Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti"

Transkriptio

1 2012 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

2 2

3 2012 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

4 2

5 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne Ohjelman tavoitteet Ohjelman liittymistilanne 5 2 Ohjelman markkinointi Ohjelman markkinointitoimet Ohjelman näkyvyys mediassa 7 3 Energiasuunnitelmat ja energiasuunnittelijat Energiasuunnitelmat Energiasuunnitelmien laadunvarmistus Energiasuunnittelijakoulutukset ja suunnittelijoiden työkalut 10 4 Muut ohjelman tarjoamat palvelut Tilojen tietopaketti Maatilojen energiakatselmukset Energiatehokkuussopimukset.fi -nettipalvelu 11 5 Seuranta Seurannan merkitys Seuranta tietojärjestelmällä Seurantakysely tilallisille 13 6 Muuta asiaan liittyvää 15 7 Yhteenveto 16 Liite 1 Maatilojen energiaohjelman seurantaportti - tiivistelmä liittyneille tiloille tehdyn kyselyn tuloksista 17 1

6 Alkusanat Energian taloudellinen käyttö on erityisesti kasvihuoneyrittäjien elinehto. Energiaa tuhlaavat yritykset ovat jo poistuneet markkinoilta, sillä energian pitkän aikavälin hintakehitys ei salli energian hukkaamista. Viljelyssä mukana olevat noin 1400 yritystä voivat vielä tehdä paljon energiankäyttönsä tehostamiseksi. Sillä on merkitystä, sillä kasvihuonetuotanto käyttää vuosittain energiaa noin 1,8 terawattituntia. Maatilojen energiaohjelman tavoitteet ovat kaikilta osin sellaisia, joihin kasvihuoneyrittäjienkin on helppo yhtyä. Jokainen säästetty kilowattitunti tuntuu sekä yrityksen tuloksessa että luonnossa. Tästä huolimatta yrittäjien liittyminen vapaaehtoiseen sopimukseen on ollut liian laimeaa. Tämä tosin koskee koko maataloutta. Samanaikaisesti energiaohjelman kanssa kasvihuoneala on selvittänyt oman toimialansa hiilijalanjäljen. Viljelijöille luotiin laskuri, jolla kuka tahansa viljelijä voi selvittää, mitkä eri tekijät vaikuttavat hiilijälkeen ja kuinka sitä voidaan alentaa. Samalla voidaan vähentää energiankin käyttöä. Erityisen hyvin laskuri ohjaa ympäristöystävällisen energiankäytön suuntaan. Jokaisessa puutarha- ja maatalousyrityksessä voidaan vielä tehdä paljon energiatehokkuuden eteen. Energiasuunnittelijan käynnin kustannukset saadaan aivan varmasti takaisin vuodessa, parissa, joissain tapauksissa jopa muutamassa kuukaudessa. Kokenut energia-asiantuntija kun huomaa helposti sellaista, mille viljelijä itse on ehkä jo sokeutunut. Säästetty energia on parasta energiaa, mutta ihan oikeaakin energiaa tarvitaan. Yritykset tekevät kaiken aikaa parhaansa säästääkseen (energia)kustannuksiaan, mutta lisäeväitä tehostamiseen tarvitaan. Maatilojen energiaohjelmaan on investoitu paljon, mutta työsarka jatkuu. Suomalaisia kun olemme, niin periksi ei anneta. Helsingissä, kesäkuussa 2013 Toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitto ry Elina Ojala Copyright Motiva Oy 2

7 Tiivistelmä Vuosiraportti liittyy maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) r.y.:n, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (SLC) r.f.:n, Kauppapuutarhaliito r.y.:n ja Puutarhaliitto r.y.:n allekirjoittamaan sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi maataloudessa. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia ohjelman kolmannelta sopimusvuodelta Vuosiraportti on laadittu MMM:n, Maaseutuviraston (Mavi) ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Motiva Oy toimii ohjelman operaattorina sekä Sopimukseen liittyneet tilat sitoutuvat liittyessään toimittamaan hallinnolle ja operaattorille tiedot toteutuneista säästötoimista. Raportissa esitetyt maatilojen tiedot perustuvat osittain Motiva Oy:n 2012 maatiloille lähettämään seurantakyselyyn. Ohjelman kolmantena toimintavuotena seurantakyselyssä painotettiin tilojen ohjelman liittymisen jälkeen tehtyjä toimenpiteitä. Vuoden 2012 aikana ohjelmaan liittyi 83 maatilaa ja yksi maatila erosi ohjelmasta. Liittyneitä maatiloja oli kaiken kaikkiaan vuoden 2012 loppuun mennessä 303 kpl. Vuoden 2012 aikana Motivaan palautettiin 56 energiasuunnitelmaa, joista 43 oli tehty vuoden 2012 puolella. Osassa palautetuista suunnitelmista tilakäynti oli tehty jo vuoden 2011 aikana. Eniten liittyneitä tiloja on lypsykarjatalouden puolelta, mutta prosentuaalisesti eniten energiasuunnitelmia ovat teettäneet lihanautojen kasvattajat. Uusien liittyneiden tilojen ja suunnitelmien määrä vähentyi hieman edellisvuosien määristä. 3

8 Johdanto Maatilojen energiaohjelma käynnistyi , minkä jälkeen tilat ovat voineet liittyä siihen. Energiaohjelma käynnistettiin, jotta päästökaupan ulkopuolisille sektoreille asetetut energiansäästötavoitteet saavutettaisiin myös maataloudessa. Maatilojen energiatehokkuutta edistetään muun muassa energianeuvonnalla sekä tilakohtaisilla energiasuunnitelmilla ja tulevaisuudessa myös energiakatselmuksilla. Ohjelman operaattori Motiva Oy vastasi vuosina ja vastaa monelta osin ohjelman käytännön toteuttamisesta. Motiva järjestää koulutusta energiasuunnittelijoille, laatii ja postittaa aineistoja ohjelmaan liittyneille tiloille ja energiasuunnittelijoille, avustaa Maaseutuvirastoa energiasuunnitelmien laadunvalvonnassa, osallistuu ohjelman markkinointiin sekä toimii yhteystahona eri sidosryhmien välillä. Valtio tukee energiaohjelmaan liittyneitä maatiloja energiasuunnitelman tekemisessä. Tuesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa maatilan energiasuunnitelmatuesta (1000/2009). Asetuksessa säädetään maatilojen energiaohjelmaan kuuluvan maatilan energiasuunnitelman laatimiseen myönnettävästä tuesta, jolla toteutetaan energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston energiapalveludirektiivin 2006/32/EY mukaisten energiasäästötoimien toteuttamista maatiloilla. Tavoitteena on ollut käynnistää myös valtion tukema maatilan energiakatselmuspalvelu, mutta näillä näkymin tämän palvelun käynnistyminen siirtyy myöhemmäksi. Ohjelman toiminnallinen tavoite on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvan energian tuotanto sekä käytön edistäminen osaksi maatilan toimintaa tai käytössä olevia tai käyttöön otettavia toimintajärjestelmiä. Maatilojen energiaohjelmalla on liittymä laajempaan energiatehokkuussopimusjärjestelmään, jolla on olennainen rooli kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa (2008). Strategia vastaa Suomelle asetettuihin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen torjumisessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti kattaen maatalouden lisäksi seuraavat toimialat: elinkeinoelämä (teollisuus, energia-ala, palveluala) kiinteistöala kunta-ala öljyala sekä tavara- ja joukkoliikenne. 4

9 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne 1.1 Ohjelman tavoitteet Vuoden 2013 helmikuussa julkaistun MMM:n tietopalvelukeskuksen Tiken Maatilojen rakenne tilaston mukaan maatiloja oli Suomessa vuonna 2012 kaiken kaikkiaan noin kpl. Tike on selvittänyt myös Suomen maatilojen vuosittaisen energiankäytön Maatalouslaskenta tilastotutkimuksessa. Tilastotutkimuksen mukaan maatilojen energiankäyttö on noin 10 TWh vuodessa. Tämä on noin 2,6 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Yksityiskohtaista maatalouden energiankäytön tilastoseurantaa on aikaisemmin tehty ainoastaan kasvihuonesektorille, joten tarkempi maatalouslaskenta selkeyttää ohjelman alkutilannetta sekä energiansäästön määrällisiä tavoitteita. Ohjelman tavoitteena on, että liittyvät tilat edustaisivat yhteensä vähintään 80 prosenttia maatilatalouden energiankäytöstä. Toimialan ohjeellinen energiankäytön tehostamistavoite on yhdeksän prosenttia liittyneiden maatilojen energiankäytöstä vuonna 2005 vuoteen Jotta tämä yhdeksän prosentin tavoite saavutetaan, tulee maataloussektorilla toteuttaa energiaohjelman lisäksi myös muitakin toimenpiteitä. 1.2 Ohjelman liittymistilanne Ohjelman kohderyhmänä ovat alkutuotantoa harjoittavat suomalaiset maatilat. Ohjelmaan liittyneitä tiloja oli mennessä 303. Tilat jakautuvat tuotantosuunnittain alla olevan taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1 Tilajakauma tuotantosuunnittain vuosina 2010, 2011 ja Tuotantosuunta Tilamäärä 2010, n Tilamäärä 2011, n Tilamäärä 2012, n Yhteensä, n Lypsykarjatalous Lihanautojen kasvatus Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) Lihasikojen kasvatus Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto Muu nautakarjatalous Porsastuotanto Siipikarjanlihan tuotanto Kasvihuoneviljely Hevostalous Lammastalous Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto Puutarhakasvien viljely avomaalla Kananmunien tuotanto Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) Yhteensä

10 Eniten liittyneitä tiloja tuotantosuunnan mukaan tarkasteltaessa on koko ohjelman toiminnan aikana ollut lypsykarjatalouden puolelta. Vuoden 2012 tietojen mukaan Suomen lypsykarjatalouksien määrä (9 800 kpl) oli toiseksi suurin viljanviljelytilojen ( kpl) jälkeen 1. Tämä näkyy liittyneissä maatiloissa siten, että juuri näitä energiankulutukseltaan suuria lypsykarjatalouksia on paljon. Vaikka viljanviljelytiloja on maatilataloustilastossa eniten, niiden energiankulutus ei ole suurimpien joukossa. Liittyneitä viljanviljelytiloja on kuitenkin useita. Liittyneet tilat ovat jakautuneet Suomen maakuntiin alla olevan taulukon 2 mukaisesti. Eniten liittyneitä maatiloja on Pohjois-Karjalan ja Lapin maakunnista. Taulukko 2 Tilajakauma maakunnittain vuosina 2010,2011 ja Maakunta Tilamäärä 2010, n Tilamäärä 2011, n Tilamäärä 2012, n Yhteensä, n Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Uusimaa Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Savo Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Kymenlaakso Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Yhteensä Tike Maatilojen rakenne Maatilarekisteri, Maatilojen rakenne

11 2 Ohjelman markkinointi 2.1 Ohjelman markkinointitoimet Maatilojen energiaohjelman eri toimijat ovat markkinoineet ohjelmaa vuoden aikana eri tavoin omien kanaviensa (esimerkiksi lehdet, uutiskirjeet), tapahtumien, koulutustilaisuuksien (muun muassa erilaisten tukihaku-, tilacase- ja energiasuunnittelijakoulutusten) sekä suomen- ja ruotsinkielisten maatalouskalentereiden kautta. Myös lehdistötiedottaminen on ollut aktiivista. Markkinointitoimista yhtenä hyvänä esimerkkinä voisi nostaa MTK:lla käynnissä olevan liittojen välisen kilpailun siitä, missä liittyneitä on eniten. Operaattorin internet-tiedotus tapahtuu energiatehokkuussopimusten sivuilla ( Lyhytosoite ohjaa suoraan maatilojen energiaohjelman tietoihin) sekä myös MMM:n, Mavin ja eri toimijoiden internet-sivuilla. 2.2 Ohjelman näkyvyys mediassa Motiva kerää tietoa lehdistöosumista. Energiaohjelma on pääasiassa ollut esillä paikallislehdissä sekä alan julkaisuissa (taulukko 3). Lehdistöosumissa on tällä kertaa mukana Motivan poimitut lehdistöosumat sekä lisäksi lehdistöosumat ProAgrialta ja MTK:lta. Taulukko 3 Maatilojen energiaohjelman mediaosumat Lehti Numero Levikki Otsikko Vakka-Suomen Sanomat Maatila voi säästää energiassa tuhansia euroja ProAgria Itä-Suomi Liikenne biokaasua energiatiloilta - hankkeessa etsitään 4/ uusia taloudellisia ratkaisuja Itua, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 3/ Oljesta energiaksi ProAgria Keski-Pohjanmaa 3/ Energiasuunnitelma säästää euroja Itua, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 2/ Tuulivoima kannattaa maaseutuyrityksen sähköntuottajana Mainio, MTK jäsenlehti 2/ ProAgria Itä-Suomi 2/ Biokaasutraktori tulee ProAgria Keski-Pohjanmaa 2/ Energiasuunnitelma säästää euroja Satakunnan Kansa Sikalämpö säästää tuhansia euroja Itua, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 1/ Itua-Energialehti, 16 s. Itua, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 1/ Kaasuautoilusta lisätuloja maatilalle ProAgria Itä-Suomi 1/ Liikenne biokaasua energiatiloilta -hankkeessa tapahtuu ProAgria Itä-Suomi 1/ Biokaasulaitosten lopputuotteet sopivat kasviravinteeksi ProAgria Itä-Suomi 1/ Näin säästämme miljoonan - uusiutuvalla energialla ProAgria Itä-Suomi 1/ Energiaa pitää säästää - mutta miten? ProAgria Itä-Suomi 1/ Biokaasulaitoksen energiatasetta voidaan parantaa ProAgria Keski-Pohjanmaa 1/ Teetä maatilallesi energiasuunnitelma Käytännön Maamies Pohjoismaissa erilaisia strategioita - Paljon erilaisia energian 1/ säästö- ja tuotantomahdollisuuksia 7

12 3 Energiasuunnitelmat ja energiasuunnittelijat Maatilojen energiaohjelman liittyneille tiloille on kehitetty kolme energianhallintamallia ja -palvelua: omavalvontasuunnitelma, energiasuunnitelma ja energiakatselmus. Näistä omavalvontasuunnitelma ja energiasuunnitelma on mahdollista toteuttaa tällä hetkellä. Tavoitteena on ollut käynnistää myös valtion tukema maatilan energiakatselmuspalvelu, mutta näillä näkymin tämän palvelu käynnistyminen siirtyy myöhemmäksi. Tila voi vapaasti valita, mitä energianhallintamallia haluaa toteuttaa. 3.1 Energiasuunnitelmat Energiasuunnittelijan tulee palauttaa kaikki laatimansa energiasuunnitelmat Motivaan laadunvarmistusta ja tilastointia varten. Vuoden 2012 aikana tukea myönnettiin yhteensä 82 tilan energiasuunnitelmaan. Myöntöpäätöksiä oli eniten Hämeen, Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Savon, Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan alueilla. Vuoden 2012 aikana suunnitelmia toimitettiin Motivaan tasaisesti, mutta kuitenkin hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Kaiken kaikkiaan seurantavuoden aikana toimitettiin 56 suunnitelmaa 12 eri suunnittelijalta. Näistä 43 suunnitelmaa oli kirjattu vuodelle 2012 ja 13 suunnitelmaa vuodelle 2011 (tilanne tammikuu 2013). Suunnitelmatuen myöntämisen jälkeen suunnittelijoilla on vuoden 2012 muutoksen mukaan yhdeksän kuukautta aikaa tehdä suunnitelma valmiiksi. Osa vuoden 2012 puolella aloitetuista suunnitelmista kirjautuu vasta vuodelle Samoin vuoden 2012 ja 2011 suunnitelmissa on myös edellisvuoden puolella aloitettuja suunnitelmia. Lisäksi palautettiin seitsemän suunnitelmaa, jotka oli tehty Ahvenmaalla sijaitseville tiloille. Toimitetut energiasuunnitelmat jakautuvat tuotantosuunnittain alla olevan taulukon 4 mukaisesti. 8

13 Taulukko 4 Energiasuunnitelmien jakautuminen tuotantosuunnittain vuosina 2010, 2011 ja Tuotantosuunta Suunnitelmien määrä 2010, n Suunnitelmien määrä 2011, n Suunnitelmien määrä 2012, n Yhteensä, n Lypsykarjatalous Lihanautojen kasvatus Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) Lihasikojen kasvatus Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) Lammastalous Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto Kasvihuoneviljely Muu nautakarjatalous Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) Porsastuotanto Siipikarjanlihan tuotanto Hevostalous Kananmunien tuotanto Puutarhakasvien viljely avomaalla Yhteensä Määrällisesti eniten energiasuunnitelmia liittyneistä tiloista ovat teettäneet lypsykarjataloudet (41 prosenttia). Ohjelmaan liittyneistä tietyn tuotantosuunnan tiloista prosentuaalisesti eniten energiasuunnitelmia ovat teettäneet lihanautojen kasvattajat, joista 61 prosenttia on teettänyt energiasuunnitelman. Kaikista ohjelmakauden aikana suunnitelmista kerätyistä tiedoista kävi ilmi, että 89 prosentissa suunnitelmista oli ehdotettu erilaisia yleisiä toimenpiteitä, 96 prosentissa suunnitelmista erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä, 83 prosentissa erilaisia toimenpiteitä liittyen uusiutuvaan energiaan ja 55 prosentissa suunnitelmista muita toimenpiteitä maatiloille. 3.2 Energiasuunnitelmien laadunvarmistus Energiasuunnitelmien laadunvarmistusta tehdään tasaisesti ympäri vuoden. Motiva käy raportit läpi noudattaen Mavin ja MMM:n kanssa laadittua seurantalomaketta ja raportoi tulokset Maville sekä suunnittelijalle. Ohjelman ensimmäisten toimintavuosien aikana tarkastettiin jokainen suunnitelma. Nyt käytäntönä on, että jokaisen uuden suunnittelijan ensimmäinen suunnitelma tarkastetaan. Lisäksi raportteja on tarkastettu satunnaisotannalla. Vuoden 2012 aikana tarkastettiin yhteensä 19 raporttia. Motiva ja Mavi ovat kehittäneet laadunvarmistusta vuoden 2012 aikana. Jatkossa raportit valitaan Mavin toimesta riskiotannalla. 9

14 3.3 Energiasuunnittelijakoulutukset ja suunnittelijoiden työkalut Vuoden 2012 loppuun mennessä oli järjestetty viisi energiasuunnittelijakoulutusta, joista yksi oli ruotsinkielinen. Ensimmäinen koulutuksista järjestettiin vuonna Vuoden 2012 aikana ei järjestetty koulutusta. (Vuoden 2013 koulutus järjestettiin toukokuussa.) Vuoden 2012 loppuun mennessä koulutuksiin on yhteensä osallistunut noin 170 suunnittelijaksi pyrkivää, joista Maaseutuviraston hyväksymiä suunnittelijoita oli vuoden 2012 loppuessa 64. Suunnittelijan työstä kiinnostuneiden lisäksi koulutuksiin on osallistunut esimerkiksi hallinnon edustajia, joten kaiken kaikkiaan koulutettujen määrä on noin kaksisataa. Koulutuksen jälkeen osallistuja voi hakea pätevyyttä Mavista. Pätevyys on voimassa ensimmäisellä kerralla kaksi vuotta, jonka jälkeen pätevyyttä haetaan uudestaan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Ensimmäisten suunnittelijoiden pätevyydet umpeutuivat vuoden 2012 alussa ja suunnittelijapätevyyden jatkoa on voinut hakea Mavista. Suunnittelijoiden avuksi on tehty kaksi esimerkkiraporttia. Esimerkkiraporttien aineisto on otettu todellisista energiasuunnitelmakohteista. Kohteet on muokattu tunnistamattomiksi. Esimerkkiraportit ovat ladattavissa osoitteessa: elma/maatilojen_energiasuunnittelijoille/ 10

15 4 Muut ohjelman tarjoamat palvelut 4.1 Tilojen tietopaketti Tiloille on koostettu tietopaketti, joka toimitetaan tilan yhteyshenkilölle sen jälkeen, kun maaseutuviranomainen on lähettänyt tiedon tilan ohjelmaan liittymisestä Motivaan. Materiaali on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi. Tietopaketti sisältää ohjeet omavalvontasuunnitelman tekemiseen ja energiasuunnitelman tilaamiseen sekä muita ohjeita energiatehokkuuden edistämiseksi. Vuoden 2012 aikana tietopakettiin tuli lisäyksenä suomenkielinen Traktorin taloudellinen ajotapa -esite. Alkuperäisen oppaan ovat kirjoittaneet Fredrik Ek ja Anna Snellman SLF:sta. Motiva on toimittanut suomenkielisen esitteen osana Maatilojen energiaohjelmaa. 4.2 Maatilojen energiakatselmukset Maatilojen energiakatselmuspalvelun valmistelu on raportin kirjoittamisen aikaan vielä kesken (kevät 2013). Työ on käynnistetty vuonna 2010 ja asetuksen sekä ohjeistusten luonnostelu on valmis. Valmistelun pohjana on käytetty soveltuvin osin maatilan energiasuunnitelman ohjeistusta ja osin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiakatselmusmenettelyn malleja. MMM ja Mavi vastaavat ensisijassa hallinnollisten ohjeiden laadinnasta ja Motiva katselmuksen toteutus- ja raportointiohjeen suunnittelusta. Työtä on tehty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja asetus oli lausunnolla eri toimijoilla kesällä Tukea koskeva asetus ja ohjeistus ovat olleet valmisteilla vuoden 2012 aikana. Katselmustoiminta on ollut esillä maatilojen energiaohjelman ajankohtaisseminaarissa marraskuussa 2012 Tampereella. 4.3 Energiatehokkuussopimukset.fi -nettipalvelu Maatilojen energiaohjelma on esillä energiatehokkuussopimusten nettisivustolla ( Sieltä löytyy lisätietoa muun muassa energiaohjelmasta, energiaohjelmaan liittymisestä, materiaalia suunnittelijoille sekä kysymyksiä ja vastauksia -palsta. Tietoa on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivustolla on myös Extranet-osio, johon liittyneet maatilat sekä suunnittelijat voivat kirjautua lisämateriaalia varten. Maatilojen energiaohjelman suomenkielisillä sivuilla vieraili vuoden 2012 aikana eri kävijää, jotka latasivat sivuja yhteensä kertaa. Ruotsinkielisessä osiossa vieraili yhteensä 116 eri kävijää, jotka latasivat sivuja yhteensä 186 kertaa. Tietoa päivitetään aktiivisesti sivustolle ja se toimii operaattorin pääasiallisena ulkoisena viestintäkanavana. 11

16 5 Seuranta 5.1 Seurannan merkitys Seuranta ja raportointi ovat energiatehokkuussopimusten ja -ohjelmien keskeisinä tavoitteina ohjelmien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen avuksi. Lisäksi seuranta mahdollistaa korjaavien tai lisätoimenpiteiden toteuttamisen mahdollisimman reaaliaikaisesti. Maatiloja on paljon, joten niiden kustannusten säästämiseksi ainakin energiasuunnitelmia ja omavalvontaa toteuttavien piirissä lähtökohtana ovat otantaan perustuva seuranta sekä apuna lisäksi sähköiset seurantatyökalut. Katselmustoiminnan alkaessa pohdittavaksi tulee mahdollinen yksityiskohtaisempi seuranta. 5.2 Seuranta tietojärjestelmällä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) kirjaavat maatilojen tukisovellukseen tiedon tilojen liittymisestä ohjelmaan. Motiva saa Tiken (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) järjestelmästä tiedot liittyneistä tiloista (yhteystiedot, tuotantosuunta, kieli). Nämä tiedot siirretään Motivalla käytössä olevaan osoite- ja seurantatietokantaan. Energiasuunnittelijat lähettävät kopion valmiista tilan energiasuunnitelmasta Motivaan. Se tallennetaan Motivassa tietokantaan ja suunnitelmasta kerätään tietoja. Tällä hetkellä suunnitelmista kerättävistä tiedoista voidaan laskea liittyneiden tilojen keskimääräiset lämpö- ja polttoaineiden kulutukset, sähkön kulutukset sekä energian kulutukset yhteensä. Tiedot löytyvät alla olevasta taulukosta 5. 12

17 Taulukko 5 Seurantatiedot energiasuunnitelman kunakin seurantavuonna teettäneistä tiloista, MWh/v. Suunnitelmien määrä, n Vuosi Lämmön- ja polttoaineiden kulutus, MWh/v Sähkön kulutus, MWh/v Energian kulutus yhteensä, MWh/v Yhteensä Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo Yhteensä Keskiarvo Vuoden 2011 aikana Motivaan palautettiin eniten suunnitelmia muihin seurantavuosiin verrattuna, mutta tilat olivat energiankulutukseltaan huomattavasti pienempiä. Tietoihin saattaa vaikuttaa vuosittainen vaihtelu esimerkiksi säässä, mutta keskiarvot kertovat suurin piirtein, minkä kokoluokan tilat ovat suunnitelmia teettäneet aina kyseisen seurantavuoden aikana. Vuoden 2010 ja 2011 seurantatiedoissa on muutoksia edellisiin seurantaraportteihin verrattuna, sillä muutaman palautetun energiasuunnitelman energiakulutustietoja on korjattu jälkikäteen ja muutokset ovat täten vaikuttaneet tuloksiin. 5.3 Seurantakysely tilallisille Motiva lähetti seurantakyselyn 237 tilalliselle, jotka olivat liittyneet maatilojen energiaohjelmaan mennessä ja antaneet liittymisen yhteydessä sähköpostiosoitteensa. Kyselyyn pyydettiin raportoimaan ainoastaan ne toimenpiteet, jotka on tehty jälkeen. Jos tila oli liittynyt Energiaohjelmaan myöhemmin kuin , pyydettiin raportoimaan vain ne toimenpiteet, jotka on tehty liittymisen jälkeen. Kysely toteutettiin vuonna 2011 tehdyllä kysymyspatterilla, joka suunniteltiin yhdessä insinööritoimisto Olof Granlundin ja ProAgrian kanssa. Vastausaikaa oli sähköisessä Webropol-kyselyssä asti. Vastauksia saatiin 83, joten vastausprosentiksi muodostui 35 %. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista 8 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Seurannan tarkoituksena oli selvittää Maatilojen energiaohjelman vaikuttavuutta. Kyselylomakkeella kartoitettiin ohjelmaan liittyneiden tilojen tehtyjä toimia energian säästämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Lisäksi kysyttiin palautetta Maatilojen energiaohjelmasta ja itse kyselystä. 13

18 Taulukko 6 Karkea arvio kokonaissäästöstä kaikki liittyneet tilat, MWh/v. Arvioitu säästö MWh Vastanneet tilat, n Liittyneet tilat, n Arvioitu kokonaissäästö MWh Nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjalihantuotanto, kananmunien tuotanto ja muu siipikarjatalous Viljanviljely Erikoiskasvintuotanto Muu kasvintuotanto Kasvihuoneviljely Hevostalous Lammastalous Puutarhakasvienviljely Muu tuotanto tai toiminta Yhteensä Kyselyyn vastanneiden tilojen säästöksi arvioitiin yhteensä MWh. Kyselyyn vastannutta tilaa kohden säästö on 33 MWh vuodessa. Kumulatiiviseksi säästöksi vastanneiden joukossa vuosina saadaan MWh/v. Tulee huomata, että kyseessä on matala arvio ohjelman tuomista säästöistä, sillä myös ne, jotka eivät vastanneet kyselyyn, ovat todennäköisesti toteuttaneet jonkin verran toimenpiteitä. Eniten säästettiin polttoaineissa, yhteensä MWh. Suurin osa polttoaineen säästöistä syntyi peltoihin ja koneisiin sekä nautakarjatalouden rehunjakoon kohdistuvista toimenpiteistä. Edellä mainittuihin toimintoihin kohdistuvia toimenpiteitä voidaan pitää helposti toteutettavina, mutta niiden toteutumisen ja säästövaikutuksen pysyvyyden arviointi on vaikeampaa, kuin esimerkiksi lisäeristämisen. Tyypillisiä toimenpiteitä molempina seurantavuosina peltoja ja koneita sekä nautakarjatalouden rehunjakoa koskien olivat traktorin sammuttaminen työn keskeytyessä, kaukana olevien lohkojen logistiikan parantaminen tai konetyön järkeistäminen, siirtyminen isosta traktorista pienempään keveissä töissä sekä apevaunun terien kunnon parantaminen. Tällä hetkellä säästölaskelmat perustuvat vielä karkeisiin arvioihin. Jos laskelmia halutaan tarkentaa, tulisi mahdollisuuksien mukaan tiloilta saada jatkossa tarkempia tietoja toimenpiteistä ja rakennuksista tai toiminnoista, joihin ne kohdistuvat. Tämä auttaisi säästöjen tarkempaa arviointia tulevaisuudessa. 14

19 6 Muuta asiaan liittyvää Motiva järjesti ajankohtaisseminaarin maatilojen energiasuunnittelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille Tampereella Seminaarissa oli tarjolla ajankohtaista tietoa muun muassa maatilojen katselmuksista, energiasuunnitelmien laadunvarmistuksesta, ohjelman nykytilanteesta sekä lisäksi tulevaisuuden suunnitelmia ratkottiin työpajoissa. Osallistujilla oli mahdollisuus myös verkostoitua sekä vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Seminaarissa oli noin 30 osallistujaa. 15

20 7 Yhteenveto Maatilojen energiaohjelman kolmantena toimintavuotena tiloja liittyi noin 80 kappaletta. Liittyneitä tiloja on edelleen varsin vähän ohjelman tavoitteisiin verrattuna. Markkinointitoimet tarvitsevat edelleen ponnistuksia tuottajajärjestöiltä, jotta liittyneiden tilojen määrä saadaan kasvuun. Ohjelman merkittävänä tavoitteena on tilojen motivoiminen ja kannustaminen jatkuvaan parantamiseen sekä seurantaan, joten on myös tärkeää, että jo liittyneitä tiloja tuetaan ja heille viestitään uusista mahdollisuuksista ja työkaluista. Hieman yli puolet ohjelmaan liittyneistä tiloista ovat teettäneet energiasuunnitelman, mutta tavoitteena on kasvattaa suunnitelman teettävien tilojen määrää ja saada myös katselmukset käyntiin erityisesti isoimpia tiloja varten. Tehtyjen energiasuunnitelmien määrässä ei ole ollut huomattavaa kasvua vuoteen 2011 verrattuna. Tämän vuoksi esimerkiksi saavutetut säästöt ovat vielä pieniä. 16

21 Liite 1 Maatilojen energiaohjelman seurantaportti - tiivistelmä liittyneille tiloille tehdyn kyselyn tuloksista 17

22 2012 Maatilojen energiaohjelma - seuranta ja vaikutusten arviointi

23 2

24 Sisällysluettelo 1 Johdanto Saadut vastaukset Arviointimenetelmät 3 2 Maatilojen energiaohjelman seurantakysely Vastausten jakautuminen tuotantosuunnittain Energiansäästö ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen yhteensä Tuotantosuuntakohtaisia tuloksia Kaikille yhteisten toimenpiteiden tuloksia 8 3 Palaute 11 4 Muut seurantatiedot 12 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 13 Liite 1: Kyselylomake 14 1

25 1 Johdanto 1.1 Saadut vastaukset Motiva lähetti seurantakyselyn 237 tilalliselle, jotka olivat liittyneet maatilojen energiaohjelmaan mennessä ja antaneet liittymisen yhteydessä sähköpostiosoitteensa. Kyselyyn pyydettiin raportoimaan ainoastaan ne toimenpiteet, jotka on tehty jälkeen. Jos tila oli liittynyt Energiaohjelmaan myöhemmin kuin , pyydettiin raportoimaan vain ne toimenpiteet, jotka on tehty liittymisen jälkeen. Kysely toteutettiin samalla kysymyspatterilla kuin vuonna 2011, joka on suunniteltu yhdessä insinööritoimisto Olof Granlundin ja ProAgrian kanssa. Vastausaikaa oli sähköisessä Webropol-kyselyssä asti. Vastauksia saatiin 83, joten vastausprosentiksi muodostui 35 %. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista 8 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Seurannan tarkoituksena oli selvittää Maatilojen energiaohjelman vaikuttavuutta. Kyselylomakkeella kartoitettiin ohjelmaan liittyneiden tilojen tehtyjä toimia energian säästämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Lisäksi kysyttiin palautetta Maatilojen energiaohjelmasta ja itse kyselystä. Yksittäisen vastaajan tietoja ei julkaista. Kysely on esitetty liitteessä Arviointimenetelmät Energiansäästöt arvioi Motiva Oy. Säästöt arvioitiin ProAgrian ja insinööritoimisto Olof Granlundin arvioimien niin sanottujen tyyppisäästöjen perusteella. Tyyppisäästöillä tarkoitetaan tässä sitä, että jokaiselle energiatehokkuustoimenpiteelle on arvioitu tyypillinen energiansäästöarvio tietynkokoisella ja tyyppisellä tilalla. Tämä tyyppisäästö suhteutettiin laskennassa kunkin toimenpiteen toteuttaneen tilan kokoon. Alueellinen tarkastelu olisi ollut toteutuksen kannalta työlästä, joten säästölaskennassa kaikkien tilojen oletettiin sijaitsevan Jyväskylässä, joten lämmityskauden pituus oletettiin 240 vrk:ksi ja vuoden keskiarvolämpötila on -1,2 C. Kun öljy on korvattu uusiutuvilla energialähteillä, vaikutukset hiilidioksidipäästöihin laskettiin käyttäen päästökerrointa 267 kgco 2 /MWh. Uusiutuvan energian energiasisältö on laskettu polttopuulle arvoilla 280 kg/irto-m 3 ja 3,9 kwh/kg sekä hakkeelle 300 kg/irto-m 3 ja 2,5 kwh/kg. 3

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2011 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2011 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2013 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2 2013 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti Lea Gynther Copyright Motiva Oy 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Förord 3 Tiivistelmä 4 Johdanto

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2014 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2014 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti Lea Gynther Copyright Motiva Oy Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1 Ohjelman

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Mistä on kysymys? Maatilojen energiaohjelma on maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluva energiatehokkuussopimus ajanjaksolla 2010 2016 Ohjelman tavoite

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila 30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 33 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman toimeenpano. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Maatilojen energiaohjelman toimeenpano. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh , Maatilojen energiaohjelman toimeenpano Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maatilojen energiaohjelma Maatilojen energiaohjelma on

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma Tausta, ohjeistus, toteutus ja raportointi. Pertti Koski

Maatilojen energiasuunnitelma Tausta, ohjeistus, toteutus ja raportointi. Pertti Koski Maatilojen energiasuunnitelma Tausta, ohjeistus, toteutus ja raportointi Pertti Koski Taustaa energiasuunnitelmaohjeistukselle tavoitteena energiatehokkuuden ja uusiutuvien energioiden edistäminen laajasti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti

Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2010 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2010 Maatilojen energiaohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 Johdanto 4 1 Ohjelman tavoitteet ja liittymistilanne 5 1.1 Ohjelman

Lisätiedot

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 2010 2016. Maatilan viisaat energiaratkaisut

Maatilojen energiaohjelma 2010 2016. Maatilan viisaat energiaratkaisut Maatilojen energiaohjelma 2010 2016 Maatilan viisaat energiaratkaisut Maatilojen energiaohjelma 2010 2016 Maatilojen energiaohjelman taustavoimat Mikä ohjelma ja kenelle tarkoitettu? Miten ohjelmaan pääsee

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Yhteistyössä apua maatiloille -tilaisuus, Pori Välitä viljelijästä -projektin tilannekatsaus Projektinvetäjä Pirjo Ristola

Yhteistyössä apua maatiloille -tilaisuus, Pori Välitä viljelijästä -projektin tilannekatsaus Projektinvetäjä Pirjo Ristola Yhteistyössä apua maatiloille -tilaisuus, Pori 22.8.2017 Välitä viljelijästä -projektin tilannekatsaus 1.1.-20.8.2017 Projektinvetäjä Pirjo Ristola Välitä viljelijästä -projektin tilannekatsaus 1.1.-20.8.2017

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät 23.10.2015 Kemi Jussi Rönty, VTT Sisältö: 1. Taustaa - miksi uimahalliportaali? 2. Portaalin sisältö

Lisätiedot

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

maatalouden kehittämiseen!

maatalouden kehittämiseen! Sivu 1/17 Muokkaa kyselyn "Maatalouden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa" rakennetta Näytä kysely kielellä: Kaikki Näytä kyselyn sivuista: kaikki yksi kerrallaan Lisää sivu Sivu 1 :

Lisätiedot

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä taloyhtiöille Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä Rakentamiskeskus Vintilä Tarjoaa rakentamisen ja energian asiantuntijapalveluja pääasiassa pientalorakentajille ja -peruskorjaajille ajan salliessa

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin Markku Harmaala, AEL 2018 Tuloksia Ohjelmaan osallistuneiden projektitöillä keskiarvoina säästynyt/yritys: 232 897 1620

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet

Kaupan alan toimenpideohjelma. 1. Käyttöhyödykejärjestelmiin liittyvät tehostamistoimet Raportoidut energiansäästöön ja sen käytön tehostamiseen vaikuttavat toimenpiteet vuonna 2010 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen palvelualan toimenpideohjelmat Kaupan alan toimenpideohjelma 1.

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA

MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA Viranomaisen merkinnät Raportti vastaanotettu, pvm. Dnro MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA ENERGIASUUNNITELMARAPORTTI (Laajennettu mallisisällysluettelo) Yliaho 005000853 Mertapurontie 55 62720 Sissala Raportin

Lisätiedot

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu)

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu) Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu) Hankkeen ydinajatuksena on kehittää uusiutuvan energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavia järjestelmiä, joilla maatilalla, puutarhalla voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Iltapäivän teeman rajaus

Iltapäivän teeman rajaus 28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Säästöehdotukset. Harri Heinaro Motiva Oy. 23/11/17 Motiva Oy

Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Säästöehdotukset. Harri Heinaro Motiva Oy. 23/11/17 Motiva Oy Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Säästöehdotukset Harri Heinaro Motiva Oy 23/11/17 Motiva Oy 1 PIENTALOT 23/11/17 Motiva Oy 2 Pientalojen ehdotetut toimenpiteet E-lukuun

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Salo

VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Salo VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Salo 9.4.2019 VALONIA Kuntien yhteinen palvelukeskus Toiminut vuodesta 1997 alkaen eri nimillä ja aluksi Turun kaupungin alla

Lisätiedot