet luonnonkosmetiika suolatuotteet yms. edulliseen hintaan. Tutustu tuotteisiimme verkkokaupassamme tai poikkea myymäläämme osoitteeseen: Yrittäjänkaari 17 Forssa Klikkaa ja totea järisyttävän alhaiset Hengitys > hintamme

6 Laulua laulamisen ja oikean astmalääkityksen ilosta Teksti: Sari Sakala Kuvat: Anna Koivisto Jyväskyläläinen Seija Kettunen vältteli astmalääkkeiden ottoa pitkään. Paljon ehti tapahtua, ennen kuin hän hyväksyi lääkkeet osaksi jokapäiväistä arkeaan. Nyt hän nauttii elämästä ja laulaa sydämensä kyllyydestä! mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa, kajauttaa -Arvon Seija Kettunen ilmoille, kun häneltä pyydetään laulunpätkää. Omasta mielestään hänellä ei oikein ole nuottikorvaa, vaikka laulaminen onkin tärkeä harrastus. Pian lähteekin Heili Karjalasta liikkeelle, ja iloinen nauru perään. Aina olen lauluja laulellut, ja mieheni kanssa olemme innostuneet käymään hengitysyhdistyksen laulupiirissä ja kaupungin kulttuuritoimen järjestämissä yhteislaulutilaisuuksissa, joissa käy parhaimmillaan 200 laulajaa. Heidän kotikaupungissaan Jyväskylässä on pitkät lauluperinteet. Seija kertoo, että jo 1860-luvulla perustetussa Jyväskylän opettajaseminaarissa laulettiin ensimmäiset suomenkieliset joululaulut. Eläkkeelle jääneenä kaupungin matkailuneuvonnan työntekijänä hän tuntee kotikaupunkinsa historian hyvin. Syntyperältään hän on kuitenkin karjalainen, rajan takaisesta Suistamon kunnasta kotoisin. Yksivuotiaana olen tullut härkävaunussa tänne sodan jaloista. Me tämän ikäpolven ihmiset olemme kai tottuneet laulamaan aina matkoilla, koulussa ja kaikkialla. Sodan jälkeen oli se henki, että laulettiin vaan laulamisen ilosta. Ei mitään Idols-meininkiä, 69-vuotias Seija muistelee. Kapinointia lääkitystä vastaan Seija Kettunen on kärsinyt allergisesta nuhasta lapsesta asti. Heillä kotona oli eläimiä kissoista ja koirista sikoihin ja lampaisiin. Hän kertoo, kuinka nenä valui aina, kun lapsena ripsuttiin lehmiä, eli hätisteltiin lypsämisen aikana koivun oksilla kärpäsiä lehmien ympäriltä. Perheessä on muitakin hengityssairauksia. Äitini sairasti astmaa ja tuberkuloosin, sisareni on sairastanut 6 Hengitys >

7 Kuvateksti Hengitys >

8 sarkoidoosin, veljeni tuberkuloosin. Omilla lapsillani on allergioita. Minä sain nuorena siedätyshoitoa pölypunkkiallergiaan, joka ei ole vaivannut sen jälkeen. Noin 30 vuotta sitten Seijalle tuli sitkeä yskä, joka ei ottanut lähteäkseen. Lopulta hän voi niin huonosti, että joutui lähtemään kesken työpäivän Kinkomaan sairaalaan. Koska puhaltamani PEF-arvot olivat melko hyvät, epäiltiin hyperventilaatiota. Astmalääkettä otettuani puhallusarvoni kuitenkin paranivat, mikä viittasi astmaoireisiin. Pääsin jatkotutkimuksiin, joissa astma todettiin. Seija tietää omasta kokemuksestaan, kuinka vaikeaa voi olla hyväksyä olevansa pysyvästi sairas. Astmalääkkeiden ottamiseen päivittäin oli vaikea tottua. Kymmenen vuotta lintsasin lääkkeidenotosta heti, jos tulin vähänkin parempaan kuntoon. Sitten päädyin aina astmakohtauksen saatuani takaisin Kinkomaalle. Tuohon aikaan lääkkeet eivät olleet niin kehittyneitä kuin nyt, ja Seija koki niiden ottamisen epämiellyttäväksi. Ohjatusta omahoidosta ei ollut tietoakaan, vaan lääkettä tuli ottaa vain lääkärin määräämä määrä oireista riippumatta ja astmaatikot joutuivat sairaalahoitoon säännöllisesti. Avaava lääke teki huteran ja epämiellyttävän olon, töiden tekemisestä ei tullut mitään. Suun kautta otettu kortikosteroidi aiheutti sivuoireita, kuten turvotusta. Järki päähän kuntoutuskurssilla Käännekohta Seijan astman hoidossa oli, kun hän pääsi 80-luvulla kuntoutukseen Anttolanhoviin. Kuntoutuskurssilla tarjottiin tietoa astmasta ja lääkäri oli kurssilaisten tavattavissa. Liikunnan harrastaminen oli osa päiväohjelmaa, ja vertaisista sai tärkeää tukea. Keskustelut ja yhdessä itketyt itkut toisten kanssa merkitsivät eniten. Siellä järki tuli päähäni ja päätin, että mieluummin elän täyttä elämää lääkkeiden kanssa kuin sinnittelen ilman niitä. Nykyään lääkkeet ovat kehittyneet, ja Seija pitää niitä kätevinä. Kari ja Seija Kettunen käyvät yhdessä liikkumassa ja laulutilaisuuksissa. Toisen seura innostaa lähtemään harrastuksiin, Seija iloitsee. Minulla on sisäänhengitettävä yhdistelmälääke, jossa ovat hoitava ja avaava lääke samassa. Astmani tilanne on nyt niin hyvä, että unohdan välillä ottaa koko lääkkeen mutta en enää tarkoituksella! Nyt otan lääkkeeni säännöllisesti, hän painottaa. Flunssia tulee ja menee joka vuosi. Silloin Seija joutuu yskimään pari yötä. Hän tietää kuitenkin nostaa lääkkeen annostusta saamiensa omahoito-ohjeiden mukaan ja ottaa höyryhengitystä flunssaoireisiin. Sillä ne lähtevät, 15 vuoteen en ole joutunut sairaalahoitoon. Olen hyvin onnellinen siitä, ettei minulla ole mitään etenevää, toivotonta sairautta. Kyllä nyt osaan nauttia elämästä ja laulaa sydämen kyllyydestä! Mies kannustaa harrastuksiin Virkeää eläkeläisen elämää viettävä Seija pitää itsestään ja astmastaan huolta myös liikuntaa harrastamalla. Ennen hän tosin jopa vähän pelkäsi liikkumista, kun astma oli huonossa kunnossa. Anttolanhovissa hän oppi, että kun etenee pienin askelin, liikkuminen on turvallista. On niin mukavaa liikkua! Harrastamme mieheni Karin kanssa metsäretkiä, melontaa, pyöräilyä ja mitä milloinkin tilanteen ja vuodenajan mukaan. Onneksi hän vetää minut aina mukanaan lenkille, niin tulee lähdettyä. Seija on havainnut, että jos liikunnasta pitää taukoa, menee astma heti huonoon kuntoon. Pidempien pakkasjaksojen aikana liikkumaan ei ole päässyt, jolloin astmaoireita on alkanut tuntua. Nykyisin Seija ei huomaa astmalääkkeiden vaikuttavan lauluääneensä mitenkään. Joskus, kun lääkkeitä joutui käyttämään enemmän, ne tekivät äänen käheäksi. Hän kertoo myös, että astman paheneminen, jännitys tai huono mieliala kuuluvat äänen särkymisenä. Hän on todennut lauluharrastuksella olevan mitä miellyttävimmän vaikutuksen: Laulaminen kohottaa mielialaa! On mukavaa, että miehenikin on mukana näissä laulujutuissa. Tuntuu myös siltä, että kun oikein innokkaasti laulaa, hengitys toimii paremmin. Ääneni on astman takia laskenut matalammaksi, eikä ylä-ääniä pysty laulamaan kuten ennen. Tosin kun laulamisessa pääsee vauhtiin, niin ylä-äänetkin tulevat. n 8 Hengitys >

9 Aila Kuokkanen on vetänyt laulupiirejä monissa eri paikoissa. Hän on havainnut, kuinka laulaessa hälvenevät niin kivut kuin surutkin. Täysin palkein laulupiirissä I hmisiä valuu kerhotilaan, johon samanaikaisesti kannetaan lisää tuoleja. Puheensorina täyttää ilman, kun paikallaolijat vaihtavat kuulumisia. Alkamassa on Keski-Suomen Hengitysyhdistyksen Täysin palkein -laulupiirin vuoden ensimmäinen kokoontuminen. Vieläkö tänne mahtuu uusia laulajia? kysyy ensi kertaa mukaan tullut nainen. No tottahan mahtuu, sisään vain, joku ohjaa. Paikalla ovat myös Seija ja Kari Kettunen sekä kymmenkunta muuta musiikin ystävää. Laulupiirin vetäjä Aila Kuokkanen on kerännyt laulut monisteeseen, jotka Seija Kettunen on monistanut. Aila säestää lauluja kitaralla, korvakuulolta. On balladeja, kansanlauluja, iskelmiä. Jos laulamme monta surullista laulua, joku toivoo jo iloisempaa. Naurava kulkuri on tullut jo perinteeksi. Siinä saa käyttää hengityslihaksia, Kuokkanen kertoo. Hän itse perusti laulupiirin hengitysyhdistykselle, kun oli vastaavaa vetänyt jo reuma- ja selkäyhdistyksissä ja sairaalassa työskennellessään. Laulaessa unohtuvat kivut ja työasiat. Tutuista lauluista tulee ihmisille muistoja mieleen. Usein kysytään, että muistatko missä olit, kun tämä laulu soi... Laulupiirissämme voi olla rennosti, toiset lyövät tahtia, toiset vain hyräilevät, ja laulaa saavat kaikki jotka haluavat. Jos menee liian korkealle, otetaan seuraava säkeistö vähän alempaa, niin oikea sävel löytyy. Tässä porukassa on turvallista laulaa, oli laulutaito millainen vain, Seija vahvistaa. Nyt Aila Kuokkanen kehottaa osallistujia selaamaan uusia laulumonisteita ja antamaan ehdotuksia. Jos olette liian mukavasti siellä sohvan nurkassa niin kokeilkaa oikaista itseänne vähän. Se on tärkeätä laulaessa, hän huomauttaa. Kysytään vielä heiltä, joilla asiasta on kokemusta: miten laulaminen vaikuttaa terveyteen? Kyllä laulaminen todistetusti pidentää ikää, sanoo rouva jolla kuuluu olevan ikää noin 80 vuotta. Puhtaan ilman puolesta Ikkunoiden tuuletusluukun PÖLYNSUODATIN Tutustu kotisivuun stoppari.fi Täällä saa mukavia kavereita ja yhteishenki nousee laulaessa, yksi joukon herroista sanoo. Sitten pulinat pois ja laulamaan. Norjalainen villapaita toimii lämmittelylauluna. Sitä seuraavat Suuret setelit ja Moskovan valot. Kun Heili Karjalasta kajahtaa ilmoille, näyttää vähän siltä kuin Kari laulaisi sitä Seijalleen, Karjalan tytölle. Hei-huudahdukset raikuvat ja jalat tömähtelevät lattiaan. Nyt aletaan päästä vauhtiin. Ennen kahvitaukoa on luvassa Naurava kulkuri, jonka lauluosuuksien välissä nauretaan. Nauru tarttuu laulajasta toiseen, ja pian koko porukka nauraa röhöttää suureen ääneen! Kahvitauolle noustessaan moni pyyhkii vesiä silmistään. n Talotekniikka Oy Koskitie Oulu Puh Fax Hengitys >

10 Kolumni Kolumnissa tarkastellaan ajankohtaisia asioita ja otetaan kantaa hengityssairaiden kannalta tärkeisiin asioihin. Tuula Hakkarainen Ääni on kuin ystävän silitys Astmaa ja usein myös muita hengityssairauksia sairastavilla ääni käheytyy ja pettää helposti. Ääni tuotetaan kurkunpäässä, ja ratkaisevassa asemassa ovat äänihuulet. Sisäänhengitettävät lääkkeet kuivattavat kurkunpään limakalvoja, jolloin äänihuulten värähtelykyky heikkenee. Samoin vaikuttavat antihistamiinivalmisteet, jotka myös paksuunnuttavat limakalvoja. Kuiva limakalvo vaurioituu herkästi ja avaa tulehdusta aiheuttaville mikrobeille pääsyn elimistöön. Myös ulkoiset ärsykkeet kuten katupöly, siitepöly ja tupakansavu ärsyttävät äänihuulia. Siksi haluamme korostaa ääni-instrumentin huollon tärkeyttä ja valitsimme tänä vuonna toukokuun alun Astmaviikon teemaksi astma ja ääni. Ilmaisemme itseämme äänellä. Kun annamme äänemme kuulua, tulemme myös helpommin ymmärretyksi. Ääni on pettämätön tunteiden ilmaisija silloinkin, kun yritämme sanoa toista mitä ajattelemme. Ääni on sormenjälkemme. Vaikka ulkonäkömme muuttuu, ääni säilyy aikuisiässä pitkään samanlaisena. Jos luokkatoveria ei tunnista 50 vuoden takaa ulkonäöstä, auttaa ääni usein meitä sijoittamaan hänet äänihistoriassamme oikeaan aikaan ja paikkaan. Tarvitsemme äänentuottoon kurkunpään ja äänihuulten lisäksi hengitystä. Niin sanottua ääntöhengitystä tarvitsemme puhuessamme ja laulaessamme. Äänenhuollolla on merkitystä etenkin hengityssairaille. Onneksi ääntä voi huoltaa ja kehittää. Vertaistilanteissa ääni välittää kokemuksemme ja tunteemme toiselle ihmiselle. Ääntä voi myös käyttää vertaisen tuskallisten kokemusten rauhoittajana. Empaattinen, rauhallinen ääni laukaisee ja rentouttaa. Hyräily ja laulaminen syventävät niin omaa kuin toisenkin hengitystä, rauhoittavat pulssia ja rentouttavat. Hyvässä vuorovaikutustilanteessa äänet resonoivat ja värähtelevät samalla aaltopituudella samoin kuin ajatukset ja jaetut kokemukset. Äänet värähtelevät ainakin Savossa hiljoo ja kovvoo, riippuen tunteistamme. Usein niin meluisassa arkiäänimaailmassamme hiljaisuus virkistää ja hiljainen ääni pysähdyttää kuuntelemaan. Musiikin maisteri Hilkka-Liisa Vuori onkin todennut, että hiljainen ääni on kuin ystävän silitys. Äänellä on muitakin tärkeitä merkityksiä. Uusi terveydenhuoltolaki korostaa potilaan oikeutta osallistua itseään koskevan hoitopäätöksen tekemiseen. Potilaan ääntä kuunnellaan entistä tarkemmin. Omahoitoon sitoutuminen on helpompaa, kun ihminen avaa suunsa ja keskustelee lääkärin kanssa oman hoitonsa tavoitteista, hoitokeinoista ja vaihtoehdoista. Ääni on myös vaikuttamisen väline: äänestäessä annamme äänemme tai ajamme etujamme. Olemme korostaneet toimintalinjausohjelmassamme tuovamme hengityssairaiden ääntä kuuluviin. Astmaviikolla keskitymme ääneen ja annamme vinkkejä äänenhuoltoon. Nyt jokaisella on konkreettinen mahdollisuus äänensä kuuluviin tuomiseen myös yhdistyksissämme, jotka järjestävät Astma ja ääni -tilaisuuksia eri puolella Suomea. Tule mukaan ja anna äänesi kuulua! Mervi Puolanne Järjestöjohtaja 10 Hengitys >

11 Sosiaaliturva Koonnut: Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Kotitalousvähennys arjen auttajana Kun pitkäaikaissairaus haittaa arjesta selviytymistä, kannattaa muistaa kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys tarkoittaa verotuksessa tehtävää vähennystä kotona teetetystä työstä. Vähennyksen saa, jos palkkaa siivoojan tai lastenhoitajan, teettää keittiöremontin tai maksaa tietokoneen asentamisesta. Vähennyksen saa riippumatta siitä, palkkaako työn tekijän itse vai ostaako työn yritykseltä tai yrittäjältä. Vähennystä ei myönnetä sitä vaativan henkilön itse tekemästä työstä eikä työstä, jonka on tehnyt hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö. Ennen palveluista sopimista ja teettämistä tulee ensin selvittää, onko teetätettävä työ oikeutettu vähennykseen ja kuuluuko työn suorittava yritys tai yrittäjä ennakkoperintärekisteriin. Millaisesta työstä ja kuka kotitalousvähennyksen saa? Vähennyksen saa tavanomaisesta kotitaloustyöstä, jota ovat muun muassa siivous, kaupassa käynti, ruoan laitto sekä nurmikon leikkaus ja lumenluonti. Tavanomaista hoiva- ja hoitotyötä on normaalisti kotona tehtävä työ, kuten lasten tai vanhusten hoitaminen kotona. Vähennykseen oikeuttavaa tavanomaista kunnossapito- ja perusparannustyötä on muun muassa sisätilojen remontointi, rakennusten maalaaminen, parvekelasien asennus, putki- ja sähkötyöt sekä lämmitysjärjestelmien uusiminen ja korjaaminen. Vähennys myönnetään vain työn osuudesta, ei esimerkiksi matkakuluista tai materiaaleista. Kotitalousvähennyksen saa se, joka maksaa vähennykseen oikeuttavan työn. Työ on tehtävä joko maksajan omassa asunnossa tai hänen vanhempiensa, isovanhempiensa tai appivanhempiensa käytössä olevassa asunnossa. Vanhempiin sekä appi- ja isovanhempiin rinnastetaan myös heidän puolisonsa. Kuolinpesä voi saada kotitalousvähennyksen henkilön kuolinvuodelta. Milloin vähennystä ei voi saada? Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Vähennykseen ei myöskään ole oikeutta, jos työtä varten on saatu esimerkiksi palveluseteli, lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea tai omaishoidon tukea. Vähennyksen piiriin ei kuulu kampaajan, parturin, kosmetologin tai muun vastaavan tekemä työ, vaikka se tehtäisiinkin henkilön kotona. Mikäli asunnon korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoista korjausavustusta, vähennystä ei myöskään saa. Kotitalousvähennykseen ei ole oikeutta, jos korvaus työstä maksetaan muulle kuin yksityiselle henkilölle tai yritykselle. Asunto-osakeyhtiö ei voi saada kotitalousvähennystä. Yleishyödylliselle yhteisölle maksettu korvaus on vähennyskelpoinen. Miten vähennys vaikuttaa verotukseen? Vähennyksen enimmäismäärä on vuodesta 2012 alkaen 2000 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on edelleen 100 euroa. Vähennys on henkilökohtainen, eli puolisot voivat saada kotitalousvähennystä yhteensä euroa. Tarkista kuuluuko yritys ennakkoperintärekisteriin => YTJ-Tietopalvelu ALV- ja ennakkoperintärekisteritiedustelun palvelunumero arkisin klo Asioi verkossa kirjautumalla palveluun omilla verkkopankkitunnuksilla = verokortti verkossa -palvelu = veroilmoitus verkossa = kotitalousvähennys palkanlaskennan ja laskujen perusteella sekä lakisääteiset ilmoitukset verohallintoon ja työeläkeyhtiöihin Neuvontaa ja ohjausta saa puhelimitse Verohallinnon palvelunumerosta arkisin klo Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Jos toimii itse työnantajana, voi vähentää 15 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. n Lisätietoja: Hengitys >

12 Ääni on herkkä instrumentti. Kannattaa katsoa, missä puhuu ja miten ääntään käyttää, ylilääkäri Heikki Rihkanen HYKSin korva-, nenä- ja kurkku tautien klinikalta kiteyttää. Ääntä voi hoitaa Teksti: Marjatta Karvinen Kuvat: Mauri Ratilainen Lääkäri voi auttaa astmaatikkoa ääniongelmissa. Äänen huoltoon löytyy myös tehokkaita kotikonsteja. Kevään pölyisinä päivinä kannattaa olla tarkkana. P uhuminen on ihmisille niin luontaista, etteivät useimmat kiinnitä siihen lainkaan huomiota. Astmaa sairastava sen sijaan saattaa kärsiä jatkuvasta tukkoisuudesta, käheästä kurkusta, äänen väsymisestä ja katkeilusta. Käheyteen ei kuitenkaan tarvitse alistua. Astmalääkitystä voidaan räätälöidä, puhetilanteita pohtia ja hillitä pulmia kotikonstein. Puhetyöläisten avuksi löytyy tekniikasta järeämpiä keinoja, luettelee dosentti Heikki Rihkanen HYKSin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalta. Astma käheyttää Sekä itse sairaus että sen hoito koettelevat astmaatikon äänielimistöä. Astma ja allergiat turvottavat hengityselinten limakalvoja. Myös nenän limakalvot voivat oireilla, joskus ne turpoavat ja muodostavat nenään polyyppeja, mikä lisää tukkoisuutta. Osaltaan ärsytykseen voi vaikuttaa mahalaukun sisällön takaisinvirtaus eli refluksitauti, jota astmaatikoilla esiintyy keskimääräistä yleisemmin. Astmaatikot valittavat usein sitkeätä 12 Hengitys >

13 ja runsasta liman tuotantoa. Rihkanen muistuttaa, että limaisuus on limakalvojen toimintaedellytys. Yskiminen saattaa ylläpitää kiusallista tuntemusta. Terveenkin ihmisen keuhkoista erittyy limaa noin desilitra päivässä. Hän ei havaitse sitä, koska se kulkee hengitysteissä tasaisesti ja levittyy limakalvoille kosteana kelmuna, jota värekarvat sitten siirtävät eteenpäin. Kun astmapotilas yskii avatakseen hengitysteitä, lima kinostuu ja sitkistyy. Hengityslihakset ovat mukana ääntä tuottamassa, mutta normaalin puheen yhteydessä niitä ei tarvitse miettiä: Meidän ei tarvitse puhuessamme ajatella, kuinka me hengitämme! Rihkanen sanoo. Keuhkon, pallean, kylkiluun välilihasten ja vatsalihasten toiminta vaikuttaa ammattilaulajiin. Heidän on hallittava äänen painetta alusta loppuun; puhuja laskee ja vaimentaa ääntään lausahduksensa loppua kohti. Astmaatikon hengityksen ulosvirtaus on normaalia ahtaampaa ja heikentää äänen paineen ylläpitoa. Lääkityksen hienosäätöä Hengitettävä kortikosteroidi on astmaatikon peruslääke: se vähentää keuhkoputkien tulehdusta ja rauhoittaa limakalvoa. Mutta kuten kaikilla tehokkailla lääkkeillä silläkin on haittansa. Kortisonisuihke ärsyttää kurkunpäätä, kuivattaa limakalvoja ja altistaa hiivatulehdukselle. Suun huolellinen huuhtelu lääkkeenoton jälkeen ehkäisee hiivan muodostusta. Äänihuulia sillä ei valitettavasti voi suojata: jos vesi valuu kurkunpäähän asti, se menee niin sanotusti väärään kurkkuun ja ihminen alkaa hillittömästi yksiä. Pitkään käytettynä kortisonisuihke surkastuttaa äänihuulten lihasta. Kun lihaksen kimmoisuus huononee, äänen tuottaminen vaikeutuu. Rihkanen toivoo potilaidensa kertovan kokemistaan ongelmista vastaanotolla. Lääkäri voi muunnella hoitoa erilaisilla lääkevalinnoilla ja -yhdistelmillä. Vaihtoehdoista löytyy ehkä hienojakoisempi ja vähemmän kurkkua ärsyttävä lääke, jollekin voidaan kokeilla ainakin osahoitona montelukasti-tablettia tai mahdollisia uusia lääkkeitä. Moni astmaatikko käyttää allergisten oireiden hoitoon antihistamiineja, joiden sivuvaikutus voi olla limakalvon kuivuminen ja paksuuntuminen. Myös tietyt verenpainelääkkeet ja jotkut kipulääkkeet kuivattavat limakalvoja, mutta niistäkin saattaa löytyä hyviä vaihtoehtoja. Rihkanen korostaa yksilöllistä lääkkeen valintaa: se mikä auttaa yhtä, ei ehkä sovikaan toiselle. Kosteutta limakalvoille, liikettä lihaksiin Astmaatikko voi huolehtia limakalvojen kosteudesta myös kotikonstein. Puhumista kannattaa aina välttää ulkona ja melussa, koska vaativissa olosuhteissa tulee huomaamattaan korottaneeksi ääntä. Pitkät puhelut ärsyttävät kurkunpäätä, sillä puhelimessa ihmisellä on tapana lisätä painetta. Mitä kylmempi ja kuivempi sää, mitä enemmän epäpuhtauksia ilmassa, sitä haasteellisempaa äänen käyttö on astmaatikolle. Ihanteellista äänen kannalta on asteinen suhteellisen kostea ja pölytön ilma trooppinen ilmasto. Suomen kevät on astmasta ja allergiasta kärsiville vaikeaa aikaa. Huhtikuussa on vielä viileää, lumi on sulanut ja katupöly tupsahtelee kaduilla. Toukokuussa kukkii koivu ja pahimmillaan siitepölyä leijuu kaikkialla. Yksinkertaisesti ulkona puhuminen minimiin, Rihkanen korostaa. Limakalvojen huoltoon kuuluu kosteutus. Nenänhuuhtelu, puhalluspullo ja vesipiippu sopivat kotikäyttöön niin äänipulmia kuin tukkoisuutta ja poskiontelotulehduksia ehkäisemään. Juominen poistaa karheuden tunnetta limakalvoilta ja äänihuulista. Rihkanen muistuttaa, että kahvi ja tee ovat nesteenpoistajia, eikä alkoholikaan kelpaa elimistön kostuttajiksi. Laulaminen on hyvä keino kehittää hengityslihaksia. Tunnetusti yhteislaulu myös rentouttaa ja vahvistaa sosiaalista hyvinvointia. Harrastaja menee kuoroon hyvillä mielin ja voi jättää harjoitukset väliin, kun ääni reistailee. n Kosteutta nenän limakalvoille Kuivaa hilseilevää ihoa hoidetaan rasvaamalla. Koska nenän limakalvojen pinta on vettä, sitä kosteutetaan suola vedellä. Näin dosentti Heikki Rihkanen perustelee nenän tukkoisuuden hoitoa. Nenähuuhtelukannu, puhalluspullo ja vesipiippu voivat auttaa ääniongelmista, toistuvista poskiontelotulehduksista ja tukkoisuudesta kärsiviä astmaatikkoja. Joillekin nenäkannun käyttö on hankalaa, etenkin tukkoiseen nenään on vaikea saada kannunokkaa kunnolla. Heitä Rihkanen neuvoo kaatamaan suolaveden kannusta kämmenelle ja ryystämään sen siitä nenään. Resepti on litra vettä ja ruokalusikallinen ruokasuolaa tai merisuolaa ei mineraalisuolaa, joka sisältää kivennäisaineita. Kun vedessä on suolaa yhtä paljon kuin nenän omissa soluissa, se ei kirvele niin kuin esimerkiksi uima-altaassa veden päästessä nenän uumeniin. Kotivälineistöön soveltuu myös puhalluspullo, jossa pikkusormen paksuisen pillin läpi puhalletaan perunoita vesipulloon. Vesipiippuinhalaattorilla puolestaan tehdään päinvastoin: piipun näköisestä tötteröstä vedetään vesihöyryä sisään. Ikivanha höyryhengitys voi helpottaa äänen tuottoa, koska se tutkimuksen mukaan vilkastaa värekarvojen liikettä. Flunssan hoitoon siitä ei ole todistettavaa hyötyä. n Nenän huuhtelu suolavedellä voi auttaa avaamaan tukkoisen nenän. Apuna voi käyttää nenähuuhtelukannuja, joita on eri malleja. Hengitys >

14 Iloitse äänestäsi Teksti ja kuva: Tuula Hakkarainen Ä äni mahdollistaa monipuolisen itseilmaisun tavat. Yksi luovuuden muodoista on laulaminen, keino pitää hauskaa ja ilmaista itseään omalla äänellä. Laulaminen voi herättää ihmisissä vahvoja tunteita. Laulamisen ilon löytäneet tietävät, että laulu rentouttaa ja auttaa olemaan kosketuksissa omiin tunteisiin. On myös niitä, jotka kavahtavat ajatustakin laulamisesta. Monilla on käsitys, että he eivät osaa laulaa. Usein taustalla on kouluajoilta peräisin oleva, ikävän tulkinnan saanut kokemus laulamisesta, joka on vaientanut ihmisen, kertoo musiikin tohtori, psykologi ja laulunopettaja Ava Numminen. Laulutaidottomuus ei ole pysyvää. Peloista pääsee yli ja laulutaitoa voi kehittää minkä ikäisenä ja miltä tasolta tahansa. Jokainen voi oppia laulamaan, Numminen lohduttaa. Ava Numminen tietää, mistä puhuu: hän tarkasteli musiikin väitöstutkimuksessaan laulutaidottomuutta ja sitä, miten aikuinen ihminen oppii laulamaan. Hän on myös Lauluavainlaulukoulun perustaja. Koulun ideana on auttaa ihmisiä löytämään kadonnut laulutaito. Tuntumaa laulamiseen ja välineitä omaan äänenkäyttönsä on koulun kursseilta käynyt hakemassa noin 700 ihmistä. Nummisen mukaan käsitys laulutaidosta on erilainen eri ihmisillä. Kyse on pitkälti makuasioista. Joku saattaa sanoa, että Juice Leskinen ei Ääni on osa ihmisen persoonaa. Se on arvokas itseilmaisun väline, jonka kanssa voi leikitellä ja hullutella. Ääntä kannattaa myös huoltaa. osannut laulaa, tai että räppi ei ole laulua, Numminen kuvaile. Useimmiten laulutaidolla tarkoitetaan sitä, että ihminen osaa oman kulttuurinsa laulut. Meillä se tarkoittaa esimerkiksi Suvivirren laulamista nuotilleen samalla tavalla kuin muutkin. Äänenkäyttö on lihastyötä Emme ehkä tule ajatelleeksi, että äänenkäytössä kyse on lihastyöstä. Äänilähteenämme ovat kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet, jotka värähtelevät keuhkoista ylöspäin virtaavan ilmavirran ansiosta ja synnyttävät äänen. Äänen harjoittamisessa kyse on lihasharjoituksesta. Äänielimistömme pysyy sitä paremmassa kunnossa, mitä monipuolisemmin sitä käytämme. Ihmisen ääniilmaisu kapeutuu iän ja sairauden myötä, jos sitä ei vaalita. Ääntä pystyy harjoittamaan yksinkertaisilla keinoilla. Tuntumaa omaan lauluääneen voi ottaa kotona lauleskelun kautta, turvallisesti ja tutussa ympäristössä. Kotona puuhaillessasi voit lauleskella radion mukana, imuroidessasi tai suihkussa ollessasi, Ava Numminen ideoi. Hän rohkaisee rallattelemaan ja hyräilemään suorituspaineettomasti, sopivan tuntuisella voimakkuudella ja mukavalta korkeudelta. Tai pitäkää ystävien kesken viini- ja virsi-ilta! Juokaa viiniä ja laulakaa virsiä alusta loppuun, Numminen ehdottaa. Ei tarvitse välittää, vaikka nuotit eivät menisi kohdalleen. Tärkeintä on käyttää ääntä ja ottaa siihen tuntumaa. Runojen ja riimien lausuminen Ääniharjoituksia löytyy myös niille, jotka eivät koe laulamista omakseen. Jos et ole laulavaista sorttia, kaiva omaksi iloksesi esiin vanha satukirja ja lue satua voimakkaasti tapahtumiin eläytyen. Anna äänesi elää. Samalla kuulet äänesi erilaisena kuin asiapuheessa. Myös runojen, riimien ja värssyjen ääneen lukeminen kehittää ääntä. Lue runoja ääneen, vaikket ymmärtäisi runoista mitään. Se on äänenhuoltoa parhaimmiltaan. Voit myös pitää runoillan: pyydä kaverit kylään runo mukanaan ja lukekaa runonne vuorotellen ääneen. Mieli voi kummasti lähteä lentoon ja kavereista löytyä ennen tuntemattomia puolia! Oma ääni kelpaa Ava Numminen toivoo, että jokainen rohkaistuisi uskomaan omaan ääneensä. Ääni on osa ihmisen persoonaa, vaikka se muuttuisi elämän varrella ja olisi erilainen kuin nuoruuden parhaina päivinä. Hän ehdottaa, että ääntä kannattaa myös kiittää. Äänelle voi sanoa, että kiitos kun jaksoit tämänkin päivän. Numminen muistuttaa, että kaikenlaisilla äänillä pärjää. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä tutustua omaan äänensä ja käyttää sitä monipuolisemmin, kuin mitä tulemme ehkä ajatelleeksi. n Lisää laulamaan oppimisesta: 14 Hengitys >

15 Ava Numminen kannustaa ihmisiä käyttämään rohkeasti ääntään. Äänielimistömme pysyy sitä paremmassa kunnossa, mitä monipuolisemmin sitä käytämme. Hengitys >

16 Huolla ääntäsi Teksti: Tuula Hakkarainen Kuva: Arsty/Dreamstime Ääni on arvokas työväline ja tärkeä osa persoonaamme. Äänielimistö vaatii harjoitusta ja huoltoa. Seuraavien vinkkien avulla voit huoltaa ääntäsi. Käytä ääntäsi monipuolisesti. Mitä enemmän harjoitat ääntäsi, sen paremmin se toimii. Lauleskele, hyräile, rallattele leppoisasti. Vältä liian kovaa ja korkealta lauleskelua. Lue ääneen. Jos et ole laulavaista sorttia, lue omaksi iloksesi ääneen satuja tai runoja. Eläydy tarinoihin, anna äänesi elää. Se huoltaa ääntäsi ja samalla avaa korvasi huomaamaan, mihin kaikkeen äänesi pystyy! Kosteuta kurkunpäätä. Kurlaa vedellä. Juo vettä. Hengitä höyryä. Vältä kylmää juomaa. Jos äänesi on herkkä, kylmä juoma ei tee sille hyvää. Hyödynnä kurkunpään kosteuttamisessa apuvälineitä. Inhalaattori/vesipiippu kostuttaa kurkun kätevästi. Piipun sisään voi laittaa kiehunutta ja sopivasti jäähtynyttä vettä tehostamaan kostutusta. Huokaa helpotuksesta ja anna äänen tulla. Tämä pieni rentoutuskeino rentouttaa kurkunpään. Löhähdä sohvalle ja huokaa matalasti ääneen. Silloin äänihuulet toimivat matalasti, laiskasti ja rentoutuen. Naura ja anna kurkunpääsi rentoutua. Naura usein, hekottele. Se on aina ihmiselle hyväksi! Makeasti nauraminen rentouttaa hengitystä ja pallean aluetta. Haukottele. Ääneen haukottelu suu apposen auki ja samanaikainen kissavenyttely rentouttavat äänielimistöä, kehoa ja mieltä. Mikä rasittaa ääntä? Flunssa. Ylähengitysteiden limakalvot ärtyvät ja turpoavat. Anna äänesi levätä flunssan aikana. Kylmä ja kuiva ilma sekä pölyt. Kylmä kuivattaa ja ärsyttää limakalvoja sekä supistaa lihaksia. Vältä puhumasta pitkiä aikoja kylmässä tai pölyisessä ilmassa. Jatkuva rykiminen rasittaa äänihuulia. Yskäise mieluummin kerran kunnolla. Liian kovaa puhuminen. Jatkuva liian voimakkaasti, korkealta tai matalalta puhuminen rasittaa ääntä. Asiantuntijana musiikin tohtori, laulunopettaja ja psykologi Ava Numminen 16 Hengitys >

17 SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO SUOSITTELEE KSYLITOLIA EU-HYVÄKSYTTY TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI MAKEUTUS 100% XYLITOL SUGAR-FREE TÄYSKSYLITOLI HELXYLITOL VALITSE MAKU, JOKA SAA SINUT HYMYILEMAAN Lisää infoa tuotteistamme xylimax.fi Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille. Xylimax-valikoimista löytyy oma suosikki jokaiseen makuun. Muistathan, että Fazerin Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet! XYLIMAX MAKUJA JOISTA HAMPAASI ILOITSEVAT. Hengitys >

18 Nyt karistetaan esteet ja kirmataan liikkeelle! Teksti: Virve Järvinen Kuva: Harryfn/Dreamstime Aika on kortilla, rahat vähissä. Kaveri puuttuu, varusteet samoin. Syitä liikkumattomuuteen riittää, onneksi myös keinoja niiden kumoamiseen. 1. Aika loppuu. Oikeasti liikkuvalla tuntuu olevan liikkumatonta enemmän aikaa. Liikunta parantaa unenlaatua ja lisää virkeyttä: energiaa riittää pitkälle iltaan ja veto sohvaa kohti vähenee. Aamuliikkuja on puolestaan täysillä töissä kiinni jo silloin, kun muut vasta hieroskelevat silmiään työpaikan aamukahvipöydässä. Kiireinen valitsee lajin, jota voi lähteä harrastamaan suoraan kotiovelta tai hoitaa sillä työmatkan tai edes osan siitä. Näin aikaa ei kulu matkoihin liikuntapaikalle ja takaisin. 2. Kotityöt kutsuvat. Töistä suoraan liikkumaan lähtevä laistaa liikunnasta kodin kautta kaartavaa harvemmin. Kotona tulee herkästi tartuttua kotiaskareisiin, sitä paitsi piipahtaminen vie myös aikaa. Liikunnan tuoman virtalatauksen ansiosta kotipuuhat sujuvat liikunnan jälkeen sujauksessa. Jotta liikkuminen työn päälle onnistuisi, varusteet kulkevat aina mukana: tilaisuus liikuntaan voi tulla yllättäenkin. 3. Perhe tarvitsee minua. Hyväkuntoisesta vanhemmasta hyötyy koko perhe. Lapsiperheessä vanhempien kannattaa sopia ennakkoon ja tasapuolisesti omista vapaailloista ja kirjata ne kalenteriin. Harrastavien lasten vanhempi hyödyntää lasten harrastusajat omaan liikuntaan ja lähtee kentän laidalla seisoskelun sijaan lenkille. Hoidettavalle omaiselle voi kysyä vapaaehtoisavustajaa oman liikunnan ajaksi esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöistä sekä kansanterveys- ja vammaisyhdistyksistä. 4. Kukkarossa on matti. Kävely ja luonnossa liikkuminen eivät maksa mitään, tossut riittävät varustukseksi. Kuntien kuntosaleille pääsee parhaimmillaan ihan ilmaiseksi, monesti nimellistä maksua vastaan. Sarjalipuilla liikkuminen esimerkiksi uimahallissa tulee kertamaksua edullisemmaksi. Seurojen vuoroilla liikkuu koko kauden samalla hinnalla kuin yksityisillä klubeilla kuukauden. Kaupunkien liikuntatoimista osa lainaa kuntalaisille ja ryhmille liikuntavälineitä. Ilmoituksia käytetyistä liikuntavälineistä löytää vaikka netistä ja kauppojen ilmoitustauluilta. 5. Kaveri puuttuu. Ystävästä on paitsi seuraa myös apua silloin, kun liikunta tökkii kaveria kun ei tunnetusti jätetä. Mikään tuskin estää siirtämästä kaveritapaamisia kahvilan sijasta vaikka lenkkipolulle tai frisbeegolf-radalle. Rahaakin säästyy varsinkin kun sopii tapaamisen edellisenkaltaisiin maksuttomiin liikuntapaikkoihin. Jos liikuntakärpänen ei ole omia kavereita purrut, kannattaa lähteä jonkin lajin alkeiskurssille. Taidoiltaan ja tiedoiltaan samanveroisten porukassa on helppo tutustua uusiin ihmisiin. Vai löytyisikö lenkkikaveri naapurista, työpaikalta tai lähipiiristä? Sukulaistäti saattaisi ilahtua lenkkikaverista, kun ei iäkkäänä uskalla lähteä liikkeelle yksinään. 6. Keho kipeytyy. Totta, tottumattomalla liikunta kipeyttää lihakset. Kipu on kuitenkin hetkellistä ja merkkinä siitä, että lihaksilla on oikeasti tehty jotain hyvää. Lihasten lämmittely ver- 18 Hengitys >

19 Sinnittele muutama viikko, pian helpottaa! Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki vakuuttaa, että ensimmäisen kuukauden jälkeen tekosyyt vähenevät. Kun liikunta on säännöllistä, mieleistä ja toistuu noin joka toinen päivä, se koukuttaa ihmisen hyvällä tapaa muutamassa viikossa. Liikkuja alkaa kaivata harrastuksen aikaansaamaa hyvää oloa ja muutoksia arjessa: uni maistuu ja olo on virkeä elämä tuntuu kaikkinensa aiempaa mukavammalta. Liikunnan koukuttavuus perustuu sen aivojen välittäjäaineissa aikaansaamiin muutoksiin. Mitä kuormittavammin ja mitä pidempään kerralla liikkuu, sitä vilkkaampaa aivojen välittäjäainetuotanto on. Masennusta vähentävän serotoniinin ja hyvän olon tunnetta lisäävän endorfiinin tuotanto käynnistyy jo ensi kerralla, puolen tunnin pyrähdyksen jälkeen. Aloittelijalla kunto nousee nopeasti, kun vain jaksaa sinnitellä ja luo itsellensä realistisia tavoitteita. Tavallinen syy työikäisten liikkumattomuuteen on työpäivää seuraava voimattomuuden tunne: työ vie kaikki psyykkiset voimavarat ja iltapäivällä olo on tyhjä. Voimia ei riitä liikkeellelähtöön ja pian ollaan oravanpyörässä, jossa kunto laskee yhtä jalkaa kuin voimattomuus kasvaa. Liike on kuitenkin oiva lääke tämäntyyppiseen väsymykseen. ryttelemällä ja venyttely liikunnan jälkeen vähentävät niiden kipeytymistä. Vaihteleva liikuntaohjelma ehkäisee sekin kipuja ja kolotuksia. Nivelkivut eivät estä liikkumista, kun valitsee lajiksi niveliä vähän kuormittavan lajin, kuten vesiliikunnan tai kuntosalin. Hyväkuntoiset lihakset tukevat niveliä ja vähentävät kipuja. Samoin rauhallinen ja maltillinen liikkeellelähtö: keho tarvitsee aikaa, jotta se tottuisi muutokseen. Maltillinen alku ehkäisee myös urheiluvammoja. Tarvittaessa suorituksen aikana voi käyttää erilaisia, muun muassa apteekista saatavia niveltukia. 7. Olen turhan tuhti. Vatsa on tiellä, varpaat piilossa: jumppa ei onnistu. Tämännäköisenä ei kehtaa lähteä mallivartaloisten joukkoon eikä tarvitsekaan. Ryhmäliikunnasta tykkäävä hakeutuu ylipainoisten omaan ryhmään, jollaista sopii kysyä terveyskeskuksesta tai kunnan liikuntatoimesta. Ellei ryhmää ole, sellaista kannattaa aina ehdottaa. Uimahallissa vartalo jää veden alle piiloon ja veden nosteen ansiosta ylimäärät kehossa unohtuvat. Metsäpoluilla on tilaa isommallekin ihmiselle. 8. Ruokahalu kasvaa liikaa. Liikunta ei laihduta, vaikka painonhallinnan hyvä tuki onkin. Osalla liikkujista treeni vie nälän, toisille käy päinvastoin. Jälkimmäiseen joukkoon kuuluva nappaa liikuntapaikalle välipalan ja syö sen heti liikunnan päälle. Välitön välipala auttaa myös palautumaan liikunnasta. Maito on rasvattomana oiva palautusjuoma, sillä siinä on hyvässä suhteessa hiilihydraatteja ja aminohappoja sekä kalsiumia. Sisältämänsä proteiinin vuoksi se estää nälkää kasvamasta kotiinpaluun yhteydessä hevosenkokoiseksi. Säännöllinen ateriarytmi ja jo ennen liikuntaa nautittu hedelmä pitävät nekin nälän kurissa. 9. Treeni on tylsää. Maailma on täynnä erilaisia tapoja liikkua. Itselle sopivin löytyy kokeilemalla. Kertakokeilusta ei kannata kuitenkaan lannistua, harva laji aukeaa ensipuraisulla. Itselleen voi vaikka luvata, että kokeilee uutuutta kolme kertaa ja ellei se tunnu hyvältä, vaihtaa toiseen. Erilaiset vempaimet virittävät monen liikkeelle: yksi kerää askelia mittariin, toinen seuraa sykettä. Kolmas laittaa napit korviin ja antaa lempimusiikin liikuttaa jalkoja. Aina samalla tavalla liikkuva tylsistyy ennen pitkää, vuodenaikojen vaihtelua liikunnassaan seuraavalla ei tätä vaaraa ole. 10. Olen liian vanha ja sairas. Lihakset surkastuvat käyttämättöminä ja ilman toimivia lihaksia vanhuudesta tulee kurja, ja sairaus hallitsee elämää entistä enemmän. Jos aiemmat kokemukset liikunnasta ovat ikäviä, kannattaa kokeilla uusia lajeja. Ihmisen kyky oppia uutta ei lopu mihinkään ikään, tapa oppia kyllä. Ikä ja kokemus tuovat mukanaan taitoja, jotka korvaavat ikääntymiseen liittyvät oppimisen hidasteet, kuten puutteet fysiikassa tai aisteissa. Mikäli omat kyvyt epäilyttävät tai terveys on huono, kannattaa lähteä liikkeelle ammattilaisen, esimerkiksi fysioterapeutin, ohjauksessa. n Asiantuntijana kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Hengitys >

20 Teksti: Henry Blomster Kuva: Konstantin Sutyagin/Dreamstime Tukkoinen nenä ja tupakointi vähentävät laihdutuksen hyötyjä uniapnean hoidossa Tupakointi ja nenähengityksen vaikeutuminen heikensivät painonpudotuksen tuomia hyötyjä uniapnean hoidossa ylipainoisilla lievää uniapneaa sairastavilla potilailla. Obstruktiivista uniapneaa arvioidaan sairastavan Suomessa ihmistä. Sairastuneiden määrä on selvästi kasvamassa. Uniapneasta voidaan puhua jo kansansairautena, joka koskettaa pääosin työikäistä väestöä. Uniapnean tärkein riskitekijä on lihavuus. Lihavilla uniapneaa sairastavilla laihdutuksen on todettu olevan tehokas ja usein jopa parantava sairauden hoitomuoto. Onnistunut painonpudotus ei kuitenkaan aina paranna. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että painonpudotuksesta eivät hyötyneet ne lievää uniapneaa sairastavat, jotka kärsivät tukkoisesta nenästä tai tupakoivat. Elämäntapahoidolla hyviä tuloksia Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimusaineisto koostui vuosina Kuopion yliopistolliseen sairaalaan uniapneaepäilyn takia lähetetyistä potilaista. He olivat työikäisiä, ylipainoisia ja sairastivat lievää uniapneaa. Lievää uniapneaa sairastavat satunnaistettiin tutkimuksen alussa kahteen ryhmään; joko ohjattuun elämäntapahoitoon tai seurantaryhmään. Elämäntapahoito kesti kokonaisuudessaan vuoden. Sen tavoitteena oli auttaa ryhmään kuuluvia pudottamaan painoaan muuttamalla ruokavaliota terveellisemmäksi ja lisäämällä hyötyliikuntaa. Painonpudotuksen vaikutuksia mitattiin yöllisellä unirekisteröinnillä, koetuilla oireilla ja nenän virtausvastusmittauksilla tutkimuksen alkaessa sekä 12 kuukauden kuluttua tutkimuksen alusta. Paranemista haittaavat tekijät Suurin osa tutkimukseen osallistuneista lievää uniapneaa sairastavista hyötyi elämäntapainterventiolla saavutetusta painonpudotuksesta. Niillä, jotka eivät onnistuneesta painonpudotuksesta huolimatta parantuneet uniapneasta, todettiin heikentynyt nenähengitys. Lisäksi laihdutuksen jälkeen nenähengitys parani merkittävästi enemmän niillä, jotka paranivat uniapneasta. Tutkimuksessa todettiin myös, että tupakoinnilla on haitallisia vaikutuksia nenähengitykseen. Tupakoimattomilla uniapneaa sairastavilla nenähengitys parani elämäntapaintervention aikana merkittävästi, kun taas tupakoitsijoilla se huononi. Lisäksi AHI-indeksi, eli unenaikaisten hengityskatkosten määrä, kertoi uniapnean parantuneen merkittävästi enemmän tupakoimattomilla verrattuna tupakoijiin. Tupakointi oli myös selkeästi yleisempää niillä, jotka eivät parantuneet uniapneasta. Huomio tupakointiin ja nenähengitykseen Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että häiriintynyt nenähengitys ja tupakointi saattavat estää painonpudotuksen parantavia vaikutuksia uniapnean hoidossa. Uniapneaa sairastavan tulisikin kiinnittää huomiota nenähengitykseen. Tukkoisesta nenästä tai muista nenäoireista kärsivän on hyvä ottaa asia puheeksi lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Lisäksi hänen olisi syytä pyrkiä lopettamaan tupakointi. Apua kannattaa pyytää myös tupakasta vieroittamiseen. n Kirjoittaja on LL, erikoislääkäri, joka työskentelee KYSin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla. 20 Hengitys >

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 26.6.-29.6.2014 LAADUKKAASTA OHJELMASTA LÖYDÄT eli muutama hyvä syy

Lisätiedot

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina EDELLINEN PÄIVÄ: pitää syödä hyvin, että jaksaa. KARKIT JA NAPOSTELTAVA OLISI SYYTÄ JÄTTÄÄ POIS. Hyvä tapa varsinkin ennen pääkisoja, on aloittaa

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot