1/ Syyskokouksessa jäsenet päättivät perustaa uuden yrityksen. Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/ 2010. Syyskokouksessa jäsenet päättivät perustaa uuden yrityksen. Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan 1.7. 2010"

Transkriptio

1 1/ 2010 Syyskokouksessa jäsenet päättivät perustaa uuden yrityksen Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan Maalämpöä voidaan hyödyntää myös taloyhtiöissä Kotitalot kuntoon kilpailu Kilpailuvirasto selvittää kaukolämmön hinnoittelua Tilintarkastus/ toiminnantarkastus

2 Hyvän asumisen puolesta 2 OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 1/2010 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , Tulostus Multiprint Oulu SISÄLLYS YHDISTYS KOULUTTAA... 3 KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA... 4 JÄSENET PÄÄTTIVÄT SYYSKOKOUKSESSA PERUSTAA YRITYKSEN... 4 AJANKOHTAISTA... 4 KORJAUSAVUSTUSTUKSET TURVATAAN KAIKILLE HAKIJOILLE... 4 KOTITALOT KUNTOON... 5 VUOSI 2009 EDELLISTÄ KYLMEMPI... 5 RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ SUURI MAHDOLLISUUS VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ... 6 KORJAUSTARVE ASUNTOA VUODESSA... 6 Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALA TARTTUNUT MINISTERIN kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella ISSN X ENERGIAHAASTEESEEN... 7 EUROSTAT: SÄHKÖN HINTA SUOMESSA EDELLEEN EU:N EDULLISIMPIA... 8 MAALÄMPÖ PUOLITTI KERROSTALON LÄMMITYSKULUT... 8 ONKO KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU KOHTUUTONTA?... 8 LAKIASIAT... 9 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN UUSI PALOVAROITINASETUS ASTUI VOIMAAN OIKEUSTAPAUKSET VAHINGONKORVAUSVASTUUSTA VALMISTAJAN JA OSTAJIEN VÄLILLÄ KOULUTUSTILAISUUDET LIITEET TILINTARKASTUS JA TOIMINNANTARKASTUS... 12

3 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys YHDISTYS KOULUTTAA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Kiinteistöyhdistys järjestää kevään aikana yhdessä Suomen Kiinteistöliiton kanssa Kajaanissa ja Oulussa koulutusta uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Uusi laki tulee voimaan Tilaisuudet ovat maksuttomia Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäseninä olevien taloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Kouluttajana toimii Kiinteistöliiton lakimies Anna-Liisa Varala. KAJAANI Paikka: Kainuun Ammatti-Instituutti, Opintie 3, Kajaani Aika: Keskiviikkona Ammattilaisiltapäivä isännöitsijöille klo Koulutusilta hallituksen jäsenille klo Ilmoittautumiset tilaisuuteen 26.2 mennessä: Sähköposti tai puhelin. (08) OULU Paikka: Oulun kaupungin pääkirjasto, Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3, Oulu Aika: klo Ilmoittautumiset tilaisuuteen maanantaina 26.4 mennessä: Sähköposti tai puhelin. (08) KOULUTUSILTAPÄIVA Aika: Torstaina klo Paikka: Oulun kaupungin pääkirjasto, Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3, Oulu Aiheet: 1. Hallituksen selvitys seuraavan viiden vuoden korjaustarpeista ja tehdyistä korjauksista Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen on esitettävä korjaustarveselvitys vuosittain yhtiökokoukselle. Mitä siltä edellytetään? Miten taloyhtiöiden tulee siihen valmistautua? Asiantuntijoiden rooli korjaustarveselvityksissä. 2. Osakkaan kunnossapito- ja muutostyöt uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan Kunnossapitotöihin liittyvät suunnitelmat, ilmoitukset, ilmoitusten käsittely, luvat, töiden aloittaminen ja valvonta. Kouluttaja tekniikan tohtori Jari Virta Suomen Kiinteistöliitosta Ilmoittautumiset tilaisuuteen maanantaina 29.3 mennessä: Sähköposti tai puhelin. (08)

4 Hyvän asumisen puolesta 4 KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA JÄSENET PÄÄTTIVÄT SYYSKOKOUKSESSA PERUSTAA YRITYKSEN Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen syyskokouksessa päätettiin perustaa yritys, joka tulee tuottamaan palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiölle. Yrityksen tuotteita tulevat olemaan muun muassa taloyhtiöiden korjaustoimintaan liittyvät kuntoarviot, selvitykset katselmukset, suunnittelu ja valvonta, piirustuspankki ja energian säästöön liittyvä toiminta. Te- keskus on myöntänyt yhdistykselle yrityksen perustamiseen asiantuntija-apua. Asiantuntijana on toiminut Juvitrade Oy:stä Jukka Vitikka, jonka johdolla hallitus on kehittänyt liikeideaa. Yrityksen toiminta on suunniteltu aloitettavaksi jo ennen kesää. Tällä hetkellä haetaan yritykseen henkilökuntaa. Perustettavaan yritykseen haetaan teknistä asiantuntijaa kuntotarkastajaa Tyypillisiä tehtäviä tulevat olemaan uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämät korjausselvitykset ja tarkastukset huoltokirjojen laatiminen korjaustöiden suunnittelu valvontatehtävät. Valittavilta henkilöiltä edellytämme teknisen peruskoulutusta (DI, insinööri, rakennusmestari) kokemusta kiinteistöjen teknisestä ylläpidosta yhteistyö- ja ongelmaratkaisukykyä hyviä vuorovaikutustaitoja yrittäjämäistä otetta jämäkkyyttä. Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja, kiinteistöneuvos Aaro Paakkola, puhelin ja toiminnanjohtaja Pekka Luoto, puhelin Hakemuksen palkkatoivomuksineen ja CV:n pyydämme lähettämään mennessä sähköpostilla osoitteeseen AJANKOHTAISTA KORJAUSAVUSTUSTUKSET TURVATAAN KAIKILLE HAKIJOILLE Hallitus on epävirallisessa neuvottelussaan sopinut, että suhdanneluonteisten eli ns. 10 prosentin korjausavustusten ennakoimattoman suuren kysynnän takia aiheutunut valtuusvaje tullaan kattamaan tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä. "Korjausavustuksen huima suosio on yllättänyt meidät kaikki. Hallituksen taholta viestitettiin aikanaan, että kaikki kriteerit täyttävät hakijat tulevat saamaan avustuksen. Tästä periaatteesta hallitus myös pitää kiinni" korostaa asuntoministeri Vapaavuori. Kaikkiaan vuoden 2009 lopussa päättyneen hakuajan kuluessa hakemuksia tuli yhteensä noin 250 miljoonan euron edestä, kun valtuus oli yhteensä 175 miljoonaa euroa. Näin syntynyt 75 miljoonan euron valtuusvaje tullaan nyt sovitulla tavalla kattamaan asuntorahastosta. Samalla ne tälle vuodelle budjetoidut 50 miljoonan euron avustukset, joita ei vielä ole myönnetty, siirretään myös myönnettäväksi asuntorahastosta. "Kuten aikaisemminkin olen todennut, kyseessä oli ns. positiivinen ongelma. Korjausrakentamista tukemalla olemme pystyneet merkittävällä tavalla pitämään yllä talouskriisin kaltoin kohteleman rakennusalan kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä. Jo pelkästään nyt sovitun valtuuslisäyksen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan lähes henkilötyövuotta" tähdentää asuntoministeri Jan Vapaavuori linjauksen merkitystä. Suhdanneavustushakemusten loppusumma 250 miljoonaa euroa tarkoittaa kaikkiaan 2,5 miljardin euron investointivaikutusta. Kaikkiaan korjausavus-

5 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys tushakemuksia on tullut hieman yli yhtiöltä, joissa asuntoja on arviolta noin eli korjausten piirissä on useampi kuin joka toinen asunto tällaisessa asuintalokannassa. "Hallitus antaa vuoden 2010 ensimmäisen lisäbudjettinsa maaliskuun lopulla. Satoja tuhansia ihmisiä koskevan epävarmuuden poistamiseksi oli perusteltua, että hallitus päätti poliittisella tasolla asian hoitamisesta jo nyt" iloitsi ministeri Vapaavuori. Lisäbudjettiin liittyvällä lainmuutoksella mahdollistetaan se, että kunnat voivat myöntää avustukset aiemmin päätetyn maaliskuun sijasta elokuun loppuun asti. KOTITALOT KUNTOON -kilpailu taloyhtiöille Onko taloyhtiössänne tehty onnistunut putkiremontti tai tehostettu energian käyttöä? Löytyykö sinulta uusia ajatuksia ja kehitysideoita taloyhtiön toiminnan parantamiseksi? Laita hyvä kiertämään ja osallistu Kotitalot kuntoon -kilpailuun! Kotitalot kuntoon -kilpailu on osa Tee parannus! -viestintäohjelmaa. Kilpailukokonaisuus on tarkoitettu sekä asunto-osakeyhtiöille että vuokrataloyhtiöille. Kilpailuun on yhdistetty aikaisemmat Taloyhtiöteko- ja Vuoden putkiremontti - kilpailut. Kilpailun kolmas sarja "Ideasta innovaatioksi" on uutuus. Sen tavoitteena on kerätä taloyhtiöistä kehittämiskelpoisia ideoita, joiden jalostaminen tuotteiksi ja palveluiksi tapahtuu Tekesin rahoittaman konsulttipalvelun avulla. Kilpailu tarjoaa mahdollisuuksia taloyhtiöiden sekä alueellisen toiminnan kehittämise en. Kilpailu haastaa laittamaan kotitalot kestävään kuntoon. Ennakoiva ja suunnitelmallinen kiinteistönpito kannattaa. Taloyhtiö voi saavuttaa asumis- ja elinkaarikustannuksissa merkittäviä säästöjä sekä parantaa asumisviihtyvyyttä. Kertomalla muille ideoista ja onnistumisista taloyhtiö voi parhaassa tapauksessa voittaa pääpalkinnon, euroa tai konsulttiapua taloyhtiön kohentamiseen. Useita osallistumismahdollisuuksia Kilpailun kolme erilaista sarjaa tarjoavat jokaiselle taloyhtiölle mahdollisuuden osallistua. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailussa etsitään niin pieniä kuin suuriakin tekoja, joilla voidaan edistää energian tehokkaampaa käyttöä ja luoda taloudellinen sekä miellyttävä toimintaympäristö taloyhtiön asukkaille. Vuoden 2010 putkiremontti - kilpailussa arvioidaan sekä asiakkaan että toteutuksen näkökulmaa. - Kilpailussa menestyy taloyhtiö, joka on toteuttanut putkiremont in kustannustehokkaasti, asukasystävällisesti ja osana kiinteistön kunnossapito- ja korjausohjelmaa. Remontin viestintä on hoidettu esimerkillisesti ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on mutkatonta. Ideasta innovaatioksi -sarja haastaa kaikki ideat mukaan Taloyhtiöille suunnattu kilpailukokonaisuus käynnistyi ja kilpailuaika päättyy Monivaiheisen kilpailukokonaisuuden voittajat valitsevat sekä ammattilaisraati että kansa. Kilpailun säännöt ja kilpailulomake löytyvät osoitteesta: Kotitalot kuntoon -kilpailun järjestävät AKHA ry, KIINKO, Kiinteistöalan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistöliitto, Talotekniikka-lehti, Tekes ja Suomen Asuntotietokeskus. Kilpailu on osa Tee parannus! -viestintäohjelmaa, jota toteuttavat Tekes, ympäristöministeriö, Sitra ja Motiva kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Ohjelman tavoitteena on edi stää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista ja kustannus- sekä energiatehokasta korjausrakentamista. Tee parannus! -viestintäohjelma välittää tietoa hyviksi koetuista korjaustavoista, uusista ratkaisuista ja palveluista sekä rahoitusmahdollisuuksista. Ehdota hyviä ideoita! Sarjat 1) Vuoden 2010 taloyhtiöteko2) Vuoden 2010 putkiremontti3) Ideasta innovaatioksi Palkinnot Kilpailun voittajat saavat palkinnoksi rahaa tai konsulttiapua. Kaikissa sarjoissa palkinto annetaan taloyhtiölle. Sarja 1, Vuoden 2010 taloyhtiöteko: Pääpalkinto 5000 e Sarja 2, Vuoden 2010 putkiremontti: Pääpalkinto 5000 e Lisäksi sarjoissa 1 ja/tai 2 jaetaan yhteensä euroa muille hyville toteutuksille. Ideasta innovaatioksi -sarjassa Tekes myöntää rahoituksen/konsulttiavun periaatteidensa mukaisesti.www.teeparannus.fi VUOSI 2009 EDELLISTÄ KYLMEMPI Vuosi 2009 oli edellistä vuotta selvästi kylmempi, mutta kuitenkin pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Oulussa vuosi 2009 oli noin 7 % edellis-

6 Hyvän asumisen puolesta 6 vuotta (2008) kylmempi, mutta suhteellisesti kuitenkin saman verran pitkänajan keskiarvoa lämpimämpi tammi helmi maalis Lämmöntarve 2008 ja 2009 huhti touko kesä heinä elo syys loka keskiarvo lämmöntarve marras keskiarvo Lämmitystarveluvut saatavissa: Ilmatieteen laitoksen puhelinnumerosta (hinta 3,01 euroa/min +pvm, arkisin klo ) Suomen Kiinteistölehden kotisivuilta maksutta Tunnuksena toimii osoitetarrasta löytyvä tilausnumero RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ SUURI MAHDOLLISUUS VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ Rakennetun ympäristön energiankulutus sisältää huomattavan päästöjen vähentämisen mahdollisuuden. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, joka laatii kansallisen ohjelman toimenpiteistä rakentamisen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Ohjelma tehdään YM:n, Sitran sekä Tekesin yhteistyönä. Ohjelman avulla halutaan mm. parantaa rakentamisen energiatehokkuutta, edistää kestävää rakentamista ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. joulu Ministeri Vapaavuori ryhtyy itse vetämään työryhmää. Kansallinen toimintaohjelma "Low2No - Energiatehokas rakennettu ympäristö" on lähtökohdiltaan kunnianhimoinen. Lyhenne Low2No tulee sanoista "from low carbon to no carbon" sisältäen ajatuksen vähähiilisestä tai jopa hiilettömästä elinympäristöstä. Peräti 40 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta kulutetaan rakennuksissa. Sektorin osuus kasvihuonepäästöistä on noin 30 prosenttia. Rakennuskanta sisältääkin valtavan päästövähennysten potentiaalin. Työryhmän pitää löytää oikeat, nopeastikin toteutettavat toimenpiteet, joilla varmistetaan pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen. Energiatehokkaan rakennetun ympäristön toimintaohjelman lähtökohtina ovat kansalliset ja kansainväliset sopimukset, ilmasto- ja energiastrategiat sekä valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta. Työryhmän toimikausi on KORJAUSTARVE ASUNTOA VUODESSA Skanskan toimitusjohtaja Juha Hetemäki kertoi Kiinteistö- ja rakentamistalkoissa pitämässään puheenvuorossa, että korjaustarve Suomessa on vuodessa noin asuntoa. Näistä on omakotitaloa, kerrostaloasuntoa ja rivitaloasuntoa. Yksi merkittävästi kasvava remonttimuoto on linjasaneeraukset, joiden määrä nelinkertaistuu seuraavan vuosikymmenen aikana. Hetemäki muistutti, että korjaaminen tarkoittaa asuntojen uudistamista nykyvaatimusten mukaisiksi. Ei vain niiden korjaamista ennalleen. Korjausrakentaminen tulee koskettamaan noin miljoonan suomalaisen elämää. Sen määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvulta. Investoinnit kiinteistöjen ja liikenneväylien korjaamisen pitäisi vielä puolitoistakertaistaa ja vesihuoltoverkoston kunnostamiseen kolminkertaistaa nykytilanteesta. Nuoria moniosaajia tarvitaan "Nuorille tämä ala tarjoaa hienoja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen. Esimerkiksi 40 % energiasta kuluu rakennuksissa. Jos pystyy kehittämään uusia energiaratkaisuja, on sillä todella

7 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys merkitystä", Juha Hetemäki kannustaa nuoria kiinteistö- ja rakentamisalalle. Koulutuksessa pitäisi Hetemäen mukaan jatkossa kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että nuorista tulisi moniosaajia. Nyt esimerkiksi yhden pienen kylpyhuoneremontin aikana saatetaan tarvita neljää henkilöä eri tehtävien suorittamiseen, kun yhdellä henkilöllä on pätevyys ja lupa vain yhteen työvaiheeseen. Ennakoiva korjaaminen kannattaa Suomalaisten omaisuudesta 228 miljardia euroa* on sijoitettuna asuntoihin. Tämän omaisuuden arvo on säilynyt taantumankin aikana hyvin. "Meillä on korjausrakentamisessa nyt sama tilanne kuin terveydenhuollossa: reaktiivisesta hoidosta pitää päästä ennaltaehkäisyyn. Jos omaisuus päästetään siihen kuntoon, että sitä on pakko korjata, tulee remonteista huomattavasti kalliimpia kuin ajoissa tehdyistä korjauksista", Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä herätteli Kiinteistö- ja rakentamistalkoiden osallistujia. KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALA TARTTUNUT MINISTERIN ENERGIAHAASTEESEEN Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin neuvottelukunnan puheenjohtaja Aulis Kohvakka lupasi pide-tyissä KIRA-talkoiden avajaisissa, että kiinteistö- ja rakentamisala tarttuu aktiivisesti ministeri Jan Vapaavuoren esittämään energiatalkoohaasteeseen. Alalla on halua kehittää uusia ratkaisuja ja nostaa Suomi energiaosaamisen huippumaaksi. Kiinteistönomistajat ja muut alalla toimijat muistuttavat, että esimerkillisestä toiminnasta pitää myös palkita. Kepin rinnalla kehittämistä täytyy kannustaa myös porkkanoilla. "Kiinteistö- ja rakentamisala on tehnyt suuria ponnisteluja alansa kehittämistoiminnan lisäämiseksi. Pitkän valmistelutyön tuloksena tämän vuoden alusta käynnistyi alamme oman strategisen huippuosaamisen keskittymän, RYM Oy:n, toiminta. Tämä tulee kaksinkertaistamaan panostukset alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan vuoteen 2020 mennessä", kertoo Aulis Kohvakka. Kannustusta energiatehokkuuteen kaivataan Kiinteistöjen vaikutus ilmastonmuutokseen on suuri. Noin 40 % päästöistä aiheutuu rakennuksista ja kun mukaan lisätään liikenne, nousee päästöjen määrä jo puoleen. Tämän vuoksi myös rakennusten sijoittumisella on iso merkitys ilmastotaistelussa. Aulis Kohvakka korostaa, että energiahaastetta ei ratkaista uudistuotantoa säätelemällä, koska suurin osa kiinteistökannastamme on jo rakennettu. Hyvänä esimerkkinä kannus-tavasta toiminnasta kiinteistö- ja rakentamisala haluaa ottaa esiin suhdanneluonteisten korjausavustusten kohdentamisen energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin. "Toivoisimme, että muukin säädösympäristö kehittyisi tällaiseen suuntaan", sanoo Aulis Kohvakka. Korjauksen lisäksi myös kiinteistöjen käyttöä tulisi kehittää, koska oikealla toiminnalla voidaan energiankulutuksessa säästää jopa kymmeniä prosentteja. Rakennusten energiatehokkuutta ja energiaratkaisuja kehitetään Rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä, RYM Oy on asettanut tiukat tavoitteet rakentamisen kehittämiselle. "Vuonna 2012 kaikki uudisrakentaminen ja puolet korjausrakentamisesta toteutetaan matala-energiaratkaisuina. Vuonna 2020 kaikki uudisrakentaminen ja kolmasosa korjausrakentamisesta toteutetaan vähintään passiivitaloratkaisuina. Vuonna 2030 uudisrakentaminen perustuu nollaenergiataloon ja kaikki korjausrakentaminen vähintään passiivitaloon ja rakennetun ympäristön kuluttama energia pohjautuu uusiutuviin energianlähteisiin. Vuonna 2050 koko rakennuskannan energiantarve on noin 50 % pienempi verrattuna vuoden 2010 tason ja kaikki rakennetun ympäristön kuluttama energia tuotetaan hajautettuna energiantuotantona rakennuksissa", tutkimusjohtaja Anssi Salonen RYM Oy:stä listaa alan itselleen asettamia tavoitteita. Energiatehokkuus on yksi RYM Oy:n tutkimusstrategian neljästä teema-alueesta. Toimitusjohtaja Juha Hetemäki Skanskasta korosti puheenvuorossaan, että voimakkaimmin kasvava rakentamisen osa-alue on korjausrakentaminen. "Jos rakentamista aletaan ohjata entistä enemmän energia- ja päästötehokkuusvaatimusten mukaan ja energia kallistuu, voi korjausrakentamisen kasvu olla vielä huomattavasti nykyisiä ennusteita voimakkaampaa", toteaa Hetemäki. Tämä edellyttää

8 Hyvän asumisen puolesta 8 kiinteistö- ja rakentamisalalta uusien palvelukonseptien kehittämistä. Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä muistutti, että suurin osa suomalaisten omaisuudesta on sijoitettuna kiinteistöihin. "Omaisuuden arvon säilyttäminen ja kasvattaminen edellyttää, että pidämme kiinteistöistämme ammattimaisesti huolta", Kyhälä korosti. EUROSTAT: SÄHKÖN HINTA SUOMESSA EDELLEEN EU:N EDULLISIMPIA Suomessa oli vuoden 2009 alkupuolella ostovoimaan suhteutettuna kaikista EU-maista (27) edullisin sähkön verollinen kokonaishinta kotitalouksille (kulutus kWh/vuosi). Tiedot perustuvat EU:n tilastoviraston Eurostatin joulukuussa julkistamiin sähkön hintatilastoihin. Absoluuttisessa vertailussa Suomi on euromaiden (13) joukossa Kreikan ja Ranskan ohella edullisimpia sähkömaita. Suomalaisten kotitalouksien sähköstään maksama verollinen kokonaishinta oli noin 26 prosenttia pienempi kuin euromaissa keskimäärin ja noin 22 prosenttia pienempi kuin keskimäärin kaikissa EU-maissa. Ruotsissa kotitaloussähkön kokonaishinta oli noin 24 prosenttia korkeampi kuin Suomessa, Norjassa taas 21 prosenttia korkeampi. Kotitaloussähkön hinta nousi Eurostatin tilastojen mukaan EU:ssa keskimäärin 4,1 prosenttia vuoden 2008 puolivälistä vuoden 2009 puoliväliin. Suomessa hinta nousi hieman enemmän - 6,4 prosenttia. Eurostatin julkistamassa hintavertailussa on tutkittu EU-maiden sekä Norjan ja Kroatian sähkön julkisia listahintoja, jotka ovat kokonaishintoja ja sisältävät sähköenergian ja siirron lisäksi kaikki verot. MAALÄMPÖ PUOLITTI KERROSTALON LÄMMITYSKULUT Nokialainen kerrostaloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ja lämmityskulut pienenivät puoleen. Kahden talon 62 kotia ja niiden käyttövesi lämmitetään maaperästä kerättävällä uusiutuvalla energialla. Talo on maamme suurimpia maalämpöön kytkettyjä kohteita. Kahden Nokian Taivalkunnantiellä sijaitsevan kerrostalon kulutuslukemat sekä lämpötilatasot eri ulkolämpötilojen aikaan oli vuosien ajalta merkitty tarkoin muistiin. Niiden avulla suunniteltiin uusi järjestelmä. Tilaajan ja toimittajan ensikontaktista järjestelmän käyttöönottoon kului noin puolitoista vuotta. Lämpöremontin taloyhtiö rahoitti lähes yksinomaan lainarahalla. Vaikka lainaa lyhennetään nyt vastikkeissa, asumiskustannukset ovat aikaisempaa pienemmät. Laskelmien mukaan investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Pirkanmaalla on myös satoja muita lämpöremonttiin valmistautuvia rivi- ja kerrostaloyhtiöitä, joihin maalämpöjärjestelmä sopii. Maalämpö sopii myös kerros- ja rivitaloihin Nykyiset maalaämpöjärjestelmät soveltuvat rivi- ja kerrostaloihin. Maalämpö käy lähes kaikkiin kohteisiin. Erityisesti ne voidaan asentaa taloihin, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, milloin on mahdollista hyödyntää jo olemassa olevia putkistoja. Viime vuonna maalämpö asennettiin lähes 30 prosenttiin uusista pientaloista, yhteensä noin kohteeseen. ONKO KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU KOHTUUTONTA? Kilpailuvirasto on lähettänyt jo syksyllä kymmenelle suurimmalle kaukolämpöyhtiölle laajan kyselyn yhtiöiden soveltamista kaukolämmön hinnoitteluperusteista. Selvityksen kohteista on myös Oulun kaukolämmön hinta. Oulun Energia nosti kaukolämmön hintoja vuoden alusta 10 prosentilla. Selvitysten tavoitteena on muodostaa näkemys siitä, onko alalla syytä epäillä esiintyvän kilpailunrajoituslain tarkoittamaa kohtuutonta hinnoittelua ja onko kaukolämmön hinnoittelua tutkittava yksityiskohtaisemmin. Kaukolämpöyhtiöillä on vahva asema asiakkaisiinsa nähden. Kaukolämpöverkkoon liittymisen kustannukset ovat niin suuret, ettei asiakas voi enää käytännössä vaihtaa lämmitysmuotoa, jos hän on jo

9 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys valinnut kaukolämmön lämmitysmuodokseen. Lisäksi kaukolämmön markkinaosuus lämmitysmarkkinoista on varsinkin suurimmissa kaupungeissa korkea. Yhtiöiden toimintaa markkinoilla onkin perusteltua tarkastella kilpailunrajoituslain tarkoittaman määräävän markkinaaseman näkökulmasta Laki kieltää määräävän markkinaaseman väärinkäytön Kaukolämpöalalla ei ole, päinvastoin kuin esimerkiksi sähkömarkkinoilla, omaa erityislainsäädäntöä eikä valvovaa viranomaista. Alan hinnoittelun valvonta perustuu siten kaikkea elinkeinotoimintaa yleisesti koskevaan kilpailunrajoituslakiin. Kilpailuvirastolla on puolestaan velvollisuus huolehtia siitä, että määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten asiakkailtaan perimät hinnat eivät ole kilpailunrajoituslain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomia. LAKIASIAT UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN Asunto-osakeyhtiölain uudistus tulee voimaan Uudessa laissa otetaan huomioon taloyhtiöiden ja osakkaiden muuttuneet tarpeet. Muutosten tarkoituksena on lisätä asuntoosakeyhtiömuotoisen asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Uusi laki myös selventää päätöksentekoa, mikä edistää tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä. Tasavallan presidentti vahvisti 22. joulukuuta uudistuksen voimaantulon. Yhteisen päätöksenteon ja osakkaan itsemääräämisoikeuden rajoja selvennetään Uudessa laissa määritetään nykyistä selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat. Selvennykset koskevat erityisesti kunnossapitovastuun jakautumista yhtiön ja osakkeenomistajan kesken, osakkeenomistajan muutostöitä, yhtiön päätöksentekoa kunnossapidosta ja muutostyöstä sekä yhdenvertaisuusperiaatteen sisältöä ja sen huomioon ottamista yhtiön päätöksenteossa. Osakkaan ja yhtiön suhdetta selvennetään myös siten, että tarkistetaan mm. vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä. Lisäksi tavoitteena on asunto-osakeyhtiöitä paremmin palveleva laki, joka on helposti ymmärrettävä myös yhtiöiden osakkeenomistajien ja maallikkojohdon kannalta. Uudessa laissa pyritään ottamaan aikaisempaa paremmin huomioon pienet asunto-osakeyhtiöt, joita on paljon ja joissa isännöitsijäkään ei usein ole kiinteistöalan ammattilainen. Osakkaiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan Osakkaiden tiedonsaantiin tulee parannuksia, jotka helpottavat korjausten ja uudistusten oikeaa ajoitusta sekä mahdollisuuksia ennakoida asumiskustannusten kehitystä. Uutta on, että yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta sekä suoritettuja kunnossapito- ja muutostöitä. Yhtiökokoukseen osallistumista helpotetaan ja kokousasiakirjojen saatavuutta parannetaan. Myös vastikkeina kerättyjen varojen käyttöä koskevia tilinpäätösvaatimuksia selvennetään osakkaiden oikeusturvan parantamiseksi. Taloyhtiöiden toimintamahdollisuuksia kehitetään Yhtiöiden toimintamahdollisuuksia kehitetään muun muassa siten, että osakkaan remontista yhtiölle tuleva säästö voidaan ottaa huomioon yhtiön remontissa. Hissin jälkiasennuksen kustannukset jaetaan huoneistojen sijaintikerroksen mukaan. Eduskunta on edellyttänyt, että internetiin luodaan palvelu, jonka avulla yhtiöt ja osakkaat voivat helposti selvittää hissin jälkiasennuksen kustannusten jaon kyseisessä yhtiössä. Lisäksi laissa säädetään tietoliikennepalveluiden yhteishankinnan ja huoneistokohtaisen vedenkulutuksen mukaiseen kustannusten jakoon siirtymisen edellytyksistä. Rakentamattoman alueen luovuttamista koskevaa yhtiön päätöksentekoa selvennetään, mikä helpottaa rakennusmaan saamista käyttöön asutuskeskuksissa. Asumisturvaa edistetään selventämällä yhtiön

10 Hyvän asumisen puolesta 10 sallitun toiminnan rajoja uusien asuntojen tamisessa ja vastikevarojen sijoittamisessa. Kunnossapitoon ilmoitusvelvollisuus Yhtiön ja osakkeenomistajan välisen kunnossapitovastuun jako säilyy ennallaan. Uutta on lähinnä osakkaan velvollisuus ilmoittaa kunnossapitotyöstään yhtiölle etukäteen vastaavalla tavalla kuin muutostyöstä. Yhtiö voi valvoa myös kunnossapitotyötä. Sen tulee säilyttää kunnossapitoilmoitukset ja antaa niistä tietoja osakkeenomistajille. Jos yhtiön putkiremontista aiheutuu vaurio osakkaan vastuulla olevalle seikalle, yhtiö on velvollinen korjaamaan vaurion yhtiössä sovittuun tasoon. Yhtiön pitää ilmoittaa osakkaille ajoissa kunnossapitotoimista, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen. Vesihanojen ja myös koko wclaitteen kunnossapitovastuu kuuluu yhtiölle. Yhtiöllä on oikeus teettää kunnossapitotyö osakkaan kustannuksella, jos tämä laiminlyö lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnossapitovastuunsa. Osakkaan ilmoitusvelvollisuuden sekä yhtiön valvonta- ja teettämisoikeuden tarkoituksena on edistää hyvän rakennustavan noudattamista osakkaalle kuuluvissa rakennustöissä. Näin voidaan ehkäistä suuriakin vahinkoja aiheuttavien kosteusvaurioiden syntymistä. Myös muutostöiden pelisääntöihin selvennyksiä Osakkaan tekemien muutostöiden yleistymisen vuoksi on tarpeen selventää myös muutostöitä koskevia säännöksiä. Osakkaan oikeus tehdä muutoksia omissa tiloissaan säilyy ennallaan. Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että osakkaan on ilmoitettava sellaisista muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan hallinnassa olevien tilojen käyttämiseen työn aikana. Ilmoituksessa tulee olla tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakas voi arvioida hyvän rakennustavan noudattamista sekä muutostyöstä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa tai haittaa. Vahingonkorvausvastuusta omat säännökset Uudessa laissa on nykyistä kattavammat säännökset yhtiön ja osakkaan vahingonkorvausvastuusta. Nykyisin asunto-osakeyhtiöissä ilmenevien vahinkojen korvaamiseen sovelletaan käytännössä yleensä yleisen vahingonkorvauslain säännöksiä. Uudistuksella selkeytetään tilannetta. Osakkaan vahingonkorvausvastuu ei jatkossa edellytä törkeää huolimattomuutta kuten nykyisin. Vastuu syntyy jo pelkällä huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta. Sen sijaan jatkossakaan yksittäinen osakas ei yleensä voi joutua vastuuseen osallistumisesta päätöksentekoon yhtiökokouksessa, koska osakkaalta ei voida edellyttää erityistä aktiivisuutta tai tietämystä yhtiön asioista. UUSI PALOVAROITINASETUS ASTUI VOIMAAN Tammikuussa voimaan tulleen palovaroitinasetuksen mukaan asunnoissa tulee olla vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. 61 neliön asuntoon tarvitaan siis vähintään kaksi palovaroitinta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK suosittelee, että palovaroittimet asennetaan kaikkiin makuuhuoneisiin ja eteiseen. Palovaroittimien hankinta ja toimintakunnosta huolehtiminen on asukkaan itsensä vastuulla. Palovaroittimet testataan kuukausittain ja aina, kun kotoa on oltu muutamankin päivän poissa. Tulipaloissa kuoli viime vuonna alustavien tietojen mukaan 104 ihmistä. Kuolleista valtaosa oli keskiikäisiä tai ikääntyneitä miehiä. Kuolemaan johtaneiden tulipalojen syttymissyistä merkittävin oli alustavien tietojen mukaan tupakka. Itsestään sammuvat savukkeet tulevat huhtikuussa myyntiin nykyisten tuotteiden tilalle, minkä toivotaan vähentävän tupakasta aiheutuvia palokuolemia. Palokuolemaan liittyy usein heikentynyt toimintakyky esimerkiksi alkoholin, lääkkeiden, huumeiden tai sairauden vuoksi. Tällöin henkilö ei kykene sammuttamaan palonalkua itse tai poistumaan palavasta rakennuksesta ajoissa. SPEK kehottaa ihmisiä huolehtimaan ikääntyneiden ja yksinasuvien sukulaistensa palovaroittimien toimintakunnosta sekä paloturvallisuudesta muutenkin.

11 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Sprinkleri eli automaattinen sammutuslaitteisto on tutkimusten mukaan vaikuttavin keino palokuolemien vähentämisessä, ja siitä on hyviä kokemuksia viime vuodelta Suomessakin. Sprinklerit sammuttavat tulipalon ja estävät savukaasujen muodostumisen myrkyllisiksi. OIKEUSTAPAUKSET VAHINGONKORVAUSVASTUUSTA VALMISTAJAN JA OSTAJIEN VÄLILLÄ KKO:2009:92:Yhtiö, jolta A oli tilannut syksyllä 1986 veneen, luovutti tilauksen perusteella valmistamansa veneen A:lle toukokuussa A puolestaan myi veneen B:lle. Vene upposi sukellusretkellä KKO katsoi, että B:llä oli oikeus vaatia yhtiöltä korvausta veneen valmistamiseen ja rakentamiseen liittyvistä vahingoista vahingonkorvauslain nojalla, eikä oikeus sinänsä ollut riippuvainen siitä, että B ei ollut alkuperäinen veneen ostaja. Koska kanne oli nostettu ennen kuin kymmenen vuotta oli kulunut vahingon tapahtumisesta eli veneen uppoamisesta, oikeus vahingonkorvaukseen ei ollut (nyt jo kumotun) vahingonkorvauslain 7 luvun 2 :n nojalla vanhentunut (Ään.) KKO:n perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: Velvoiteoikeudessa on vallitsevana jaottelu sopimusperusteisen vastuun ja muun vahingonkorvausvelvollisuuden eli rikkomusvastuun välillä. Sopimusperusteiseen vastuuseen voivat vedota vain sopimuksen osapuolet. Vahingonkorvauslaki taas ei koske, ellei siinä tai muussa laissa toisin säädetä, sopimukseen perustuvaa vastuuta. Kysymys rikkomusperusteisen ja sopimusperusteisen vastuun keskinäisestä suhteesta on kuitenkin monitahoinen eikä sitä voida arvioida yksiselitteisin tai kaavamaisin tavoin erilaisissa tilanteissa ja henkilösuhteissa. Jos kysymyksessä on sopimuksesta riippumatta voimassa olevan velvollisuuden rikkominen, velvollisuus vahingon korvaamiseen sen kärsijälle voi syntyä vahingonkorvauslain nojalla niin, ettei vahingonkorvauslain soveltamista sulje pois pelkästään se seikka, että vahinko kohdistuu omaisuuteen, joka on sopimuksiin perustuvan luovutusketjun kautta peräisin vahingon aiheuttajalta. Tähän soveltamismahdollisuuteen vaikuttaa muun muassa se seikka, minkä luontoisen velvollisuuden rikkomisesta on kysymys. Veneen ostanut taho on perustanut vaatimuksensa erityisesti yhtiön tuottamukseen onnettomuusveneen valmistamisessa ja rakentamisessa. Tältä osin on vedottu asianomaisten säännösten ja määräysten mukaisten turvallisuusvelvoitteiden laiminlyönteihin ja veneen rakenteissa havaittuihin vakaviin turvallisuuspuutteisiin kuten mm. tuoteturvallisuuslain määräyksiin perustuvien turvallisuusvaatimusten rikkomiseen ja yhteispohjoismaisen miston, veneiden turvallisuutta koskevien määräysten ja niihin kuuluvan niin sanotun sinisen kilven järjestelmän turvallisuusmääräysten ja -velvoitteiden rikkomiseen. Mainitunlaisille säännöksille ja määräyksille, joihin kanteen tueksi on viitattu, on luonteenomaista, että ne koskevat hyödykkeen turvallisuudelle asetettavia yleisiä vaatimuksia. Ne koskevat lähtökohtaisesti kaikkia kunkin normin tai järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia hyödyketyyppejä ja niiden tarkoituksena on suojata kenen tahansa hyödykkeen omistajan tai käyttäjän etuja. Valmistajan velvollisuus noudattaa tällaisia turvallisuusvaatimuksia ei riipu sopimuksesta. Etenkään nyt kysymyksessä olevan kaltaisen kestokulutushyödykkeen osalta ei velvollisuuksien noudattamisen merkitys myöskään rajoitu valmistajan ja hyödykkeen ensimmäisen ostajan väliseen suhteeseen. Tapauksen jälkeen voimaan tullut tuotevastuulaki (694/1990), joka ei siis ajallisesti sääntele yhtiön vastuuta kanteessa tarkoitetusta veneestä, asettaa tuotteen valmistajan tuottamuksesta riippumattomaan korvausvastuuseen henkilö- ja esinevahingoista, jotka aiheutuvat tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta. Tämä vahingonkorvauslakia ankaramman vastuuperusteen määräävä korvaussäännöstö tulee sovellettavaksi riippumatta siitä, onko valmistajan ja vahingonkärsijän välillä sopimussuhde. Tästä tuotevastuulain mukaisesta, tuottamuksesta riippumatonta vastuuta koskevasta rajoituksesta ei kuitenkaan ole perusteltua tehdä sellaista päätelmää, ettei esineen valmistajalle voisi myöskään vahingonkorvauslain nojalla syntyä tahallisuuden tai tuottamuksen perusteella vastuuta esineelle itselleen aiheutuneesta vahingosta, jos korvausvastuun edellytykset muutoin täyttyvät. Myöskään tuotevastuudirektiivistä ei johdu estettä vahingonkorvauslain soveltamiselle vaatimukseen, joka kohdistuu tuotteen valmistajaan ja perustuu väitteeseen siitä, että tuote on vahingoittunut tai tuhoutunut, koska se on valmistajan tuottamuksen vuoksi ollut turvallisuudeltaan puutteellinen. KOULUTUSTILAISUUDET Uusi Asunto-osakeyhtiölaki Kajaani Oulu Hallituksen korjaustarveselvitys, Kunnossapito- ja muutostyöt uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan Koulutusiltapäivä Oulussa Katso kutsut sivulla 3 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry.

12 Hyvän asumisen puolesta 12 LIITEET TILINTARKASTUS JA TOIMINNANTARKASTUS Lähde: Hallituksen jäsenen tietopaketti 2010, Pekka Luoto 1. TILINTARKASTUS JA TOIMINNANTARKASTUS Tilintarkastuslaki muuttui Uuden tilintarkastuslain mukaan vanhoihin asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan nykyisin voimassa olevia asunto-osakeyhtiölain säännöksiä tilintarkastajan kelpoisuusvaatimuksista ja vanhan tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan valinnasta ja tämän suorittamasta tilintarkastuksesta vuoden 2011 loppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että asunto-osakeyhtiöiltä ei edellytetty uuden tilintarkastuslain johdosta välittömiä toimenpiteitä ja tilintarkastaja voidaan valita vanhan lain säännösten mukaisesti eli sen tilikauden loppuun, joka päättyy viimeistään Tämän jälkeen entisiä maallikkotilintarkastajia ei voida enää valita. Sama koskee myös jälkeen perustettuja asunto-osakeyhtiötä. Mikäli vanhaan asunto-osakeyhtiöön on valittu joko KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka yhteisö, suorittuun tarkastukseen sovelletaan uutta tilintarkastuslakia. Uusi asunto-osakeyhtiölaki tulee lyhentämään edellä mainittua siirtymäkautta ( ) niin, että se päättyy uudenlain tullessa voimaan eli Tämän jälkeen voidaan valita vain auktorisoituja tilintarkastajia (KHT tai HTM) ja lisäksi lakiin saadaan säädökset toiminnantarkastajasta. 1.1 Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuo tilintarkastajien rinnalle toiminnantarkastajat Toiminnantarkastus korvaa uuteen tilintarkastuslakiin liittyvän siirtymäkauden aikana sallitun vanhan tilintarkastuslain mukaisen maallikkojen suorittaman tilintarkastuksen. Tilintarkastajana voi toimia uuden asunto-osakeyhtiölain voimaan tultua vain joko KHT tai HTM. Toiminnantarkastajana voi toimia ns. maallikko. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiössä, jossa ei asunto-osakeyhtiö- tai tilintarkastuslain tai yhtiöjärjestyksen perusteella tarvitse valita tilintarkastajaa, pitää valita toiminnantarkastaja. Hän voi olla ns. maallikko. Toiminnantarkastuksen suorittamista koskevat vaatimukset ovat huomattavasta yleisluontoisempia kuin tilintarkastusta koskevat vaatimukset. Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja antavat kaikissa tapauksissa oman tarkastuskertomuksensa Uuden lain soveltaminen Uuden asunto-osakeyhtiölain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa Tilintarkastaja Tilintarkastajan tulee olla joko KHT- tai MTH- tilintarkastaja. Tilintarkastajana voi toimia ainoastaan henkilö, joka ei ole vajaavaltainen, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa taikka jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Tilintarkastajan tulee riippumaton, ja hän ei saa olla esteellinen. Ammattitilintarkastaja on valittava, jos yhtiössä on vähintään 30 huoneistoa Velvollisuus valita tilintarkastaja Asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema KHT- HTM- tilintarkastaja tai yhteisö seuraavissa tilanteissa: 1. yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa; 2. tilintarkastuslain perusteella Tilintarkastaja on valittava, jos kaksi tai useampia seuraavista edellytyksistä täyttyy päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella: taseen loppusumma ylittää euroa; liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

13 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa (1/10) kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa (1/3) kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä. 1.3 Varatilintarkastaja Jos yhtiöön valitaan vain yksi tilintarkastaja, joka ei ole tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Yhtiökokous voi valita varatilintarkastajan myös yhtiössä, jossa siihen ei ole velvollisuutta. Varatilintarkastajaan sovelletaan vastaavaa lainsäädäntöä kuin varsinaiseen tilintarkastajaan. 1.4 Tilintarkastajan toimikausi Toimikausi päättyy valintaa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen lopussa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toistaiseksi jatkuvasta tai muusta määräaikaisesta toimikaudesta. 1.5 Lääninhallituksen määräämä tilintarkastaja Lääninhallitus määrää ilmoituksesta kelpoisuuden täyttävän tilintarkastajan, jos Yhtiölle ei ole lainkaan valittu tilintarkastajaa, vaikka laki sitä edellyttäisi Valittu tilintarkastaja ei täytä kelpoisuusvaatimuksia Valittu tilintarkastaja on esteellinen Yhtiökokous ei vähemmistön vaatimuksesta huolimatta valitse tilintarkastajaa Lääninhallitus ei määrää kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa omasta aloitteestaan. Se toimii vain sille tehdyn ilmoituksen perusteella. Ilmoituksen tekijän ei tarvitse olla osakas, vaan kuka tahansa henkilö. 1.6 Erityisen tarkastuksen määrääminen Osakkeenomistajalla on oikeus vaatia lääninhallitukselta erityisen tarkastuksen toimittamista Tarkastusta voidaan vaatia: yhtiön hallinnosta kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista Hakemus lääninhallitukselle voidaan tehdä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa (1/10) kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa )1/3) kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannattaneet. Lääninhallituksen on kuultava yhtiön hallitusta, ja jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä Tarkastuslausunto Erityisestä tarkastuksesta on annettava lausunto yhtiökokoukselle. Lausunto on vähintään kahden viikon ajan ennen yhtiökokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa. Lausunto on myös viivytyksettä lähetettävä osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää. Lausunto on lisäksi asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa Vahingonkorvauskanteen nostaminen Lausunto ei sellaisenaan riitä vahingonkorvauskanteen nostamiseen, vaan siitä on päätettävä yhtiökokouksessa. Päätökseen riittää yksinkertainen enemmistö. Koska vahingonkorvauskanne kohdistuu tavallisesti yhtiön johtoon, se on nostettava kolmen vuoden kuluessa Toiminnantarkastaja Uuden lain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa

14 Hyvän asumisen puolesta Toiminnantarkastajan valinta ja toimikausi Yhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin Milloin toiminnantarkastaja on pakko valita? yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja osakkeenomistajat, joilla vähintään yksi kymmenesosa (1/10) kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa (1/3) kokouksessa edustetuista osakkeista vaatimus tehdään varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa on kokouskutsun mukaan käsiteltävä Milloin yhtiössä ei tarvitse olla tilintarkastajaa eikä toiminnantarkastajaa Eduskunnan talousvaliokunnan esityksen mukaan ennen uuden lain voimaantuloa yhtiöjärjestykseen otettu voimaan tulleeseen tilintarkastuslainsäädäntöön perustuva määräys tilintarkastuksesta luopumisesta koskee myös toiminnantarkastusta. Tällaisessa tilanteessa yhtiökokouksella ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa. Toiminnantarkastajan valinta, jos yhtiössä on tilintarkastaja Jos yhtiössä on tilintarkastaja, yhtiökokous voi päättää toiminnantarkastajan valinnasta normaalilla (yli 50 %) enemmistöllä. Jos toiminnantarkastajia on valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Milloin läänihallitus voi määrätä yhtiölle toiminnantarkastajan Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai yhtiöjärjestyksen mukaisesti, lääninhallitus määrää toiminnantarkastajan vastaavalla tavalla kuin tilintarkastajankin kohdalla. Toimikausi on myös vastaava kuin tilintarkastajalla Toiminnantarkastajan sijainen Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, lisäksi on valittava ainakin yksi toiminnantarkastajan sijainen. Häneen sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään Toiminnantarkastajan kelpoisuus Toiminnantarkastaja toimii yleensä osakkeenomistaja, joka ei ole ollut mukana yhtiön hallinnossa, ja joka nauttii osakkeenomistajien luottamusta. Monilta osin toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukset ovat samoja kuin tilintarkastajaa koskevat tilintarkastuslain yleiset kelpoisuusvaatimukset. Kuka ei voi toimina toiminnantarkastajana? oikeushenkilö (esim. yritys) alaikäinen konkurssissa oleva muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö. ne, jotka ovat osallistuneet tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai isännöitsijänä taikka jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön Toiminnantarkastajalta edellytetään sellaista taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemusta ja kokemusta kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajalta ei edellytetä kuitenkaan vastaavaa taloudellisten tai oikeudellisten asioiden, laskentatoimen ja tilintarkastuksen tuntemusta kuin lakisääteisen tilintarkastuksen suorittavalta KHT- tai HTM-tilintarkastajalta.

15 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Toiminnantarkastajan riippumattomuus Lain perustelujen mukaan riippumattomuus saattaa vaarantua esimerkiksi seuraavilla perusteilla: toiminnantarkastaja omistaa yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa enemmistön tarkastettavan yhtiön osakkeista; toiminnantarkastajalla on muu kuin yhtiön päivittäiseen toimintaan liittyvä liikesuhde yhtiöön. Tavanomainen liikesuhde voi olla esimerkiksi yhtiön tilojen vuokraus markkinaehdoin, riippumattomuuden vaarantava muu liikesuhde voi olla esimerkiksi yhtiön tai toiminnantarkastajan kannalta merkittävä rakennusurakkasopimus yhtiön kanssa; tarkastettavana on toiminnantarkastajan oma toiminta; toiminnantarkastaja toimii oikeudenkäynnissä yhtiön puolesta tai sitä vastaan; toiminnantarkastajalla on läheinen suhde henkilöön, joka kuuluu yhtiön johtoon tai joka on osallistunut toimeksiannon kohteena olevaan asiaan yhtiön palveluksessa; samassa kirjanpitotoimistossa työskentelevä on tehnyt kirjanpidon ja/tai tilinpäätöksen Toiminnantarkastuksen sisältö Toiminnantarkastus sisältää yhtiön talouden ja hallinnon tarkastuksen yhtiön toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla. Toiminnantarkastuksen tavoitteena on nykyistä maallikkotilintarkastuskäytäntöä vastaava tarkastus, jossa tarkastetaan osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla yhtiön taloudenpitoa ja hallintoa toiminnan asianmukaisuuden toteamiseksi. Käytännössä toiminnantarkastus eroaa varsinkin kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen osalta olennaisesti tilintarkastuksesta muun muassa sen vuoksi, että toiminnantarkastajalta ei edellytetä laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoja, kokemusta ja tilintarkastustutkintoa eikä toiminnantarkastukseen sovelleta tilintarkastusta koskevia yksityiskohtaisia kansainvälisiä standardeja. Toiminnantarkastajalta edellytetään kuitenkin riittävää taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemusta. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastus kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhtiölle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhtiön antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät, kuten vastikkeet, lämmitys, kiinteistövero, huoltotoimen ja isännöinnin kustannukset sekä suurempien rakennustöiden kulut, on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä Hallinnon tarkastus Hallinnon tarkastus suoritetaan yhtiön toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Tarkoituksena on selvittää, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty. Tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja: onko yhtiön hallinto, kuten kiinteistöhuollon ohjaus ja seuranta, kunnossapitotarpeen seuranta, maksuvalmiuden seuranta, vastikkeiden ja maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja veroasioiden ja muiden lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhtiön informaatiojärjestelmät sekä osakeluettelon pitäminen, järjestetty hyväksyttävällä tavalla, ovatko yhtiön johdon palkkiot ja muut etuudet yhtiökokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhtiön muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä, sekä noudatetaanko yhtiön toiminnassa yhdenvertaisuusperiaatetta esimerkiksi autopaikkoja yhtiön muiden tilojen käyttöoikeuksia jaettaessa sekä yhtiön kunnossapitotöissä Toiminnantarkastuskertomus Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös.

16 Hyvän asumisen puolesta 16 Mistä asioista toiminnantarkastajan on lausuttava? Toiminnantarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö: Sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhtiön antamat vakuudet; sekä Sisältääkö toimintakertomus olennaisilta osin tiedot 10 luvun 5 7 :ssä tarkoitetuista seikoista. Jos toiminnantarkastaja ei voi antaa lausuntoa, toiminnantarkastajan on ilmoitettava tästä toiminnantarkastuskertomuksessa. Toiminnantarkastuskertomuksessa voidaan antaa tarpeellisia lisätietoja. Mistä asioista toiminnantarkastajan on huomautettava? Toiminnantarkastajan on huomautettava toiminnantarkastuskertomuksessa, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhtiön hallituksen jäsen, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka isännöitsijä on: syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan; tai rikkonut tätä lakia tai yhtiöjärjestystä. Toiminnantarkastuskertomus on luovutettava yhtiön hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä yhtiökokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi Toiminnantarkastajan tietojensaantioikeus Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on varattava toiminnantarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota toiminnantarkastaja pyytää. 1.8 Salassapito- ja tietojenantovelvollisuus Toiminnantarkastajan tietojenanto- ja salassapitovelvollisuus vastaavat hallituksen jäsenten ja isännöitsijän vastaavia velvollisuuksia. Toiminnantarkastajan on annettava osakkeenomistajan pyynnöstä yhtiökokoukselle kaikki yhtiötä koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu yhtiölle olennaista haittaa. Toiminnantarkastaja saa muutoin ilmaista tehtäväänsä suorittaessaan tietoonsa saamansa seikan, 1. josta toiminnantarkastajan on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla; 2. jonka viranomainen, tuomioistuin tai muu henkilö on lain perusteella oikeutettu saamaan tietoonsa; 3. jonka ilmaisemiseen yhtiö on antanut suostumuksensa; 4. joka on tullut yleiseen tietoon; tai 5. jos siitä ei aiheudu yhtiölle haittaa. Toiminnantarkastaja voi antaa osakkaille tietoa, jos yhtiön hallitus ja isännöitsijä perusteettomasti kieltäytyvät antamasta yhtiötä tai esimerkiksi osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen tai maksuvelvollisuuteen olennaisesti vaikuttavista seikoista tilikauden aikana tai yhtiökokouksessa. Yhtiön ja sen kumppanien välisiä liikesalaisuuksia, kuten urakkasopimuksiin tai tarjouksiin liittyvää tietoa ei saa kertoa eteenpäin. Kiellon piiriin kuuluvat myös yhtiön osakkaiden ja asukkaiden henkilötiedot siten kuin tietosuojalainsäädännössä säädetään. 1.9 Siirtymäsäännös Voimaanpanolaki 11 Tilintarkastus ja toiminnantarkastus Uuden lain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa uuden lain tultua voimaan. Jos asunto-osakeyhtiöllä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettua tilintarkastajaa, yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhtiön on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien yhtiöjärjestyksen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. Jos yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voi-

17 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys maantuloa otetun määräyksen perusteella yhtiöllä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiö ei ole velvollinen valitsemaan toiminnantarkastajaa. Yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otetun tilinpäätöksen laatimisen ajankohtaa koskevan määräyksen sijasta sovelletaan kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 6 :n säännöstä tilinpäätöksen laatimisajankohdasta Esimerkkejä Esimerkki 1. Pieni yhtiö, jossa alle 30 huoneistoa, ja jossa yhtiöjärjestyksen mukaan tulee valita kaksi tilintarkastajaa. Uuden lain mukaan riittää, että yhtiöön on valitaan kaksi toiminnantarkastajaa Esimerkki 2. Yhtiö, jossa yli 30 huoneistoa, ja yhtiöjärjestyksessä on määräys valita kaksi tilintarkastajaa. Uuden lain mukaan voidaan valita yksi tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja. Esimerkki 3. Alle 30 huoneiston yhtiö, joka on perustettu jälkeen. Yhtiöjärjestykseen ei ole oletettu tilintarkastajasta mitään mainintaa. Uuden lain säännösten mukaan on valittava joko toiminnantarkastaja + sijainen tai tilintarkastaja + varatilintarkastaja

18 Hyvän asumisen puolesta 18

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto UUDISTUKSEN AIKATAULU Työryhmän mietintö 5/2006 6/2008 - luonnos hallituksen

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS

ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS Pekka Luoto, toiminnanjohtaja, KTM - Mitä laki ja sen perustelut sanoo toiminnantarkastajasta ja toiminnantarkastuksesta? Asunto-osakeyhtiölain mukaan on tarkistettava

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ

TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Pekka Luoto toiminnanjohtaja, KTM Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Yleistä toiminnantarkastuksesta Asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 Sisällys Alkusanat 5 1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asuntoosakeyhtiölain soveltamisala 16 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mitä laki sanoo toiminnantarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta?

TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mitä laki sanoo toiminnantarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta? TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mitä laki sanoo toiminnantarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta? Toiminnantarkastus prosessina Toiminnantarkastuksen dokumentointi Ohje toiminnantarkastuskertomuksesta

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

MITÄ MUISTETTAVA TARKASTETTAESSA

MITÄ MUISTETTAVA TARKASTETTAESSA MITÄ MUISTETTAVA TARKASTETTAESSA Asunto-osakeyhtiölakia laadittaessa tunnutaan lähdetyn pitkälti siitä ajatuksesta, että osakkaat saavat, mitä tilaavat siis kovin monen tasoinen toiminnantarkastus lienee

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja Sisällys ESIPUHE 5 Lyhenteet 15 Säädökset 17 Kirjallisuus 19 I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike 1 Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet 23 Soveltamisala

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010 Tavoitteena oli, että uusi laki selventäisi ja täsmentäisi

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUKSEN PITOAIKA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinainen kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Yhdistyslain muutokset 1.9.2010 1. Etäosallistuminen 2. Yksimielinen päätös 3. Hallituksen tehtävien selventäminen 4. Hallituksen jäsenen asuinpaikka 5. Velvollisuus

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009 Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus Pääosin nykykäytäntö kirjattu lakiin Eriytetään

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto SISÄLLYS Alkusanat 11 Lyhenteet 13 1 Johdanto 2 Osakkeet Lait 14 15 1.1 Yleistä............................................... 15 1.1.1 Asunto-osakeyhtiön peruspiirteet.............. 15 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölaki........................

Lisätiedot

PALISKUNNAN TILINTARKASTUS

PALISKUNNAN TILINTARKASTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PALISKUNNAN TILINTARKASTUS Merja Mattila Tässä osiossa käsitellään Tilintarkastajan valinta kelpoisuus esteellisyys tehtävä vastuu

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Kenttätie 16 A 1 90130 Oulu Puhelin: 045 2786 465 Sähköposti: toimisto@domoisannointipalvelu.com KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Olen tutustunut AOYL:n II osan 4 ja 5

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Kirjailijat 2. 2.1 Hyvän hallinnon ohjeet 39 2.2 Yhtiökokous 41

Kirjailijat 2. 2.1 Hyvän hallinnon ohjeet 39 2.2 Yhtiökokous 41 Sisällys Kirjailijat 2 Esipuhe 5 1 Johdanto: suomalainen taloyhtiö 13 1.1 Asunto-osakeyhtiö eilen, tänään ja huomenna 13 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö? 13 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölainsäädännön historiaa

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Hallituksen toiminta ja vastuu

Hallituksen toiminta ja vastuu Hallituksen toiminta ja vastuu Porvoo 10.10.2012 Kristel Pynnönen, lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry As Oy:n hallintoa koskevat säännökset Asunto-osakeyhtiölaki sama kaikille

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 16.11. 2011 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä rakennustapa

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7)

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7) Sivu 1 (7) ASUNTO OY KAARENMÄKI YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenmäki ja kotipaikka Vantaa. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN 1 / 5 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Aika Torstaina 7.4.2016 klo 15.30 Paikka Kattilahalli, Suvilahti, Sörnäisten rantatie 22, 00540 Helsinki Taaleri Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen AFFECTO OYJ -- PÖRSSITIEDOTE -- 13.2.2014 klo 12.30 Kutsu Affecto Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Affecto Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 10.4.2014

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 9.4.2013 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

Näytesivut. ToIMINNAN-

Näytesivut. ToIMINNAN- 4 ToIMINNAN- TARKAstuksEN suorittaminen, vaihe 2: HALLINNon TARKAstus Hallinnon tarkastuksessa tarkastetaan hallinnon järjestäminen ja se, että yhtiön johdon toiminta on ollut asunto-osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa.

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. ASUNTO OY KAARENPEIKKO YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. 2 TOIMIALA Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI tärkeimmät uudistukset. Anu Kärkkäinen, päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI tärkeimmät uudistukset. Anu Kärkkäinen, päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI tärkeimmät uudistukset Anu Kärkkäinen, päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio.

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki. Sivu: 1(5) Kysytty 10-04-2015. Voimassa 10-04-2015 lähtien YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY HELSINGIN PESTIKUJA 1 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi tilintarkastajat yhtiön johto yhtiökokous hallintoneuvosto hallitus toimitusjohtaja yhtiöoikeudellinen

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto VYY:n järjestökoulukset Kirjanpito ja taloushallinto SISÄLTÖ Lainsäädännön asettamat velvoitteet Kirjanpito Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnantarkastus Materiaalin säilytys Vahingonkorvausvelvollisuus

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja

Lisätiedot

AMMATTIOSASTON TILINTARKASTAJISTA TOIMINNANTARKASTAJIA. Milloin yhdistykseen on valittava auktorisoitu HTM- tai KHT-tilintarkastaja.

AMMATTIOSASTON TILINTARKASTAJISTA TOIMINNANTARKASTAJIA. Milloin yhdistykseen on valittava auktorisoitu HTM- tai KHT-tilintarkastaja. 25.8.2011 1 Arto Kuusiola Ossi Viljakainen AMMATTIOSASTON TILINTARKASTAJISTA TOIMINNANTARKASTAJIA Yleistä Yhdistysten talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat säännökset uudistettiin Eduskunnassa keväällä

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TIEDOT Yhtiön nimi Huoneiston numero Osakkeiden numero OSAKKEEN OMISTAJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet Sähköposti Asunto-osakeyhtiölain 5. luku 2, ilmoitus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot