KEMIJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012

Transkriptio

1 KOKOKOUSTIEDOT Kokousaika klo Kokouspaikka Seurakuntatalo, kokoushuone Osallistujat Päätöksentekijät Varsinaiset jäsenet Aki Lautamo, puheenjohtaja Aulikki Imporanta, vpj Tuulikki Juujärvi Timo Kyyhkynen Eino Majava Tarja Perälä Jorma Särkelä Jorma Vaarala läsnä/poissa/varajäsen Varajäsenet Aulikki Imporanta Vuokko Salminen Tuulikki Juujärvi Pentti Alajoutsijärvi Timo Kyyhkynen Kaisa Perttunen Eino Majava Esa Kangas Tarja Perälä Pirkko Maijala-Niemelä Jorma Särkelä Raimo Kerkelä Jorma Vaarala Erkki Vartiainen Muut Janne Kaisanlahti Irma Kortelainen Esa Kujala, sihteeri kv:n puh.johtaja kv:n vpj poissa Allekirjoitukset puheenjohtaja sihteeri Asiat Pöytäkirjan tarkastus Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi Kemijärvi Jorma Särkelä Tuulikki Juujärvi Pöytäkirjan nähtävillä olo Pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella. Kuulutus oli nähtävänä virastoaikana klo Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi kuulutuksen mukaisesti kirkkoherranviraston ilmoitustaululle lukien. Todistetaan Kemijärven seurakunnan kirkkoherranvirastossa Aki Lautamo, vs.kirkkoherra

2 ALKUTOIMET 34 Kokouksen avaus ja alkuhartaus n kokouksen alussa pidetään alkuhartaus Päätös: puheenjohtaja piti alkuhartauden. 35 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen n kokouksen alussa pidetään alkuhartaus, jonka jälkeen toimitetaan nimenhuuto. Kun nimenhuuto on toimitettu, neuvoston on todettava, onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. n ohjesääntö 6 "Kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen on toimitettava jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä esityslista. Kutsu asialuetteloineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille KL 7:4 Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätös: kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Nimenhuudossa oli paikalla kahdeksan kirkkoneuvoston jäsentä. 36 Työjärjestyksen hyväksyminen Päätös: päätettiin, että esityslistan 38 käsitellään 45 jälkeen. Tehdyn muutoksen jälkeen esityslista hyväksyttiin. 37 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen KJ:n 7 luvun 6 :n 1 mom. mukaan: "Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa." Pöytäkirjan tarkistaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkistajina ovat vuorossa Aulikki Imporanta ja Jorma Särkelä. Päätös: pöytäkirjantarkistajiksi valittiin Jorma Särkelä ja Tuulikki Juujärvi.

3 38 LAUSUNTO SEURAKUNTIEN RAKENNEMUUTOKSEN OHJAUSRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Kirkkohallitus on asettanut 2008 seurakuntien rakennemuutosprosessia varten ohjausryhmän, jonka toimikausi on päättynyt Ohjausryhmän tehtävänä on ollut koota muutosprosessin kehityslinjat ja tehdä niistä johtopäätökset. Loppuraportti on liitteenä 1. Keskeisimmät kohdat loppuraportista; LOPPURAPORTISSA ESITETÄÄN KOLME RAKENNEVAIHTOEHTOA - Seurakuntarakenteissa seurataan edelleen kuntarakenteiden kehittymistä. - Kehitetään kirkon rakennetta uuden, ns. rovastikuntarakennemallin mukaisesti. - Kehitetään kirkon rakennetta uuden, ns. hiippakuntarakennemallin mukaisesti. OHJAUSRYHMÄN KANNANOTTO Kirkon paikallistason rakenteita on kehitettävä. Lähtökohdaksi ohjausryhmä suosittaa raportissa kuvattua rovastikuntamallia*. Ohjausryhmän työn jatkotoimenpiteet: - Loppuraportti merkitään tiedoksi. - Loppuraportista ja sen johtopäätöksistä tiedotetaan aktiivisesti. Järjestetään esim. hiippakunnallisia infotilaisuuksia. - Seurakunnille ja hiippakunnille annetaan mahdollisuus ottaa kantaa raporttiin ja erityisesti rakennemalleihin antamalla lausunnot keväällä Rakenneuudistuksen aikataulu pyritään pitämään kuntauudistuksen tahdissa. Lausunnoista kootut johtopäätökset viedään kirkolliskokoukseen marraskuussa Mahdollisesti tarvittavat kirkkolain muutokset valmistellaan ja viedään kirkolliskokoukseen siten, että uusi hallintorakenne olisi käytettävissä, kun kuntauudistus alkaa. Valmisteluaikataulu on siis kireä.

4 Rovastikuntamalli Rovastikunta olisi taloudellisesti itsekannattava, julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka muun muassa päättäisi siihen kuuluvien seurakuntien kirkollisveroprosentista ja verotulojen jakamisesta seurakuntien kesken. Rovastikunnan ulkorajat noudattaisivat kuntarajoja. Rovastikuntien lukumäärä ja koko suunniteltaisiin alueiden tarpeista käsin. Rovastikunnalla olisi selkeä johto. Rovastikunnat olisivat lähellä nykyistä yhtymämallia. Olennaisia eroja olisivat lääninrovastin rooli ja rovastikunnan toimiminen työnantajatahona. Koska hiippakunnat ovat alueiltaan hyvin erilaisia, hiippakunnan rovastikuntien lukumäärä ja koko suunniteltaisiin hiippakunnan tarpeista käsin. Lähtökohtana voisi olla toimiva yhteistyöalue. Lääninrovastin rooli muuttuisi selkeäksi rovastikunnan johtajaksi. Rovastikunnat olisivat lähellä nykyistä yhtymämallia tai sellaista yhden seurakunnan mallia, jossa seurakunnan toimintaa toteutetaan aluetyönä (vrt. Jyväskylän seurakunta). Olennaisia eroja nykykäytäntöön verrattuna ovat lääninrovastin rooli ja rovastikunnan toimiminen työnantajatahona. Nykyinen lääninrovastin valintatapa ja tehtävä eivät vastaa mallissa hahmoteltua uudenlaista alueellisen seurakuntatyön johtajatehtävää. Samoin nykyinen rovastikuntajako on mallin kannalta epätarkoituksenmukainen. Tarvittavat muutokset on hallinnollisesti yksinkertaista toteuttaa, sillä rovastikuntien kokoonpano ja alue on tuomiokapitulin päätettävissä. Rovastikunta muodostuisi alueellisesti määritellyistä seurakunnista. Seurakuntien rajojen ei enää tarvitsisi noudattaa kuntarajoja, vaan seurakunnat voisivat muodostua toiminnallisesti tarkoituksenmukaisista alueista. Toisaalta ei myöskään enää olisi nykyisenkaltaista tarvetta uusiin seurakuntaliitoksiin ja niiden seurauksena muodostettaviin seurakunnan alatason rakenteisiin kuten kappeliseurakuntiin tai seurakuntapiireihin. Rovastikuntamallin peruselementit: TALOUS - Rovastikunta olisi taloudellisesti itsekannattava, julkisoikeudellinen oikeushenkilö. - Alueen kiinteistöt, hautausmaat ja muu omaisuus kuuluisivat rovastikunnalle. - Nykyiset yhtymät purettaisiin.

5 - Rovastikunnalla olisi yhteinen kirkollisveroprosentti. - Rovastikuntavaltuusto jakaisi rahat seurakunnille HENKILÖSTÖ - Henkilöstöä käytettäisiin rovastikunnan alueella tarkoituksenmukaisesti. Rovastikunta toimisi pääsääntöisesti työnantajatahona. Rovastikuntatasolla päätettäisiin, mikä henkilöstö olisi rovastikunnan yhteistä ja mikä sijoitetaan seurakuntiin. Lisäksi seurakunnissa voisi toimintamäärärahojen puitteissa olla omaa tilapäistä henkilöstöä. HALLINTO - Uusien rovastikuntien koko ja lukumäärä suunniteltaisiin hiippakunnan alueiden tarpeista käsin. Rovastikunta voisi sisältää yhden tai useampia kuntia. - Rovastikunnan johdossa olisi lääninrovasti (pappi). - Henkilöstö-, kiinteistö- ja talousvastuut olisi keskitetty rovastikuntatasolle. TOIMINTA Seurakunnat olisivat toiminnallisia alueellisia yksiköitä, joita johtaa kirkkoherra ja kirkkoneuvosto. Seurakunnat toteuttaisivat kirkon perustehtävää. Hallintomalli Rovastikuntavaltuusto Rovastikunnan strateginen johtaminen Rovastikunnan toiminta- ja taloussuunnitelman käsittely ja hyväksyminen Talous- ja henkilöresurssien jako seurakunnille (kehysbudjetointi) Lääninrovasti Rovastikunnan operatiivinen johtaminen Päätökset johtosäännön mukaisesti Piispan tukena kirkkoherrojen hallinnollinen lähiesimies Rovastikunnan yhteisen työn viranhaltijoiden esimies Vastuuhenkilö hiippakuntaan ja kirkon keskushallintoon päin Vastaa rovastikunnan kehittämisestä, erityisesti sisäisestä ja ulkoisesta yhteistyöstä Rovastikunnan johtoryhmä (esim. lääninrovasti, kirkkoherrat, maallikkoja)

6 Lääninrovastin työn tukena Rovastikunnan strategian ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu ja niiden käytäntöön viennin suunnittelu Kehittämistyön koordinointi Rovastikuntatason hallinto Henkilöstöpäällikkö, talouspäällikkö, kiinteistöpäällikkö, hautaustoimen päällikkö ja viestintäpäällikkö vastaavat oman substanssialueensa kehittämisestä, päätöksistä (johtosäännön mukaan) ja asioiden valmistelusta rovastikunnan johdolle. Kehittämispäällikkö vastaisi yhteisten työmuotojen kehittämisestä. Laatii seurakunnan kehysbudjettiehdotuksen rovastikuntavaltuustolle Johtaa seurakunnan toimintaa ja taloutta saamansa rahakehyksen osalta Vastaa kirkkoherran kanssa rovastikunnan strategian/tavoitteiden käytäntöön viennistä Kehittää seurakunnan toimintaa Kirkkoherra Seurakunnan operatiivinen johtaja Seurakunnan työntekijöiden henkilöstöhallinnollinen esimies (lähiesimiehet ovat työnjohdollisia esimiehiä) Seurakunnan hengellinen johtaja Vastaa seurakunnan toiminnan kehittämisestä kirkkoneuvoston kanssa Seurakunnan lähiesimiehet (jos tarpeen; riippuu seurakunnan koosta) Työntekijöiden esimiehiä, johtavat päivittäistyötä Laativat vastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelman Vastaavat vastuualueen toiminnan kehittämisestä Rovastikunta on suuri ja turvallinen työnantaja. Vaativaa osaamista edellyttävät tukitehtävät keskitetään rovastikuntatason hallintoon (talous-, henkilöstö-, kiinteistövastuut). Kirkkoherralta vähenevät hallintotehtävät ja seurakunnan perustehtävien resursointi helpottuu. Lääninrovastin rooli on selkeä (esimerkiksi yhtymien johtoon verrattuna). Rovastikuntamallin keskeisiä vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa tavoitteisiin

7 Vahvuuksia Yksittäisten seurakuntien ei ole enää pakko reagoida jokaiseen kuntaliitokseen. Rovastikunnista voidaan suunnitella taloushallinnollisesti melko vakaita yksiköitä. Seurakunnat säilyvät paikallisen yhteisöllisyyden vaalijoina ja kirkon ydintehtävien hoitajina. Monipuolisen toiminnan suunnittelu laajalla alueella ja erilaisiin tarpeisiin tulee mahdolliseksi. Seurakuntien toimivampaa aluejakoa voidaan kehittää. Heikkouksia Joillekin maantieteellisille alueille on vaikeaa muodostaa taloudellisesti vakaata rovastikuntaa. Myös seurakuntien omaisuuden uusjako voi aiheuttaa vaikeuksia. Rovastikuntatason hallinto voi kasvaa liikaa suhteessa seurakuntien toimintaan. Seurakuntien pitäisi mahdollisimman pitkälle itse suunnitella ja toteuttaa omaa toimintaansa, jolloin riskinä on, ettei rovastikuntaa samalla osata hahmottaa kokonaisuutena ja seurakunnat kilpailevat keskenään. On vaikeaa arvioida kielellisin perustein perustettujen seurakuntien johtamisen Seurakunnan itsemäärämisoikeus joutuu rovastikuntamallissa uhatuksi. Seurakunnat voivat antaa mietinnöstä palautetta mennessä. Lausuntolomake on liitteenä 1.1. Vs.kirkkoherra esittää että kirkkoneuvosto antaisi lausunnon seurakuntien ohjausryhmän loppuraportista vastaamalla lausuntolomakkeella oleviin kysymyksiin. : totesi, että palautelomakkeen rakenne on johdatteleva ja jättää käyttämättä lomakkeen palautteen antamisessa.

8 oli yksimielisesti sitä mieltä että nykyisiä rakenteita ei ole syytä muuttaa. Perusteluina esitettiin: mm. että monia toimintoja voidaan kehittää yhteistyössä naapuriseurakuntien kanssa ilman, että itsemääräämisoikeus kärsii. Kuntarakenneuudistuksen vuoksi seurakunnat joutuvat joka tapauksessa ratkaisemaan hallintorakenteet uudelleen. Siksi kirkon rakenneuudistukset eivät tässä vaiheessa ole mielekkäitä eivätkä tarpeen. 39 TILINTARKASTUSKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN KIRKKOVALTUUSTON VAHVISTETTAVAKSI SEKÄ VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN Kirkkovaltuuston hyväksymän seurakunnan taloussäännön 34 :n mukaan: " esittää tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä siihen mahdollisesti liittyvät vastineet kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Tilinpäätöksestä ja vastuuvapaudesta päätetään viimeistään varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun aikana." Tilintarkastuskertomuksesta on toimitettava jäljennökset kirkkohallitukseen sen antamien ohjeiden mukaan. Oheisena liitteenä 2 on tilintarkastuskertomus kirkkoneuvostoa varten. Tilintarkastuskertomus ei sisällä sen kaltaisia muistutuksia, joista olisi tullut ottaa asianomaisten viranhaltijoitten selvitys ja joista kirkkoneuvoston on valtuustolle annettava oma selvityksensä. allekirjoitti tilinpäätöksen kokouksessaan Talouspäällikkö esittää kirkkoneuvostolle, että kirkkoneuvosto esittäisi kirkkovaltuustolle vuoden 2011 tilintarkastuskertomuksen. Edelleen kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuuston vahvistaisi tilinpäätöksen ja päättäisi vastuuvapauden myöntämisestä kirkkoneuvostolle ja muille tilivelvollisille toimintavuodelta : päätösesitys hyväksyttiin.

9 40 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2013 KL:n 15 luvun 2 :n mukaan: Kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin. Tuloveroprosentti vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. Kemijärven seurakunnan vuoden 2011 tilinpäätös oli ,10 euroa ylijäämäinen. Kattamatonta alijäämää vuoden 2011 tilinpäätöksen jälkeen seurakunnalla oli taseessa ,30 euroa. Aikaisempina vuosina syntyneisiin alijäämiin seurakunta on jo käyttänyt kaikki ne mahdollisuudet joita sillä on ollut käytettävissään. Seurakunnan talouden tasapainottamiseen tarvittavia puskureita ei ole. Myös muun oman pääoman eli entisten pääomarahaston ja verontasausrahaston käyttämisen alijäämien kattamiseen on toteutettu. Kirkkojärjestyksen 15 lukuun on tullut muutos, joka on voimassa ensimmäistä kertaa talousarviota vuodelle 2003 valmisteltaessa ja päätettäessä. Tämä uusi ohje on KJ 15:1,3. "Talousarviota ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan talouden tasapainottamis- ja tervehdyttämisohjelman jossa yhtenä osiona oli henkilöstösuunnitelma vuosille aina vuoteen 2015 saakka. Kirkollisveroja toimintavuonna 2011 kertyi ,52 milj. euroa ja yhteisöveroja ,96 euroa eli yhteensä ,48. Edellisvuonna kirkollisveroa kertyi yhteensä ,28 milj. euroa, yhteisveroa kertyi ,62 euroa eli yhteensä ,90 euroa. Näin ollen verotuloja toimintavuonna 2011 kertyi ,58 enemmän kuin edellisvuonna.

10 Samassa kokouksessa, jossa kirkkovaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman, kirkkovaltuusto hyväksyi myös tuloveroprosentin korottamisen 1,75 %:iin vuoden 2012 alusta lukien. Edellä olevaan lyhyeen selontekoon viitaten talouspäällikkö esittää että Kemijärven seurakunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2013 vahvistettaisiin 1,75 %. : päätösesityksestä käydyn yleiskeskustelun jälkeen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. 41 VUODEN 2012 VUOSILOMAT Liitteenä 3 on ehdotus vuoden 2012 vuosilomista. Vuosiloman myöntää ja sen ajankohdasta päättää kirkkoneuvosto, jollei asia ohje- tai johtosäännön mukaan kuulu muulle viranomaiselle. Ennen päätöksen tekemistä viranhaltijalle on varattava tilaisuus esittää toivomuksensa vuosiloman ajankohdasta. Virkasäännön 34 :n 1 ja 2 momentin mukaan: "Viranhaltijoille on vahvistettava lomajärjestys ja se on annettava tiedoksi, mikäli mahdollista, kuukausi ja viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Lomajärjestyksen vahvistanut viranomainen voi viranhaltijan pyynnöstä tai erityisen painavista viranhoidollisesta syystä sekä viranhaltijaa mahdollisuuksien mukaan kuultuaan muuttaa lomajärjestystä. Lomajärjestyksestä ja sen muutoksista on viipymättä ilmoitettava myös palkan maksamisesta huolehtivalle viranomaiselle. Lomien ajankohtia on samankaltaisissa tehtävissä olevien viranhaltijoiden kesken eri vuosina sopivasti vuoroteltava ja lomat tulee sijoittaa siten, että vältytään tarpeettomilta sijaismääräyksiltä." Lomalistaa laadittaessa on otettu huomioon työntekijöiden toiveet kuitenkin niin että seurakunnan toiminnan tarkoituksen mukainen ylläpitäminen ei lomien vuoksi vaarannu.

11 Kirkkoherran osalta vuosiloman myöntää lääninrovastin esityksen perusteella tuomiokapituli ja muitten pappien osalta oman seurakunnan kirkkoherra. Hyväksyttäneen vuosilomat esitetyssä muodossaan. : hyväksyttiin. 42 AVUSTUSANOMUS Liitteenä 4 on Kemijärven sotaveteraanit ry:n seurakunnalle osoittaman avustusanomus. Kemijärven sotaveteraanit ry:n anoo avustusta Kotiapuprojektin toiminnan pyörittämiseen. Kemijärven seurakunta on vuosittainen myöntänyt veteraanijärjestöille talousarvioavustusta 333 euroa/järjestö. Lisäksi seurakunta on tarjonnut kaikille veteraanijärjestöille seurakunnan tiloja korvauksetta kokous- ym. toimintaa varten. Myös vuosittain järjestettävä veteraanileiri Ailangan leirikeskuksessa järjestetään seurakunnan varoin. Edellä olevaan lyhyeen selontekoon viitaten talouspäällikkö esittää kirkkoneuvostolle, että avustusta Kemijärven sotaveteraanit ry:lle ei myönnetä. : päätösesitys hyväksyttiin. TIEDOKSI Kemijärven sotaveteraanit ry

12 43 YHTEISVASTUUKERÄYKSEN TILINTARKASTAJA Ohjeen mukaan seurakunnan yhteisvastuukeräyksen tilintarkastajana voisi toimia seurakunnan luottamushenkilöistä valittu asiantunteva henkilö. Tarkastajan ei tarvitse olla seurakunnan varsinainen tilintarkastaja. Talouspäällikkö esittää että kirkkoneuvosto valitsee yhteisvastuukeräyksen tilintarkastajan vuodelle : yhteisvastuukeräyksen tilintarkastajaksi valittiin Esa Kangas. TIEDOKSI Esa Kangas Aino Vuorenpää 44 KIRKKOVALTUUSTOLLE MENEVÄT ASIAT - vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen - tilintarkastuskertomuksen hyväksyminen - tuloveroprosentin hyväksyminen vuodelle 2013 : esitetyistä asioista tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2013 jätettiin asialistalta pois. Muilta osin asialista hyväksyttiin. Samalla ilmoitettiin että kirkkovaltuuston kokous pidetään klo seurakuntatalolla.

13 45 TIEDOKSIANTOASIAT Kirkkohallituksen yleiskirje 5/2012/ Kirkon säädöskokoelma nro 111. Kirkkohallituksen yleiskirje 6/2012/ Seurakunnan asiakirjojen tallentaminen arkistolaitokseen ja ohje seurakunnan asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa Kirkkohallituksen yleiskirje 7/2012/ Kirkkohallituksen ja Kopiosto ry:n välinen kopiointisopimus vuosille VAALIEN TULOKSET Liitteenä 5 on Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin kirje A4/12/ jossa seurakunnille ilmoitetaan kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalin tulokset. LAUSUNTO ROVASTIKUNTAJAOSTA Liitteenä 6 on Kemijärven seurakunnan kirkkoneuvoston antama lausunto esitetystä rovastikuntajaon muutosesityksestä. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Liitteenä 7 on Oulun hiippakunnan ym. tahojen seurakunnalle osoittama kirje jossa ilmoitetaan että uusille ja uudelleen valituille luottamushenkilöille järjestetään neuvottelupäivä Haukiputaalla. SÄHKÖN HINTA Seurakunta kilpailutti yhdessä muiden Lapin seurakuntien kanssa sähköntoimittajan vuosille toimintavuoden 2011 lopulla. Sähkön hinnan kiinnittäminen päätettiin jättää Rovaniemen seurakunnan tehtäväksi yhdessä Energiakolmion kanssa.

14 Sähkön hinta kiinnitettiin jolloin sopimuskaudelle sopimushinnaksi muodostui 4,718 snt/kwh, alv 0%. Tällä hetkellä olevan sopimuskauden hinta on 4,055 snt/kwh, alv 0%. Merkittäneen tiedoksi. : merkittiin tiedoksi. 46 MUUT ASIAT Ei ollut.

15 46 VALITUSOSOITUS Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä kirkkolain 24 luvun mukaisesti. 47 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo