TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 FINGRID OYJ FINGRID OYJ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

2 2 (66) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus 3-8 Tunnusluvut 9-10 Hallituksen voitonjakoehdotus Tilinpäätös Konsernitilinpäätös (IFRS) Tuloslaskelma 12 Tase Laskelma oman pääoman muutoksista 15 Rahavirtalaskelma 16 Liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) Tuloslaskelma 44 Tase Rahavirtalaskelma Liitetiedot Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 67

3 3 (66) 1. Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Energiapolitiikan eri tavoitteiden tasapainottaminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi jatkuvasti ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Energia nousikin erääksi vuoden ykkösteemoista koko Euroopassa. Pohjoismaat ovat integroitumassa osaksi eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Integroitumisen pohjana ovat toimivat tukkumarkkinat, jotka edellyttävät riittävää siirtokapasiteettia maiden välillä, tehokasta pullonkaulojen hallintamekanismia sekä likvidejä sähkön spot-markkinoita Euroopan eri alueilla. Sähkömarkkinoiden tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa on tullut selkeästi esille kantaverkkoyhtiöiden keskeinen rooli korkean käyttövarmuuden takaamisessa ja markkinoiden infrastruktuurin kehittämisessä. Fingridin myönteinen tuloskehitys teki mahdolliseksi kantaverkkopalvelun hintatason laskemisen 5 prosentilla vuoden 2007 alusta. Fingrid teki samansuuruisen alennuksen hintoihin myös vuotta aiemmin. 1 Fingrid sähkömarkkinoilla Suomen sähkön kokonaiskulutus vuonna 2006 oli 90 terawattituntia, josta Fingrid siirsi verkossaan 67,3 terawattituntia. Kulutus kasvoi 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poikkeuksellisen suuren kasvuprosentin syynä on edellisen vuoden metsäteollisuuden pitkään kestänyt työehtosopimuskiista, jonka seurauksena sähkön käyttö väheni vuonna Tammikuussa vallitsi erittäin kylmä sää ja Suomessa saavutettiin sähkön kulutuksen ennätys, noin megawattia. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana Fingrid antoi markkinoille tehopulan uhka -ilmoituksia. Vaikka Venäjä rajoitti samanaikaisesti lyhyellä varoitusajalla sähköntoimituksia Suomeen, käyttötilanne ei edennyt tehopulaan saakka eikä johtanut sähköntoimituksen keskeytyksiin. Juhannuksen aikana sähkönkulutus oli Suomessa alimmillaan noin 6000 megawattia, mikä on lähes 2000 megawattia suurempi kuin aiempina vuosina. Kulutuksen kasvun aiheutti metsäteollisuuden muuttunut juhannusseisokkikäytäntö. Pohjoismaiset vesivarastot laskivat kuivan kesäjakson seurauksena minimitasolle. Tämä, sekä Ruotsin ydinvoiman tuotannon seisokit käänsivät alkuvuoden tuontitilanteen sähkön vienniksi Suomesta Ruotsiin. Loppuvuoden runsaat sateet kuitenkin normalisoivat vesivarastoja ja sähkön vienti väheni. Suomi ja Ruotsi muodostivat vuoden 2006 aikana yhtenäisen hinta-alueen 93 prosenttia ajasta. Joulukuussa vaurioituneella merikaapelilla ei ollut vaikutusta hintaalueen muodostumiseen. Suomen ja Venäjän siirtokapasiteetti oli kokonaan varattu vuodeksi Kapasiteetin käyttöaste oli 93 prosenttia. Siirtokapasiteetti on kokonaan varattu myös vuonna Siirtokapasiteetti on varattu usean kansainvälisen toimijan kesken.

4 4 (66) United Power Oy:n lupahakemus rajajohdon rakentamiselle Venäjältä Suomeen oli kauppa- ja teollisuusministeriön käsittelyssä. Kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi lupahakemuksen. 2 Investoinnit ja verkon ylläpito Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2006 olivat 70 miljoonaa euroa (63 miljoonaa euroa vuonna 2005). Tästä määrästä investoitiin verkkoon yhteensä 53 miljoonaa euroa. Investointien painopiste oli Etelä-Suomessa, mutta vuoden aikana tehdyt, yhteensä noin 200 miljoonan euron verkkotäydennyspäätökset siirtävät investointien painopisteen pohjoiseen lähivuosien aikana.vuoden aikana valmistui Olkiluodon ydinvoimalan kantaverkkoliitynnän vahvistushankkeiden ensimmäinen vaihe, 110 kilovoltin johdon uusiminen Olkiluodosta Raumalle. Huittisiin valmistuneeseen sähköasemaan liitettiin kolme nykyistä 400 kilovoltin johtoa. Olkiluodon uuden sähköaseman rakentaminen ja uuden 400 kilovoltin voimajohdon rakentaminen Olkiluodosta Huittisiin jatkuivat, kohteet valmistuvat vuoden 2007 syksyllä. Vuoden aikana oli käynnissä myös lukuisia sähköasemien perusparannustöitä. Alumiinipylväiden vaihtotyötä jatkettiin. Pääkaupunkiseudun sähkön saantia varmistava Vantaan Tammiston sähköaseman laajennus valmistui, samoin Espoon sähköasemalle tehty laajennus, joka mahdollisti Virosta Suomeen tulevan Estlink-tasasähköyhteyden liittämisen kantaverkkoon. Tampereen eteläpuolella uusittiin 110 kilovoltin voimajohto Tikinmaalta Multisiltaan. Vuoden aikana jatkettiin myös 400 kilovoltin voimajohdon rakentamista Ulvilasta Kangasalaan. Joulukuussa johdon varrelle pystytettiin Pirkanpylvääksi nimetty maisemapylväs. Ulvilan ja Kangasalan asemalaajennusten valmistelu käynnistyi. Kangasalan sähköasemalle asennetaan staattinen loistehon kompensaattori, joka vaimentaa tehoheilahteluja ja kasvattaa Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia. Vuonna 2005 käynnistynyt kaasuturpiinivoimalaitoksen rakentaminen Olkiluodon voimalaitosalueelle jatkui. Laitoksen pääkoneiston asennus käynnistyi syksyllä ja laitos valmistuu kesällä Suomen ja Ruotsin välille rakennettavan uuden tasasähköyhteyden, Fenno-Skan 2- merikaapelin reitti valittiin kesällä tehdyn merenpohjatutkimuksen tulosten perusteella. Vuonna 2010 valmistuva yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia. Kantaverkon kunnossapitoon ja paikalliskäyttöön käytettiin vuoden 2006 aikana yhteensä noin 12 miljoonaa euroa ja kaasuturpiinivoimalaitosten ylläpitoon yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 1 miljoonaa euroa. Painopistealueina olivat voimajärjestelmän tilan hallinta, verkon tekniset ratkaisut ja voimajohtojen ympäristövaikutukset. 3 Taloudellinen tulos Konsernin liikevaihto oli 351 miljoonaa euroa (317 milj. euroa). Tilikauden alusta toteutetusta 5%:n tariffialennuksesta huolimatta kantaverkkotulot nousivat hieman sähkön kulutuksen lisääntymisestä johtuen. Tasesähkön myynnin liikevaihto nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 95 milj. euroa (61 milj. euroa). Eurooppalaisen markkinapaikan ylläpidon kustannukset ja kunnonhallinnan kustannukset alenivat,

5 5 (66) 4 Rahoitus mutta poistot ja häviösähköhankinnan kulut nousivat. Liikevoitto ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia oli 98 miljoonaa euroa (97 milj. euroa). Kansainvälisen tilinpäätösraportoinnin (IFRS) mukainen liikevoitto oli 80 miljoonaa euroa (110 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten negatiivisia arvonmuutoksia 18 miljoonaa euroa (+13 milj. euroa). Konsernin tilikauden voitto oli 38 miljoonaa euroa (56 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,4 % (8,7 %) ja oman pääoman tuotto 10,4 % (16,9 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 25,5 % (23,9 %). Emoyhtiön liikevaihto oli 351 miljoonaa euroa (317 milj. euroa vuonna 2005) ja tilikauden voitto 7 miljoonaa euroa (8 milj. euroa). Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Nettorahoituskulut ilman osuutta osakkuusyritysten tuloksesta alenivat tarkastelukauden aikana 29 miljoonaan euroon (36 milj. euroa), joka sisältää rahoitusjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 3 miljoonaa euroa (-1,4 milj. euroa). Korollisten velkojen keskikorko, pääomalainat ja suojauskulut mukaan lukien, oli 3,61 % (3,95 %). Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 31 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Rahavarat olivat yhteensä 204 miljoonaa euroa (188 milj. euroa). Korolliset velat, johdannaisvelat sisältäen, olivat 970 miljoonaa euroa (986 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 758 miljoonaa euroa (694 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 213 miljoonaa euroa (292 milj. euroa). Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 8 miljoonaa euroa (9 milj. euroa). Vapaita pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli 250 miljoonaa euroa (250 milj. euroa). Yhtiö hankki rahoituksensa kansainvälisiltä ja kotimaisilta raha- ja pääomamarkkinoilta. Lyhytaikainen varainhankinta suoritetaan kansainvälisen yritystodistusohjelman avulla ja pitkäaikainen varainhankinta kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman avulla. Kansainväliset luottoluokituslaitokset Moody s Investors Service ja Standard & Poor s Rating Services vahvistivat Fingrid Oyj:n luottokelpoisuusluokitukset lokakuussa Luokitukset säilyvät entisinä. Moody sin pitkäaikainen luokitus on Aa3 ja lyhytaikainen luokitus P-1. Vastaavasti Standard & Poor sin pitkäaikainen luokitus on AA- ja lyhytaikainen luokitus A-1+. Molemmat luokituslaitokset arvioivat Fingridin tulevaisuudennäkymät vakaiksi. 5 Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien, 242 henkilöä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 235 henkilöä. Henkilöstöstä on (suluissa v. 2005) naisia 21 % (23 %) ja miehiä 79 (77 %). Vakinaisen henkilöstön lukumäärästä vuonna 2006 on (suluissa v. 2005) vuotiaita 24 (24) vuotiaita 32 (26), vuotiaita 30 (30), vuotiaita 32 (31), vuotiaita 38 (39), vuotiaita 20 (18), vuotiaita 39 (39) ja vuotiaita 13 (17). Vuoden 2006 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä (8 080) tuntia, keskimäärin 45 (36) tuntia/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden 2006 aikana olivat 2 % tehdystä työajasta, eli samalla tasolla kuin vuonna Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu-, kannuste- ja aloitepalkkiojärjestelmät.

6 6 (66) 6 Hallitus ja yhtiön johto Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Tapio Kuula, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Arto Lepistö ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Timo Rajala. Hallituksen jäseniksi valittiin teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, pääomasijoitusjohtaja Risto Autio, kehitysjohtaja Timo Karttinen ja energiajohtaja Anja Silvennoinen. Yhtiön toimitusjohtaja Timo Toivonen siirtyi eläkkeelle Uutena toimitusjohtajana aloitti Jukka Ruusunen. 7 Riskienhallinta Yhtiön suurimmiksi liiketoimintariskeiksi on määritelty sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvät riskit, sääntelyyn liittyvät riskit, sähköturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät riskit, sähkön hintariski, korkoriski sekä vastapuoliriski. 7.1 Sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvät riskit Laaja häiriö Suomen tai Pohjoismaiden sähköjärjestelmässä voi johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä tai ulkopuolisest tapahtumasta, joka estää verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Vaikka yhtiö on varautunut näihin tilanteisiin erilaisin reservein, toimintaohjein ja poikkeusjärjestelyin, saattaa yhtiölle aiheutua häiriöstä taloudellista vahinkoa ja/tai yrityskuvan heikkenemistä. 7.2 Sääntelyyn liittyvät riskit Fingridin toiminta on luvanvaraista toimintaa. Sähkömarkkinalaissa on asetettu velvoitteita yhtiön verkkotoiminnalle ja rajoituksia hinnoittelulle. Fingridin toimintaa valvoo Energiamarkkinavirasto. Muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan. Yhtiölle on asetettu sähkömarkkinoiden kehittämisvelvoite. Ympäristöasioihin liittyvä yhä tarkempi sääntely ja lupakäsittelyn monimutkaistaminen saattavat vaikeuttaa yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia yhtiön julkisuuskuvaan ja/tai taloudelliseen asemaan. Suomalainen poistokäytäntö mahdollistaa yhtiön veronmaksun lykkäämisen. Mikäli lainsäädännön muutokset poistavat tämän mahdollisuuden, on sillä kielteinen vaikutus yhtiön taloudelle. 7.3 Sähköturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät riskit Fingrid siirtää sähköä suurjännitteisten siirtojohtojen ja sähköasemien välityksellä. Suureen jännitteeseen ja suuriin rakenteisiin liittyy henkilö- ja omaisuusvahingon riski. Vahinkoja voi aiheutua oman käyttötoiminnan epäonnistuessa tai muun osapuolen aiheuttaman vahingon tai erittäin poikkeuksellisten sääolosuhteiden seurauksena. Yhtiön toiminnalle haitallisia voivat olla korkeajännitesiirtoon liittyvät sähkö- ja magneettikentät. Niiden pitkäaikaisvaikutuksia ihmisten terveyteen on tutkittu paljon, mutta mahdollisia haittavaikutuksia ei ole voitu osoittaa.

7 7 (66) 7.4 Sähkön hintariski 7.5 Korkoriski Fingrid hankkii sähkön siirtohäviöt sähköpörssistä ja kahdenkeskisillä sopimuksilla. Vaikka hinnanvaihteluihin on lyhyellä aikavälillä varauduttu, voi pitkään jatkuva sähkön korkea hinta heikentää yhtiön taloudellista asemaa. Yhtiö rahoittaa toimintaansa vaihtuvakorkoisilla velkakirjalainoilla. Vaikka yhtiö on varautunut korkotason nousuun, voi pitkään jatkuva korkea korkotaso heikentää yhtiön taloudellista asemaa. 7.6 Vastapuoliriski Fingridin vastapuoliriski syntyy siitä, että toinen sopijaosapuoli ei täytä velvoitteitaan Fingridiä kohtaan. Yhtiöllä on vastapuoliriskiä liiketoimintojensa, investointitoiminnan, johdannaissopimusten ja sijoitustensa kautta. Vaikka vastapuoliriskejä seurataan, voi vastapuolten toimista realisoitua yhtiön taloudellista asemaa heikentävä riski. Fingrid suojaa rahoituseriin ja liiketoimintaan liittyvät valuuttariskit. Korkoriskejä hallitaan pääsääntöisesti siten, että korkotason ollessa matalalla voi yhtiö suojata seuraavan viiden vuoden korkokustannuksen 70%:sti, ja korkotason ollessa korkealla, suojaustaso jää 30%:iin. Häviösähkön hankintaan liittyvien kustannusten hallinnassa noudatetaan samantyyppistä periaatetta. Toimitusjohtajan alaisuudessa työskentelevä sisäinen tarkastaja valvoo mm. yhtiön ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastaja raportoi havainnoistaan hallitukselle. Operatiivisen riskienhallinnan toimintamallia muutettiin vuonna 2006 siten, että riskien analysointi- ja hallintavastuu hajautettiin osaksi linjaorganisaation normaalia toimintaa. Kasvaneiden tai uusien merkittävien riskien hallitsemiseksi käynnistetään kehityshankkeita, joiden edistymisestä raportoidaan toiminnoittain toimitusjohtajalle. Lisäksi yhtiöön perustettiin käyttöhäiriöiden jatkoseurannan laadunvarmistukseen seurantaryhmä. Yhtiön yritysturvallisuuden periaatteet päivitettiin vastaamaan muuttuneita toimintamalleja. 8 Ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuu Fingridissä on käytössä sisäinen ympäristöjärjestelmä. Yhtiön toimintaperiaatteet on kuvattu Fingridin yhteiskuntavastuussa ja ympäristöpolitiikassa. Yhtiön toiminnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat johtoaukeat voimajohtoineen sekä niihin liittyvät sähköasemat. Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- tai suolakyllästeisiä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia yhteensä noin tonnia. Näiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 2 miljoonan euron suuruinen varaus, mikä on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Yhtiön sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuiksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF 6 -kaasu) 22 tonnia. Kaasun hävityskulusta ei ole kirjattu varausta, koska SF 6 -kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen. Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan unionin RES-E-direktiivin edellyttämään järjestelmään.

8 8 (66) 9 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia. Yhtiö jatkaa mittavan investointiohjelmansa toteuttamista. Ohjelma nostaa yhtiön investointitason tulevina vuosina noin sadan miljoonan euron vuositasolle. Merkittävimmät yksittäiset investoinnit ovat Olkiluotoon rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen edellyttämät verkkotäydennykset, uusi 100 megawatin (MW) varavoimalaitos sekä toinen merikaapeliyhteys Suomen ja Ruotsin välille. Kantaverkkotulojen odotetaan kuluvana vuonna pysyvän edellisen vuoden tasolla. Konsernin koko liikevaihdon ja kulujen ennakointia vaikeuttaa kuitenkin pohjoismaisen vesitilanteen aiheuttama sähkön siirron ja tasesähkön myynnin vaihtelu. Fingrid toimii pohjoismaisten kantaverkko-organisaatioiden yhteistyöjärjestön Nordelin puheenjohtajana kaksivuotiskauden, joka alkoi kesällä Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kannalta tärkeimmät kehittämistoimenpiteet liittyvät sovittujen verkkotäydennyshankkeiden toteuttamiseen sovitussa aikataulussa ja toisaalta näiden investointien jälkeen tarvittavien investointien suunnitteluun. Siirtorajoitusten hallintaan ja pullonkaulatulojen jakomalliin olisi löydettävä yhteiset ratkaisut, jotka tukevat alueellisten markkinoiden jatkokehitystä. Vastaavanlaista yhteistyötä kehitetään Baltian maiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Vuonna 2006 valmistunut Estlink-yhteys liittää Baltian maat pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Pohjoismaissa kehitettyä kantaverkkoyhtiöiden välistä yhteistyömallia voidaan soveltuvin osin hyödyntää Baltian maiden alueellisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä ja integroinnissa niitä ympäröiviin sähkömarkkinoihin. Fingrid kehittää edelleen Venäjältä tapahtuvan sähkön tuonnin periaatteita ottaen huomioon sekä pohjoismaisen että venäläisen sähköjärjestelmän nykyiset ja tulevat tarpeet.

9 9 (66) KONSERNIN TUNNUSLUVUT FAS FAS IFRS IFRS IFRS Toiminnan laajuus Liikevaihto milj. 272,6 297,6 301,8 316,7 351,3 Investoinnit, brutto milj. 50,2 43,7 42,9 63,3 69,6 - liikevaihdosta % 18,4 14,7 14,2 20,0 19,8 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot milj. 1,1 1,3 1,1 1,6 1,2 - liikevaihdosta % 0,4 0,4 0,4 0,5 0,4 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Palkat ja palkkiot yhteensä milj. 13,8 14,7 12,0 12,7 13,8 Kannattavuus Liikevoitto milj. 91,0 90,5 101,5 110,0 79,5 - liikevaihdosta % 33,4 30,4 33,6 34,7 22,6 Voitto ennen veroja milj. 38,6 37,5 59,1 75,1 51,5 - liikevaihdosta % 14,1 12,6 19,6 23,7 14,7 Sijoitetun pääoman tuotto % 7,2 7,3 8,2 8,7 6,4 Oman pääoman tuotto % 12,2 10,8 17,5 16,9 10,4 Rahoitus ja taloudellinen asema Omavaraisuusaste % 17,1 18,7 21,6 23,9 25,5 Korolliset nettovelat milj. 940,5 903,0 847,6 797,9 766,3 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake Osinko/osake Oma pääoma/osake Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet kpl B-sarjan osakkeet kpl Yhteensä kpl TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitetun pääoman tuotto % = x 100 taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) tilikauden voitto Oman pääoman tuotto % = x 100 oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) oma pääoma Omavaraisuusaste % = x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot

10 10 (66) tilikauden voitto Tulos/osake = osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden osinko Osinko/osake = osakkeiden keskimääräinen lukumäärä oma pääoma Oma pääoma/osake = osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä Korolliset nettovelat = korolliset velat - rahavarat

11 11 (66) Hallituksen voitonjakoehdotus Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat ,51 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että - osinkoa maksetaan yhtiöjärjestyksen 5 :n mukaisesti 2 082,17 euroa osakkeelta, yhteensä ,71 euroa - vapaaseen omaan pääomaan jätetään ,80 euroa.

12 12 (66) 2. Tilinpäätös KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) KONSERNIN TULOSLASKELMA Liitetieto LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Muut liiketoiminnan kulut LIIKEVOITTO Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Jakautuminen Emoyhtiön omistajille Tulos/osake, Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, Laimennettu osakekohtainen tulos,

13 13 (66) KONSERNITASE VARAT Liitetieto PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet: Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 14 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimajohdot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset: 15 Osuudet osakkuusyrityksissä Myytävissä olevat sijoitukset Saamiset: Rahoitussaamiset Laskennalliset verosaamiset Sijoitetun pääoman tuotto PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus Rahoitussaamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Verosaamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Rahavarat LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ VARAT YHTEENSÄ

14 14 (66) KONSERNITASE OMA PÄÄOMA JA VELAT Liitetieto EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Käyvän arvon rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Korolliset velat Varaukset Muut velat LYHYTAIKAISET VELAT Korolliset velat Ostovelat ja muut velat VELAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

15 15 (66) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Yli- Käyvän Kertyneet Osake- kurssi- arvon Muunto- voitto Liitetieto pääoma rahasto rahasto erot varat Yhteensä Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma Muuntoerot Osingonjako Muut muutokset Tilikauden voitto Oma pääoma Muuntoerot Osingonjako Muut muutokset Tilikauden voitto Oma pääoma

16 16 (66) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat: Tilikauden voitto Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa* Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkotuotot Osinkotuotot -5-4 Verot Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Osto- ja muiden velkojen muutos Varausten muutos -4 Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat: Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista 3 2 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat: Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot Oikaisut: *Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Poistot Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+) Osuus osakkuusyritysten tuloksista Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta Muut 2 661

17 17 (66) KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan. Fingridin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on PL 530 (Arkadiankatu 23 B), Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin mainittu. Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Päätoiminnot Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Yhtiön tehtävänä on kehittää kantaverkkoa, ylläpitää sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla sekä parantaa sähkömarkkinoiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhtiö vastaa rajasiirtoyhteyksistä Pohjoismaihin ja Venäjälle. Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Fingrid Verkko Oy:n. Fingrid Verkko Oy:llä ei ollut liiketoimintaa tilikautena. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus 20,0 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistuksen mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista sisältyy tuloslaskelman erään rahoitustuotot ja -kulut. Arvioiden käyttö Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista, mutta arvioihin ei liity merkittäviä riskejä. Segmenttiraportointi Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IAS 14 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tase-

18 18 (66) sähköpalvelut tuloutetaan palvelun luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan ajan kulumisen perusteella. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Avustukset EU:lta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjauksen kanssa. Saadut avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Eläkejärjestelyt Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on sekä IAS 19 - standardin mukaisia maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sinä kautena, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan työntekijän työvuosille jaksotettuna auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain tekemien laskelmien perusteella. Tutkimus ja kehitys Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan tarkoituksena on oman toiminnan tehostaminen. Sen seurauksena ei synny uusia, erillisinä myytäviä palveluja tai tuotteita. Tämän vuoksi tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vuokrasopimukset IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti ne vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus vähennettyinä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet vastaavasti korollisiin velkoihin. Konserniyhtiön ollessa vuokralleantajana kirjataan tulevien leasingvuokrien nykyarvo korollisiin saamisiin ja vuokralle annettu omaisuus poistetaan vuokralleantajan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon tai -tuloon sekä velan tai saamisen vähennykseen. IAS 17 -standardin mukaiset rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen ja arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti tai niitä lyhyemmän vuokraajan aikana. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa, ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Ulkomaan rahan määräiset erät Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kurssiero, joka johtuu ulkomaisen osakkuusyrityksen tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja taseerien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Muuntoerot, jotka

19 19 (66) ovat syntyneet ennen , on kirjattu IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. Tuloverot Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. IAS 12 -standardin mukaisesti konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen pitkäaikaisena saamisena ja vastaavasti laskennallisen verovelan pitkäaikaisena velkana. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen perusteella (eikä ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa). Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Osakekohtainen tulos Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33 -standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä eikä omaan pääomaan sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei laimennusvaikutusta ole. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin arvoon. Konserni on käyttänyt IFRS 1 -siirtymästandardin mukaista helpotussääntöä ennen toteutuneisiin yritysten yhteenliittymiin, joten osakkuusyritysten ja liiketoimintojen hankinnasta aiheutuneet liikearvot siirtyivät FAS:n mukaisilla arvoilla. Liikearvoja ei ole poistettu jälkeen. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot ja maankäyttöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat: Ohjelmistot, käytönvalvonta 15 vuotta Ohjelmistot, muut 3 vuotta Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

20 20 (66) Päästöoikeudet Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet arvostetaan aineettomiin hyödykkeisiin saantihetken markkinahintaan ja ostetut kirjataan hankintamenoon. Jos saatujen päästöoikeuksien ei oleteta riittävän ensimmäisellä päästöoikeuskaudella, yhtiön on hankittava ylitys päästöoikeusmarkkinoilta. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt on selvitetty. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan varaus. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan palautusvelvollisuuksia, varaus arvostetaan ko. päästöoikeuksien markkinahintaan. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet, rakennukset, voimajohdot, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Rakennusaikaisia korkokuluja ei ole aktivoitu. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat: Rakennukset ja rakennelmat Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta Sähköasemien rakennelmat 30 vuotta Kaasuturpiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta Erilliset rakennelmat 15 vuotta Voimajohdot Voimajohdot 400 kv 40 vuotta Tasasähköjohdot 40 vuotta Voimajohdot kv 30 vuotta Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset 30 vuotta Voimajohtojen (400 kv) alumiinipylväät 10 vuotta Valokuitu-ukkosjohtimet vuotta Koneet ja kalusto Sähköasemien koneet vuotta Kaasuturpiinivoimalaitokset 20 vuotta Muut koneet ja kalusto 3-5 vuotta