Käytettävissä olevan pintaalan. Osa 3.
|
|
- Satu Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva Kristiina Lapinkorpi Suomensupin hyvinvointi ja kasvatusolosuhteet Osa 3. Häkkiratkaisut ja virikkeet Teksti Tarja Koistinen, Itä-Suomen yliopisto Kuvat Tarja Koistinen Vuoden 2013 Turkistalous-lehdissä julkaistavan suomensupia käsittelevän juttusarjan tarkoituksena on selvittää, millaista tieteellistä tutkimusta eläinten kasvatusolosuhteista ja hyvinvoinnista on tehty niiden tarhaushistorian aikana. Juttusarjassa poiketaan säännöllisesti myös villien supikoirien elämäntapoihin, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää suomensupien käyttäytymistä turkistilalla. Kolmannessa osassa käsittelemme tutkimukset suomensupeille parhaiten soveltuvista häkkiratkaisuista ja mieluisimmista virikkeistä. Käytettävissä olevan pintaalan tai korkeuden hyvinvointivaikutuksiin liittyvät harvalukuiset tutkimukset on tehty 1980-luvulla, mitä ilmeisimmin hieman nykyistä pienemmällä versiolla suomensupista. Yhden tutkimuksen mukaan varjotalossa olevan häkin koko (0,63 tai 2,52 m²) ei vaikuta merkittävästi nuorten tai aikuisten suomensupien liikkumisaktiivisuuteen tai rehun kulutukseen syksyllä, eikä myöskään nahan laatuun. Istumista tosin havaitaan enemmän pienessä kuin isossa häkissä. Häkki on lepopaikka Kun varjotalossa olevasta häkistä rakennetaan pääsy sen ulkopuolelle, pieneen ulkoaitaukseen, suomensupit jakavat aikansa siten, että ne lepäilevät häkissä 92 % kaikesta lepäämiseen käyttämästään ajasta. Aktiivisuus sen sijaan jakaantuu tasan häkin ja ulkoaitauksen välille, eli häkissä vietetään 54 % aktiivisesta ajasta ja ulkoaitauksessa 46 %. Näiden tulosten perusteella häkki olisi suomensupeille mieluisampi lepäämispaikka kuin ulkoaitaus. Ulkoaitaus toimisi siis ensisijaisesti jaloittelupaikkana. Vakiintuneet reitit Kun suomensupeja kasvatetaan suuremmissa ulkoaitauksissa, ne eivät välttämättä liiku koko aitauksen alueella tasaisesti vaan, ainakin ajoittain, jotkin aitauksen alueet saattavat jäädä kokonaan käyttämättä. Suomensupit liikkuvat vakiintuneita polkuja pitkin. Niitä saatetaan tallata vuodesta ja sukupolvesta toiseen, kun vanhemmat opettavat aitaukseen syntyneet pentunsa käyttämään vanhempiensa tekemiä polkuja. Tämä vastaa supikoirilla luonnossa havaittavaa käyttäytymistä: 26 Turkistalous 5/2013
2 Suomensupille on hyvä olla olkea tarjolla. nekin liikkuvat elinalueellaan vakiintuneita reittejä ja polkuja pitkin. Tilan tarve ja vuodenajat Toisin kuin ketuilla, viimeaikoina tehdyissä tutkimuksissa ulkoaitauksissa kasvatetut suomensupipariskunnat ovat onnistuneet lisääntymisessä hyvin. Näissä tutkimuksissa suomensupiuroksen on havaittu osallistuvan pentujen hoitamiseen ahkerasti. Käytettävissä olevalla pinta-alalla on todennäköisesti suomensupeille erilainen arvo eri vuodenaikoina. Talvella ne todennäköisesti viihtyvät hyvin pienessäkin häkissä, kun luontaisen käyttäytymisen mukaisesti ne vaipuisivat pinnalliseen talviuneen. Tilan tarve voi olla suurempi kiima-aikaan keväällä ja erityisesti syksyllä siihen aikaan, kun pennut erkanisivat synnyinelinpiiriltään luonnossa. Tällainen vuodenaikaan liittyvä lisääntyneen elintilan tarve voi herkästi näkyä esimerkiksi lisääntyneenä stereotyyppisen käyttäytymisen määränä. Valitettavasti johdonmukaista tutkimusta käytettävissä olevan tilan vaikutuksesta suomensupien hyvinvointiin eri vuodenaikoina ei ole tehty. Käytettävissä olevan tilan monimuotoisuus Luonnon supikoirat vipeltävät mieluiten tiuhan kasvillisuuden seassa ja välttävät avoimilla paikoilla seikkailemista. Ne myös lepäävät lähes poikkeuksetta suojaisissa paikoissa. Eräässäkin tutkimuksessa vain alle 1 % villien supikoirien lepäämisestä tapahtui paikoissa, joissa ei ollut selkeää kasvillisuuden tai pesän suojaa. Voidaan siis olettaa, että myös suomensupit viihtyvät mieluummin suojaisessa ympäristössä kuin aukeilla paikoilla. Tästä syystä käytettävissä olevan tilan monimuotoisuudella saattaa olla suuri merkitys suomensupeille. Häkkitilaa jakavilla seinillä ja piilopaikoilla saattaisi siis olla suomensupien hyvinvointia edistävä vaikutus. Hopeaketuille piiloseiniä on ehdotettu lisättäväksi häkkeihin penikointiaikaan, jotta sosiaalisesti alempiarvoistenkin naaraiden lisääntyminen onnistuisi. Suomensupeilla piiloseiniä ei tarvittaisi niinkään lievittämään lajikumppaneiden aiheuttamaa sosiaalista painetta, vaan jotta voitaisiin tarjota suomensupeille suojaisa ympäristö lepäämiseen, ikään kuin piilopaikaksi saalistajilta, vaikka ollaankin turkistilalla. Häkkiä jakavien seinien, piilopaikkojen tai muiden vastaavanlaisten rakenteiden vaikutusta suomensupin hyvinvointiin ei kuitenkaan ole johdonmukaisesti tutkittu. Kaksikerroksiset häkit Eräässä melko tuoreessa tutkimuksessa suomensupeja kasvatettiin kaksikerroksisissa häkeissä. Pääsy yläkertaan oli järjestetty tekemällä kulkuaukko alakerran häkin kattoon hyllyn kohdalle. Neljän ryhmissä kerroshäkeissä kasvaneet nuoret suomensupit olivat painavampia nahkottaessa kuin pareittain normaaleissa yksikerroksisissa häkeissä kasvaneet kontrollieläimet. Muuta selkeää eroa ryhmien hyvinvoinnissa ei voitu käytettyjen mittareiden avulla osoittaa. Turkistalous 5/
3 Suomensupit kiipeilevät taitavasti kaksikerroksisissa häkeissä. Kerroshäkeistä tulee tietenkin mieleen huoli tarpeiden tekemisestä yläkerrasta alakerrassa olevan häkkitoverin päälle. Tämä pystyttiin kuitenkin tutkimuksessa välttämään pitämällä suomensupit ensimmäisen viikon ajan alakerrassa, jolloin ne oppivat ulostamaan vain siellä. Suomensupithan ovat taipuvaisia ulostamaan aina samassa paikassa. Kun ne kerroshäkeissäkin perustivat ulostamispaikkansa, latriinin, alakertaan, likaantumisen vaaraa ei enää ollut. Tutkijat päättelivät, että kaksikerroksiset häkit voisivat olla oivallinen ratkaisu kasvattaa suomensupeja enemmän samassa tilassa ilman, että uusia varjotalometrejä tarvitsee rakentaa. Lisäksi suomensupien elinympäristö olisi kerroshäkeissä monipuolisempi. Tällaisia ratkaisuja kannattaa tilalla miettiä, jos vain varjotalojen kattorakenteet sallivat turvallisen lisäkerroksen rakentamisen. Hyllyn funktio Hyllyn ajatellaan olevan lepopaikka ketuille. Molempien kettulajien villit toverit lepäävät mielellään luonnossa korkeilla paikoilla tarkkailemassa ympäristöään, toisin kuin villit supikoirat. Luonnossa havaittavan erilaisen käyttäytymisen perusteella voidaan siis epäillä, että turkistilalla hyllyn funktio saattaa olla erilainen suomensupeille kuin ketuille. Tutkimuksissa nuoret suomensupit käyttävät hyllyä 5 30 % ajastaan, verkkohyllyä vähän enemmän kuin puista hyllyä. On epäilty, että aikuiset suomensupit käyttäisivät hyllyä vähemmän kuin nuoret, mutta aiheesta ei löydy tutkimustuloksia. Toisinaan lyhytjalkaisilla suomensupeilla ajatellaan olevan vaikeuksia kiivetä hyllylle. Hyllylle pääsemistä voi kuitenkin helpottaa sijoittamalla se hieman matalammalle kuin kettujen hylly. Tutkimuksissa on käytetty myös tikkaita, joita pitkin suomensupit voivat kiivetä hyllylle. Tikkaina voi toimia häkkiverkolla päällystetty lauta tai toinen, kumolleen asetettu hylly, joka on kiinnitetty varsinaisen hyllyn reunaan, häkin pohjaan ja häkin takaseinään. Parasta hyllyratkaisua ja sen vaikutuksia suomensupien hyvinvointiin ei ole tutkittu. Suomensupeille on vain tiloilla otettu käyttöön ketuille suunniteltu hylly. Makuualusta Kiinteä makuualusta keksittiin luvulla. Sen ajateltiin tarjoavan suomensupeille (ja ketuille) verkon pohjaa lämpimämmän lepäämispaikan talvella. Tutkimuksissa selvitettiin puisen makuualustan käyttöä tammikuussa. Vain % suomensupeista käytti makuualustaa makaamiseen, loput tekivät makuualustasta vessan. Ulosteella tahritut makuualustat tietenkin jäätyivät, mutta niin kostuivat ja jäätyivät myös ne makuualustat, joita käytettiin vain lepäämiseen. Makuualustan eristyskykyä mitattiin vielä laboratoriossa suomensupin nahkaan puetun keinoeläimen avulla. Mittauksissa havaittiin, että lämmönhukka oli pienempi kuin verkolla vain, jos makuualusta oli kuiva. Märällä ja etenkin jäisellä makuualustalla maatessa lämmönhukka oli suurempi kuin verkolla maatessa. Puinen makuualusta ei siis kastuneena ja/tai jäätyneenä täyttänyt odotuksia lämpimämpänä makuupaikkana. Keskustelua makuualustan käyttämisestä suomensupin häkin kalusteena, virikkeenä tai lämpimämpänä makuupaikkana ei ole taidettu näiden tulosten jälkeen nostaa uudelleen esiin. Ympärivuotinen pesäkoppi Suomensupit viettävät pesäkopissa mielellään keskipäivän ja -yön tunnit ja liikkuvat häkissä aamulla ja illalla. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että pesäkoppiin pääsy muuttaisi turkistilalla kasvavan suomensupin vuorokausirytmiä enemmän luonnossa supikoirilla havaitun kaltaiseksi, kun se muutoin on luonnossa supikoirilla havaitun rytmin ja ihmisen toimintojen aiheuttaman rytmin sekoitus. Yhdessä tutkimuksessa 1980-luvulla nuoret suomensupit, joilla oli pääsy pesäkoppiin, kasvoivat painavammiksi 28 Turkistalous 5/2013
4 kuin ilman pesäkoppia kasvaneet kaverinsa. Tutkijat selittivät tulosta sillä, että pesäkopissa lämmittelyn johdosta säästynyt energia voitiin käyttää kasvamiseen. Ympärivuotisella tai muutoin pitkäaikaisella pesäkopin käytöllä on havaittu suomensupien hyvinvoinnin kannalta myös epäedullisia vaikutuksia: pelokkuus ihmistä kohtaan voi lisääntyä. Tämä voi muotoutua ongelmaksi erityisesti, jos pesäkoppi on käytettävissä pitkäaikaisesti syntymästä lähtien. Jos pentu voi aina piileksiä pesäkopissa, kun ihminen on lähettyvillä, saatetaan menettää kokonaan ihmiseen leimautuminen sosiaalistumiselle herkän ajanjakson aikana. Toinen hyvinvoinnille epäedullinen ilmiö on tietenkin se, että jotkut suomensupit oppivat ulostamaan pesäkoppiin ja likaavat tassunsa ja turkkinsa pesäkopissa. Perusteellisesti likaantuneiden pesäkoppien ammoniakkipitoisuuksien mittauksissa havaittiin 1980-luvulla, että pitoisuudet olivat kohonneita, mutta eivät kuitenkaan vaarallisen korkeita. Erään puolalaisen tutkimuksen mukaan pääsy pesäkoppiin voi myös aiheuttaa lisääntynyttä karvojen kulumista ja katkeilua. Tämä on aivan loogista, koska karva altistuu fyysiselle rasitukselle eläimen kulkiessa kopin oviaukosta ja liikkuessa kopin sisällä. Keskitalven talvipesä Keskitalvella pesäkoppi houkuttelee suomensupin vetäytymään pinnalliseen talviuneen. Siitoseläimille tarjottava keskitalven aikainen talvipesä voisi olla hyvä ratkaisu. Se saattaisi parantaa suomensupien hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuden lajityypilliseen käyttäytymiseen ja mitä ilmeisimmin sillä olisi myös positiivinen vaikutus pentutulokseen. Vastikään valmistuneessa Juha Suomensupin pentu tutkii emon karvoissa pyörinyttä virikeluuta. Asikaisen väitöskirjassa pohditaan perusteellisesti talvipesän tarjoamista suomensupeille. Virikeputki Suomensupien häkkiympäristöä on tutkimuksissa kokeiltu monipuolistaa myös laittamalla häkkiin muoviputken pätkä. Putki oli tietenkin sen kokoinen, että suomensupit voivat mennä sen sisälle. Syksyllä perhekasvatetut suomensupit käyttivät putkea paljon, kun se oli uusi, enimmillään (yhtenä päivänä) jopa 90 % ajastaan. Myöhemmin putkessa oltiin 0 30 % ajasta. Putken käyttö väheni kokeen aikana, kesäkuusta marraskuuhun. Tutkimuksessa ei varsinaisesti mitattu putken vaikutusta suomensupien hyvinvointiin. Putket likaantuivat ulostamisen takia. Puukapula, luu ja olki Ketuille suunniteltujen liikuteltavien virike-esineiden (esim. puukapula, luu) käyttöä tai hyvinvointivaikutuksia ei ole suomensupeilla tutkittu. Useilla tiloilla näitä virikkeitä kuitenkin annetaan suomensupeillekin pureskeltaviksi ja leikkikaluiksi. Oljen ajatellaan olevan suomensupien hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Aikoinaan oljen antamisella ratkaistiin suomensupien vahva taipumus turkinpurentaan. Koska suomensupin elimistö ei ole sopeutunut niin eläinperäisen ravinnon sulattamiseen kuin ketun ja minkin elimistö, voi ensisijaisesti ketuille ja minkeille suunniteltu rehu olla suomensupeille liian vahvaa. Tällöin olki tarjoaa hyvän lisäkuidun lähteen ja samalla manipuloitavaa materiaalia, jonka kanssa puuhastella. Turkistalous 5/
5 Juha Asikainen on syntynyt 1957 Liperissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1976 Liperin lukiosta ja valmistui filosofian maisteriksi Kuopion korkeakoulusta Asikainen on vuodesta 1992 toiminut lehtorina biologian laitoksella Joensuun yliopistossa, sittemmin Itä-Suomen yliopistossa. Filosofian maisteri Juha Asikaisen väitöskirja Boreaalisen supikoiran talvehtimisstrategia sovellutukset turkistuotantoon tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 9. elokuuta. Vastaväittäjänä oli professori Timo Soveri Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jaakko Mononen Itä-Suomen yliopistosta. Supikoiraa käsittelevä väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa koira (Nyctereutes procyonoides) on kotoisin Supi Itä-Aasiasta, mutta siirtoistutusten myötä se on levittäytynyt viime vuosikymmeninä Eurooppaan. Suomessa kanta on nykyisin vahva ja hyvin lisääntyvä aina napapiirille asti. Juha Asikainen tutki väitöskirjassaan villien luonnonvaraisten supikoirien talvehtimisfysiologiaa ja talviaikaista aktiivisuutta Pohjois-Karjalassa. Tarhatuilla supikoirilla, suomensupeilla, selvitettiin talvipaaston ja ruokintarajoituksen sekä pimeähormoni melatoniinin vaikutuksia eläinten talviseen painonsäätelyyn, fysiologiaan ja hyvinvointiin sekä lisääntymishormoneihin ja -menestykseen. Väitöskirjatyössä havaittiin, että supikoira valmistautuu talveen lisäämällä voimakkaasti rasvakudoksensa määrää hormonien ohjaamana. Melatoniini käynnistää talvehtimisen fysiologisia muutoksia ja säätelee mm. karvankasvun nopeutta ja lisääntymishormonien kiertoa. Marraskuussa supikoirat siirtyvät paastovasteelle. Villeillä supikoirilla todettiin pinnallista talviunta, jonka kesto (2 9 viikkoa joulu-maaliskuussa) ja katkonaisuus vaihtelivat. Supikoirien passiivisuuteen vaikuttivat eläinten ikä, painoindeksi, ulkoilman lämpötila ja lumen syvyys. Eläinten ruumiinlämpö laski keskimäärin vain 1,4 2,1 ºC talviunen aikana. Talvella supikoirat olivat aktiivisimpia iltayöstä ja passiivisimpia aamupäivästä. Talvinen elinpiiri oli yhtä laaja kuin kesäinen, ja supikoirat käyttivät talven aikana kahdesta viiteen lepopaikkaa. Erinomainen paastoaja Tarhaoloissa suomensupeilla havaittiin, että paastoava eläin käyttää aineenvaihdunnan polttoaineena pääasiassa rasvakudostaan. Paastotessa eläinten paino putosi noin 50 grammaa vuorokaudessa. Ilman lämpötilan laskiessa alle -10 ºC ruokahalu ja aktiivisuus laskivat. Talvipaasto on turvallinen sopeutuma eikä aiheuta ongelmia eläinten terveydelle tai lisääntymismenestykselle. Keskitalven ruokinnan vähentämistä ja yhteensä jopa 6 8 viikon mittaisia paastojaksoja voisi suositella myös turkistuotantoon. 30 Turkistalous 5/2013
Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet
Location ID: Pesän rakennus Päivämäärä: Onko lämpötila varjotalossa/pesässä sopiva? Vuodenaika Eläimet Kevät Syksy Rakenteet Suomensupi Minkki Sinikettu Hopeakettu Varjotaloja (kpl): Halleja (kpl): Aita
LisätiedotSukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke
Sukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke Annika Herrero ja Katja Holmala, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Esityksen sisältö Tekijöiden ja taustan esittely
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011. 1084/2011 Valtioneuvoston asetus. turkiseläinten suojelusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011 1084/2011 Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotRiekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa
Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon
LisätiedotNauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja
Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet
LisätiedotTurkistila 2020 -hankkeen etenemisestä.
Suomensupien luonteissa on havaittu merkittäviä eroja tilojen välillä. Joillakin tiloilla luonteen jalostukseen on panostettu merkittävästi, ja tilan eläimiä on helppo käsitellä vaikka ihan paljain käsin.
LisätiedotSpray Bark Controll Collar
Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa
LisätiedotLisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016
Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski
LisätiedotTäpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut
Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213 Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja
Lisätiedot4.4.1996/247. Eläinsuojelulaki. Talteenotetut eläimet
LIITE 2 1 4.4.1996/247 Eläinsuojelulaki 15 Talteenotetut eläimet Kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura-
LisätiedotMaittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat
Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat
LisätiedotSUOMENSUPIN (NYCTEREUTES PROCYONOIDES) VIRIKKEIDEN KÄYTTÖ SINI RAATIKAINEN
SUOMENSUPIN (NYCTEREUTES PROCYONOIDES) VIRIKKEIDEN KÄYTTÖ SINI RAATIKAINEN Pro gradu- tutkielma Itä-Suomen yliopisto Ympäristö- ja biotieteiden laitos Biologia 2018 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotPuutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto
Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen
LisätiedotNEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset
NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset OSALLISTAVIA JA VAIKUTTAVIA KEINOJA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN PROMEQ-hankkeen alueellinen seminaari: Pohjois-Savo
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija
LisätiedotPÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia
LisätiedotKun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian
Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian laiha. Kuntoluokka tärkeää. Nuoret naaraat myös hävittää
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotMinulleko lemmikkilintu?
Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman
LisätiedotVierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009
Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella
LisätiedotAerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
LisätiedotKirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen
Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä ja merisiirron jälkeen Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Juha Koskela 21.3.2018 Kalaviikko Helsinki Sisältö Kirjolohen yhdistetty kiertovesi ja merikasvatus:
LisätiedotNUKKUMALLA MENESTYKSEEN
NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotJanne Göös Toimitusjohtaja
Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotLumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
LisätiedotEHT-tuen valvonta Minna Venäläinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutu ja energia 12.4.2012 1
EHT-tuen valvonta 1 Mitä valvonnassa tapahtuu? Navetassa, eläinmäärän tarkastaminen Kaikkien nautojen korvamerkit katsotaan -> jos merkittömiä, laajennetaan valvonta täydentävien ehtojen merkinnän ja rekisteröinnin
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotVillisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus
Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970
LisätiedotTutkimusraportti Työnumero: 051121200197
Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:
Lisätiedot1 of 4 1.12.2015 8:11
1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotUURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004
1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotProjektin yhteenveto
Projektin yhteenveto 26.9.2013 1 Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötilahallinta elintarvikemyymälöissä Janne Lundén, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen
LisätiedotSISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS
11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotRehukustannus ja kilpailukyky. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori
Rehukustannus ja kilpailukyky Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori Määrittelyä Tuottajat vertailevat rehunmenekkiään tuotettua nahkaa kohti Rehun menekki vaihtelee välissä 140-170 kg/tuotettu siniketunnahka,
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY
LisätiedotTuottava minkin kasvatus
Kuva: Minna Rintamäki Tuottava minkin kasvatus Vuosikiertotiedote Nro 2, helmikuu 2016 Osa 2. Helmikuu - parituskausi Ruokinta parituskaudella Kun paritus alkaa, siirrytään flushing-ruokinnasta taas normaaliin
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotHyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
LisätiedotRISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi
RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
Lisätiedot16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS
16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
Lisätiedot"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015
"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:
LisätiedotTuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous 21, 2/2014
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous 21, 2/2014 PÖYTÄKIRJA Aika 1.4.2014, klo 10:15 12:15 Paikka Jakelu MMM, Mariankatu 23, Helsinki, kokoushuone Kartano (2. krs). Tuotantoeläinten hyvinvoinnin
LisätiedotKettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori
Kettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori Säästöä rehussa Rehu on suurin kustannuserä nahan tuotannossa Rehun menekki vaihtelee välissä 140-170 kg/tuotettu
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotLiikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio
Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus
LisätiedotGREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012
GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen
LisätiedotSertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu
Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotHEVOSEN MADOTUS 01/01/2016
HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotReijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä
Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:
LisätiedotBroilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy
Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotFirstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun
LisätiedotLONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)
LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien
LisätiedotTero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni
Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013 Näin hoidan mehiläisiäni Hoitohistoria 1964 mehiläiset kotipaikalle Sumiaisiin. Toisen polven mehiläistarhaaja. 1982 omat pesät Kuorevesi - Längelmäki alueelle,
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+
Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561
LisätiedotSuurpetokantojen arviointi
Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002
LisätiedotLiikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotTutkimuksen tekijät: Tommi Neuvonen, Tuomas Hintikka, Finnmap Consulting Oy / Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu
Projektinumero: 51579.55 Tilaaja: Porvoon kaupunki, Tilakeskus Liikelaitos Porvoon tilapalvelut Tekninen isännöitsijä Pekka Koskimies Sähköposti: pekka.koskimies@porvoo.fi Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus
LisätiedotUnajan koulu Laivolantie Unaja
NÄYTTEENOTTO JA PAINE-EROSEURANTAMITTAUS Unajan koulu Laivolantie 10 26910 Unaja 1 Sisällys 1. YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittaja... 3 1.4 Näytteenotto-
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotKarstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014
Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa
LisätiedotASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi
ASENNUSOHJEET Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi SISÄLLYS Yleistä... 2 Vastaanotto ja säilytys... 2 Tasaannuttaminen... 3 Asennusolosuhteet...
LisätiedotEläinten Hyvinvointi 1.3.2016
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet
LisätiedotFirstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Follow-Up Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 30 henkilöä osallistui palveluun 07.05.2017-10.06.2018
Lisätiedot#visitkauppi. Työryhmä Risto Vainio, Pasi Kaarne, Laura Lehtinen 2019
#visitkauppi Työryhmä Risto Vainio, Pasi Kaarne, Laura Lehtinen 2019 Olemme tehneet yhteistyötä muiden ryhmien, kuten Koilliskulkijat, kanssa. Kaupin kehittäminen vertaissuunnittelussa on mielestämme arvopohjaltaan
LisätiedotHESE. -puskulevystä tiehöylään
HESE -puskulevystä tiehöylään Hese-työkone on teiden ja piha-alueiden kunnossapitoon tarkoitettu yleistyökone. Monipuolisuudessaan Hese on täysin ylivoimainen, samalla koneella tehdään kaikki teiden sekä
Lisätiedot