KEHITTYVÄ MAASEUTU. Tiedäks sä sen Ahlaste tuupin s.4. Eurooppa investoi maaseutualueisiin. bioenergiaan s.8. ja perinteiden elvytystä s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITTYVÄ MAASEUTU. Tiedäks sä sen Ahlaste tuupin s.4. Eurooppa investoi maaseutualueisiin. bioenergiaan s.8. ja perinteiden elvytystä s."

Transkriptio

1 KEHITTYVÄ MAASEUTU Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maaseutuverkoston liitelehti lokakuu 2014 Tiedäks sä sen Ahlaste tuupin s.4 Vahvaa uskoa bioenergiaan s.8 Kulttuurin ja perinteiden elvytystä s.9 Yrttien ilot ja hyödyt markkinoille s.11

2 Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien liitelehden on tuottanut Suomen maaseutuverkosto. Parhaat käytännöt kilpailu palkitsee maaseudun kehittämistyön helmet Vastaava toimittaja Kirsi Hakoniemi, tiedottaja maaseutuverkostoyksikkö Graafinen suunnittelu Recommended Finland Oy Taitto Wilma Julkunen Kannen kuva Intoa, ossoomista ja yhteistyön voimmoo. Valokuvaaja: Antero Lehikoinen Painosmäärä kpl Painopaikka Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2014 Jakelu Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä kpl Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maaseutuverkosto esittelee Parhaat käytännöt kilpailulla Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun EUrahoitteisissa kehittämisohjelmissa vuosina tehtyä esimerkillistä kehittämistyötä. Tässä liitelehdessä esittelemme kaikki tämänvuotisessa kilpailussa finalisteiksi valitut hankkeet. Hankkeiden tuloksiin voi tutustua myös Parhaat käytännöt -tietokannassa. Määräaikaan mennessä kilpailuun jätettiin kaikkiaan 219 kilpailuehdotusta, jotka jakautuvat viiteen kilpailusarjaan: Yhteistyö, Ympäristö ja ilmasto, Elinkeinot ja yrittäjyys, Nuoret ja Kulttuuri. Maaseutuverkoston päätehtäviin kuuluu hyvien käytäntöjen levittäminen. Tämän ohjelmakauden kolmas ja samalla viimeinen Parhaat käytännöt -kilpailukierros poimi parhaita käytäntöjä koko ohjelmakaudelta. Esiraadin tehtävä oli haastava. Finalistien valinta ei ollut helppo urakka, koska jo pelkästään hankkeiden lokeroiminen eri kilpailusarjoihin ei ole yksinkertaista eikä yksiselitteistä. Maaseudun kehittämisen haasteita kun voi lähestyä lukemattomista tulokulmista. Ja tämä juuri on kehittämistyön rikkaus ja välttämättömyys. Maaseudun kehittäminen ei ole selkeää ratajuoksua, jossa tulokset syntyvät sekuntien sadasosilla. Eikä tuloksia ratkaise pelkästään raaka voima, raha. Oikeutta kehittämistyölle tekee vertailu suunnistukseen. Jokaisen on valittava oma reittinsä, tehtävä reitinvalinta omat voimat ja resurssit huomioiden. Menestys syntyy taitavista valinnoista. Hanketyössä voidaan omia vahvuuksia älykkäästi hyödyntämällä saavuttaa pienelläkin panostuksella merkittäviä tuloksia. Jokainen hanke on tehnyt oman ainutlaatuisen reitinvalintansa. Käsissä olevassa liitelehdessä voi tutustua kunkin kilpailusarjan neljään in. Kilpailusarjojen voittajat julkistetaan juhlallisesti Maaseutugaalassa, joka järjestetään tällä kertaa 29. lokakuuta Lahden Sibeliustalossa. Parhaat käytännöt -kilpailun ja Maaseutugaalan tavoitteena on ennen kaikkea innostaa ja kannustaa alan toimijoita sekä muodostaa yhteyksiä niiden toimijoiden välille, jotka eri tavoin myötävaikuttavat maaseudun elävöittämiseen yhteisten hankkeiden ja yksittäisten toimien avulla. Lisäksi on hienoa, jos saamme kilpailun avulla lisättyä maaseudun kiinnostavuutta koko yhteiskunnassa. Parhaat käytännöt työryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen johtava asiantuntija, Maaseutuvirasto Yhteinen tekeminen synnyttää menestystä maaseudulle Parhaat käytännöt 2014 Maaseutu on lukemattomien mahdollisuuksien ja loistavien ideoiden syntysija. Maaseudun vahvuutena on sekä yhteisöllinen kehittäminen että yksittäiset yrittäjät ja näiden välinen yhteistyö. Omasta oivalluksesta saattaa kehittyä uusia tapoja toimia, jotka levitessään hyödyttävät myös muita. On kyse sitten liiketoiminnan synnyttämisestä, ympäristön tilan tai palvelujen parantamisesta on hyvä idea aina arvokkaampi, kun sen jakaa toisen kanssa. Yhdessä toimien ideoista muotoutuu helmiä. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien työhön ovat osallistuneet muun muassa viranomaiset, tutkijat, kehittäjät ja kansalaistoimijat. Juuri he ovat ideoineet uutta Suomen maaseutuverkostossa ohjelmakauden aikana. Seitsemän vuoden aikana maaseutuverkostossa on saatettu yhteen toimijoita niin kohderyhmittäin kuin toimialoittainkin. Yhteenkokoavien tapahtumien määrä on ollut merkittävä. Ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja löytää yhdessä uusia tapoja toimia. Maaseutuverkostossa on viestitty ja koulutettu ohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista sekä edistetty hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkostoyksikkö on toiminut maaseudun hyväksi, toiveita kuunnellen ja ajassa eläen. Parhaat käytännöt -kilpailu on yksi monista onnistuneiden käytäntöjen esille tuomisen tavoista. Ohjelmakausi päättyy, mutta yhteisen tekemisen ja kehittämisen tarve ei tokikaan lopu. Suuren kiitoksen ansaitsevat kaikki ohjelman toimijat, jotka monin eri tavoin ovat luoneet uutta ja kehittäneet suomalaista maaseutua. Suomalainen maaseutu on parhaimmillaan suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Tarvitaan kuitenkin jatkuvaa kehittämistyötä ja yhteistä tahtoa maaseudun edun hyväksi. Katsotaan yhdessä tulevaan ja etsitään uusia yhteistyön muotoja. Päivi Kujala maaseutuverkostoyksikön johtaja 2 Maaseutuverkosto

3 NUORET Mahtavalla maaseudulla yläfemma- meininkiä Maaseudun kehittämisestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on pystyttävä puhumaan nuorten omalla kielellä. Pohjoisessa Keski- Suomessa keksittiin, että toimintaseikkailut olisivat tässä oivallinen keino. Amazing Lande -hankkeen aikana nuoret tutustuivat Leader-ryhmä Viisarin kehittämistoimintaan ja tuloksiin. Kehittämishankkeella lisättiin nuorten tietoisuutta maaseudun toiminnoista ja rahoitusmahdollisuuksista. Amazing Landen toimintaan osallistuneet vuotiaat nuoret näyttivät, kuinka heissä on voimaa ja osaamista tapahtumien järjestämiseen. Yhdessä järjestettiin 6 seikkailuseminaaria ja 7 erilaista tapahtumaa sekä opintomatka Viroon. Seminaareihin osallistui noin 150 nuorta. He laittoivat itsensä peliin ja kokeilivat esimerkiksi näkötornista laskeutumista, tandemhiihtoa, lumenveistoa, elokuvan tekemistä, improvisaatioteatteria sekä itsensä tutkiskelua ja kehittämistä omakuvapajassa. Mediakynnyskin ylitettiin hienosti, kun Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liitteessä oli seikkailuseminaarista neljän sivun juttu. Nuorista oli hienoa, että Amazing Lande -hankkeen aikana he saivat kokeilla erikoisia juttuja asiantuntevassa ohjauksessa. Nuorten suunnittelemiin ja järjestämiin, kaikille avoimiin tapahtumiin osallistui noin henkilöä. Kaksipäiväiset Ötskäfestarit ovat jatkaneet elämäänsä hankkeen jälkeen, ja syksyllä 2014 järjestettiin jo kolmannet festarit. Opintomatka tehtiin Viisarin yhteistyökumppanin Tartumaa Arendusseltin reviirille. Matkalla tutustuttiin paikalliseen seikkailupuistoon, Ülenurmen lasten ja nuorten keskukseen sekä musiikkikouluun. Hankkeen päätösjuhla järjestettiin Amazing Lande kaksiosaisena: ensin informatiivinen päiväosuus Saarijärven yläkoululla ja lukiossa sekä konserttimuotoinen iltajuhla. Päätösjuhla oli nuorten tunnelmallinen jälleennäkeminen. Jäähyväiset hankkeelle ja ryhmähalit pitkin iltaa osoittivat, mistä Amazing Landessa on ollut kyse: nuoret ovat tutustuneet toisiinsa yli kuntarajojen, he kantavat ylpeydellä kotiseutunsa juuret sydämessään. He tietävät nyt mitä on Leader ja ennen kaikkea, kuinka hyvä tapahtuma järjestetään ikiomista ideoista aivan omin käsin. Hankkeen tavoitteet tulivat kirkkaasti saavutetuksi. Nuorten käsitys Leadertoiminnasta laajeni tuntuvasti, nuorille luotiin uskoa maaseudun kehittämiseen ja positiiviseen kotiseutukuvaan, he oppivat tapahtumien järjestämistä sekä verkostoituivat keskenään yli kuntarajojen. Olen nähnyt upeita kasvutarinoita. Mukaan lähteneet nuoret ovat kokeneet, että minäkin pystyn ja voin ja heille on tullut uutta puhtia, kertoo Amazing Landen projektikoordinaattori Jannina Lahti. Nuorista oli hienoa, että tapahtumien toteuttamiseen saatiin lähes vapaat kädet ja rahoitus, jolla pystyttiin tekemään jotain erikoisempaa. Konkreettiset esimerkit Leader-kohteista ja niiden ympärille ideoitu tekeminen olivat hyvä tapa lähestyä aihetta. Seikkailuja suunniteltaessa myös huomattiin, että täällä kotikunnassa on oikeasti ihan älyttömästi mahdollisuuksia vaikka mihin! Amazing Lande on jatkossa Viisarin oma nuorisoon kohdistuva brändi. Pohjoiseen Keski-Suomeen on kylvetty maaseudun kehittämisen siemeniä, joista odotetaan satoa tulevaisuudessakin. Hankkeen toteuttaja: Saarijärven kaupunki Hankkeen rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry Mari Puro NUORET Robottikerhotoiminta yhdistää kylillä Kulhon kyläkoululla Kontionlahdella teknologia kiinnostaa ja yhdistää vanhempia ja lapsia. Vanhempainyhdistys on tehnyt pioneerityötä robottikerhotoiminnassa. Teknologiakerhojen tarkoituksena on tuoda lisää luovuutta ja innovatiivisuutta kouluun. Toki samalla halutaan pitää hauskaa. Robottikerhotoiminnan laajentaminen Joensuun ympäristön kylissä -hankkeen tavoitteena oli kouluttaa nuorista ohjaajia lasten robottikerhoihin, hankkia tarvittavia välineitä ja levittää robottikerhotoimintaa muille kyläkouluille. Amaze Me Leader -tapahtuman myötä solmittiin kontakteja muihin EU-maihin. Lisäksi tehtiin opintomatkat SM-robottikisoihin Espooseen ja Rovaniemelle, joissa tutustuttiin muiden koulujen oppilaisiin ja robottikerhotoimintaan. Viimeisiin SM-robottikisoihin Ouluun matkasi Kontiolahden ympäristöstä kaiken kaikkiaan 80 henkilöä kilpailemaan eri sarjoissa (tanssi, pelastus ja sumo). Tuomisina oli muun muassa Sumon yleisen sarjan mestaruus. Lasten ja aikuisten robottiharrastuksesta on kasvanut koko kylän yhteinen juttu. Innostus robottien rakentamiseen ja ohjelmoimiseen on laajentunut naapurikyliinkin, jopa Kontiolahden kunnan ulkopuolelle, iloitsee hankkeen vastuuhenkilö Janne Nivajärvi. Samalla on syntynyt luontevaa yhteistoimintaa Kontionlahden kylien välille. Kerhojen kautta tekniikan ala on tullut tutuksi useille nuorille yhtä hyvin niin tytöille kuin pojille. Leikkimielisissä kisoissa moni oppilas on saanut huomaamatta esiintymiskokemusta ja itseluottamusta, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Hankerahoituksen ja vanhempainyhdistyksen vapaaehtoisten voimin kerho on voitu pitää maksuttomana ja näin kaikkien saavutettavissa. Robotit ovat osoittautuneet käyttöä hyvin kestäviksi, ja niistä on iloa pitkälle tulevaisuuteen. Kulhon koulun vanhempainyhdistys jatkaa robottikerhotoimintaa. Kaikki robotit ovat joka vuosi osallistuneet aktiivisten opettajien myötävaikutuksella myös koulun opetuskäyttöön. Antero Lehikoinen Hankkeen jälkeen Kulhon koulu on osallistunut joka vuosi valtakunnallisiin robottitapahtumiin. Kilpailuista on niitetty myös menestystä. Hankkeen toteuttaja: Kulhon koulun vanhempainyhdistys ry Hankkeen rahoittaja: Joensuun Seudun Leader ry Maria Markus Maaseutuverkosto 3

4 NUORET Koulukokkailulla ja välitunnin latotansseilla innostusta maaseutuyrittäjyyteen Maaseutu on mahdollisuus innovatiivisille ja intohimoisille toimijoille. Kevään 2014 aikana Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijatiimit esittelivät näitä mahdollisuuksia ideoimissaan, kahdeksassa nuoria innostavassa tapahtumassa. Teematapahtumat tavoittivat lähes henkilöä, ja järjestelyihin osallistui 50 yhteistyökumppania, joista merkittävä osa oli alueen yrittäjiä. Spirit-hankkeen valmentamat kuusi yrittäjyyslähettilästä lisäsivät toisen asteen ja lukio-opiskelijoiden tietoisuutta ja innostusta maaseudun yrittäjyysmahdollisuuksiin. Kukin tiimi ideoi tapahtumalle teeman, neuvotteli yhteistyökumppaninsa ja loi tarvittavat verkostot oppilaitoksiin, maaseutuyrityksiin ja yhteistyökumppaneihin. Opiskelijatiimi hankki itse sponsorit ja yrittäjät, hoiti tapahtuman markkinoinnin, tiedottamisen sekä loppuraportoinnin. Kantavana ajatuksena oli tekemällä oppiminen ja Markkinoinnin opiskelijat tietävät, että tapahtumilla pitää olla yhteinen ilme ja teema. Teematapahtumien sloganina oli SPIRIT trendikäs maaseutu. Kuvassa on osa Veturin tapahtumasta vastanneesta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijatiimistä. Verkostot toimivat! Henna Gardemeister verkostoituminen. Lähiruoka oli esimerkiksi teemana Kouvolan seudun ammattiopiston kokkiopiskelijoiden kanssa yhteistyössä järjestetyssä koulukokkailupäivässä. Liiketalouden opiskelijat hankkivat lähiruoka-ainekset ja ammattiopiston opiskelijat suunnittelivat teemaan sopivan ruokalistan. Yhteistyöverkosto oli laaja, ja alueen lähiruokayrittäjiä osallistui tapahtumaan yksitoista. Yrittäjät tarjosivat tapahtumaan marjoja ja vihanneksia, kananmunia, possun lihaa, kalaa, perunoita, leipää, juustoa ja lakuja. Lähes sata ulkopuolista asiakasta pääsi nauttimaan maukkaasta lähiruoasta. Tilaisuudessa oli mukana myös ProAgria. Maitoa naapurista ja jauhot lähimyllystä, totesi Iittiin muuttanut näyttelijä, hevosalan yrittäjä, kotiäiti, keittokirjailija ja tv-persoona Olga Temonen, jonka opiskelijat pyysivät tilaisuuteen puhumaan lähi- ja luomuruoasta sekä kertomaan kokemuksistaan kasvissyöjänä. Näen, että jokaisella suomalaisella on tarve olla maalla, toteaa Temonen. Myös ulkopuolisten kuulijoiden oli mahdollista tulla seuraamaan esitystä. Samaan aikaan eri teematapahtumien järjestämisen kanssa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat viestineet vahvasti. Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaaksossa ilmestyneen artikkelisarjan lisäksi he ovat ideoineet, kuvanneet ja tuottaneet projektin aikana yritysvideoita viidelle maaseutuyritykselle. Videoiden tavoitteena oli esitellä yrittäjyyttä. Projektin aikana on pinnistelty, verkostoiduttu, opittu, innostuttu ja iloittu. Ilkka Virolaisen coaching-valmennus auttoi opiskelijaprojektipäälliköitä tiimin ja tapahtumien hallinnassa. Opiskelijatiimiläisistä parasta teematapahtumissa oli, että opiskelijat saivat oikeasti ideoida, luoda verkostot ja toteuttaa tapahtumat itse oman näköisikseen, nuorilta nuorille. Projektin puitteissa on usein kuultu myönteisiä asioita maaseudusta, sen rauhasta ja luonnosta. Myös nuoret kokevat maaseudun mukavana paikkana asua, jossa on tilaa hengittää. Hankkeen toteuttaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Rahoittaja: Pohjois-Kymen Kasvu ry Sinikka Pekkalin NUORET Tiedäks sä sen Ahlaste tuupin Yötyöleirissä syksyllä 2011 Ahlaste tuupi teki vastaperustetulle omalle kyläkanavalleen ensimmäisen videonsa. Käynnistyi hanke, jonka myötä tiedon kulku kylällä lisääntyi, ja myös kesäasukkaat löysivät uuden yhteyden kesäpitäjäänsä. Tuupi on taltioinut historiaa ja Ahlaisten vuoden kulun tapahtumia. Kanavaa on käytetty tapahtumien ja kylän markkinointiin. Nuorille Tuupi toi uuden harrastuksen. Ahlaste tuupi toi pilottihankkeena Ahlaisiin uudenlaisen oman kansalaisjournalistisen elävän kuvan tiedotuskanavan. Vastaavaa ei tietääkseni muualla Suomessa ole tässä laajuudessaan. Tuupin koulutusohjelma sisältää käytännön esimerkin siitä, mitä elokuvataiteen perusopetus voisi käytännössä olla. Toimintamallia on suunniteltu vietäväksi valtakunnalliseen käyttöön Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksen kautta, hankkeen tekninen vetäjä Ari Impola kommentoi paikallislehti Luoteisväylän jutussa. Sosionomian AMK-tutkinnon tehnyt Kristiina Renfors puolestaan totesi laadullisessa tutkimuksessaan Ahlaste tuupin vaikuttaneen vahvasti siihen osallistuneisiin nuoriin. Nuoret oppivat paljon mediatyöskentelystä niin käyttäjinä kuin tekijöinäkin. He oppivat myös median kriittistä tarkastelua ja ymmärtämään median voiman kyläyhteisölle merkityksellisten asioiden eteenpäinviemisessä. Lisäksi he saivat kokea yhteistyön voiman. Projekti vahvisti ystävyyssuhteita ja loi uusia. Nuoret kasvattivat itselleen syvemmät juuret Ahlaisiin, Renfors selvittää. Lakkautettavan vanhainkodin puolesta Ahlaste tuupi teki videon nettiin, minkä jälkeen Yle kiinnostui aiheesta ja teki uutisen valtakunnan verkkoon. Myös koululaiset pääsivät tuupilaisten kanssa kokeilemaan piirrettyjen tekoa ja videointia. Muiden Karhuseudun kylien nuorille tuupilaiset jakoivat taitojaan 24H-leireillä. Syntyi neljä elokuvaa, jotka saivat kunniakirjat Markku Pölösen Kyläelo- Elävää kuvaa Ahlaisista nuorten voimin. kuvakilpailussa. Suomen käsityömuseon videokilpailussa puolestaan Ahlaste tuupi pääsi palkintosijoille. Toiminta jatkuu hankkeen jälkeenkin. Nuorisoseura hankki omat laitteet projektin loppusuoralla, ja vanhemmat tuupilaiset opettavat nuorempia videoiden ja uutisten tekoon. Tuupilaiset avustavat Ahlaisten nuorisoseuraa dokumentoimaan Karvianjoen vesistön alajuoksua kuvin ja videoin. Syksyllä jatketaan Ahlaste tuupikerhossa kyläkanavan tuotantoa. Hankkeen toteuttaja: Ahlaisten nuorisoseura ry Hankkeen rahoittaja: Karhuseutu ry Ahlaste tuupi 4 Maaseutuverkosto

5 YHTEISTYÖ Kylätaloista toimivia monipalvelukeskuksia Kaksivuotinen Kylätalo Monipalvelukeskus -hanke aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa Ilomantsissa. Hankkeen avulla kylille on järjestetty erilaisia palveluja ja toimintoja kyläläisten omien toiveiden pohjalta. Toimintaa on järjestetty erityisesti kahdella kylätalolla, Kivilahdessa ja Hatun koululla, mutta myös ympäröivät kylät ovat voineet olla mukana kehittämässä kylätalojen toimintaa ja uutta palvelumallia. Kolme vuotta sitten tehdyn kyselyn perusteella päädyttiin kahteen monipalvelukeskukseen. Kriteereinä pidettiin muun muassa pitkiä välimatkoja kuntakeskukseen ja palveluiden puuttumista kyliltä. Kuluneen puolentoista vuoden aikana hanke on ottanut paikkansa niin Kivilahdessa kuin Hattuvaarassakin. Asiakaskäyntejä kertyi ensimmäisen toimintavuoden aikana noin käyntiä kylätaloa kohden ja kylätalojen palvelutarjonta on kehittynyt monipuoliseksi. Meillä on parturi-kampaamo- ja ruokailupalveluja, jalkahoitoa ja vyöhyketerapiaa, näytelmäkerho, hierontaa, atk-koulutusta, laulupiiri, erilaisia käsityökursseja, verkkopankkikoulutusta ja paljon muuta. Merkittävimpiä toimintoja ovat tähän mennessä terveyspalveluiden ja asiointiliikenteen saaminen kyläläisten käyttöön, sanoo hankkeen vetäjä Eija Liimatta. Erilaisten tapahtumien pohjalle suunnitellut tilaisuudet ovat lisänneet kylien Kun kuntakeskukseen on pitkä matka ja kyliltä puuttuu asukkaille tarpeellisia palveluita, helpottaa monipuolisesti toimiva kylätalo asukkaidensa arkea. ja loma-asukkaiden välistä yhteistyötä. Myös palveluntarjoajat ovat omaksuneet uuden kylätalojen toimintamallin ja ovat hyödyntäneet kiitettävästi tilojen käyttömahdollisuuksia toimiessaan kylätaloilla. Ajanvaraukset ja toimintapäivät suunnitellaankin yhteistyössä kyläläisten ja eri toimijoiden kanssa. Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Mukana ovat olleet esimeriksi Maaseudun Sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Sydänpiirin Kiertävä Pysäkki -hanke, Taito Pohjois- Karjalan Taitobussi-hanke, Ilonet Oy ja Ilomantsin kansalaisopisto. Mielenkiintoa on herännyt muuallakin, ja muun muassa Itä-Suomen yliopisto on kiinnostunut uudesta kylätalojen toimintaja yhteistyömallista tutkimuskohteena. Saadun palautteen perusteella kylillä kaivataan vastaavantyyppistä toimintaa. Suunnitelmissa onkin saada jatkoa hankkeelle ja myös muita kyliä lähtemään mukaan. Tulevan syksyn toimintaan sisältyy verkostoitumista maakunnan muiden vastaavien projektien kanssa sekä Kylätalo-hankkeen aikana luodun mallin siirtäminen osaksi kunnan normaalia palveluosaamista. Palveluiden säilyminen ja uusien toimintojen saaminen kylätaloille edellyttävät toimivaa kalenterin ja opitun käytännön ylläpitoa. Kylien on siis panostettava myös jatkossa yhdessä tekemiseen ja suunnitteluun. Näin kaikki halukkaat voivat olla mukana vaikuttamassa kylien palveluiden säilymiseen, uusien palvelujen tarjontaan ja kylien viihtyisyyteen. Ei voi olla mainitsematta myöskään maaseudun yhteisöllisyyden merkitystä tulevaisuuden vetovoimana. Mikäli maaseutua halutaan kehittää jatkossakin, kylissä on panostettava yhteistyön voimaan ja uusia oivalluksia on otettava pelottomasti käyttöön, Eija Liimatta toteaa. Hankkeen toteuttaja: Ilomantsin kunta Hankkeen rahoittaja: Vaara-Karjalan Leader ry Kylätalo Monipalvelukeskus YHTEISTYÖ Yhteistyöllä kestävää arjen turvaa Lapin ja Koillismaan kunnissa on harva asutus, pitkät välimatkat ja rahat tiukassa tuttu virsi muualtakin. Ongelmia ei kuitenkaan jääty suremaan, vaan alettiin rakentaa Arjen turvaa kunnissa -toimintamallia. Kemijärven, Pelkosenniemen, Posion, Pudasjärven ja Tornion pilotissa paikalliset ja alueelliset resurssit suunnataan tehokkaasti asukkaiden tarpeisiin. Arjen turvaa kunnissa kehittää muun muassa lapsille ja lapsiperheille tarjottavia palveluja. Uusien palvelumallien kehittämisessä kunta ei voi toimia yksin. Tarvitaan asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kumppanuutta, kiteyttää Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen pilottikuntien tilannetta. Paikallisista kehittämiskohteista sovittiin laajassa yhteistyössä kuntien poliittisen ja virkamiesjohdon sekä järjestöjen, kyläyhdistysten, oppilaitosten, seurakunnan ja yrittäjien kanssa. Huomattiin, että sovittamalla yhteen eri toimijoiden osaamista ja voimavaroja, yhteisiä resursseja olikin toivottua enemmän. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi valikoitui lasten ja lapsiperheiden palvelut sekä ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Näihin alettiin rakentaa palvelukokonaisuuksia toimijatreffeillä kaikkien asiasta kiinnostuneiden kesken. Ikäihmisten kotona-asumisen tueksi Pudasjärvellä koottiin monenlaista toimintaa. Postin mukana kulkee ruoka kymmenille kotona asuville vanhuksille. Palveluseteleillä tuetaan paikallista yrittäjyyttä ja saadaan ikäihmisille siivousta, lumenluontia ja kauppakassi kyläkaupasta kotiin. Kylille työllistettiin kylätalkkareita. Lähiverkostoa kartoittamalla haettiin arjen askareisiin ja juttuseuraksi tukea omaisista ja naapurustosta. Ehkäisevään työhön panostaminen vähentää kustannuksia kalliista korjaavista toimenpiteistä ja mahdollistaa tulevaisuudessa lisää investointeja hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työllisyyden parantamiseen, toteaa projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirastosta. Tuloksekas toimintamalli on saanut sekä kansallista että kansainvälistä tunnustusta. Euroopan parhaan alueellisen toimintamallin tunnustuksen luovasta ratkaisustaan se sai Euroopan julkishallinnon instituutilta vuonna Lapin liiton johdolla valmistellaan toimintamallin laajempaa jalkauttamista: paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten hankkeiden kokonaisuutta. Hankkeen toteuttaja: Lapin arjen turvan yhteistyöverkosto Hankkeen rahoittaja: Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lapin aluehallintovirasto Maaseutuverkosto 5

6 YHTEISTYÖ Yhteistyötä ruuantuotannon kehittämisessä Vuonna 2007 hämäläiset viljelijät, alueen elintarviketeollisuus, alan kehittäjät sekä rahoittajat päättivät lyödä hynttyyt yhteen ja katkaista alueen ruokatuotannon kehittämistä vaivanneen alakulon. Yhteinen tahtotila kirjattiin Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan, joka ulottui vuoteen Leenamaija Vattinen Ohjelman keskeisenä tavoitteena oli lisätä merkittävästi alan toimintaedellytyksiä parantamalla osaamista, lisäämällä yhteistyötä ketjussa pellolta pöytään ja nostamalla koko toimialan alueellista näkyvyyttä ja imagoa. Teemaohjelman kokoamiseen ajoi huoli alueen maatalouden kehityksestä. Hämeen sijainti Suomen väestöllisessä keskipisteessä viljavien peltojen keskellä antoi hyvät edellytykset harjoittaa maataloutta, mutta silti maatalouden bruttotulot kehittyivät 2000-luvun alussa koko maata hitaammin. Hanketoiminta oli sirpaloitunutta, ja sen kytkentä paikalliseen elintarviketeollisuuteen vähäistä. Ruokatuotannon kehittämistä koskeva hanketoiminta koottiin teemaohjelmassa Kasvua Hämeessä -sateenvarjon alle. Käytännössä kehittämistoiminta on toteutettu itsenäisesti hallinnoiduissa hankkeissa, joilla jokaisella on ollut oma, selkeä kohderyhmänsä. Yhteistyökumppaneina hankkeissa on ollut laajasti edustettuna koko Hämeen elintarvikesektori viljamyllyistä meijereihin ja lihanjalostajiin. Kehittäjille on teemaohjelman myötä syntynyt vahva me-henki ja yhdessä tekemisen taito, kertoo Päivi Rönni, vt. toiminnanjohtaja MTK Hämeestä. Esimerkiksi Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeessa on lisätty elintarvikealan yritysten liiketoimintavalmiuksia ja aktivoitu koko ruokaketjun yhteistyötä. Lähiruoan sanomaa on viety niin kuluttajille, ammattikeittiöille kuin päättäjillekin. Tilojen kehittämisen ja investointien edistäminen ovat olleet Huomisen hämäläinen maatila -hankkeen kantavia teemoja tilojen ympäristöosaamisen parantamisen ohella. Viljelijäpienryhmille on tarjottu kehittämistukea tukitiimien, opintomatkojen ja teemapäivien muodossa. Huomisen Osaajat -hanke on puolestaan tarjonnut valmiuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia, jotta neuvojat, Verkostoitumista asian äärellä. Huomisen Osaajat -hankkeen asiantuntijaluentopäivässä tutustuttiin sinimailaseen viljelyyn Mustialan maatalousoppilaitoksen pelloilla. tutkijat, virkamiehet voisivat työssään auttaa maatalousyrittäjiä kehittämään osaamistaan ja kykyä vastata toimintaympäristön jatkuvaan muutokseen. Tietoverkko 2 -hanke on kouluttanut vuosittain lähes viljelijää maataloustukien haussa. Päivi Rönnin mukaan alueen ruokamaakuntaimagon vahvistuminen ja yhteistyöverkostojen kehittyminen ovat olleet hankkeiden keskeisiä saavutuksia. Ruokatuotanto on huomioitu myös uuden ohjelmakauden alueellisissa painotuksissa sekä nostettu selkeästi kehittämiskohteeksi myös maakuntaohjelmissa. Hyvät kokemukset rohkaisevat jatkamaan yhteiseen tekemiseen pohjautuvaa kehittämistyötä Hämeessä myös jatkossa. Kasvua Hämeessä teemaohjelmaa koordinoi MTK Häme ry Hankkeen rahoittaja: Hämeen ELY-keskus Siri Taalas ja Päivi Rönni YHTEISTYÖ Uusia tahoja yhteen kylillä ja veden äärellä Mehtätivolin ja Suuren Vesikiertueen nimillä tunnetuksi tullut yhteistyöhanke Intoa, ossoomista ja yhteistyön voimmoo sai Pohjois-Karjalassa liikkeelle yhteensä ihmistä. Tapahtumien ja yhteistyössä tehtyjen toimintojen kautta on kohdattu, koettu, nostettu esiin tärkeitä asioita ja nautittu yhdessä olosta. Tapahtumapaikat olivat kylillä ja veden äärellä: satamissa, kylärannoissa, veneen laskupaikoilla, maatilan rannassa, konehalleissa, takapihoilla ja kylätaloilla. Mukana oli satoja toimijoita, kymmeniä kansalaisjärjestöjä hankkeineen, yhdistyksiä sekä satoja vapaaehtoisia tekemässä tapahtumia, jotka yhdistivät paikallista parhautta, tärkeää tietoa, taidetta ja tekemistä. Yhteisenä teemana oli vahvasti ympäristö ja varsinkin vesistöt. Hankkeen tavoitteena oli laajan yhteistyöjoukon kokoaminen järjestämään tilaisuuksia siten, että kylien yhdistykset ovat mukana järjestelyissä ja Antero Lehikoinen Kylillä ja veden äärellä on koettu paljon ja nautittu yhdessä olosta. oppimassa tapahtumien tuottamista. kylien itse tuottamaa ohjelmaa. Tapahtumat olivat pääosin paikallisia. Samalla haluttiin kiinnittää huomiota ympäristöön, varsinkin vesistöihin, ja Vuonna 2013 yhteistyö laajeni Vesikiertueeksi, jossa oli mukana useita saada virkamiehet, asiantuntijat ja yleisö kohtaamaan, selventää hankevastaava Kaisa Kervinen. jestöjä ja niiden hankkeita. Tilaisuuk- järjestäjiä: paikallisia yhdistyksiä, jär- Vuosina 2011 ja 2012 Mehtätivolin sia oli kaikkiaan 38, ja ne järjestettiin nimellä aloitettiin tapahtumatuottamiskoulutus kylillä ja järjestettiin Mehtätisön joukossa oli runsaasti myös alueen parhaana kesäloma-aikana, joten yleivoli-tapahtumia. Ideana oli tivoli-tyyppinen tilaisuus esiintyjineen ja samalla mahdollista seurata kesäasukkaita. Osaa tilaisuuksista oli nettiradiolähetyksinä, joissa haastateltavina ja yleisön kysymyksiin vastaamassa oli 13 ELYkeskuksen asiantuntijaa. Oli hienoa kulkea yhdessä yhteiseen tapahtumaan eikä peräkkäin kukin omaan tilaisuuteensa, Kaisa hehkuttaa. Hän nostaakin projektin keskeisimmäksi saavutukseksi laajan yhteistyön. Kyläläisistä, asiantuntijoista ja järjestöistä koostuva vireä yhteistyöverkosto kasvaa ja vahvistuu edelleen. Kesätapahtumia kylille, järjestöille ja hankkeille esittäytymistilaisuuksia, asiantuntijoille mahdollisuus keskustella ihmisten kanssa, kaikille kokemus yhteistyön ja yhteishengen voimasta, Kervinen tiivistää kokemuksia. Hankkeen varoin työllistettiin 16 henkilöä, joista 14 on alle 30-vuotiaita. Hankkeen toteutuksesta vastasivat yhdessä MSL:n Joensuun Kulttuuriyhdistys, Teatteri-Traktori ja Joensuun seudun Leader-yhdistys. Kiertuekumppaneina olivat Pelastakaa lapset, Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos ja Sydänpiiri, Taito Pohjois-Karjala, Pro Agria, Vaara- Karjalan Leader-yhdistys, Keski-Karjalan Jetina ry ja monet, monet muut. Hankkeen toteuttaja: Maaseudun Sivistysliitto Hankkeen rahoittaja: Joensuun Seudun Leader ry Maria Markus 6 Maaseutuverkosto

7 YMPÄRISTÖ JA ILMASTO Oma voimala sähköistää Alpuaa Pohjois-Pohjanmaalla Alpuan kylällä Vihannissa oltiin vuonna 2011 tavallisen tarinan edessä. Kyläkoululla laulettiin keväällä suvivirsi viimeistä kertaa. Alpualla ei kuitenkaan haluttu jättää koulurakennusta autioksi. Tartuttiin mahdollisuuteen ostaa kiinteistö itselle. Vaikka koulu halvalla saatiinkin, piti käyttökustannusten suuruutta miettiä, Alpuan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Rankinen muistelee. Kustannusten kattamiseksi oli kehitettävä liiketoimintaa, mutta se ei oikein kyläyhdistyksen rooliin istunut. Tarkoitukseen perustettiin Alpuan kehitys ry, joka osti koulurakennuksen vuonna Tiedossa oli CHP-voimaloiden tulo. Sähkön ja lämmön tuottaminen yhtä aikaa kiehtoi, koska kiinteistössä oli kova lämmön- ja sähkönkulutus, Rankinen kuvaa. Kun alpualaiset huomasivat, että yhdistys voi saada paikalliselta Leaderryhmältä, Nouseva Rannikkoseutu ry:ltä tukea hankkeelle jopa puolet, he rohkaistuivat etsimään voimalalle rahoitusta. Suunnitelmien ja laskelmien kera Alpuan Kehitys ry:n väki marssi paikallisen pankinjohtajan juttusille. Yhdistyksellä on nyt 15 vuoden laina, Rankinen kertoo. Omarahoitus euron hankkeesta oli lopulta vajaat euroa. Sähköja lämmityslaskut vaihtuivat raaka-aineen hankinta- ja lainanhoitokustannuksiin. Voimala käynnistyi vuoden 2014 tammikuussa. Pääasiassa tähtäimessä on energiaomavaraisuus, mutta jo ensimmäisenä vuonna sähköä on riittänyt myyntiin. Oulun Sähkömyynti myy muun muassa alpualaisten ylijäämäsähköä Farmivirtana. Energia-alan kestävän kehityksen foorumi palkitsi lähienergian puolesta pioneerityötä tekevän Farmivirran vuoden 2014 ilmastotekona. Alpualaisille oma voimalaitos tuo lähienergian lisäksi myös muuta toimeentuloa. Voimalan raaka-aine ostetaan lähialueen metsänomistajilta. Paikalliset urakoitsijat hoitavat puun haketuksen, kuivaamisen ja voimalan valvonnan. Voimalan käyttöön on pestattu myös Oma CHP-voimala ja toimiva lähienergian ketju on elvyttänyt 450 asukkaan Alpuaa. paikallinen yritys. Vaikka yhdistyksen omistaman koulukiinteistön kunnossapidossa käytetään talkootyötä, voimalan toiminta perustuu palkkatyöhön. Tämä työllistää kylää, energiaan käytetty raha ja verorahat jäävät omalle paikkakunnalle, Rankinen huomauttaa. Sähkön myynnin lisäksi yhdistys saa tuloja kiinteistön vuokraamisesta. Entisellä koululla toimii muun muassa yksityinen päiväkoti; toisinaan sitä vuokrataan majoitustilana, toisinaan taas kurssi- tai juhlatilana. Koululla pyörii myös monenlaista harrastustoimintaa. Eloa siis riittää, vaikka oppilaat joutuivatkin lähtemään. Hankkeen toteuttaja: Alpuan kehitys ry Rahoittaja: Nouseva Rannikkoseutu ry Pia Alatorvinen YMPÄRISTÖ JA ILMASTO Omasta energiasta työpaikkoja ja tuloja Vaasan yliopiston Levón-instituutin Energiakylä-hanke innostaa pohjalaisia kyliä kehittämään energiaomavaraisuuttaan ja samalla vähentämään öljyriippuvuuttaan. Energiakylissä lisätään uusiutuvan energian käyttöä, perustetaan älykäs ja omavarainen mikroverkko ja tuetaan aluetaloutta. Näin kylä voi saada tuloja energiamyynnistä. Projektipäällikkö Ari Haapasen ja kehittämispäällikkö Pekka Peuran vetämässä hankkeessa on laadittu energiaomavaraisuuteen tähtäävä suunnitelma hyödyntämällä paikallisia uusiutuvia energialähteitä. Haapanen toteaa Jepuan ja Ilvesjoen olevan mukana olevista 10 kylästä lähimpänä energiaomavaraisuutta. Jepualla kyläläisten omistama itsenäinen energiayhtiö omistaa sähköverkon lisäksi biokaasulaitoksen, Ilvesjoella on vesivoimala ja pari tuulivoimalaa. Perhossa puolestaan on oma bioenergiaa käyttävä lämpölaitos. Siellä aletaan rakentaa tuulivoimaa ja heillä on suunnitelmia biokaasulaitoksesta. Uusiutuvaa energiaa, kuten biomassaa ja tuulivoimaa riittäisi, samoin vaihtoehtoja sen hyödyntämiseen, mutta esteenä on Peuran nimittämä institutionaalinen vastustus. Isot energiantuottajat suojelevat omaa liiketoimintaansa ja ovat samalla uudistusten suurimpia vastustajia. Nekin joutuvat pikkuhiljaa perääntymään, myydäänhän energia- ja Jukka Rinta-Luoma Biokaasulaitoksen reaktoreissa olkisilppu sekoitetaan sianlietteeseen, josta saadaan biokaasun raaka-ainetta. kaukolämpöyhtiö Fortumin sivuilla nykyään kuluttajille aurinkopaneeliratkaisuja, Haapanen huomauttaa. Kyliä on motivoinut mukaan niin öljyn hinnannousu kuin taloustaantuma. Energiaomavaraisuus voi sekä työllistää kyläläisiä että synnyttää tuloja, kun esimerkiksi öljystä ei tarvitse maksaa alueen ulkopuolelle. Jepualla täysi energiaomavaraisuus toisi 90 työpaikkaa ja energiaa voitaisiin tuottaa 1,5-kertaisesti oman tarpeen yli. Esimerkiksi metsähakkeen tekeminen ja energiakäyttöön tarkoitetun ruokohelven sekä heinän kasvattaminen ja kerääminen työllistävät. Lisäksi kesantopellot ja koneet sekä laitteet saadaan tehokkaampaan käyttöön, eikä ilmastonmuutosta nopeuttavaa, pitkään sidoksissa ollutta hiiltä vapaudu ilmakehään, kun käytetään nopeasti uusiutuvia energialähteitä, listaa Haapanen. Hankkeessa on tutkittu, paljonko kylissä on saatavilla uusiutuvan energian potentiaalia, eli energiaa metsistä, maataloudesta, jätteistä ja tuulivoimasta. Kun lähtötilanteet on selvitetty, on ollut kylien oman aktiivisuuden vuoro. Innostuksen on täytynyt lähteä kylistä itsestään, me tutkijoina olemme voineet toimia haastajina ja keskusteluapuna. Tärkeintä on ollut levittää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja saada aikaan keskustelua ja mahdollisesti myös yrityksiä, Haapanen summaa. Energiakyliä on tarkoitus kehittää kuntiin ja jopa kaupunkeihin asti. Ideaalitilanteessa energiakylät olisivat isompia kokonaisuuksia, jotka rajautuisivat toisiin energiakyliin. Näin saataisiin aikaan koko maan kattava verkosto. Hankkeen toteuttaja: Levón-instituutti Hankkeen rahoittaja: Pohjanmaan ELY-keskus Kirsi Tikkanen Maaseutuverkosto 7

8 YMPÄRISTÖ JA ILMASTO Vahvaa uskoa bioenergiaan Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta -hanke kehittää Pielisen Karjalan bioenergia-alaa ja energiaomavaraisuutta. Päätavoitteena on edistää maaseutuyritysten energiaomavaraisuutta, bioenergiaalan liiketoimintaa ja luoda uusia yhteistyöverkostoja Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon alueella. Tavoitteenamme olevaan energiaomavaraisen maatilan malliin vastaa hankkeen yhteistyössä perustettu Nurmeksen Savikylän Kuittila Power Oy. Sen 140 kw:n pien-chp-laitos tuottaa puuhakkeella sähköä ja lämpöä Kuittilan lypsykarjatilalle, korjaamolle, kuivaamoyritykselle ja omakotitaloille, toteaa hankkeen projektipäällikkö Niina Huikuri, Pielisen Karjalan kehittämisyhtiöstä. Kuittila Power Oy:n avajaiset pidettiin joulukuussa 2012, minkä jälkeen yrityksestä on muodostunut alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu energiaomavaraisuuden ja uuden Kuittilan tila on energiaomavaraisuuden ja pien-chp-teknologian edelläkävijä. energiateknologian esittelykohde. Pielisen Karjalassa on vahva tahtotila bioenergia-alan kehittämiselle, mistä osoituksena on lähes 80 miljoonan euron edestä suunniteltuja biojalostukseen ja -energiaan liittyviä investointeja, mm. Nurmeksen Pitkänmäen vihreän teollisuuden alueelle sijoittuvat Feed Stock Optimum Oy:n biohiiltämö ja Karjalan Metsä ja Energia Oy:n metsäenergiaterminaali, Lieksan Kevätniemen alueelle suunniteltu Green Fuel Nordic Oy:n biojalostamo, sekä useat hajautetun uusiutuvan energian hankkeet. Biotalousakatemia helmikuussa 2014 kokosi noin 40 Nurmeksen, Lieksan, Jussi Ratilainen / SECRE Valtimon ja Juuan päättäjää sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden edustajaa keskustelemaan biotaloudesta. Paikallisen bioenergia-alaan kytketyn kehittämisstrategian onnistunut toteuttaminen voi nostaa alueen työllisyyden parhaimmillaan jopa samalle tasolle kuin 20 vuotta sitten Arvio perustuu Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat -hankkeessa laatimaamme bioenergiahankkeiden aluetalousvaikutusten mallinnukseen, toteaa lehtori Lasse Okkonen Karelia-ammattikorkeakoulusta. Esimerkiksi Nurmeksen Pitkänmäen uudelle teollisuusalueelle suunniteltujen investointien vaikutukset ovat paikallisesti hyvin merkittäviä: tulovaikutuksena jopa 12 miljoonaa euroa, rakennusvaiheen työllisyytenä noin työpaikkaa ja jatkuvana vaikutuksena jopa 280 työpaikkaa. Kehityssysäys voi katkaista alueella kauan jatkuneen negatiivisen työllisyyskehityksen ja nostaa esimerkiksi Nurmeksen kaupungin työllisyysmäärän uudelle kasvu-uralle, toteaa Okkonen. Bioenergia-ala tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia yritystoiminnalle Pielisen Karjalassa. Hanke on selvittänyt uusia energiaratkaisuja, liiketoimintamalleja, markkinoita ja yhteistyökumppaneita. Keskeisessä roolissa ovat olleet maaseutuyrittäjien koulutukset ja tiedotustilaisuudet (mm. biokaasuun ja hajautettuun energiaan liittyen), toimialaa palvelevat selvitykset sekä kansalliset ja kansainväliset opinto- ja verkostoitumismatkat. Mukana on ollut kymmeniä yhteistyötahoja, joiden aktiivisuus ja osallistuminen näkyvät nyt loppuvaiheessa uusina yrityksinä, liiketoimintoina, sekä tuotteina ja palveluina, summaa projektipäällikkö Niina Huikuri. Hankkeen toteuttaja: Pielisen Karjalan kehittämiskeskus PIKES Oy Osatoteuttaja: Karelia Ammattikorkeakoulu Hankkeen rahoittaja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat YMPÄRISTÖ JA ILMASTO Tärkeimpänä saavutuksena asennemuutos Läntisen Pien-Saimaan valuma-alueella toteutetun Kosteikkoasiamieshankkeen taustalla oli veden laadun heikkeneminen ja leväkukintojen lisääntyminen järvessä. Rehevöittävien kiintoaineen ja ravinteiden pääsy suoraan järveen haluttiin estää. Kosteikoilla viivytetään ja pidätetään ojien valumia. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Riistakosteikkoilta Taipalsaaren Orjainlahdella keräsi yleisöä noin 250 henkilöä. Kosteikkoa voidaan pitää viimeisenä keinona pysäyttää hienoaines ja ravinteet ennen niiden pääsemistä vesistöihin, kosteikkoasiamies Antti Happonen kertoo. Kosteikkoasiamieshankkeen tavoitteena oli suunnitella 30 kosteikkoa ja rakentaa tai käynnistää 15 kohdetta. Kosteikot sijaitsevat pääasiassa Taipalsaaren kunnan ja Lappeenrannan kaupungin alueella. Hanke onnistui yli odotusten. Vuonna 2012 Pien-Saimaan valuma-alueella oli yksi kosteikko ja toinen rakenteilla. Elokuussa 2014 alueella on jo 29 valmista kohdetta ja 22 kohdetta vireillä. Järven tilakin näyttää kohentuneen. Toteuttajien mielestä tärkein saavutus on kuitenkin maanomistajien, asukkaiden, kesäasukkaiden ja muiden järveä hyödyntävien ihmisten asennemuutos. Pien-Saimaan kunnostuksen ja kosteikkohankkeen ympärillä pidetyissä tilaisuuksissa, avajaisissa, talkoissa, iltamissa ja seminaareissa riitti innokasta väkeä. Esimerkiksi Koivusen kosteikkoiltamatapahtumaan saatiin lähes 300 ihmistä. Taipalsaarelaisten mukaan Kosteikkohanke on yhdistänyt ihmisiä paremmin kuin mikään projekti ikinä, Happonen kertoo. Onnistumisen kannalta merkittävimpänä tekijänä pidetään kosteikkoasiamiehen henkilökohtaista panosta. Hankeväki kertoo hänen onnistuneen erinomaisesti vakuuttamaan maanomistajat kosteikkojen merkityksestä. Ilman tätä koko hanke olisi kaatunut, koska maankäyttö oli isännistä kiinni. Myös asiantuntemus on saanut kiitosta. Suunnitelmia ei kannattanut hankkia muualta, kun oma mies osasi tehdä ne parhaiten. Kiitos kuuluu eri organisaatioille, mutta myös kesämökkiläisille. Yksityiset olivat valmiita antamaan pienestäkin tontista maata kosteikolle, Happonen lisää. Hankkeen toteuttaja: Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry Hankkeen rahoittaja: Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry Marjut Sassi ja Raija Aura 8 Maaseutuverkosto

9 KULTTUURI Kulttuurin ja perinteiden elvytystä European Oral Singing Traditions -hankkeessa on rakennettu yhteistyöverkosto Euroopan maaseutualueilla toimivien lauluperinnettä tutkivien ja tallentavien tutkimuslaitosten sekä niiden kanssa yhteistyössä toimivien kansanmusiikkijuhlien ja festivaalien kesken. Kulttuurielämää ja perinteitä halutaan ylläpitää sekä lisätä kestävän kehityksen mukaista kulttuurimatkailua. Kainuussa myös nuoret ovat innostuneet lauluperinteen harrastuksesta. Suomen ainoat vienankarjalaiset kylät sijaitsevat Suomussalmella ja Kuhmossa. Kertovan laulun perinteet ovat säilyneet paremmin syrjäisillä alueilla kuin talouselämän ja hallinnon keskuksissa. Kainuussa onkin huomattu, että aluekehittämisen tavoitteita ja perinteentutkimuksen tavoitteita voidaan helposti yhdistää. European Oral Singing Traditions -hankkeessa järjestettiin kuusi kansainvälistä seminaaria ja organisoitiin paikallista yhteistyötä koulujen, yhdistysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Partnerit testasivat ja kehittivät erilaisia pedagogisia menetelmiä ja välineitä suullisen lauluperinteen välittämiseen. Olemme kehittäneet erityisesti ryhmäopetusta. Pyrimme opetuksessamme käyttämään mahdollisimman vähän kirjoitettua tekstiä ja nuotteja, nojaamme elävään laulamiseen. Palaamme siten alkujuurille, sillä merkittävää kirjallista kulttuuriahan meillä on ollut vain pari vuosisataa, projektin johtaja, musiikin tohtori Pekka Huttu- Hiltunen kertoo. Monet osallistujat ovat saaneet suuria oivalluksia ymmärtäessään suullisen perinteen merkityksen. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyissä tapahtumissa on toteutettu festivaaliohjelman vaihtoa ja hanke organisoi myös matkailualan yhteistyötä. Kuhmon oppilaitoksiin perustettiin pilottiryhmiä runolauluperinteen siirtämiseksi eri-ikäisille opiskelijoille. Näin syntyvän kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston odotetaan tukevan myös Runolaulu-Akatemian kehittymistä kainuulaisena paikallisperinteeseen keskittyvänä tutkimus- ja kulttuuritoimijana. Tieto hankkeesta on levinnyt laajalti, tuloksia on julkaistu muun muassa kirjoissa ja lehtijutuissa. Hankkeemme on saanut valtavasti huomiota Euroopan tasolla. Esimerkiksi Bretagnessa aiheesta on tehty elokuva, ja hanke on näkynyt muutenkin paljon mediassa, Pekka Huttu-Hiltunen sanoo. Yhteistyöverkosto perustaa nyt myös omat European Oral Singing Traditions -verkkosivut, jotka jäämään elämään ja toimimaan myös tulevissa yhteistyöhankkeissa. Yhteistyöverkosto on vakiintunut ja pedagoginen kehittämistyö jatkuu. Kulttuurimatkailu on saanut uutta perustaa, uusia konkreettisia matkailutuotteita ja ennen kaikkea asiantuntemusta kulttuuriperinnön merkityksestä ja mekanismeista. Hankkeen toteuttaja: Juminkeko-säätiö / Runolaulu-Akatemia Hankkeen rahoittaja: Elävä Kainuu LEADER ry Maria Markus KULTTUURI Tanssilavateatterin musiikkinäytelmät yhä suositumpia Syvälahden tanssilavalla Kangasniemellä on ahkeroitu viimeiset neljä kesää kulttuurityössä. Rakkaudesta kulttuuriin ja maaseudun kehittämiseen, ohitse kaikkien palkkapussien on tehty paljon. Tanssilavalla on laitettu jalalla koreasti jo vuodesta 1954 lähtien. Sulassa sovussa perinteikkäiden lavatanssien rinnalla on viime kesinä saatu nauttia musiikkiteatteristakin. Kuntaa ja kulttuuria pitää elävöittää oikeansuuntaisesti ja saada ihmiset rakastamaan kulttuurityötä, Teatteriosuuskunta EStaten perustajajäsen ja ohjaaja Tarja Pyhähuhta toteaa. Leader-rahoitus mahdollisti meille huipputuotteen, riemuitsee EStaten puheenjohtaja Ritva Parviainen. Kuluneen kesän esitys toteutettiin osuuskunnan ja tekijöiden omilla rahoilla, mutta kolme edellistä kesää kulttuuriprojektia on tuettu Etelä-Savon Leader-ryhmä Veej jakajan toimesta. Tuen merkitys toiminnan aloittamiselle oli aikoinaan elintärkeä. Rahoituksella saatiin koreografin, musiikkikouluttajan ja muusikoiden tarjoamaa ammattitaitoista koulutusta. Näin saavutimme myös laadukkaan lopputuloksen, Pyhähuhta painottaa. Estate on alkuperältään mikkeliläinen teatteriosuuskunta, joka perustettiin toteuttamaan jäsentensä taiteellisia intohimoja vuonna Syvälahden tanssilavalla nähtiin ensimmäisenä kesänä Veikko Lavin tarina. Toisena kesänä oli Olavi Virran vuoro ja kolmantena kesänä kuultiin puolestaan Harmony Sisters -yhtyeen lauluja. Kuluneena kesänä katsomot täyttyivät Muistojen kotipiha -musiikkinäytelmän katsojista. Ensimmäisenä kesänä aloitettiin hieman varovaisesti esitysten määrässä, ja meillä kävi noin katsojaa. Tähti ja Meripoika -esityksessä vieraili Syvälahden tanssilavateatterin taidokkaat esitykset vetävät katsojia magneetin tavoin. kuitenkin jo ihmistä. Taikayöesityksen penkit täyttyivät hen- Estate Hankkeen toteuttaja: Teatteriosuuskunta kilöstä, ja nyt päästiin yli katsojaan, ohjaaja TansTarja Pyhähuhta Rahoittaja: Veej jakaja ry kertoo. Toni Degerlund Maaseutuverkosto 9

10 KULTTUURI Taitobussit helpottavat käsitöiden harrastamista maaseudulla Käsityön harrastusmahdollisuuksien lisäämisellä halutaan ehkäistä maaseudun autioitumista ja palvelujen karkaamista kirkonkylille ja kaupunkeihin. Taito Pohjois- Karjala ry:n Taitobussihankkeessa rakennettiin Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kiertävä käsityöneuvontaverkosto. Ajasta ja paikasta riippumaton verkosto toimii asiakkaiden toiveita kuunnellen. Taitobussi-hanke on laajentanut ja tehnyt tunnetuksi käsityöneuvontaa Pohjois-Karjalassa. 125 paikkakunnalla kohdattiinkin miltei asiakasta. Lähtökohtana Taitobussin palveluissa on ollut, että kurssitilan järjestää asiakas, ja käsityöneuvoja tuo tarvittavat materiaalit ja työvälineet. Kurssipaikaksi käy lähes mikä tahansa tila, jossa voidaan toteuttaa valittua käsityötekniikkaa. Projektipäällikkö Tarja Puukko kertoo, että Taitobussin palveluiden tunnetuksi tekeminen on vaatinut runsaasti markkinointityötä. Yhteistyökumppanit olivat onnistumisen kannalta avainasemassa. Verkostoon kuuluvat Taito Pohjois-Karjala ry:n käsityöneuvojat, kyläyhdistykset, Martta-yhdistykset, MSL sekä monet toimijat, hankkeet ja yksityiset henkilöt. Neuvojilla käytössä olleet pakettiautot Taitobussi-hankkeen kiertävä käsityöneuvontaverkosto kohtasi runsaasti käsityöharrastuksesta kiinnostuneita ympäri Pohjois-Karjalan maakuntaa. olivat myös ehdottoman tarpeellisia, jotta materiaalit ja työvälineet saatiin kuljetettua paikkakunnalta toiselle. Kehittämishankkeen rinnalla kulki vuonna 2010 Taitobussi-investointihanke, jonka avulla pakettiautot saatiin palvelemaan kiertävää käsityöneuvontaa toivotulla tavalla. Taitobussin palveluista tärkeimmäksi nousivat aikuisten erilaiset lyhytkurssit, joita asiakkaat voivat tilata haluamastaan aiheesta. Myös koululaisten kädentaitokerhot ovat olleet suosittuja. Useat kyläyhdistykset ovat ottaneet Taitobussin kurssitoiminnan osaksi omaa säännöllistä toimintaansa, Tarja Puukko kertoo. Toinen tavoite muiden kuin käsityöpalveluiden kuljettamisesta lähelle asiakkaita osoittautui projektipäällikön mukaan mielenkiintoiseksi haasteeksi. Hankeaikana pyrittiin selvittämään, millaisia muita palveluita asiakkaat kaipaisivat. Esiin nousivat erilaiset terveydenhoitoja hyvinvointipalvelut. Terveydenhoitopalveluita tarjottiin yhteistyössä Kiertävä Pysäkki -hankkeen kanssa. Taitobussi-hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Toiminta on jatkunut edelleen keskeytyksettä osana Taito Pohjois-Karjala ry:n käsityöneuvontaa. Asiakkaan näkökulmasta mikään ei ole muuttunut. Jatkossa kehittämiskohteena voisi olla kädentaitopalveluiden tarjoaminen erityisryhmille, kuten maahanmuuttajille tai muistisairaille. Käsityöllä on monia hyvinvointivaikutuksia, jotka parantavat sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Yhdessä tekemällä vaikutukset kertautuvat ja hyvän saa kiertämään. Hankkeen toteuttaja: Taito Pohjois-Karjala ry Rahoittaja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Taitobussi KULTTUURI Korkeatasoista taidetta yhdessä saarelaisten kanssa Hailuotoon Berliinistä muuttanut Antye Greie-Ripatti halusi pitkän kansainvälisen vaiheen jälkeen alkaa työskennellä paikallisesti. Kotonaan tuhannen asukkaan Hailuodossa. Paikalliset alkoivat ehdotella aiheita, mitä kaikkea voisin tehdä, Greie-Ripatti kertoo kannustavasta vastaanotosta. Syntyi HaiArt ry. Yhdistys haki rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta maaseuturahastosta. ELY-keskus rohkaisi minua tekemään projektista isomman ja monivuotisen, Greie-Ripatti kiittelee viranomaisten avuliasta suhtautumista. Vuosina hanke muun muassa järjesti festivaaleja, toi kansainvälisiä taiteilijoita saarelle, tarjosi ohjelmaa ja kursseja Hailuodossa ja osallistui monipuoliseen yhteistyöhön. Hailuotolaisille hankkeen tärkein tulos on varmasti lasten ja nuorten toiminta. Avasimme ensimmäisenä vuonna Hailuodon keskustaan LAB-työpajan. Nyt se on melkein päivittäin auki. Siitä on tullut niin tärkeä juttu, ettei sitä voi lopettaa, hankkeen projektiassistentti Nella Nikkilä sanoo. LAB on paikallisille lapsille mieluisa iltapäiväpaikka, jossa on aina ohjaaja paikalla. Siellä voi vain oleilla tai pelata koulutuksellisia ja kehittäviä pelejä, mutta pääasiassa siellä soitetaan ja tehdään musiikkia. HaiArtin taiteessa korostuu media, musiikki ja äänitaide, koska Greie-Ripatti itse on alan taiteilija. Lasten ipadorkesterilla on ollut keikkoja Hailuodon Art Attack- ja muiden tapahtumien lisäksi myös Porin taidemuseossa. Yhdessä on luotu Hailuodon äänikartta -sovellus, Hailuoto Sound map, jonka voi ladata ipadille ja iphonelle. Sovellus syntyi HaiArtin residenssitaiteilijan Juan Duarte Reginon ja hailuotolaisten koululaisten yhteistyöstä. HaiArt on tuttu lähes jokaiselle saaren asukkaalle. Nikkilä laskee, että päiväkotilapsista ja koululaisista kaikki ovat itsekin olleet mukana hankkeen toiminnassa. Anchorholdin suunnitteli Charlie Sutherlands. Teos rakennettiin heinäkuussa 2013 Marjaniemen Hailuotoon. Anchorhold on intiimi kokemuksellinen tila, joka on kaikkien käytössä. HaiArt LABiin osallistuminen ei maksa tätä nykyä lapsille mitään, myös ohjaajille pyritään maksamaan palkkaa. HaiArtin väki miettii erilaisia tapoja turvata ja vakiinnuttaa LABin toimintaa. Kovasti mietimme, miten saisimme toimintamme omavaraiseksi, Nikkilä kertoo yhdistyksen kunnianhimoisesta tulevaisuuden tavoitteesta. Hankkeen hallinnoija: HaiArt ry Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pia Alatorvinen 10 Maaseutuverkosto

11 ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS Tavoitteena toteuttaa asiakkaan yksilöllisetkin haaveet Kihniöläisen Wall Maskin perustaja Petri Karvinen kehitti rakkaasta harrastuksestaan menestyvää liiketoimintaa ja työn itselleen. Itsekin maalivahtina II-divaritasolla pelannut mies huomasi, että uudenlaisia maalivahdinmaskeja ei ollut kaupoissa saatavilla vielä 1990-luvun alussa. Yli 80 prosenttia suomalaisista huippumaalivahdeista käyttää Wall Maskin kasvosuojia. Tein itse ensimmäisen maskin, josta aloin kehittää sitä yhä paremmaksi. Sana kiersi ja maalivahtikollegat alkoivat kysellä maskejani. Vuonna 1990 perustettu kihniöläinen yritys Wall Maskit valmistaa ja markkinoi kasvosuojuksia jääkiekko- ja salibandymaalivahdeille. Nykyään SMliigan lähes jokaista veskaria suojaa peleissä Karvisen valmistama maski. Yritys markkinoi tuotteitaan tapaamalla maalivahteja henkilökohtaisesti sekä esittelemällä tuotteita urheiluliikkeissä. Pukukopeissa kuunnellaan huippupelaajien toiveita, minkä jälkeen toiveet pyritään toteuttamaan. Tässä auttaa se, että yrittäjällä itselläänkin on vuosien kokemus jääkiekkokaukalosta ja häkin suulta. Nykypäivänä internetillä on todella suuri merkitys tuotteen markkinoinnissa. Myös ammattimaalivahtien esimerkki on tärkeää, koska suuri osa tuotannosta myydään junioreille ja harrastajille. Wall-maskit maailmalle -kehittämishankkeen tavoitteena oli uusien tuotemallien luominen, uusien materiaalien käyttöönotto ja tuotannon tehostaminen. Yritystoimintaa haluttiin kasvattaa erityisesti vientiä silmällä pitäen. Etenkin Euroopasta ja Yhdysvalloista onkin löytynyt uusia jälleenmyyjiä kiitettävästi. Tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. Hankkeessa oli kaksi erillistä kehittämisosiota: toinen liittyi muotoiluun ja kokonaan uuden mallin kehittämiseen. Uudenlaista 3D-tulostettua mallikappaletta käytettiin kehitystyössä. Toisessa osiossa keskityttiin uuden tuotantomenetelmän kehittämistyöhön ja uusien materiaalien käyttöönottoon. Työtä myös automatisoitiin robotin avulla. Hanke onnistui tavoitteissaan, ja yritys on vahvistanut asemaansa kapealla erityisosaamisalueellaan. Harrastuspohjalta liikkeelle lähteneessä yrityksessä on nyt yrittäjän lisäksi kolme työntekijää. Se työllistää myös monia alihankkijoita. Hankkeen toteuttaja: Wall Mask Hankkeen rahoittaja: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Maria Markus ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS Yrttien ilot ja hyödyt markkinoille Eija Marjomaalla on välillä tapana livauttaa jauhepussukoita tuttavilleen testaukseen. Tällöin kyseessä on tärkeää tuotekehittelyä. Vaalassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalla asuva Marjomaa on käyttänyt yrttejä pitkään omaksi ilokseen ja hyödykseen. Kohta niistä pääsee nauttimaan laajempi yleisö. Esimerkiksi maustekäytössä mietin, mitkä yrtit korostavat ruuan makua. Sekoittelen niitä, jaan ihmisille ja pyydän maistamaan ja antamaan palautetta, Marjomaa kertoo maustesekoitusten syntyprosessista. Hän kuuluu monipuoliseen ja pitkän kokemuksen omaavaan porukkaan, joka on perustanut vuoden 2014 alussa osuuskunta Yrttiajan. Yrttiaika syntyi Nouseva Rannikkoseutu ry:n rahoittaman yritysryhmähankkeen tuloksena. Kahdeksan yrttien kanssa harrastuksena tai työkseen toiminutta tahoa etsi yhteistyömahdolli- Hankkeessa luotiin yritysryhmälle oma brändi ja tuotteille yhteinen ulkoasu. suuksia koulutuksesta, markkinoinnista nesta pitää olla hyvin selvillä. ja tuotekehittelystä. Hanke auttoi yrttiosaajia ottamaan yhdessä askeleen ja yhteisissä palavereissa on keskustel- Jokainen kehittää omia tuotteitaan ammattimaisempaan suuntaan. tu, voidaanko niitä ottaa yhteisiksi tuotteiksi, Marjomaa selvittää tuotteiden Yrttiajan porukka on kehittänyt yhteisen brändin alle noin 30 ihmisille ja valintaa. eläimille tarkoitettua tuotetta. Verkkokauppa aukaistaan syksyllä 2014 osoit- tuttua ennen hanketta. Nyt hän kuiten- Hänelle osuuskuntatoiminta ei ollut teessa Mausteiden ja kin kertoo innostuneensa toimintatavasta. voiteiden lisäksi valikoimaan kuuluu muun muassa yrttitippoja ja juomia. Yksittäiselle yrittäjälle on iso juttu Hoitovoiteissa yrttien vaikuttavista ai- tehdä esimerkiksi omat verkkosivut. Nyt ei tarvitse itse tehdä kaikkea, yrittäjäksi vasta hankkeen aikana ryhtynyt Marjomaa kertoo. Hän suunnittelee, että itsensä lisäksi hän voi työllistää sesonkiaikoina yrttibisneksellä myös muita. Tuotteille ja verkkosivuille on sorvattu vanhahtavan moderni ulkoasu. Marjomaa korostaa, että yrtit pitää tuntea, että pystyy tekemään toimivia tuotteita. Siksi hän uskoo, että yhtenäinen brändi asiantunteville ja itseään kehittäville yrittäjille on etu markkinoilla. Lisäksi pitää olla näkyvyyttä ja päästä esille oikeissa tiedotusvälineissä. Hyvä tuote mainostaa itse itseään. Yrttiajan asiakasryhmää ovat ihmiset, jotka haluavat käyttää luonnonmukaisia keinoja itsensä tai eläintensä hoidossa. Lääkkeiden vaikuttavat aineethan tulevat alun perin luonnosta, Marjomaa muistuttaa. Syksyllä 2014 yrttiaika.fi starttaa kuuden yrittäjän voimin kotimaassa, mutta mikään ei estä verkkokaupan laajenemista kansainvälisille markkinoille. Mukana olevat yritykset: Majakarin Majakka Ay, Calendan yrtit, Kuntohepo, Lea Keränen tmi, Inga ja Markku Nuojua tmi, Liisa Nivala (maatalousyhtymä), Kurkelan tila, Puutarha Ryytiranta Rahoittaja: Nouseva Rannikkoseutu ry Pia Alatorvinen Maaseutuverkosto 11

12 ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS Hankerahoitus kasvunäkymien kivijalkana Pääkaupunkiseudulla vietettyjen vuosien jälkeen eräs keskipohjalainen kaverikaksikko päätti palata takaisin kotiseudulleen, pois Kehä III:n ruuhkasta ja hälinästä. Nykyisin heidän yhteinen yrityksensä työllistää jo kymmenkunta täysipäiväistä työntekijää. Tässäpä pohtimisen paikka erityisesti kaikille niille, joiden mielestä omassa maakunnassa ei ole tulevaisuuden varalle tarjolla yhtään mitään. Mediaserverillään Picturall Oy on luonut menestyksellistä, maailmanlaajuista yritystoimintaa. Veteliläissyntyinen Vesa Laasanen luotsaa yhdessä Samuli Valon kanssa Kaustisella toimivaa Picturall Oy:tä luottavaisin mielin kohti menestyksekkäitä kasvunäkymiä. He saivat Mediapalvelin tuotekehitykseen -hankkeeseensa apua Pirityiset Ry:ltä. Sen turvin media- ja AV-alan tarpeisiin sulautettuja järjestelmiä ja ohjelmistoja kehittävä sekä tuotteistava Picturall Oy on vakiinnuttanut toimintaansa ja laajentanut sitä entisestään kohti kansainvälisiä markkinoita. Meillä on meneillään kasvun vaihe ympäri maapalloa, Vesa Laasanen sanoo. Tällä hetkellä uusissa tiloissamme on yhdeksän työntekijää ja San Diegossa yksi. Vientimaita yrityksellämme on nykyisin 12. Reilusti yli puoli maapalloa on myyntiverkostolla vielä kattamatta, joten voimme hyvillä mielin todeta, että töitä riittää. Picturall Oy kehittää videontoistojärjestelmiä vaativiin olosuhteisiin. Idea Picturall Oy uudenlaisesta laitteistosta sai alkunsa, kun yrityksen perustajat joutuivat joitakin vuosia sitten valmistelemaan näyttävää videoesitystä Helsingin Messukeskuksessa. Kysyntää ilmeni pian toiminnan laajentamiselle. Meillä riitti asiakkaita alusta saakka aina Nokiasta Peugeotiin. Ruskeiden pakkauslaatikoiden työntäminen ympäri esityspaikkoja alkoi pian kuitenkin maistua rakennuspölyltä. Tarvittiin käytännöllisempiä ja kätevämpiä keinoja koota ja purkaa suuriakin esityksiä kaikkine laitteistoineen, Laasanen kuvailee. Yhteistyökumppanini Samuli Valo kehitteli vaativiin esitystarpeisiin tällä hetkelläkin markkinoimamme laitteen. Mediaserverillä pystyy heijastamaan installaatioita seinälle ja lukuisille näytöille tilassa kuin tilassa. Teatterin äänet ja valot esimerkiksi on mahdollista synkronoida ja luoda näin koko esitykselle valtavat visuaaliset puitteet. Muita Picturall Oy:n laitteiston potentiaalisia käyttökohteita ovat muun muassa erilaiset konsertit ja messutilaisuudet. Laite soveltuu hyvin myös TVstudioiden käyttöön. Erilaiset näyttelyt vaativat visuaalisuudelta melko paljon. Projisointilaitteen tuotekehittely jatkui tahollamme vuosia kunnes huomasimme, että ammattikäyttöön tarkoittamamme uusi laite on maailmanmarkkinoilla varsin käypä peli, Laasanen kertoo. Ala on parasta aikaa kovassa mullistuksessa. Isoja suuntaviivoja ei edelleenkään ole vedetty. Maailmalla tapahtuvia yritysjärjestelyitä vastaan täytyy olla kohdemarkkinoillaan niin vahva, että pärjää isojakin tahoja vastaan. Hankkeen toteuttaja: Picturall Rahoittaja: Pirityiset ry Marja Myllymäki ELINKEINOT JA YRITTÄJYYS Yrityksen tavoitteena kasvava ulkomaan vienti Solid Water on ilmajokelainen vesihuollon yritys, joka tarjoaa palveluita sekä teollisuudelle että kunnalliselle puolelle. Yritys suunnittelee ja toteuttaa räätälöityjä ratkaisuja jätevesi- ja puhdasvesiratkaisuihin. Osaamisalaan kuuluu kaikki vesihuollon ratkaisut suunnittelusta rakentamiseen, hitsaukseen ja sähköistyksiin, huolto- ja kunnossapitotöihin. Iina Peltoniemi Solid Water suunnittelee ja toteuttaa räätälöityjä jätevesi- ja puhdasvesiratkaisuja. Yrityksen osaamiseen kuuluu vesihuolto aina suunnittelusta rakentamiseen, hitsaukseen ja säköistyksiin, huolto- ja kunnossapitotöihin. Solid Waterin tavoitteena on olla vuonna 2016 vakaalla taloudellisella pohjalla oleva, tunnettu vesihuoltoalan yritys, joka toimii omissa toimitiloissaan Ilmajoella. Rahoitetun käytännön tarkoituksena on ollut kehittää ja modernisoida nykyisiä laitteita, sekä lisäksi suunnitella täysin uusi laite, valmistaa siitä prototyyppi sekä suorittaa testaus. Lisäksi tarkoituksena on ollut tehdä 3D-mallinnukset, myyntiesitteet ja suunnittelijakansiot, joita pystytään käyttämään hyväksi myynnissä ja markkinoinnissa sekä suunnittelussa. Tarkoituksena oli kehittää Solid Waterin toimintaa monipuolisesti: yhdenmukaistaa laitteet niin, että ne olisivat mahdollisimman hyvin toisiinsa sopivia ja panostaa entistä enemmän yrityksen viestintään. Tuotteistamme tehtiin 3Dkuvat ja tuotekortit, joissa on tietoa laitteista mahdollisimman kansanomaisella kielellä, Solid Waterin toimitusjohtaja Jouko Korpi kertoo. Yrityksen toiminta on kehittynyt siten, että keväällä 2014 hankittiin omat toimitilat, jotka mahdollistavat yrityksen kasvun ja tuovat turvallisen ja siistin työympäristön. Kiinteistön hankintaan on haettu Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:stä investointitukea. Toimitilan kokonaispinta-ala on neliötä, josta toimisto- ja sosiaalitilojen osuus on noin 200 neliötä. Tämän katsotaan tuovan asiakkaan näkökulmasta lisää uskottavuutta ja samalla henkilökunnalle tilat ovat paremmin tarkoitukseensa soveltuvat ja viihtyisämmät. Näiden arvellaan parantavan työtehokkuutta ja lisäävän myönteistä ilmapiiriä. Yrityksen liikevaihdon kasvun lisäksi yrityksen työntekijämäärä on kasvanut alun neljästä nykyiseen yhdeksään henkilöön. Yhteistyön tekeminen muiden toimijoiden kanssa on kuulunut Solid Waterin strategiaan alusta asti. Toiveena on, että menestys toisi menestystä muillekin. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä, ei kilpailla, Korpi sanoo. Solid Waterin rekisteröityjä PMT-tuotteita on myyty jo useisiin maihin, muun muassa Venäjälle ja useisiin Euroopan maihin. Yksi tulevaisuuden tavoitteista on, että toiminta nojautuisi 70 prosenttisesti vientiin. Hankkeen toteuttaja: Solid Water Oy Rahoittaja: Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Noora Rintamäki 12 Maaseutuverkosto

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 11/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta keskisuomi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Susanne Forsberg susanne.forsberg@jao.fi +358 40 341 5146 www.yritystentaitava.fi

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA

BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA Niina Huikuri, projektipäällikkö Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat -hanke Bioenergiafoorumi 5.9.2014 Joensuu BIOENERGIA PIELISEN KARJALAN ELINKEINOSTRATEGIASSA

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot