Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2012

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2012

2 Sisällysluettelo OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-ELOKUU TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSKATSAUS HENKILÖSTÖKATSAUS MEDISIININEN TULOSALUE OPERATIIVINEN TULOSALUE PSYKIATRIAN TULOSALUE TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TILASTOT JA TAULUKOT

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012 on ollut haasteellinen. Toimintaympäristössä pitkään nähtävissä olleiden eri tekijöistä johtuvan palvelutarpeen kasvun, teknologisesta kehityksestä johtuvan kustannuspaineen ja työvoiman saatavuutta koskevan kiristyvän kilpailun ohella on merkittävää ollut kunta- ja palvelurakenteen muutosta koskevien suunnitelmien valmisteluun liittyvä odotus ja epävarmuustekijät. Alkuvuoden palvelutuotannon perussuunta on ollut asetetun strategian suuntainen, avohoitokäyntien ja niissä ensikäyntien määrä on erikoissairaanhoidossa kasvanut samalla kun osastoilla hoitopäivien määrä on laskenut ja hoitoajat lyhentyneet. Samalla jäsenkuntien ulkopuolelle tuotettujen palvelujen osuus on lisääntynyt. Työvoimatilanne erityisosaajien, lääkärien, osalta on kokonaisuutena parantunut, mutta ongelmayksiköitä on edelleen. Hoitohenkilökunnan niukkuus johti suunniteltuja suurempiin toimintasulkuihin kesän aikana, mikä notkautti palvelutuotantoa. Kokonaiskustannuskehitys erikoissairaanhoidon osalta on ollut suhteellisen maltillista johtuen ostetun hoidon kustannusten pysymisestä edellisen vuoden tasolla ja muiden palvelujen oston kasvun pysähtymisestä. Mutta jäsenkuntalaskutus on kuitenkin kuntien tavoitteita suurempaa, eikä jälkikäteen arvioiden ylitiukan talousarvion tavoitteeseen ole päästy. Myös peruspalveluissa kustannusten kasvu on tavoiteltua suurempaa johtuen ympärivuorokautisen hoidon henkilömitoitusten tiukentumisesta ja siitä, ettei rakenteellisia muutoksia ole vielä päästy toteuttamaan. Hyvinvointi vaikuttavuus tuottavuus ohjelman toimenpiteiden valmistelu on edennyt, mutta ei vielä näy kustannuskehityksessä. Tulevan vuoden talousarviohaasteisiin vastaaminen vaatii rakenteellisia muutoksia, mieluiten alueen koko toimialaa koskien. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja 3

4 TALOUSKATSAUS Vuoden 2012 alkuvuoden talousarvion toteutumisvertailua värittää tietoisuus siitä, että kuluvan budjettivuoden käyttötalousmääräraha on noin 5,3 M pienempi kuin oli edellisvuonna tilinpäätöksessä toteutunut. Elokuun lopussa laaditun menoennusteen mukaan lisätalousarvion tarve on ilmeinen, mutta sen suuruus tulee olemaan hieman pienempi kuin talousvuoden ensimmäinen vuosineljännes antoi olettaa. Tosin bruttomenojen budjettivaje kuluvalle vuodelle on nytkin vielä noin 8 M. Tulokertymän kasvu on vastaavalla tasolla. Näin ollen budjettiylitys ei ole tuomassa tilinpäätösennusteeseen alijäämää. Merkille pantavaa ja jopa historiallista on se, että piirin ulkopuolisen hoidon kasvu on taittunut ainakin toistaiseksi, mikä helpottaa merkittävästi kuntayhtymän taloustilannetta. Tosin tämän säästökohteen ennustettavuus on hyvin vähäinen. Tilanne elää joulukuun loppulaskutukseen saakka. Jo elokuun jälkeen on nähtävissä jälleen hiljaisen kasvun kausi. Myös eräitä isoja hoitopalveluiden ostopalvelusopimuksia on voitu lopettaa ja siirtää rekrytointien kautta omaksi toiminnaksi, mutta samalla eräitä uusia ostopalveluavauksia on jouduttu tekemään. Erikoissairaanhoidossa eletään tiukan kuntatalouden paineessa. Jäsenkuntien perustellut vaatimukset säästöjen kohdentamisesta myös erikoissairaanhoitoon ovat luoneet painetta kuntahintojen kasvun pysäyttämiselle. Samaan aikaan mm hoitotakuuta koskevat säännökset ovat luoneet painetta erikoisjärjestelyin parantaa entisestään hoidon saatavuutta. Kuntalaskutettavat suoritemäärät ovat nousseet. Samalla kuntien kustannukset ovat kasvamassa kaikkien tahojen mielestä huolestuttavalla tavalla. Tuotantokustannusten leikkaantumisesta ei kuitenkaan ainakaan vielä ole näkyvissä selkeitä merkkejä piirin ulkopuolisen hoidon kasvun taittumista lukuun ottamatta. Rekrytoinnissa on osin onnistuttu, mutta sen tuomat taloudelliset hyödyt voidaan saavuttaa vain vähitellen, viiveellä. Erityistä huolta kannetaan ostopalvelusopimusten hinnan korotuksista. Vaikka sopimusten määrä lukumääräisesti ehkä vähenee, nousevat näiden yksikkökustannukset erityisesti lääkäripalveluiden ostoissa ja tietohallinnon palveluissa. 4

5 TULOSLASKELMA TOTEUMA MUUTOS% TOTEUMA % Myyntituotot ,3 69,6 Maksutuotot ,3 61,0 Muut tuotot ,7 50,9 TUOTOT YHTEENSÄ ,7 69,2 Henkilöstökulut ,7 70,1 Piirin ulkop.hoidon osto ,4 65,0 Muut palveluiden ostot ,9 68,4 Aineet, tarvikkeet ,2 61,6 Muut kulut ,1 55,7 Menojäämäarvio MENOT YHTEENSÄ ,2 68,7 KÄYTTÖKATE RAHOITUSERÄT VUOSIKATE POISTOT ,1 68,3 TULOS TOIMINTATUOTOT Runsaan 75 M :n suuruiset toimintatuotot ovat toteutuneet hieman budjetoitua paremmin (66,7 %). Tuloissa on 3,7 %:n kasvu edellisvuoteen. Myyntituotot ovat nousseet +4,3 % ja maksutuotot (mm potilasmaksut) ovat lähes viime vuoden tasossa (+ 0,3 %). Kuntalaskutuksessa ulkokuntien osuus kasvaa suunnitelman mukaisesti nopeimmin (+20,6 %), mutta kattaa toki koko palvelumaksukokonaisuudesta edelleenkin vain oin 5 %:n osuuden. Myyntituottoihin kirjatuissa kuntien palvelumaksuissa on edelleen merkittäviä kuntakohtaisia vuotuisia eroja. Jäsenkuntien erot johtuvat pitkälle piirin ulkopuolisen hoidon jakautumisesta kotikunnille, mutta rakenteellisiakin oman keskussairaalan palveluiden käyttöasteen eroja on havaittavissa, mitkä johtuvat hoitoketjujen ja hoidonporrastuksen eroista. - Mitä pienempi kunta, sitä ennustamattomampaa on kuntalaskutuksen toteuma. Elokuussa kuntalaskutuksessa näkyy vielä kesän sulut. Syksyn aikana toiminta yleensä vilkastuu, joka lisää suhteessa kuntalaskutuksen tuottoja syksyn aikana. Näin ollen ennuste on budjetin toteutumisen kannalta hyvä. Elokuun kuntalaskutuksessa (kirjataan syyskuun tuloslaskelmaan) erikoissairaanhoidon oman toiminnan kuntalaskutus kasvoi + 7,0 % eli 3,6 M (kokonaismäärä 55,3 M ) ostopalveluiden kuntalaskutus laski - 4,0 % eli 0,5 M (kokonaismäärä 11 M ) kehitysvammahuollossa kuntalaskutus kasvoi + 6,3 % eli vajaat 0,1 M (kokonaismäärä 1,4 M ) 5

6 Kokonaislaskutuksessa jäsenkuntien keskimääräinen kasvu on + 3,8 % eli yhteensä + 2,1 M (kokonaissumma 50,9 M ) Kalajokiseudun ja Kallion yms kasvu + 8,4 % eli +0,4 M (kokonaissumma 5,5 M ) ns ulkokuntien sis Pietarsaaren seutu palvelumaksukasvu + 24,8 % eli +0,6 M (kokonaissumma 3 M ) Jäsenkuntien laskutus on elokuun kuntalaskutuksessa kasvanut oman toiminnan osalta somatiikassa +6,9 % eli +2,6 M ja psykiatriassa laskenut 1,3 % eli -0,09 M. Merkille pantavaa on, että monen vuoden jatkumo piirin ulkopuolisen hoidon kasvussa taittui kesän aikana, mutta vähennys on hieman pienentynyt elokuun aikana. Ostojen kokonaissumma kääntyi laskuun ja toi kuntayhtymän sekä jäsenkuntien kassaan noin euron säästön viime vuoteen verrattuna. Edelleenkin liian suuri osuus kuntien palvelumaksuista kohdistuu sairaalan oman toiminnan rahoittamisen sijasta piirin ulkopuolisen hoidon ostopalveluiden kattamiseen läpilaskutuksena. Piirin ulkopuolisen hoidon osuus jäsenkuntien kustannuksista on lähes kaikilla jäsenkunnilla edelleen yli 20 % kokonaismenoista. TOIMINTAKULUT Runsaan 71 M :n suuruisten toimintakulujen kasvu edellisvuoteen on tuloslaskelman mukaan + 2,2 % eli 1,6 M. Kevään yli 7 %:n kasvukauden jälkeen tulos on hyvin maltillinen. Talousarvion käyttötalousmenoista on toteutunut 68,7 %, mikä osoittaa sen, että budjetti tulee vielä nykyiselläkin menokehityksellä ylittämään budjetoidun. Menojäämien arvio on maksettujen lomarahojen jälkeen 1,3 M. Ennuste ylittyy mm piirin ulkopuolisessa hoidossa ja asiantuntijapalveluissa sekä henkilöstömenoissa. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot (9,5 M ) vähenivät - 4,4 % eli vajaat (tuloslaskelmatieto). Toteumaennuste nykyisellä menokehityksellä johtaa kuitenkin edelleen määrärahan runsaan 2 M:n suuruiseen ylitykseen. Piirin ulkopuolisen hoidon kehitystä on hyvin vaikea arvioida ja kuntakohtaisella tasolla ennustaminen lienee miltei mahdotonta. Henkilöstönettokulut (40 M ) ovat kasvaneet yli budjetoidun, + 4,7 %. Tämä kertoo kuitenkin samalla myös parantuneesta rekrytointitilanteesta. Tosin myös sairauspoissaolojen tuomasta sijaistarpeesta. Kasvu on kuitenkin taittunut alkuvuoden yli 8 %:n kasvukuukausien jäljiltä. Myös tältä osin budjetin ylitysennuste on pienenemässä. Parantuneella rekrytointitilanteella on oma vaikutuksensa palkkabudjettiin, mutta tämä puolestaan on vähentämässä vähitellen ostopalvelun tarvetta. Tältä osin kehitys on kokonaistaloudellisesti ja kustannusrakenteellisesti myönteinen, mutta vaikutukset näkyvät viiveellä. Noin 9,2 M :n suuruiset Muut palveluiden ostot (mm asiantuntijapalvelut sis lääkäripalvelut, siivouspalvelut) ovat kasvaneet 1,9 % eli 0,2 M. Oman toiminnan tuottavuuden kannalta kalliit asiantuntijapalvelu-ostot ovat sen suurin uhka. Parantuneen rekrytointitilanteen vuoksi on eräitä 6

7 merkittäviä ostopalvelusopimuksia voitu lopettaa, mutta tilalle on jouduttu tekemään eräitä yksittäisiä uusia sopimuksia. Viime aikoina on ilmennyt yksittäisiä ongelmia myös ostopalveluiden käytössä, sillä alueella ei ole ollut riittävästi saatavana eräiden erikoisalojen lääkäripalveluja edes henkilöstövuokrauksena. Aineet ja tarvikkeet -menoerän (10,5 ) säästö on -2,2 %. Muissa toimintamenoissa (1,3M ) kasvu on erityisesti vuokrakulujen kasvun myötä korkea, + 31,3 %. Vuokramenojen ja sitä kautta suoritekustannusten hillitsemiseksi on käyty keskusteluja kiinteistöyhtiö H-seitsikon lainanlyhennysohjelman pidentämisestä siten, että kiinteistöyhtiön perimiä vuokria voitaisiin pienentää nykyisestä. Tilikauden tulos on positiivinen, hieman vajaat 1 M. INVESTOINNIT Investointimenojen käyttöaste oli elokuun jälkeen 51,6 %. Saneerausten määrärahan käyttö on edennyt vuosisuunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta apteekin saneerauksen käynnistämistä, joka on edelleen suunnittelutyön vaiheessa ja remonttityöt voidaan käynnistää vasta seuraavana talousarviovuonna. YHTEENVETO Kokonaisuutena arvioiden kuntayhtymän taloustilanne on alkuvuoden "erittäin huolestuttava - vaiheen" jälkeen hieman kohentunut, mutta usko piirin ulkopuolisen hoidon vähentymiseen myös loppuvuonna on hauras. Kohentunut rekrytointitilanne on kuitenkin tuonut valoa myös talouteen. Tältä osin sairaalassa eletään toiveikkaissa tunnelmissa. Menokehityksestä ja merkittävästi alimitoitetusta budjetista johtuen on kuitenkin varmaa, että talousvuosi johtaa jälleen lisätalousarvion käsittelyyn. Odotettavissa on runsaan 8 M :n suuruinen talousarvioylitys, joka tuodaan valtuustolle lisätalousasiana marraskuun valtuustossa. Jäsenkuntien kannalta myönteistä on sitä vastoin sopimuskuntien ja ulkokuntien lisääntynyt käyttö, joka tukee vahvasti pienen sairaanhoitopiirin mahdollisuutta toimia alueen päivystävän sairaalan roolissa. Tavoitteena on edelleen lainanlyhennysohjelmaa vastaava lähes 1 M :n euron suuruinen tulos. Tarkemmat taloustiedot luettavissa tuloslaskelmaraporteissa. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 7

8 HENKILÖSTÖKATSAUS Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoidon ja kuntayhtymän yhteisten tukipalveluiden henkilöstön määrä on neljän ensimmäisen kuukauden aikana vaihdellut tammikuun lopun 1220:sta 1353 henkilöön. Elokuun lopussa henkilömäärä 1242 on 5 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Suhteellisesti eniten vähennystä (7 henkilöä) oli huollon henkilöissä ja lisäystä (9 henkilöä) perustason hoitohenkilöstön määrässä. Jyta peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vaihteli tammikuun lopun 627:stä heinäkuun 697 henkilöön. Lääkäreiden määrä on korkeimmillaan heinäkuussa (30) ja elokuussa lääkäreitä oli 21. Elokuun lopussa henkilömäärä oli 635 eli 10 henkilöä enemmän kuin edellisessä elokuussa. Koko kuntayhtymän vahvuus elokuun lopussa oli 1879 henkilöä (vuoden 2011 elokuun lopussa 1875). Eniten väkeä oli kuntayhtymän kirjoissa heinäkuun lopussa, jolloin henkilöstömäärä oli Vuosi 2012 Sairaala Jyta Henkilöstön määrä lkm (kuun viimeisen päivän tilanne) lkm (kuun viimeisen päivän tilanne) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo vert edtammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo vrt ed Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik.opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust. henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääk. ja aman.) Yhteensä

9 Koko kuntayhtymän vahvuus elokuun lopussa oli 1877 henkilöä (vuoden 2011 elokuun lopussa 1872). Eniten väkeä oli kuntayhtymän kirjoissa kesäkuun lopussa, jolloin henkilöstömäärä oli Vuosi 2012 Kiuru yhteensä Henkilöstön määrä lkm (kuun viimeisen päivän tilanne) ed vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo elo Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik.opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avust. henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääk. ja aman.) Yhteensä Palvelussuhteen luonteen mukainen jako on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuodenvaihteeseen 2011/2012 verrattuna vakinaisten palvelussuhteiden osuus on noussut koko kuntayhtymässä 73,6 %:iin. Avoimen viran-/toimenhoitajia oli elokuun lopussa 85 (erikoissairaanhoito 64 ja JYTA 21). Vuoden 2011 lopussa avoimen viran-/toimen hoitajia oli 95. Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yht elo 2012 elo 2012 elo 2012 Vakinainen virka-/työsuhde ,5 % ,9 % ,6 % Määräaikainen virka-/työsuhde ,2 % ,0 % ,2 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 64 5,2 % 21 3,3 % 85 4,5 % Harjoittelija 2 0,2 % 0 0,0 % 2 0,1 % Palkkatuella 0 0,0 % 11 1,7 % 11 0,6 % Yhteensä % % % LÄHDE: EHRM; HENKILÖSTÖN RAKENNE, PALVELUSUHTEEN LUONNE 9

10 Vaihtuvuus Vakinaisia palvelussuhteita päättyi toisen vuosikolmanneksen aikana yhteensä 51. Suurimman ryhmän muodostivat vanhuuseläkkeelle jääneet 22 henkilöä sekä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 3 henkilöä. Työpaikkaa vaihtoi 17 henkilöä ja paikkakunnalta muuton takia lähti 2 henkilöä. Erikoissairaanhoidon virkoihin tai toimiin on elokuun loppuun mennessä valittu 59 henkilöä, joista 14 tuli organisaation ulkopuolelta. Vakinaisten palvelussuhteiden päättymien syyt tammi-elokuu 2012 Sairaala Jyta Yhteensä tammi-elo tammi-elo Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke 3 3 Paikkakunnalta muutto Työpaikan vaihto Kuolema Opiskelu Irtisanottu/työ loppunut Siirto toiseen virkaan Muu syy Yhteensä Sairauspoissaolot Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstön kumulatiivinen sairauspoissaolopäivien määrä elokuun lopussa oli kalenteripäivää, mikä on 557 päivää edellisen vuoden vastaavaa määrää enemmän. Tammi- ja helmikuun sairauspäivien määrät olivat lähivuosien vertailukuukausia merkittävästi suuremmat, lähes vuoden 2008 tasoa. Touko- ja heinäkuun sairauspäivien määrä poikkesi vertailuvuosista myönteiseen suuntaan ja jäi vertailuvuosien lukusarjoja huomattavasti pienimmiksi. Toukokuusta alkaen sairauspäivien määrä on matalammalla tasolla, mikä lupaa tässä vaiheessa hyvää. Kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite enintään 15 sairauspoissaolopäivästä henkilöä kohti tarkoittaisi erikoissairaanhoidossa keskimäärin 1300 päivän kuukausitasoa loppuvuoden osalta. Näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta. 10

11 Peruspalveluliikelaitos Jytan sairauspoissaolot ovat vaihdelleet helmikuun 1215 sairauspoissaolopäivästä huhtikuun 895 päivään. Helmikuun poissaolopäivien määrä on poikkeuksellisen korkea ja huhtikuun taas matalin kahteen vuoteen. Tammi-elokuussa 2012 sairauspoissaolopäiviä oli 999 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tilanteessa. Tavoite keskimäärin 15 sairauspoissaolopäivästä henkilöä kohti tarkoittaisi alle 700 sairauspoissaolopäivän kuukausitahtia, mikä on myös varsin haasteellinen. 11

12 Työpanostarkastelu erikoissairaanhoidossa Tammi-elokuun henkilöstön työpanos vakansseihin suhteutettuna oli erikoissairaanhoidossa yhteensä 92,9 % (vuoden 2011 lopun työpanosprosentti oli 92,9). Lääkäreiden työpanosprosentti 63,1 on 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2011 kumulatiivisesta toteumaa pienempi. Perusasteisen hoitohenkilöstön työpanosprosentti on kasvanut eniten vuoden 2011 lopun tilanteesta, 10,5 % -yksikköä ja on korkein 108,3. Suurimman henkilöstöryhmän hoitohenkilöt amk:n työpanosprosentti 85,8 % on 0,8 % -yksikköä edellisen vuoden lopun tilannetta pienempi. Työpanosprosenttiin vaikuttavat mm. sulut, poissaolot ja sijaistyövoiman saatavuus. 12

13 Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina vakansseihin nähden 2012 Tammi-elo kumulatiivinen kk 12/2011 kk 12/2010 Lääkärit 63,1 63,2 70,9 Hoitohk., amk/opistoaste 85,8 86,6 87,4 Hoitohk., kouluaste 108,3 97,8 101,9 Tutkimushk. 77,3 77,6 77,6 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 92,5 95,7 94,9 Huoltohk. 86,1 90,2 87,9 Hall.-, tsto- ja tal.hk ,9 96,0 Ravintohuoltohk. 73,4 74,6 81,1 Kaikki yhteensä 92,9 92,9 94,6 Henkilöstöhankinta Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä osallistui alkuvuodesta Sairaanhoitajapäiville Helsingissä, Pohjolan lääkäripäiville Oulussa että Lääkäripäiville Helsingissä. Muutamia työntekijöitä on saatu kiinni näiden tapahtumien kautta. Sairaanhoitajien rekrytointitilanne parantui kesän aikana. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on kuitenkin edelleen vaikeaa saada sijaista. Psykiatrisen tulosalueen sissien sijaisuuksiin saatiin kesällä riittävästi tekijöitä. Useissa kesäsijaisuuksissa käytetään sairaanhoitaja-opiskelijoita ja lähihoitajia. Sijaisten tarvetta vähentävästi vaikutti heinäkuun sulut ja tavanomaista heinäkuuta pienempi sairauspoissaolojen määrä. Lääkärien rekrytointitilanne on parantunut alkuvuodesta. Kuntayhtymä on onnistunut saamaan palvelukseensa monia hyviä osaajia. Ortopedian osaamista on hankittu palveluita ostamalla. Psykiatreja otettaisiin töihin, jos heitä jostain löytyisi. Anestesialääkäriosaamista on hankittu myös ostamalla. Rekrytoinnin yhteistyökuvioissa edetään maakunnallisesti Kokkolan terveyskeskuksen, Työplussan, Jyta peruspalveluliikelaitoksen sekä KOSEK:in kanssa. Lääkäriopiskelijoiden kesätöitä tarjottiin vuoden 2011 tapaan. Osaamisen kehittäminen Kuntayhtymän organisaatiotason perehdytyksen verkkokurssi valmistui kesään mennessä ja on kaikkien saatavilla uuden henkilöstön yleisperehdytykseen. Kokonaisuudessaan alueellinen koulutus ja koulutuspalvelut on vakiintunut, tammi-elokuu pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Toukokuussa jouduttiin muutamat suunnitellut 13

14 koulutuksen perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Syynä tähän oli se, että yksiköt eivät voineet irrottaa työntekijä- ja työaikaresurssia koulutuksiin osallistumiseen. Alueellisiin koulutuksiin on ollut runsaasti osallistujia myös Kokkolan kaupungin yksiköistä, Pietarsaaresta sekä Kallion ja Selänteen kuntayhtymistä. Yksi koulutustilaisuus toteutettiin ruotsinkielisenä. Noin 60 %:ssa alueellisista koulutuksista käytetään etäyhteyksiä. OYS-Erva-alueelta vastaanotettiin etälähetyksinä alueellisia koulutuksia aikaisemman käytännön mukaisesti. Viisi erikoissairaanhoidon lähiesimiestä on aloittanut pitkäkestoiset johtamiskoulutukset, ensihoidon erikoistumisopinnot tulevat toteutumaan terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla - alueelta aloittaa noin 10 sairaanhoitajaa hoitotason pätevöitymisen. Kesäkuussa solmittiin oppisopimus kokin perustutkintoon johtavasta koulutuksesta. Työsuojelu HaiPro-ohjelman käytön laajentumista työsuojeluosioon ja sen kautta sähköisiin työtapaturmailmoituksiin valmistellaan yhdessä Kokkolan kaupungin terveyskeskuksen kanssa. Järjestelmän käyttöönottoajankohta on todennäköisimmin marraskuussa Työterveyshuolto Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on ollut mm. työpaikkaselvityksissä. Kela-lainsäädännön sekä työterveydenlainsäädännön muutosten mukaiset työterveysneuvottelut aloitettiin pitkään työkyvyttömänä olleiden työntekijöiden kohdalla. Erikoissairaanhoidon ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä sairaanhoidon kustannukset tammi-elokuun palvelujen käytöstä olivat ,45 euroa, mikä on n euroa edellisen vuoden vastaavan ajankohdan laskutusta pienempi. Eija-Liisa Heikkilä Henkilöstöjohtaja 14

15 MEDISIININEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Lääkäripulan takia hoitotakuussa ei pysytty kardiologiassa sydämen ultraäänitutkimuksissa, kardiologien täytyi olla paljon osastolla ja sydäntoimenpideyksikössä. Syksyksi saatiin lupa tehdä 200 kpl sydämen ultraäänitutkimusta jononpurkuna. Sydämen ultraäänien suhteen on päästään hoitotakuuseen syksyn aikana. Tulosalueella avohoitokäyntejä on ollut (elokuussa ) eli 2 % vähemmän. Ero on kuitenkin pienentynyt verrattuna huhtikuun osavuosikatsaukseen ja tavoitteesta on toteutunut 57 %. Nettohoitopäivien lisäys osastoilla on nyt 595 hpv eli 5 % edelliseen vuoden elokuuhun verrattuna. Suunnitelluista hoitopäivistä on 69 % toteutunut. Hoitojaksot ovat lisääntyneet 13 % edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimääräinen hoitojakso oli 3,3 vrk (v elokuussa 3,9). Prosessien näkökulma HaiPro-ilmoituksia tehtiin edellisvuotta enemmän. Suurin osa liittyi lääkehoitoon. Tietoteknisen ongelman takia tarkkoja tilastoja ei nyt saatu (HaiPro-ohjelma ei toimi). Ongelmatilanteet käsiteltiin yksikön sisällä niiden toistumisen estämiseksi. Uusi Effica-versio ja viimeisin päivitys on vienyt työaikaa ja kirjaamisprosesseja edelleen kehitetään. Paljon aikaa menee lääkeosioiden kirjaamiseen ja muuttamiseen avolääkitykseksi lääkäreiltä, radiologian lehdelle ei suoraan voi sanella lähetettä, aiempien diagnoosien etsiminen on hankalaa jne. Hoitohenkilökunnalla mm. hoitoisuusluokittelu ei onnistunut päivityksen jälkeen. Kesällä osastosulkujen aikana ajoittain hoitoketjut ja potilassiirrot toimivat huonosti ja jatkohoitopaikkoja odotettiin pitkään. Keskimäärin kuitenkaan suuria ongelmia ei ollut, onneksi mitään laajoja epidemioita ei tullut (esim. Noro-virus). St-nousuinfarktien invasiivinen hoito toimii yhteistyössä Pietarsaaren seudun kanssa. Invasiivinen kardiologia päivytysaikana tapahtuu edelleen hätätyönä. Aivohalvausten liuotushoito telestroken avulla iltaisin ja viikonloppuisin/pyhänä toteutuu päivystävän / työssä olevan henkilökunnan avulla. Toiminta aloitettiin kesäkuussa Kokkolan terveyskeskuksen vuodeosastolla jatkettiin Kytke-hankkeesta luotua mallia, vaikka hanke loppui. Tämä ei kuitenkaan riitä ja laitoshoitoja on jouduttu ostamaan. Os. 4:n valvontayksikössä on hoidettu vaikeasti sairaita potilasryhmiä: COPD, hengitysvajaus, intoksikaatiot, sydämen ja munuaisten vajaatoiminta. Käyttö lisääntyy jatkuvasti. KuntoApu-ohjelma on tulossa apuvälinetoiminnan tietojenhallintaan ja lääkinnällisen kuntoutuksen alueellinen työryhmä on aloittanut toiminnan. 15

16 Os. 8:lla on pilottikäytössä ollut sähköinen kuumekurva, joka vaikuttaa erittäin lupaavalta. Toki hienosäätöä edelleen tehdään. Os. 4:n nimeksi tulee medisiininen osasto 9, os. 8:n nimeksi medisiininen osasto 8 ja os. 12:n nimeksi medisiininen osasto 12. Sisätautien ja keuhkosairauksien poliklinikka yhdistyvät medisiiniseksi poliklinikaksi. Henkilökuntaa pyritään käyttämään henkilökierron avulla resurssitarpeen mukaan medisiinisellä tulosalueella. Tähän tarvitaan jatkuvaa koulutusta ja yhtenäiset käytännöt. Henkilöstönäkökulma Keuhkosairauksien ylilääkäri aloitti kesäkuussa 2012 ja keuhkosairauksien tilanne on huomattavasti parantunut ja konsulttitoimintaa vähennetään. Fysiatrian ja kuntoutuksen sekä neurologian erikoisaloilla on merkittävä lääkäripula ja konsultteja tarvitaan hoitotakuunkin takia. Kuntoutusohjausten vaatimat työntekijäresurssit ovat edelleen vajaat. Sisätaudeille on saatu kesän jälkeen hyvin erikoistuvia lääkäreitä, mutta hoitajapula on kaikkialla suuri ongelma. Esimerkiksi sisätautien poliklinikalla hoitajien määrä verrattuna lääkäreihin on ajoittain liian pieni. Henkilökuntaa pyritään käyttämään henkilökierron avulla resurssitarpeen mukaan medisiinisellä tulosalueella. Tähän tarvitaan jatkuvaa koulutusta ja yhtenäiset käytännöt. Eläköityminen tuo osaamisvajetta ja tiedon ja taidon ylläpito on vaativaa. Hukka-projekti käynnistyy tavoitteena säästöt ja turhien/päällekkäisten toimintojen poisto sekä prosessien toimivuus. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Taloustilanteen takia os. 4:lla vähennettiin 12 paikkaa, os. 12:lla 10 paikkaa ja hoitajapulan takia os. 8:lla 6 paikkaa. Poliklinikoilla oli lyhempiä sulkuja (paitsi sisätautien poliklinikalla ei sulkua). Tulosalueelle arvioiduista toimintakuluista on käytetty 62,8 % ja arvioiduista tuotoista on koottu 67,8 %. Alkuvuonna tehtiin yksi sydämen- ja yksi keuhkonsiirto. Keuhkoklinikan konsulteille suunniteltu määräraha on jo ylitetty, mutta nyt konsulttien käyttö vähentyy. Konsulttitoiminta on ollut välttämätöntä. Hoitopalvelujen ostot vähenivät 26,6 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kuntalaskutuksessa 9 % saatiin jäsenkuntien ulkopuolisista kunnista (viime vuonna elokuussa 9 %). Toisista sairaanhoitopiireistä saatiin tuloja 63 % edellisvuotta enemmän. 16

17 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Potilaiden hoitoon liittyvien ohjelmien ja Effican käytön koulutus ovat olleet edelleen riittämättömiä. ereseptin käyttöönotto on suuri haaste ja koulutus käynnistynyt. Käyttöönoton myötä poliklinikka-ajat tulevat pidentymään ja tehokkuus heikkenee (ainakin joksikin aikaa). Lisäksi kotiutusprosessi osastoilta hidastuu ereseptin tuomien ongelmien takia. Yhä enemmän lääkäreiden aikaa menee tietojärjestelmiin ja tärkein eli potilastyö kärsii. Suoritekäsikirjaa tehdään ja sen myötä yhtenäiset käytännöt lisäävät potilasturvallisuutta ja mahdollistavat paremmin henkilökunnan liikkuvuuden ja toimivat prosessit. Hoidonporrastus ja potilassiirrot ovat keskimäärin toimineet paremmin kuin alkuvuonna. Hoitoketjuja tehdään jatkuvasti ja perusterveyden huolto ja myös potilaat on saatava mukaan. Olen tarkastanut tulosalueeni viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta toukokuu-elokuu 2012 ja todennut ne riittäviksi sekä juridisesti että sisällöltään oikein laadituksi. Ilkka Vihriälä Ylilääkäri, medisiinisen tulosalueen johtaja 17

18 OPERATIIVINEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Hoitotakuun toteutuminen vaihtelee erikoisaloittain. Ongelmia on vain kirurgialla ja korva-nenä ja kurkkutaudeilla. Kirurgialla osa ortopedisista ja gastroenterologisista potilaista joutuvat odottamaan ensikäyntiä poliklinikalle yli kolme kuukautta. Korvataudeilla on jonoa kuulonhuoltoon. Toimenpiteissä hoitotakuu toteutuu pääsääntöisesti. Huonoin tilanne on hammashoidossa. Prosessien näkökulma Remonttien suunnittelu on jatkunut. Naisten poliklinikan ja lasten- ja nuorten osaston remontit valmistuivat ja yksiköt pääsivät uusittuihin tiloihin. Seuraavaksi alkaa kirurgian poliklinikan korjaus ja siksi yksikkö on jo siirtynyt väistötiloihin, samoin onkologian poliklinikka. Tämän vuoden tavoitteisiin kuuluu käytäntöjen yhtenäistäminen eri yksiköissä. Tähän liittyen hoitotyöhön on valmistumassa ohjeet katetroinnista, kanyloinnista, cvk:sta ja imemisestä. Lisäksi ollaan osallistuttu suoritekäsikirjan päivitykseen. Suoritemäärät ovat ennallaan viime vuoteen verrattuna. Avohoitokäynneissä lisäystä on 2,1 %. Osastohoidossa on hieman laskua, mikä selittyy suurimmaksi osaksi päivystysosaston siirtymisellä medisiiniselle tulosalueelle. Lisäksi lasten- ja nuortenosasto oli evakossa osastolla 10, mikä laski sairaansijojen määrää. Toimenpiteissä keskusleikkaussalissa on n. 50 leikkauksen lisäys, mutta päiväkirurgiassa 200 leikkauksen lasku johtuen anestesiologi ja kirurgipulasta. Henkilöstönäkökulma Lääkäritilanne on korjaantunut lastentaudeilla ja onkologialla. Korvataudeille on saatu myös uusi osastonylilääkäri ja syksyn aikana aloittaa uusi ylilääkäri. Sen sijaan lääkäripula jatkuu kirurgialla ortopediassa ja anestesialla. Tämä on hankaloittanut leikkaustoimintaa koko alkuvuoden ajan. Erityisesti se näkyy ennätyksellisissä päiväkirurgian suluissa. Leikkausten määrä päiväkirurgiassa on noin 200 vähemmän kuin edellisinä vuosina. Päiväkirurgian henkilökunta on sulkujen aikana ollut sijoitettuna muihin yksiköihin sijaisuuksiin, millä on saatu hillittyä henkilöstömenoja. Hoitohenkilökuntaa oli kesän toimintaa suunniteltaessa saatavilla varsin huonosti, mikä osaltaan lisäsi sulkuaikoja. Toisaalta kesällä sijaistilannetta helpotti se, että sairaslomia oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Talousnäkökulmasta katsoen tase on ,27 ylijäämäinen. Menoissa on kasvua 5,8 %, toteuman ollessa 68,9 %. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 5,7 %. Toinen suuri kulu, piirin ulkopuolinen hoito on pysynyt budjetoidussa summassa. Suurin nousu menoissa on tapahtunut asiantuntijapalveluissa, +18,8 %. Tämän syynä on lääkäripula, minkä takia on jouduttu 18

19 ostopalveluihin ortopediassa, korvataudeilla ja lastentaudeilla. Loppu vuoden aikana korvatautien ja lastentautien ostopalvelut lähes loppuvat. Toisaalta, jotta pysytään hoitotakuussa, pitää hankkia ostopalveluna ortopedin ja anestesiologin palveluita. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Olen tarkastanut tulosalueeni viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta tammi-huhtikuu 2012 ja todennut ne riittäviksi ja juridisesti ja sisällöllisesti oikein laadituiksi. Haipro ilmoituksia on tullut kesän aikana 20 vähemmän kuin viime vuonna. Suurin vähennys on tapahtunut lääke- ja nestehoitoa koskevissa ilmoituksissa. Pekka Nikula Ylilääkäri, operatiivisen tulosalueen johtaja 19

20 PSYKIATRIAN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Lähetteiden määrä kasvoi eniten nuorisopsykiatrialla, missä kasvu oli 29 % edellisvuoteen. Myös psykiatrian poliklinikalla lähetemäärä kasvoi 10 %. Lastenpsykiatrian osalta lähetteiden määrä vastaavasti laski 20 % edellisvuoteen. Tämä heijastaa lasten psykologisten tutkimusten porrastuksen parempaa toimivuutta. Sairaalahoitoon lähetettyjen määrä laski aikuispsykiatriassa 6 %. Kehitysvammahuollossa lähetteiden määrä pysyi ennallaan. Hoitoon pääsy psykiatrian poliklinikoille on toteutunut valtakunnallisten määräaikojen puitteissa. Aikuisten psykiatrisilla osastoilla hoitopäivien määrä on laskenut edellisvuodesta 8 %. Kuormitukset ovat olleet kuitenkin edelleen korkeita. Nuoriso-osastolla hoitopäivät hieman lisääntyivät ja vastaavasti lastenpsykiatriassa hieman laskivat. Psykiatristen osastojen ylikuormitukselle vuoden alusta potilasturvallisuuden parantamiseksi ja pakon/rajoitusten käytön minimoimiseksi asetettu yläraja on pystytty pääosin pitämään ja vain muutamia potilaita on jouduttu lähettämään toisaalle ylikuormituksen vuoksi. Kehitysvammaisten palveluissa ei ole suuria muutoksia edellisvuoteen. Prosessien näkökulma Psykiatrian palvelurakennetta ohjaava Keski-Pohjanmaan kuntien päihde- ja mielenterveysstrategia valmistui vuoden 2011 ja sen jalkauttamisessa ensimmäiseksi tavoitteeksi on otettu henkisen ensiavun organisointi alueella. Tätä tehtävää koordinoimaan ohjausryhmä kutsui ylihoitaja Ulla Aspvikin, jonka johdolla työ on käynnistynyt. Kehitysvammatyön osalta toteutetaan edelleen alueellista suunnitelmaa kehitysvammaisten asumisesta sekä asumiseen liittyvistä palveluista, joka pohjaa Valtioneuvoston periaatepäätökseen Ohjelmaa seurataan kehitysvammatyön neuvottelukunnan kokouksissa säännöllisesti. Psykiatrisen avohoidon tilannetta kuvaa edelleen lisääntyneet lähetemäärät sekä aikuispsykiatriassa vaativien lausuntojen määrän kasvu. Silti psykiatrian poliklinikka on pystynyt toiminnan uuden ryhmittelyn pohjalta aiempaa enemmän reagoimaan kiireellisiin hoidon pyynteihin ja siten sairaalaosastojen ylikuormitustilanteita on ollut edellisvuotta vähemmän. Nuorten sekä nuorten aikuisten hoidon tehostamiseksi siirrettiin sisäisesti yksi lääkärin vakanssi psykiatrian pkl:lta nuorisopsykiatrian pkl:lle, jolle samalla siirtyi vastuu alle 23-vuotiaiden hoitoon pääsyn varmistamisesta tiukennetussa hoitotakuussa. Kehitysvammaisten asumisen sekä asumiseen liittyvistä palveluiden alueellisen suunnitelman (Valtioneuvoston periaatepäätös ) alueellista toteutumista on seurattu Kehitysvammahuollon neuvottelukunnassa, jossa sekä Kokkolan kaupungin että Jyta-alueen edustajat ovat selvittäneet alueellisia suunnitelmia. Lisäksi kehitysvammayksikön johto on tavannut kuntien edustajia kuntakierroksella sekä kuntayhtymän alueella, Kalajoella että Kallion kuntayhtymän kanssa. 20

21 Henkilöstönäkökulma Tulosalueella suunniteltu ja siellä on käynnistymässä ryhmämuotoisten hoitojen sisäinen koulutus. Erityisesti vaativaan osastotyöhön suunnattu epsychnurse-koulutus on käynnistymässä suunnitellusti. Psykiatriseen hoitoon liittyvien rajoitusten käyttöä vähentävää sisäistä kehittämistyötä on jatkettu ja on osallistuttu kansalliseen kehittämisohjelmaan. Vakanssien täyttöaste sekä psykologien että sosiaalityöntekijöiden osalta hyvä, lääkärien osalta tilanne ollut kesäkauden aikana haasteellinen, kesäksi ei saatu sijaislääkäreitä, mikä edelleen kuormitti vakituisia lääkäreitä. Lääkärityövoimaa on vuokrattu kauden aikana 1,5-2 erikoislääkärin työpanoksen verran/kk. Hoitohenkilökunnan osalta kesän sijaisuuksiin rekrytointi oli edellisvuotta vaikeampi, mutta lisäsulkuja ei jouduttu tekemään. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Toimintatuotot psykiatrian yksikköjen osalta olivat 37,5 % ja kehitysvammatyön osalta 33,4 % budjetoiduista, tuottojen kasvu psykiatrian palveluissa 11,7 % ja kehitysvammahuollossa 4,4 %. Toimintamenot olivat psykiatrialla 72,0 % ja kehitysvammahuollossa 72,2 % budjetoidusta. Henkilöstökulut olivat kasvaneet psykiatrialla 1,8 % ja kehitysvammahuollossa 4,3 %. Palvelujen ostossa näkyy erittäin suuri kasvu, koska edellisvuonna vastaavana aika vasta käynnistyi lääkärityövoiman osto, palvelujen kasvu oli psykiatrian palveluissa 51, 8%. Piirin ulkopuolisessa hoidon menot kasvoivat 18 %. Huolimatta palvelujen oston kasvusta ja piirin ulkopuolisen hoidon lisääntymisestä tulosalueen tulos on positiivinen. Psykiatristen alojen yhteenlaskettutulos oli euroa ja kehitysvammahuollon tulos oli miinuksella euroa, mutta toiminnan jatkuessa tasaisena päätyy positiiviselle vuoden lopussa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäistä valvontaa on tehty osana tulosyksiköiden johtamistyötä. Ylihoitaja Ulla Aspvik on lisäksi tulosaluejohtajan varahenkilönä tehnyt vastuuyksikköjohtajien päätösten valvontatarkastuksia säännöllisesti. Matti Kaivosoja Ylilääkäri, psykiatrisen tulosalueen johtaja 21

22 TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Radiologisia tutkimuksia on tehty 0,9 % enemmän. Tutkimusmäärät ovat lisääntyneet natiivitutkimuksissa (+1,2 %), TT-tutkimuksissa (+5,8 %) ja ultraäänitutkimuksissa (+2,8 %). Magneettitutkimuksia on hankittu ostopalveluina sekä tehty jononpurkua 2-3 kertaa viikossa. Hoitotakuuseen on kyetty vastaamaan palvelutarjonnalla. Keskuslaboratorion näytteenottotilojen suunnittelu asiakaslähtöiseksi ja samalla sähköisen ajanvarauksen laajentaminen on alkanut. Toholammin ja Kannuksen laboratorion sijaistus on ollut haasteellinen henkilökunnalle. Vieritestilaitteiden laadunhallintaohjelmistosta on tehty hankintapäätös. Apteekissa asiakkaita on palveltu sovituissa aikatauluissa. Apteekin aukioloaikojen ulkopuolisia palvelutapahtumia on ollut 13 kpl. Sulkupäiviä on ollut 1 kpl. Lääkkeenvalmistuksessa on ollut huhtikuun lopussa muutama päivä, jolloin ei ole voitu valmistaa aseptisia valmisteita tilapäisen henkilökuntavajeen vuoksi. Infektioyksikön asiakkaita ovat olleet kaikki alueen terveyskeskukset sekä erikoissairaanhoidon klinikat. Tavoitteena on ollut pyrkiä vastaamaan toimijoiden infektio- ja sairaalahygienian kysymyksiin mahdollisimman nopeasti, mutta vastauksiin saman arkipäivän aikana ei ole päästy henkilöstöresursseista johtuen. Patologian yksikkö on kyennyt vastaamaan kliinikoilta tulleeseen tutkimustarpeeseen. Prosessien näkökulma Kokkolan terveyskeskuksen kanssa on käyty yhteistyöneuvotteluja natiivikuvausten suorittamisesta keskussairaalan laitteilla. Toholammin röntgentilojen auditointia varten on laadittu laatukäsikirja. Clostridium difficilen analytiikka laboratoriossa on parannettu osuvammaksi ja laadunvalvontakokoukset on aloitettu uudelleen vuosien tauon jälkeen. Syöpäpoliklinikan kanssa suunniteltiin yhdessä solusalpaajien aikataulu- ja annosten kuljetusasioita heidän siirtyessään väistötiloihin. Yksiköiden lääkehuollon asianmukaisuuden tarkastamisesta on laadittu uudet toimintaohjeet. Uuden apteekin tilojen suunnittelu on vielä meneillään. Kirurgian ja syöpätautien pkl:n remontin vuoksi on aloitettu uuden solunsalpaajalaboratorion tilojen suunnittelu. Puhdastilasuunnittelija aloittaa työnsä ensin solunsalpaajalaboratorion suunnittelusta ja muun apteekin osalta alkusyksystä. Infektioyksikkö on vastannut osaltaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden infektioalan ohjeistamisesta ja koulutuksesta. Yksikkö on huolehtinut lakisääteisestä 22

23 sairaalainfektiorekisterin ylläpidosta ja tarvittavien tilastojen tuottamisesta sairaalan johdolle ja THL:lle. Alueellisia hygienia- ja infektioiden torjunnantoimintaohjeita on pyritty päivittämään resurssien rajoissa. Yksikkö osallistuu poikkeusolojen varautumiseen ylläpitämällä valmiutta uhkatilanteisiin. Patologian yksikkö joutui sisäilmaongelmien vuoksi siirtymään väistötiloihin. Toiminta on lähtenyt sujumaan siellä hyvin. Henkilöstönäkökulma Tulosalueen henkilöstön toimien/virkojen täyttöaste on erinomainen (kaikki täytetty). Myös sijaisuuksien hoito on sujunut hyvin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Koulutukset ovat sujuneet toimintasuunnitelman mukaan. Laboratorioissa ovat toteutuneet henkilöstön kuulemistilaisuudet sovitusti henkilöstön siirtyessä Nordlabin palvelukseen alkaen. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Tuottoja on kertynyt 65,1 % suunnitellusta, ja ne ovat lisääntyneet +3,0 %. Kulut ovat toteutuneet 66,7 %:sti ja ne ovat nousseet +2,5 %. Katteeksi jää euroa. Henkilöstökuluja on nostanut virkojen/toiminen korkea täyttöaste, sekä yhdessä tulosyksikössä kertyneet runsaat ylityötunnit. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Tulosyksiköissä on tarkastettu viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta tammi elokuu 2012 ja todettiin riittäviksi, sekä juridisesti että sisällöllisesti oikein laadituksi. Henkilöstön saatavuus on ollut tulosalueella hyvä. Patologian sijoittuminen väistötiloihin on sujunut hyvin. Solusalpaajatilojen suunnittelua on hidastanut puhdastilasuunnittelijan puute. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri, tutkimus- ja hoitopalveluiden tulosalueen johtaja 23

24 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE Tukipalvelujen toiminta on jatkunut vakiintuneissa muodoissaan. Materiaalipalvelujen puolella sairaalan peruskorjausohjelman eteneminen ja siihen liittyvät tilakysymysten ratkaisut ovat työllistäneet myös tämän alkuvuoden aikana. Toimisto- ja informaatiopalvelujen puolelle merkittäviä kehittämiskohteita ovat ereseptin käyttöönoton ja DRG-laskutusjärjestelmän valmistelu. Asiakas- ja potilasnäkökulma Toiminnan ja talouden suunnittelu yhdessä kuntien kanssa toteutui alkuvuoden aikana suunnitellulla tavalla. Johdon raportointijärjestelmää on kehitetty, mutta tavoiteltua tasoa ei ole vielä saavutettu. Laskutus ja palkanmaksu toimivat suunnitellusti. Toimitilojen peruskorjausohjelma on edennyt suunnitellussa laajuudessa, mutta apteekin saneeraussuunnittelu on erikoissuunnittelun osalta yhä kesken. Sisäinen tietotekninen palvelu on edistynyt, mutta toimintahäiriöitä esiintyy edelleen tavoitetasoa enemmän. Prosessien näkökulma Johdon tietojärjestelmän osalta on päädytty Neotiden toimittamaan järjestelmään. Tietojen oikeellisuuden varmistustyö jatkuu edelleen ja tämän tueksi laaditaan parhaillaan suoritekäsikirjaa. Työtapojen yhdistäminen on edennyt, mutta yleistä kohdassa mainitut kehittämiskohteet ovat sitoneet voimavaroja tältä tavoitteelta. Organisaation sovitun suunnitteluaikataulun mukaisesti on voitu toimia. Organisaatiouudistuksesta on käyty keskustelua ja johtoryhmä on tutustunut Etelä- Savon sairaanhoitopiirin organisaatioon kesäkuussa. IVA-menettelyä ei ole vielä päästy toteuttamaan. Tukipalvelujen yhteistyön kehittämishanke yhdessä Kokkolan kaupungin ja Keski-pohjanmaan koulutuskuntayhtymän kanssa on jatkunut sovitusti. Henkilöstönäkökulma Henkilöstökoulutusta on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Osaamiskuvausten päivittäminen ei ole edennyt tavoitellulla tavalla. Tukipalvelujen yksiköiden työolosuhteet ovat pääosin hyvät, ATKyksikkö joutui siirtymään väistötiloihin L1-talon sisäilmaongelmien vuoksi. Koko kuntayhtymän henkilöstöpalvelujen yhtenäistäminen etenee. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Koko kuntayhtymän talousarvio on ollut epärealistisen alhainen. Tukipalveluissa keskushallinnon ja materiaalisten palvelujen osalta talousarvion toteutuminen on määrärahojen rajoissa, mutta toimisto- ja atk-palvelujen osalta on olemassa ylityspainetta, erityisesti tietohallinnon osalta. 24

25 Tukipalvelujen palvelumyynnissä ei ole saavutettu tavoiteltua kasvua, joskin ravintopalvelujen osalta lisämyynti näyttää mahdolliselta. Palvelujen tuottamisvaihtoehdoista on käyty keskustelua, mutta strategiaa ei ole vielä olemassa. Hyvinvointi-, vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelma on käynnistynyt ja ohjelma toteutusta varten on hankittu lean-menetelmän käyttöön liittyvää koulutusta yhteistyössä muiden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Talouden vakauttamisohjelman mukaisesti tukipalveluissa on käynnistetty prosessien muutoskokeiluja logistiikkapalveluissa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäistä valvontaa on toteutettu suunnitellusti. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja, tukipalveluiden tulosalueen johtaja 25

26 Tilastot ja taulukot Suoritteiden toteutuminen Muutos% viime/tämä vuosi Yleissairaudet yhteensä Hoitopäivät ,8 % Hoitojaksot ,3 % Keskim.hoitoaika - medisiininen 3,2 3,4-5,9 % Keskim.hoitoaika - operatiivinen 3,0 2,9 3,4 % Sairaansijat ,1 % Avohoitokäynnit (tilastoitavat käynnit) ,0 % Psykiatria yhteensä Hoitopäivät ,3 % Hoitojaksot ,9 % Keskim.hoitoaika 22,7 29,6-23,3 % Sairaansijat ,0 % Avohoitokäynnit (tilastoitavat käynnit) ,2 % Kehitysvammatyö Kehityspkl kaikki käynnit yhteensä ,3 % Leikkaustoiminta/kpl Leikkaukset yhteensä ,1 % Päiväkirurgia (elektiivisistä) ,9 % Radiologiset tutkimukset (omat) ,9 % Patologiset tutkimukset (om.+ost.) ,7 % Synnytykset/kpl ,1 % Kardiologia-pallolaajennukset/kpl ,5 % Kardiologia-sepelvaltimokuvaukset/kpl ,7 % 26

27 KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTEET Tot. Suunnitelma Toteutunut % Toteutunut Muutos % Hoitopäivät, yleissairaudet , ,0 Hoitojaksot, yleissairaudet ,6 Hoitopäivät, psykiatria , ,9 Hoitojaksot, psykiatria ,6 Avohoitokäynnit, yleissairaudet , ,3 Avohoitokäynnit, psykiatria , ,9 Käynnit, kehityspkl , ,2 TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,3 Maksutuotot , ,3 Tuet, avustukset ja muut toim.tuotot , ,7 Yhteensä , ,7 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,7 Palvelujen ostot piirin ulkop , ,4 Muut palvelujen ostot , ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,2 Muut kulut , ,1 Menojäämät ja lomarahat, arvio ,0 Yhteensä , ,2 KÄYTTÖKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,8 Rahoituskulut , ,6 Yhteensä , ,2 VUOSIKATE , POISTOT , ,1 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos 0 0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 TILIKAUDEN TULOS KUSTANNUKSET/SUORITE Muut% /hoitopäivä, yleissairaudet 980,64 882,52 11,1 /hoitojakso, yleissairaudet 3017, ,17 8,3 /hoitopäivä, psykiatria 504,21 432,53 16,6 /hoitojakso, psykiatria 11103, ,43-14,0 /avohoitokäynti, yleissairaudet 280,19 296,33-5,4 /avohoitokäynti, psykiatria 153,35 155,98-1,7 /käynti, kehityspkl 468,17 494,99-5,4 27

28 KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN Määräraha Toteutunut Tot Toteutunut Muutos Nimi v % % TOIMINTATUOTOT 306 Kanttiinin myynti ,60 64, ,73-0,6 95 Liiketoiminnan myyntituotot ,60 64, ,73-0,6 308 Lääkäreiden koulutuskorvaus ,96 3, ,28 89,8 309 Valtion korv. tkv-hoitoon ,02 48, ,98 30,6 310 Valtion korv tutk.toimintaan ,00 21,1 0,00 30 Tkv:n perust. saadut korv valtiolta ,98 19, ,26 63, Ulkok ja tkv korv vuodeos.hoitoon ,19 75, ,32 20, Jäsen- ja Kalaj kunt palvelumaks esh ,41 69, ,95 3, Jäsen- ja Kalaj kunt palvelumaks kehva ,00 69, ,00 6,0 31 Korvaukset kunnilta ja ky:iltä ,60 70, ,27 4,2 316 Täky maksut pakoll vakuutuksista ,83 73, ,75 5,5 317 Laboratoriopalvelujen myynti ,15 66, ,17 3,0 318 Ateriapalvelut ja ruoan myynti ,11 70, ,45 8,1 319 Ateriapalv myyynti Kokkolan tk ,72 71, ,00 11,8 353 Muut myyntitulot ,95 49, ,36-32, Muut myyntitulot Jyta ,81 72, ,50 11,9 Muut suoritteiden myyntituotot ,57 68, ,23 3,8 MYYNTITUOTOT ,75 69, ,49 4,3 320 Terveydenhuollon maksut ,72 60, ,88 0,2 325 Sosiaalitoimen maksut ,90 67, ,52 10,5 71 MAKSUTUOTOT ,62 61, ,40 0,3 333 Tuet ja avustukset ,67 37, ,39-72,8 TUET JA AVUSTUKSET ,67 37, ,39-72, Vuokratulot ,96 64, ,71-11, Muut toimintatuotot ,28 0,00 35 MUUT TOIMINTATUOTOT ,24 120, ,71 66,1 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,28 69, ,99 3,7 TOIMINTAKULUT 4001 Peruspalkat, hoito- ym hk ,09 70, ,56 4, Peruspalkat, lääkärit ,30 66, ,31 4, Erilliskorvaukset, hoito- ym hk ,59 68, ,51 5, Erilliskorvaukset, lääkärit ,09 77, ,37 13, Lomarahat ,13 90, ,25 3, Muut palkkiot ,21 60, ,12-4, Palkkojen varaus ,00 0,0 0,00 Lisämääräraha 0 Palkat ja palkkiot ,41 70, ,12 4, Henkilöstökorvaukset ,11 74, ,24 10,8 28

29 KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN Määräraha Toteutunut Tot Toteutunut Muutos Nimi v % % 4120 Eläkevakuutusmaksut ,69 70, ,70 4, Muut henkilöstösivukulut ,94 63, ,47 9,1 11 Henkilöstösivukulut ,63 68, ,17 5,4 1 HENKILÖSTÖKULUT ,93 70, ,05 4, Hoitopalvelut erityistason sairaaloissa ,05 65, ,10-6, Hoitopalvelut muissa keskussairaaloissa ,86 71, ,50 9, Ostopalvelut yksit. sairaaloilta ,51 49, ,55-14, Psyk.sairaalahoito ,92 76, ,87 12,1 Lisämääräraha 0 43 Hoitopalvelut piirin ulkopuolelta ,34 65, ,02-4,4 431 Kuntoutuspalvelut ,08 48, ,37-10,8 432 Toimistopalvelut ,00 47, ,78-35,0 438 Atk-palvelut ,57 84, ,84 9, Potilasvahinko- ym vakuutukset ,14 50, ,57-32, Siivous ja puhtaanapito ,50 63, ,13-5, Pesulapalvelut ,42 67, ,89 0, Huolto- ja kunnossapitopalvelut ,87 77, ,63-0, Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,79 50, ,67-14, Henkilöstön koulutus ,81 58, ,88 10, Asiantuntijapalvelut ,27 85, ,03 18, Laboratorio- ja magn palvelut ,39 74, ,62 13, Kehittämisprojektit ,91 22, ,00 49, Työterveys- ja tykypalvelut henkilökun ,55 61, ,86 19, Muut palvelut ,24 49, ,00 87,4 Lisämääräraha 0 Muut palvelujen ostot ,54 68, ,27 1,9 PALVELUJEN OSTOT ,88 66, ,29-1, Toimisto- ja atk-tarvikkeet ,11 65, ,85 5, Kirjallisuus ,23 94, ,70-2, Elintarvikkeet ,20 66, ,77 4, Vaatteisto ,14 19, ,20-77, Puhdistusaineet ja -tarvikkeet ,62 59, ,96-6, Lämmitys, sähkö ja vesi ,94 54, ,92-11, Huoltotarvikkeet ,93 68, ,16 10, Laitteet ja kalusto ,71 41, ,05-21, Hoitotarvikkeet ,31 68, ,38 8, Röntgentarvikkeet ,15 62, ,60-1, Laboratoriotarvikkeet ,79 57, ,91-7, Apteekkitarvikkeet ,73 59, ,94-5, Kuntoutustarvikkeet ,37 65, ,36-7, Kanttiinin tavaraostot ,57 60, ,89-2, Muut tarvikkeet ,83 73, ,71 17,9 Lisämääräraha 0 21 AINEET, TARVIKK JA TAVARAT ,63 61, ,40-2,2 29