Alusliikenteen yksikkökustannukset 2013
|
|
- Kirsi Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIIKENNEVIRASTON tutkiuksia ja selvityksiä TAPIO KARVONEN ANSSI LAPPALAINEN Alusliikenteen yksikkökustannukset 213
2
3 Tapio Karvonen, Anssi Lappalainen Alusliikenteen yksikkökustannukset 213 Liikenneviraston tutkiuksia ja selvityksiä 41/214 Liikennevirasto Helsinki 214
4 Kannen kuva: Tapio Karvonen Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin
5 3 Tapio Karvonen, Anssi Lappalainen: Alusliikenteen yksikkökustannukset 213. Liikennevirasto, suunnitteluosasto. Helsinki 214. Liikenneviraston tutkiuksia ja selvityksiä 41/ sivua ja 7 liitettä. ISSN-L , ISSN , ISBN Avainsanat: alusliikenteen yksikkökustannukset, hankearviointi, vesitieinvestoinnit, kannattavuus Tiivistelä Tutkiuksessa selvitetään Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä kulkevien lastialusten ja atkustaja-autolauttojen keskiääräiset yksikkökustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain. Kustannuslaskelien tarkoituksena on toiia pääosin väyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelien pohjatietona. Edellisen kerran alusliikenteen yksikkökustannukset selvitettiin vuonna 29, ja tuo päivitys toiii vertailukohtana nyt valistuneelle työlle. Tutkiuksen lähdeaineistossa ovat ukana kaikki Suoeen ulkoaanliikenteessä vuonna 213 saapuneet suoalaiset ja ulkoaalaiset lastialukset sekä atkustajaautolautat. Alustiedot ovat peräisin Liikenneviraston ylläpitäästä alustietokannasta. Alustietoja on täydennetty uista lähteistä saaduilla tiedoilla tilastollisen kattavuuden varistaiseksi kaikkien alustyyppien ja -kokojen osalta. Muista lähteistä on kerätty hankinta- ja polttoainehinnat sekä iehityskustannukset. Polttoainekustannukset uodostavat kaikissa alustyypeissä suurian kustannuserän (49 73 %) ja pääoaenot toiseksi suurian (13 25 %). Kustannusten suhteelliset osuudet vaihtelevat varsin paljon eri alustyypeillä ja kokoluokilla. Herkkyystarkastelun ukaan 3 prosentin nousu polttoainekustannuksissa nostaisi kokonaiskustannuksia eri alustyyppien osalta noin prosenttia. Pääoakulujen 3 prosentin laskun vaikutus olisi noin 4 8 prosenttia ja iehityskustannusten noin 1 3 prosenttia. Oleellisin uutos alusliikenteen yksikkökustannusten kehittyisessä edelliseen päivitykseen verrattuna on polttoainekustannusten todella voiakas nousu. Ne ovat kohonneet keskiäärin 73 prosenttia huoliatta siitä, että hinnat on nyt kuten edelliselläkin kerralla laskettu kolen vuoden keskiarvon ukaan, jotta lyhytaikaisten hintaheilahtelujen vaikutusta on voitu vähentää. Kaikkien yksikkökustannusten nousu edelliseen päivitykseen verrattuna on ollut noin 39 prosenttia kaikki alustyypit huoioiden. Kolen vuoden tarkastelujakson aikana tää erkitsee noin 12 prosentin keskiääräistä nousua vuosittain.
6 4 Tapio Karvonen, Anssi Lappalainen: Fartygstrafikens enhetskostnader 213. Trafikverket, planeringsavdelningen. Helsingfors 214. Trafikverkets undersökningar och utredningar 41/ sidor och 7 bilagor. ISSN-L , ISSN , ISBN Nyckelord: fartygstrafikens enhetskostnader, projektutvärdering, investeringar i vattenväger, lönsahet Saanfattning Undersökningen redogör för de genosnittliga enhetskostnaderna för lastfartyg och ro-ro-passagerar-fartyg i utrikestrafik enligt fartygstyp och storleksklass. Huvudsyftet ed kostnadskalkylerna är att skapa underlag för utvärdering av farledsinvesteringsprojekt och relaterade nyttokostnadskalkyler. Fartygstrafikens enhetskostnader utreddes senast år 29 och denna uppdatering har tjänat so jäförelsepunkt för den aktuella studien. Källaterial för undersökningen är alla de finska och utländska lastfartygen och roro-passagerarfartygen so anlöpt finländska hanar i utrikes trafik år 213. Fartygsdata är tagna ur Trafikverkets fartygsdatabas. Fartygsdata har kopletterats ed uppgifter från andra källor för erhållande av uttöande statistik i fråga o satliga fartygstyper och storlekar. Anskaffnings- och bränslepriser sat beanningskostnader har erhållits ur andra källor. Bränslekostnaderna utgör den största (49 73 %) och kapitalkostnaderna den näst största (13 25 %) utgiftsposten för alla fartygstyper. Den relativa andelen varierar rätt ycket beroende på fartygstyp och storleksklass. En känslighetsanalys visar att en ökning av bränslekostnaderna ed 3 % skulle öka helhetskostnaderna ed % beroende på fartygstyp. O kapital-kostnaderna sjönk 3 % skulle effekten bli ca 4 8 %, för beanningskostnadernas vidkoande ca 1 3 %. Den väsentligaste förändringen i kostnadsutvecklingen jäfört ed föregående uppdatering är att bränslekostnaderna stigit ycket kraftigt. De har stigit i snitt 73 % trots att priserna nu, likso föregående gång, räknats ut enligt ett treårsedeltal för att inska effekten av kortvariga prisfluktuationer. Satliga enhetskostnader har ökat ed i snitt 39 % för alla typer av fartyg. Under den tre år långa granskningsperioden innebär detta en årlig ökning på i genosnitt 12 %.
7 5 Tapio Karvonen, Anssi Lappalainen: The unit costs of vessel traffic 213. Finnish Transport Agency, Planning Departent. Helsinki 214. Research reports of the Finnish Transport Agency 41/ pages and 7 appendices. ISSN-L , ISSN , ISBN Keywords: ship operating costs, project evaluation, waterway investents, profitability Suary The study accounts for the average operating costs of cargo ships and Ro-Ro passenger ships engaged in foreign trade by type of ship and size category. The purpose of the cost estiates is to for a basis for evaluation of fairway investent projects and related cost-benefit analyses. The unit costs of vessel traffic were last studied in 29 and the said update has been used as reference in the present study. The source aterial consists of Finnish and foreign cargo ships and Ro-Ro passenger ships having called at Finnish ports in foreign trade in 213. Ship data have been derived fro the ship database of the Finnish Transport Agency and suppleented with data fro other sources so as to ensure full statistical coverage of all ship types and sizes. Data on procureent and fuel prices and anning costs has been collected fro other sources. Fuel costs constitute the largest (49 73%) and capital costs the second largest (13 25%) expense ite for all ships. The relative cost shares vary greatly between different ship types and sizes. A sensitivity analysis shows that a 3% rise in fuel costs would increase the total costs for different types of ships by 15 22%. A 3% decrease in capital expenditure would have a 4 8% ipact, in anning costs a 1 3% ipact. The ost significant change in the developent of ship operating costs copared with the latest update is the very high increase in fuel costs. The average increase is 73% in spite of the fact that prices have been, in both instances, calculated according to a three-year average so as to reduce the ipact of short-ter price fluctuations. All unit costs have increased by approxiately 39%, irrespective of ship type. During the three-year onitoring period this eans an average annual increase of approxiately 12%.
8 6 Esipuhe Vesiliikenteessä käytettävien alusten hankinnan ja operoinnin kustannuksia kuvaavia alusliikenteen yksikkökustannuksia käytetään esierkiksi vesiväyläinvestointien vaikutusten rahaääräisessä arvioinnissa. Yksikköarvot on uodostettu alustyyppi- ja kokoluokittain. Tarkoitus on, että aluskustannusten yksikköarvoja päivitetään viiden vuoden välein, jolloin tehdään yös tarvittavat äärittäisenetelien tarkistukset. Tää selvitys toiii vesiväylähankkeiden arviointiohjeen taustaraporttina. Alusliikenteen yksikkökustannukset ovat erkittävin osa vesiväyläinvestointien kannattavuuslaskelissa tarkasteltavia kustannuksia. Selvityksen ovat laatineet Tapio Karvonen ja Anssi Lappalainen Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskuksesta. Liikennevirastossa projektista vastasivat Taneli Antikainen ja Jukka T. Valjakka. Helsingissä lokakuussa 214 Liikennevirasto Suunnitteluosasto
9 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MERILIIKENTEEN JA ALUSKUSTANNUSTEN TAUSTATEKIJÖIDEN VIIMEAIKAINEN KEHITYS Meriliikenne Suoen ja ulkoaiden välillä Alustyyppien ja -kokojen kehittyinen Polttoaineen hintakehitys LASKENTAPERUSTEET JA -MENETELMÄT Tutkiuksessa huoioidut alustyypit ja -koot Konttialukset Konventionaaliset kuivalastialukset (= kuivarahtialukset) Kuivabulk-alukset (= irtolastialukset) Säiliöalukset Ro-ro-alukset (= ro-ro-lastialukset) Matkustaja-autolautat (= ro-ro-atkustaja-alukset) Alustiedot Pääoakustannukset Polttoainekustannukset Miehityskustannukset Muut aluskustannukset Alusliikenteen päästöjen yksikkökustannukset Analyysienetelät Verojen käsittely ALUSLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET Konttialukset Konventionaaliset kuivalastialukset Kuivabulk-alukset Säiliöalukset Ro-ro-alukset Matkustaja-autolautat KUSTANNUSTEKIJÖIDEN SUHTEELLINEN MERKITYS JA HERKKYYSTARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 alustyyppiluokittain vuoden 213 hintatasolla Herkkyystarkastelut Alusten lastikapasiteetin ja syväyksen väliset regressioanalyysit Alusten nettovetoisuuden ja syväyksen väliset regressioanalyysit Alusten konetehon ja syväyksen väliset regressioanalyysit Alusten hankintahinnan ja lastikapasiteetin väliset regressioanalyysit Aluskäyntien lukuäärä ja jakautuinen lippuaittain eri alustyypeissä Suoen sataissa vuonna 213
10 8 1 Johdanto Tutkiuksessa selvitetään Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä kulkevien lastialusten ja atkustaja-autolauttojen keskiääräiset yksikkökustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain. Kustannuslaskelien tarkoituksena on toiia pääosin väyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelien pohjatietona. Edelliset aluskustannuslaskelien päivitykset on tehty vuosina 21, 26 ja 29. Vuoden 26 päivitykseen tehtiin lisäksi vuonna 27 kontti- ja ro-ro-aluksia koskenut täydennys, joka tehtiin vaihtoehtoisilla laskelilla. Nää vaihtoehtoiset laskelat osoittivat, että konttialusten osalta on perusteltua käyttää lastinkuljetuskapasiteettia kuvaavana suureena alusten TEU-äärää eli konttikapasiteettia. Ro-ro-alusten osalta vaihtoehtoisena laskuperusteena käytettiin kaistaetriäärää, jonka todettiin olevan tilastollisesti huonopi kuin tonniääräinen peruste. Niinpä konttialuksia lukuun ottaatta uiden alustyyppien yksikkökustannukset arvioidaan tässä laskelassa tonniääräisen lastinkuljetuskapasiteetin perusteella. Tutkiuksen tavoitteena on kauppa-alusten keskiääräisten kustannusten tarkistaisen lisäksi kehittää aluskustannusallia ja tulosten herkkyystarkastelua vastaaaan ajanukaisia olosuhteita. Eri alustyypeistä käytetyt terit ovat yhdenukaisuuden vuoksi säilytetty saoina kuin edellisissä päivityksissä lukuun ottaatta taustatekijöistä kertovaa lukua 2, jossa teristö vastaa Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston tilastoinnissa käyttäiä terejä. Alusliikenteen yksikkökustannusten laskentaperusteiden vertailu- ja lähtökohtana on pidetty edellisiä päivityksiä. Eri kustannustekijöiden laskentaperusteet ja -tavat on ääritelty ajanukaisiksi kirjallisten ja tilastollisten lähteiden sekä asiantuntijalausuntojen pohjalta. Tutkiuksessa selvitetään ensin eriliikenteen ja aluskustannuksiin vaikuttavien tekijöiden viieaikaista kehitystä. Suoen ja ulkoaiden välisen eriliikenteen kehitystä selvitetään 197-luvulta lähtien. Tään jälkeen tarkastellaan alustyyppien ja -kokojen kehitystä viieisen kyenen vuoden ajalta. Työssä selvitetään yös polttoainekustannusten kehittyistä viieisten vuosien ajalta. Vuoden 215 alusta tiukentuvien alusten ilapäästövaatiusten yötä polttoainelaatuja on otettu tarkasteluun aiepia selvityksiä eneän. Polttoainepuolella kehitystyö on nyt kovassa vauhdissa, ja tulevissa aluskustannuslaskelissa onkin varauduttava uusien laivapolttoaineiden, kuten nesteytetyn aakaasun, ottaiseen ukaan laskeliin. Yksikkökustannuslaskelien tulokset esitellään ensin tiiviisti oassa luvussaan ja lisäksi yksityiskohtaisesti liitteenä olevissa taulukoissa. Kustannustekijöiden suhteellista erkitystä sekä laskentatulosten herkkyystarkasteluja tutkitaan luvussa 5. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä alusliikenteen yksikkökustannusten viieaikaisesta kehittyisestä.
11 9 Selvityksen liitteessä 1 esitetyt laskelien yksityiskohtaiset tulokset pyrkivät kuvaaaan erityyppisten ja -kokoisten Suoeen liikennöivien sekä Suoen että uiden lippujen alla purjehtivien kauppa-alusten keskiääräisiä operointikustannuksia. Laskelien perusteena käytettyä aineistoa on kerätty useista eri lähteistä. Esitetyt kustannukset ovat ateaattisten laskentakaavojen tuloksia eivätkä inkään oleassa olevan aluksen todellisia kustannuslukuja. Kaikkien alustyyppien osalta on huoattava, että syväysluokan kohdalla oleva arvo on saatu tilastollisen regression avulla eikä se ole välttäättä yksittäisen syväysluokan ns. keskiarvoaluksen arvo. Regressio ottaa huoioon koko havaintojoukon ja tasoittaa ääriarvojen vaikutusta. Tutkius tehtiin Liikenneviraston tilauksesta keväällä ja kesällä 214 Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskuksessa (MKK). Valis työ luovutettiin tilaajalle syyskuussa 214. Liikennevirastossa projektista vastasivat liikennetalousasiantuntija Taneli Antikainen ja liikennetalousasiantuntija Jukka Valjakka. Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskuksessa projektivastaavana toii erikoistutkija Tapio Karvonen ja kustannuslaskelien ja raportin laadinnan toteutti projektipäällikkö Anssi Lappalainen.
12 1 2 Meriliikenteen ja aluskustannusten taustatekijöiden viieaikainen kehitys Tässä luvussa käsitellään lyhyesti Suoen ja ulkoaiden välisen eriliikenteen nykytilaa sekä kehitystä. Suoalaisilla aluksilla tarkoitetaan aluksia, jotka purjehtivat Suoen lipun alla. Kuljetussuorite tarkoittaa kuljetustyön äärää (yksikkönä tonnikiloetri), joka saadaan kuljetetun tavaraäärän (tonnia) ja kuljetusatkan pituuden (kiloetri) tulona. Lähteinä on käytetty Liikenneviraston ja varhaisipien vuosien osalta Merenkulkulaitoksen tuottaia eriliikennetilastoja sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tuottaia kauppalaivastotilastoja. 2.1 Meriliikenne Suoen ja ulkoaiden välillä Suoen ja ulkoaiden välisissä erikuljetuksissa saavutettiin ennätykset vuosina 27 ja 28 ennen vuoden 29 roahdusta. Vuonna 27 sataien kautta tuotiin ja vietiin ulkoaanliikenteessä yhteensä 12,6 iljoonaa tonnia tavaraa ja vuonna 28 vastaavasti 12,4 iljoonaa tonnia. Vuonna 29 kuljetusten äärä putosi aailanlaajuisen finanssikriisin yötä 82,6 iljoonaan tonniin, utta äärät ovat sen jälkeen olleet taas nousussa. Vuonna 213 erikuljetusten äärä oli 96,3 iljoonaa tonnia, joista suoalaisen tonniston kuljettaa osuus oli 32,5 iljoonaa tonnia (kuva 1). 12 Merikuljetukset Suoen ja ulkoaiden välillä Milj. tonnia Yhteensä Suoalaisilla aluksilla Kuva 1. Merikuljetukset Suoen ja ulkoaiden välillä Suoalaisen tonniston osuus Suoen ja ulkoaiden välisessä eriliikenteessä oli korkeiillaan vuonna 1975, jolloin 55,9 prosenttia kuljetuksista tapahtui Suoen lipun alla olevilla aluksilla (kuva 2). Vuonna 1999 suoalaisen tonniston osuus oli vielä 43,7 prosenttia utta vuonna 213 osuus oli ainoastaan 33,8 prosenttia. Mataliillaan osuus oli 27,7 prosenttia vuonna 26.
13 11 1 Suoen lipun alla olevien alusten osuus Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä % Kuva 2. Suoen lipun alla olevien alusten osuus Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä Vuonna 212 erikuljetusten kuljetussuorite oli noin 23 iljardia tonnikiloetriä, josta suoalaiset alukset kuljettivat 27,9 iljardia tonnikiloetriä (kuva 3). Kuljetussuoritteen huippu saavutettiin vuonna 211 (24,8 iljardia tk), kun taas vuonna 29 kuljetussuorite oli ainoastaan 157,8 iljardia tonnikiloetriä. 3 Suoen ja ulkoaiden välisen tavaraliikenteen kuljetussuoritteet Miljardia tk Yhteensä Suoalaisilla aluksilla Kuva 3. Suoen ja ulkoaiden välisen tavaraliikenteen kuljetussuoritteet
14 12 Suoalaisten alusten kuljetussuorite on tonnikiloetreissä itattuna pysynyt varsin saana vuosien välisenä aikana, vaikka prosentuaalinen osuus onkin pienentynyt huoattavasti. Vuonna 2 suoalaisilla aluksilla kuljetettiin 36,4 iljardia tonnikiloetriä, joka vastasi 22,3 prosenttia kokonaisliikenteestä (kuva 4). Vuonna 212 suoalaisten alusten osuus oli pudonnut 12,1 prosenttiin, vaikka niillä kuljetettiin tavaraa edelleen 27,9 iljardia tonnikiloetriä. 1 Suoen lipun alla olevien alusten osuus Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä kuljetussuoritteella itattuna % Kuva 4. Suoen lipun alla olevien alusten osuus Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä kuljetussuoritteella itattuna Suoen ja ulkoaiden välillä kuljetettiin noin 18 iljoonaa atkustajaa vuonna 212 (kuva 5). Matkustajaäärät ovat kasvaneet tasaisesti aina vuodesta 197 lähtien, eikä hidastuista ole vielä havaittavissa. Suoen lipun alla olevilla aluksilla kuljetettujen atkustajien äärä on laskenut huoattavasti viieisten 2 vuoden aikana. Vuonna 1996 yli 7 prosenttia atkustajista kuljetettiin suoalaisilla aluksilla, kun puolestaan vuonna 212 vastaava osuus oli enää 29 prosenttia.
15 13 Suoen ja ulkoaiden välinen atkustajaliikenne Matkustajat Yhteensä Suoalaisilla aluksilla Kuva 5. Suoen ja ulkoaiden välinen atkustajaliikenne Yhteenvetona voidaan todeta, että Suoen lipun alla olevien alusten kuljettaat tonniäärät eivät ole kasvaneet yhtä nopeasti kuin erikuljetukset Suoen ja ulkoaiden välillä yhteensä. Tään lisäksi suoen lipun alla olevien alusten osuus tavaraliikenteessä on laskenut hitaasti. Suoen ja ulkoaiden välisen tavaraliikenteen kuljetussuoritteissa suoalaisten alusten tonnikiloetrit ovat pysyneet suhteellisen saalla tasolla, vaikka prosentuaalisesti suoalaisten alusten osuus on pienentynyt. Matkustajaliikenne Suoen ja ulkoaiden välillä on kasvanut tasaisesti pitkällä aikavälillä, utta suoalaisten alusten osuus on laskenut huoattavasti 2-luvulla. 2.2 Alustyyppien ja -kokojen kehittyinen Tässä luvussa käsitellään alustyypeittäin ulkoaan alusliikennettä ja Suoen lipun alla olevien alusten osuutta, Suoen kauppalaivastoa sekä alusten keskiääräisten bruttovetoisuuksien kehittyistä. Alustyypeistä on käytetty Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kauppalaivastotilastoissa käytettyjä terejä, jotka osin eroavat julkaisun uissa luvuissa käytetyistä tereistä. Ro-ro-atkustaja-alusten (eli atkustaja-autolauttojen) liikenne on vaihdellut huoattavasti viieisen kyenen vuoden aikana, utta aluskäyntien äärä on pääasiassa ollut laskussa. Tää johtuu erityisesti siitä, että Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä suureat alukset ovat korvanneet pienepiä. Suoen sataiin saapuneiden kontti-, irtolasti- (kuivabulk-) ja säiliöalusten äärät eivät ole erityisesti uuttuneet kyenessä vuodessa. Ro-ro-lastialusten (ro-ro-alusten) ja uiden kuivarahtialusten (konventionaalisten kuivalastialusten) lukuäärät sen sijaan ovat laskeneet aikavälillä Kuvassa 6 on esitetty Suoen sataiin ulkoailta saapuneiden alusten äärät alustyypeittäin vuosien 23 ja 212 välillä.
16 14 Lukuäärä Sataien ulkoaan alusliikenne alustyypeittäin (saapuneita aluksia Suoen sataiin) Ro-ro-atkustaja-alus Konttialus Muu kuivalastialus Ro-ro-lastialus Irtolastialus Säiliöalus Kuva 6. Sataien ulkoaan alusliikenne alustyypeittäin (saapuneita aluksia Suoen sataiin). Alla olevassa kuvassa 7 on puolestaan esitetty ulkoaan alusliikenteessä saapuneiden Suoen lipun alla olevien alusten osuus. Erityisesti irtolastialuksissa on tapahtunut suuri pudotus, kun taas ro-ro-lastialusten osuus on kasvanut. % 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Suoen lipun alla olevien alusten osuus ulkoaanliikenteessä Suoen sataiin saapuneista aluksista alustyypeittäin Ro-ro-atkustaja-alus Konttialus Muu kuivalastialus Ro-ro-lastialus Irtolastialus Säiliöalus Kuva 7. Suoen lipun alla olevien alusten osuus ulkoaanliikenteessä Suoen sataiin saapuneista aluksista alustyypeittäin
17 15 Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneiden Suoen lipun alla olevien alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet ovat viie vuosikyenen aikana pääsääntöisesti kasvaneet. Suurinta kasvu on ollut säiliöaluksilla ja ro-ro-atkustaja-aluksilla (kuva 8). Keskiääräinen bruttovetoisuus Suoen lipun alla olevien alusten keskiääräisen bruttovetoisuuden kehittyinen alustyypeittäin (Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneet alukset) Ro-ro-atkustaja-alus Konttialus Muu kuivalastialus Ro-ro-lastialus Irtolastialus Säiliöalus Kuva 8. Suoen lipun alla olevien alusten keskiääräisen bruttovetoisuuden kehittyinen alustyypeittäin (Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneet alukset). Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneiden ulkoaan lipun alla olevien alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet ovat yös kasvaneet viieisten kyenen vuoden aikana. Näiden osalta kasvu on ollut ylivoiaisesti voiakkainta ro-roatkustaja-aluksilla. Prosentuaalisesti kasvu on ollut suurta yös ro-ro-lastialuksilla ja konttialuksilla. Kuvassa 9 on esitelty ulkoaan lipun alla olevien alusten keskiääräisen bruttovetoisuuden kehittyinen Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneilta aluksilta välillä 23 ja 212.
18 16 Ulkoaan lipun alla olevien alusten keskiääräisen bruttovetoisuuden kehittyinen alustyypeittäin (Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneet alukset) 4 Keskiääräinen bruttovetoisuus Ro-ro-atkustaja-alus Konttialus Muu kuivalastialus Ro-ro-lastialus Irtolastialus Säiliöalus Kuva 9. Ulkoaan lipun alla olevien alusten keskiääräisen bruttovetoisuuden kehittyinen alustyypeittäin (Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneet alukset). Suoen kauppalaivastoon on rekisteröity tässä tutkiuksessa käsiteltävistä alustyypeistä eniten uita kuivarahtialuksia (konventionaalisia kuivarahtialuksia). Seuraavaksi eniten on ro-ro-atkustaja-aluksia ja ro-ro-lastialuksia. Kuvassa 1 ja taulukossa 1 on esitetty Suoeen rekisteröidyn kauppalaivaston lukuääräinen kehitys viieisen vuosikyenen osalta. Tutkiuksessa on huoioitu alukset, joiden pituus on yli 15 etriä. Lukuäärä Kuva 1. Suoen rekisteröity kauppalaivasto alustyypeittäin vuoden lopussa (pituus>=15) Ro-ro-atkustaja-alukset Irtolastialukset Säiliöalukset Ro-ro-lastialukset Muut kuivalastialukset Suoen rekisteröity kauppalaivasto alustyypeittäin vuoden lopussa (pituus>=15).
19 17 Taulukko 1. Suoen rekisteröity kauppalaivasto alustyypeittäin vuoden lopussa (pituus>=15). Vuosi Ro-roatkustajaalukset Ro-rolastialukset Irtolastialukset Muut kuivalastialukset Säiliöalukset Yhteensä Vaikka uita kuivarahtialuksia on äärältään eniten tässä tutkiuksessa käsiteltävistä alustyypeistä, ne ovat keskiääräiseltä bruttovetoisuudeltaan selvästi pienepiä kuin uiden alustyyppien alukset (kuva 11 ja taulukko 2). Säiliöalukset ovat suuripia ja yös irtolastialusten (kuivabulk-alusten) keskiääräinen bruttovetoisuus on kasvanut huoattavasti viieisten vuosien aikana. Tosin näiden lukuäärä on yös laskenut paljon, ikä pääosin johtuu siitä, että osa irtolastialuksista on rekisteröity kuivalastialuksiksi. Suoen kauppalaivaston alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet alustyypeittäin vuoden lopussa (pituus>=15) 3 25 Keskiääräinen bruttovetoisuus Ro-ro-atkustaja-alukset Ro-ro-lastialukset Irtolastialukset Muut kuivalastialukset Säiliöalukset Kuva 11. Suoen kauppalaivaston alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet alustyypeittäin vuoden lopussa (pituus>=15).
20 18 Taulukko 2. Suoen kauppalaivaston alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet alustyypeittäin vuoden lopussa (pituus>=15). Vuosi Ro-roatkustajaalukset Ro-rolastialukset Irtolastialukset Muut kuivalastialukset Säiliöalukset Yhteenvetona voidaan todeta, että Suoen lipun alla olevien alusten osuudet ulkoaanliikenteessä Suoen sataiin saapuneista aluksista ovat pääasiassa laskeneet tai pysyneet saansuuruisina. Ro-ro-lastialusten osalta on tapahtunut prosentuaalisen osuuden kasvua vuodesta 21 lähtien. Suoalaisten alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneista aluksista ovat pysyneet lähes uuttuattoina pois lukien säiliö- ja konttialukset, joiden keskiääräiset bruttovetoisuudet ovat kasvaneet. 2.3 Polttoaineen hintakehitys Polttoaineiden hinnoissa on tapahtunut kolen viie vuoden aikana sekä nousua että laskua. Absoluuttinen hintojen nousu ei ole kuitenkaan ollut tällä tarkastelujaksolla niin voiakasta kuin se on ollut aikaisepien aluskustannusselvitysten tarkastelujaksoilla. Toisaalta polttoainehinnat ovat suurin piirtein kaksinkertaistuneet vuosien 29 ja 211 välillä, utta aluskustannusselvityksissä ei ole huoioitu kuukausikohtaista kehitystä tältä ajalta. Vuoden 26 selvityksessä polttoaineiden hinnat olivat 152 /t (IFO 38) sekä 281 /t (MDO) ja vuoden 29 selvityksessä 271 /t (IFO 38) sekä 474 /t (MDO). Tässä selvityksessä polttoaineiden hinnat on laskettu perinteiseen tyyliin Rotterdain sataan kolen vuoden keskiarvoina ( ), utta tiukentuvien päästövaatiusten yötä polttoainelaatuja on otettu tarkasteluun eneän (kuva 12). Polttoaineiden hintojen kolen vuoden keskiarvot ovat 459 /t (IFO 38 HS), 485 /t (IFO 38 LS), 478 /t (IFO 18 HS), 54 /t (IFO18 LS) ja 697 /t (MGO).
21 19 9 Polttoaineen hintakehitys Rotterdaissa / t IFO 38 HS IFO 38 LS IFO 18 HS IFO 18 LS MGO Kuva 12. Polttoaineen hintakehitys Rotterdaissa Tässä selvityksessä aluskustannuksia laskettaessa alusten on oletettu käyttävän atka-ajossa polttoaineena IFO 38 LS:ää ja sataissa MGO:ta. IFO 38 LS:n rikkipitoisuus on alle 1 prosenttia, kun taas IFO 38 HS:n rikkipitoisuus voi olla 3,5 prosenttia. Vuoden 215 alusta lähtien Itäeren, Pohjaneren ja Englannin kanaalin käsittävällä rikkidioksidien päästöjen erityisalueella (SECA-alue) polttoaineen eniäisrikkipitoisuus laskee,1 prosenttiin elleivät alukset käytä rikkipesureita. Eniäisrikkipitoisuudeltaan,1-prosenttiseen polttoaineeseen siirtyinen tarkoittaa käytännössä sitä, että alukset joutuvat siirtyään kaasuöljyn (MGO) tai kehitteillä olevien vastaavien atalarikkisten polttoaineiden käyttöön. Rikkidirektiivin yötä aluskustannukset tulevat kasvaaan erkittävästi, jonka vuoksi päivityslaskelien tekeinen uusien polttoainehintojen pohjalta vuonna 215 on suositeltavaa. Yksi vaihtoehto on nesteytetyn aakaasun (LNG) käyttäinen, utta vanhojen alusten koneistojen uusiinen aakaasukäyttöisiksi ei ole taloudellisesti järkevää. Erikoisoottoreiden lisäksi LNG-polttoaine tarvitsee yös oat kaasutankkinsa. Uusiin aluksiin LNG- tai onipolttoaineoottorit (voivat käyttää sekä aakaasua että öljyä) sen sijaan ovat varteenotettava vaihtoehto. Tällaisten alusten äärä on vielä erittäin pieni, säännöllisessä liikenteessä Suoeen kulkee vain yksi kauppa-alus, Viking Linen atkustaja-autolautta Viking Grace. Myös Rajavartiolaitoksen uudessa ulkovartiolaivassa Turvassa on käytössä vastaava tekniikka. Itäeren konttien syöttöliikenteeseen on rakenteilla pari konttialusta, joihin tulee onipolttoaineoottorit, ja sellaiset toiitetaan yös Liikenneviraston tulevaan uuteen jäänurtajaan. Maakaasun käytön yleistyinen laivapolttoaineena Itäerellä kestää kuitenkin kauan, eikä aakaasua ole vielä järkevää ottaa ukaan aluskustannuslaskelien yhdeksi polttoainelaaduksi.
22 2 3 Laskentaperusteet ja -enetelät 3.1 Tutkiuksessa huoioidut alustyypit ja -koot Tutkiuksessa selvitetään kuuden eri alustyypin yksikkökustannukset. Alustyyppien keskiääräiset kustannukset esitetään syväysluokittain. Aluksen syväys on alusliikenteen yksikkökustannusten esittäisen kannalta tärkeä suure, koska kustannuslaskelien on tarkoitus toiia pääosin vesiväyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelien aputyökaluna. Alustyypit ovat seuraavat: Konttialukset Konttialusten lastitilat on varustettu erilaisilla konttijohtiilla, joita pitkin kontit lastataan ja puretaan. Konttialuksissa ei ole pääsääntöisesti lastinkäsittelylaitteita, vaan lastinsiirto-operaatiot suoritetaan käyttäällä sataien erityisiä konttinostureita Konventionaaliset kuivalastialukset (= kuivarahtialukset) Konventionaalisissa kuivalastialuksissa lastitila on jaettu kahdesta seitseään ruuaan ja pää- eli suojakannen lisäksi ruuissa on yleensä yksi tai kaksi välikantta ahtauksen helpottaiseksi. Lastinkäsittely tapahtuu aluksen oilla tai sataan nostolaitteilla. Alukset soveltuvat kappaletavaran ja kuivien irtolastien kuljettaiseen. Suojakannen luukkujen päällä voidaan yleensä kuljettaa kansilastia, esierkiksi kontteja. Konventionaalisista aluksista käytetään yleisesti niitystä lo-lo-alukset (lift on lift off) Kuivabulk-alukset (= irtolastialukset) Varsinaiset kuivabulk- eli irtolastialukset on rakennettu kuljettaaan suuria ääriä irtolastitavaroita. Tyypillisiä lasteja ovat esierkiksi kivihiili, alit, viljat ja lannoitteet. Bulk-aluksissa ei ole yleensä välikansia. Usein kuivabulk-aluksissa ei ole oia lastinkäsittelylaitteita, vaan käsittely tapahtuu sataien nostureilla ja kuljettiilla Säiliöalukset Säiliö- eli tankkialuksilla kuljetetaan nesteäisiä irtolasteja. Lastien ukaan säiliöalukset jaetaan neljään pääryhään: raakaöljy-, öljytuote-, keikaali- ja kaasusäiliöaluksiin. Lastaus ja purkaus tapahtuvat putkistoja pitkin. Lastaus tapahtuu aista puppaaalla ja purkaus vastaavasti aluksen oilla pupuilla Ro-ro-alukset (= ro-ro-lastialukset) Ro-ro-aluksissa (roll on roll off) lastinvaihto perustuu pääosin ajoenetelään. Aluksessa voi olla useita välikansia, ja lastikaistojen yhteenlaskettu pituus voi olla kiloetrejä. Lastaus ja purku tapahtuvat siirtäällä lasti pyörillä varustetuilla siirtovälineillä (kuora-autot, perävaunut, lauttavaunut ys.) yleensä perä- ja keularappien kautta. Tavaran siirto eri kansille tapahtuu ajoliuskoja eli aluksen sisäisiä rappeja pitkin tai käyttäällä lastihissejä. Ro-ro-alusten sovellutuksessa, storo-aluksissa
23 21 (stowable ro-ro), tavaran siirrossa käytetään ro-ro-lastinkäsittelykalustoa, utta lasti puretaan ruuassa, jolloin ro-ro-kalusto ei ole ukana eriatkan aikana Matkustaja-autolautat (= ro-ro-atkustaja-alukset) Suuret Suoen vesillä liikennöivät atkustaja-autolautat ottavat noin 2 5 atkustajaa ja sen lisäksi 2 3 tonnia (7 1 kaistaetriä) autoja ja uuta roro-lastia. Alukset on jaettu alustyyppien sisällä syväysluokkiin aluksen suurian ahdollisen kulkusyvyyden ukaan. Syväysluokkia on eri alustyypeissä 6 12 kappaletta. Alustyypit ovat saat kuin edellisessä päivityksessä. Matkustaja-autolauttojen syväykset ovat varsin pieniä verrattuna isojen lastialusten syväyksiin, joten atkustaja-autolautoilla ei ole yleensä suurta osuutta väylähankearvioinneissa. Matkustajaautolauttojen osalta ei ole laskettu aluskustannuksia kuljetettua lastitonnia kohti, koska se ei olisi relevanttia. Ulkoitoiltaan saankokoisten atkustaja-autolauttojen lastinkuljetuskapasiteetit voivat vaihdella huoattavasti. 3.2 Alustiedot Tutkiuksen lähdeaineistossa ovat ukana kaikki Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä vuonna 213 liikennöineet suoalaiset ja ulkoaalaiset lastialukset sekä atkustaja-autolautat. Mukana aineistossa ovat nyt kolatta kertaa yös ulkoaalaiset alukset, koska ulkoaalaisten alusten erkitys on suuri Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä ja niiden osuus on ollut pitkällä aikavälillä voiakkaassa kasvussa. Tutkiuksen pohjana käytetyt tiedot aluskäynneistä ovat peräisin Liikenneviraston ylläpitäästä alustietokannasta. Tietokannasta on poiittu tutkiusta varten yös tekniset tiedot kaikista vuonna 213 Suoeen ulkoaanliikenteessä liikennöineistä aluksista. Vuonna 213 Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä Suoeen saapui yhteensä 1 66 eri alusta, joista konttialuksia oli 129, konventionaalisia kuivalastialuksia 737, kuivabulk-aluksia 162, säiliöaluksia 318 (sisältää sekä öljy- että keikaalitankkerit), ro-ro-aluksia 77 ja atkustaja-autolauttoja 3 kappaletta. Loput 153 alusta olivat joko atkustaja-aluksia, risteilyaluksia tai luokkaan uut alukset kuuluvia. Selvityksessä esiteltävät laskelat on tehty kuudelle eri alustyypille. Alustyyppien keskiääräiset kustannukset on raportoitu tutkiuksessa syväysluokittain erikseen ajo- ja sataavuorokautta kohti koko alukselle ja lastiyksikölle (tonni tai konttialusten osalta TEU). Otokseen perustuvia ja laskennallisia alustietoja (syväyksen ja kantavuuden tai TEU-äärän välinen suhde sekä syväyksen ja konetehon suhde) havainnollistavat kuvat ovat liitetiedostoina 3 ja 4. Aluskustannusten laskentaperusteiden vertailu- ja lähtökohtana on pidetty edellistä päivitystä. Eri kustannustekijöiden laskentaperusteet ja -tavat on ääritelty ajanukaisiksi taustaselvityksen (luku 2), kirjallisten ja tilastollisten lähteiden sekä asiantuntijalausuntojen pohjalta.
24 Pääoakustannukset Alusten pääoakustannukset on laskettu uusien alusten hankintahintojen, pitoaikojen ja jäännösarvojen pohjalta, kuten edellisissäkin selvityksissä. Alusten hankintahinnat kerättiin vuosilta pääosin kahdesta eri julkaisusarjasta, jotka olivat ISL Shipping Statistics and Market Review ja CRUISE and FERRY info (nii vaihtui v. 213 uotoon SHIPPAX CFI). Kaikki tilastoissa esiintyneet hankintahinnat uutettiin euroiksi dollarin kolen vuoden keskiääräisen valuuttakurssin (1 euro = 1,33 dollaria) ukaan. Hankintahintojen osalta tietoja on tilastoanalyysiä varten täydennetty inflaatiokorotetuilla vuosien 26 ja 29 päivitysten tiedoilla. Otos kattaa yhteensä 758 aluksen hankintahinnat (taulukko 3), joka on 138 alusta eneän kuin vuoden 29 selvityksessä. Taulukko 1. Tutkiuksessa käytetyn otoksen alusten hankintahintatiedot alustyypeittäin. Alustyyppi Alusten lukuäärä Hintahaarukka (ilj. ) Konttialukset 41 14,7-113,4 Konv. kuivalastialukset 15 9,3-53,2 Kuivabulk-alukset 214 8,1-85,7 Säiliöalukset , - 12,7 Ro-ro-alukset 116 1,8-146, Matkustaja-autolautat 58 4,4-24, Alusten hankintahintojen ja lastikapasiteetin (DWT tai TEU) suhdetta havainnollistavat kuvat ovat liitteessä 5. Vertailtaessa liitteen 5 hankintahinnoista tehtyjä kuvia tulee huoioida, että yksi havaintopiste voi sisältää useita saanlaisia aluksia, ikä johtuu siitä, että otoksessa on useita alussarjoja. Näin ollen taulukon 3 alusten lukuäärät ja liitteen 5 havaintopisteiden äärät hankintahintojen osalta eivät ole näennäisesti yhteneväiset. Alusten hankintahinnat on kohdistettu ensin annuiteettienetelällä vuositasolle käyttäen korkotasona neljää prosenttia (aikaisein 5 prosenttia) Liikenneviraston Vesiväylähankkeiden arviointiohjeen ukaisesti. Vuosikustannukset on kohdistettu edelleen vuorokautta kohti vuorokausien (365) lukuäärällä jakaalla. Aikaiseissa aluskustannuslaskelissa alusten pitoaikana on pidetty kahtakyentä vuotta. Alusten pitoajat vaihtelevat eri alustyypeillä jonkin verran, utta 2 vuoden pitoaika on teoreettisen laskelan kannalta keskiäärin relevantti aika eikä sitä tarkastettujen asiantuntija-arvioiden ukaan kannata laskelissa vaihdella eri alustyypeillä. Alusten jäännösarvon suuruutena laskelissa on käytetty 1 prosenttia alusten hankintahinnasta (diskontattuna nykypäivään) edellisten päivitysten tapaan. Laskukaavaksi uodostuu täten <pääoakustannukset>[ /vrk] = [ <hankintahinta>[ ] - 1 % [jäännösarvo] * {1 / (1 + 4 %)2 } [diskonttaustekijä] ] * [{4 % * (1 + 4 %)2 } / {(1 + 4 %)2-1}] [annuiteettitekijä] / 365 [vrk].
25 Polttoainekustannukset Polttoainekustannukset on laskettu Rotterdain sataan hinnoilla (ks. luku 2.3). Rotterdain hinta on yleisesti käytetty vertailuhinta erenkulkualalla Euroopassa. Lisäksi Rotterdain hintatasosta on yleisistä lähteistä saatavilla kaikkein kattavin aikasarja, koska alan lehdistö ja sähköiset tietolähteet (esi. noteeraavat päivittäin sataan polttoaineen hintatason. Polttoainekustannusten pienten aikavälien suurien hintaheilahtelujen vääristävän vaikutuksen välttäiseksi laskelissa on päädytty käyttäään kolen vuoden keskiarvoa edellisen päivityksen tapaan. Alusten keskiääräinen polttoaineen kulutus atka-ajossa on laskettu tyyppi- ja syväysluokittain käytössä olleen alustietokannan pohjalta käyttäällä laskukaavaa <kulutus>[t/vrk] = [,2 [2 g/kwh] *,8 *<aksiikoneteho>[kw] + 5 % [voiteluaineet] ] * 24 [h]. Alusten pääkoneiston keskiääräisenä oinaiskulutuksena on laskelissa yhdenukaisuuden vuoksi käytetty kaikille alustyypeille arvoa 2 g/kwh, koska saaa arvoa on käytetty yös Suoen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelä MEERI 212:ssa. Laskukaavaa on uutettu edellisestä päivityksestä siten, että voiteluaineiden osuus on nyt 5 prosenttia aikaisean 1 prosentin sijaan. Alusten polttoaineen kulutustietoja ei ole laajein systeaattisesti saatavilla. Ajonaikaiset polttoainekustannukset on laskettu käyttäen raskaan polttoöljyn (IFO 38 LS) hintaa, koska alusten pääkoneiden polttoaineena käytetään useiiten raskasta polttoöljyä. Tavoitteena on, että alustiedoissa esitettävät nopeudet ja konetehot kuvaavat alusten todellisuudessa käyttäää konetehoa ja tyypillistä atkanopeutta. Aikaisepien asiantuntija-arvioiden ukaan hyvä perusta laskelille on se, että todellisuudessa käytettävä koneteho on 8 prosenttia tilastoissa esitetyistä aksiikonetehoista. Sataavuorokausien polttoainekulutukset on laskettu apukonetehojen perusteella e. kulutuskaavaa käyttäen. Apukonetehot on ääritetty pääkonetehojen perusteella MEERI 212:a apuna käyttäen. Pieneillä aluksilla on suhteessa suureat polttoainekustannukset sataavuorokausina kuin suurilla aluksilla. Sataavuorokausina energiaa kuluu lähinnä kansirakennuksen läittäiseen, valaistukseen ys. Pienten alusten kansirakennukset (ja iehistöäärä) ovat suhteessa suureat kuin suurilla aluksilla, joten yös niiden polttoainekustannukset sataassa ovat suhteessa suuria aluksia suureat. Tässäkin on alustyyppikohtaisia eroja esierkiksi lastiruuien ja -tankkien läitystarpeesta riippuen. Sataavuorokausien polttoainekustannukset on laskettu eriliikenteen kaasuöljyn (MGO) hinnan perusteella, koska sataassa alukset käyttävät apukoneitaan tarvitseansa energian tuotantoon. Apukoneiden aksiikoneteho lasketaan seuraavalla kaavalla MEERI 212 -laskentajärjestelän tietojen pohjalta laskettua regressioyhtälöä apuna käyttäen
26 24 <apukoneiden aksiikoneteho>[kw] = 257,94 [vakio] +,89 [kulakerroin] * <pääkoneen aksiikoneteho>[kw] ja atkustaja-autolauttojen apukoneiden aksiikoneteho kaavalla <apukoneiden aksiikoneteho>[kw] =,1 * <pääkoneen aksiikoneteho>[kw]. Voiteluaineiden kustannusten suuruus on uutettu edellisen selvityksen 1 prosentista viiteen prosenttiin polttoainekustannuksista. Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että voiteluaineiden hinnat ovat nousseet polttoainehintojen tapaan, utta niiden osuus saattaa olla tapauskohtaisesti jopa ainoastaan 1,5 prosenttia. Voiteluaineiden osuus on lisätty suoraan polttoainekustannuksiin ajon aikana ja sataassa. Laskelien suorittaisessa on siis tarvittu tietoja polttoainehintojen keskiarvosta, alusten konetehoista sekä polttoaineen kulutustiedoista. Polttoaineiden dollaripohjaisten hintojen uuntaisessa euroääräisiksi on käytetty valuuttakurssin kolen vuoden keskiarvoa (1 euro = 1,335 dollaria). 3.5 Miehityskustannukset Miehityskustannusten laskeisen lähtökohtana ovat suoalaiset ulkoaanliikenteessä liikennöivät alukset. Laskelia varten tarvittiin tiedot keskikuukausipalkoista luontoisetuineen aattiryhittäin sekä iehitystodistuksia eri alustyypeistä ja syväysluokista. Palkka- ja iehitystietoja käyttäällä on laskettu kunkin alustyypin ja syväysluokan iehityskustannukset kuukaudessa. Lopuksi kuukausikustannus on jaettu päiväkohtaiseksi jakaalla kuukausikustannukset kalenteripäivillä (3). Meriieseläkekassalta saatiin keskikuukausipalkat luontoisetuineen vuonna 213 kaikkien varustaojen osalta ja eri aattikoodien ukaan. Keskikuukausipalkat luontoisetuineen kuvaavat kokonaispalkkoja, joiden ukaan työnantajat ovat aksaneet MEL-aksun. Palkkasuat sisältävät veron, eläkeaksut, työttöyysvakuutusaksut sekä Mepa-aksut. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta saatiin 16 iehitystodistusta eri tyyppi- ja kokoluokkien aluksista. Alusten iehitysääränä laskelissa on pidetty alukselle ulkoaanliikenteessä asetettua vähiäisvaatiusta. Suoalaisilla aluksilla käytettävä laivahenkilöstön vuorottelujärjestelä on huoioitu laskelissa käyttäällä lastialuksilla kerrointa 2,1 ja atkustaja-autolautoilla kerrointa 2,15. Kertoiet kattavat sairasloapäivät, osittain vuosiloan sekä koulutuspäivät. Konttialusten osalta iehityskustannukset on arvioitu saankokoisten konventionaalisten kuivalastialusten ukaan, koska Suoen rekisterissä ei ole tarpeeksi konttialuksia, jotta iehityskustannusten kehitystä voisi tilastollisesti arvioida. Edellisen päivityksen yhteydessä saatujen asiantuntijanäkeysten ukaan konttialusten iehitys vastaa saankokoisten konventionaalisten kuivalastialusten iehitystä, joten iehityskustannusten johtainen sitä kautta on ielekästä.
27 25 Miehityskustannuksista on jätetty pois valtion aksaa suora tuki, koska tarkoituksena on selvittää todellinen tilanne, itä varustaot aksavat nettona. Koska aluskustannuksia ei lasketa pelkästään suoalaisten alusten osalta, tukien poisjättäinen on yös siksi tarpeellista. Valtion aksaa tuki uodostuu erilaisista työnantajaaksuista ja tuloverosta. Näin ollen Meriieseläkekassalta saaduista kuukausipalkoista on vähennetty valtion palauttaa vero, jotta on päästy nettopalkkoihin. Laskelissa on käytetty kunnallisveroprosentin osalta Suoen keskiääräistä kuntien tuloveroprosenttia, joka vuonna 213 oli 19,75 prosenttia ja vuoden 213 valtion tuloveroasteikkoa. Palkoista on lisäksi aattiryhittäin vähennetty noraalit kunnallis- ja valtionverotuksessa tehtävät vähennykset, kuten tulonhankkiisvähennys ja ansiotulovähennys, sekä erikseen vähennys erityötulosta. Palkkakustannukset on kohdistettu aluksille Trafilta saatujen iehitystodistusten perusteella. Toteutuneiden iehityskustannusten perusteella on regressioanalyysin avulla arvioitu iehityskustannusten kehitystä alustyyppien sisällä eri kokoluokissa. Koska tutkiuksen tarkoituksena on selvittää kaikkien eri lippujen alla purjehtivien Suoeen liikennöivien alusten keskiääräiset iehityskustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain, on iehityskustannusten suuruus ääritetty painottaalla suoalaisen aluksen iehityskustannuksia arvioilla tärkeipien lippuaitten kustannustasosta alustyypeittäin (taulukko 4). Kunkin alustyypin osalta laskelissa on otettu huoioon kaikki lippuaat, joiden osuus on yli 5 prosenttia tarkastellussa alustyypissä. Loput käynnit jakautuvat onien eri aiden alusten kesken. Alusten koko lippujakaua on liitteessä 6. Arvion tekeisessä on käytetty uusipia tutkiuksia ja asiantuntijalausuntoja, joiden ukaan kustannustasojen suhteessa on tapahtunut oleellisia uutoksia edellisen päivityksen jälkeen. Tässä selvityksessä käytetyt iehityskustannukset on laskettu kertoalla keskiääräisen suoalaisaluksen iehityskustannukset taulukossa 4 esitetyillä alustyyppikohtaisilla iehityskustannuskertoiilla. Edellä ainittujen tietojen avulla iehityskustannukset lasketaan kaavalla <iehityskustannukset>[ /vrk] = <iehistöäärä aattiryhittäin> * <keskiääräinen nettopalkka Suoen lipun alla olevilla aluksilla aattiryhittäin>[ /vrk] * 2,1 tai 2,15 * <iehityskustannuskerroin>
28 26 Taulukko 4. Miehityskustannusten suuruuden äärittelyssä käytetyt eri alustyyppien iehityskustannuskertoiet, jotka on laskettu painottaalla Suoen sataien vuoden 213 aluskäyntien lukuäärät lippuaittain. Lippuaa Aluskäyntien lukuäärä Lippuaan osuus huoioiduista Kustannustaso suhteessa suoalaiseen Miehityskustannuskertoiet Konttialukset Kypros %,5 Antigua ja Barbuda 4 19 %,4 Saksa %,75 Suoi % 1, Liberia %,4 Alankoaat %,85 Gibraltar 12 6 %,5 Iso-Britannia %,75 Yllä olevat yhteensä 2 144,62 Kaikki yhteensä Huoioitujen osuus 91 % Konventionaaliset kuivalastialukset Alankoaat %,85 Suoi % 1, Antigua ja Barbuda %,5 Venäjä %,5 Gibraltar %,5 Kypros %,5 Iso-Britannia %,75 Yllä olevat yhteensä 5 649,75 Kaikki yhteensä 6 32 Huoioitujen osuus 9 % Kuivabulk-alukset Alankoaat %,85 Suoi % 1, Panaa %,4 Liberia 36 1 %,4 Antigua ja Barbuda 32 9 %,4 Yllä olevat yhteensä 36,76 Kaikki yhteensä 51 Huoioitujen osuus 72 % Säiliöalukset Norja % 1, Suoi % 1, Malta %,5 Alankoaat %,85 Tanska %,9 Portugali %,7 Ruotsi % 1, Yllä olevat yhteensä 1 764,86 Kaikki yhteensä Huoioitujen osuus 81 % Ro-ro-alukset Suoi % 1, Ruotsi % 1, Saksa %,75 Alankoaat %,85 Yllä olevat yhteensä 3 931,96 Kaikki yhteensä Huoioitujen osuus 85 %
29 27 Matkustaja-autolautat Viro %,7 Suoi % 1, Ruotsi % 1, Yllä olevat yhteensä 1 82,88 Kaikki yhteensä Huoioitujen osuus 98 % 3.6 Muut aluskustannukset Muut aluskustannukset sisältävät korjaus- ja kunnossapitokustannukset, vakuutuskustannukset sekä yleiskustannukset. Korjaus- ja kunnossapitokustannusten suuruutena on käytetty 2 prosenttia aluksen hankintahinnasta vuodessa. Prosenttiluku oli 1,5 edellisissä päivityksissä. Erityisesti korjaus- ja kunnossapitokustannusten arvioiista hankintahinnasta on jo aiepien päivitysten yhteydessä pidetty hankalana, koska kustannusten suuruus riippuu paljon esierkiksi alusten iästä. Välillä kustannukset saattavat olla suuria, esierkiksi vahingot voivat kasvattaa kustannuksia yllättäen, kun taas joinakin vuosina kustannukset pysyvät vähäisepinä. Korjaus- ja kunnossapitokustannukset lasketaan siis kaavalla <korjaus- ja kunnossapitokustannukset>[ /vrk] = <hankintahinta>[ ] * 2 % / 365 [vrk] Kuten aikaiseissa aluskustannuslaskelissa on yös tällä kerralla käytetty vakuutuskustannusten laskennallisena suuruutena 1,25 prosenttia aluksen hankintahinnasta vuodessa. Lukuun sisältyvät pelkästään alukseen kohdistuvat vakuutukset (. kasko ja laivanoistajan vastuuvakuutus P&I). Vakuutuksia ei ole ongelatonta verrata aluksen hankintahintaan, koska todellisuudessa esierkiksi vastuuvakuutus vaihtelee suuresti eri syiden vuoksi alus- ja lastityypin ukaan. Asiantuntijaarvioiden ukaan uusissa aluksissa kokonaisvakuutuskustannus saattaa olla ainoastaan,7 prosenttia, utta elinikänsä päässä olevissa aluksissa yli 1 prosenttia aluksen arkkinahinnasta. Vakuutusaksut vaihtelevat eri varustaojen kesken ja lisäksi esierkiksi ahdolliset tapahtuneet vahingot vaikuttavat hintoihin suuresti. Vakuutuskustannukset lasketaan kaavalla <vakuutuskustannukset>[ /vrk] = <hankintahinta>[ ] * 1,25 % / 365 [vrk] Yleiskustannukset on laskettu vakiintuneen tavan ukaan siten, että ne kattavat 8 prosenttia pääoa-, vakuutus-, iehitys-, kunnossapito- ja korjauskustannusten suasta <yleiskustannukset>[ /vrk] = Σ [pääoa-, vakuutus-, iehitys-, korjaus- ja kunnossapitokustannukset][ /vrk] * 8 %
30 Alusliikenteen päästöjen yksikkökustannukset Pakokaasupäästöjen yksikköarvoilla kuvataan vesiliikenteen päästöjen aiheuttaia terveysvaikutusten ja luontovaikutusten haittoja. Terveysvaikutuksilla on suurepi painoarvo. Arvottainen tapahtuu huoioialla VTT:n LIPASTO-allijärjestelän raportoiat keskeiset päästölajit. Alusliikenteen yksikkökustannukset 213 -selvityksessä esiteltyihin aluskustannuksiin ei ole sisällytetty alusliikenteen päästökustannuksia. Hankearviointien yhteiskuntataloudellisessa tarkastelussa ne kuitenkin otetaan huoioon, jonka vuoksi taulukossa 5 on esitetty vesiliikenteen päästökoponenttien yksikkökustannukset. Suoalaisten aineistojen pohjalta ääritetyt päästökustannusten yksikköarvot julkaistiin Liikenneviraston tutkiusraportissa vuonna 212 (Gynther y. 212). Tulokset on päivitetty nyt vuoden 213 tasoon korottaalla niitä kuluttajahintaindeksin uutoksen ukaisesti 7,9 prosenttia. Taulukko 5. Vesiliikenteen päästöjen yksikkökustannukset, euroa/tonni (213 hinnat). Priäärihiukkaset: väylä sataa SO₂ 372 NOₓ 34 HC (l.ch₄) 32 CO₂ 4 CH₄ 838 N₂ Analyysienetelät Tutkiuksessa suoritetut tilastoanalyysit on pääosin tehty yhden selitettävän ja yhden selittävän uuttujan regressioanalyysillä. Selittävänä uuttujana on suuriaksi osaksi käytetty aluksen syväystä. Suurin osa uuttujista oli sellaisia, joiden välille on löydettävissä elko yksinkertainen lineaarinen riippuvuussuhde. Niiden uuttujien osalta, joiden välistä yhteyttä ei kyetty selittäään lineaarisella funktiolla, suoritettiin jokin uunnos, jolla yhteys selitettävän ja selittävän uuttujan välillä saatiin uunnettua lineaariseen uotoon. Käytännössä uunnos tarkoitti selitettävän uuttujan uuntaista neliöjuurifunktion avulla, jolloin selitettävänä olikin kyseisen uuttujan neliöjuuri varsinaisen uuttujan sijaan. Teknisten tietojen osalta tilastollisessa analyysissä käytetty tietokanta sisältää kaikki vuoden 213 aikana Suoen ja ulkoaiden välisessä eriliikenteessä Suoeen saapuneet alukset. Lisäksi sitä on täydennetty vuoden 29 päivityksen, 26 päivityksen ja vuoden 27 lisäselvityksen tiedoilla niiden aluskokojen osalta, joista on ollut vähän havaintoja vuoden 213 aineistossa. Otoksen voidaan siis sanoa siltä osin ole-
Aluskustannukset 2009
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 3/2009 2009 /t/teu/ajovrk. alustyypeittäin 6,00 30 5,00 25 /t/ajovrk. 4,00 3,00 2,00 20 15 10 /TEU/ajovrk. 1,00 5 0,00 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Syväys, 0 Konv. kuivalastialukset
LisätiedotSuomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ
Luk enne vira sto 41 2014 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ TAPIO KARVONEN ANSSI LAPPALAINEN Alusliikenteen yksikkökustannukset 2013 Tapio Karvonen, Anssi Lappalainen Alusliikenteen yksikkökustannukset
LisätiedotAluskustannukset 2006
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/26 26 /t/vrk alustyypeittäin 4 3,5 3 /t/vrk 2,5 2 1,5 Konttialukset Konventionaaliset kuivalastialukset Kuivabulk-alukset Säiliöalukset Ro-ro-alukset 1,5 4 5 6 7 8 9 1
LisätiedotLaivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin
Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 - IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin Liikenne- ja viestintäministeriö Lolan Eriksson 1 Meriympäristön suojelua koskeva sääntely
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna Merenkulkulaito s
Merenkulkulaitoksen tilastoja 711993 Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna 1993 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1984-1993 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Marraskuu 1994 Tilastotoimisto Kauppataivaston
LisätiedotUlkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998
Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/1998 Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOS Toukokuu 1998 Tilastotoimisto Ulkomailla rekisteröidyt
LisätiedotEEDI -hanke ja laivamittauskampanja
EEDI -hanke ja laivamittauskampanja Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. ESITELTÄVÄT HANKKEET
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1982-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Lokakuu 1992 Tilastotoimisto Kauppalaivaston
Lisätiedot2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
LisätiedotRajahaastattelututkimukset
Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2016
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 27 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 3.8.27 1 Wärtsilä Keskeistä MEUR Q2/7 Q2/6 1-6/7 1-6/6 26 Tilauskertymä 1 369 1 19 2 526 2 214 4 621 Tilauskanta 3.6. 5
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotTyö 15B, Lämpösäteily
Työ 15B, Läpösäteily urssi: Tfy-3.15, Fysiikan laoratoriotyöt Ryhä: 18 Pari: 1 Jonas Ala Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Ala Mittaukset tehty:.3.000 Selostus jätetty:..000 1. Johdanto Läpösäteily
LisätiedotFaktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola
Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista Studia Maritima MKK Petra Erkkola 11-2018 Baseline 2018 * N 50 000 alusta (yli 1000 GRT) kansainvälisessä liikenteessä * Kansainvälinen laivaliikenne
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotJohtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja
Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotLääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys
67. Lääkkeiden yhteiskunnallinen erkitys Lääkkeiden yhteiskunnallinen erkitys Lääkkeet ovat lääkärien useiin käyttää hoitokeino. Noin 75 % avohoidon potilaista lähtee lääkärin vastaanotolta reseptin kanssa.
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotGASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.
GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden
LisätiedotITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE
ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta Helsinki, 8.3.2016 Vastuullinen
LisätiedotMiksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?
Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival
Lisätiedot1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike
Jos pudotat lyijykuulan aanpinnan läheisyydessä, sen vauhti kasvaa joka sekunti noin 9,8 etrillä sekunnissa kunnes törää aahan. Tai jos suoritat autolla lukkojarrutuksen kuivalla asvaltilla jostain kohtuullisesta
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotRikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten aiheuttamat kustannukset Suomeen suuntautuvalle merenkululle
Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Selvitys 1(37) 24.2.2016 TRAFI/58035/04.04.04.02/2016 Rikin ja typen oksidipäästöjä sekä muiden uusien ympäristönsuojelua koskevien määräysten
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotRIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET
RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET Parhaat käytännöt, toimintamallit ja vaikutusten mittaaminen Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta Riitta Pöntynen Paula Lempiäinen Kuva: Oulun Satama Oyj Päivitetty 12.5.2015
LisätiedotShortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Helmikuu Februari 2016
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Helmikuu Februari 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796
LisätiedotRajaliikennetilasto 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009
LisätiedotTilastokatsaus 2:2014
Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotSuomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2011 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2011 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Liikenteen turvallisuusvirasto
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.
LisätiedotSUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI
SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun
LisätiedotKansainväliset kuljetukset
Jouko Santala Kansainväliset kuljetukset Osa 2: Merikuljetukset MIMOR 461 E Sisällys 1. Merikuljetukset...3 1.1. Merikuljetusten peruskäsitteet...3 1.2. Merenkulun maantieteellisiä käsitteitä...3 1.3.
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotSuomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2010 Finländska rederiers utlandsregistrerade och
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2010 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Liikenteen turvallisuusvirasto
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2014 2 7.8.2015 Sisällysluettelo
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2010
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2010 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Liikenne ja matkailu 2010
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
Lisätiedot"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"
E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie
LisätiedotMERIMA Suomen kansainvälisten merikuljetusten päästöt -tietokonemallit Tulosraportti 2005-2012
MERIMA Suomen kansainvälisten merikuljetusten päästöt -tietokonemallit Tulosraportti 25-212 Ilkka Salanne, Kari Mäkelä, Marko Tikkanen Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 16/213 MERIMA
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotMerenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993. Rekisteröidyt pienalukset. vuosina nettovetoisuus alle 19. Merenkulkulaito s
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993 Rekisteröidyt pienalukset vuosina 1986-1992 - nettovetoisuus alle 19 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Rekisteröidyt pienalukset vuosina
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotKotimaan vesiliikennetilasto 2014
4 2015 LIIKENNEVIRASTON TILASTOJA STATISTIK FRÅN TRAFIKVERKET STATISTICS FROM THE FINNISH TRANSPORT AGENCY Kotimaan vesiliikennetilasto 2014 STATISTIK ÖVER INRIKES SJÖTRAFIK STATISTICS ON DOMESTIC WATERBORNE
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 27 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 4.5.27 1 Wärtsilä Keskeistä ensimmäisellä neljänneksellä MEUR Q1/7 Q1/6 Muutos 26 Liikevaihto 761 592 29 % 3 19 Liiketulos
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotLaivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 Selvitys IMO:n uusien määräysten vaikutuksesta kuljetuskustannuksiin
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 20/2009 Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 Selvitys IMO:n uusien määräysten vaikutuksesta kuljetuskustannuksiin Helsinki, 2009 KUVAILULEHTI Julkaisun
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotSuomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen
Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen Olof Widén Suomen Varustamot 28/11/2018 FMC Merja Salmi-Lindgren 1 Merenkulun Megarendit 1. Digitalisaatio ja automaatio 2. Ilmaston muutos
LisätiedotLiikenteen turvallisuusvirasto Trafi Trafiksäkerhetsverket Finnish Transport Safety Agency Helsinki Helsingfors 2013
Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailtaa aikarahtaamat alukset 2013 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländ dska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer
Lisätiedota) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =
S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja
LisätiedotTeollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no
LisätiedotFleet. Statistics of Finland. Transport och turism. ISSN 1799 0432 (painettu) (painettu) ISSN 1795 51655 (SVT)
Kauppalaivastotilasto 20100 Statistik över handelsflottan Finnish Merchant Fleet Statistics Suomen virallinenn tilasto Liikenne Finlands ja officiella matkailu statistik 2011 Transport Official Statistics
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotRikkidirektiivin vaikutukset merikuljetuksiin
Rikkidirektiivin vaikutukset merikuljetuksiin At Your Service! www.eslshipping.com Mikki Koskinen Toimitusjohtaja Tarinan kulku Taustaa Rikkipäästöjen vähentämisen eri alueet ja aikataulut Tulevaisuuden
LisätiedotMERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen
MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia
Lisätiedot24.2.2012. Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 Muutos 12/11
24.2.2012 Kausi: 1.1.2012-31.1.2012 TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 1-1/2012 1-1/2011 TAVARALIIKENNE YHTEENSÄ 214 487 238 178-9,95% 214 487 238 178-9,95% Tuonti 105 968 114 385-7,36% 105 968 114 385-7,36%
LisätiedotAluskustannukset 2001
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2001 Aluskustannukset 2001 Säiliöalusten hinnat 140 000 000 120 000 000 100 000 000 USD 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Syväys Helsinki
LisätiedotMeriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska
Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotTrafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä
Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet 13.10.2011 IMO 2015 EU Rikkidirektiivi Tuomas Routa Ylijohtaja Jorma Kämäräinen Merenkulun ylitarkastaja Trafi: Kohti hyvinvointia ja vastuullista liikennettä "Trafilla
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2017
Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Tammikuu Januari 2017 Liikenne ja matkailu 2017 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796
LisätiedotVaarallisten aineiden kuljetukset vuonna VAK-päivä
Vaarallisten aineiden kuljetukset vuonna 2017 VAK-päivä 7.2.2019 Mitä, missä, milloin? Määrä- ja ainetiedot vaarallisten aineiden tie-, rautatie-, alusja ilmakuljetuksista vuonna 2017 Tiedonkeruu internetlomakkeella
LisätiedotSaimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilasto 2009
1 2010 Liikenneviraston tilastoja Statistik från Trafikverket Statistics from the Finnish Transport Agency Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilasto 2009 Statistik över trafiken genom Saima
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto
LisätiedotRahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa
Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa Rahankäyttö vaatteisiin & jalkineisiin ja kodintekstiileihin eri Euroopan maissa / sisältö Vaatteet & jalkineet Rahankäyttö
Lisätiedot88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen
88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen
Lisätiedot"#$%%#&#'(#)*+,!-$$-#$)'*'&#)*+!./,#0))*#*')*'-!1(23!4#,02&)5&+**#,! 6#77'-$$!8!9#,$#3'!:;<=! !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Liikenne ja matkailu 2013 Transport och turism Transport and tourism ISSN-L 1799 0157 ISSN 1799 0157 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479 (SVT) "#$%%#&#'(#)*+,-$$-#$)'*'&#)*+./,#0))*#*')*'-1(234#,02&)5&+**#,
LisätiedotKokemuksia rikkipesurista
Hans Langh Kokemuksia rikkipesurista Merilogistiikka ja ympäristö Meriliikenne, talous ja ympäristö 1 Langh -yritykset 2 Nykyiset 5 laivaa Laura, Hjördis ja Marjatta 1996, 6500 dwt, 466 TEU Outokummun
LisätiedotHENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015
OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotMarkkinaraportti / lokakuu 2010
Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät
LisätiedotMarkkinaraportti / syyskuu 2014
Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot Saara Moisio MERIKULJETUSTEN TAVARAVIRRAT Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLaivojen typenoksidipäästöjen. rajoittaminen
Laivojen typenoksidipäästöjen rajoittaminen Selvitys MARPOL-yleissopimuksen VI liitteen Tier III -määräysten aiheuttamista kustannusvaikutuksista Suomen kauppamerenkululle Julkaisuja 42/2010 Liikenne-
LisätiedotSuurten kaupunkien talousarviot 2008
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
Lisätiedot